15.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 114/23

1.

katsoo, että terästeollisuudella on ratkaiseva rooli Euroopan unionin talouden kokonaisuudessa. Se on erittäin tärkeä strateginen ala, joka vaikuttaa suoraan EU:n kaikkien jäsenvaltioiden taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kehitykseen.

2.

on sitä mieltä, että eurooppalaisen terästeollisuuden tuleva kehitys vaikuttaa lisäksi suoraan alue- ja paikalliskehitykseen ja että kilpailukykyinen ja kestävyysajattelun mukainen terästeollisuus on sekä taloudellisen elpymisen edellytys että sen keskeinen tekijä lukuisilla alueilla Euroopassa.

3.

pitää omavaraista eurooppalaista terästeollisuutta tukevan politiikan käyttöönottamista välttämättömänä Euroopan unionin pitkäaikaisen huoltovarmuuden takaamiseksi. Jotta terästeollisuus säilyttäisi riippumattomuutensa, on sen piirissä toimivien osoitettava olevansa valmiit kohtaamaan tulevaisuuden haasteet innovoinnin ja ympäristöajattelun keinoin. Mahdollisen EU:n myöntämän tuen tarkoituksena on pelkästään vauhdittaa prosessia, jota terästeollisuuden itsensä on ryhdyttävä toteuttamaan.

4.

painottaa vaikean taloudellisen tilanteen johtaneen siihen, että Euroopan unioni, missä teräksen kokonaistuotantokapasiteetti on 217 miljoonaa tonnia vuodessa ja tosiasiallinen tuotanto noin 11 prosenttia globaalista tuotannosta, on joutunut kansainvälisellä tasolla ilmenneiden ylituotannosta ja heikosta markkinakysynnästä johtuvien ongelmien eteen.

5.

viittaa siltä osin, että teräksen kysyntä EU:ssa on riippuvainen ”muutaman keskeisen terästä käyttävän teollisuudenalan talous- ja rahoitustilanteesta – [esimerkkeinä] rakennusala ja autoteollisuus” (1), lausuntoihinsa teollisuuspolitiikasta (2) ja aiheesta ”CARS 2020: Kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista autoteollisuutta koskeva toimintasuunnitelma” (3).

6.

katsoo, että rakennusala on yksi teräksen keskeisistä kuluttajista, joten etenkin rakentamisessa, jota voidaan kutsua julkisen rakennuskannan uudistamiseksi, on asetettava etusijalle kaikki, mikä liittyy kestävyysperiaatteiden mukaiseen rakentamiseen ja energiatehokkuuteen. Tämä voitaisiin kytkeä sosiaalista asuntotarjontaa koskevaan eurooppalaiseen toimintaohjelmaan, jota AK ja Euroopan parlamentti ovat useaan otteeseen vaatineet.

7.

muistuttaa, että viime vuosien teollisen toiminnan selkeän hidastumisen seurauksena monet 23 jäsenvaltioon jakautuneista noin 500 tuotantopaikasta ovat joutuneet vähentämään tuotantoaan merkittävästi ja että toisia on suljettu lopullisesti, ja toteaa, että kaikkiaan noin 40 000 työpaikan häviäminen on valitettavaa.

8.

toteaa, että tämä vaikea taloudellinen tilanne on vaikuttanut kielteisesti asianomaisten alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.

9.

toteaa, että terästeollisuuden tulevaisuutta varten tarvitaan eurooppalainen strategia yleisellä tasolla.

10.

pitää välttämättömänä, että alue- ja paikallisviranomaiset osallistetaan prosessiin suoraan kunnioittaen alueellisia erityispiirteitä ja osaamista ja ottamalla huomioon, että ne ovat parhaimmassa asemassa arvioimaan taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita ja lisäinvestointien välttämättömyyttä ja kannattavuutta työpaikkojen luomiseksi tai säilyttämiseksi sekä yksilöimään mahdollisia resursseja tällaisia investointeja varten. Lisäksi niillä on parhaat tiedot ympäristövaikutusten arviointiin liittyvistä kysymyksistä.

11.

katsoo, että EU:n kilpailukyvyn vahvistamisen on nojattava avoimuutta ja yrittäjyyden perusedellytyksiä koskeviin periaatteisiin. Eurooppalainen terästeollisuus voi erottua kilpailijoistaan muun muassa osaamisella, innovointikyvyllä ja laadulla.

12.

kannattaa aktiivista teollisuuspolitiikkaa, jossa tähdätään EU:n terästeollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseen ja mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien tuotantopaikkojen ja työpaikkojen suojelemiseen tai laajentamiseen ja lisäämiseen muun muassa hyödyntämällä jalostusta ja kierrätystä, jotta ala ei menettäisi työntekijöiden vuosikymmenten kuluessa hankkimaa metallialan osaamista ja tietämystä.

13.

kehottaa sen vuoksi tarjoamaan rakennemuutoksen kohteeksi mahdollisesti joutuvilla tuotantopaikoilla työskenteleville työntekijöille ammatillisia jatkokoulutusohjelmia, joilla kehitetään heidän pätevyyttään terästeollisuuden ammateissa.

14.

kehottaa niin ikään ottamaan käyttöön tuotantolaitosten sulkemisen tai uudelleenjärjestelyn vaikutuksista kärsivien työntekijöiden ammatilliseen uudelleenkoulutukseen tähtääviä lisätoimenpiteitä laajentamalla rakennerahastojen hyödyntämismahdollisuuksia Euroopan globalisaatiorahastoon (EGR) tehtävän tarkistuksen avulla sekä tarjoamalla yksilöiden tarpeisiin ja alueellisiin erityispiirteisiin mukautettuja ohjelmia niin, että samalla ylläpidetään alaan liittyvää työvoiman osaamista ja edistetään sitä.

15.

kehottaa luomaan rahoitusapujärjestelmän niitä alueita varten, joita rakenneuudistus tai tuotantopaikkojen sulkeminen koskee. Järjestelmässä tulisi keskittyä työntekijöiden uudelleenkouluttamiseen ja talouden monipuolistamiseen, ja sen tulisi perustua yksityisiltä ja julkisilta talouden toimilta saataviin varoihin.

16.

painottaa kaikkien viranomaisten koordinoidun lähestymistavan tärkeyttä, kun on kyse teräsalaa koskevien uudelleenjärjestelytoimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta.

17.

on tyytyväinen teräsalaa koskevan korkean tason ryhmän perustamiseen Euroopan tasolle, mutta pahoittelee, että kokoontumiskertoja on sovittu olevan vain yksi vuodessa. Komitea ehdottaa, että ryhmään otetaan mukaan yksi alueiden komitean edustaja sekä alue- ja paikallisyhteisöjen edustajia yhteistyön sekä tietojen ja parhaimpien käytänteiden vaihdon edistämiseksi keskeisten sidosryhmien välillä jäsenvaltioissa.

18.

pitää lisäksi välttämättömänä, että toimintasuunnitelmaa käydään arvioimaan 12 kuukauden kuluessa sen käyttöönotosta.

19.

kehottaa, että käynnistetään vahvistettu työmarkkinaosapuolien välinen vuoropuhelu kriisin taltuttamiseksi ja että työmarkkinaosapuolet osallistuvat suoraan ja tiiviisti teollisuuspolitiikkaan yleisesti ja erityisesti teräsalaa edistävään politiikkaan.

20.

toteaa, että Euroopan unionin kestäväpohjainen kasvu edellyttää kokonaisvaltaista teollista mallia, joka perustuu innovointiin ja uusiin teknologioihin tehtäviin merkittäviin investointeihin.

21.

toteaa, että eurooppalaisen terästeollisuuden on tarjottava innovatiivisia ja laadukkaita tuotteita, jotka vastaavat markkinoiden tarpeisiin ja joiden ansiosta eurooppalainen terästeollisuus erottautuu kilpailijoistaan. Tämä lähestymistapa edellyttää kuitenkin merkittäviä investointeja kalliisiin tuotanto- tai prosessointitapoihin sekä tutkimus- ja kehitystyöhön (t&k).

22.

katsoo, että innovaatiotukea on laajennettava siten, että se kattaa kaikki terästeollisuuteen liittyvät toiminnot. Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa on otettava käyttöön EIP:n rahoitusmekanismeja, jotta voidaan edistää terästeollisuusyritysten ja niiden alueiden, joille yritykset ovat sijoittuneet, yhteistyötä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin alalla kestävän kehityksen ja taloudellisen toiminnan edistämiseksi.

23.

toistaa kehotuksensa investoida ammatilliseen osaamiseen ja koulutukseen terästeollisuuden alan monipuolistumisen, erikoistumisen ja innovoinnin edistämiseksi, jotta ala olisi tulevaisuudessa entistä kilpailukykyisempi.

24.

kannattaa komission toimia, joilla pyritään tukemaan toimenpiteitä osaamisen kehittämiseksi sekä nuorisotyöllisyyttä teräsalalla koskevia toimenpiteitä, mutta pahoittelee, ettei komission tiedonannossa ehdoteta minkäänlaisia toimenpiteitä osaamisen siirtämisen tukemiseksi yritysten sisällä.

25.

on tyytyväinen siihen, että toimintasuunnitelmassa painotetaan sellaisen innovoinnin edistämistä, jossa tavoitteena on kehittää päästöttömämpiä sekä resurssi- ja energiatehokkaampia teknologioita kustannusten vähentämiseksi ja vuoteen 2030 ulottuvan EU:n ilmastopoliittisen kehyksen vaatimusten noudattamiseksi.

26.

kehottaa komissiota suosimaan Euroopan tasolla teräksen tuottamista valokaariuuneissa, sillä se aiheuttaa selvästi vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin teräksen primaarituotanto malmista.

27.

vahvistaa tukevansa teollisuuden ekologista lähestymistapaa, jossa keskitytään materiaalien kierrättämiseen ja energiankulutuksen valvontaan.

28.

painottaa tässä yhteydessä sitä, että teräs soveltuu erittäin hyvin kierrätykseen ja että valmistamalla teräs romumetallista malmin sijasta voidaan vähentää tarvittavaa energiapanosta noin 75 prosenttia ja säästää noin 90 prosenttia raaka-ainepanoksista.

29.

toistaa kannattavansa investointeja innovaatioihin sekä parempia edellytyksiä markkinoille pääsemiseksi sekä pääoman, henkilöresurssien ja osaamisen hankkimiseksi entistä vahvemman teollisuuspolitiikan peruspilareina.

30.

kannustaa komissiota arvioimaan jatkossakin terästeollisuuteen kohdistamaansa sääntelytaakkaa sekä sen vaikutusta kilpailukykyyn.

31.

kannattaa komission toimia pohdinnan käynnistämiseksi eurooppalaisen terästeollisuuden tuotantokustannusten vähentämisestä. Pohdinnassa huomio tulee kohdentaa innovointiin, energiatehokkuuteen ja ympäristön säästämiseen.

32.

tähdentää erityisesti sitä, että sähköä paljon kuluttaville teollisuusaloille on sallittava mahdollisuus solmia pitkäkestoisia toimitussopimuksia, jotka toisin sanoen kattavat vähintään kymmenen vuoden aikajakson ja sisältävät riittävän täsmälliset tarkistuslausekkeet, toimituksen säännöllisyyden takaamiseksi pitkälle ulottuvan sopimuskehyksen puitteissa sekä kustannusten hallinnan ja näin ollen toimialan kilpailukyvyn varmistamiseksi.

33.

pitää tarpeellisena tehostaa tavaraliikenteen verkostoja, jotka ovat alueiden kannalta keskeinen seikka, etenkin kun on kyse syrjäisistä ja rajaseutualueista.

34.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen tukea EU:ssa tuotetun teräksen kysyntää unionissa ja sen ulkopuolella muun muassa kohdennetuin toimin, joilla vahvistetaan kysyntää autoteollisuudessa ja kestävyysperiaatteiden mukaisen rakentamisen alalla.

35.

kehottaa komissiota edistämään terästeollisuuden monipuolistamista kysyntäriippuvuuden vähentämiseksi ja siitä aiheutuvien riskien minimoimiseksi.

36.

kannattaa toimia kestävyysperiaatteiden mukaista teräsrakennustuotteiden tuotantoa koskevien eurooppalaisten standardien asettamiseksi ja sellaisen kyseistä tuotteita koskevan laatusertifiointijärjestelmän (”SustSteel”) laatimiseksi, jonka avulla voidaan edistää eurooppalaisten tuotteiden lisäarvoa ja kilpailukykyä.

37.

muistuttaa, että on tärkeää puolustaa eurooppalaisia standardeja työ- ja sosiaalipolitiikan, ympäristön, ilmastonsuojelun, työturvallisuuden ja työolojen aloilla, jotta varmistetaan Euroopan unionin taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyky maailmanmarkkinoilla.

38.

kannattaa komission aloitteita ryhtyä kolmansien maiden kanssa toimiin sopimattomia kaupallisia menettelyjä vastaan ja edistää muun muassa tasavertaisia toimintamahdollisuuksia.

39.

katsoo, että teräksen ja terästuotteiden vapaan ja avoimen kaupan turvaaminen on pitkällä aikavälillä tärkeää alalle, ja toteaa, että huolimatta komission toteuttamista toimista kansainvälisen kaupan vapauttamiseksi WTO:n puitteissa, toimiala lähtee arvioissaan siitä, että noin 65 prosenttiin teräksen maailmanmarkkinoista sovelletaan mitä monenlaisimpia protektionistisia esteitä.

40.

on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että neuvotteleminen kauppasopimuksista kahdenvälisellä tasolla – erityisesti neuvottelut vapaakauppasopimuksista – voivat olla olennainen keino yhdenvertaisten toimintaedellytysten luomiseksi yrityksille Euroopan unionissa.

41.

kehottaa komissiota pitämään kiinni vaatimusten vastavuoroisuuden periaatteesta neuvoteltaessa sopimuksista kahdenvälisellä tasolla tai WTO:n puitteissa.

42.

kannustaa komissiota ottamaan epäröimättä käyttöön riittävän päättäväisiä ja määrätietoisia toimenpiteitä kolmansien maiden epäoikeudenmukaisia kaupallisia käytäntöjä vastaan ja uudenaikaistamaan kaupallisia suojakeinojaan.

43.

kehottaa komissiota varmistamaan seikkaperäisesti, että ”Surveillance 2” -järjestelmä antaa vähintään samat seurantaa ja valvontaa koskevat takeet hyvän kauppatavan vastaisia tuki- ja polkumyyntimenettelyjä vastaan kuin tiettyjen rauta- ja terästuotteiden tuonnin ennakkotarkkailujärjestelmä ((EU) N:o 1241/2009).

44.

pitää lisäksi huolestuttavana, että Euroopan komissiolta kestää pitkään – keskimäärin kaksi vuotta – ottaa käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, kun taas Yhdysvallat tarvitsee siihen vain kuusi kuukautta. Komitea kehottaa komissiota tehostamaan ja nopeuttamaan toimiaan.

45.

antaa tukensa komissiolle sen pyrkiessä tekemään kaikkensa taatakseen vapaan pääsyn primaari- ja uusioraaka-aineiden markkinoille, erityisesti rautamalmi- ja koksihiili- sekä kierrätettävien aineiden markkinoille, ja pitää tätä vapaata pääsyä ehdottomana edellytyksenä eurooppalaisen terästeollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi maailmanlaajuisesti.

46.

katsoo, että parempi tuottavuus, hyvä investointiympäristö ja panostukset innovointiin ovat tärkeitä edellytyksiä terästeollisuuden kehitykselle ja elinkelpoisuudelle EU:ssa pitkällä aikavälillä. Myös energiatehokkuuden lisääminen on hyvä tapa vähentää energiakustannuksia, mikä voi osaltaan vahvistaa kilpailukykyä.

47.

huomauttaa, että komission tiedonannossa ei mainita logistiikkakustannuksia, erityisesti kustannuksia, jotka liittyvät merikuljetuksiin, raaka-aineiden toimittamiseen ja toimitusvarmuuteen sekä talouskehitykseen satamia kehitettäessä.

48.

kannattaa komission pyrkimyksiä parantaa EU:n teollisuuden kasvupotentiaalia tukevia yleisiä edellytyksiä, joita ovat energian toimitusvarmuuden ja kilpailukykyisten hintojen säilyttäminen sekä resurssitehokkaaseen ja vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavaan tuotantoon kannustaminen.

49.

kannattaa kaikkia aloitteita, joilla pyritään varmistamaan raaka-ainemarkkinoiden seuranta ja valvonta, romumetallimarkkinat mukaan luettuina, romumetallin laittoman viennin torjumiseksi.

50.

kehottaa komissiota laatimaan eurooppalaisen terästeollisuuden hyväksi ehdotettuja toimenpiteitä koskevan kustannus–hyöty-analyysin sekä varmistamaan, etteivät ne ole ristiriidassa muihin eurooppalaisiin politiikkoihin, erityisesti ympäristönsuojelu-, ilmasto- ja kestävän kehityksen politiikkoihin nähden.

51.

katsoo, etteivät toimintasuunnitelmassa ehdotetut, kilpailukykyistä ja kestävyysajattelun mukaista eurooppalaista terästeollisuutta koskevat toimenpiteet ole päämäärä sinänsä vaan että niitä on ehdottomasti täydennettävä elinkeinoelämän toimilla investointien ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi eurooppalaisissa tuotantolaitoksissa.

52.

toteaa, ettei ehdotus toimintasuunnitelmaksi nykyisessä muodossaan vaikuta olevan ristiriidassa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden kanssa, sillä se on sopusoinnussa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 173 artiklan kanssa, jossa säädetään, että EU:lla on toimivalta toimien tukemiseksi teollisuuspolitiikan alalla.

53.

painottaa, että komission tulee hyödyntää SEUTin 173 artiklan mukaisesti Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia teollisuuspolitiikan osalta erityisesti tekemällä aiheellisia aloitteita jäsenvaltioiden toimintalinjojen koordinoinnin edistämiseksi teollisuuspolitiikan alalla, vahvistamalla suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestämällä parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä varmistamalla tarvittavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten.