5.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 356/15

—

painottaa, että EU:n vuotuisen talousarvion laatimismenettely on alue- ja paikallisviranomaisille luonteeltaan poliittinen ja strateginen menettely, ja ehdottaa virallista kuulemismenettelyjä tulevien vuosien talousarvioista.

—

on tyytyväinen Euroopan komission toimiin tiedon tarjoamiseksi EU:n rahoituksen saajista, mutta katsoo, että julkisesti saatavilla olevat tiedot ovat epätarkkoja ja liian summittaisia täsmällisen yleiskuvan saamiseksi alue- ja paikallisviranomaisten käyttämistä ja hallinnoimista EU:n varoista.

—

korostaa aikovansa seurata tarkkaan, onko ohjelmasuunnittelun hitaalla käynnistymisellä ja alhaisella käyttöasteella kielteinen vaikutus vuodeksi 2016 suunniteltuun monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistukseen.

—

toteaa, että noin kolmasosa maksamatta olevien määrien kokonaissummasta (70,7 miljardia euroa) maksetaan vuonna 2014, mutta yhtyy Euroopan komission ilmaisemaan huoleen varainhoitovuosien 2015 ja 2016 osalta.

—

katsoo, että maksujen viivästymistä ei voi hyväksyä, ja vaatii, että 60 päivän maksuajan on oltava sitova yhteisesti hallinnoiduissa ohjelmissa ja että määräajasta poikkeamisesta olisi seurattava oikeudellinen tai taloudellinen seuraamus.

—

pahoittelee sitä, ettei vuoden 2014 EU:n talousarvion painopistealojen poliittisessa esittelyssä viitata talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

—

ehdottaa, että nuorisotyöllisyysaloitteen varoja osoitetaan etupainotteisesti heti alkuun vuosina 2014–2015, ja että etupainotteisuutta täydennetään asianmukaisilla toimenpiteillä (esim. valmiuksien kehittäminen) täytäntöönpanon nopeuttamiseksi.

—

vaatii maksusitoumusmäärärahojen etupainotteisuuden lisäämistä 200 miljoonaan euroon Horisontti 2020 -puiteohjelman, 150 miljoonaan euroon Erasmus-ohjelman ja 50 miljoonaan euroon COSME-ohjelman osalta vuosina 2014–2015.

—

on tyytyväinen siihen, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ensimmäisestä pilarista aiotaan siirtää 351,9 miljoonaa euroa toiseen pilariin, ja toistaa vastustavansa tiukasti toisensuuntaisia siirtoja.

—

ehdottaa kasvua ja työllisyyttä koskevan kokonaisliikkumavaran käyttöä otsakkeessa 1b.

Esittelijä

Luc VAN DEN BRANDE (BE, PPE) Flanderi–Eurooppa-yhteystoimiston puheenjohtaja

Viiteasiakirjat

Euroopan komissio, Euroopan komission ennakkoarvio varainhoitovuodelle 2014 (Vuoden 2014 talousarvioesityksen valmistelu),

SEC(2013) 370, kesäkuu 2013

Euroopan unionin neuvosto, ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta,

11655/13, 27. kesäkuuta 2013

1.

korostaa, että se laatii ensimmäistä kertaa lausunnon Euroopan unionin vuotuisesta talousarviomenettelystä esittääkseen alue- ja paikallisviranomaisten näkemykset niistä budjettikohdista, joiden pääasiallisia edunsaajia ne ovat ja jotka koskevat suoraan niitä.

2.

painottaa, että EU:n vuotuisen talousarvion laatimismenettely on alue- ja paikallisviranomaisille luonteeltaan poliittinen ja strateginen menettely, ja ehdottaa, että komissio, neuvosto tai Euroopan parlamentti kuulee niitä virallisesti tulevien vuosien talousarvioista, jotta AK voi muotoilla oman kantansa sen jälkeen kun Euroopan komissio on julkistanut talousarvioesityksen ja mieluiten ennen kuin neuvosto esittelee talousarvioesityksen Euroopan parlamentille.

3.

painottaa, että tämä lausunto ei koske otsakkeeseen V kuuluvia hallintomenoja.

4.

keskittyy tässä lausunnossa alueiden komiteaa sekä alue- ja paikallisviranomaisia pääasiassa kiinnostaviin budjettikohtiin, kuten rakennerahastoihin, Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, COSME-ohjelmaan, koheesiorahastoon sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston, maaseuturahaston ja LIFE+ -ohjelman kaltaisiin muihin yhteisesti hallinnoituihin ohjelmiin.

5.

toteaa, että EU:n talousarvio on erityisen merkittävä alue- ja paikallisviranomaisille, koska nämä hallinnoivat suoraan eräitä yhteisesti hallinnoituja EU:n ohjelmia, joten sekä maksusitoumusten että maksumäärärahojen taso vaikuttavat niihin suoraan näillä aloilla, erityisesti kun on kyse maksuviivästyksistä, jotka johtuvat maksamatta olevien maksuvaatimusten kasaantumisesta viime vuosina, mikä vaikuttaa suoraan monien EU:n alue- ja paikallisviranomaisten julkiseen talouteen.

6.

toteaa lisäksi, että monet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), koheesiorahaston, Euroopan sosiaalirahaston (ESR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (EAFRD) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kaltaisten rahastojen edunsaajina olevat alue- ja paikallisviranomaiset ovat suuresti riippuvaisia rahastoista poliittisten tavoitteidensa saavuttamisessa.

7.

haluaa myös muistuttaa, että EU:n talousarvio vastaa vain pientä osaa (noin 2 prosenttia) julkisista kokonaismenoista Euroopan unionissa eikä sellaisenaan riitä kattamaan Eurooppa 2020 -strategian edellyttämiä tulevaisuuteen suuntautuvia 1,8 biljoonan euron suoria investointeja. Alueiden komitea katsoo tämän vuoksi, että on ratkaisevan tärkeää ottaa suuremmassa määrin alue- ja paikallisviranomaiset mukaan EU:n uuteen talouden ohjausjärjestelmään, ja painottaa alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisen merkitystä kumppanuussopimusten yhteydessä.

8.

painottaa, että investoinneilla EU:n talousarviosta on kerrannais- ja vipuvaikutuksia julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoituksen kautta niin alueellisella, paikallisella kuin kansallisella tasolla. Monissa jäsenvaltioissa julkiset investoinnit ovat voimakkaasti riippuvaisia rakennerahastoista, joiden osuus julkisista investoinneista on 13 valtiossa yli 30 prosenttia ja kuudessa jäsenvaltiossa jopa yli 60 prosenttia.

9.

panee merkille, ettei alueiden ja paikallishallinnon osuudesta ole selkeää käsitystä, vaikka oletetaan, että suuren osan EU:n talousarviosta käyttävät valtiolliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, muut julkisviranomaiset, valtiovallasta riippumattomat organisaatiot, voittoa tavoittelemattomat järjestöt, yksityiset organisaatiot, yritykset, korkeakoulut ja opetuslaitokset, yksittäiset henkilöt ja niin edelleen, ja että kokonaisuudessaan kolmasosa julkisista menoista ja kaksi kolmannesta julkisista investoinneista toteutuu alueellisella ja paikallisella tasolla.

10.

on vakuuttunut siitä, että alue- ja paikallisviranomaisilla on merkittävä ja korvaamaton asema EU:n poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanossa. Alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat suoraan tai välillisesti esimerkiksi

11.

toteaa, että EU:n talousarviovaroista yli 75 prosenttia on sellaisia, joiden hallinnointiin tai käyttämiseen alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat suoraan ja/tai välillisesti. (1)

12.

on tyytyväinen Euroopan komission toimiin tiedon tarjoamiseksi EU:n rahoituksen saajista joko suoraan Euroopan komissiosta tai valtiollisten ja alueellisten viranomaisten kautta vastuullisuuden lisäämiseksi avoimuuden avulla, mutta katsoo, että julkisesti saatavilla olevat tiedot ovat epätarkkoja ja liian summittaisia täsmällisen yleiskuvan saamiseksi alue- ja paikallisviranomaisten käyttämistä ja hallinnoimista EU:n varoista.

13.

pahoittelee sellaisten tilastotietojen puutetta, joiden avulla alueiden komitea voisi toteuttaa neuvoa-antavaa tehtäväänsä, ja pyytää Euroopan komissiota toimittamaan vuodesta 2014 alkaen

14.

kehottaa Euroopan komissiota, Euroopan parlamenttia ja Eurooppa-neuvostoa virtaviivaistamaan ja yhdenmukaistamaan tapaa, jolla muutokset talousarvioesitykseen esitellään, jotta demokraattista valvontamenettelyä voidaan helpottaa.

15.

painottaa tämän osalta, että Euroopan unionin politiikan tehokkuus riippuu monitasoisen hallinnon periaatteen asianmukaisesta soveltamisesta, ja sen katsotaan olevan rakennerahastoja koskeva yleinen periaate (3), millä tarkoitetaan sitä, että kaikki hallinnon tasot tekevät toimivaltansa mukaisesti tehokasta yhteistyötä poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Alue- ja paikallisviranomaisia ei voida katsoa samanlaisiksi edunsaajiksi kuin esimerkiksi valtiovallasta riippumattomia organisaatioita, yksityisiä organisaatioita, yrityksiä ja opetuslaitoksia.

16.

kannattaa Euroopan komission aloitetta Euroopan unionin hyvän kumppanuuden säännöistä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen täydentämiseksi. Hyvän kumppanuuden säännöissä kumppanuutta täydennetään ja laajennetaan yhteisen strategiakehyksen ohjelmien ja rahastojen valmisteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin. Komitea katsoo, että tällainen kumppanuus on paras tapa taata resurssien tehokas käyttö sekä mukauttaminen alueen tai paikallisyhteisön tarpeisiin, ja pahoittelee sitä, ettei neuvosto ole sisällyttänyt hyvän kumppanuuden sääntöjä neuvottelupakettiin, vaikka säännöt ovat merkittävä hallinnollinen väline ohjelmakaudelle 2014–2020.

17.

kehottaa komissiota raportoimaan selkeästi siitä, kuinka alue- ja paikallisviranomaiset on otettu oikea-aikaisesti ja järjestelmällisesti mukaan kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien laatimiseen kaudelle 2014–2020.

18.

toistaa, että alue- ja paikallisviranomaisten hallinnollista taakkaa on kevennettävä, ja kehottaa komissiota, neuvostoa ja parlamenttia ottamaan tämän huomioon laadittaessa alue- ja paikallisyhteisöjä koskevia uusia sääntöjä.

19.

muistuttaa kehottaneensa Euroopan komissiota tekemään ehdotuksia, joissa otetaan huomioon julkisten menojen laatu EU:n ja jäsenvaltioiden makrotaloudellisessa tilinpidossa. Ehdotuksissa tulisi erityisesti käsitellä kysymystä juoksevien menojen ja investointien erittelystä budjettialijäämää koskevissa laskelmissa, jotta voidaan välttää se, että investoinnit, joista saadaan pitkän aikavälin nettotuottoa, laskettaisiin negatiivisiksi.

20.

on tyytyväinen Euroopan komission pyrkimykseen seurata ilmastotoimenpiteisiin liittyviä julkisia menoja.

21.

on tyytyväinen siihen, että parlamentti, neuvoston puheenjohtajavaltio ja komissio pääsivät 27. kesäkuuta 2013 poliittiseen sopuun monivuotisesta rahoituskehyksestä ajanjaksoksi 2014–2020.

22.

on huolestunut siitä, ettei komissiolla ole asianmukaista riskinhallintastrategiaa siitä, missä määrin koheesiopolitiikka voi toimia vuotuisten talousarvioiden pohjalta ilman monivuotista rahoituskehystä.

23.

on erityisen huolissaan siitä, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yleinen taso, josta Eurooppa-neuvosto päätti, ei kenties ole riittävä Eurooppa 2020 -strategiassa sekä kasvu- ja työllisyyssopimuksessa esitettyjen EU:n tavoitteiden saavuttamiseen.

24.

pahoittelee, että monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä (960 miljardia euroa) on 34 miljardia euroa vähemmän kuin kaudella 2007–2013, ja vieläpä aikana, jona Euroopassa tarvitaan välttämättä resursseja nykyisestä kriisistä elpymiseen koordinoidulla tavalla, ja että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärä (960 miljardia euroa) on yli 80 miljardia vähemmän kuin komissio alun perin ehdotti.

25.

kannattaa Euroopan parlamentin kantaa, jonka mukaan monivuotista rahoituskehystä koskevaa asetusta ei voida hyväksyä laillisesti ennen kuin sen oikeusperustoista on päästy poliittiseen sopimukseen.

26.

pahoittelee, ettei merkittävää edistymistä ole saatu aikaan omien varojen järjestelmän uudistamisessa jäsenvaltioiden EU:n talousarvioon maksamien suorien maksuosuuksien pienentämiseksi. Komitea kehottaa siksi neuvostoa, komissiota ja Euroopan parlamenttia tekemään viipymättä päätöksen omia varoja käsittelevän työryhmän mandaatista ja kokoonpanosta 27. kesäkuuta tehdyn sopimuksen mukaisesti, jotta noudatetaan määräaikaa ensimmäisen arvioinnin toteuttamiseksi vuonna 2014. Työryhmä tulisi kutsua koolle, kun monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus hyväksytään virallisesti.

27.

on tyytyväinen sopimukseen lisäjoustosta monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi, kun mahdollistetaan käyttämättömien määrärahojen automaattinen siirtyminen varainhoitovuodelta seuraavalle, sekä sopimukseen monivuotisen rahoituskehyksen pakollisesta tarkastelusta ja tarkistamisesta vuoden 2016 loppuun mennessä.

28.

toistaa vastustavansa selkeästi ja tiukasti kaikkia makrotaloudellisia ehtoja ja katsoo, että tämän laajentaminen kaikkiin budjettikohtiin, kuten eräät jäsenvaltiot ovat pyytäneet, ei ole hyödyllistä, koska vaarana on, että alue- ja paikallisyhteisöjä rasitetaan ankarasti, vaikka nämä eivät ole vastuussa jäsenvaltioiden kyvyttömyydestä noudattaa vaatimuksia. Komitea pahoittelee sitä, että makrotaloudelliset ehdot mainitaan edelleen vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetusehdotuksen 6 artiklassa.

29.

toistaa vastustavansa suoritusvarausta, sillä se saattaa kannustaa kehittämään kunnianhimottomia hankkeita ja jarruttaa innovointia. Komitea pahoittelee, että siihen viitataan vuoden 2014 talousarvioesityksen poliittisessa esittelyssä.

30.

kannattaa Euroopan parlamentin kantaa, jonka mukaan monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen hyväksymisestä ei voida äänestää, ellei ole ”täysiä takeita” siitä, että vuoden 2013 maksamatta olevat maksuvaatimukset katetaan täysimääräisesti, ja jonka mukaan neuvoston olisi tämän vuoksi sekä tehtävä virallinen päätös lisätalousarvioesityksestä 2/2013 (7,3 miljardia euroa) että noudatettava poliittista sitoumustaan antaa viipymättä uusi lisätalousarvio (3,9 miljardia euroa, jotta saavutetaan tarvittavat 11,2 miljardia euroa (4)). Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio on päättänyt perustaa vuoden 2014 talousarvioesityksen oletukseen, että nämä kaksi vuoden 2013 lisätalousarviota hyväksytään.

31.

korostaa aikovansa seurata tarkkaan, onko ohjelmasuunnittelun hitaalla käynnistymisellä ja alhaisella käyttöasteella kielteinen vaikutus vuodeksi 2016 suunniteltuun monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistukseen.

32.

on huolestunut siitä, että kauden 2014–2020 monivuotinen rahoituskehys tuo EU:n talousarvioon 52 miljardin euron rakenteellisen lisäalijäämän. Koska alue- ja paikallisyhteisöt ovat investoinneissaan suuresti riippuvaisia EU:n varoista, ne pitävät tätä hyvin vaarallisena suuntauksena, sillä komissio ei voi täyttää tehtyjä sitoumuksia ajallaan maksumäärärahojen puutteen vuoksi. Komitea toteaa, että tällaisen rakenteellisen alijäämän muodostaminen EU:n talousarvioon on vastoin perussopimuksen määräyksiä (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 310 ja 323 artikla).

33.

on hyvin hämmästynyt, että vaikka oletetaan, että kaksi vuoden 2013 lisätalousarviota hyväksytään, jolloin saadaan yhteensä 11,2 miljardia euroa lisää maksuja, vuoden 2013 lopussa odotetaan silti olevan noin 225 miljardia euroa maksamatta olevia määriä (5) vuosien 2007–2013 ohjelmista uudelle rahoituskaudelle, mikä vastaa noin 25 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärästä kaudelle 2014–2020 (908,4 miljardia euroa) ja on 1,6 kertaa EU:n vuotuisen talousarvion kokonaismäärä.

34.

katsoo, että maksamatta olevien määrien suuruus on ristiriidassa Euroopan parlamentin neuvotteluissa esittämän poliittisen tavoitteen kanssa, joka koski uuden ohjelmakauden käynnistämistä puhtaalta pöydältä, ja varoittaa, että vuoden 2020 loppuun mennessä maksamatta olevia määriä tulee olemaan noin 277 miljardia euroa (6) ja että tämä vajaus, toisin sanoen rakenteellinen alijäämä, tulee kasvamaan monivuotisesta rahoituskehyksestä toiseen.

35.

painottaa, että kaksi eniten maksamatta olevien määrien kokonaistasoon vaikuttavaa alaa ovat koheesiopolitiikka (kaksi kolmasosaa kokonaismäärästä) ja maaseudun kehittäminen, ja suosittaa, että etsitään ratkaisuja maksamatta olevien määrien kerääntymisen välttämiseksi vuosien mittaan.

36.

tukee Euroopan parlamentin Euroopan komissiolle esittämää kehotusta antaa ”kuukausittain raportit rakennerahastoja, koheesiorahastoa, maaseudun kehittämisrahastoa ja kalatalousrahastoa koskevien jäsenvaltioiden maksuvaatimusten tilanteen kehityksestä (jaottelu jäsenvaltioittain ja rahastoittain)”.

37.

toteaa, että noin kolmasosa maksamatta olevien määrien kokonaissummasta (70,7 miljardia euroa) maksetaan vuonna 2014, mutta yhtyy Euroopan komission ilmaisemaan huoleen varainhoitovuosien 2015 ja 2016 osalta, ja toteaa, että vaikka vuonna 2014, joka on uuden monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäinen täytäntöönpanovuosi, maksumäärärahojen osalta on liikkumavaraa, koska uusien ohjelmien käynnistyminen vie aikaa (varsinkin yhteisesti hallinnoitujen ohjelmien), joustovara pienenee vuosien myötä.

38.

painottaa tämän osalta monivuotisesta rahoituskehyksestä tehdyn sopimuksen (7) joustomahdollisuuksien ja niin kutsutun ”maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran” (8) myönteistä vaikutusta.

39.

on huolissaan, ettei komissio jätä liikkumavaraa vuodelle 2014, koska maksujen määrä on vahvistettu 136,1 miljardiin euroon, mikä merkitsee sitä, että komissiolla ei ole lisäliikkumavaraa vuodelle 2015 ja että rakenteellinen alijäämä uhkaa kasvaa edelleen, kun otetaan huomioon kauden 2014–2020 uusien ohjelmien käynnistyminen ja kaudelta 2007–2013 jäljelle jääneet kertymät (noin 155 miljardia euroa).

40.

kiinnittää huomiota maksusitoumusten purkamista koskevan uuden n+3-säännön seurauksiin koheesiopolitiikan alalla, kun maksamatta olevat määrät kumuloituvat tulevina vuosina. Alueiden komitea suosittaa, että vuosina 2014–2016 ensisijaisiksi katsotaan vuosien 2007–2013 maksamatta olevat maksuvaatimukset (70 miljardia euroa vuosittain kolmen vuoden ajan), koska uuden ohjelmakauden maksupyyntöjä aletaan todennäköisesti esittää vuosina 2017–2018 (2014 + 3 vuotta ottaen huomioon ohjelmien käynnistysviivästykset vuonna 2014 monivuotista rahoituskehystä koskevan sopimuksen viivästymisen vuoksi).

41.

katsoo, että maksujen viivästymistä ei voi hyväksyä, ja vaatii, että 60 päivän maksuajan on oltava sitova yhteisesti hallinnoiduissa ohjelmissa, että määräajasta poikkeamisesta olisi seurattava oikeudellinen tai taloudellinen seuraamus ja että keskitetysti hallinnoiduissa ohjelmissa (esim. seitsemänteen puiteohjelmaan ja tulevaan Horisontti 2020 -puiteohjelmaan liittyvät hankkeet) jo käytössä olevaa taloudellista seuraamusta (korkoa) voitaisiin soveltaa myös muihin varoihin, kun maksumääräaikoja ei noudateta. Tämä on erityisen tärkeää maksua odottaville alue- ja paikallisyhteisöille. Alueiden komitea odottaakin, että tähän löydetään ratkaisu EU:n varainhoitoasetuksen seuraavan tarkistuksen yhteydessä.

42.

pahoittelee lisätalousarvioiden määrän kasvua täytäntöönpanovuoden aikana, mikä on seurausta siitä, että neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin vaatimuksesta maksutarpeet on arvioitu epärealistisen alhaisiksi. Vuonna 2013 on laadittu jo viisi lisätalousarvioesitystä, kun niitä vuonna 2010 laadittiin kymmenen.

43.

pyytää komissiota, parlamenttia ja neuvostoa kehittämään rakenteellisia ratkaisuja EU:n talousarvion rakenteellisen alijäämän poistamiseksi, jotta EU:n maksumäärärahojen alijäämä ei enää uhkaisi alue- ja paikallisyhteisöjen sidottuja tuloja.

44.

toteaa, että valtiotasoa alempien hallintotasojen julkiset investoinnit näyttävät keskittyvän keskeisiin painopistealoihin, jotka ovat ratkaisevassa asemassa Eurooppa 2020 -strategian menestyksen kannalta. Komitea toistaa pyyntönsä, että EU:n, jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisyhteisöjen talousarvioiden välisten synergioiden luomiselle annettaisiin enemmän poliittista painoarvoa, jotta voitaisiin keskittyä EU:n tasolla sovittuihin painopisteisiin.

45.

on tyytyväinen komission aloitteeseen selvittää kaikki Eurooppa 2020 -strategian rahoittamiseen osoitetut julkiset menot, mutta on yllättynyt siitä, että perustaksi otetaan seitsemän lippulaivahanketta viiden yleistavoitteen (työllisyys, innovointi, koulutus, sosiaalinen osallistaminen sekä ilmasto/energia) sijaan.

46.

pahoittelee sitä, että yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen 11 aihekohtaista tavoitetta ei mainita, vaikka Euroopan rakenne- ja investointirahastojen olisi keskityttävä niihin (9) Euroopan komission 14. maaliskuuta 2012 esittämän yhteisen strategiakehyksen mukaisesti.

47.

toistaa joustavuutta koskevan vaatimuksensa alueiden ja kaupunkien alueellisten erityispiirteiden kunnioittamiseksi.

48.

pahoittelee sitä, ettei vuoden 2014 EU:n talousarvion painopistealojen poliittisessa esittelyssä viitata talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Komitea pahoittelee myös sitä, ettei komissio ole ottanut huomioon Euroopan parlamentin pyyntöä antaa ”tosiseikkoihin pohjautuvia ja konkreettisia tietoja siitä, kuinka sen ehdottama unionin talousarvioesitys voi toimia moottorina ja katalysaattorina, tuottaa yhteisvaikutuksia ja täydentää alue- ja paikallistasolla ja kansallisella tasolla tehtyjä investointeja, jotta talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla asetetut ensisijaiset tavoitteet voidaan saavuttaa” (10). Komitea kehottaakin ottamaan monitasoisen hallinnon periaatteen mukaisesti alueet ja erityisesti alueet, joilla on lainsäädäntävaltaa, mukaan talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

49.

kannattaa nuorisotyöllisyysaloitetta ja vaatii sen sisällyttämistä tuleviin kumppanuussopimuksiin. Komitea korostaa, että alueet ja paikallisyhteisöt on otettava täysimääräisesti mukaan kaikkien työllisyysaloitteiden täytäntöönpanoon, koska ne ovat parhaassa asemassa arvioimaan paikallisia työmarkkinoita ja räätälöimään nuorille suunnattuja ohjelmia ja koska monilla alueilla on myös täysimääräinen toimivalta tällä politiikan alalla.

50.

pahoittelee sitä, että nuorisotyöllisyysaloite on luotu muiden rahastojen rinnalle sen sijaan, että olisi hyödynnetty ESR:n kehystä, ja näin on lisätty edunsaajien hallinnollista taakkaa.

51.

panee merkille, että komissio ehdotti nuorisotyöllisyysaloitteen varojen osoittamista etupainotteisesti (6 miljardia euroa) (11) heti alkuun vuosina 2014–2015. Komitea ehdottaa, että etupainotteisuutta täydennetään asianmukaisilla toimenpiteillä (esim. valmiuksien kehittäminen) täytäntöönpanon nopeuttamiseksi, koska esitystä yleisistä säännöksistä annetuksi asetukseksi ja ESR-asetukseksi ei voida hyväksyä ennen monivuotista rahoituskehystä koskevaa asetusta, toisin sanoen vuoden 2013 loppua, mikä johtaa täytäntöönpanon viivästymiseen, ja koska nuorisotyöllisyysaloitteen käytännön täytäntöönpanoon ja varojen käyttöön jäsenvaltioiden/alueiden toimesta liittyy suurta epävarmuutta. Komitea kehottaa lisäksi muuttamaan monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen 9 f artiklaa siten, että poistetaan uudelle, nuorisotyöllisyysaloitetta koskevalle budjettikohdalle asetettu 3 miljardin euron yläraja. Tämä on erityisen tärkeää, jotta vältetään yhteenkuuluvuuden kannalta ratkaisevan tärkeiden ohjelmien, kuten rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien tai Verkkojen Eurooppa -välineen osien, takapainottaminen vuoden 2016 jälkeiselle ajalle.

52.

on erityisen huolissaan moniin sellaisiin budjettikohtiin tehdyistä leikkauksista, jotka ovat ratkaisevia talouden nopean elpymisen edellyttämien pitkän ajanjakson investointien toteuttamisessa. Tämä koskee erityisesti koheesiopolitiikkaa, maaseudun kehittämistä, COSME-ohjelmaa ja Horisontti 2020 -puiteohjelmaa.

53.

vaatii 27. kesäkuuta 2013 hyväksytyn neuvoston monivuotista rahoituskehystä koskevan neuvoston asetusehdotuksen 9 f artiklan mukaisesti maksusitoumusmäärärahojen etupainotteisuuden lisäämistä 200 miljoonaan euroon Horisontti 2020 -puiteohjelman, 150 miljoonaan euroon Erasmus-ohjelman ja 50 miljoonaan euroon COSME-ohjelman osalta vuosina 2014–2015.

54.

ei ole yllättynyt siitä, että koheesiopolitiikan maksusitoumusmäärärahat vuodelle 2014 ovat minimaaliset, kun otetaan huomioon viivästykset (12), joita odotetaan kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien täytäntöönpanossa, mutta kehottaa jäsenvaltioita keskittymään toimenpideohjelmiin varojen ottamiseksi käyttöön jo vuonna 2014.

55.

pahoittelee vaaleilla valituille paikallisille ja alueellisille edustajille tarkoitettua Erasmus-ohjelmaa koskevan budjettikohdan poistamista otsakkeesta 1b (budjettikohta 13 03 77 11) ja kehottaa jatkamaan ohjelmaa AK:n aloitteesta saaman kokemuksen perusteella.

56.

on tyytyväinen LIFE+ -ohjelman maksusitoumusmäärärahojen 10,3 prosentin korotukseen vuoteen 2013 verrattuna, mutta pitää maksumäärärahojen leikkausta (– 1,1 prosenttia) käsittämättömänä.

57.

on tyytyväinen merkittävään painotuksen siirtämiseen suorasta hallinnoinnista jaettuun hallinnointiin Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa, vaikka tämä merkitseekin maksumäärien alentumista rahoituskauden alussa.

58.

on tyytyväinen monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen neuvoston asetukseksi 8 artiklaan sisällytettyyn säännökseen, jolla mahdollistetaan monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen, jotta vuonna 2014 käyttämättä jääneet rahamäärät voidaan siirtää seuraaville vuosille vastaavien menojen enimmäismääriä kasvattamalla, jos uudet säännöt tai yhteisesti hallinnoidut ohjelmat hyväksytään 1. tammikuuta 2014 jälkeen.

59.

on tyytyväinen siihen, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ensimmäisestä pilarista aiotaan siirtää 351,9 miljoonaa euroa toiseen pilariin, ja toistaa vastustavansa tiukasti toisensuuntaisia siirtoja.

60.

painottaa, ettei Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 7.–8. helmikuuta 2013 antamissa päätelmissä eikä 27. kesäkuuta 2013 annetussa monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa neuvoston asetukseksi aseteta enimmäismäärää koheesiopolitiikalle, josta on sen sijaan tehty alaotsake. Komitea kyseenalaistaakin vuoden 2014 talousarvioesityksen lukuisat viittaukset enimmäismäärään (13) ja kannattaa sen sijaan tarvittaessa maksusitoumus-/maksumäärärahojen siirtoa otsakkeen 1 sisällä.

61.

on tyytyväinen kasvua ja työllisyyttä koskevaan kokonaisliikkumavaraan, joka koostuu monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin (2014–2017) nähden jäävästä liikkumavarasta. Komitea arvostaa sitä, että näitä maksusitoumusmäärärahoja voidaan käyttää vuosiksi 2016–2020 vahvistettujen enimmäismäärien lisäksi (14), ja ehdottaa tämän ylimääräisen liikkumavaran käyttöä otsakkeessa 1b.