EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013DC0941
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS Preventing Radicalisation to Terrorism and Violent Extremism: Strengthening the EU's Response
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäiseminen
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäiseminen
/* COM/2013/0941 final */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäiseminen /* COM/2013/0941 final */
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille,
neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin
johtavan radikalisoitumisen ehkäiseminen: EU:n
toimien tehostaminen 1. Johdanto 1.1
Suuntaukset
ja haasteet Euroopan unionin
strategiaa radikalisoitumisen ja terrorismiin värväyksen torjumiseksi
päivitettiin viimeksi vuonna 2008. Radikalisoitumiseen liittyvät
kehityssuuntaukset, keinot ja toimintatavat ovat sen jälkeen muuttuneet ja
laajentuneet. Ensinnäkin
terrorismi pohjautuu Euroopassa nykyään aiempaa useampiin aatejärjestelmiin,
kuten todetaan Europolin vuonna 2013 julkistamassa TE-SAT-selvityksessä.
Tällaisia ovat kansallismieliset ja separatistiset ideologiat, al-Qaidan
innoittamat ideologiat sekä väkivaltaiset vasemmistolaiset, anarkistiset ja
oikeistolaiset ideologiat. Toiseksi
terroriteoista ja väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminnasta EU:ssa eivät ole
vastuussa yksinomaan keskitetyt ja hierarkkiset organisaatiot. Uhan aiheuttavat
yhä useammin myös pienemmät EU:sta käsin toimivat ryhmät, solut ja yksittäiset
toimijat, joiden toiminta on aiempaa hallitsemattomampaa ja arvaamattomampaa.
Ne suunnittelevat hyökkäyksiä joko täysin ilman jonkin organisaation ohjausta
tai vain hyvin vähäisen ohjauksen turvin, minkä vuoksi hyökkäyksiä on entistä
vaikeampi ehkäistä. Monet Eurooppaan
hyökkäyksiä suunnittelevat terroristit ovat itse eurooppalaisia. Tällaiset
hyökkäykset eivät pelkästään aiheuta ihmishenkien menetyksiä ja taloudellista
vahinkoa – ne voivat luoda raja-aitoja eri yhteisöjen välille Euroopassa ja
siten lisätä taantumuksellisia ja äärimmäisiä näkemyksiä yhteiskunnassa. Tämä
puolestaan luo kasvualustaa ääriliikkeille ja pahentaa radikalisoitumisen,
vihamielisyyden ja väkivallan kierrettä. Myös muualla
maailmassa tapahtuvien terroritekojen vaikutus tuntuu suoraan Euroopassa.
Eurooppalaiset saattavat joutua terrorihyökkäysten uhreiksi missä vain, kuten
hiljattain Nairobin iskuissa. Eurooppalaiset voivat myös olla tällaisten
hyökkäysten tekijöitä. Usein henkilöt, jotka ovat Euroopassa radikalisoituneet
ääriliikkeiden propagandan tai värvääjien toiminnan takia, matkustavat
ulkomaille saamaan taistelukoulutusta ja taistelemaan sota-alueilla, mikä
puolestaan jyrkentää entisestään heidän asenteitaan. Monet näistä
Euroopasta lähtöisin olevista ulkomaalaisista taistelijoista, jotka ovat
sota-alueilla hankkineet uusia taistelutaitoja, saattavat kotimaahan
palatessaan uhata EU:n sisäistä turvallisuutta. Pitkällä aikavälillä he voivat
toimia terrorismin käynnistäjinä. Ulkomaalaiset taistelijat eivät ole uusi
ilmiö, mutta taistelujen jatkuessa Syyriassa myös maahan saapuvien
ääriliikkeiden jäsenten määrä kasvaa. Samalla kun Euroopasta peräisin olevien
ulkomaalaisten taistelijoiden määrä lisääntyy, voimistuu yhteiskuntamme
turvallisuuteen kohdistuva uhka. Terroristiryhmät
ja ääriliikkeiden jäsenet käyttävät hyväkseen uutta teknologiaa löytääkseen
uusia keinoja luoda yhteyksiä tyytymättömiin nuoriin. Ne hyödyntävät muun
muassa verkkoyhteisöpalveluja, internetin videokanavia ja radikaaleja
keskusteluryhmiä. Ne levittävät propagandaansa aiempaa laajemmin, nopeammin ja
tuloksekkaammin. Lainvalvontaviranomaisten
perinteisillä keinoilla ei pystytä vastaamaan uusiin radikaaleihin
suuntauksiin, joten tarvitaan laajempaa lähestymistapaa radikalisoitumisen
ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Tähän laajempaan
lähestymistapaan radikalisoitumisen uusien suuntausten ehkäisemiseksi on
otettava mukaan koko yhteiskunta. Tässä
tiedonannossa käsitellään kaikentyyppistä radikalisoitumista ja kartoitetaan
osa-alueet, joilla tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä terrorismiin ja
väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ja
torjumiseksi. 1.2
Yleinen
lähestymistapa ja tavoite Jäsenvaltiot
ovat vastuussa radikalisoitumisen ehkäisemiseen ja torjumiseen tähtäävien
toimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta, ja keskeiset toimet ovat ja
niiden on jatkossakin oltava kansallisia ja paikallisia. Eräissä
jäsenvaltioissa on tehty paljon työtä tällä alalla, ja ne voivat jakaa
kokemuksiaan muiden jäsenvaltioiden kanssa, joita asia koskee. Samalla kun
internetin kautta tapahtuva radikalisoituminen aiheuttaa kasvavaa huolta ja
avoimesti toimivien ääriryhmien määrä Euroopassa kasvaa selvästi,
radikalisoitumiseen liittyvät uhat koskettavat yhä useampia jäsenvaltioita.
Riski siitä, että radikalisoituminen johtaa ääriliikkeiden väkivallantekoihin,
kasvaa kaikkialla EU:ssa. Jäsenvaltioiden olisikin tehostettava toimintaansa
vastatakseen tehokkaasti näihin haasteisiin. Radikalisoituminen
ylittää valtioiden rajat monin tavoin. Esimerkiksi verkon keskusteluryhmiin,
sosiaaliseen mediaan ja muihin verkkoviestinnän välineisiin liittyy usein
kansainvälinen ulottuvuus. Jäsenvaltioihin kohdistuu usein samantyyppisiä
uhkia, minkä vuoksi voi olla tehokkaampaa toimia EU:n tasolla. Euroopan
komissio tukee jo nyt jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä ehkäistä ja torjua
väkivaltaisia ääriliikkeitä. Komissio perusti vuonna 2011 radikalisoitumisen
torjunnan verkoston, joka kokoaa yhteen yli 700 asiantuntijaa ja muuta alan
toimijaa kaikkialta Euroopasta. Verkosto kokoaa asiantuntemusta ja edistää
ajatusten vaihtoa muun muassa paikallisten toimijoiden vaikutusmahdollisuuksien
lisäämisestä järjestämällä kansainvälisiä konferensseja, joihin osallistuu
asiantuntijoita kaikilta tasoilta. Tässä
tiedonannossa esitetään sitä, miten Euroopan komissio voi yhteistyössä unionin
ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kanssa sekä EU:n
terrorismintorjunnan koordinaattorin myötävaikutuksella tukea jäsenvaltioiden
pyrkimyksiä ehkäistä radikalisoitumista. Tiedonanto on komission vastaus
neuvoston kesäkuussa 2013 antamiin päätelmiin, ja sillä tuetaan osaltaan
laajempaa hanketta eli radikalisoitumista ja terroristien värväämistä koskevan
EU:n strategian päivittämistä. Seuraavassa luvussa esitellään kymmenen
osa-aluetta, joilla jäsenvaltiot ja EU voisivat lisätä toimenpiteitä
radikalisoitumisen ehkäisemiseksi kotona ja ulkomailla. Tässä
tiedonannossa esitettävät toimenpiteet liittyvät EU:n sitoumukseen varmistaa
turvallisuus sekä kunnioittaa EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettuja EU:n
kansalaisten perusoikeuksia ja -vapauksia, mukaan lukien sananvapaus ja
tiedonvälityksen vapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus sekä kielellisen,
kulttuurisen ja uskonnollisen monimuotoisuuden kunnioittaminen. 2.
Radikalisoitumisen ehkäiseminen Komissio on
korkean edustajan ja EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorin tuella sekä
radikalisoitumisen torjunnan verkoston merkittävän panoksen turvin yksilöinyt
kymmenen osa-aluetta, jotka jäsenvaltiot ja EU voisivat ottaa huomioon
pyrkimyksissään torjua radikalisoitumista kotona ja ulkomailla. Tässä jaksossa
selvitetään lyhyesti sitä, miten näillä ehdotuksilla voidaan tuoda lisäarvoa
jäsenvaltioiden toimenpiteille radikalisoitumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi
kuvataan, miten komissio voi kussakin tapauksessa tukea niitä jäsenvaltioita,
joita asia koskee. Radikalisoitumisen
torjunnan verkosto on saanut kerättyä kokoelman EU:ssa sovellettavia
lähestymistapoja ja parhaita toimintatapoja, jotka komissio julkistaa
internetissä yhdessä tämän tiedonannon kanssa. Tässä kokoelmassa esitellään
monenlaisia toimintatapoja, joilla voidaan tehostaa tässä tiedonannossa
ehdotettuja toimenpiteitä.[1] Seuraavissa
jaksoissa esiteltävät toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa vuosia 2014–2020
koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien ohjelmien resurssien
puitteissa. Ne rahoitetaan suunnitellusta talousarviosta noudattaen ohjelmille
asetettuja tavoitteita. Jos tarvitaan lisähenkilöstöä, nykyistä henkilöstöä
siirretään uusiin tehtäviin. Kaikki tehtävät, jotka on osoitettu
erillisvirastoille, ovat osa kunkin viraston tämänhetkistä toimeksiantoa, ja ne
toteutetaan kullekin virastolle vuosiksi 2014–2020 osoitetuista resursseista. Ehdotetuista
aloitteista ei aiheudu lisäkustannuksia EU:n talousarvioon. 2.1
Jäsenvaltiot
hyötyisivät kansallisista strategioista radikalisoitumisen ehkäisemiseksi Vaikka
terrorismi ei ole vaikuttanut kaikkiin jäsenvaltioihin suoraan, terrorismin
uhka on jatkuva ja terrori-iskuja on vaikea ennakoida. Terroristit voivat iskeä
missä ja milloin tahansa. Sen vuoksi on elintärkeää tehdä yhteistyötä tämän
uhan ehkäisemiseksi mahdollisimman tehokkaasti. Useat
jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet toimenpiteitä, joilla ehkäistään
radikalisoitumista sekä maan sisällä että sen ulkopuolella. Ne eivät kuitenkaan
ole ottaneet yleisesti käyttöön Euroopan unionin terrorisminvastaiseen
strategiaan perustuvia kokonaisvaltaisia lähestymistapoja, joilla pyrittäisiin
puuttumaan radikalisoitumiseen ja terroristien värväystoimintaan. Eräät
jäsenvaltiot ovat luoneet tällaisia lähestymistapoja, mutta eivät kuitenkaan
kaikki. Käytössä olevat strategiat perustuvat sidosryhmien väliseen
horisontaaliseen ja vertikaaliseen yhteistyöhön paikallistasolta
kansainväliselle tasolle. Tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn osallistuvat myös
kansalaisjärjestöt, kenttätyöntekijät, turvallisuuspalvelut ja alan
asiantuntijat. Nämä strategiat
edellyttävät luottamuksen rakentamista yhteisöjen sisällä ja niiden välille,
ymmärryksen lisäämistä muiden arkaluonteisista kysymyksistä ja ongelmista, eri
yhteiskuntaryhmien ottamista mukaan toimintaan sekä paljon muuta. Kaikkien
näiden seikkojen yhdistäminen vähentää radikalisoitumisen riskiä ja lisää
mahdollisuuksia pysäyttää ääriajatteluun ja väkivaltaan johtava kehitys. Radikalisoitumisen
torjunnan verkosto on havainnut, että ennaltaehkäisy on tuloksekasta vain, jos
yhä useammat jäsenvaltiot ottavat käyttöön strategioita, joilla ehkäistään
väkivaltaisia ääriliikkeitä ja terrorismia unionissa ja sen ulkopuolella ja
jotka perustuvat maiden omiin uhka-analyyseihin ja selvityksiin. Kansallisissa
strategioissa voitaisiin ottaa huomioon tarkistettu EU:n strategia sekä harkita
yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden keskeisten toimijoiden välillä, jotta
voidaan kehittää innovatiivisia tapoja ehkäistä ja torjua radikalisoitumista ja
väkivaltaisia ääriliikkeitä. Komissio voi
lisäksi yhteistyössä korkean edustajan kanssa sekä EU:n terrorismintorjunnan
koordinaattorin tuella auttaa jäsenvaltioita strategioiden kehittämisessä ja
täytäntöönpanossa, kannustaa niitä luomaan uusia hankkeita sekä helpottaa
yhteistyötä EU:n sisällä ja sen ulkopuolella. 2.2
Lujitetaan
radikalisoitumisen ehkäisemiseen erikoistunutta asiantuntemusta EU:ssa ja sen
ulkopuolella on paljon asiantuntemusta ja hyviä toimintatapoja. Poliittisten
päättäjien ja muiden jäsenvaltioissa toimivien sidosryhmien olisi voitava
tutustua tähän tietopohjaan ja hyödynnettävä sitä aktiivisesti.
Radikalisoitumisen torjunnan verkosto perustettiin tämän tavoitteen edistämiseksi.
Verkoston edistämää jäsenneltyä vuoropuhelua olisi jatkettava ja sen pohjalta
koottuja parhaita toimintatapoja olisi täydennettävä ja parannettava. EU:n
olisi edelleen tuettava yhteistyön syventämistä poliittisten päättäjien,
tutkijoiden ja yksityisen sektorin kumppaneiden kesken sekä kansainvälisillä
foorumeilla. Tämän tavoitteen
saavuttamiseksi komissio ehdottaa, että vahvistetaan radikalisoitumisen
torjunnan verkoston sihteeristön asemaa ja tehdään siitä vuoteen 2015 mennessä
osaamiskeskus, johon keskitetään terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin
johtavan radikalisoitumisen ehkäisemiseen ja torjumiseen erikoistunut
asiantuntemus. Logistisen roolin lisäksi sihteeristöllä olisi
seuraavat keskeiset tehtävät: -
vastata
ensisijaisesti jäsenvaltioiden ja komission pyyntöihin saada tukea niiden
pyrkimyksille panna täytäntöön radikalisoitumisen ehkäisemistä koskevat
ehdotukset, -
koota
yhteen radikalisoitumisen ehkäisemistä koskevaa asiantuntemusta, myös
keräämällä ja levittämällä parhaita toimintatapoja sekä tukemalla aktiivisesti
tutkimuslinjausten kehittämistä, -
toimia
radikalisoitumisen ehkäisemistä koskevien aloitteiden koordinaattorina EU:n
sisällä ja sen ulkopuolella. Radikalisoitumisen
torjunnan verkoston sihteeristön on tarkoitus toimia määräaikaisesti
tarjouskilpailun pohjalta. 2.3
Mukautetaan
radikalisoitumisen torjunnan verkoston toimintaa vastaamaan paremmin
jäsenvaltioiden tarpeita Radikalisoitumisen
torjunnan verkosto on onnistunut kehittämään välineitä, joiden avulla voidaan
ratkaista radikalisoitumiseen liittyviä haasteita. Verkossa oleva parhaiden
toimintatapojen kokoelma on hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta. Toinen
esimerkki on verkko-opiskelumoduuli, jonka kautta verkoston jäsenet voivat
vaihtaa tietoja ja ajatuksia. Lisäksi radikalisoitumisen torjunnan verkosto on
käsitellyt tiettyjä ilmiöitä työpajoissa ja hankkeissa. Se on hiljattain saanut
päätökseen ulkomaalaisia taistelijoita koskevan hankkeen, jossa keskityttiin
ennaltaehkäisyyn, etsivään kenttätyöhön, kuntouttamiseen ja henkilöiden
uudelleensopeuttamiseen yhteiskuntaan. Tämä kysymys on yhä tärkeämpi sen
vuoksi, että Syyrian konflikti ei näytä laantuvan. Komissio
järjesti tammikuussa 2013 korkean tason konferenssin, jossa radikalisoitumisen
torjunnan verkoston asiantuntijat tapasivat jäsenvaltioiden poliittisia
päättäjiä laatiakseen suosituksia väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi.
Kyseessä oli ensimmäinen vaihe yhteyksien luomiseksi radikalisoitumisen
torjunnan verkoston ja jäsenvaltioiden poliittisten päättäjien välille.
Komissio aikoo jatkaa työtään näiden toimijoiden välisten yhteyksien
tiivistämiseksi. Radikalisoitumisen
torjunnan verkostosta saatujen kokemusten perusteella komissio aikoo -
järjestää
toisen korkean tason konferenssin vuoden 2014 puolivälissä, -
ohjata
radikalisoitumisen torjunnan verkostoa keskittymään jäsenvaltioiden tukemiseen
niiden pannessa täytäntöön tässä tiedonannossa ehdotettuja toimenpiteitä, -
suhtautua
myönteisesti jäsenvaltioiden aloitteisiin luoda kansallisia foorumeja,
tarvittaessa radikalisoitumisen torjunnan verkoston antaman esikuvan pohjalta;
kansalliset foorumit antavat tarkempia ohjeita kansallisille ja paikallisille
päättäjille sekä muille kuin lakisääteisille sidosryhmille, -
tukea
Syyriassa toimivia ulkomaalaisia taistelijoita käsittelevää konferenssia, joka
on määrä järjestää vuoden 2014 alussa ja jota organisoi radikalisoitumisen
torjunnan verkosto. Konferenssiin osallistuu kaikkien keskeisten alojen
(lainvalvonta, terveydenhuolto jne.) edustajia niistä EU:n kaupungeista, joissa
ulkomaalaiset taistelijat aiheuttavat eniten huolta. Paikalliset toimijat ja
kansalliset asiantuntijat vaihtavat keskenään toimintatapoja ja ajatuksia
siitä, miten mahdollisia taistelijoita estetään lähtemästä Syyriaan ja
liittoutumasta muiden ulkomaalaisten taistelijoiden kanssa kotimaahan
palattuaan. 2.4
Koulutetaan
toimijoita ehkäisemään radikalisoitumista Radikalisoitumisen
torjunnan verkoston kokemusten mukaan paikallisilla toimijoilla on oltava
asianmukaiset keinot tunnistaa radikaalistunut käyttäytyminen. Tämä koskee
erityisesti toimijoita, jotka ovat suoraan yhteydessä radikalisoitumisvaarassa
oleviin henkilöihin. Tällaisia kenttätyöntekijöitä ovat sosiaalityöntekijät,
opettajat, terveydenhuoltoalan työntekijät, poliisit, vankilahenkilökunta ja
ehdonalaiseen tuomittujen valvojat. Vaikka näistä ammattilaisista kaikki eivät
ole turvallisuushenkilöstöä, he ovat usein parhaassa asemassa tunnistamaan
radikalisoitumassa olevat henkilöt koulutuksensa takia sekä siksi, että he
tunnistavat vaarassa olevien henkilöiden tarpeet. Kenttätyöntekijöillä ei
kuitenkaan aina ole selkeää käsitystä radikalisoitumisprosessista tai siitä,
miten siihen olisi vastattava. Sen takia tarvitaan koulutusta, jotta
kenttätyöntekijät kykenisivät tunnistamaan ja tulkitsemaan radikalisoitumisen
merkkejä ja jotta heitä voitaisiin auttaa arvioimaan, onko jokin tietty
toimenpide asianmukainen. Eri
puolilla Eurooppaa on jo käynnistetty kursseja ja koulutusta, joiden avulla
pyritään lisäämään radikalisoitumisvaarassa olevien henkilöiden tai ryhmien
parissa työskentelevien kenttätyöntekijöiden tietoa ja osaamista. Uhan
kasvaessa on yhä ilmeisempää, että tarvitaan kattavampaa lähestymistapaa sekä
yksittäisiä aloja että niiden välistä yhteistoimintaa varten. Tällaisen
lähestymistavan olisi perustuttava nykyiseen koulutustarjontaan, ja siinä olisi
otettava huomioon tuoreimmat ajatussuuntaukset. Joissakin jäsenvaltioissa on
laadittu koulutusohjelmia useita eri aloja varten, kun taas eräissä
jäsenvaltioissa koulutusohjelmat koskevat pelkästään perinteisempiä
kohderyhmiä, kuten lainvalvontaviranomaisia ja vankilahenkilökuntaa.
Radikalisoitumisen viimeaikaiset suuntaukset huomioon ottaen koulutusmoduuleja
on laajennettava kattamaan muita aloja, kuten sosiaalipalvelut, terveydenhuolto
ja koulutus. Komissio aikoo -
antaa radikalisoitumisen torjunnan verkoston
tehtäväksi luoda jäsenvaltioiden tuella eurooppalainen kouluttajien
koulutusohjelma, johon sisältyy alakohtaista ja monialaista koulutusta, -
tarvittaessa antaa radikalisoitumisen torjunnan
verkoston tehtäväksi toteuttaa itse kehittämänsä koulutuskurssit, -
tehdä radikalisoitumisen torjunnan verkoston tuella
yhteistyötä Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) kanssa radikalisoitumisen
tunnistamista ja ehkäisemistä koskevan koulutusmoduulin kehittämiseksi
lainvalvonta-alan ammattilaisia varten. 2.5
Jäsenvaltioiden
kannattaisi kehittää irtautumisstrategioita auttaakseen yksilöitä jättämään
väkivaltaiset ääriliikkeet Vaikka henkilö
olisi radikaalistunut niin pitkälle, että hän on valmis osallistumaan
väkivaltaisiin ääriliikkeisiin tai terrorismiin, hän voi vielä luopua
väkivallasta ja sen taustalla olevasta ideologiasta. Irtautumisstrategiat
voivat auttaa radikalisoituneita yksilöitä loitontumaan radikalismista
(luopumaan väkivallasta hylkäämättä kuitenkaan sen taustalla olevaa ideologiaa)
tai luopumaan siitä kokonaan (luopumaan sekä väkivallasta että sen taustalla
olevasta ideologiasta). Näiden strategioiden tavoitteet ovat enemmän tai
vähemmän kunnianhimoisia ja vaihtelevat ääriliikkeiden jäsenten
taivuttelemisesta luopumaan väkivallasta entisten radikaalien
uudelleensopeuttamiseen yhteiskuntaan. Jokainen radikalismin kannattaja on
yksilö, jolla on omat syynsä ja motivaationsa. Sen vuoksi irtautumisstrategiat
on mukautettava vastaamaan kunkin yksilön tarpeita. Irtautumisstrategioissa
hyödynnetään yleensä mentorointia, johon kuuluu psykologista tukea ja
neuvontaa. Lisäksi tarjotaan sosiaalista ja taloudellista tukea yhteiskuntaan
paluun helpottamiseksi. Mentoreilta vaaditaan erityisosaamista ja riittävää
koulutusta, ja heidän on saatava toiminnalleen tukea muilta alan toimijoilta. Irtautumisstrategioissa
olisi otettava huomioon laajempi yhteiskunnallinen tausta. Toimintaan olisi
otettava mukaan perheet ja yhteisöt, joilla on usein parhaat edellytykset tukea
radikalismista luopumista, edistämällä keskustelua vaikeista asioista,
pyytämällä apua koko yhteisöltä sekä tarkkailemalla huolestuttavia muutoksia
yksilöiden käytöksessä. Radikalisoitumisen
torjunnan verkostosta saatujen kokemusten perusteella kansallisten ja
paikallisten viranomaisten kannattaisi ottaa perheet tiiviimmin mukaan
toimintaan ja auttaa näitä ymmärtämään ja kyseenalaistamaan läheistensä
radikalisoitumista ja mahdollisuuksien mukaan estämään sen. Neuvonta,
vihjepuhelimet ja paikalliset tukiverkot voivat antaa elintärkeää tukea
vaikeissa olosuhteissa. Tällaisen
lähestymistavan mukaisesti irtautumisstrategiat on suunniteltava ja
toteutettava yhteistyössä useiden erilaisten valtiollisten ja valtiosta
riippumattomien sidosryhmien kanssa. Kyseessä on eri toimijoiden välinen
lähestymistapa. Irtautumisstrategioiden kehittämisessä voidaan hyödyntää
keskeisten viranomaisten, kuten poliisin, vankilahenkilökunnan ja ehdonalaiseen
tuomittujen valvojien, sosiaaliviranomaisten, koulujen ja muiden vastaavien
tahojen monialaista yhteistyötä. Niiden olisi tarkasteltava asioita pitkällä
aikavälillä ja otettava huomioon asiaan vaikuttavat sosioekonomiset seikat.
Lisäksi niille on osoitettava asianmukaiset resurssit. Auttaakseen
jäsenvaltioita kehittämään irtautumisstrategioita komissio antaa tiiviissä
yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa radikalisoitumisen torjunnan verkoston
tehtäväksi kerätä tietoa ja asiantuntemusta, joiden avulla tuetaan
jäsenvaltioita, niiden omasta pyynnöstä, kehittämään tuloksekkaita
radikalismista luopumista ja siitä loitontamista koskevia ohjelmia. Tukitoimenpiteisiin
sisältyvät seuraavat: -
järjestetään
jäsenvaltioiden kanssa EU:n laajuisia työpajoja, joissa tarkastellaan erilaisia
ohjelmia radikalismista luopumiseksi ja siitä loitontumiseksi sekä
keskustellaan erilaisista perheille, yhteisöille ja kenttätyöntekijöille
tarkoitetuista neuvontamekanismeista, -
luodaan
koulutusta paikallisille toimijoille, jotka auttavat yksilöitä loitontumaan tai
luopumaan radikalismista, -
työskennellään
jäsenvaltion pyynnöstä sen keskushallinnon ja paikallisviranomaisten kanssa,
jotta voidaan auttaa luomaan kansalliset radikalismista luopumista tai
loitontumista koskevat ohjelmat. 2.6
Tiivistetään
yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin kanssa verkossa
esiintyviin haasteisiin vastaamiseksi Modernin viestintäteknologian tarjoamat
tiedonsaantimahdollisuudet ovat ennennäkemättömät. Radikaalien ajatusten
levittäjät hyödyntävät verkkoviestinnän välineitä vihaviestiensä levittämisessä
tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Sitä paitsi internetin käyttäjät voivat
nykyisin tutustua ääriliikkeiden materiaaliin oman kotinsa rauhassa. Lisäksi
radikaalit voivat olla helposti yhteydessä henkilöihin, jotka ovat vaarassa
radikalisoitua. Lehdet, kuten al-Qaidan Arabian niemimaalla julkaisema
verkkolehti Inspire, antavat vääristyneen kuvan elämästä terroristina.
On helppo löytää esittelyvideoita al-Shababin kaltaisista ryhmistä. Jopa
terroritekoja kuvaavia videoita voi löytää suosituista valtavirtaa edustavista
verkkopalveluista. On mahdollista tehdä enemmän tällaisen vaarallisen
propagandan levittämisen estämiseksi niin, ettei se saavuta kohdeyleisöään,
sekä siihen vastaamiseksi. Jäsenvaltiot ja palvelujen tarjoajat tekevät kyllä
yhteistyötä tapauskohtaisesti laittoman materiaalin poistamiseksi, mutta se on
vaikeaa, koska monet ääriliikkeiden verkkosivustot toimivat EU:n ulkopuolelta
käsin. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä velvoitetaan
kaikkien EU-valtioiden viranomaiset varmistamaan, että audiovisuaaliset
palvelut eivät sisällä minkäänlaista rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai
kansalaisuuteen perustuvaa vihaan yllyttämistä. Kaikissa tämän direktiivin
nojalla toteutettavissa toimissa on kunnioitettava perusoikeuksia, myös
sananvapautta. Ääriliikkeiden propagandan torjuminen on enemmän
kuin vain laittoman sisällön kieltämistä tai poistamista. On levitettävä
positiivista ja huolellisesti kohdennettua viestiä riittävän laajasti, jotta
vaikutuksille alttiit internetin käyttäjät voivat helposti löytää vaihtoehdon
terroristipropagandalle. Komissio haluaa tarjota tukea jäsenvaltioille,
kolmansille maille, yksityiselle sektorille, kansalaisyhteiskunnalle ja
yksityishenkilöille, jotka pyrkivät luomaan verkkoon myönteisiä vastaviestejä
ja pitämään laittoman sisällön poissa julkisuudesta. Tätä varten komissio
toteuttaa seuraavat toimet: - Se
perustaa foorumin, jolla alan keskeiset toimijat voivat keskustella ongelman
laajuudesta, asianomaisten toteuttamista toimista ja mahdollisuuksista
tiiviimpään yhteistyöhön. Osallistujat keskustelevat monenlaisista
kysymyksistä, kuten keinoista, joilla verkon käyttäjät voivat helposti
ilmoittaa loukkaavasta tai mahdollisesti laittomasta materiaalista, sekä
keinoista edistää vastapropagandan luomista verkkoon ja asettaa helposti
saataville vaihtoehtoisia viestejä kriittisen ajattelun herättämiseksi. Tällä
foorumilla on säännöllisiä korkean tason ja teknisiä kokouksia, ja se raportoi
toiminnastaan. -
Se
jatkaa yhteisöjen, kansalaisten, uhrien ja ääriliikkeiden entisten jäsenten
rohkaisemista, jotta nämä laatisivat vastapropagandaa. Osana tätä työtä
komissio antaa radikalisoitumisen torjunnan verkoston tehtäväksi luoda verkkoon
innovatiivista vastapropagandaa, jossa on mukana entisiä terroristeja ja
terrorismin uhreja. Tavoitteena on luoda radikalisoitumisvaarassa oleville
henkilöille kohdennettuja online-videoita ja ‑viestejä.
Näiden videoiden katsojamäärät ja vaikutus mitataan, ja tehokkaasta verkkoon
luodusta vastapropagandasta pitäisi raportoida komissiolle ja jäsenvaltioille. 2.7
Voimaannutetaan
uhreja auttamaan radikalisoitumisen ehkäisemisessä Ääriliikkeiden
harjoittaman väkivallan uhrit ovat joutuneet kärsimään paljon ja tarvitsevat
tukea toipuakseen. Jos heitä tuetaan sopivasti, he saattavat päättää puhua
suoraan väkivaltaisia ääriliikkeitä ja terrorismia vastaan. He ovat erittäin
uskottavia todistajia, koska he ovat itse kärsineet tällaisesta väkivallasta,
minkä vuoksi heidän vaikutuksensa on paljon suurempi kuin minkään valtion
organisaation. He voivat saada muut ymmärtämään terrorismin ja väkivaltaisten
ääriliikkeiden toiminnan todelliset seuraukset. He muodostavat myös vaikuttavan
vastapainon ääriliikkeiden yksipuoliselle propagandalle. Komissio on
sitoutunut auttamaan terrorismin ja ääriliikkeiden väkivallan uhreja ja aikoo -
jatkaa
uhrien oikeuksien vahvistamista sekä ryhmien ja verkostojen tukemista niin
EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin, -
rahoittaa
hankkeita, jotta uhrit voivat kertoa tarinansa niin osana toipumistaan kuin
osana pyrkimystä luoda uutta vastapropagandaa, -
lisätä
valistavaa toimintaa uhrien tilanteesta viettämällä terrorismin uhrien
muistopäivää kunkin vuoden maaliskuun 11. päivänä ja pystyttämällä näyttelyjä
uhrien tarinoista. 2.8
Rohkaistaan
nuoria kriittiseen ajatteluun ääriliikkeiden viesteistä Ihmiset ovat
hyvin vaikutuksille alttiita teini-ikäisinä ja nuorina aikuisina. Monet juuri
tuossa iässä luoduista arvoista ja asenteista säilyvät usein läpi elämän. Sen
vuoksi juuri teinit ja nuoret aikuiset ovat suurimmassa vaarassa altistua
radikaalille propagandalle. Aikaisemmin vanhemmat, opettajat ja yhteisöjen
johtajat pystyivät paremmin kontrolloimaan ääriliikkeiden materiaalin
saatavuutta. Tämä ei kuitenkaan enää pidä paikkaansa, koska äärimmäistä
materiaalia levitetään uusien teknologioiden avulla. Nuoret käyttävät
internetiä usein yksin, silloin kun lähettyvillä ei ole ketään esittämässä
kritiikkiä haitallisesta materiaalista. Se lisää vaaraa siitä, että viesti saa
jalansijaa ja ajaa nuoria väkivaltaan. Vaikka nuoret voivat joutua tekemisiin
haitallisen materiaalin kanssa verkossa, he voivat myös löytää myönteistä
vastapropagandaa. On toteutettava toimia, joilla rohkaistaan nuoria
aktivoitumaan, ajattelemaan kriittisesti sekä kyseenalaistamaan ääriliikkeiden
mielipiteet ja osoittamaan ne ontoiksi. Radikalisoitumisen torjunnan verkosto
on havainnut, että kulttuurien välinen vuoropuhelu ja nuorten henkilökohtaiset
kontaktit ovat keskeisiä, jotta opitaan vastustamaan ääriliikkeiden
propagandaa. Kansalaistoiminta ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen
edesauttavat myös myönteisten asenteiden luomista. Radikalisoitumisen
torjunnan verkosto on todennut, että nuoria voidaan parhaiten auttaa
kehittämään kriittisen ajattelun taitoa koulutuksen ja nuorisotyön aloilla.
Radikalisoitumista torjuvien toimien vaikutuksen maksimoimiseksi jäsenvaltioiden
poliittiset päättäjät, jotka toimivat koulutusalalla, epävirallisen nuorisotyön
alalla ja turvallisuusalalla, voisivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä
toimivampien ohjelmien laatimiseksi. Tätä varten
komissio toteuttaa seuraavat toimet: -
Se
tukee jäsenvaltioita yksilöimällä ja levittämällä ohjelmia, jotka on
suunniteltu edistämään kriittisen ajattelun taitoa. Virheiden osoittaminen
ääriliikkeiden ja terroristien propagandassa rohkaisee nuoria kyseenalaistamaan
tällaiseen propagandaan pohjautuvat mielipiteet. Luova Eurooppa ‑puiteohjelman
yhteen lohkoon sisältyvät medialukutaitoa koskevat toimet tarjoavat
jäsenvaltioille ja asiantuntijoille mahdollisuuden keskustella ja kehittää
tehokkaita välineitä tällä alalla. -
Se
käyttää Erasmus+ ‑ohjelmaa, EU:n
rahoittamaa koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmaa, tarjotakseen vuosina
2014–2020 merkittäviä mahdollisuuksia oppilaiden ja opettajien liikkuvuuden
sekä sidosryhmien keskinäisen kumppanuuden tukemiseksi. Näin parannetaan
taitoja ja opetuksen laatua, uudistetaan koulutusjärjestelmiä ja viime kädessä
autetaan nuoria kehittämään kykyään vastustaa ääriliikkeiden mielipiteitä. -
Se
tukee paikallisia ryhmiä ja yhteisöjä, jotka työskentelevät väkivaltaisten
ääriliikkeiden entisten jäsenten sekä ääriliikkeiden väkivallan uhrien kanssa.
Tarkoituksena on osoittaa nuorille, että tarinalla on aina kaksi puolta.
Komissio pyytää radikalisoitumisen torjunnan verkostoa myös etsimään eri
toimijoita, terrorismin uhreja ja entisiä terroristeja, jotta he olisivat
käytettävissä kouluissa, joissa näitä kysymyksiä halutaan käsitellä
syvällisemmin. 2.9
Radikalisoitumisen
suuntauksia olisi tutkittava enemmän ja nykyisiä käytäntöjä olisi arvioitava Hyvin
kohdennettujen vastausten laatiminen väkivaltaisten ääriliikkeiden aiheuttamiin
uusiin haasteisiin edellyttää sen ymmärtämistä, mikä saa prosessin liikkeelle.
EU:n tasolla toteutetut tutkimukset voivat tarjota lisäarvoa silloin, kun
tavoitteena on kartoittaa ja arvioida radikalisoitumisen laajoja suuntauksia.
Komissio rahoittaa parhaillaan tutkimusta, jossa selvitetään yksinäisten
toimijoiden vaikuttimia ja sitä, miksi he turvautuvat väkivaltaan, ja
siirtymistä maltillisesta toiminnasta väkivaltaisen ääriliikkeen toimintaan.
Komissio rahoittaa myös sellaisten välineiden luomista, joilla voidaan arvioida
radikalisoitumista torjuvien ohjelmien vaikutusta. Lisätutkimusta tarvitaan sen
ymmärtämiseksi, miten ja miksi ihmiset radikalisoituvat tai luopuvat
radikalismista. Tutkimuksessa olisi käsiteltävä ideologian roolia, uusia
internet-pohjaisia värväystekniikoita ja roolimalleja. Edistääkseen
lisätutkimusta komissio -
hyödyntää
Horisontti 2020 ‑ohjelmaa
rahoittaakseen turvallisia yhteiskuntia koskevaa, yhteistyönä toteutettavaa
tutkimusta, jossa tarkastellaan myös radikalisoitumista ja värväystä, -
hyödyntää
katastrofivalmiutta ja ‑palautuvuutta
sekä rikosten ja terrorismin torjuntaa koskevia rahoitusvälineitä (myöhemmin
sisäisen turvallisuuden rahasto) sellaisen lisätutkimuksen rahoittamiseksi,
jossa etsitään keinoja radikalisoitumiseen vastaamiseksi, -
tekee
yhteistyötä kansallisten poliittisten päättäjien, radikalisoitumisen torjunnan
verkoston ja tutkijoiden kanssa varmistaakseen tutkimuksen jatkumisen
kohdennettuna. 2.10
Tehdään
tiiviimpää yhteistyötä kumppanimaiden kanssa radikalisoitumisen ehkäisemiseksi
ja torjumiseksi sekä EU:ssa että sen ulkopuolella Samanaikaisesti
EU:ssa toteutettujen toimien kanssa EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi
edistettävä aloitteita kolmansissa maissa, varsinkin hauraissa ja konfliktin
koettelemissa maissa, siirtymätalousmaissa tai maissa, joissa on heikko
hallinto. Alttius radikalisoitua ei pysähdy EU:n rajoille. On tunnettu
tosiasia, että radikalisoitumista tapahtuu myös EU:n ulkopuolella terroristien
koulutusleireillä ja konfliktialueilla. Sen vuoksi EU:n ja jäsenvaltioiden
olisi kannustettava kumppanimaita toteuttamaan omia toimenpiteitään samaan
aikaan EU:n sisäisten toimenpiteiden kanssa. Tämän
sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden selvän yhteyden vuoksi komissio tekee
tiivistä yhteistyötä korkean edustajan ja EU:n terrorismintorjunnan
koordinaattorin kanssa sen varmistamiseksi, että EU:n sisäiset ja ulkoiset
toimet radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ovat johdonmukaisia. Tällaiset toimet
on kohdistettava oikeisiin painopisteisiin, ja niitä toteutettaessa tarvitaan
hyvät tiedot toteutetuista riskianalyyseista tai muista konfliktin arvioinnissa
kolmansissa maissa käytetyistä välineistä. Samalla olisi kiinnitettävä
erityishuomiota radikalisoitumiseen puuttuvien ohjelmien ja hankkeiden
valtioiden ja mannerten rajat ylittäviin ulottuvuuksiin. Sen
vuoksi komissio ja korkea edustaja toteuttavat seuraavat toimet: -
Ne
lisäävät valmiuksia kehittäviä EU:n ulkopuolella toteutettavia toimia, joissa
keskitytään radikalisoitumisen ehkäisemiseen ja torjumiseen, ja varmistavat,
että tämä työ on otettu osaksi EU:n ja sen kumppanimaiden toimintasuunnitelmia
ja poliittista vuoropuhelua. Tällaisesta EU:n ulkopuolella toteutettavasta
radikalisoitumista ehkäisevästä työstä on tullut yhä merkittävämpi osa EU:n
harjoittamaa terrorismin vastaista yhteistyötä, ja siihen on tarkoitus
kohdentaa lisävaroja erityisesti vakautusvälineestä. EU tukee hankkeita, joilla
torjutaan väkivaltaisia ääriliikkeitä Afrikan sarvessa ja Etelä-Aasiassa.
Suunnitteilla on lisätä vastaavien toimien rahoitusta Länsi-Afrikassa. EU
pyrkii myös käynnistämään hankkeita Abu Dhabissa sijaitsevan, väkivaltaisten
ääriliikkeiden torjuntaan keskittyvän kansainvälisen osaamiskeskuksen (Hedaya
Centre) kautta luodakseen muun muassa sisäisiä koulutusohjelmia alakohtaisten
taitojen jakamiseksi kenttätyöntekijöiden kanssa kumppanimaissa. -
Ne
korostavat ulkoisen avun välineistä rahoitettavien koulutus- ja
turvallisuusohjelmien välisiä yhteyksiä, jotta lapsia ja nuoria kolmansissa
maissa rohkaistaan kehittämään kriittistä ajattelua jo koulutuksen
alkuvaiheesta lähtien ja näin ehkäistään heitä joutumasta radikalisoitumisen,
ääriliikkeiden väkivallan ja terrorismin uhreiksi. -
Ne
tukevat mediaa keskeisenä toimijana, kun tavoitteena on radikalisoitumisen
ehkäisemiseksi ja torjumiseksi lisätä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan
järjestöjen, paikallisviranomaisten, yksityisen sektorin toimijoiden,
tutkijoiden, alueellisten tai kansainvälisten järjestöjen kanssa kolmansissa
maissa. -
Ne
tukevat maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen foorumin äskettäin perustaman
maailmanlaajuisen rahaston Global Fund for Community Engagement and
Resilience kehittämistä. Rahastosta tuetaan radikalisoitumista torjuvia
ruohonjuurialoitteita, ja se toimii osittain yksityisten varojen turvin. -
Ne
sisällyttävät perinteisiin kehitysyhteistyövälineisiin strategioita
radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ääriajattelun ehkäisemiseksi erityisesti
sellaisissa hauraissa valtioissa, joissa on alttiutta väkivaltaiseen
ääriajatteluun. -
Ne
perustavat ulkoisia verkostoja tukeakseen ehkäisevien strategioiden luomista
EU:n edustustojen ja EU:n jäsenvaltioiden suurlähetystöjen välille
ensisijaisilla alueilla ja varmistavat, että edustustoissa osataan tunnistaa
mahdollisuudet kansalaisyhteiskunnan osallistumisen ja sen hankkeiden
tukemiseksi. Komissio ja korkea edustaja tukevat myös EU:n edustustoja, kun
nämä tutkivat asennoitumista EU:hun ja arvioivat, kuinka EU:n viesteihin
suhtaudutaan ensisijaisissa maissa. 3. Tuleva toiminta Tässä
tiedonannossa on yksilöity toimia, joita jäsenvaltiot ja EU voivat toteuttaa
radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehokkaammin. Yhteistyössä
korkean edustajan kanssa ja terrorismintorjunnan koordinaattorin myötävaikutuksella
komissio tarjoaa jäsenvaltioille välineitä ja tukee niiden työtä. Tämän
tiedonannon tarkoituksena on myös antaa komission näkemyksiä käytettäväksi
radikalisoitumista ja terroristien värväämistä koskevan EU:n strategian
tarkistamisessa, jonka on määrä alkaa vuonna 2014. Yhteistyössä
korkean edustajan ja terrorismintorjunnan koordinaattorin kanssa komissio esittää
vuoden 2015 lopulla kertomuksen tässä tiedonannossa mainittujen toimien
toteutuksesta. *** [1] http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-we-do/networks/radicalisation_awareness_network/index_en.htm.