52013DC0782

SISÄLLYSLUETTELO

1........... Johdanto........................................................................................................................ 4

2........... Yleiskatsaus EGR:n toimintaan vuonna 2012................................................................... 4

3........... EGR:n toiminnasta vuodelta 2011 annetun vuosikertomuksen jatkotoimet......................... 5

4........... Analyysi EGR:n toiminnasta vuonna 2012........................................................................ 6

4.1........ Vastaanotetut hakemukset.............................................................................................. 6

4.1.1..... Vastaanotetut hakemukset aloittain.................................................................................. 6

4.1.2..... Vastaanotetut hakemukset haetun tukimäärän mukaan..................................................... 6

4.1.3..... Vastaanotetut hakemukset tuen kohteena olevien työntekijöiden määrän mukaan.............. 7

4.1.4..... Vastaanotetut hakemukset haetun työntekijäkohtaisen tukimäärän mukaan....................... 7

4.1.5..... Vastaanotetut hakemukset toimintakriteerin mukaan......................................................... 7

4.2........ Myönnetyt tuet............................................................................................................... 7

4.2.1..... EGR:n tuella rahoitetut toimet........................................................................................ 11

4.2.2..... Täydentävyys rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettavien toimien kanssa  11

4.3........ Tapaukset, jotka eivät täytä EGR:n rahoitusosuuden ehtoja............................................ 12

4.4........ EGR:n avulla saavutetut tulokset.................................................................................... 12

4.4.1..... Yhteenveto vuonna 2012 ilmoitetuista tuloksista ja hyvistä käytännöistä.......................... 12

4.4.2..... Yksityiskohtainen kuvaus toteutetuista toimenpiteistä, sellaisina kuin ne on esitetty vuonna 2012 toimitetuissa loppukertomuksissa...................................................................................................... 13

4.5........ Ohjelmakausi 2014–2020 – Komission ehdotus uudeksi EGR-asetukseksi.................... 18

4.6........ Selvitys varainkäytöstä.................................................................................................. 18

4.6.1..... EGR:n tukena myönnetyt varat...................................................................................... 18

4.6.2..... Tekniseen apuun käytetyt varat..................................................................................... 18

4.6.3..... Ilmoitetut tai loppuun käsitellyt sääntöjenvastaisuudet..................................................... 19

4.6.4..... EGR:stä saatujen rahoitustukien tilien päättäminen.......................................................... 19

4.6.5..... Muut takaisinmaksut..................................................................................................... 22

4.7........ Komission toteuttamat teknisen avun toimet................................................................... 22

4.7.1..... Tiedottaminen ja julkisuus............................................................................................. 22

4.7.2..... Tapaamiset kansallisten viranomaisten ja EGR:n sidosryhmien kanssa............................. 22

4.7.3..... Tietopohjan luominen — EGR:n tietokanta ja vakiomenettelyt EGR-hakemuksia varten.. 22

4.7.4..... Toinen EGR:ää koskeva tilastokatsaus 2007–2011....................................................... 23

4.7.5..... EGR:n puoliväliarviointi................................................................................................. 23

4.7.6..... EGR:n jälkiarviointi – ensimmäinen vaihe....................................................................... 23

5........... Kehityssuuntaukset....................................................................................................... 24

6........... Päätelmät..................................................................................................................... 32

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuonna 2012

1.           Johdanto

Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, perustettiin asetuksella (EY) N:o 1927/2006[1], jotta voidaan osoittaa solidaarisuutta ja tarjota tukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille. Tarkoituksena on sovittaa yhteen kaupan avoimuuteen liittyvät yleiset kasvua ja työllisyyttä edistävät pitkän aikavälin edut ja ne lyhyen aikavälin haitalliset vaikutukset, joita globalisaatiolla voi olla erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja heikoimmin koulutettujen työntekijöiden työllisyyteen. EGR:stä yhteisrahoitetaan jäsenvaltioiden toteuttamia aktiivisen työmarkkinapolitiikan toimenpiteitä, joilla autetaan irtisanottuja työntekijöitä muuttamaan työmarkkina-asemaansa ja löytämään uusia työpaikkoja.

Sääntöjä muutettiin 18. kesäkuuta 2009 annetulla asetuksella (EY) N:o 546/2009[2], jotta voitaisiin tehokkaammin vastata maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin.

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 16 artiklassa edellytetään, että komissio esittää vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle EGR:n edellisvuoden toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksessa olisi käsiteltävä pääasiassa EGR:n avulla saatuja tuloksia, ja siinä olisi erityisesti oltava tiedot esitetyistä hakemuksista, tehdyistä päätöksistä, rahoitetuista toimista – mukaan lukien niiden täydentävyys rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettujen toimien kanssa – ja myönnetyn rahoitustuen tilien päättämisestä. Siinä olisi oltava tiedot myös niistä hakemuksista, jotka on hylätty riittämättömien määrärahojen vuoksi tai siksi, että ne eivät ole olleet tukikelpoisia.

2.           Yleiskatsaus EGR:n toimintaan vuonna 2012

Vuonna 2012 komissio vastaanotti 11 rahoitushakemusta, joissa pyydettiin EGR:ltä 58,5 miljoonaa euroa. Yksityiskohtaiset tiedot hakemuksista esitetään kohdassa 4.1 ja taulukossa 1.

Vuonna 2012 budjettivallan käyttäjä teki EGR:n varojen käyttöönotosta 19 päätöstä, joiden määrä oli yhteensä 73,5 miljoonaa euroa EGR:n vuoden 2012 talousarviosta. Myönnetty rahoitustuki kuvataan yksityiskohtaisesti kohdassa 4.2 sekä taulukoissa 2 ja 3.

Komissio vastaanotti vuonna 2012 yhteensä 41 loppukertomusta EGR:n tuen täytäntöönpanosta. Tuloksista annetaan yksityiskohtaiset tiedot kohdassa 4.4 ja taulukossa 4.

Yhdentoista edellisvuosina myönnetyn rahoitustuen tilit päätettiin (yksityiskohtaiset tiedot kohdassa 4.6.4 ja taulukossa 6). Yksityiskohtaiset tiedot komission aloitteesta myönnettävästä teknisestä avusta (EGR-asetuksen 8 artiklan 1 kohta) esitetään kohdassa 4.6.2 ja taulukossa 5.

Komissio aloitti jälkiarvioinnin ensimmäisen vaiheen tekemällä sopimuksen ulkoisen palveluntarjoajan kanssa (tarkempia tietoja kohdassa 4.7.6).

Tulevaa EGR-asetusta (2014–2020) koskevasta komission ehdotuksesta, joka toimitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuonna 2011[3], keskusteltiin molemmissa toimielimissä (tarkempia tietoja kohdassa 4.5).

3.           EGR:n toiminnasta vuodelta 2011 annetun vuosikertomuksen jatkotoimet

Asetus (EY) N:o 546/2009 Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta

EGR-hakemuksiin on 1. toukokuuta 2009 alkaen sovellettu asetusta (EY) N:o 546/2009, jolla muutetaan EGR:n perustamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1927/2006. Siinä säädetään väliaikaisista ja pysyvistä muutoksista alkuperäiseen EGR-asetukseen.[4]

Muutosasetuksella tehtiin EGR:ään merkittäviä parannuksia tarjoamalla jäsenvaltioille paremmat edellytykset hakea EGR:n osarahoitusta etenkin toimiin, joilla ne pyrkivät reagoimaan maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin kielteisiin työllisyysvaikutuksiin.

Koska neuvosto ei päässyt poliittiseen yhteisymmärrykseen väliaikaisen ”kriisiajan poikkeuksen” voimassaolon jatkamisesta vuonna 2011, sen soveltaminen päättyi 31. joulukuuta 2011. EGR-asetuksen jäljellä olevan soveltamisajan eli 31. joulukuuta 2013 asti EGR-tukihakemusten perusteeksi ei enää voida esittää rahoitus- ja talouskriisiä, vaan ainoastaan maailmankaupan rakenteissa tapahtuvia muutoksia, ja yhteisrahoitusosuus on alennettu alkuperäiseen 50 prosenttiin tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Myös pysyviä muutoksia eli työntekijävähennyksiä koskevan kynnysrajan alentamista 1 000:sta 500:aan ja toteuttamiskauden pidentämistä 12:sta 24 kuukauteen hakemuspäivästä sovelletaan 31. joulukuuta 2013 asti.

EGR-hakemuksia koskevan päätöksenteon helpottaminen: menettely ehdotusten toimittamiseksi neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Vuonna 2010 aloitettuja pyrkimyksiä vauhdittaa päätöksentekoa nykyisen asetuksen sääntöjen puitteissa jatkettiin vuonna 2012. Maaliskuussa 2012 jäsenvaltioiden edustajille järjestettiin asiaa koskeva seminaari, jossa käsiteltiin rahaston tehokkaaseen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä.

4.           Analyysi EGR:n toiminnasta vuonna 2012

4.1.        Vastaanotetut hakemukset

Komission vuonna 2012 vastaanottamat 11 hakemusta[5] (ks. taulukko 1) toimitettiin yhdeksästä jäsenvaltiosta (Irlanti, Saksa, Tanska, Espanja, Ruotsi, Suomi, Italia, Belgia ja Romania), niiden kohteena oli 10 403 globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan rakenteiden muutosten vuoksi irtisanottua työntekijää ja niissä haettiin EGR:n tukea yhteensä 58 499 659 euroa. Määrät, joita ei vielä ole hyväksytty, ovat suuntaa-antavia ja voivat vielä muuttua arviointivaiheessa. Kaikki yhdeksän jäsenvaltiota olivat aiemmin hakeneet EGR-rahoitusta.

Kaikkiin näihin hakemuksiin sovelletaan 18. kesäkuuta 2009 annettua asetusta (EY) N:o 546/2009 (eli yhteisrahoitusosuus on 50 prosenttia, toteuttamiskausi 24 kuukautta hakemuspäivästä jne.).

Taulukko 1 – Vuonna 2012 vastaanotetut hakemukset

4.1.1.     Vastaanotetut hakemukset aloittain

Mainitut 11 hakemusta koskivat kuutta toimialaa[6]. Kahdella toimialalla (puhelinpalvelukeskusten toiminta ja viihde-elektroniikka) EGR-rahoitustukea haettiin vuonna 2012 ensimmäistä kertaa.

4.1.2.     Vastaanotetut hakemukset haetun tukimäärän mukaan

Jokaisen EGR:n tukea hakevan jäsenvaltion on suunniteltava koordinoitu toimenpidepaketti, joka soveltuu parhaiten tuen kohteena olevien työntekijöiden profiileihin, ja päätettävä haettavan tuen määrä. EGR-asetuksessa ei suositeta eikä rajoiteta haettavan tuen kokonaismäärää, mutta komission suorittamassa hakemusten arvioinnissa voi herätä kysymyksiä, joiden vuoksi jäsenvaltion on tarkistettava ehdotettua yksilöllisten palvelujen pakettia, mikä puolestaan voi vaikuttaa haettavan tuen määrään.

Vuonna 2012 EGR:stä haetun rahoituksen määrä vaihteli 2 620 982 eurosta 12 536 454 euroon (keskimääräinen määrä oli 5 318 151 euroa).

4.1.3.     Vastaanotetut hakemukset tuen kohteena olevien työntekijöiden määrän mukaan

EGR:stä yhteisrahoitettaviksi ehdotettujen toimenpiteiden kohteena oli kaikkiaan 10 403 työntekijää, mikä on noin 74 prosenttia irtisanottujen kokonaismäärästä (kyseiset yhdeksän jäsenvaltiota ilmoittivat toimitetuissa 11 hakemuksessa noin 14 000 irtisanomista).

Tuen kohteena olevien työntekijöiden määrä vaihteli 295:stä 2 103:een. Viisi hakemusta koski yli tuhatta ja kaksi hakemusta alle 500:aa työntekijää. Niiden työntekijöiden määrä, joihin irtisanominen vaikuttaa, ja EGR:n tuen kohteena olevien työntekijöiden määrä voivat poiketa toisistaan, sillä hakemuksen esittänyt jäsenvaltio voi päättää keskittää EGR-tuen vain tiettyihin työntekijäryhmiin, kuten niihin, joilla on erityisiä vaikeuksia pysyä työmarkkinoilla ja/tai jotka tarvitsevat eniten tukea. Jotkut irtisanotuista työntekijöistä voivat saada tukea muualta kuin EGR:stä, toiset taas saattavat löytää uuden työpaikan omin voimin tai päättää jäädä varhaiseläkkeelle, minkä vuoksi EGR:n toimenpiteet eivät kohdistu heihin.

4.1.4.     Vastaanotetut hakemukset haetun työntekijäkohtaisen tukimäärän mukaan

Jäsenvaltiot voivat päättää oman harkintansa mukaan – EGR-asetuksen ehtojen mukaisesti – niistä yksilöllisistä palveluista, joita ne tarjoavat työttömäksi jääneille työntekijöille. Haettavan tuen työntekijäkohtainen määrä voi sen vuoksi vaihdella irtisanomisia koskevan tapahtuman vakavuuden, asianomaisilla työmarkkinoilla vallitsevan tilanteen, tuen kohteena olevien työntekijöiden yksilöllisten olosuhteiden, jäsenvaltion jo toteuttamien toimien sekä sen mukaan, kuinka paljon palveluiden tarjoaminen kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella maksaa. Tämä selittää sen, miksi ehdotetut työntekijäkohtaiset tukimäärät vaihtelivat vuonna 2012 noin 2 500 eurosta hieman yli 42 000 euroon (keskimääräinen määrä 8 668 euroa työntekijää kohti).

4.1.5.     Vastaanotetut hakemukset toimintakriteerin mukaan

Kaikki 11 toimitettua hakemusta oli tarkoitettu sellaisten työntekijöiden tukemiseen, jotka oli irtisanottu globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi.

Kymmenen hakemusta perustui EGR-asetuksen 2 artiklan a alakohtaan ja yksi hakemus 2 artiklan c alakohtaan (poikkeukselliset olosuhteet).

4.2.        Myönnetyt tuet

Vuonna 2012 budjettivallan käyttäjä teki jäsenvaltioiden hakemusten perusteella 19 päätöstä EGR:n varojen käyttämisestä aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden rahoittamiseen (ks. yleiskatsaus taulukossa 2 ja työntekijäprofiilien jakautuminen taulukossa 3). Päätöksistä viisi koski vuonna 2012 tehtyjä hakemuksia ja 13 vuonna 2011 vastaanotettuja hakemuksia. Yksi päätös koski vuonna 2010 vastaanotettua hakemusta. Myönnetyistä 19 tuesta 14:ään sovelletaan 18. kesäkuuta 2009 annettua asetusta (EY) N:o 546/2009 (eli yhteisrahoitusosuus on 65 prosenttia, toteuttamiskausi 24 kuukautta hakemuspäivästä jne.). Viiden vuonna 2012 jätetyn hakemuksen osalta yhteisrahoitusosuus on 50 prosenttia ja toteuttamiskausi edelleen 24 kuukautta (muutosasetuksella (EY) N:o 546/2009 tehty pysyvä muutos).

Myönnettyjen 19 tuen kohteena oli 15 700 irtisanottua työntekijää 11 jäsenvaltiossa, ja niitä varten maksettiin EGR:stä yhteensä 73 536 222 euroa (14,7 prosenttia EGR:n käytössä olevasta vuotuisesta enimmäismäärästä). Seitsemän EGR-rahoitustukea 19:stä hyväksyttiin joulukuussa 2012 ja maksettiin vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä (vuoden 2012 talousarviosta).

Euroopan globalisaatiorahastosta myönnetyn rahoituksen väheneminen vuoteen 2011 verrattuna (vuonna 2011 myönnettiin 128 167 758 euroa 22:ta rahoitustukea varten) johtuu osittain EGR:n yhteisrahoitusosuuden alentamisesta (50 prosenttia, kun se aiemmin oli 65 prosenttia) ja uusien hakemusten vähenemisestä sen jälkeen, kun ”kriisiajan poikkeuksen” soveltaminen päättyi vuoden 2011 lopussa.

Taulukko 2 – Tiedot vuonna 2012 myönnetyistä tuista

Taulukko 3 – Vuonna 2012 myönnetyt EGR-tuet: Työntekijöiden profiili

4.2.1.     EGR:n tuella rahoitetut toimet

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklassa säädetään, että EGR:stä voidaan myöntää yhteisrahoitusta vain aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on auttaa työttömiksi jääneet työntekijät takaisin työmarkkinoille. Lisäksi siinä säädetään, että EGR:stä voidaan rahoittaa varojen käyttöä koskevia jäsenvaltioiden valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta- sekä valvontatoimia (jäljempänä ’täytäntöönpanotoimet’).

Vuonna 2012 myönnettyjen 19 EGR-tuen puitteissa hyväksyttyjen toimenpiteiden tavoitteena oli saada 15 700 irtisanottua työntekijää takaisin työmarkkinoille. Toimenpiteet koostuivat pääasiassa intensiivisestä yksilöllisestä työnhakuneuvonnasta ja tapausten hallinnoinnista, erilaisesta ammatillisesta koulutuksesta, täydennys- ja uudelleenkoulutustoimista, tilapäisistä taloudellisista kannustimista/avustuksista aktiivisten tukitoimien ajaksi siihen asti, kun paluu työelämään käytännössä tapahtuu, aloitusvaiheen mentoroinnista uudessa työpaikassa sekä muunlaisista toimista kuten yrittäjyyden edistämisestä / yrityksen perustamisesta ja kertaluonteisista työllistymis-/työhönottokannustimista.

Tukipakettejaan suunnitellessaan jäsenvaltiot ottivat huomioon työntekijöiden taustan, kokemuksen ja koulutustason, näiden mahdollisuudet liikkuvuuteen sekä kyseisen alueen nykyiset tai odotettavissa olevat työllistymismahdollisuudet.

4.2.2.     Täydentävyys rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettavien toimien kanssa

Euroopan globalisaatiorahasto on suunniteltu lisäämään työllistettävyyttä ja varmistamaan irtisanottujen työntekijöiden nopea uudelleentyöllistyminen aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden avulla. Se täydentää näin ollen ESR:ää, joka on EU:n tärkein väline työllisyyden tukemiseen. Näiden kahden rahaston täydentävyys perustuu tukitoimien erilaisiin aikajänteisiin: EGR antaa räätälöityä tukea tietyissä Euroopan laajuisissa joukkoirtisanomisissa vähennetyille työntekijöille, kun taas ESR tukee strategisia pitkän aikavälin tavoitteita (esim. osaamispääoman lisäämistä, muutoksen hallintaa) ennakkoon ohjelmoiduilla monivuotisilla ohjelmilla, joiden varoja ei tavallisesti voida osoittaa uudelleen joukkoirtisanomisten aiheuttamien kriisitilanteiden selvittämiseen. EGR:n ja ESR:n toimia käytetään joskus toisiaan täydentävästi tarjoamaan sekä lyhyen että pidemmän aikavälin ratkaisuja. Ratkaiseva peruste on se, miten hyvin käytettävissä olevilla välineillä pystytään tosiasiallisesti auttamaan työntekijöitä, ja on jäsenvaltioiden tehtävä valita – ja ohjelmoida – välineet ja toimenpiteet, jotka parhaiten sopivat tavoiteltavien päämäärien saavuttamiseen.

EGR:stä yhteisrahoitettavaksi esitettävän ”yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin” sisällön olisi oltava tasapainossa muiden toimien kanssa ja täydennettävä niitä. EGR:stä yhteisrahoitettavat toimenpiteet voivat tarjota paljon enemmän kuin tavanomaiset kurssit ja toimet. Käytäntö on osoittanut, että EGR antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tarjota irtisanotuille työntekijöille räätälöityä tukea, joka on perusteellisempaa kuin mitä voitaisiin tarjota ilman EGR-tukea ja johon sisältyy myös sellaisia toimenpiteitä, joita työntekijöillä ei tavanomaisesti olisi mahdollisuus hyödyntää (esim. toisen tai kolmannen asteen koulutus). EGR:n turvin jäsenvaltiot voivat paremmin keskittyä heikossa asemassa oleviin, esimerkiksi heikosti koulutettuihin tai siirtolaistaustaisiin työntekijöihin, ja tarjota tukea paremmalla neuvojien määrän suhteella työntekijöihin ja/tai pidemmän ajan kuin mihin ne pystyisivät ilman EGR:ää. Tämä kaikki lisää työntekijöiden mahdollisuutta parantaa omaa tilannettaan.

Kaikkien jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarvittavat järjestelmät, joilla vältetään riski kaksinkertaisen tuen myöntämisestä EU:n rahoitusvälineistä, kuten asetuksen (EY) N:o 1927/2006 6 artiklan 5 kohdassa vaaditaan.

4.3.        Tapaukset, jotka eivät täytä EGR:n rahoitusosuuden ehtoja

Komissio ja budjettivallan käyttäjä eivät hylänneet yhtään jäsenvaltioiden toimittamista EGR-tukihakemuksista.

4.4.        EGR:n avulla saavutetut tulokset

EGR:n avulla saavutettuja tuloksia koskevat tiedot saadaan pääasiallisesti loppukertomuksista, jotka jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 15 artiklan nojalla esitettävä. Kertomusten lisäksi tietoja saadaan jäsenvaltioiden ja komission välisessä suorassa yhteydenpidossa sekä vuoden kuluessa pidetyissä kokouksissa ja konferensseissa.

Vuonna 2012 komissio oli vastaanottanut loppukertomukset 41:stä EGR:n yhteisrahoitusta saaneesta tapauksesta, jotka 12 jäsenvaltiota oli pannut täytäntöön vuoden 2012 puoliväliin mennessä. Kaikissa 41 tapauksessa toteutusjakso oli laajennettu eli 24 kuukautta hakemuspäivästä (sen jälkeen, kun jaksoa oli pidennetty 12 kuukaudesta 24 kuukauteen EGR-asetukseen vuonna 2009 tehdyillä muutoksilla), ja kaikki saivat EGR:stä 65 prosentin yhteisrahoitusosuuden (kun sitä oli tilapäisesti korotettu aiemmasta 50 prosentista).

Jäsenvaltioiden ilmoittamat tärkeimmät tulokset ja tiedot vuodelta 2012 esitetään tiivistetysti tässä kohdassa ja taulukossa 4. Nämä 41 tapausta analysoidaan myös EGR:n jälkiarvioinnissa, jonka tavoitteena on mitata EGR:n lisäarvo ja sen vaikutus irtisanottuihin työntekijöihin ja työmarkkinoihin (arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa on analysoitavana 29 tapausta, ja loput 12 sisältyvät viimeiseen vaiheeseen – ks. kohta 4.7.6).

Komissio oli vastaanottanut 31. joulukuuta 2012 mennessä loppukertomukset kaikkiaan 60 EGR-tapauksesta. Niiden osuus on 57 prosenttia kaikista 31. joulukuuta 2012 mennessä vastaanotetuista hakemuksista (105)[7].

Jäsenvaltioiden loppukertomuksiin sisältyvien tietojen perusteella voidaan päätellä, että EGR tuo lisäarvoa siihen nähden, mitä jäsenvaltiot voisivat muuten tehdä auttaakseen irtisanottuja työntekijöitä löytämään uusia työpaikkoja tai muuttamaan työmarkkina-asemaansa. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden auttaa useampia työntekijöitä pidemmän aikaa ja laadukkaammin toimenpitein kuin olisi mahdollista ilman EGR-rahoitusta.

4.4.1.     Yhteenveto vuonna 2012 ilmoitetuista tuloksista ja hyvistä käytännöistä

Asianomaisten 12 jäsenvaltion esittämät loppukertomukset osoittavat, että EGR:n toteuttamiskauden lopussa 14 333 työntekijää (50 prosenttia EGR-tukea saaneista 28 662 työntekijästä) oli löytänyt uuden työpaikan tai työllistänyt itsensä. Tämä on hyvä tulos erityisesti siksi, että EGR:stä yhteisrahoitetuilla toimenpiteillä tuetut työntekijät ovat yleensä niitä, joilla on suurimpia vaikeuksia työmarkkinoilla. Noin 3,7 prosenttia oli yhä joko yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa ja 44,7 prosenttia oli työttömänä tai työelämän ulkopuolella henkilökohtaisista syistä[8]. Taulukossa 4 esitetään yksityiskohtaiset tiedot.

Uudelleentyöllistyneiden määrään vaikutti vuosien 2011 ja 2010 tapaan se, että paikallisten ja alueellisten työmarkkinoiden vastaanottokyky oli heikentynyt maailmanlaajuisen kriisin välittömänä seurauksena. On myös huomattava, että kunkin toteuttamiskauden lopussa todettu uudelleentyöllistymisaste antaa vain tilannekuvan työntekijöiden työllisyystilanteesta tietojen keräämishetkellä. Se ei kerro mitään löydettyjen työpaikkojen tyypistä ja laadusta, ja tilanne voi muuttua merkittävästi lyhyessäkin ajassa. Useilta jäsenvaltioilta saatujen tietojen mukaan uudelleentyöllistymisaste on yleensä korkeampi jo muutama kuukausi loppukertomusten antamisen jälkeen ja kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä etenkin tapauksissa, joissa työntekijät saavat räätälöityä tukea vielä EGR-kauden jälkeenkin jäsenvaltion omalla kustannuksella tai ESR:n avulla. Tämä osoittaa, että EGR:stä yhteisrahoitetulla tuella voi olla myönteisiä vaikutuksia myös pitkällä aikavälillä.

4.4.2.     Yksityiskohtainen kuvaus toteutetuista toimenpiteistä, sellaisina kuin ne on esitetty vuonna 2012 toimitetuissa loppukertomuksissa

Tukipaketteihin, joita asianomaiset 12 jäsenvaltiota laativat irtisanotuille työntekijöille, sisältyi monia erilaisia yksilöllisiä työnhaku-, uudelleensijoittumis- ja (uudelleen)pätevöitymistoimenpiteitä. Suurimmat summat käytettiin kahdentyyppisiin toimenpiteisiin: koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen (noin 56,5 miljoonaa euroa eli 32 prosenttia kaikkien 41 tapauksen yksilöllisistä palveluista) ja taloudellisiin avustuksiin, joita maksetaan työntekijöille sinä aikana, kun he osallistuivat aktiivisen työmarkkinapolitiikan toimenpiteisiin (noin 68,5 miljoonaa euroa eli 38,8 prosenttia kaikkien 41 tapauksen yksilöllisistä palveluista).

Pätevöitymis- ja ammattikoulutusohjelmat räätälöitiin työntekijöiden tarpeiden ja toivomusten mukaan ja ottaen huomioon paikallisten tai alueellisten työmarkkinoiden vaatimukset ja lupaavien tulevaisuuden alojen tarjoamat mahdollisuudet. Joissakin jäsenvaltioissa ja tapauksissa (esim. Itävallassa ja Irlannissa) oli tärkeää kohdentaa huomio (korkea-asteen) jatkotutkintoihin kun taas eräiden toisten jäsenvaltioiden tapauksissa oli kyse työntekijöiden teknisten taitojen kohentamisesta. Joskus (esim. Tanskassa) EGR:n avulla testattiin innovatiivisia toimenpiteitä, jotka eivät ole vielä kaikkien irtisanottujen työntekijöiden saatavilla, mutta joita voitaisiin EGR-kokeilun jälkeen käyttää tulevaisuudessa yleisemmin. Useimmissa tapauksissa työntekijöillä oli mahdollisuus saada todistus olemassa olevista taidoistaan tai työkokemuksestaan, mikä lisäsi heidän arvostustaan tulevien työnantajien silmissä.

Toimenpiteisiin kuului myös yrittäjyyden ja uusien yritysten perustamisen edistämistoimia (suurimmassa osassa tukipaketteja) sekä rahallisia avustuksia kattamaan matkakuluja, koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia ja oleskelukustannuksia siltä ajalta, kun työntekijät osallistuivat heille järjestettyihin aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin.

Asianomaisten kahdentoista jäsenvaltion kertomuksista käy ilmi monia mielenkiintoisia seikkoja ja rohkaisevia tietoja, joiden mukaan tuettujen työntekijöiden henkilökohtainen tilanne, itseluottamus ja työllistettävyys olivat ilmiselvästi parantuneet EGR-tuen ja -palvelujen ansiosta, vaikka kaikki eivät olleetkaan löytäneet uutta työtä nopeasti.

EGR on antanut näille jäsenvaltioille mahdollisuuden toimia niillä alueilla, joihin työntekijävähennykset ovat vaikuttaneet, intensiivisemmin – niin tuettujen henkilöiden määrän kuin tuen kattavuuden, keston ja laadun suhteen – kuin ilman EGR:n rahoitusta olisi ollut mahdollista. EU-varojen turvin jäsenvaltiot ovat pystyneet reagoimaan joustavammin ja sisällyttämään paketteihinsa erittäin yksilöllisiä, joskus innovatiivisiakin, laadukkaita toimia ja siten huolehtimaan paremmin tietyistä väestöryhmistä, kuten vähän koulutetuista ja hankalammin työllistettävistä työnhakijoista (yli 50-vuotiaat, maahanmuuttajataustaiset, vammaiset, vain peruskoulutuksen ja -taidot omaavat henkilöt jne.). Erityisen tehokkaita olivat työpaikkamessut, joissa irtisanotut työntekijät olivat mukana, samoin kuin toimet, joissa täytäntöönpanovirastot ottivat yhteyttä paikallisiin yrityksiin selvittääkseen yhdessä niiden kanssa, mitä vielä julkaisemattomia avoimia työpaikkoja oli tarjolla, jotta tukitoimien kohteena oleville työntekijöille voitiin tarjota koulutusta, josta he saivat avoimiin työpaikkoihin tarvittavat taidot. Työharjoittelujen järjestäminen oli toinen toimintamalli, jonka avulla pystyttiin saamaan työtarjouksia EGR:stä tuetuille työntekijöille.

Joissakin jäsenvaltioissa EGR:n tuella oli vaikutusta koko tuotannonalaan; esimerkiksi paino-/graafisessa teollisuudessa Alankomaissa tiedostettiin paremmin iäkkäiden työntekijöiden tarpeet sen jälkeen, kun heidät oli irtisanottu. Espanjassa yhteydenpito paikallisiin yrityksiin sai aikaan sen, että käsitys työmarkkinoista parani siltä osin kun on kyse haetuista työntekijäprofiileista ja nykyisistä työsopimustyypeistä ja -ehdoista. Kyseisissä 12 jäsenvaltiossa toteutettiin myös tiedotus- ja valistustoimia, jotka oli suunnattu sekä asianomaisille työntekijöille että potentiaalisille työnantajille, muille sidosryhmille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Niitä olivat muun muassa artikkelit paikallisissa tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa, mainosjulkaisut ja -videot, verkkosivustot ja EGR:stä yhteisrahoitettujen hankkeiden päätöskonferenssit.

Jäsenvaltioiden viranomaiset pitävät EGR:ää hyödyllisenä välineenä, jonka avulla ne voivat puuttua työmarkkinoiden tämänhetkisiin, budjettirajoitteista johtuviin haasteisiin. Näin ollen EGR:n yhteisrahoittaman tuen turvin voidaan investoida enemmän taitoihin, millä voi olla myönteinen vaikutus myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, kun markkinat vähitellen toipuvat kriisistä.

Kyseiset 12 jäsenvaltiota saivat myös monia opettavia kokemuksia, jotka varmasti osoittautuvat hyödyllisiksi tulevia EGR-tapauksia valmisteltaessa ja toteutettaessa. EGR antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden auttaa irtisanottuja työntekijöitä jo varhaisessa vaiheessa: toimenpiteet voidaan aloittaa heti, kun tulevista irtisanomisista on ilmoitettu. Alankomaat, Itävalta, Saksa ja Tšekki ilmoittivat saaneensa myönteisiä kokemuksia varhain aloitetuista toimista. Toimenpiteiden ja niiden talousarvioiden uudelleentarkastelu toteuttamisen aikana auttaa järjestämään työntekijöille parempia toimenpidekokonaisuuksia ja käyttämään määrärahoja tehokkaammin. Tanska suosittaa turvautumaan asianajajan neuvoihin hankintamenettelyissä, sillä niihin käytettävissä oleva aika on rajallinen ja oikeusvarmuus on erittäin tärkeää. Alankomaat suosittelevat, että asianomaisille työntekijöille välitetään tietoa ehdotetuista toimenpiteistä varhaisessa vaiheessa, jotta heidän motivaationsa ja kiinnostuksensa työ- ja uramahdollisuuksia kohtaan saadaan säilymään.

Taulukko 4 – vuonna 2012 vastaanotetut loppukertomukset – yleiskatsaus tuloksiin

4.5.        Ohjelmakausi 2014–2020 – Komission ehdotus uudeksi EGR-asetukseksi

EGR-asetuksen 20 artiklan mukaan asetusta on tarkasteltava uudelleen 31. joulukuuta 2013 mennessä, jolloin myös vuosien 2007–2013 monivuotinen rahoituskehyskausi päättyy. Eurooppa-neuvosto kannatti 7. ja 8. helmikuuta 2013 pidetyssä kokouksessaan komission ehdotuksen mukaisesti EGR:n jatkamista seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana, vuosina 2014–2020, jotta globalisaatiosta johtuvien suurten rakenteellisten muutosten vuoksi irtisanotuille työntekijöille voidaan tarjota kohdennettua kertaluonteista tukea. Uudesta asetuksesta saadaan tarkempia tietoja heti, kun neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet sen.

4.6.        Selvitys varainkäytöstä

4.6.1.     EGR:n tukena myönnetyt varat

Budjettivallan käyttäjä myönsi EGR:stä vuonna 2012 yhteensä 19 rahoitusosuutta, joiden kokonaismäärä oli 73 536 222 euroa, mikä vastaa 14,7 prosenttia vuosittain käytettävissä olevasta enimmäismäärästä (ks. taulukko 2). Kaikki 19 maksua otettiin vuoden 2012 talousarviosta, vaikka seitsemän viimeistä maksettiin vuoden 2013 alussa.

Toukokuun 17. päivänä 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa[9] vahvistetaan EGR:n talousarviokehys. Sopimuksen 28 kohdan mukaan EGR:n varojen vuosittainen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa, joka voidaan ottaa edellisen vuoden kokonaismenojen enimmäismäärään nähden jäljellä olevasta liikkumavarasta ja/tai kahden edellisen vuoden aikana peruutetuista maksusitoumusmäärärahoista, lukuun ottamatta rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 B liittyviä tällaisia määrärahoja. Lisäksi EGR-asetuksen 12 artiklassa säädetään, että vähintään 25 prosenttia EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä on oltava käytettävissä kunkin vuoden syyskuun 1 päivänä, jotta mahdollisesti ilmenevät tarpeet voidaan kattaa vuoden loppuun saakka.

Vuonna 2012 myönnettyjä varoja koskevat maksusitoumusmäärärahat siirrettiin EGR-varauksesta EGR:n budjettikohtaan. EGR:n budjettikohtaan osoitettiin vuoden alussa 50 000 000 euroa. Lisätalousarviolla tähän lisättiin vielä 17 657 535 euron määrärahat. Kokonaismäärärahasiirron aikana 5 878 687 euroa todettiin voitavan käyttää ja siirrettiin EGR:ään.

4.6.2.     Tekniseen apuun käytetyt varat

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 8 artiklan 1 kohdan mukaan enintään 0,35 prosenttia rahoitukseen varatusta vuotuisesta määrästä (1,75 miljoonaa euroa) voidaan komission aloitteesta käyttää teknisen avun muodossa EGR-asetuksen täytäntöönpanoon tarvittavan tietopohjan valmistelua, seurantaa ja luomista sekä siitä tiedottamista, hallinnollista ja teknistä tukea sekä tilintarkastusta, valvontaa ja arviointia varten. Budjettivallan käyttäjä hyväksyi 4. heinäkuuta 2012 taulukossa 5 lueteltuja toimia koskevaan tekniseen apuun 730 000 euroa.[10] Jäljellä olevaa 1 020 000 euron määrää, joka olisi ollut käytettävissä tekniseen apuun vuoden aikana, ei otettu käyttöön.

Budjettivallan käyttäjä alensi komission alkuperäisen ehdotuksen[11] mukaisen 1 120 000 euron määrän 730 000 euroon, ja vähennys vaikutti lähes kaikkiin eriin. Toteuttaessaan teknistä apua komissio päätti asettaa etusijalle kokoukset jäsenvaltioiden edustajien kanssa varmistaakseen rahaston tehokkaan täytäntöönpanon ja käynnistääkseen rahastoa koskevan jälkiarvioinnin suunnitellulla tavalla.

Taulukko 5 – Tekniseen apuun käytetyt varat vuonna 2012

Kuvaus || Budjetoitu määrä euroa *) || Toteutunut määrä euroa

Tiedottaminen (esim. EGR-sivuston päivitys kaikilla EU-kielillä, julkaisut ja audiovisuaaliset toimet) || 130 000 || Ei menoja (komission yksiköt päivittävät verkkosivustoa)

Hallinnollinen ja tekninen tuki: - EGR:n yhteyshenkilöiden asiantuntijaryhmän kokoukset - EGR:n täytäntöönpanoa käsittelevä seminaari || 35 000 125 000 ||  70 000 181 900

Seurantatietojen keruu ja EGR:ää koskeva tilastokatsaus || 20 000 || Ei menoja (komission yksiköt hoitavat tehtävän)

Tietopohjan luominen (EGR-hakemuksia koskevat vakiomenettelyt) ja tietojen käsittely; EGR-tapauksia koskevat tiedot ja luvut sisältävän EGR-tietokannan luominen ja tehostaminen || 70 000 || Ei menoja (komission yksiköt huolehtivat tietokannasta) (vakiomenettelyjen luominen lykätty vuoden 2013 talousarvioon)

Arviointi || 350 000 || 476 203 **)

Yhteensä || 730 000 || 728 103

*)                määrät ovat budjettivallan käyttäjän 4.7.2012 tekemän päätöksen mukaiset

**)              344 810 euroa jälkiarvioinnin ensimmäiseen vaiheeseen (EGR-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan b alakohta) ja 131 393 euroa puoliväliarvioinnin loppumaksun suorittamiseen (EGR-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan a alakohta).

4.6.3.     Ilmoitetut tai loppuun käsitellyt sääntöjenvastaisuudet

Komissiolle ei ilmoitettu vuonna 2012 EGR-asetusta koskevista sääntöjenvastaisuuksista.

EGR-asetusta koskevia sääntöjenvastaisuuksia ei vuonna 2012 käsitelty loppuun.

4.6.4.     EGR:stä saatujen rahoitustukien tilien päättäminen

EGR-asetuksen 15 artiklan 2 kohdassa säädetään menettelyt EGR:n rahoitustuen tilien päättämiseksi. Vuonna 2012 päätettiin 11 tapauksen tilit (ks. taulukko 6); ne oli toteutettu viimeistään vuoden 2012 aikana (toteuttamiskausi 24 kuukautta hakemuspäivästä; 65 prosentin yhteisrahoitus EGR:stä).

Talousarvion toteutumisaste oli 1,9 prosentista yli 100 prosenttiin. Kyseisistä 11 tapauksesta komissiolle palautettiin käyttämättömiä varoja takaisin yhteensä 18,1 miljoonaa euroa (37,8 prosenttia tapausten EGR-rahoituksesta).

On useita syitä siihen, miksi jäsenvaltiot eivät käyttäneet kaikkea niille myönnettyä tukea. Vaikka jäsenvaltioita rohkaistaan tekemään realistisia talousarviolaskelmia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin osalta, suunnittelu ei välttämättä ole riittävän täsmällistä ja oikeaan tietoon perustuvaa. Alkuperäisiin laskelmiin on saatettu sisällyttää liian paljon liikkumavaraa, joka lopulta osoittautuu tarpeettomaksi. Niiden työntekijöiden määrä, jotka haluavat osallistua ehdotettuihin toimenpiteisiin, on voitu arvioida liian suureksi suunnitteluvaiheessa, jotkut työntekijät ovat saattaneet valita edullisempia toimenpiteitä kalliimpien sijaan tai lyhytaikaisia toimenpiteitä pitkäaikaisten sijaan tai he ovat voineet löytää uusia työpaikkoja aikaisemmin kuin alun perin arvioitiin. Muita syitä varojen vähäiseen käyttöön voivat olla viivästykset toimenpiteiden käynnistämisessä ja kyvyttömyys hyödyntää joustoa, joka liittyy rahoitusmäärien uudelleen osoittamiseen eri budjettikohtien välillä yksilöllisten palvelujen paketin täytäntöönpanon yhteydessä.

Komissio on avustanut jäsenvaltioita säännöllisen tiedotuksen ja erityisseminaarien avulla edistääkseen optimaalista varojen hallinnointia. Sen ansiosta alun perin korkea takaisinperintäaste, joka oli ensimmäisissä tapauksissa yli 60 prosenttia, on alentunut huomattavasti (37,8 %) mutta kaipaa yhä parannusta.

Toimenpiteiden budjetoinnin ja työntekijöiden osallistumisen ennakoinnin pidennetyn 24 kuukauden jakson aikana odotetaan paranevan kokemuksen myötä. Myös EGR:n varojen saapumisen ajoittamista, eri koordinointi- ja täytäntöönpanorakenteiden valmiuksia sekä kansallisen ja alueellisen/paikallisen tason välisen viestinnän laatua parannetaan. Jäsenvaltiot hyödyntävät paremmin mahdollisuutta tarkistaa budjetteja ja osoittaa uudelleen menoja eri toimenpiteiden ja/tai täytäntöönpanomenojen välillä. Sen lisäksi myös EU:n toimielimissä pyritään kovasti nopeuttamaan päätöksentekomenettelyjä ja EGR:n varojen maksamista, niin että käytettävissä oleva aika ja varat voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Komissio järjesti maaliskuussa 2012 jäsenvaltioiden edustajille erityisen seminaarin, jossa tarkasteltiin erilaisia rahaston täytäntöönpanon ajoitukseen ja tehokkuuteen liittyviä kysymyksiä.

Taulukko 6 – Vuonna 2012 päätetyt tapaukset

4.6.5.     Muut takaisinmaksut

Vuonna 2012 ei suoritettu muita takaisinmaksuja.

4.7.        Komission toteuttamat teknisen avun toimet

4.7.1.     Tiedottaminen ja julkisuus

Internetsivusto

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 9 artiklassa säädetään, että komissio ”luo kaikilla yhteisön kielillä saatavilla olevan Internet-sivuston, jossa annetaan tietoa EGR:stä ja ohjeita hakemusten jättämiseen sekä ajantasaista tietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista korostaen budjettivallan käyttäjän roolia”.

EGR:ää koskevalle komission internetsivustolle[12] päivitettiin 9 artiklan mukaisesti vaaditut tiedot vuonna 2012. Sivustolla kirjattiin 253 462 sivun avausta, ja sitä tarkasteli 32 030 yksittäistä kävijää (käyntien kokonaismäärä 44 630) vuonna 2012.

4.7.2.     Tapaamiset kansallisten viranomaisten ja EGR:n sidosryhmien kanssa

EGR:n edustajista jäsenvaltioissa muodostuvan Euroopan globalisaatiorahaston yhteyshenkilöiden ryhmän yhdeksäs ja kymmenes kokous pidettiin 21. maaliskuuta 2012 ja 16. lokakuuta 2012 Brysselissä. Kummassakin kokouksessa keskusteltiin nykyisen EGR-asetuksen uudelleentarkastelusta, komission ehdotuksesta sen jatkamiseksi vuosiksi 2014–2020 sekä tulevan täytäntöönpanon herättämistä kysymyksistä. Lisäksi ryhmän jäsenet saivat tietoa EGR:n vuosia 2007–2013 koskevan jälkiarvioinnin valmisteluista samoin kuin muista esityslistalla olleista asioista.

Brysselissä pidettiin 22. maaliskuuta 2012 verkottumisseminaari, jossa keskusteltiin EGR:n täytäntöönpanon aikatauluista ja jaettiin hyviä käytäntöjä, joilla on tarkoitus nopeuttaa toimenpiteiden toteuttamista tehokkuuden maksimoimiseksi ja menojen optimoimiseksi.

Myös 17. lokakuuta 2012 pidettiin Brysselissä verkottumisseminaari, jossa keskusteltiin monista EGR:n toteuttamiseen liittyvistä kysymyksistä, kuten kriisin vaikutuksista eri toimialoihin ja yritysten perustamista koskevien toimenpiteiden onnistumisesta EGR:ää toteutettaessa.

4.7.3.     Tietopohjan luominen — EGR:n tietokanta ja vakiomenettelyt EGR-hakemuksia varten

Jotta EGR-tapauksia koskevat määrälliset tiedot voidaan kirjata tilastointia varten, komission yksiköt tekivät vuonna 2012 parannuksia EGR:n tietokantaan ja laativat useita lomakkeita, jotka helpottavat tapauskohtaisten tietojen tallentamista tietokantaan. Uuden sähköisen hakemuslomakkeen laadinta on määrä toteuttaa vuosien 2013/2014 aikana ulkopuolisten asiantuntijoiden vuonna 2011 tekemän valmistelutyön pohjalta (rahoitettu vuoden 2011 teknisen avun talousarviosta; loppuraportti toimitettu huhtikuussa 2012).

Uusi hakemuslomake tekee hakemus- ja arviointimenettelyistä vakiomuotoiset, minkä on määrä lyhentää aikaa, joka kuluu jäsenvaltion hakemuksen laatimisesta siihen, kun komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle esittämä ehdotus hyväksytään. Yhdessä tietokannan kanssa se helpottaa myös EGR-tapauksia koskevien tietojen ja lukujen analysointiin, koontiin ja vertailuun liittyvää komission työtä.

Muut vuodeksi 2012 suunnitellut tiedotustoimet

Vuoden 2012 teknistä apua koskevassa ehdotuksessaan komissio oli suunnitellut EGR:n toiminnasta kertovan videon ja muutamien tiedotuskansioiden tuottamista. Budjettivallan käyttäjän heinäkuussa 2012 tekemien budjettileikkausten vuoksi kyseisiä toimenpiteitä ei voitu toteuttaa.

4.7.4.     Toinen EGR:ää koskeva tilastokatsaus 2007–2011

Vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon aikana komissio julkaisi toisen EGR:ää koskevan tilastokatsauksen (2007–2011), jonka ulkopuoliset asiantuntijat olivat laatineet vuoden 2011 teknisen avun talousarvion puitteissa.

4.7.5.     EGR:n puoliväliarviointi

Tulokset EGR:n puoliväliarvioinnista[13], joka toteutettiin vuonna 2011 EGR-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, esiteltiin EGR:n sidosryhmille Brysselissä 2. helmikuuta 2012. Silloin voitiin myös keskustella EGR:n alkuvaiheen (2007–2009) tärkeimmistä tuloksista ja arvioijien suosituksista, jotka oli siihen mennessä joko jo toteutettu tai sisällytetty ehdotukseen uudeksi EGR-asetukseksi (2014–2020).

4.7.6.     EGR:n jälkiarviointi – ensimmäinen vaihe

Jälkiarvioinnin ensimmäisessä vaiheessa (EGR-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan b alakohta) arvioitavat 33 tapausta luetellaan jäljempänä. Tapaukset on valittu sillä perusteella, että komissio oli vastaanottanut niitä koskevat lopulliset täytäntöönpanokertomukset viimeistään 20. syyskuuta 2012. Lisää EGR-tapauksia analysoidaan jälkiarvioinnin viimeisessä vaiheessa (tapaukset, joiden loppukertomukset on vastaanotettu joulukuun 2013 loppuun mennessä[14]).

5.           Kehityssuuntaukset

EGR:stä tuettujen tapausten määrän kasvaessa saadaan käyttöön enemmän tietoa hakemuksissa ilmenevien suuntausten kartoittamiseksi ja kokonaiskuvan saamiseksi rahaston toiminnan suunnasta. Jäljempänä esitetyissä kaavioissa ja liitteissä esitetyt tiedot koskevat jäsenvaltioiden tammikuun 2007 ja 12. elokuuta 2013 välillä toimittamia 110:tä hakemusta[15]. Tukea pyydettiin noin 471,2 miljoonaa euroa (ja noin 416,3 miljoonaa euroa on jo maksettu) 100 022 työntekijän auttamiseksi (jäsenvaltioiden arvioima tuettavien työntekijöiden määrä).

Kaavio 1: Vastaanotettujen hakemusten lukumäärä, 2007–2013 (12. elokuuta 2013 asti)

EGR-asetukseen vuonna 2009 tehdyillä väliaikaisilla ja pysyvillä muutoksilla oli selvä vaikutus Euroopan komission vastaanottamien hakemusten määrään, ja hakemusten määrä kasvoi merkittävästi toukokuusta 2009 (jolloin muutettua EGR-asetusta alettiin soveltaa) vuoden 2011 loppuun. Koko tammikuusta 2007 elokuuhun 2013 kestäneen kauden aikana tehtiin 65 hakemusta kriisiin liittyvin perustein ja 45 hakemusta kauppaan liittyvin perustein (ottamatta huomioon jäsenvaltioiden peruuttamia tapauksia). Toukokuusta 2009 vuoden 2011 loppuun jätetyistä hakemuksista 82 prosenttia liittyi maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin.

Kuten liitteestä 2 voidaan havaita, eniten EGR:n rahoitusta koskevia hakemuksia toimitti Espanja (18 hakemusta) ja seuraavaksi eniten Alankomaat (16 hakemusta), Italia (12 hakemusta) ja Tanska (10 hakemusta). Kahdeksan jäsenvaltiota ei ole vielä hakenut EGR-tukea 12. elokuuta 2013 mennessä: Viro, Kypros, Latvia, Luxemburg, Unkari, Slovakia, Yhdistynyt kuningaskunta ja Kroatia (joka liittyi EU:hun vasta 1. heinäkuuta 2013).

Kaavio 2: Haetun EGR-tuen määrä jäsenvaltioittain, 2007–2013 (12. elokuuta 2013 asti)

miljoonaa euroa

Koko tammikuusta 2007 elokuuhun 2013 kestäneen kauden aikana 20 jäsenvaltiota haki EGR:stä tukea yhteensä 471,2 miljoonaa euroa (ks. myös liitteessä 2 oleva yhteenvetotaulukko). Eniten EGR:n yhteisrahoitusta haki Tanska (63,7 miljoonaa euroa, 10 hakemusta), seuraavaksi eniten Irlanti (63,3 miljoonaa euroa, 7 hakemusta), Italia (60,6 miljoonaa euroa, 12 hakemusta) ja Espanja (57,1 miljoonaa euroa, 18 hakemusta). Määrät, joita ei vielä ole hyväksytty, ovat suuntaa-antavia ja voivat vielä muuttua arviointivaiheessa.

Kaavio 3: Tuen kohteena olevien työntekijöiden määrä jäsenvaltioittain, 2007–2013 (12. elokuuta 2013 asti)

Espanja on hakenut EGR:n tukea suurimmalle määrälle irtisanottuja työntekijöitä (13 396 henkilöä, 18 hakemusta), sitten Italia (12 759 henkilöä, 12 hakemusta), Saksa (11 349 henkilöä, 7 hakemusta) ja Irlanti (10 267 henkilöä, 7 hakemusta). Kahdessatoista muussa valtiossa määrä vaihtelee Alankomaiden hieman yli 8 000 henkilöstä Puolan vähän alle 1 800 henkilöön. Lopuissa neljässä hakemuksia toimittaneessa jäsenvaltiossa tuen kohteena oli alle tuhat työntekijää.

Kaavio 4: Hakemusten määrä aloittain (NACE Rev. 2), 2007–2013 (12. elokuuta 2013 asti)

Koko tammikuusta 2007 elokuuhun 2013 kestäneen kauden aikana EGR:n vastaanottamat hakemukset koskivat yhteensä 35 toimialalla irtisanottuja työntekijöitä (ks. myös liitteessä 1 oleva yhteenveto). Niistä suurin osa koski valmistusteollisuutta, mutta myös rakennusalaa ja palveluja. Suurin hakemusmäärä koski neljää valmistusteollisuuden alaa: autoteollisuutta (19 hakemusta eli 17 prosenttia kokonaismäärästä), koneita ja laitteita (12 hakemusta eli 11 prosenttia kokonaismäärästä), tekstiilejä (10 hakemusta eli 9 prosenttia kokonaismäärästä) ja painoteollisuutta (9 hakemusta eli 8 prosenttia kokonaismäärästä).

Noin 8 prosenttia (9 hakemusta) koski työntekijöitä, jotka työskentelevät rakennusteollisuudessa laajasti määriteltynä eli kun siihen luetaan talonrakentaminen, erikoistunut rakennustoiminta ja arkkitehti- ja insinööripalvelut (määrä nousisi 13 hakemukseen eli noin 12 prosenttiin, jos siihen luettaisiin mukaan myös liitännäisaloja kuten rakennusaineet, rakennuspuusepäntuotteet ja keramiikka). Yli puolet aloista (35 toimialasta 20) on sellaisia, joilta EGR sai vain yhden hakemuksen.

Kaavio 5: Tuen kohteen olevien työntekijöiden määrä aloittain (NACE Rev. 2), 2007–2013 (12. elokuuta 2013 asti)

Asianomaiset 20 jäsenvaltiota hakivat 110 hakemuksessaan tukea yhteensä 100 022 irtisanotulle työntekijälle. Hakemukset koskivat ennen kaikkea autoteollisuutta, jossa tukea haettiin liki 24 000 työntekijälle (23,8 prosenttia kaikkiin hakemuksiin sisältyvästä kokonaismäärästä), ja sen jälkeen tulivat tekstiilit (yli 11 000 tuen kohteena olevaa työntekijää eli 11,2 prosenttia kaikkiin hakemuksiin sisältyvästä kokonaismäärästä), matkapuhelimet (hieman yli 10 000 tuen kohteena olevaa työntekijää eli 10 prosenttia kaikkiin hakemuksiin sisältyvästä kokonaismäärästä) ja koneet ja laitteet (yli 9 000 tuen kohteena olevaa työntekijää eli 9,1 prosenttia kaikkiin hakemuksiin sisältyvästä kokonaismäärästä).

 Kaavio 6: Keskimääräinen haettu EGR:n rahoituksen määrä kohteena olevaa työntekijää kohti jäsenvaltioittain, 2007–2013 (12. elokuuta 2013 asti)

euroa                                                                                                 Keskiarvo

Kaaviosta 6 käy ilmi EGR:n keskimääräinen tuki työntekijää kohti (4 711 euroa kaikkien 100 022 työntekijän osalta, joille 20 jäsenvaltiota haki tukea). EGR:n tuki työntekijää kohti oli suurin Itävallassa (noin 14 000 euroa) ja Tanskassa (noin 10 000 euroa). Liettuassa, Sloveniassa ja Tšekissä haettu työntekijäkohtainen tuki oli puolestaan alle 1 000 euroa.

6.           Päätelmät

Tähän mennessä ilmi käyneet suuntaukset osoittavat, että EGR-hakemuksia on jätetty yhä useampien alojen työntekijöiden auttamiseksi. Jäsenvaltioille on kertynyt enemmän kokemusta sopivimpien toimenpiteiden valinnasta, irtisanotuille työntekijöille tarjottavan tuen tehokkaasta ohjelmoinnista ja EGR:n hyödyntämisestä uusien toimintalinjojen testaamisessa. Jäsenvaltiot käyttävät myös yhä useammin mahdollisuutta osoittaa varoja uudelleen eri toimenpiteiden välillä hankkeen toteutuksen aikana, jotta käytettävissä olevat varat saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla.

Se, ettei EGR:n tilapäistä ”kriisiajan poikkeusta” voitu jatkaa vuoden 2011 lopusta eteenpäin (koska neuvostossa ei saavutettu määräenemmistöä), on vähentänyt mahdollisuuksia saada EU:n apua työntekijöille, vaikka kriisillä on edelleen vakavia vaikutuksia moniin.

Vuodesta 2012 nykyisen EGR-asetuksen soveltamiskauden loppuun asti (vuoden 2013 loppuun) sovelletaan edelleen muutosasetuksella tehtyjä pysyviä muutoksia (kynnys alennettu 500 irtisanottuun työntekijään, toteuttamiskausi pidennetty 24 kuukauteen hakemuspäivästä), ja jäsenvaltiot voivat jatkossakin tukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneitä työntekijöitä. Jos EGR:n mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti, muita käytettävissä olevia välineitä täydentäen ja tärkeimpiä sidosryhmiä kuullen, EGR:n tukeen oikeutettuja työntekijöitä voidaan auttaa räätälöidyillä ja yksilöllisillä toimilla, mikä parantaa heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä markkinoiden vähitellen elpyessä kriisistä.

[1]               Asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta, EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1, sellaisena kuin se on oikaistuna EUVL:ssä L 48, 22.2.2008, s. 82 kaikkien kielten osalta ja EUVL:ssä L 202, 31.7.2008, s. 74 ainoastaan englannin osalta.

[2]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta (EUVL L 167, 29.6.2009).

[3]               KOM(2011) 608 lopullinen, 6.10.2011.

[4]               EGR-asetuksen väliaikaista poikkeusta, joka mahdollisti hakemuksen esittämisen maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin perusteella ja kasvatti EGR:n osarahoitusosuuden 50 prosentista 65 prosenttiin, sovellettiin 1. toukokuuta 2009 – 30. joulukuuta 2011.

[5]               Yksi tapaus (EGF/2012/009 BE/Carsid) peruutettiin ja esitettiin uudelleen 2. huhtikuuta 2013.

[6]               Autoteollisuus (3), koneet ja laitteet (3), perusmetallit (2), matkapuhelimet (1), viihde-elektroniikka (1), puhelinpalvelukeskusten toiminta (1).

[7]               Tähän ei ole laskettu mukaan yhden sellaisen tapauksen loppukertomusta, jonka hakijajäsenvaltio myöhemmin perui: EGF 2007/002 FR Renault.

[8]               NEET (not in education, employment or training): ilman työtä, koulutusta tai kurssitusta.

[9]               EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[10]             EUVL L 192, 20.7.2012, s. 11.

[11]             COM(2012) 160, 4.4.2012.

[12]             http://ec.europa.eu/egf – saatavana kaikilla EU:n 23 virallisella kielellä, myös iiriksi.

[13]             Puoliväliarvioinnin raportti on saatavilla EGR:n verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/egf).

                Ks. myös vuoden 2011 EGR:n vuosikertomuksen luku 4.7.5.

[14]             Jälkiarvioinnin ensimmäisen vaiheen raportti on määrä antaa viimeistään 31. joulukuuta 2013 ja viimeisen vaiheen loppuraportti viimeistään 31. joulukuuta 2014 (EGR-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan b alakohta).

[15]             Kun otetaan huomioon ne 10 tapausta, jotka hakijajäsenvaltiot peruuttivat, luku on 120. Peruutetut tapaukset eivät ole mukana tilastoissa.