This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013DC0066
REPORT FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT AND THE COUNCIL on progress by Kosovo* in fulfilling the requirements of the visa liberalisation roadmap
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Kosovon* edistyminen viisumipakon poistamista koskevan etenemissuunnitelman vaatimusten täyttämisessä
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Kosovon* edistyminen viisumipakon poistamista koskevan etenemissuunnitelman vaatimusten täyttämisessä
/* COM/2013/066 final */
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Kosovon* edistyminen viisumipakon poistamista koskevan etenemissuunnitelman vaatimusten täyttämisessä /* COM/2013/066 final */
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE
JA NEUVOSTOLLE Kosovon* edistyminen viisumipakon
poistamista koskevan etenemissuunnitelman vaatimusten täyttämisessä
1.
Johdanto
Euroopan komissio käynnisti Kosovon kanssa
viisumivapautta koskevan vuoropuhelun 19. tammikuuta 2012 ja esitti maan
hallitukselle 14. kesäkuuta 2012 etenemissuunnitelman viisumipakon
poistamiseksi. Komissio käynnisti viisumivapautta koskevan vuoropuhelun vuonna
2012, koska Kosovo oli vuosina 2010 ja 2011 toteuttanut huomattavia uudistuksia
erityisesti takaisinoton alalla ja paluumuuttajien sopeuttamiseksi uudelleen
yhteiskuntaan. Viisumipakon poistamista koskevassa
etenemissuunnitelmassa määritellään lainsäädäntö ja muut toimenpiteet, jotka
Kosovon on hyväksyttävä ja pantava täytäntöön, ja vaatimukset, jotka sen on
täytettävä lyhyellä aikavälillä edetäkseen kohti viisumivapautta. Kosovon olisi
ensiksi hyväksyttävä etenemissuunnitelmassa mainittu lainsäädäntö tai
mukautettava voimassa oleva lainsäädäntö EU:n säännöstöön. Tämän jälkeen sen olisi
pantava täysimääräisesti täytäntöön kyseinen lainsäädäntö ja kaikki muut
etenemissuunnitelmassa mainitut toimenpiteet. Kosovossa on jo runsaasti lainsäädäntöä
etenemissuunnitelman piiriin kuuluvilla aloilla. Joillakin politiikanaloilla
nykyinen lainsäädäntö vastaa sellaisenaan EU:n säännöstön keskeisiä
vaatimuksia, toisilla aloilla taas on tarpeen hyväksyä uusia lakeja tai
mukauttaa voimassa olevia lakeja EU:n säännöstöön tai antaa johdetun oikeuden
säännöksiä. Komissio järjesti ensimmäisen viisumiasioista
käytävään vuoropuheluun liittyvän korkeiden virkamiesten kokouksen Kosovon
kanssa 14. kesäkuuta 2012 ja vaati sen yhteydessä Kosovon viranomaisia
laatimaan etenemissuunnitelmaa koskevista Kosovon valmiuksista kattavan
raportin, jossa tarkastellaan erityisesti lainsäädännön yhdenmukaisuutta EU:n
säännöstön kanssa. Kosovon hallitus toimitti vaaditun raportin ja oikeudellisen
analyysin 15. syyskuuta 2012. Kosovon edistymistä viisumiasioita koskevassa
vuoropuhelussa arvioitiin Kosovoon 22.–24. lokakuuta 2012 suuntautuneella
matkalla, johon osallistui komission yksiköiden edustajien lisäksi useita
asiantuntijoita EU:n jäsenvaltioista, EU:n toimistosta Kosovossa ja EULEXistä. Tämä asiakirja on ensimmäinen sääntömääräinen
kertomus, jossa esitetään komission arvio Kosovon edistymisestä viisumipakon
poistamista koskevan etenemissuunnitelman edellytysten täyttämisessä.
Kertomuksessa arvioidaan etenemissuunnitelman mukaisesti seuraavia seikkoja,
painottaen erityisesti lainsäädännön yhdenmukaisuutta EU:n säännöstön kanssa: 1)
Kosovon edistyminen etenemissuunnitelmassa mainitun
lainsäädännön hyväksymisessä tai sen mukauttamisessa EU:n säännöstöön; 2)
Kosovon edistyminen lainsäädännön ja muiden
etenemissuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa; 3)
viisumipakon poistamisen odotetut vaikutukset
muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen. Tämä kertomus perustuu edellä mainittuun
Kosovon hallituksen laatimaan kattavaan raporttiin ja oikeudelliseen
analyysiin, lokakuussa 2012 tehtyyn arviointimatkaan osallistuneiden EU:n jäsenvaltioiden
asiantuntijoiden raportteihin, Kosovossa toimivan EU:n toimiston, EULEXin ja
EU:n virastojen toimittamiin tietoihin sekä Eurostatin laatimiin
yksityiskohtaisiin tilastotietoihin, jotka perustuvat EU:n jäsenvaltioiden ja
Schengeniin assosioituneiden maiden toimittamiin tietoihin. Kertomuksessa
esitetään suosituksia toteutettavaksi niillä politiikanaloilla, joilla on
edelleen tarpeen hyväksyä uusia lakeja tai johdetun oikeuden säännöksiä ja
jatkaa lainsäädännön mukauttamista unionin säännöstöön. Koska edistyminen
viisumivapaudesta käytävässä vuoropuhelussa edellyttää kaikkien
etenemissuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja
soveltamisen valvontaa, tässä kertomuksessa esitetään myös täytäntöönpanoa
koskevia suosituksia. Viisumiasioista käytävä vuoropuhelu ei vaikuta
Kosovon asemaa koskeviin EU:n jäsenvaltioiden kantoihin.
2.
Arvio takaisinottoa ja uudelleen yhteiskuntaan sopeuttamista
koskevien vaatimusten täyttämisestä
2.1.
Takaisinotto
Takaisinottoa
koskeva kansallinen lainsäädäntö koostuu takaisinottoa koskevasta laista ja
johdetusta oikeudesta. Siinä vahvistetaan takaisinottoa koskevat säännöt ja
menettelyt, joita sovelletaan sellaisiin Kosovon omiin kansalaisiin, kolmansien
maiden kansalaisiin ja kansalaisuudettomiin henkilöihin, jotka eivät enää täytä
maahantulon tai oleskelun edellytyksiä takaisinottopyynnön esittävässä
valtiossa. Lainsäädännössä säädetään takaisinottomenettelystä, toimivaltaisista
viranomaisista, määräajoista, takaisinottopyyntöjen esittämisessä käytettävistä
lomakkeista, matkustusasiakirjoista, tietosuojasta ja kauttakulusta.
Takaisinottolain säännöksillä taataan perustuslain sekä tietosuojaa,
kansalaisuutta, matkustusasiakirjoja ja ulkomaalaisia koskevien lakien sekä
pakolaisten oikeusasemasta vuonna 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja
pakolaisten oikeusasemasta vuonna 1967 tehdyn pöytäkirjan noudattaminen. Kosovon olisi sovellettava takaisinottolakia
ilman, että se vaikuttaa Kosovon kolmansien maiden kanssa tekemiin
takaisinottosopimuksiin. Kosovo on tehnyt takaisinottosopimukset 18 maan
kanssa: mukana on 14 EU:n jäsenvaltiota, kaksi Schengeniin assosioitunutta
maata ja kaksi Länsi-Balkanin maata.[1]
Lisäksi kahdenväliset sopimukset on parafoitu kolmen muun maan ja neuvottelut
on aloitettu yhdeksän muun maan kanssa.[2]
Voimassa olevissa sopimuksissa velvoitetaan osapuolet ottamaan takaisin
sellaiset toistensa kansalaiset ja kolmansien maiden kansalaiset, jotka eivät
enää täytä maahantulon ja oleskelun edellytyksiä. Niissä täsmennetään myös,
millaiset hakemukset takaisinottopyyntöä varten on täytettävä, ja määrätään
takaisinottopyyntöjen määräajoista, takaisinoton kustannuksista, tietosuojasta,
henkilöllisyyden todistamisesta sekä maahantulon ja kauttakulun osoittamisesta. Takaisinotto EU:n jäsenvaltioista perustuu lähinnä
kahdenvälisiin sopimuksiin. Se myös tapahtuu yleensä UNMIKin tai EULEXin kautta
niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät ole tunnustaneet Kosovoa.
Takaisinotto- ja palautuspyynnöt käsittelee Kosovossa takaisinotosta ja
palauttamisesta vastaava sisäasiainministeriön jaosto, ja Kosovon poliisi
pyrkii tunnistamaan palautettavat henkilöt. Koska luotettavia
henkilötodistuksia ei ole, palautettavien tunnistaminen aiheuttaa usein Kosovon
viranomaisille ongelmia, mikä johtaa takaisinottopyyntöjen hylkäämiseen. Myös
tietojenvaihto jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa palautettavien henkilöiden,
muun muassa ihmiskaupan uhrien, erityistarpeista, on edelleen ongelmallista. Takaisinottolaissa säädetään, että
takaisinottopyyntö katsotaan hyväksytyksi, jos asiaa käsittelevät Kosovon
viranomaiset eivät vastaa pyyntöön 30 päivän kuluessa. Kuvio 6.6 kuitenkin
osoittaa, että käsittely on keskeytynyt suuressa osassa Saksan ja Belgian
tekemistä takaisinottopyynnöistä, mikä viittaa siihen, että tämä säännös ei
toimi kaikkien jäsenvaltioiden kanssa. Kosovon takaisinottotilastot eivät
täsmää jäsenvaltioiden esittämien lukujen kanssa. Kosovon olisi vahvistettava
takaisinottotilastojensa oikeellisuus jäsenvaltioiden tilastojen kanssa.
2.2.
Uudelleen yhteiskuntaan sopeuttaminen
Kosovo on viime vuosina parantanut uudelleen
yhteiskuntaan sopeuttamista koskevaa politiikkaansa. Vuonna 2010
hallitus hyväksyi tätä koskevan tarkistetun strategian ja toimintasuunnitelman
sekä uudelleensopeuttamisohjelman, jota tuetaan erityisestä uudelleensopeuttamisrahastosta.[3] Hallitus lisäsi rahaston varoja
500 000 eurosta vuonna 2010 3,4 miljoonaan euroon vuonna 2011 ja 3,2
miljoonaan euroon vuonna 2012. Uudelleensopeuttamisrahastosta rahoitetaan
palaajille tarkoitettuja hätäpalveluja, kuten kuljetus kotiinpaluun jälkeen,
tilapäinen majoitus, lääkeapu, elintarvike- ja hygieniapaketit ja asuminen,
sekä kestävää kotouttamista tukevia palveluja, kuten alaikäisille tarkoitettuja
kielikursseja, ammatillista koulutusta ja tukea työllistymistä ja yritysten
perustamista varten. Palaajien uudelleensopeuttamiseen osallistuvien keskus- ja
kuntaviranomaisten tehtäviä ja vastuualueita on selvennetty asetuksella, jossa
määritellään myös päätöksentekomenettely ja perusteet, joiden mukaan ohjelman
edunsaajat valitaan. Uudelleensopeuttamisen hallinnointia
tarkennettiin vuonna 2012. Johtokunta hyväksyy uudelleensopeuttamisrahastosta
suoritettavat maksut sihteeristön avustuksella, valvoo täytäntöönpanoa,
koordinoi tehtäviä eri ministeriöiden välillä ja ottaa vastaan kuntien toimittamat
raportit. Uudelleensopeuttamisasioita hoitava toimisto on suoraan yhteydessä
palaajiin muun muassa lentoasemalla toimivan vastaanottotoimiston kautta.
Vuonna 2012 toimistosta tehtiin sisäasiainministeriön osasto, joka asetettiin
valvomaan seitsemän alueellisen koordinaattorin toimintaa. Paikallistasolla
uudelleensopeuttamisesta vastaavat yhteisöjen kehittämistä ja paluumuuttoa
hoitavat kunnalliset toimistot, jotka raportoivat toimistaan alueellisille
koordinaattoreille.[4]
Hätäpalveluja koskevat pyynnöt käsitellään paikallisesti kunnallisissa
uudelleensopeuttamiskomiteoissa ja kestäviä kotouttamispalveluja koskevat
pyynnöt keskustasolla. Vuonna 2011 järjestettiin uudelleensopeuttamista
koskevaa koulutusta noin 250 paikallistason virkamiehelle. Edelleenkään ei ole
käytössä tietojärjestelmää, jonka avulla voitaisiin valvoa palaajien pääsyä
uudelleensopeuttamispalvelujen piiriin. Vuonna 2011 Kosovossa käytettiin vain 11
prosenttia uudelleensopeuttamisrahaston varoista, lähinnä hätäpalveluihin.
Vuoden 2012 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana viranomaiset sitoivat
uudelleensopeuttamistoimiin noin 58 prosenttia rahaston varoista (1,8 milj.
euroa), muun muassa miljoona euroa asumiseen, 360 000 euroa työpaikkojen
luomiseen ja loput hätäpalveluihin. Palaajille tilapäismajoitusta tarjonnut
yritys menetti korruptioskandaalin vuoksi sisäasiainministeriön kanssa tehdyn
sopimuksensa. Kosovoon palasi tammi–syyskuussa 2012
uudelleensopeuttamisosaston laskujen mukaan 2 968 henkeä, joista noin
kolme neljännestä (2 181) sai tukea uudelleensopeuttamisrahastosta.
Tuensaajista 61,5 prosenttia oli kansallisuudeltaan albaaneja, 30 prosenttia
kuului romani-, aškaali- ja egyptiläisvähemmistöihin ja 4 prosenttia
serbivähemmistöön. Kaikki saivat elintarvike- ja hygieniapaketteja, 34
prosenttia sai apua koulutukseen, 18 prosenttia polttopuuta lämmitykseen, 18
prosenttia tilapäistä majoitusapua tai tukea asumiseen, 11 prosenttia
kuljetuspalveluja saapumisen yhteydessä ja 17 prosenttia ammatillista
koulutusta tai tukea yrityksen perustamiseen. Luvut osoittavat, että valtaosa
uudelleensopeuttamisrahaston varoista käytetään hätäpalveluihin.
3.
Arvio asiakirjojen turvallisuutta, rajavalvontaa ja muuttoliikkeen
hallinnointia, yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä vapaaseen
liikkuvuuteen liittyvien perusoikeuksien noudattamista koskevien vaatimusten
täyttämisestä
3.1.
1. osio: Asiakirjojen turvallisuus
Säännöt ja menettelyt matkustusasiakirjojen ja
henkilötodistusten hankkimista varten vahvistetaan matkustusasiakirjoja
koskevassa laissa, henkilötodistuksia koskevassa laissa ja johdetussa
oikeudessa. Niihin sisältyvien säännösten tarkoituksena on taata
myöntämismenettelyn luotettavuus ja asiakirjojen laatu kansainvälisen
siviili-ilmailujärjestön (ICAO) standardien mukaisesti. Väestötietojärjestelmään
kirjaamista ja lähdeasiakirjojen myöntämistä säännellään
väestörekisterilailla ja siihen liittyvillä johdetun oikeuden säännöksillä.
Kansalaiset saavat henkilökohtaisen tunnistenumeron joko syntymähetkellä tai
myöhemmin tehtävän rekisteröinnin tai uudelleenrekisteröinnin yhteydessä.
Henkilö, joka on kadottanut väestörekisteritodistuksensa, voi rekisteröityä
uudelleen muiden asiakirjojen tai sukulaisten antamien todistajanlausuntojen
perusteella. Johdetussa oikeudessa säädetään väestörekisteritodistusten
muodosta ja myöntämisestä sekä oikeudesta tutustua väestörekisteritietoihin.
Väestörekisteritodistuksissa on useita turvatekijöitä. Nimilain perusteella nimi voidaan rekisteröidä
ainoastaan latinalaisin kirjaimin kirjoitettuna, mikä tarkoittaa sitä, että
kyrillinen kirjaimisto on syrjäytetty perustuslain vastaisesti. Kansalaiset
voivat muuttaa nimeään viiden vuoden välein. Tiettyjen rajoitusten avulla
pyritään estämään väärinkäytökset. Nimen vaihtamiseksi on esitettävä
syntymätodistus ja tarvittaessa vihkitodistus sekä todistus siitä, että
asianomainen ei ole osallisena missään oikeudellisessa menettelyssä. Kun
nimenmuutos hyväksytään, henkilökohtainen tunnistenumero säilyy ennallaan,
mutta uuteen todistukseen merkitään vain uusi nimi. Kosovo on pyrkinyt lähentämään
suhteitaan Interpoliin, jotta voitaisiin helpottaa nimenmuutosta hakevien
henkilöiden sekä sellaisten henkilöiden tunnistamista, joilta on evätty pääsy
Schengen-alueelle. Tarkoituksena on myös hylätä sellaisten henkilöiden
nimenmuutoshakemukset, jotka on merkitty Schengenin maahantulokieltoluetteloon.
Tietyissä tapauksissa nimenmuutoshakemusta ei voida hylätä, esimerkiksi kun
naimisissa oleva nainen haluaa ottaa tyttönimensä jälleen käyttöön, mutta uudet
nimet ilmoitetaan Interpolille, joka antaa ne edelleen tiedoksi
jäsenvaltioille. Kosovo alkoi myöntää biometrisiä
matkustusasiakirjoja lokakuussa 2011. Niitä valmistavan toimeksisaajan
yhteistyö sisäasiainministeriön kanssa kuitenkin keskeytettiin, kun tuli ilmi
taloudellisia väärinkäytöksiä. Lokakuussa 2012 arvioidut matkustusasiakirjat
täyttivät yhtä lukuun ottamatta kaikki turvatekijöitä koskevat EU:n
vaatimukset: niissä oli vaaditut turvatekijät, ja niiden muoto vastasi
kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn standardeja[5]. Asiakirjan haltijan
henkilötiedot, kasvokuva ja sormenjäljet oli tallennettu sähköisesti luettavaan
mikrosiruun ICAOn standardien mukaisesti. Tietosivut oli personalisoitu
optisesti, ja niissä oli erilaisia turvatekijöitä. Ne eivät kuitenkaan
täyttäneet EU:n vaatimuksia sen iän osalta, josta lähtien matkustusasiakirjaan
on sisällytettävä sen haltijan sormenjäljet. EU:n standardin mukaan tämä on
tehtävä 12 vuoden iästä alkaen; näin jäsenvaltiot pyrkivät ehkäisemään
lapsikauppaa. Matkustusasiakirjoja koskevassa Kosovon laissa sen sijaan alle
16-vuotiaat on vapautettu tästä vaatimuksesta. Kosovo ei ole toimittanut kolmansille maille
biometristen matkustusasiakirjojen myöntämisprosessin yhteydessä luotuja
”julkisen avaimen menetelmän” varmenteitaan, koska se ei ole voinut liittyä
ICAOn Public Key Directory -rekisteriin. Tiedot kadonneista ja varastetuista
matkustusasiakirjoista kirjataan ylös ja toimitetaan Kosovon kansainvälisen
lainvalvontayhteistyön yksikköön, joka toimittaa ne edelleen varastettuja ja
kadonneita matkustusasiakirjoja koskevaan Interpolin tietokantaan (Stolen and
Lost Travel Document database, SLTD). Interpolin tietokannan koodiluettelossa
ei kuitenkaan ole Kosovon matkustusasiakirjojen koodia. Saatavilla on noin 6
000 tietuetta, jotka olisivat siirrettävissä SLTD-tietokantaan. Henkilökorttien
myöntämistä säännellään kansainvälisten standardien[6] mukaisesti. Kosovon
henkilökorteissa on useita turvatekijöitä ja asiakirjan haltijan biometriset
tunnisteet, muun muassa kasvokuva ja sormenjäljet tallennettuina kaksiulotteiseen
viivakoodiin, jota voidaan lukea myös koneellisesti. Näiden henkilökorttien
turvatekijät ovat ICAOn standardien mukaiset. Henkilötodistuksista annettuun
lakiin vuonna 2012 tehtyjen muutosten perusteella on mahdollista valmistaa
biometrisiä henkilökortteja, mutta Kosovo ole vielä ilmoittanut, milloin se
alkaa valmistaa niitä. Parhaiden eurooppalaisten käytäntöjen mukainen
väestörekisterijärjestelmä perustuu siihen, että rekisteröityjen tiedot ovat
täsmällisiä, kattavia ja ajantasaisia. Kosovon väestörekisterijärjestelmä ei
vastaa näitä standardeja, vaikka viime vuosina onkin tapahtunut huomattavaa
edistystä. Kaikkia väestörekisteritietoja hallinnoi sisäasiainministeriön
yhteydessä toimiva väestörekisterivirasto, joka myöntää kansalaisille kunnallistasolla
väestörekisteriotteita, henkilökortteja ja matkustusasiakirjoja. Kaikki
väestötapahtumat eli syntymät, kuolemantapaukset ja avioliitot kirjataan
kunnallisissa väestörekisteritoimistoissa erilliseen rekisterikirjaan, josta ne
siirretään keskustietorekisteriin. Väestörekisteritoimistot myös antavat
väestörekisteriotteita. Tällaisia toimistoja ei ole Kosovossa niin paljon,
ettei väestörekisterivirasto pystyisi valvomaan, että niissä noudatetaan
asianmukaista lainsäädäntöä erityisesti nimenmuutoshakemusten osalta.
Kunnalliset väestörekisteritoimistot käsittelevät henkilökorttien ja
matkustusasiakirjojen myöntämistä koskevat hakemukset, eli ne varmistavat
hakijan henkilöllisyyden väestörekisteritodistusten perusteella, keräävät
valokuvat, sormenjäljet ja allekirjoitukset, siirtävät tiedot
keskusväestörekisteriin ja myöntävät tarvittavat henkilökortit tai
matkustusasiakirjat. Parhaillaan toteutetaan uudistusta, jossa
kaikki väestötiedot kootaan yhteen keskusrekisteriin. Kaikki Kosovon
rekisterikirjat on skannattu ja ladattu sähköiseen arkistoon, johon lisätään
myös Serbiaan palautettujen alkuperäisten rekisterikirjojen varmennetut
jäljennökset. Henkilöstö on saanut koulutusta uuden keskusrekisterin käytössä.
Keskusrekisterin tiedot ovat kuitenkin edelleen heikkolaatuisia, syntymien
rekisteröintiä lukuun ottamatta. Rekisteröityjen siviilisäätyä ja
kuolemantapauksia koskevia tietoja ei ole vielä saatettu ajan tasalle,
tietueita ei ole kokonaan tarkastettu ristiin eikä täsmäytetty keskenään, vaan
eri tietokantojen välillä esiintyy runsaasti epäjohdonmukaisuuksia ja
puutteita. Myös tarkastusjärjestelmä, jonka avulla seurataan tietueisiin
tehtäviä muutoksia, on edelleen heikko. Väestörekisteriviraston henkilöstö on saanut
uutta eettistä säännöstöä koskevaa koulutusta, ja viraston sisällä toimiva
pieni tarkastusyksikkö tutkii korruptiotapauksia. Toiminnan täytäntöönpanoa on
kuitenkin tehostettava: edelleen tulee ilmi vilpillisiä nimenmuutoksia ja
virheellisiä tietoja matkustus- ja henkilöasiakirjoissa, minkä lisäksi on
esitetty väitteitä biometristen matkustusasiakirjojen ja ajoneuvojen
rekisterikilpien valmistukseen liittyvästä korruptiosta.
Väestörekisteriprosessien luotettavuuden lisääminen edellyttää asianmukaisia
resursseja tarkastuksia ja koulutusta sekä kaikkia väestörekisteritehtäviin
osallistuvia virkamiehiä koskevan turvallisuustutkinnan tekemistä varten.
3.2.
2. osio: Rajavalvonta ja muuttoliikkeen hallinta
3.2.1.
Rajavalvonta
Rajavalvonnasta ja ‑vartioinnista
annettu laki kattaa valtaosan Schengenin rajasäännöstön säännöksistä, mutta sen
määritelmät ja osa määräyksistä eivät näyttäisi olevan rajasäännöstön mukaisia.[7] Sekaannusta aiheuttavia
käsitteitä ovat muun muassa rajavalvonta, rajatarkastukset, rajavartiointi,
vähimmäistarkastukset, perusteelliset tarkastukset ja toisella linjalla
tehtävät perusteelliset lisätarkastukset. Virastojen yhteistyötä koskevat
säännökset on laadittu liian väljästi eikä yhteistyötä säännellä riittävän
yksityiskohtaisesti. Lakia olisi muutettava näiltä osin. Paikallista rajaliikennettä ja sitä varten
myönnettäviä lupia koskeva johdettu oikeus on yhdenmukainen Schengenin
säännöstön kanssa.[8]
Tulevaisuudessa paikallinen rajaliikenne voisi kattaa suuren osan Kosovon
lähialueista, jolloin sillä olisi huomattava vaikutus Kosovon läpi kulkeviin muuttovirtoihin.
Sen vuoksi olisi perustettava tehokas järjestelmä tiiviissä yhteistyössä
naapurimaiden kanssa, jotta voidaan hallinnoida paikallisessa rajaliikenteessä
käytettävien lupien myöntämistä, valvontaa ja käyttöä. Vuonna 2012 hyväksytty yhdennetty rajaturvallisuusstrategia
perustuu Länsi-Balkanin malliin, josta puuttuu vuonna 2006 hyväksytyissä
neuvoston päätelmissä, Schengenin rajasäännöstössä ja Schengen-luettelossa
vahvistettu kattava lähestymistapa yhdennettyyn rajaturvallisuuteen.
Strategiasta puuttuvat yhdennetyn rajaturvallisuuden keskeiset osa-alueet, eli
rajavalvonta, rikosten ehkäiseminen ja nelitasoisen maahanpääsyn valvontamallin
täytäntöönpano, eikä myöskään koulutusta käsitellä riittävästi. Strategia olisi
laadittava uudelleen ottaen huomioon kaikki keskeiset suositukset ja parhaat
käytännöt, jotka esitetään vuonna 2006 hyväksytyissä neuvoston päätelmissä,
Schengenin rajasäännöstössä ja Schengen-luettelossa.[9] Hyvin toimivassa
rajaturvallisuusjärjestelmässä rajaturvallisuuteen kohdistuvia riskejä ja uhkia
pyritään hallitsemaan strategisen riskianalyysin avulla. Kaikki rajavalvontaan
osallistuvat Kosovon viranomaiset ovat äskettäin kehittäneet
riskianalyysijärjestelmiään, ja rajaturvallisuuskeskus on saamassa keskeisen
aseman riskinhallinnassa. Riskianalyysejä olisi tehtävä alue- ja
paikallistasolla järjestelmällisesti, jotta voidaan tehostaa operatiivista
suunnittelua, valmiuksien kehittämistä ja ennakoivaa lähestymistapaa
rajavalvontaan. Rajaturvallisuusjärjestelmän toiminnassa on myös ilmennyt
teknisiä vaikeuksia Kosovon pohjoisosassa. Ne olisi korjattava. Kosovon rajaturvallisuusstrategia toimii
eräänlaisena kvasilainsäädäntönä, jossa osoitetaan rajaturvallisuudesta
vastaaville viranomaisille niiden tehtävät ja vastuualueet ja säädetään niiden
välisestä yhteistyöstä. Rajaturvallisuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa
esitetään, miten tämän alan yhteiset tavoitteet olisi toteutettava. Strateginen
yhteistyö on tehostunut keskustasolla, mutta viranomaisten yhteistyötä alue- ja
paikallistasolla ei ole voitu arvioida. Rajaturvallisuuskeskus on tämän alan
yhteistyöelimistä ainoa, jonka tehtävät ja vastuualueet on määritelty
asianmukaisesti rajavalvonnasta ja ‑vartioinnista annetussa laissa ja
johdetussa oikeudessa. Myös muiden rajaturvallisuudesta vastaavien
viranomaisten tehtävät ja vastuualueet olisi määriteltävä lainsäädännössä. Tätä
varten Kosovon olisi laadittava lainsäädäntöä, jossa määritellään kaikkien
rajaturvallisuudesta vastaavien viranomaisten tehtävät ja vastuualueet ja joka
kattaa myös operatiivisen yhteistyön ja tietojenvaihdon laittoman maahanmuuton
ja rajatylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Lainvalvontayhteistyö naapurimaiden kanssa
koheni vuonna 2012. Kosovolla on poliisi-, tulli- ja rajayhteistyön alalla vahvat
suhteet Albaniaan ja vähäisemmässä määrin entiseen Jugoslavian tasavaltaan
Makedoniaan, mistä ovat osoituksena yhteispartiointi, tietojenvaihto ja
säännölliset yhteiset kokoukset.[10]
Kosovo ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ovat perustaneet yhteisen
viestintäkeskuksen poliisiyhteistyötä varten. Yhteistyöhön osallistuvat kaikki
kolme rajaturvallisuudesta vastaavaa Kosovon viranomaista eli rajapoliisi,
tulli ja elintarvike- ja eläinlääkintävirasto. Suhteita kehitetään myös
rajatarkastusten alalla. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa
ollaan perustamassa uutta yhteistä rajanylityspaikkaa, ja myös Montenegron
kanssa on tarkoitus avata uusia rajanylityspaikkoja. Kosovon olisi pyrittävä
tekemään sopimuksia lainvalvontayhteistyöstä kaikkien naapurimaiden kanssa. Vuonna 2012 Kosovo ja Serbia saavuttivat EU:n
avulla merkittävää edistystä 2. joulukuuta 2011 tehtyjen rajaturvallisuutta
koskevien päätelmien täytäntöönpanossa. Joulukuun 2012 loppuun mennessä muun
muassa avattiin neljä väliaikaista rajanylityspaikkaa, ja vuonna 2013 on
tarkoitus avata kaksi muuta väliaikaista rajanylityspaikkaa. Osapuolet myös
sopivat kuuden myöhemmin perustettavan pysyvän rajanylityspaikan sijainnista,
hyväksyivät lainvalvonta- ja tullitietojen vaihtoa ja keskinäistä oikeusapua
koskevat säännökset ja nimesivät yhteyshenkilöt seuraamaan kaikkia keskinäisten
suhteiden normalisointiin liittyviä kysymyksiä. Rajaturvallisuussopimus olisi
pantava täytäntöön kokonaisuudessaan ja koordinoidusti. Kosovon olisi myös määritettävä
Montenegron-vastainen raja yhteistyössä Montenegron kanssa. Lisäksi Kosovon
olisi tutkittava mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä ulkorajayhteistyöstä
huolehtivan viraston (Frontex) kanssa.
3.2.2.
Maahanmuuton hallinta
Ulkomaalaislailla säännellään useita viisumien
myöntämiseen sekä lailliseen ja laittomaan maahanmuuttoon liittyviä
kysymyksiä. Laajan soveltamisalansa vuoksi laki on vain osittain unionin
säännöstön mukainen. Ulkomaalaislaki, rajavalvonnasta ja ‑vartioinnista
annettu laki ja johdettu oikeus olisi sen vuoksi laadittava pitkälti uudelleen,
jotta niiden määritelmät ja keskeiset säännökset vastaisivat Schengenin
rajasäännöstöä sekä laillista[11]
ja laitonta[12]
maahanmuuttoa koskevaa EU:n lainsäädäntöä. Tässä yhteydessä olisi puututtava
seuraaviin seikkoihin: –
Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalainen voi tulla
Kosovon alueelle ja oleskella siellä, jos hänellä on voimassa oleva
matkustusasiakirja, johon sisältyy voimassa oleva viisumi tai tilapäinen
oleskelulupa. Ulkomaalaislaissa ja rajavalvonnasta ja ‑vartioinnista
annetussa laissa määritellyt maahantulon edellytykset sekä
liikenteenharjoittajien velvollisuus tarkastaa matkustajien henkilöllisyys,
asianmukaista huolellisuutta koskevat menettelyt ja pakolaisaseman saaneita
koskevat poikkeukset eivät ole yhdenmukaisia Schengenin rajasäännöstön kanssa; –
Hallitus on tehnyt ulkomaalaislakiin perustuvan
päätöksen ja antanut johdetun oikeuden säännöksiä viisumien myöntämisestä
konsulaateissa ja rajanylityspaikoilla. Kosovon uusi viisumijärjestely
vaikuttaa 87 maahan, mutta sen täytäntöönpano viivästyy heinäkuuhun 2013.
Kyseisten maiden kansalaiset voivat saada viisumin Kosovon konsulaateista ja
jotkut myös Kosovon rajanylityspaikoilta.[13]
Näin laajojen konsulivaltuuksien myöntäminen rajapoliisille ei ole
viisumisäännöstön[14]
mukaista, koska sen nojalla viisumien myöntäminen rajanylityspaikoilla on
sallittu vain poikkeustapauksissa. Myös viisumitietojärjestelmän käyttöönotto
edellyttää huomattavia investointeja tietojärjestelmään, joka yhdistää
tarvittavat tietokannat viisumirekisteriin. Ulkoisesta tuesta huolimatta
infrastruktuuri ei ole vielä valmis. Ulkomaalaislakia, rajavalvonnasta ja ‑vartioinnista
annettua lakia ja johdettua oikeutta olisi muutettava, jotta voidaan varmistaa
niiden yhdenmukaisuus viisumien myöntämistä rajanylityspaikoilla koskevien
viisumisäännöstön säännösten kanssa; –
Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaisella on oltava
työlupa, jotta hänelle voidaan myöntää väliaikainen oleskelulupa. Työluvan
myöntämisestä ulkomaalaisille annetussa laissa taas säädetään, että ulkomaalaisella
on oltava oleskelulupa, jotta hän voi saada työluvan. Tämä ristiriita olisi
korjattava. Kumpikaan laki ei vastaa asiaa koskevassa EU:n lainsäädännössä
käytettäviä perheenjäsenen, kansalaisuudettoman henkilön tai ilman huoltajaa
olevan alaikäisen määritelmiä. Missään laissa ei säädetä sellaisten henkilöiden
työllistymisestä, joille on myönnetty oleskelulupa humanitaarisista syistä tai
perheenyhdistämistä, opiskelua tai tutkimustyötä varten. Perheenyhdistämistä
koskevat säännökset eivät täytä EU:n vaatimuksia. Ulkomaalaislaissa ei ole
säännöksiä ihmiskaupan uhriksi joutuneiden ulkomaalaisten oleskelusta; –
Ulkomaalaislaissa säädetään laittomien
maahanmuuttajien palauttamisesta ja säilöönotosta ennen maastapoistamista.
Siinä ei kuitenkaan määritellä menettelyjä, joiden avulla taattaisiin
palauttamispolitiikan oikeudenmukaisuus ja avoimuus esimerkiksi
palauttamispäätöksiä, maastapoistamista, maahantulokieltoa, pakenemista,
vapaaehtoista paluuta ja heikommassa asemassa olevia henkilöitä koskevin säännöksin.
Palauttamismenettely on epäselvä, menettelyllisiä takeita ei ole annettu.
Laissa ei ole erityisiä säännöksiä heikommassa asemassa olevien henkilöiden,
ilman huoltajaa olevien alaikäisten tai ihmiskaupan uhrien palauttamisesta.
Mahdollisuus laajentaa vapaaehtoista paluuta tai lykätä palauttamista puuttuu.
Työnantajille, jotka työllistävät maassa laittomasti oleskelevia kolmansien
maiden kansalaisia, ei ole säädetty seuraamuksia; –
Ulkomaalaislain mukaan maastapoistumismääräyksen
ohella olisi annettava maahantulokielto, mutta siinä ei säädetä
maahantulokiellon peruuttamisesta tai sen täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Ei
ole säädetty poikkeuksista maahantulokiellon soveltamisessa ihmiskaupan
uhreihin eikä annettu selkeitä säännöksiä oikeussuojakeinoista maastapoistamista
vastaan tai oikeusavun ja oikeudellisen edustajan saamiseksi. Säilöönottoa
koskevissa säännöissä ei määritellä toimivaltaisia viranomaisia,
säilöönotto-olosuhteita, yhteydenpitoa oikeudellisiin edustajiin tai
perheenjäseniin eikä heikommassa asemassa olevien henkilöiden kohtelussa
noudatettavia periaatteita. Palauttamiskiellon periaate (non-refoulement)
on sisällytetty ulkomaalaislakiin kansainvälisten normien mukaisesti, mutta
siinä ei säädetä kesken oleviin palautuksiin, perheen yhtenäisyyteen tai
kiireelliseen sairaanhoitoon liittyvistä takeista. Siinä ei mainita myöskään
lapsen etua eikä perheen yhtenäisyyttä; –
Ulkomaalaislaissa ei ole säännöksiä, joilla
varmistettaisiin pakolaisten sosioekonominen kotoutuminen. Jotta voitaisiin
parantaa pakolaisten kotoutumista ja työmarkkinoille pääsyä, heille olisi
myönnettävä turvattu oikeudellinen asema Kosovossa, mieluiten siten, että he
saisivat pysyvän oleskeluluvan sen jälkeen kun tilapäistä oleskelua varten
myönnetyn luvan voimassaolo päättyy; –
Kosovo on perustanut uuden tietokannan turvapaikka-
ja maahanmuuttoasioita varten. Kun tietokanta otetaan käyttöön, se voi edistää
Kosovoon suuntautuvaa maahanmuuttoa koskevien tietojen keräämistä ja
analysointia. Viranomaisten oikeutta tutustua tietoihin ei ole vielä
määritelty. Ulkomaalaislakia olisi muutettava tietosuojalakia täysimääräisesti
noudattaen siten, että siinä säädettäisiin tietosuojasta maahanmuutto- ja
turvapaikka-asioiden alalla sekä viranomaisten oikeudesta tutustua tietoihin ja
jakaa niitä keskenään. Rikoslaissa säädetään maahanmuuttajien
salakuljetuksesta ja siitä langetettavista seuraamuksista. Tämä rikos on
määritelty toiminnaksi, jonka tarkoituksena on saada taloudellista tai
aineellista etua avustamalla ulkomaalaisen laitonta maahantuloa Kosovoon.
Laissa säädetään myös seuraamuksista niille henkilöille, jotka
tarkoituksellisesti avustavat ulkomaalaisen laittomassa maahantulossa Kosovoon.
Nämä säännökset ovat pääosin laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa
oleskelussa avustamisen määrittelystä annetun EU:n direktiivin[15] mukaisia. Maahanmuuttoa koskevaa uutta strategiaa ja
toimintasuunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Strategian pitäisi tarjota
muuttoliikkeen hallintaa varten kattavat puitteet, joihin sisältyy sekä
laillinen että laiton maahanmuutto, parhaiden kansainvälisten menettelytapojen
mukaisesti. Siinä olisi asetettava selvät tavoitteet, määriteltävä tehtävät ja vastuualueet, selvennettävä kolmansien maiden
kanssa tehtävän yhteistyön soveltamisala ja luotava Kosovolle muuttoprofiili.
3.2.3.
Turvapaikka-asiat
Turvapaikkalaissa
säädetään kansainvälisen suojeluaseman myöntämisestä ja siihen liittyvistä
oikeuksista, aineellisista vastaanotto-olosuhteista ja turvapaikkamenettelyistä
Kosovossa. Se ei noudata kaikilta osin EU:n säännöstöä ja vuonna 1951 tehtyä
Geneven yleissopimusta.[16]
Laki kattaa muun muassa turvapaikkaa koskevat menettelysäännöt, suojelun eri
muodot, kuten pakolaisaseman, toissijaisen suojelun ja nk. tilapäisen suojelun,
hakijoiden oikeudet ja velvollisuudet, palauttamiskiellon periaatteen,
turvapaikkamenettelyn päättymisen, muutoksenhaun ja asiakirjojen myöntämisen.
Lain rakenne on epäjohdonmukainen. Useat määritelmät, kuten
turvapaikanhakijoita, heikommassa asemassa olevia henkilöitä, ulkomaiden
kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä koskevat määritelmät, eivät ole
täysin yhdenmukaisia EU:n säännöstön ja Geneven yleissopimuksen kanssa.
Turvallisen alkuperämaan ja turvallisen kolmannen maan määritelmät eivät vastaa
turvapaikkamenettelyjä koskevaa direktiiviä. Laissa ei kuvata
turvapaikkamenettelyn periaatteita. Siinä mainitaan myös ns. ”väliaikainen
suojelu”, jonka tarkoitus ja soveltamisala jäävät epäselviksi. Heikommassa asemassa olevien henkilöiden
erityistarpeita ei käsitellä asianmukaisesti, ja ne rajoitetaan koskemaan
ainoastaan alaikäisiä ja naisia sekä henkilöitä, joilla on psyykkinen tai
fyysinen vamma. Nämä säännökset eivät ole täysin vastaanotto-olosuhteita ja
aseman määrittelyä koskevien direktiivien mukaisia. Turvapaikanhakijoiden
oikeudet ja menettelylliset takeet näyttävät olevan kohtuuttoman rajoitettuja,
erityisesti siltä osin, mikä liittyy hakemusten käsittelyyn, hakijan oikeuteen
laatia hakemus äidinkielellään, tulkkien käyttöön ja oikeuteen ottaa yhteyttä
YK:n pakolaisasiain päävaltuutettuun (UNHCR). UNHCR:n asema ei näyttäisi olevan
turvapaikkamenettelydirektiivin eikä Geneven yleissopimuksen mukainen. Pakolaisten ja toissijaista eli nk.
väliaikaista suojelua saavien henkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista ei
ole annettu selkeitä säännöksiä, minkä lisäksi laissa jätetään mainitsematta
useat perusperiaatteet, kuten oikeus koulutukseen tai kotoutumistukeen, oikeus
omistaa omaisuutta ja oikeus työhön. Tämä tarkoittaa sitä, että laki ei täytä
aseman määrittelyä koskevan direktiivin ja Geneven yleissopimuksen vaatimuksia.
Oikeussuojakeinoihin ei sisälly oikeutta hakea muutosta toissijaista eli nk.
väliaikaista suojelua koskevan hakemuksen hylkäämiseen, mikä tarkoittaa sitä,
etteivät ne vastaa turvapaikkamenettelyjä koskevan direktiivin vaatimuksia.
Turvapaikkamenettelyjen keskeyttämistä koskevia määräaikoja ei ole määritelty
selkeästi. Kosovossa oli tehty marraskuuhun 2012 mennessä
vain 31 turvapaikkahakemusta, ja vuonna 2011 hakemuksia tehtiin 189.
Kansalaisuus-, turvapaikka- ja maahanmuuttoasioista vastaava
sisäasiainministeriön osasto on tänä vuonna joutunut vastaamaan väitteisiin,
joiden mukaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten ja paluumuuttajien
vuokramajoituksen hallinnoinnissa on esiintynyt korruptiota. Toimivaltaisten
viranomaisten olisi tutkittava nämä väitteet perusteellisesti. Kosovon olisi
myös tutkittava mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä Euroopan turvapaikka-asioiden
tukiviraston (EASO) kanssa.
3.3.
3. osio: Yleinen järjestys ja turvallisuus
Kosovo uudisti rikosoikeusjärjestelmänsä
vuonna 2012, ja uudet lait tuomioistuimista ja syytteeseenpanosta sekä uusi
rikoslaki ja uusi rikosprosessilaki tulivat voimaan 1. tammikuuta 2013.
Tuomarineuvostoa ja syyttäjäneuvostoa koskevat lait tuli voimaan vuonna 2011.
Nämä kuusi säädöstä täydentävät erityissyyttäjää koskevaa lakia, jossa
säädetään muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja
terrorismia tutkivien ja niihin liittyvistä syytetoimista vastaavien
erityissyyttäjien yksinomaisesta ja toissijaisesta toimivallasta. Uusi tuomioistuinlaitos muodostuu ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimista, muutoksenhakutuomioistuimesta ja korkeimmasta
oikeudesta. Tuomioistuimia koskevassa laissa perustetaan ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuinten ja muutoksenhakutuomioistuimen yhteyteen erityiset
osastot, joissa käsitellään vakavat rikokset, muun muassa erityissyyttäjien
yksinomaisen ja toissijaisen toimivallan piiriin kuuluvat rikokset. Hallitus on
harkinnut erityisen rikosoikeusjaoston perustamista Pristinan ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen. Jaosto käsittelisi vakavia rikoksia
erityissyyttäjien yksinomaista ja toissijaista toimivaltaa vastaavilla aloilla.
On edelleen epäselvää, mikä olisi tämän rikosoikeusjaoston suhde ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimien ja muutoksenhakutuomioistuimen yhteyteen
perustettaviin vakavia rikoksia käsitteleviin osastoihin. Kosovon olisi pantava oikeuslaitoksen uudistus
täytäntöön siten, että se parantaa tuomioistuinten tehokkuutta,
vastuuvelvollisuutta ja puolueettomuutta ja antaa niiden käyttöön riittävät
taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Tuomareille ja syyttäjille tehtiin
turvallisuustutkinta vuonna 2009. Tuomari- ja syyttäjäneuvoston olisi
toteutettava erityisiä toimenpiteitä, joilla estettäisiin poliittinen
väliintulo tutkinta- ja syytetoimiin ja rikosten ratkaisemiseen,
varmistettaisiin rekrytoinnin avoimuus, tuomarien ja syyttäjien
turvallisuustutkinta ja nimitykset sekä erityisesti vähemmistöjen edustajien
valitseminen tehtäviin ja toteutettaisiin kurinpitotoimia kaikissa tapauksissa,
joihin liittyy korruptiota oikeuslaitoksen piirissä. Tuomarineuvoston olisi
jatkettava käsittelyä odottavien oikeustapausten ruuhkan purkamista koskevan
strategiansa täytäntöönpanoa. Uusi rikoslaki hyväksyttiin huhtikuussa
2012, ja se tuli voimaan tammikuussa 2013. Se sisältää säännöksiä, jotka
koskevat muun muassa maahanmuuttajien salakuljetusta, ihmiskauppaa,
huumausaineiden tuotantoa ja laitonta kauppaa, järjestäytynyttä rikollisuutta,
korruptiota ja asekauppaa. Säännöksissä noudatetaan erityissyyttäjien yksinomaista
ja toissijaisista toimivaltaa. Korruptiorikoksia koskevat säännökset vaativat
kuitenkin lisätarkastelua. Säännökset, jotka koskevat ulkomaalaisten
käännyttämistä Kosovosta, eivät täysin vastaa ulkomaalaislain säännöksiä.
Rikosrekisteritietoja koskeva pykälä ei sisällä säännöksiä tietojenvaihdosta
kolmansien maiden kanssa. Uusi rikosprosessilaki hyväksyttiin 22.
joulukuuta 2012, ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 2013. Osa sen säännöksistä on
EU:n normien mukaisia, muun muassa tietosuojaa koskevat säännökset. Muut
säännökset antavat aihetta huoleen. Eräät uuden rikosprosessilain säännökset
saattavat vaikuttaa periaatteeseen, jonka mukaan lainsäädäntöä ei sovelleta
taannehtivasti. Lakialoitteen mukaan vireillä olevat tapaukset ratkaistaisiin
edeltävän lainsäädännön mukaisesti, kun taas hyväksytyn lain siirtymäsäännöksiä
sovelletaan myös ennen 1 päivää tammikuuta 2013 aloitettuihin
rikosoikeudenkäyntimenettelyihin, joissa syyte on jo nostettu ja vahvistettu,
ja tapauksissa, joissa syyte on nostettu mutta sitä ei ole vielä vahvistettu.
Uudessa laissa säädetään vain kymmenen päivän siirtymäkaudesta, mikä ei ole
riittävästi, jotta kaikki toimijat ehtisivät valmistautua lain
täytäntöönpanoon. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia oikeudenkäytössä. Lisäksi
uusien säännösten mahdollinen taannehtiva vaikutus ennen oikeudenkäyntiä
kerättäviin todistajanlausuntoihin saattaa rajoittaa tällaisten
todistajanlausuntojen käyttöä tuomion perusteena jo vireillä olevissa
rikosoikeudenkäynneissä. Useita rikosprosessilain säännöksiä onkin vielä
tarkasteltava lähemmin. Tuomioistuimista ja syytteeseenpanosta
annettujen uusien lakien sekä uuden rikoslain ja uuden rikosprosessilain
asianmukainen täytäntöönpano ovat Kosovon oikeuslaitoksen riippumattomuuden,
tehokkuuden, vastuuvelvollisuuden ja puolueettomuuden parantamisen kannalta
keskeinen edellytys. Sen vuoksi Kosovon olisi harkittava uudistetun
rikosoikeusjärjestelmän toiminnan yleistä uudelleentarkastelua ja erityisesti
näiden neljän lain täytäntöönpanon arviointia vuoden 2013 jälkipuoliskolla.
3.3.1.
Järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja
terrorismin ehkäiseminen ja torjuminen
Kosovo on luonut oikeudellisen ja
institutionaalisen kehyksen järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption
torjumiseksi, mutta näiden rikosten tutkintaan ja syytteeseenpanoon liittyvää
poliisi-, tulli- ja syyttäjäviranomaisten yhteistyötä on parannettava edelleen.[17] Poliisi- ja
syyttäjäviranomaisten yhteistyötä on kehitettävä, jotta yhä useammat
tutkintatoimet johtaisivat syytteen nostamiseen ja jotta voitaisiin varmistaa
proaktiivinen lähestymistapa vakavan rikollisuuden torjuntaan tiedusteluun
perustuvaa poliisitoimintaa koskevan strategian ja toimintasuunnitelman
mukaisesti. Poliisilla on käytössään asianmukaiset tutkintavalmiudet, mutta
tullin tutkintavalmiuksia olisi parannettava. Yhteistyötä syyttäjäviranomaisten
ja rahanpesun selvittelykeskuksen (FIU) välillä pitäisi niin ikään tiivistää,
jotta voidaan varmistaa proaktiivinen lähestymistapa tutkinnan käynnistämiseen
tapauksissa, joissa henkilö on rikastunut äkillisesti ilman näkyvää syytä.
Rahanpesun selvittelykeskuksen toiminta ja yhteistyö poliisin kanssa paranivat
vuonna 2012. Vuonna 2012 luotiin perusta uudelle todistajien suojeluohjelmalle,
mutta sen laatiminen edellyttää vielä huomattavia budjettimäärärahoja ja
valmiuksien kehittämistä. Kosovon on tarkoitus hyväksyä uusi
korruptiontorjuntastrategia ja -toimintasuunnitelma, ja se on jo hyväksynyt
uuden strategian ja toimintasuunnitelman järjestäytyneen rikollisuuden
torjumiseksi. Sen olisi erityisesti pyrittävä osoittamaan, että tutkimuksia
suoritetaan ja syytteitä nostetaan ja että tuomioistuimet antavat lopullisia
päätöksiä asioissa, jotka koskevat korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden,
kuten huume- ja ihmiskaupan sekä laittoman asekaupan ja rahanpesun, torjuntaa. Erityissyyttäjillä
on tärkeä tehtävä vakavien rikosten tutkinnassa ja syytteeseenpanossa
Kosovossa. Erityissyyttäjiä ovat mm. EULEX-syyttäjät ja Kosovon yleiset
syyttäjät, joilla on valtuudet ja vastuu suorittaa vakavia rikoksia koskevaa
tutkintaa ja nostaa sen perusteella syytteitä, jotka kuuluvat erityissyyttäjän
yksinomaisen[18]
ja toissijaisen[19]
toimivallan piiriin. Hallitus harkitsi vuonna 2012 erityissyyttäjien
toimivaltuuksien muuttamista tai rahanpesurikoksia koskevien erityissyyttäjän
yksinomaisten tutkinta- ja syytteeseenpanovaltuuksien antamista kaikille
Kosovon syyttäjille. Tällaisia uudistuksia olisi toteutettava vasta kun on
saatu enemmän kokemuksia siitä, miten uudelleen organisoitu
rikosoikeusjärjestelmä toimii käytännössä. Erityissyyttäjien yksinomainen ja
toissijainen toimivalta olisi säilytettävä. Kosovo ja EU voivat aloittaa edellä
mainitun rikosoikeusjärjestelmän yleisen tarkistuksen yhteydessä yhteisen
pohdinnan siitä, mikä olisi paras tapa mukauttaa erityissyyttäjien toimivaltuuksia
uudelleen organisoidun rikosoikeusjärjestelmän puitteissa. Oikeudelliset ja institutionaaliset puitteet huumausaineiden
ja niiden lähtöaineiden laittoman kaupan torjumiseksi ovat kunnossa.
Kosovon huumeidentorjuntapolitiikan täytäntöönpanoon osoitetut resurssit ovat
kuitenkin riittämättömät, eikä siinä sovelleta tiedusteluun perustuvaa
lähestymistapaa. Kosovon pyrkimykset torjua heroiinikauppaa Afganistanista
Turkin kautta EU:n markkinoille ja kokaiinikauppaa Latinalaisesta Amerikasta
Montenegron ja Albanian kautta EU:hun ovat edelleen riittämättömiä. Kosovolla
on edelleen vaikeuksia vähentää kannabiksen viljelyä ja EU:hun suuntautuvaa
kauppaa. Huumetakavarikkojen määrä kasvoi vuonna 2012, mutta se on edelleen
vaatimaton ja oikeudelliset tutkintatoimet riittämättömiä. Kosovo aloitti
vuonna 2009 yhteistyön Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön
seurantakeskuksen (EMCDDA) kanssa. Huumausaineita, psykotrooppisia aineita ja
huumausaineiden lähtöaineita koskevassa laissa on otettu huomioon huumekaupan
torjunnassa käytettävät kansainväliset standardit sekä huumausaineiden
väärinkäytön ennaltaehkäisyyn liittyvät tekijät. Rikoslaissa säädetään
huumekaupasta määrättävistä rangaistuksista. Huumausainestrategian ja ‑toimintasuunnitelman
avulla pyritään sekä kysynnän että tarjonnan vähentämiseen. Kosovon olisi
huomattavasti parannettava pyrkimyksiään torjua huumausaineiden kauppaa. Oikeudellisia ja institutionaalisia puitteita ihmiskaupan
torjumiseksi kehitetään parhaillaan. Kosovo on edelleen ihmiskaupan uhrien
lähtö- ja kauttakulkualue. Naiskauppa EU:hun seksuaalista hyväksikäyttöä varten
jatkuu. Vakava huolenaihe on edelleen myös lapsikauppa, jossa lapsia pakotetaan
kerjäämään tai heidän avullaan pyritään helpottamaan laitonta maahanmuuttoa,
usein väärien tai väärennettyjen asiakirjojen avulla. Uusi rikoslaki sisältää
säännöksiä ihmiskaupasta ja maahanmuuttajien salakuljetuksesta. Lapsikaupasta
määrättäviä rangaistuksia on siinä kovennettu. Poliisi käynnisti vuonna 2012
rikostutkinnan useissa ihmiskauppaa koskevissa tapauksissa, mutta toimet
johtavat vain harvoin syytteeseenpanoon ja tuomitsemiseen. Ihmiskauppaa koskeva
laki mainitaan lainsäädäntöohjelmassa, mutta hallitus ei ole vielä antanut
sitä. Ihmiskaupan torjuntaa koskeva strategia ja toimintasuunnitelma ovat sen
sijaan käytössä. Kosovon olisi kuitenkin huomattavasti tehostettava
pyrkimyksiään torjua ihmiskauppaa ja laittomassa maahanmuutossa avustamista
esimerkiksi laatimalla ihmiskaupan torjuntaa koskeva uusi laki. Pienaseiden ja kevyiden aseiden laiton
kauppa on Kosovossa edelleen huolenaihe. Rikoslaissa
on säännöksiä, jotka koskevat laitonta asekauppaa, ja Kosovossa on laadittu
strategia ja toimintasuunnitelma aseiden laittoman kaupan torjumiseksi.
Kosovosta lähtöisin oleva terrorismi on Kosovolle ja EU:lle pienempi uhka kuin
järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio. Kosovossa on laadittu
terrorisminvastainen ja sisäisen turvallisuuden strategia ja
toimintasuunnitelma. Nämä strategiat olisi pantava kaikilta osin täytäntöön. Laissa rahanpesun ja terrorismin
rahoittamisen ehkäisemisestä säädetään, että rahanpesun selvittelykeskus on
riippumaton elin, joka antaa tutkinnasta vastaaville tahoille rahoitusta
koskevaa tiedustelutietoa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen alalla.
EULEXin johdolla toimineen rahanpesun selvittelykeskuksen velvollisuudet on
äskettäin siirretty Kosovon omalle rahanpesun selvittelykeskukselle. Rahanpesun
selvittelykeskuksen yhteistyö pankkien kanssa parani vuonna 2012, ja
käteismaksuja koskevien ilmoitusten määrä lisääntyi. Hallitus on myös laatinut
EU:n ja Euroopan neuvoston avustuksella muutoksia tähän lakiin. Tarkoituksena
on puuttua ongelmiin seuraavilla neljällä alalla: kansallinen riskinarviointi,
kriminalisointi, säännösten noudattamatta jättämisestä määrättävät seuraamukset
ja kansainvälinen yhteistyö. Muutosten avulla pyritään saattamaan lain
määritelmät ajan tasalle rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (Financial Action
Task Force, FATF) suositusten kanssa, lujittamaan rahanpesun selvityskeskuksen
operatiivista riippumattomuutta ja täsmentämään säännöksiä, jotka koskevat
tiedonvaihtoa, asiakkaan tuntemisvelvollisuutta, velvollisuutta ilmoittaa
epäilyttävistä liiketoimista, valvontavelvollisuutta, seuraamuksia ja
pelikasinoja. Tietojenvaihto kolmansien maiden kanssa on parantunut: rahanpesun
selvittelykeskus on tehnyt yhteisymmärryspöytäkirjat seitsemän maan kanssa.[20] Kosovon tavoitteena on päästä
Slovenian tuen avulla Egmont-ryhmän eli rahanpesun selvittelykeskusten
epävirallisen yhteisyöelimen jäseneksi. Kosovon olisi harkittava
erityiskoulutusta ja tilastollisia indikaattoreita koskevien lisätarkistusten
tekemistä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevaan
lainsäädäntöön ja pantava täytäntöön asiaa koskeva strategia ja
toimintasuunnitelma. Varojen menetetyksi tuomitsemisesta säädetään jossain määrin rikoslaissa ja rikosprosessilaissa. Hallitus
on laatinut lakiehdotuksen, jolla varojen menetetyksi tuomitsemista koskevia
valtuuksia laajennettaisiin. Tämä mahdollistaisi tuomioon perustuvan
menetetyksi tuomitsemisen ja tietyissä rajoissa myös kertyneen varallisuuden
menetetyksi tuomitsemisen. Menetetyksi tuomitsemista koskevat valtuudet
kattavat myös omaisuuserät, jotka eivät ole konkreettista rikoshyötyä, kuolleen
tai Kosovosta lähteneen vastaajan varat sekä kolmannelle osapuolelle siirretyt
varat. Jos omaisuus on hankittu vilpittömässä mielessä, sitä ei voida tuomita
menetetyksi. Lakiehdotuksessa otetaan käyttöön käänteisen todistustaakan
käsite, jonka nojalla vastaajan on osoitettava, kuinka takavarikoidut varat on
hankittu. Takavarikoituja tai menetetyksi tuomittuja varoja hallinnoiva virasto
avustaa oikeus- ja lainvalvontaviranomaisia varojen takavarikointia ja
menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten täytäntöönpanossa. Kosovon olisi
hyväksyttävä lakiehdotus varojen menetetyksi tuomitsemista koskevien
valtuuksien laajentamisesta ja pantava se täytäntöön. Kosovo on laatinut korruption torjuntaa
varten kattavan oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen, johon kuuluu
lakeja virkamiesten varojen ilmoittamisesta, eturistiriitojen ehkäisemisestä
julkisella sektorilla, väärinkäytösten ilmiantamisesta, julkisista hankinnoista
ja poliittisten puolueiden rahoituksesta. Korruptiontorjuntavirasto vastaa
varojen ilmoittamista ja eturistiriitojen ehkäisemistä koskevan lainsäädännön
täytäntöönpanosta. Virasto voi aloittaa alustavat korruptiotutkimukset ja
siirtää epäillyt korruptiotapaukset poliisin tai syyttäjien tutkintaan. Se on
allekirjoittanut yhteisymmärryspöytäkirjan EULEXin kanssa. Toimeksiannostaan
huolimatta virasto voi tarkistaa varojen alkuperän vain jos se epäilee, että ne
on hankittu laittomasti. Viraston valmiudet havaita julkisen sektorin
korruptioriskejä muun muassa korruptiolle altteilla aloilla suoritettavien
riskinarviointien avulla ja toteuttaa sen perusteella seurantatoimia ovat yhä
vähäiset. Kosovon olisi pohdittava, tarvitseeko virasto lisäresursseja
tehtäviensä hoitamista varten. Korruptiontorjuntaneuvosto perustettiin vuonna
2012 presidentin johdolla parantamaan korruptiontorjunnasta vastaavien elinten
koordinointia. Myös erityissyyttäjänvirasto on perustanut korruptiontorjunnan
erityisryhmän, ja poliisi on perustanut osaston talousrikollisuuden ja
korruption torjumiseksi. Näiden korruptiontorjuntaelinten tehtävät ja
vastuualueet ovat osittain päällekkäisiä, ja tilannetta olisi selkeytettävä. Vaikka Kosovossa on nykyaikainen julkisia
hankintoja koskeva laki, julkisia hankintoja koskevien menettelyjen
väärinkäytökset ovat edelleen suuri ongelma. Laki olisi pantava
täysimääräisesti täytäntöön ja väärinkäytökset olisi tutkittava ja niiden
perusteella olisi nostettava syytteitä. Poliittisten puolueiden rahoitusta
koskevaa lakia olisi muutettava siten, että julkishallinnolle tavaroita ja
palveluja toimittavien oikeushenkilöiden lahjoitukset kielletään tai niitä
säännellään tiukasti ja poliittiset puolueet velvoitetaan pitämään vain yhtä
pankkitiliä ja asetetaan määräajat niiden tilinpäätösten julkaisemiselle.
Kosovon korruptiontorjuntakehys on pantava täytäntöön kokonaisuudessaan, jotta
tällä alalla voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia. Uudella poliisilailla säännellään
poliisin tehtäviä ja toimivaltuuksia. Sen sijaan ei ole vieläkään annettu
johdetun oikeuden säännöksiä erityisesti voiman ja tuliaseiden käytöstä,
tietosuojasta ja kurinpitotoimenpiteistä. Laki poliisin tarkastusvirastosta
sääntelee poliisin riippumattoman tarkastusviraston toimivaltuuksia.
Tarkastusvirasto käsittelee kantelut ja kurinpitotoimet ja voi käynnistää
rikostutkinnan poliiseja vastaan. Poliisin ja tarkastusviraston keskinäiset suhteet
paranivat vuonna 2012, ja tarkastusvirasto käynnisti vuonna 2012 useita uusia
tutkimuksia. Johdetun oikeuden säännökset ovat tarpeen, jotta poliisin
tarkastusvirastoa koskeva laki, jota ei ole vielä hyväksytty, voitaisiin panna
täysimääräisesti täytäntöön. Kaikki tarvittavat poliisia ja poliisin
tarkastusvirastoa koskeviin lakeihin liittyvät johdetun oikeuden säädökset
olisi annettava ja pantava täytäntöön. Kosovo laati vuonna 2012 telekuuntelua
koskevan lain, jonka nojalla poliisi, Kosovon tiedustelulaitos, tulli ja EULEX
voisivat laillisesti seurata sähköistä viestintää ja saada tietoonsa sen
sisällön sekä paikannus- ja liikennetiedot lainvalvontaa tai sisäisen
turvallisuuden varmistamista varten. Lakiehdotuksen tarkoitus ja soveltamisala
näyttäisivät vastaavan sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin[21] säännöksiä, mutta sen
yhdenmukaisuus tietojen säilyttämistä koskevan direktiivin[22] kanssa on kyseenalaistettu.
Telekuuntelua koskevassa tulevassa lainsäädännössä on parhaiden eurooppalaisten
käytäntöjen mukaisesti erotettava selvästi toisistaan tietojen sieppaus
oikeudellisia ja toisaalta tiedustelutarkoituksia varten. Hallituksen olisi
harkittava sääntelyn antamista tietojen säilyttämisestä
lainvalvontatarkoituksia varten ottaen huomioon erityisesti tietojen
säilyttämisen soveltamisala, tarkoitus, oikeasuhteisuus, tietoluokat, oikeus
tutustua tietoihin ja säilytysajat sekä oikeussuojakeinot, tietojen
säilyttämistä koskevan direktiivin mukaisesti. Todistajien suojelua koskeva laki annettiin vuonna 2011, ja se tuli voimaan vuonna 2012.
Sillä säännellään vakavien rikosten todistajien suojelua. Laki vastaa suurelta
osin Euroopan unionin parhaita käytäntöjä, mutta sen täytäntöönpano edellyttää
johdetun oikeuden antamista muun muassa henkilöllisyyden vaihtamisesta,
talousarviosta, turvataloja koskevista vaatimuksista ja uhreille tarkoitetuista
kyselylomakkeista. Tammikuussa 2013 allekirjoitettiin uudelleensijoittamista
koskeva kansainvälinen sopimus, joka perustuu Europolin malliin. Kun Kosovon
todistajiensuojeluyksikkö aloittaa toimintansa, sen on tarkoitus tukea EULEXin
todistajiensuojeluohjelmaa, joka vastaa edelleen rikoksen todistajien
suojelusta EULEXin toimeksiannon mukaisesti.
3.3.2.
Lainvalvontayhteistyö
Kosovo on tehnyt sopimukset poliisiyhteistyöstä
Itävallan, Ruotsin, Kroatian, Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan
Makedonian kanssa, sopimukset ihmiskaupan torjunnasta Ranskan ja entisen
Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa, sopimuksen turvallisuusalan
yhteistyöstä Saksan kanssa ja sopimuksen järjestäytyneen rikollisuuden ja
laittoman maahanmuuton torjunnasta Unkarin kanssa. Se on myös tehnyt sopimukset
tulliyhteistyöstä kymmenen maan kanssa[23]. Kosovoon perustettiin vuonna 2011
kansainvälisen lainvalvontayhteistyön yksikkö (International Law Enforcement
Cooperation Unit, ILECU). Samoin kuin muualla Länsi-Balkanilla, yksikön
tarkoituksena on helpottaa strategista ja operatiivista yhteistyötä
naapurimaiden ja EU:n jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välillä. Koska
ILECU toimii Kosovon poliisin yhteydessä, sillä on pääsy kaikkiin
tietokantoihin. Sen olisi noudatettava henkilötietojen käsittelyssä tiukasti
tietosuojalain säännöksiä. Poliisi on myös hiljattain antanut EULEXille pääsyn
poliisin tietojärjestelmään ja rajavalvontajärjestelmään. Tällaisesta
tietojenvaihdosta on todennäköisesti hyötyä vakavien rikosten tutkinnassa
Kosovossa, mutta poliisin ja EULEXin olisi myös pyrittävä määrittelemään
virallisesti rikoksia koskevien tietojen ja tiedustelutietojen vaihto teknisen
järjestelyn pohjalta. Kosovon strateginen ja operatiivinen
lainvalvontayhteistyö naapurimaiden ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa toimii
epäviralliselta pohjalta. Lainvalvontaviranomaisten yhteistyö Albanian ja
entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa toimii hyvin, ja suhteet Serbiaan
ovat EU:n välitystoiminnan ansiosta paranemaan päin, samoin kuin suhteet Bosnia
ja Hertsegovinaan. Kosovo aikoo lähettää lainvalvonta-alan yhteyshenkilöt
Itävaltaan, Unkariin, Saksaan, Ruotsiin ja Sveitsiin. Kosovon olisi jatkettava
lainvalvontayhteistyön syventämistä kaikkien asiasta kiinnostuneiden
naapurimaiden ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Sen olisi myös tutkittava
mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä Europolin, Interpolin ja alueellisten
lainvalvontajärjestöjen kanssa.
3.3.3.
Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa
Kosovo on tehnyt sopimukset keskinäisestä
oikeusavusta Kroatian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Turkin
kanssa, sopimukset rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta entisen
Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Turkin kanssa ja sopimukset tuomittujen
siirtämisestä Belgian, Sveitsin, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja
Turkin kanssa. Saksan, Italian ja Albanian kanssa on saatettu päätökseen
neuvottelut keskinäistä oikeusapua, rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista
ja tuomittujen siirtämistä koskevista sopimuksista. Kosovo on ottanut yhteyttä
23 muuhun valtioon[24]
eräiden muiden sopimusten neuvottelemisesta. Näiden kahdenvälisten sopimusten lisäksi
laissa kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä vahvistetaan oikeusperusta
kolmansien maiden kanssa toteutettavalle keskinäiselle oikeusavulle. EULEX
toimii edelleen yhteyspisteenä suhteessa niihin valtioihin, jotka eivät ole
tunnustaneet Kosovoa, oikeusministeriön kanssa sovitun teknisen järjestelyn
mukaisesti. Keskinäistä oikeusapua koskevien pyyntöjen käsittely edellyttää
kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä annetun lain mukaisesti
vastavuoroisuutta. Kosovo on esittänyt Serbialle useita tällaisia pyyntöjä,
mutta on itse kieltäytynyt käsittelemästä Serbian esittämiä pyyntöjä
vastavuoroisuuden puuttumisen vuoksi. Vaikka Kosovo ei olekaan Euroopan neuvoston
jäsenen, sen olisi harkittava kaikkien keskinäistä oikeusapua koskevien
Euroopan neuvoston yleissopimusten ratifioimista. Lisäksi Kosovon olisi
tutkittava mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä Eurojustin kanssa.
3.3.4.
Tietosuoja
Oikeus henkilötietojen suojaan on
vahvistettu perustuslaissa sekä laeissa, jotka koskevat oikeutta tutustua
virallisiin asiakirjoihin ja henkilötietojen suojaa. Muita tietosuojasääntöjä
on vahvistettu laissa tietojen luokituksesta ja turvallisuustutkinnasta. Tämän
oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanoa varten on annettu asetus
tietosuojavirastosta ja johdetun oikeuden säännöksiä tietosuojaviranomaisen
henkilöstön arvioinnista. Tietosuojalailla säännellään julkisten ja
yksityisten elinten suorittamaa tietojenkäsittelyä sekä rekisterinpitäjien ja
tietojenkäsittelijöiden velvollisuuksia ja rekisteröityjen oikeuksia. Siinä
säädetään myös seuraamuksista, joita määrätään vakavista
tietosuojaloukkauksista. Laki noudattaa suurelta osin EU:n säännöstöä, mutta
edistyminen tietosuoja-asioissa edellyttää, että asiaa koskeva asetus ja
johdetun oikeuden säännökset pannaan täytäntöön. Laki sisältää rajoituksia, jotka koskevat
rekisteröidyille annettavia tietoja, tiedonsaantioikeutta ja oikeutta
täydentää, oikaista tai poistaa tietoja. Tällainen rajoitus voidaan perustella
esimerkiksi yleisen turvallisuuden nojalla. Kyseinen säännös on yhdenmukainen
unionin säännöstön kanssa, mutta sen täytäntöönpanoa olisi seurattava. Useimmissa
jäsenvaltioissa on mahdollista rajoittaa rekisteröityjen oikeutta saada itseään
koskevia henkilötietoja yleistä turvallisuutta koskevien syiden nojalla.
Rekisteröityjen oikeuksien soveltamisalaa ja sitä koskevia mahdollisia
poikkeuksia on selkeytettävä. Tietosuojalaissa vahvistetaan
tietosuojaviraston johtajan riippumattomuus. Vaikka aseman riippumattomuus on
näin muodollisesti taattu, säännökset on pantava täytäntöön käytännössä.
Käytännössä tietosuojan valvonnasta vastaavien henkilöiden riippumattomuus
näyttäisi toteutuvan asianmukaisella tavalla, sillä kaikki viisi valvojaa on
nimitetty tehtäviinsä ja he ovat ottaneet ne vastaan. Virastolla on oma talousarvio, jota se
hallinnoi itsenäisesti tietosuojalain mukaisesti. Talousarvio vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta,
ja useimmat viraston toimet on täytetty. Virasto on perustanut työryhmiä,
joiden tehtävänä on laatia asetukset henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa
tehtävän oikeudellisen ja poliisiyhteistyön yhteydessä. Tietosuojaneuvosto on
hyväksynyt luettelon maista ja kansainvälisistä organisaatioista, joiden
tietosuojan taso katsotaan riittäväksi. Vaikka virastolla ei ole riittävästi
henkilöstöä, se on toteuttanut julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa
viisikymmentä tarkastusta ja auditointia, joiden yhteydessä on arvioitu
tietosuojasääntöjen noudattamista. Virastoa kuullaan ennen henkilötietojen
käsittelyyn liittyvien lainsäädännöllisten ja hallinnollisten toimenpiteiden
hyväksymistä. Sitä on kuultu kolmentoista laki- ja asetusehdotuksen valmistelun
yhteydessä, mutta ei ennen uuden poliisilain eikä uuden rikosprosessilain
antamista. Virastoa olisi kuitenkin sen toimeksiannon mukaisesti kuultava
tulevaisuudessa kaikkien sellaisten lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä, joihin
liittyy henkilötietojen käsittelyä.
3.4.
4. osio: Vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät
perusoikeudet
Ihmis- ja perusoikeudet on kirjattu Kosovon perustuslakiin. Perustuslaissa luetellaan
tärkeimmät Kosovossa suoraan sovellettavat kansainväliset sopimukset ja
välineet.[25]
Ristiriitatilanteessa Kosovon ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia sovelletaan
ensisijaisina kansalliseen lainsäädäntöön nähden. Näissä sopimuksissa
vahvistettuja ihmis- ja perusoikeuksia on tulkittava Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen mukaisesti. Jos kansalaisten perusoikeuksia loukataan,
heillä on perustuslain nojalla oikeus viedä asia perustuslakituomioistuimen
käsiteltäväksi. Parlamentissa on ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa,
kadonneita henkilöitä ja vetoomuksia käsittelevä valiokunta, jonka tehtävänä on
tarkastella kaikkia ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja kansalaisten
vetoomuksia sekä valvoa sen toimivaltaan kuuluvan lainsäädännön
täytäntöönpanoa. Kosovo on ottanut käyttöön keskus- ja kunnallishallinnon
rakenteita, jotka tukevat ihmis- ja perusoikeuksien suojelua ja edistämistä ja
niiden noudattamisen valvontaa. Lähiaikoina on tarkoitus laatia ihmisoikeuksia
koskeva uusi strategia ja toimintasuunnitelma. Ihmis- ja perusoikeuksia koskeva Kosovon
lainsäädäntökehys on vankka. Näiden oikeuksien täytäntöönpanosta vastaavat
useat eri toimielimet ja viranomaiset hallinnon eri tasoilla. Kosovo on
parhaillaan laatimassa johdettua oikeutta tällä alalla, mm. kunnallisia
viranomaisia kuullen. Kosovossa sovelletaan sellaisenaan
kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaa Euroopan neuvoston
puiteyleissopimusta, jossa määrätään sellaisten henkilöiden suojelemisesta,
jotka voivat joutua syrjinnän, vihamielisyyden tai väkivallan tai niiden uhan
kohteeksi etnisen, sivistyksellisen, kielellisen tai uskonnollisen
identiteettinsä johdosta. Myös kansallisessa lainsäädännössä kehotetaan Kosovon
toimielimiä suojaamaan vähemmistöjen turvallisuutta, muun muassa eri
yhteisöjen ja niiden jäsenten oikeuksien suojelua ja edistämistä koskevassa
laissa sekä eri kielten käyttöä koskevassa laissa. Kosovossa on laadittu
strategia ja toimintasuunnitelma romani-, aškaali- ja egyptiläisvähemmistöjen
integroimiseksi, mutta näiden vähemmistöjen tilanne on edelleen kehno.
Strategian ja toimintasuunnitelman täytäntöönpano on puutteellista, mikä johtuu
lähinnä poliittisen tahdon puutteesta sekä ministeriöiden ja kuntien heikoista
valmiuksista. Kosovossa on syrjinnän torjumisen takaava
oikeudellinen kehys, johon kuuluvat muun muassa sukupuolten tasa-arvoa
koskeva laki ja syrjinnän vastainen laki sekä laki vammaisten työllistymisestä
ja laki oikeusasiamiehestä. Syrjinnän vastaista lakia ollaan parhaillaan
uudistamassa, jotta sen seuraamusjärjestelmää voitaisiin lujittaa. Edistyminen
sosiaalisen osallistamisen ja syrjinnän torjunnan alalla on kuitenkin jäänyt
vähäiseksi. Kansalaisyhteiskunnan toiminta on heikkoa, eikä syrjinnän
kieltävällä lainsäädännöllä ole vielä pystytty luomaan tehokasta järjestelmää
syrjintää vastaan. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eli homot, lesbot,
biseksuaalit ja transihmiset (HLBT) joutuvat kohtaamaan leimaamista ja
väkivallan uhkaa. Vammaisilla taas on lainsäädännöstä huolimatta suuria
vaikeuksia käyttää infrastruktuuria ja työllistyä tai saada tukea,
terveydenhoitoa ja suojelua syrjintää vastaan. Oikeudellinen kehys olisi
pantava täytäntöön, jotta Kosovossa voitaisiin varmistaa sukupuolten tasa-arvo. Oikeudellinen kehys, joka sääntelee matkustus-
ja henkilöasiakirjojen myöntämistä vähemmistöjen edustajille sekä heidän
merkitsemistään väestörekisteriin, on tyydyttävä, mutta sen täytäntöönpano on
edelleen puutteellista. ETYJ:n tuoreessa raportissa todetaan, että vaikka
kunnat on velvoitettu tarjoamaan palveluja kaikilla maan virallisilla kielillä,
kunnassa vähemmistönä oleviin yhteisöihin kuuluvat henkilöt eivät usein pysty
kommunikoimaan väestörekisteristä vastaavien virkailijoiden kanssa saadakseen
asiakirjat omalla kielellään. Vähemmistöihin kuuluvilla lukutaidottomilla
henkilöillä on lisäksi vaikeuksia väestörekisteriä varten vaadittavien
lomakkeiden täyttämisessä.[26] Serbivähemmistöön kuuluvat henkilöt ovat
ilmaisseet huolensa oikeudestaan vapaaseen liikkuvuuteen Kosovon ja Serbian
välillä vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä.
He ovat kohdanneet viivytyksiä ajokorttien ja ajoneuvojen
rekisteröintiasiakirjojen saamisessa ja kielivaatimusten noudattamisessa, mikä
kaikki voi haitata vapaata liikkuvuutta. Oikeusasiamies on ottanut
käsiteltäväksi joitakin tällaisia kanteluja, joista useimmat liittyvät
täytäntöönpanossa kuntatasolla ilmeneviin puutteisiin. Etnisiin syihin perustuvat rikokset kohdistuvat Kosovon kaikkiin vähemmistöihin, myös albaaneihin niillä
alueilla, joilla he eivät ole enemmistönä. Serbipaluumuuttajiin kohdistuvat
etnisiin syihin perustuvat rikokset ovat lisääntyneet, ja serbien turvallisuus
Ibarjoen eteläpuolisella alueella on heikentynyt. Tärkeimmät paikalliset elimet, joilla on
valtuudet puuttua vähemmistöjen turvallisuutta koskeviin ongelmiin, ovat
kunnalliset turvallisuusneuvostot, joiden puheenjohtajana toimivat paikalliset
pormestarit ja joiden jäsenet edustavat kunnan alueella asuvia vähemmistöjä.
Näiden neuvostojen toiminta on kuitenkin edelleen epäyhtenäistä, eikä niitä ole
vielä perustettu kaikkiin kuntiin. Hallitus hyväksyi yhteisöjen turvallisuutta
koskevan strategian ja toimintasuunnitelman vuonna 2011.
4.
Arvio viisumivapauden vaikutuksista turvallisuuteen ja
maahanmuuttoon
4.1.
Kosovon viisumivapauden vaikutus turvallisuuteen
Kosovolla on edelleen suuria ongelmia ehkäistä
ja torjua tehokkaasti järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota.
Rikollisuutta, kuten heroiinin, kokaiinin ja kannabiksen laitonta kauppaa,
laittoman maahanmuuton helpottamista, ihmiskauppaa ja aseiden laitonta kauppaa
sekä savukkeiden ja polttoaineen salakuljetusta esiintyy laajalti.[27] Tuottavan rajatylittävän
laittoman toiminnan, jälkeen jääneen talouskehityksen ja rajallisen
hallintokapasiteetin yhdistelmä luo huomattavat kannustimet lahjonnalle,
rahanpesulle ja julkisia hankintoja koskevien menettelyjen väärinkäytölle.
Vaikka sekä OECD[28]
että Transparency International[29]
ovat havainneet tilanteessa hienoista paranemista, korruptio on Kosovossa
edelleen suuri ongelma. Kosovo on luonut oikeudellisen ja
institutionaalisen kehyksen järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption
torjumiseksi, mutta näiden rikosten tutkintaan ja syytteeseenpanoon liittyvää
poliisi-, tulli- ja syyttäjäviranomaisten yhteistyötä on parannettava edelleen.
Poliisi- ja syyttäjäviranomaisten yhteistyötä on kehitettävä, jotta yhä
useammat tutkintatoimet johtaisivat syytteen nostamiseen ja jotta voitaisiin
varmistaa proaktiivinen lähestymistapa vakavan rikollisuuden torjuntaan
tiedusteluun perustuvaa poliisitoimintaa koskevan strategian ja
toimintasuunnitelman mukaisesti. Poliisilla on käytössään asianmukaiset
tutkintavalmiudet, mutta tullin tutkintavalmiuksia olisi kohennettava.
Yhteistyötä syyttäjäviranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskuksen (FIU)
välillä pitäisi niin ikään parantaa, jotta voidaan varmistaa proaktiivinen
lähestymistapa tutkinnan käynnistämiseen tapauksissa, joissa henkilö on
rikastunut äkillisesti ilman näkyvää syytä. Rahanpesun selvittelykeskuksen
toiminta ja yhteistyö poliisin kanssa paranivat vuonna 2012. Vuonna 2012
luotiin perusta uudelle todistajien suojeluohjelmalle. Kosovon huumeidentorjuntapolitiikan täytäntöönpanoon
osoitetut resurssit ovat riittämättömät eikä siinä sovelleta
tiedustelukeskeistä lähestymistapaa. Kosovon pyrkimykset torjua heroiinikauppaa
Afganistanista Turkin kautta EU:n markkinoille ja kokaiinikauppaa
Latinalaisesta Amerikasta Montenegron ja Albanian kautta EU:hun ovat edelleen
riittämättömiä. Kosovolla on edelleen vaikeuksia vähentää kannabiksen viljelyä
ja EU:hun suuntautuvaa kauppaa. Huumetakavarikkojen määrä kasvoi vuonna 2012,
mutta se on edelleen vaatimaton ja oikeudelliset tutkintatoimet riittämättömiä. Oikeudellisia ja institutionaalisia puitteita
ihmiskaupan torjumiseksi kehitetään parhaillaan. Kosovo on edelleen ihmiskaupan
uhrien lähtö- ja kauttakulkualue. Naiskauppa EU:hun seksuaalista hyväksikäyttöä
varten jatkuu. Vakava huolenaihe on edelleen myös lapsikauppa, jossa lapsia
pakotetaan kerjäämään tai heidän avullaan pyritään helpottamaan laitonta
maahanmuuttoa, usein väärien tai väärennettyjen asiakirjojen avulla.
Pienaseiden ja kevyiden aseiden laiton kauppa aiheuttaa edelleen huolta
Kosovossa. Kosovossa on kattava korruption vastainen
oikeudellinen ja institutionaalinen kehys. Korruptiontorjuntavirasto vastaa
varojen ilmoittamista ja eturistiriitojen ehkäisemistä koskevan lainsäädännön
täytäntöönpanosta. Viraston valmiudet havaita julkisen sektorin
korruptioriskejä muun muassa korruptiolle altteilla aloilla suoritettavien
riskinarviointien avulla ja toteuttaa sen perusteella seurantatoimia ovat
kuitenkin yhä vähäiset. Kahden muun korruptiontorjunnasta vastaavan elimen
tehtävät ja vastuut ovat päällekkäisiä, mikä heikentää niiden tehokkuutta. Vaikka Kosovossa on nykyaikainen julkisia
hankintoja koskeva laki, julkisia hankintoja koskevien menettelyjen
väärinkäytökset ovat edelleen suuri ongelma. Poliittisten puolueiden
rahoittamista koskeva laki ei kiellä lahjoituksia oikeushenkilöiltä, jotka
toimittavat julkishallinnolle tavaroita ja palveluja. Oikeudellisen ja institutionaalisen kehityksen
tässä vaiheessa Kosovon valmiudet torjua tehokkaasti järjestäytynyttä
rikollisuutta ja korruptiota ovat edelleen rajoitetut, millä voi olla vakavia
vaikutuksia EU:n sisäiseen turvallisuuteen. Järjestäytyneen rikollisuuden ja
korruption aiheuttamaan uhkaan verrattuna Kosovon alueelta peräisin oleva
terrorismi on EU:n sisäisen turvallisuuden kannalta pienempi uhka. Kosovoa kehotetaan tarkastelemaan tässä
kertomuksessa esitettyjä suosituksia, jotta se voisi rajoittaa uhkia, joita
järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio aiheuttavat EU:n sisäiselle
turvallisuudelle.
4.2.
Kosovon viisumivapauden vaikutus maahanmuuttoon
Komissio on seurannut viisumivapauden
toteuttamista koskevassa etenemissuunnitelmassa mainittuja viittä
suorituskykyindikaattoria, jotka ovat viisumihakemusten hylkäämisaste, niiden
Kosovon kansalaisten lukumäärä, joilta on evätty pääsy Schengen-alueelle, EU:n
alueella laittomasti oleskelevien Kosovon kansalaisten lukumäärä,
turvapaikkahakemusten lukumäärä ja hylättyjen takaisinottopyyntöjen lukumäärä.
Indikaattorien merkittävää alenemista viisumiasioista käytävän vuoropuhelun
aikana on tarkoitus käyttää alustavana viitteenä, jonka pohjalta arvioidaan
Kosovon viisumivapauden vaikutusta maahanmuuttoon. Vuodesta 2010 vuoteen 2011 voidaan havaita
seuraavat suuntaukset: –
Kosovon kansalaisten tekemien viisumihakemusten
hylkäämisaste vaihteli Schengen-alueella huomattavasti; –
Niiden Kosovon kansalaisten lukumäärä, joilta
evättiin maahanpääsy EU:n jäsenvaltioihin, kaksinkertaistui 315:sta 645:een; –
Jäsenvaltioiden alueella laittomasti oleskelevien
Kosovon kansalaisten lukumäärä pieneni 5 060:stä 4 180:een; –
Kosovon kansalaisten jäsenvaltioissa tekemät
turvapaikkahakemukset vähenivät 14 325:stä 9 865:een, kun taas
hyväksyttyjen hakemusten osuus pysyi jokseenkin samana (6 %); –
Hylättyjen ja edelleen käsiteltävänä olevien
takaisinottopyyntöjen lukumäärä pieneni 243:sta 199:een. Seuraavat huomautukset perustuvat
numerotietoihin, jotka esitetään liitteenä olevissa kaavioissa 6.1 - 6.6: –
Nykyisten sääntöjen mukaisesti kaikki
jäsenvaltioiden Kosovon kansalaisille myöntämät lyhytaikaiset viisumit ovat
alueellisesti rajoitettuja (LTV).[30]
Jäsenvaltioiden ja Schengeniin assosioituneiden maiden toimittamat
tilastotiedot vuodelta 2011 vahvistavat, että lukumäärät vaihtelevat
Schengen-alueella huomattavasti: eniten alueellisesti rajoitettuja viisumeja
myönsivät Kosovon kansalaisille Sveitsi (16 288), Saksa (12 526),
Italia (7 066) ja Kreikka (4 083); –
Niiden Kosovon kansalaisten lukumäärä, joilta
evättiin pääsy EU:n jäsenvaltioihin, kasvoi vuosien 2010 ja 2011 välillä
315:stä 645:een, ja suurimmat luvut olivat Ranskassa ja Unkarissa; –
Niiden Kosovon kansalaisten lukumäärä, joiden
todettiin oleskelevan jäsenvaltioiden alueella laittomasti, laski vuosien 2010
ja 2011 välillä 5 060:stä 4 180:een. Laittomasti oleskelevia Kosovon
kansalaisia tavattiin eniten Saksassa, Ranskassa, Itävallassa, Ruotsissa ja
Sveitsissä; –
Kosovon kansalaisten jäsenvaltioissa tekemien
turvapaikkahakemusten lukumäärä laski vuosien 2010 ja 2011 välillä
14 325:stä 9 865:een. Kosovon kansalaiset tekivät
turvapaikkahakemuksia eniten Ranskassa, Belgiassa, Saksassa, Ruotsissa ja
Sveitsissä. Ensimmäisessä oikeusasteessa hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten
lukumäärä pysyi suhteellisen vakaana (5,7 % vuonna 2010 ja 6 % vuonna 2011),
mikä osoittaa, että jäsenvaltiot edelleen myönsivät Kosovosta tulleille
hakijoille jonkinlaista kansainvälistä suojelua; –
Hylättyjen takaisinottopyyntöjen lukumäärä laski
vuosien 2010 ja 2011 välillä 243:sta 199:een.[31]
Myös edelleen käsittelyssä olevien takaisinottopyyntöjen lukumäärä laski
vuosien 2010 ja 2011 välillä 1 572:sta 903:een. Eniten hylättyjä ja
edelleen käsittelyssä olevia Kosovolle osoitettuja takaisinottopyyntöjä
ilmoittivat Saksa ja Belgia. Kosovoa kehotetaan tarkastelemaan tässä
kertomuksessa esitettyjä suosituksia, jotta Kosovon viisumivapausjärjestelmän
mahdollisia vaikutuksia EU:hun suuntautuvaan maahanmuuttoon voitaisiin
lieventää.
5.
Kosovolle osoitetut suositukset
Kosovon edistymisestä viisumipakon poistamista
koskevan etenemissuunnitelman vaatimusten täyttämisessä edellisissä luvuissa
esitetyn arvion perusteella ja rajoittamatta EU:n jäsenvaltioiden kantoja
Kosovon asemaan komissio suosittaa, että Kosovon viranomaiset toteuttavat
tarvittavat toimenpiteet seuraavilla aloilla:
5.1.
Takaisinotto
–
Ottavat takaisin kaikista EU:n jäsenvaltioista
Kosovon kansalaiset, kolmansien maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat
henkilöt, jotka eivät enää täytä maahantulon ja oleskelun edellytyksiä näissä
valtioissa; –
Panevat takaisinottolain täytäntöön; –
Jatkavat takaisinottosopimusten neuvottelemista
asiasta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden ja Kosovoon suuntautuvan laittoman
maahanmuuton tärkeimpien alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa; –
Vähentävät kaikkien jäsenvaltioiden esittämien,
edelleen käsittelyssä olevien takaisinottopyyntöjen määrää takaisinottolain tai
kahdenvälisten takaisinottosopimusten mukaisesti; –
Parantavat tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden
viranomaisten kanssa paluumuuttajien, kuten ihmiskaupan uhrien,
erityistarpeista; –
Vahvistavat kansalliset takaisinottotilastot EU:n
jäsenvaltioissa laadittujen tilastojen avulla.
5.2.
Uudelleen yhteiskuntaan sopeuttaminen
–
Sitovat uudelleensopeuttamisrahaston varat ja
suorittavat maksut; –
Toimittavat läpinäkyvät rahoitustiedot rahaston
sitoumuksista ja maksuista; –
Siirtävät uudelleensopeuttamisohjelman toimien
pääpainon hätäavusta kestäviin kotouttamispalveluihin; –
Lisäävät uudelleensopeuttamisohjelman edunsaajien
lukumäärää; –
Tehostavat alueellisten koordinaattoreiden ja
kunnallisten uudelleensopeuttamiskomiteoiden asemaa rahoitusta koskevassa
päätöksenteossa; –
Perustavat tietojärjestelmän, jonka avulla voidaan
seurata paluumuuttajien pääsyä uudelleensopeuttamispalvelujen piiriin.
5.3.
Asiakirjojen turvallisuus
–
Muuttavat henkilönnimiä koskevaa lakia niin, että
myös kyrillisin kirjaimin kirjoitettuja nimiä voidaan rekisteröidä;
varmistavat, että lakia sovelletaan tiukasti vilpillisten nimenmuutosten
estämiseksi; todentavat kaikkien nimenmuutosta hakevien henkilöllisyyden; –
Muuttavat matkustusasiakirjahakemuksia koskevia
johdetun oikeuden säännöksiä sen varmistamiseksi, että kaikilta yli kaksitoista
vuotta täyttäneiltä hakijoilta otetaan sormenjäljet; –
Varmistavat, että biometristen henkilökorttien
valmistus ja myöntäminen tapahtuu täysin kansainvälisen
siviili-ilmailujärjestön (ICAO) standardien mukaisesti; –
Ottavat käyttöön uuden väestörekisterijärjestelmän;
varmistavat yhtenäisen keskusväestörekisterin luotettavuuden parantamalla
tietojen laatua; päivittävät ja tarkistavat ristiin kaikki tietueet; poistavat
tietokantojen väliset epäjohdonmukaisuudet; ja lujittavat tarkastusmenettelyjä; –
Varmistavat väestörekisteritoimien luotettavuuden
tutkimalla kaikki korruptiotapaukset; panevat täytäntöön eettiset säännöt;
suorittavat turvallisuustutkinnan väestörekisteriviraston sekä kunnallisten
väestörekisteritoimistojen ja kunnallisten väestörekisterikeskusten koko
henkilöstölle.
5.4.
Rajavalvonta
–
Laativat ehdotuksen viranomaisten välistä
yhteistyötä koskevaksi laiksi, jossa määritellään kaikkien yhdennetystä
rajaturvallisuudesta vastaavien viranomaisten tehtävät ja vastuualueet; –
Yhdenmukaistavat rajavalvonnasta ja ‑vartioinnista
annetun lain määritelmät ja niitä vastaavat säännökset sekä johdetun oikeuden
säännökset Schengenin rajasäännöstön kanssa; –
Varmistavat rajavalvontajärjestelmän toimivuuden; –
Tekevät kaikkien naapurimaiden kanssa sopimukset
lainvalvontaviranomaisten yhteistyöstä, johon kuuluu myös operatiivinen
yhteistyö ja tietojenjako laittoman maahanmuuton ja rajatylittävän
rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; –
Muuttavat yhdennetyn rajaturvallisuuden strategiaa
vuonna 2006 annettujen neuvoston päätelmien, Schengenin rajasäännöstön ja
Schengen-luettelon pohjalta niin, että se kattaa kaikki yhdennetyn
rajaturvallisuuden keskeiset osa-alueet; –
Vahvistavat väliaikaiset ja pysyvät
rajanylityspaikat koordinoidusti yhdennetystä rajaturvallisuudesta 2.
joulukuuta 2011 hyväksyttyjen päätelmien ja suunnitellun aikataulun mukaisesti;
panevat täytäntöön lainvalvontaa, keskinäistä oikeusapua ja tullitietojen
vaihtoa koskevat säännökset; vaihtavat yhteyshenkilöitä Serbian kanssa; –
Määrittävät Montenegron vastaisen rajan
koordinoidusti Montenegron kanssa; –
Tutkivat mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä
Frontexin kanssa.
5.5.
Maahanmuuton hallinta
–
Muuttavat ulkomaalaislaissa ja rajavalvonnasta ja ‑vartioinnista
annetussa laissa olevaa luetteloa maahanpääsyn edellytyksistä ja
liikenteenharjoittajien velvollisuuksista niin, että se vastaa Schengenin
rajasäännöstöä; –
Muuttavat ulkomaalaislakia ja rajavalvonnasta ja ‑vartioinnista
annettua lakia sekä vastaavia johdetun oikeuden säännöksiä niin, että viisumien
myöntämistä rajalla koskevat säännökset vastaavat viisumisäännöstöä; –
Yhdenmukaistavat ulkomaalaislakiin ja työluvan
myöntämistä koskevaan lakiin sisältyvät työ- ja oleskelulupien myöntämistä
koskevat säännökset; –
Muuttavat ulkomaalaislakia niin, että sen
säännökset vastaavat laillista ja laitonta maahanmuuttoa koskevan EU:n
säännöstön keskeisiä säännöksiä; –
Muuttavat ulkomaalaislakia tietosuojalain
mukaisesti niin, että siinä säädetään viranomaisten suorittamasta maahanmuutto-
ja turvapaikka-asioita koskevien tietojen käsittelystä sekä viranomaisten
oikeudesta tutustua näihin tietoihin ja jakaa niitä keskenään; –
Täydentävät uutta maahanmuuttostrategiaa, joka
kattaa kaikki toimivaltaiset sidosryhmät, muun muassa luomalla Kosovoa varten
muuttoprofiilin.
5.6.
Turvapaikka-asiat
–
Muuttavat turvapaikka-asioita koskevaa lakia niin,
että sen säännökset vastaavat EU:n turvapaikkasäännöstön ja Geneven
yleissopimuksen keskeisiä säännöksiä ja määräyksiä; –
Tutkivat väitteet, joiden mukaan
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten ja paluumuuttajien vuokramajoituksen
hallinnointiin liittyy korruptiota; –
Tutkivat mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä
turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) kanssa.
5.7.
Järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja
terrorismin ehkäiseminen ja torjunta
–
Panevat täytäntöön rikosoikeusjärjestelmän
uudistuksen niin, että se parantaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta,
tehokkuutta, vastuuvelvollisuutta ja puolueettomuutta, muun muassa osoittamalla
uuden tuomioistuinjärjestelmän toimintaan riittävät varat; –
Estävät poliittisen puuttumisen rikosten
tutkintaan, syytteeseenpanoon ja ratkaisemiseen; varmistavat avoimuuden
tuomarien ja syyttäjien rekrytoinnissa, turvallisuustutkinnoissa ja
nimittämisessä; valvovat kurinpitotoimien toteuttamista kaikissa
oikeuslaitoksen piirissä ilmenevissä korruptiotapauksissa; –
Purkavat käsittelyä odottavien oikeustapausten
ruuhkaa; –
Selkeyttävät korruptiorikoksia koskevia rikoslain
säännöksiä; yhdenmukaistavat ulkomaalaisten maastapoistamista koskevat
säännökset ulkomaalaislain kanssa; sisällyttävät rikosrekisteritietoja
koskeviin säännöksiin tietojenvaihdon kolmansien maiden kanssa; –
Selkeyttävät rikosprosessilain eri säännöksiä, muun
muassa siirtymäsäännöksiä ja säännöksiä, jotka koskevat todistajien kuulemista
ennen oikeudenkäyntiä, niin etteivät ne vaikeuta todisteiden vastaanottamista; –
Harkitsevat, olisiko vuoden 2013 jälkipuoliskon
aikana toteutettava uudistetun rikosoikeusjärjestelmän yleinen
uudelleentarkastelu, jonka yhteydessä arvioitaisiin tuomioistuimista ja
syytetoimista annettujen uusien lakien sekä uuden rikoslain ja uuden
rikosprosessilain täytäntöönpanoa; –
Toteuttavat konkreettisia tuloksia järjestäytynyttä
rikollisuutta ja korruptiota, muun muassa huume- ja ihmiskauppaa, laitonta
asekauppaa ja rahanpesua, koskevissa tutkimuksissa ja syytetoimissa ja antavat
niiden perusteella lainvoimaisia tuomioita; –
Säilyttävät erityissyyttäjien yksinomaisen ja
toissijaisen toimivallan; –
Pohtivat, olisiko rahanpesun ja terrorismin
rahoittamisen ehkäisemistä koskevaan lainsäädäntöön tehtävä erityiskoulutusta
ja tilastoindikaattoreita koskevia muutoksia; –
Hyväksyvät lakiehdotuksen laajempien
toimivaltuuksien antamisesta varojen menetetyksi tuomitsemisesta varten; –
Laativat lain ihmiskaupasta; –
Panevat täytäntöön lain julkisista hankinnoista; –
Muuttavat lakia poliittisten puolueiden
rahoituksesta niin, että lahjoituksia säännellään tiukasti ja poliittisten
puolueiden raportointivelvollisuuksia selvennetään; –
Antavat poliisilain ja poliisin tarkastusyksikköä
koskevan lain täytäntöönpanoa varten tarvittavat johdetun oikeuden säännökset; –
Varmistavat, että tulevassa telekuuntelulaissa
erotetaan parhaiden eurooppalaisten käytänteiden mukaisesti selkeästi
toisistaan viestinnän seuraaminen yhtäältä oikeudellisista syistä ja toisaalta
tiedustelutarkoituksia varten ja että säännökset tietojen säilyttämisestä
lainvalvontatarkoituksia varten ovat tietojen säilyttämistä koskevan EU:n
säännöstön mukaiset; –
Antavat todistajien suojelua koskevan lain
täytäntöönpanoa varten tarvittavat johdetun oikeuden säännökset; panevat
täytäntöön todistajien uudelleensijoittamista koskevan kansainvälisen
sopimuksen; –
Selkeyttävät kaikkien korruptiontorjunnasta
vastaavien Kosovon elinten tehtäviä ja velvollisuuksia; selvittävät,
tarvitseeko korruptiontorjuntavirasto lisäresursseja tehtäviensä suorittamista
varten; –
Panevat täytäntöön kaikki yleistä järjestystä ja
turvallisuutta koskevat strategiat ja toimintasuunnitelmat, myös
järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaa koskevat uudet strategiat
ja toimintasuunnitelmat.
5.8.
Lainvalvontayhteistyö
–
Tekevät asiasta kiinnostuneiden naapurimaiden ja
EU:n jäsenvaltioiden kanssa lainvalvontaviranomaisten keskinäistä yhteistyötä
koskevat sopimukset, jotka voivat kattaa myös strategisten ja operatiivisten
tietojen, kuten rikosrekisteritietojen, vaihdon, tietosuojasääntöjä noudattaen; –
Tehostavat lainvalvontaviranomaisten operatiivista
yhteistyötä asiasta kiinnostuneiden naapurimaiden ja EU:n jäsenvaltioiden
kanssa; –
Harkitsevat rikosoikeudellisten tiedustelu- ja
muiden tietojen vaihtoa koskevasta teknisestä järjestelystä sopimista EULEXin
kanssa; –
Tarkastelevat mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä
Europolin, Interpolin ja alueellisten lainvalvontaviranomaisten
yhteistyöjärjestöjen kanssa.
5.9.
Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa
–
Muuttavat kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä
koskevaa lakia niin, että se vastaa asiaa koskevaa EU:n säännöstöä ja Euroopan
neuvoston yleissopimuksia; harkitsevat kaikkien keskinäistä oikeusapua
rikosasioissa koskevien Euroopan neuvoston yleissopimusten ratifioimista; –
Tekevät asiasta kiinnostuneiden naapurimaiden ja
EU:n jäsenvaltioiden kanssa sopimukset keskinäisestä oikeusavusta
rikosasioissa; –
Tutkivat mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä
Eurojustin kanssa.
5.10.
Tietosuoja
–
Selventävät niiden rajoitusten soveltamisalaa,
jotka koskevat rekisteröityjen oikeutta tutustua henkilötietoihinsa ja oikeutta
täydentää, korjata tai poistaa ne; –
Panevat täytäntöön tietosuojalain ja siihen
perustuvat johdetun oikeuden säännökset; –
Panevat täytäntöön tietosuojalain säännökset,
joilla taataan tietosuojaviraston johtajan riippumattomuus; –
Varmistavat, että tietosuojavirastoa kuullaan
kaikista henkilötietojen käsittelyä koskevista tulevista
lainsäädäntöehdotuksista.
5.11.
Vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät perusoikeudet
–
Muuttavat syrjinnän vastaista lakia vahvistamalla
sen seuraamusjärjestelmää; valvovat naisten, homo- ja biseksuaalien ja
transihmisten sekä vammaisten syrjinnän vastaisen kehyksen noudattamista; –
Muuttavat ulkomaalaislakia pakolaisten
sosioekonomisen integroinnin tehostamiseksi; muuttavat kansalaisuuslakia niin,
että pakolaiset voivat saada kansalaisuuden helpommin; –
Laativat ihmis- ja perusoikeuksia koskevan uuden
strategian ja toimintasuunnitelman; –
Toteuttavat romani-, aškaali- ja
egyptiläisvähemmistöjen integroimista koskevan strategian ja
toimintasuunnitelman ja valvovat niiden täytäntöönpanoa; –
Panevat vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen
täytäntöön yhteistyössä Serbian kanssa; –
Tutkivat kaikki etnisiin syihin perustuvat rikokset
ja nostavat niiden perusteella syytteitä; –
Varmistavat kunnallisten turvallisuusneuvostojen
toiminnan kaikkialla Kosovossa.
6.
Tilastot
6.1.
Lyhytaikaisia Schengen-viisumeja koskevat
hakemukset vuosina 2010 – 2011, Pristina, Kosovo
Vuosi || Viisumilaji || Belgia || Saksa || Kreikka || Suomi || Unkari || Italia || Slovenia || Sveitsi || Norja || Yhteensä 2010 || A-viisumeja myönnetty || - || 0 || - || - || - || - || - || - || 0 || 0 B-viisumeja myönnetty || 1 || 1 || 19 || - || 10 || 2 || 1 || - || 0 || 34 C-viisumeja myönnetty (ml. monikertaviisumit) || 2 128 || 13 283 || 5 099 || 17 || 2 767 || 345 || 2 493 || 3 147 || 532 || 29 811 C-monikertaviisumeja myönnetty || 726 || 1 214 || - || 52 || 1 834 || 2 357 || 2 482 || - || 69 || 8 734 C-viisumeja koskevat hakemukset || 2 942 || 17 079 || 5 477 || 742 || 3 968 || 1 038 || 3 073 || 4 668 || 759 || 39 746 A-, B- ja C-viisumeja myönnetty yhteensä || 2 129 || 13 284 || 5 118 || 17 || 2 777 || 347 || 2 494 || 3 147 || 532 || 29 845 A-, B- ja C-viisumeja haettu yhteensä || 2 945 || 17 080 || 5 496 || 742 || 3 981 || 1 040 || 3 073 || 4 668 || 759 || 39 784 Hylätyt A-, B- ja C-viisumihakemukset yhteensä || 816 || 3 796 || 378 || 725 || 1 175 || 693 || 579 || 1 521 || 227 || 9 910 A-, B- ja C-viisumihakemusten hylkäämisaste || 27,71 % || 22,22 % || 6,88 % || 97,71 % || 29,52 % || 66,63 % || 18,84 % || 32,58 % || 29,91 % || 24,91 % Alueellisesti rajoitetut viisumit yhteensä || 5 || 11 629 || 3 749 || 563 || 8 || 4 301 || 3 || 12 305 || 519 || 33 082 D-viisumeja myönnetty || 135 || 3 585 || 39 || - || 160 || 3 087 || 35 || 2 481 || 17 || 9 539 D + C” viisumeja myönnetty || - || - || - || - || - || - || - || 3 || 0 || 3 A-, B-, C-, LTV-, D- ja ”D + C”-viisumit yhteensä || 2 269 || 28 498 || 8 906 || 580 || 2 945 || 7 735 || 2 532 || 17 936 || 1 068 || 72 469 Alueellisesti rajoitetut viisumit (LTV) / B + C-viisumit (%) || 0,23 % || 87,54 % || 73,25 % || 3 311,76 % || 0,29 % || 1 239,48 % || 0,12 % || 391,01 % || 97,56 % || 110,8 % 2011 || A-viisumeja myönnetty || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 C-viisumeja myönnetty (ml. monikertaviisumit) || 1 647 || 1 281 || 565 || 7 || 2 937 || 258 || 2 804 || 416 || 637 || 10 552 C-monikertaviisumeja myönnetty || 436 || 1 063 || 190 || 92 || 1 786 || 258 || 2 790 || 174 || 101 || 6 890 C-viisumeja koskevat hakemukset || 2 735 || 6 170 || 725 || 916 || 4 152 || 2 037 || 3 884 || 5 099 || 820 || 26 538 Hylätyt C-viisumihakemukset || 1 088 || 4 889 || 160 || 909 || 1 215 || 1 779 || 1 080 || 4 683 || 183 || 15 986 A- ja C-viisumeja myönnetty yhteensä || 1 647 || 1 281 || 565 || 7 || 2 937 || 258 || 2 804 || 416 || 637 || 10 552 A- ja C-viisumihakemukset yhteensä || 2 735 || 6 170 || 725 || 916 || 4 152 || 2 037 || 3 884 || 5 099 || 820 || 26 538 Hylätyt A- ja C-viisumihakemukset yhteensä || 1 088 || 4 889 || 160 || 909 || 1 215 || 1 779 || 1 080 || 4 683 || 183 || 15 986 A- ja C-viisumihakemusten hylkäämisaste || 39,78 % || 79,24 % || 22,07 % || 99,24 % || 29,26 % || 87,33 % || 27,81 % || 91,84 % || 22,32 % || 60,2 % Alueellisesti rajoitetut viisumit yhteensä || - || 12 526 || 4 083 || 769 || 1 || 7 066 || - || 16 288 || 630 || 41 343 A-, C- ja LTV-viisumeja myönnetty yhteensä || 1 647 || 13 807 || 4 648 || 776 || 2 938 || 7 324 || 2 804 || 16 684 || 1 267 || 51 895 Myönnetyt LTV-viisumit (LTV) / C-viisumit (%) || 0,00 % || 977,83 % || 722,65 % || 10 985,71 % || 0 03 % || 2 738,76 % || 0,00 % || 3 910,58 % || 98,90 % || 391,8 % Lähde: Euroopan
komission sisäasioiden pääosasto
6.2.
Kosovon kansalaiset, joilta on evätty maahanpääsy
Schengen-alueen ulkorajoilla, 2009 – 2011
Jäsenvaltio tai assosioitunut valtio || 2009 || 2010 || 2011 Belgia || 0 || 5 || 40 Bulgaria || 45 || 70 || 50 Tšekki || 5 || 0 || 5 Tanska || 0 || 0 || 0 Saksa || 45 || 60 || 50 Viro || 0 || 0 || 0 Irlanti || 5 || 0 || 5 Kreikka || 140 || 90 || 75 Espanja || 0 || 0 || 0 Ranska || 70 || 30 || 280 Italia || 0 || 20 || 35 Kypros || 0 || 0 || 0 Latvia || 0 || 0 || 0 Liettua || 0 || 0 || 0 Luxemburg || 0 || - || 0 Unkari || 5 || 10 || 85 Malta || 0 || 0 || 0 Alankomaat || 5 || 0 || 5 Itävalta || 15 || 10 || 15 Puola || 0 || 0 || 0 Portugali || 0 || 0 || 0 Romania || 0 || - || 0 Slovenia || 0 || 0 || 0 Slovakia || 0 || 0 || 0 Suomi || 0 || 0 || 0 Ruotsi || 0 || 0 || 0 Yhdistynyt kuningaskunta || 50 || 20 || 0 Islanti || 0 || - || - Liechtenstein || 10 || 5 || 0 Norja || 0 || 0 || 0 Sveitsi || 40 || 45 || 45 Yhteensä (EU-27) || 385 || 315 || 645 Keskiarvo (EU-27) || 14 || 13 || 24 Standardipoikkeama (EU-27) || 31 || 24 || 56 Lähde: Eurostat ja
sisäasioiden pääosaston laskelmat
6.3.
Kosovon kansalaiset, joiden on todettu oleskelevan
EU:n jäsenvaltioissa laittomasti, 2009 – 2011
Jäsenvaltio tai assosioitunut valtio || 2009 || 2010 || 2011 Belgia || 75 || 90 || 250 Bulgaria || 10 || 20 || 5 Tšekki || 10 || 15 || 20 Tanska || 0 || 5 || 0 Saksa || 1 605 || 1 935 || 1 715 Viro || 0 || 0 || 0 Irlanti || 50 || 35 || 15 Kreikka || 45 || 30 || 25 Espanja || 0 || 0 || 0 Ranska || 835 || 575 || 630 Italia || 5 || 40 || 15 Kypros || 0 || 0 || 0 Latvia || 0 || 0 || 0 Liettua || 0 || 0 || 0 Luxemburg || 75 || 80 || - Unkari || 20 || 20 || 50 Malta || 0 || 0 || 0 Alankomaat || 25 || 20 || 20 Itävalta || 1 390 || 740 || 530 Puola || 0 || 5 || 10 Portugali || 0 || 0 || 0 Romania || 0 || 0 || 0 Slovenia || 0 || 0 || 0 Slovakia || 0 || 0 || 0 Suomi || 250 || 0 || 0 Ruotsi || - || 1 335 || 810 Yhdistynyt kuningaskunta || 185 || 115 || 85 Islanti || 0 || - || - Liechtenstein || - || 0 || - Norja || 0 || - || 0 Sveitsi || 0 || 0 || 1 285 Yhteensä (EU-27) || 4 580 || 5 060 || 4 180 Keskiarvo (EU-27) || 176 || 187 || 161 Standardipoikkeama (EU-27) || 417 || 451 || 376 Lähde: Eurostat ja
sisäasioiden pääosaston laskelmat
6.4.
Kosovon kansalaisten tekemät
turvapaikkahakemukset, 2009 – 2011
Jäsenvaltio tai assosioitunut valtio || 2009 || 2010 || 2011 Belgia || 2 515 || 3 230 || 2 320 Bulgaria || 0 || 0 || 0 Tšekki || 20 || 5 || 5 Tanska || 120 || 160 || 135 Saksa || 1 900 || 2 205 || 1 885 Viro || 0 || 0 || 0 Irlanti || 30 || 15 || 10 Kreikka || 10 || 0 || 0 Espanja || 0 || 0 || 0 Ranska || 4 580 || 5 285 || 3 240 Italia || 290 || 300 || 110 Kypros || 0 || 0 || 0 Latvia || 0 || 0 || 0 Liettua || 0 || 0 || 0 Luxemburg || 130 || 160 || 140 Unkari || 1 785 || 380 || 210 Malta || 0 || 0 || 0 Alankomaat || 45 || 60 || 30 Itävalta || 1 305 || 610 || 340 Puola || 0 || 0 || 0 Portugali || 0 || 0 || 0 Romania || 0 || 0 || 0 Slovenia || 30 || 20 || 20 Slovakia || 0 || 0 || 0 Suomi || 240 || 140 || 75 Ruotsi || 1 235 || 1 715 || 1 320 Yhdistynyt kuningaskunta || 40 || 40 || 25 Islanti || 0 || 0 || 0 Liechtenstein || 5 || 5 || 20 Norja || 0 || 245 || 145 Sveitsi || 695 || 600 || 660 Yhteensä (EU-27) || 14 275 || 14 325 || 9 865 Keskiarvo (EU-27) || 529 || 531 || 365 Standardipoikkeama (EU-27) || 1 053 || 1 206 || 812 Lähde: Eurostat ja
sisäasioiden pääosaston laskelmat
6.5.
Kosovon kansalaisten turvapaikkahakemuksista
tehdyt ensimmäisen oikeusasteen päätökset, 2009 – 2011
Jäsenvaltio tai assosioitunut valtio || Päätökset yhteensä || Myönteiset päätökset || Hyväksymisaste 2009 || 2010 || 2011 || 2009 || 2010 || 2011 || 2009 || 2010 || 2011 Belgia || 1 065 || 1 820 || 2,760 || 115 || 140 || 240 || 10,8 % || 7,7 % || 8,7 % Bulgaria || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Tšekki || 20 || 10 || 0 || 5 || 0 || 0 || 25 % || 0 || 0 Tanska || 70 || 150 || 140 || 15 || 35 || 25 || 21,4 % || 23,3 % || 17,9 % Saksa || 1 355 || 2 255 || 1 850 || 75 || 90 || 50 || 5,5 % || 4 % || 2,7 % Viro || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Irlanti || 30 || 15 || 10 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Kreikka || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Espanja || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Ranska || 2 460 || 3 480 || 3 395 || 110 || 105 || 100 || 4,5 % || 3 % || 2,9 % Italia || 255 || 335 || 220 || 75 || 80 || 95 || 29,4 % || 23,9 % || 43,2 % Kypros || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Latvia || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Liettua || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Luxemburg || - || 90 || 90 || - || 5 || 5 || 0 || 5,6 % || 5,6 % Unkari || 650 || 85 || 135 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Malta || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Alankomaat || 25 || 55 || 35 || 5 || 0 || 0 || 20 || 0 || 0 Itävalta || 1 115 || 665 || 365 || 80 || 70 || 35 || 7,2 % || 10,5 % || 9,6 % Puola || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Portugali || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Romania || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Slovenia || 25 || 25 || 20 || 10 || 0 || 0 || 40 % || 0 || 0 Slovakia || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Suomi || 85 || 215 || 85 || 10 || 15 || 5 || 11,8 % || 7 % || 5,9 % Ruotsi || 1 300 || 975 || 1 200 || 105 || 35 || 50 || 8,1 % || 3,6 % || 4,2 % Yhdistynyt kuningaskunta || 45 || 40 || 20 || 15 || 5 || 10 || 33,3 % || 12,5 % || 50 % Islanti || - || 0 || 0 || - || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Liechtenstein || 5 || 0 || 5 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Norja || 0 || 245 || 125 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Sveitsi || 245 || 370 || 255 || 45 || 80 || 55 || 18,4 % || 21,6 % || 21,6 % Yhteensä (EU-27) || 8 500 || 10 215 || 10 325 || 620 || 580 || 615 || 7,3 % || 5,7 % || 6 % Keskiarvo (EU-27) || 315 || 378 || 382 || 23 || 21 || 23 || || || Standardipoikkeama (EU-27) || 602 || 822 || 867 || 39 || 39 || 51 || || || Lähde: Sisäasioiden pääosaston Eurostatin tietoihin
perustuva laskelma
6.6.
Kosovon käsittelemät takaisinottopyynnöt, 2009 –
2011
Vuosi || Jäsenvaltio tai assosioitunut valtio || Takaisinottopyynnöt yhteensä || Hylätyt hakemukset || Käsittely kesken || Palautetut 2009 || Belgia || 58 || 12 || 14 || 32 Bulgaria || 0 || 0 || 0 || 0 Saksa || 2 385 || 91 || 1 753 || 541 Ranska || 500 || 24 || 0 || 476 Italia || 80 || - || 3 || 77 Unkari || - || - || || 133 Itävalta || - || - || || 234 Slovenia || 85 || - || 10 || 75 Slovakia || 0 || 0 || 0 || 0 Norja || - || - || || 125 Sveitsi || 403 || 35 || 0 || 368 Yhteensä || 3 511 || 162 || 1 780 || 2 061 2010 || Belgia || 61 || 3 || 18 || 40 Bulgaria || 0 || 0 || 0 || 0 Tšekki || 7 || 0 || 0 || 7 Saksa || 2,339 || 197 || 1,536 || 606 Ranska || 522 || 21 || 4 || 497 Italia || 65 || - || 1 || 64 Unkari || - || - || || 60 Itävalta || - || - || || 253 Slovenia || 68 || - || 13 || 55 Slovakia || 0 || 0 || 0 || 0 Norja || - || - || || 103 Sveitsi || 419 || 22 || 0 || 397 Yhteensä || 3 481 || 243 || 1 572 || 2 082 2011 || Belgia || 365 || 17 || 50 || 298 Bulgaria || 0 || 0 || 0 || 0 Tšekki || 1 || 0 || 0 || 1 Saksa || 1,483 || 155 || 832 || 496 Ranska || 372 || 9 || 9 || 354 Italia || 77 || - || 2 || 75 Unkari || - || - || || 62 Itävalta || - || - || || 140 Slovenia || 35 || - || 10 || 25 Slovakia || 0 || 0 || 0 || 0 Norja || - || - || || 100 Sveitsi || 259 || 18 || 0 || 241 Yhteensä || 2 592 || 199 || 903 || 1 792 2012 || Belgia || 355 || 14 || 104 || 237 Saksa || 691 || 80 || 302 || 309 Kreikka || 21 || 0 || 0 || 21 Ranska || 226 || 10 || 8 || 208 Italia || 39 || - || 0 || 39 Unkari || - || - || || 64 Alankomaat || 18 || 1 || 7 || 10 Itävalta || - || - || || 94 Slovenia || 15 || - || 8 || 7 Ruotsi || 489 || 15 || 0 || 474 Norja || - || - || || 50 Sveitsi || 225 || 11 || 0 || 214 Yhteensä || 2 079 || 131 || 429 || 1 253 Lähde: EU:n jäsenvaltiot ja assosioituneet valtiot * Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n
turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 ja Kansainvälisen tuomioistuimen
Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen. [1] Takaisinottosopimuksen Kosovon kanssa ovat tehneet
Benelux-maat (yhteinen sopimus), Bulgaria, Itävalta, Malta, Ranska, Ruotsi,
Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki ja Unkari sekä Norja, Sveitsi, Albania
ja Montenegro. [2] Kosovo on parafoinut takaisinottosopimukset Viron ja
Kroatian kanssa ja aloittanut neuvottelut Irlannin, Italian, Latvian, Liettuan,
Portugalin, Puolan, Yhdistyneen kuningaskunnan, entisen Jugoslavian tasavallan
Makedonian ja Turkin kanssa. [3] Yhteiskuntaan uudelleen sopeuttamista tuetaan myös
yhteisöjen kehittämistä ja paluumuuttoa koskevalla strategialla sekä romani-,
aškaali- ja egyptiläisvähemmistöjen yhteiskuntaan sopeuttamista koskevalla
strategialla. [4] Yhteisöjen kehittämistä ja paluumuuttoa hoitava
kunnallinen toimisto puuttuu vielä kolmesta Kosovon 38 kunnasta. [5] Nämä standardit vahvistetaan ICAOn asiakirjassa 9303
(osa 1), joka on Chicagon yleissopimuksen liitteessä 9. [6] Nämä standardit vahvistetaan ICAOn asiakirjassa 9303
(osa 3), joka on Chicagon yleissopimuksen liitteessä 9. [7] Schengenin rajasäännöstö (asetus (EY) N:o 562/2006). [8] Paikallista rajaliikennettä koskeva asetus (asetus N:o
1931/2006). [9] Schengenin rajasäännöstö (asetus (EY) N:o 562/2006);
neuvoston päätelmät, 4. ja 5. joulukuuta 2006; ulkorajojen valvontaa,
palauttamista ja takaisinottoa koskeva Schengen-luettelo. [10] Kosovo on tehnyt tulliyhteistyösopimuksen Montenegron
kanssa ja poliisiyhteistyösopimuksen Kroatian kanssa. [11] Direktiivi yhdistelmäluvasta (2011/98/EY), direktiivi
kolmansien maiden kansalaisten opiskelua ja koulutusta varten tapahtuvan
maahantulon edellytyksistä (2004/114/EY), direktiivi kolmansien maiden
kansalaisten maahanpääsystä tieteellistä tutkimusta varten (2005/71/EY),
direktiivi oikeudesta perheenyhdistämiseen (2003/86/EY), direktiivi pitkään
oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta (2003/109/EY), direktiivi
oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten
kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja
tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi
(2004/81/EY). [12] Palauttamista koskeva direktiivi (2008/115/EY), direktiivi
avunannosta kauttakulkutilanteissa lentoteitse (2003/110/EY), direktiivi
laittomasti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin
kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista
(2009/52/EY). [13] EU:n jäsenvaltioiden kansalaisilta ei vaadita viisumia
Kosovon uuden viisumijärjestelyn puitteissa. [14] Viisumisäännöstö (asetus (EY) N:o 810/2009). [15] Laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa
oleskelussa avustamisen määrittelystä annettu direktiivi (2002/90/EY). [16] Direktiivi turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteista
(2003/9/EY ), nk. aseman määrittelyä koskeva direktiivi (direktiivi 2004/83/EY
ja uudelleenlaadittu direktiivi 2011/95/EY), turvapaikkamenettelyjä koskeva
direktiivi (2005/85/EY) ja tilapäistä suojelua koskeva direktiivi (2001/55/EY). [17] Ks. Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Euroopan
unionin tuki oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen Kosovossa,
erityiskertomus nro 18, 2012. [18] Yksinomainen toimivalta kattaa muun muassa terrorismin,
sotarikosten, järjestäytyneen rikollisuuden ja rahanpesun tutkinnan ja
syytteeseenpanon. [19] Toissijainen toimivalta kattaa muun muassa
maahanmuuttajien salakuljetuksen, ihmiskaupan, huumekaupan, lainvastaisten
rahapelien, veronkierron, laittoman asekaupan, virka-aseman väärinkäytösten,
lahjonnan ja viranhoitoon liittyvien petosten tutkinnan ja syytteeseenpanon. [20] Nämä maat ovat Slovenia, Kroatia, Albania, Montenegro,
entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, San Marino ja Turkki. [21] Direktiivin 2002/58/EY 15 artiklan 1 kohta. [22] Direktiivi 2006/24/EY. [23] Nämä maat ovat Bulgaria, Irlanti, Ruotsi, Saksa, Tšekki,
Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Saudi-Arabia, Sveitsi ja Yhdysvallat. [24] Nämä maat ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Italia,
Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa,
Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro, Kroatia, Norja, Sveitsi ja
Turkki. [25] Näitä ovat muun muassa ihmisoikeuksien yleismaailmallinen
julistus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen pöytäkirjat, kansalaisoikeuksia ja
poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus ja sen pöytäkirjat,
Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kansallisten vähemmistöjen suojelusta,
kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus,
kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus ja yleissopimus
lapsen oikeuksista. Kosovo ei ole YK:n eikä Euroopan neuvoston jäsen. [26] ETYJ, Access to civil registration in Kosovo,
Pristina, heinäkuu 2012. [27] EU Organised Crime Threat Assessment, Europol,
28.4.2011. [28] OECD, Support for Improvement in Governance and
Management, Kosovo Assessment, maaliskuu 2012. [29] Transparency Internationalin käyttämän korruptioindeksin
(Corruption Perception Index, CPI) mukaan Kosovon tilanne oli Länsi-Balkanin
maista heikoin vuosina 2010 ja 2011, mutta vuonna 2012 se ohitti Albanian tässä
suhteessa. [30] Alueellisesti rajoitettu lyhytaikainen viisumi (LTV) antaa
oikeuden oleskella ainoastaan sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden
alueella, jo(i)ssa viisumi on voimassa. Alueellisesti rajoitettu viisumi
voidaan myöntää, kun matkustaja ei täytä kaikkia maahantulon edellytyksiä, kun
vähintään yksi jäsenvaltio ei tunnusta matkustusasiakirjaa, johon viisumi
kiinnitetään, tai kun viisumi myönnetään asian kiireellisyyden vuoksi ilman
tarvittavaa ennakkokuulemista. [31] Kuvion 6.6 mukaisesti jäsenvaltiot ja Schengen-valtiot
ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Italia, Itävalta, Kreikka, Ranska, Ruotsi,
Saksa, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari sekä Norja ja Sveitsi.