27.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 280/50

—

panee merkille Euroopan komission 26. maaliskuuta 2013 esittämän ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi. Ehdotus liittyy Euroopan digitaalistrategian väliarvioinnin yhteydessä esitettyyn kymmenkohtaiseen suunnitelmaan.

—

suhtautuu myönteisesti asetusehdotuksessa mainittuihin painopisteisiin (nopeat verkot, rakennustekniset työt, olemassa olevan infrastruktuurin yhteiskäyttö ja uuden aineellisen infrastruktuurin käyttöönoton tehostaminen sekä hallinnollisen taakan ja byrokratian vähentäminen), jotka kaikki kytkeytyvät aloihin, joilla kunnat ja alueet ovat yhtäaikaisesti sekä toimijoita että palvelujen tuottajia ja vastaanottajia.

—

on korostanut jo aiemmin, että rationalisointi, nykyaikaistaminen ja hallintorasituksen pienentäminen keskeisinä kulujenkarsintatoimina sekä hallinnollisten menettelyjen ja palveluiden järkiperäistäminen ja yksinkertaistaminen antaisivat uutta pontta taloudelliselle toiminnalle ja vähentäisivät hallintokäsittelyjä ja byrokratiaa. Lisäksi ne helpottaisivat kansalaisten ja hallinnon välisiä suhteita ja vähentäisivät osaltaan (etenkin nopeiden internetyhteyksien edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen osallistuvien) yritysten hallintokuluja, parantaisivat yritysten kilpailukykyä ja vauhdittaisivat niiden kehitystä.

—

muistuttaa, että paikallis- ja alueyhteisöt joutuvat osallistumaan digitaalisen infrastruktuurin rahoitukseen, sillä yksityiset operaattorit eivät toimi heikosti kannattavina pidetyillä alueilla, kuten maaseudulla. Jotta kaikilla kansalaisilla ja alueilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet käyttää uusia teknologioita, komitea pyytää komissiota tukemaan alue- ja paikallisyhteisöjen rahoitustoimintaa ensinnäkin sallimalla digitaalisen infrastruktuurin rahoittamisen kaikilla Euroopan alueilla osin EU:n rakennerahastovaroilla ja toiseksi tunnustamalla maaseutualueiden ja harvaan asuttujen alueiden digitaalisten kehittämishankkeiden olevan luonteeltaan taloudellista ja yleistä etua koskevia palveluja.

Esittelijä

Gábor BIHARY (HU, PSE), Budapestin pääkaupunkialueen valtuuston jäsen

Viiteasiakirja

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi

COM(2013) 147 final

1.

panee merkille Euroopan komission 26. maaliskuuta 2013 esittämän ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi. Ehdotus liittyy Euroopan digitaalistrategian väliarvioinnin yhteydessä esitettyyn kymmenkohtaiseen suunnitelmaan.

2.

toteaa tyytyväisenä, että asetusehdotus perustuu jäsenvaltioiden hyviin käytänteisiin ja jättää jäsenvaltioille laajan harkintavallan toimien järjestämisessä edistäen uudenlaista kulttuuria nopeiden yhteyksien saatavuuteen liittyvissä kysymyksissä.

3.

suhtautuu myönteisesti asetusehdotuksessa mainittuihin painopisteisiin (nopeat verkot, rakennustekniset työt, olemassa olevan infrastruktuurin yhteiskäyttö ja uuden aineellisen infrastruktuurin käyttöönoton tehostaminen sekä hallinnollisen taakan ja byrokratian vähentäminen), jotka kaikki kytkeytyvät aloihin, joilla kunnat ja alueet ovat yhtäaikaisesti sekä toimijoita että palvelujen tuottajia ja vastaanottajia.

4.

muistuttaa, että nopea laajakaistainfrastruktuuri on digitaalisten sisämarkkinoiden selkäranka ja ennakkoedellytys globaalille kilpailukyvylle muun muassa sähköisessä kaupankäynnissä. Kuten tiedonannossa "Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti" (1) tähdennetään, 10 prosentin lisäys nopeiden yhteyksien levinneisyydessä voi kasvattaa bkt:ta vuosittain 1–1,5 prosenttia ja työn tuottavuutta 1,5 prosenttia (2). Nopeiden yhteyksien käyttöönoton aikaansaama innovointi yrityksissä voi puolestaan synnyttää kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. (3)

5.

korostaa, ettei unionilla ole varaa jättää yrityksiä ja unionin kansalaisia maantieteellisesti kyseisen infrastruktuurin ulkopuolelle ja että unioni on sitoutunut pyrkimään Euroopan digitaalistrategiassa asetettuihin kunnianhimoisiin nopeiden yhteyksien saatavuutta koskeviin tavoitteisiin. Niiden mukaan vuonna 2013 kaikkien eurooppalaisten saatavilla olisi oltava peruslaajakaista ja vuoteen 2020 mennessä i) kaikkien eurooppalaisten ulottuvilla olisi oltava yli 30 Mbit/s:n yhteydet ja ii) vähintään 50 prosentissa eurooppalaisista talouksista olisi oltava yli 100 Mbit/s:n internetliittymä. Nämä tavoitteet voidaan kuitenkin saavuttaa vain sillä edellytyksellä, että kyseisen infrastruktuurin rakentamiskustannukset pienenevät koko EU:ssa.

6.

korostaa, että ohjattaessa ehdotetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen aiheena olevia prosesseja ja niihin liittyviä julkispoliittisia toimenpiteitä on ensiarvoisen tärkeää koordinoida Euroopan unionin, jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten toimia ja huolehtia siitä, että toissijaisuusperiaatetta noudatetaan täysipainoisesti, kuten alueiden komitea toteaa valkoisessa kirjassaan monitasoisesta hallinnosta (4).

7.

kiinnittää aiemmissa lausunnoissaan esittämiensä kantojen mukaisesti huomiota siihen, että Euroopan mahdollisuuksia kehittää tieto- ja viestintätekniikkapalveluita julkisella ja yksityisellä sektorilla tulee hyödyntää täysimääräisesti ja että paikallis- ja alueviranomaisten palveluita esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen, yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja sosiaalipalveluiden alalla tulee parantaa tieto- ja viestintätekniikan avulla. EU:n tukemat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, joissa on mukana tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen julkisten tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden alalla keskittyviä pk-yrityksiä sekä paikallis- ja alueviranomaisia, voivat tarjota erinomaisen perustan vahvistettaessa paikallista tietämystä ja osaamista eri puolilla EU:ta. (5)

8.

on korostanut jo aiemmin, että rationalisointi, nykyaikaistaminen ja hallintorasituksen pienentäminen keskeisinä kulujenkarsintatoimina sekä hallinnollisten menettelyjen ja palveluiden järkiperäistäminen ja yksinkertaistaminen antaisivat uutta pontta taloudelliselle toiminnalle ja vähentäisivät hallintokäsittelyjä ja byrokratiaa. Lisäksi ne helpottaisivat kansalaisten ja hallinnon välisiä suhteita ja vähentäisivät osaltaan (etenkin nopeiden internetyhteyksien edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen osallistuvien) yritysten hallintokuluja, parantaisivat yritysten kilpailukykyä ja vauhdittaisivat niiden kehitystä. (6)

9.

korostaa, että Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta paikallis- ja alueviranomaiset voidaan ottaa tosiasiallisesti ja täysipainoisesti mukaan tieto- ja viestintätekniikka-aloitteiden hallinnointiin. (7)

10.

panee merkille, että ehdotetulla asetuksella pyritään edistämään eurooppalaisille kuluttajille suunnattujen tietopalvelujen ja -tuotteiden laadun parantumista sekä turhien kulujen ja hallintorasituksen karsimista samalla kun tuetaan digitaalisia sisämarkkinoita ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

11.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat digitaalistrategian suositusten pääasiallisia kohderyhmiä etenkin laajakaistan käyttöönottoon liittyvissä asioissa ja voivat edistää ratkaisevasti strategian toteutumista. Uuden strategian paikallis- ja aluetason painopisteet voivat parantaa kansalaisten elämänlaatua, vahvistaa yhteiskunnallista ja taloudellista toimintaa, piristää aluekehitystä sekä edistää julkisten palvelujen ja paikallisen yritystoiminnan tehostumista ja tarkempaa kohdentamista. Alueilla ja kunnilla on lukuisia keinoja varmistaa, että nämä mahdollisuudet hyödynnetään optimaalisesti.

12.

pitää ilahduttavana, että ehdotettu asetus tarjoaa mahdollisuuksia edistää merkittävästi digitaalisen kuilun umpeenkuromista ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin pääsyä. Samalla vastataan unionin kansalaisten keskeisiin sosiaalisiin, kulttuurisiin ja taloudellisiin tarpeisiin. (8)

13.

tiedostaa, että tietoyhteiskunta on nopeuttanut taloudellista ja sosiaalista kehitystä erittäin merkittävästi, ja arvelee, että laajakaistainfrastruktuurin käyttöönoton tehostaminen vahvistaa tätä kehitystä entisestään. Komitea kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, miten helposti nuorison sekä demokraattisten perusarvojen kannalta vaarallisia sisältöjä voidaan levittää, ja korostaa, että tätä uhkaa voidaan vähentää asianmukaisen arvovalistuksen ja laajan mediakoulutuksen avulla. (9)

14.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli kohtuuhintaisten nopeiden yhteyksien yhdenvertaisen saatavuuden varmistamisessa esimerkiksi alueilla, joilla markkinat eivät toimi, sekä pilottihankkeiden vetämisessä sähköisten palvelujen hyödyntämiseen liittyvän kuilun umpeenkuromiseksi ja uusien lähestymistapojen kehittämisessä kansalaislähtöisiä julkisia sähköisiä palveluja varten. (10)

15.

kiinnittää Euroopan komission huomion siihen, että laajakaistainfrastruktuurin rahoittamiseksi paikallis- ja alueviranomaisten voimin saatetaan tarvita valtiontukia, joita ei tarvitse maksaa takaisin, ja kehottaa komissiota laatimaan tämän mahdollistavia sääntöjä.

16.

toistaa Euroopan digitaalistrategiasta antamassaan lausunnossa jo esittämänsä ehdotuksen siitä, että rahoituksessa ja muissa tukitoimissa olisi edistettävä sellaisten avointen laajakaistaverkkojen käyttöönottoa, jotka perustuvat horisontaaliseen verkkoarkkitehtuuriin ja liiketoimintamalliin, jossa konkreettinen pääsy verkkoon ja palveluiden tuottaminen on erotettu toisistaan, ja että nykyiset optiset kuituverkot tulisi avata kilpailulle. (11) Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että ns. mustan kuidun osalta (engl. dark fiber) – joka on eräänlainen passiivinen infrastruktuuri – tulee edistää aktiivisesti avoimen markkinoille pääsyn yritysmalleja.

17.

katsoo, että ottaen huomioon taajaan asuttujen alueiden ilmeinen kaupallinen kiinnostavuus maantieteellisen tasapainon varmistaminen edellyttää, että maaseudulle ja harvaan asutuille alueille sekä syrjäisimmille alueille tehtävien yksityisten investointien edistämiseen kiinnitetään erityishuomiota. Paikallis- ja alueviranomaiset voivat omaksua tässä ensiarvoisen tärkeän roolin ja koordinoida laajakaistayhteyksien kysyntää julkishallinnossa, yleistä turvallisuutta ylläpitävissä elimissä, paikallisissa kouluissa ja terveydenhuoltolaitoksissa, muodostaa paikallistasolla (koulujen, yhteisöjen, pk-yritysten jne.) ryhmiä ja laajakaistainfrastruktuurin demonstrointialueita kuluttajia varten sekä järjestää koulutusta.

18.

muistuttaa, että paikallis- ja alueyhteisöt joutuvat osallistumaan digitaalisen infrastruktuurin rahoitukseen, sillä yksityiset operaattorit eivät toimi heikosti kannattavina pidetyillä alueilla, kuten maaseudulla. Jotta kaikilla kansalaisilla ja alueilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet käyttää uusia teknologioita, komitea pyytää komissiota tukemaan alue- ja paikallisyhteisöjen rahoitustoimintaa ensinnäkin sallimalla digitaalisen infrastruktuurin rahoittamisen kaikilla Euroopan alueilla osin EU:n rakennerahastovaroilla ja toiseksi tunnustamalla maaseutualueiden ja harvaan asuttujen alueiden digitaalisten kehittämishankkeiden olevan luonteeltaan taloudellista ja yleistä etua koskevia palveluja.

19.

korostaa, että kaikille avointa tietoyhteiskuntaa tukevien tieto- ja viestintätekniikoiden olisi vastattava yhteiskunnan jokaisen jäsenen tarpeisiin, myös niiden, jotka ovat vaarassa syrjäytyä sosiaalisesti.

20.

tähdentää, että kohtuuhintaiset ja laadukkaat nopeat yhteydet voivat parantaa paikallis- ja alueviranomaisten tarjoamien palvelujen saatavuutta ja laatua sekä auttaa mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä markkinoimaan tuotteitaan. Syrjäisten – etenkin kaikkein syrjäisimpien – alueiden ja yhteisöjen odotetaan hyötyvän merkittävästi laajakaistapalvelujen yleistymisestä ja niiden käyttöönsaannin nopeutumisesta. (12)

21.

painottaa uusien käyttötapojen ja digitaalisten palvelujen olevan elintärkeitä alueiden houkuttelevuuden ja tasapainoisen kehittämisen näkökulmasta ja katsoo, että Euroopan unionin asettamien taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kaikilla on mahdollisuus hyödyntää tietotekniikkaa.

22.

suosittaa aiemmassa lausunnossaan (13) esittämiensä kantojen mukaisesti, että mahdollisuuksia, joita tarkasteltavana olevan asetuksen ja sen ansiosta nopeutuvan verkkojen käyttöönoton myötä saadaan, tulee hyödyntää Euroopassa täysimääräisesti tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen kehittämiseksi julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä paikallis- ja alueviranomaisten tarjoamien palvelujen parantamiseksi tieto- ja viestintätekniikan avulla esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen, julkisten hankintojen, turvallisuuden ja sosiaalipalveluiden alalla.

23.

kehottaa aiemmassa lausunnossaan (14) esittämiensä kantojen mukaisesti hyödyntämään mahdollisuuksia, joita tarkasteltavana olevan asetuksen ja sen ansiosta nopeutuvan verkkojen käyttöönoton myötä saadaan, täysimääräisesti myös rajatylittävien viranomaispalvelujen kehittämiseksi Euroopassa ja huolehtimaan siitä, että tässä yhteydessä toteutettavissa tietotekniikkahankkeissa käsitellään Euroopan laajuisesti näkökohtia, jotka liittyvät yhteentoimivuuteen, kansalaisten sähköiseen tunnistamiseen (Stork-hanke), sähköiseen allekirjoitukseen, sähköisiin asiakirjoihin ja muihin sähköisen hallinnon osatekijöihin.

24.

toteaa, että pilvipalvelujen potentiaalia (15) ei voida hyödyntää, ellei niiden edellyttämää infrastruktuuripohjaa luoda ensi tilassa.

25.

korostaa, että digitaaliset sisämarkkinat ovat Euroopan digitaalistrategian kulmakivi. Ne mahdollistavat kasvavien, toimivien ja elinvoimaisten Euroopan laajuisten markkinoiden luomisen laillisten digitaalisten sisältöjen ja online-palveluiden tuottamiselle ja levittämiselle sekä tarjoavat kuluttajille helpon, turvallisen ja joustavan pääsyn digitaalisten sisältöjen ja palveluiden markkinoille. (16) Komitea pitääkin ilahduttavana, että ehdotettu asetus sekä nopeuttaa tätä prosessia että vähentää siihen liittyviä kustannuksia.

26.

pitää oleellisena, että nopeita verkkoja käyttöönotettaessa alue- ja paikallistason viranomaisilla on myös käytettävissään asianmukaiset sisäiset resurssit sekä asiakirjojen digitoinnin edellyttämä vakaa rahoitus. (17)

27.

toteaa, että ehdotettu asetus vaikuttaa tieto- ja viestintäteknisiin toimenpiteisiin, joiden avulla pyritään vastaamaan energiatehokkuushaasteisiin (18), sekä luonnonvarojen hyödyntämisessä tarvittaviin järjestelmiin.

28.

kannattaa tavoitetta maksimoida verkkojen välisiä synergioita asetuksella, joka koskee sähköisten viestintäverkkojen tarjoajien lisäksi myös kaikkia sellaisten fyysisten infrastruktuurien omistajia, joihin voidaan sijoittaa sähköisen viestintäverkon elementtejä. Kyse on esimerkiksi sähkö-, kaasu-, vedenjakelu-, viemäri- ja lämmönjakeluverkoista sekä liikennepalveluista. Komitea ilmaisee kuitenkin kantavansa turvallisuuteen liittyvistä syistä ja suurten kustannusten takia huolta asetuksen soveltamisesta kriittisen tärkeisiin infrastruktuureihin, kuten suurkaupunkien metrotunneleihin.

29.

pitää valitettavana, että televiestintäpalvelut ja -infrastruktuuri jakautuvat edelleen hyvin tiukasti valtioiden rajojen mukaan, vaikka nopea laajakaistainfrastruktuuri on digitaalisten sisämarkkinoiden selkäranka ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ennakkoedellytys.

30.

katsoo, että koska suurin osa verkkojen käyttöönoton kokonaiskustannuksista aiheutuu rakennusteknisistä töistä, on olennaisen tärkeä sääntelyn edistysaskel, että jokaisella verkko-operaattorilla on vastaisuudessa oikeus tarjota käyttöoikeuksia fyysiseen infrastruktuuriinsa (kuten kaapelikanaviin, kaapelinsuojaputkiin, kaapelikaivoihin, jakokaappeihin, pylväisiin, mastoihin, antenneihin, torneihin ja muihin tukirakennelmiin) tai hyödyntää näitä (kohtuuhintaan ja kohtuullisin ehdoin) nopeiden sähköisten viestintäverkkojen elementtien käyttöönottoa varten ja että tätä varten tarvittavien tietojen on oltava avoimuuden turvaamiseksi saatavilla keskitetyssä tietopisteessä.

31.

kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että hintoja ja maksuja määritettäessä ei tulisi jättää huomiotta sosiaalisia ja yhteenkuuluvuustavoitteita.

32.

pitää myönteisenä, että asetuksessa käsitellään kysymystä rakennusteknisten töiden koordinoinnista, etenkin koska kyseiset investoinnit rahoitetaan osittain tai kokonaan julkisista varoista. Komitea huomauttaa kuitenkin, ettei asetuksessa viitata lainkaan julkisia hankintoja koskeviin vaikutuksiin.

33.

pitää valitettavana, ettei asetuksessa mainita mitenkään paikallisyhteisöjen roolia, vaikka rakennusteknisten töiden koordinointi tapahtuu juuri niiden alueella. Komitea suosittaakin, että komissio sisällyttää asetukseen viittauksen paikallis- ja alueviranomaisiin.

34.

kannattaa keskitetylle tietopisteelle esitettyä roolia lupamenettelyn edistämisessä ja koordinoinnissa ja pitää kuuden kuukauden enimmäismääräaikaa riittävänä.

35.

pitää valitettavana, ettei asetuksessa käsitellä alueellisten viranomaisten roolia lupamenettelyssä, vaikka se kuuluu useimmiten juuri paikallisviranomaisten toimivaltaan. Komitea ilmaisee huolensa suurista kustannuksista, joita paikallishallinnolle usein aiheutuu tähän liittyen.

36.

pitää merkittävänä edistysaskeleena säännöstä siitä, että lupahakemuksen yhteydessä tulee esittää yhtenä kriteerinä velvollisuus asentaa uusiin rakennuksiin nopeita yhteyksiä tukeva fyysinen infrastruktuuri verkon liityntäpisteisiin saakka.

37.

suhtautuu myönteisesti velvoitteeseen varustaa monen asunnon uudisrakennukset ja peruskorjattavat rakennukset keskitinpisteellä, jota sähköisten viestintäverkkojen tarjoajat voivat hyödyntää, mutta katsoo, että kannattaisi täsmentää velvoitteen koskevan myös sosiaalisin perustein myönnettäviin asuntoihin tehtäviä investointeja. Näin varmistettaisiin, että tällaisissa asunnoissa asuvilla, mahdollisesti tietoyhteiskunnasta syrjäytymässä olevilla ihmisillä on mahdollisuus käyttää laajakaistapalveluja. Komitea katsoo kuitenkin, että siinä tapauksessa tulisi tukea asetetun tavoitteen saavuttamista kaikin tavoin.

38.

toteaa, että asetusehdotuksessa nykyisellään suositetut toimenpiteet vaikuttavat toissijaisuusperiaatteen mukaisilta. Nopean sähköisen viestinnän infrastruktuurin käyttöönottokustannusten vähentämiseksi tarvitaan unionin toimia, jotta voidaan parantaa sisämarkkinoiden luomisen ja toiminnan edellytyksiä ja poistaa voimassa olevien valtiollisten ja valtiota alempien hallintotasojen sääntelyn ja hallinnollisten käytäntöjen eroista johtuvat sisämarkkinoiden toiminnan esteet. Nämä erot jarruttavat eurooppalaisten yritysten laajentumista ja kasvua, heikentävät Euroopan kilpailukykyä ja luovat investointia ja rajatylittävää toimintaa haittaavia esteitä.

39.

katsoo, että rajatylittäviä näkökohtia käsittävillä aloilla ehdotetut toimenpiteet ovat tarpeellisia, sillä jäsenvaltiot ja/tai paikallis- ja alueyhteisöt eivät kykene yksin sääntelemään asianmukaisesti kansainvälisiä kysymyksiä, jotka ovat tässä yhteydessä ratkaisevan tärkeitä. Kattava laajakaistaverkko myös vahvistaisi alueellista yhteenkuuluvuutta.

40.

toteaa, että asetuksen perustavoitteena on helpottaa ja edesauttaa nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönottoa edistämällä olemassa olevan fyysisen infrastruktuurin yhteiskäyttöä ja mahdollistamalla uuden fyysisen infrastruktuurin tehokkaampi käyttöönotto, jotta tällaiset verkot voidaan ottaa käyttöön pienemmin kustannuksin.

41.

katsoo, että ehdotetut toimenpiteet ovat valtakunnallisen ja alue- ja paikallistason yksittäisiin toimiin verrattuna ilmeisen hyödyllisiä, etenkin koska keskeiset toimenpiteet koskevat seuraavia neljää ongelmakenttää: nopeat verkot, rakennustekniset työt, olemassa olevan infrastruktuurin yhteiskäyttö ja uuden aineellisen infrastruktuurin käyttöönoton tehostaminen sekä hallinnollisen taakan vähentäminen.

42.

huomauttaa, että yhteisestä eurooppalaisesta lähestymistavasta tarkasteltavana oleviin kysymyksiin nähden on se hyöty, että vältytään turhalta päällekkäisyydeltä ja saavutetaan mittakaavaetuja. Komitea korostaa, että tällainen lähestymistapa on oleellisen tärkeä, koska internet on kaikenkattavuutensa ja rajatylittävyytensä johdosta välttämätön tieto- ja viestintätekniikan tarjoaman taloudellisen ja sosiaalisen potentiaalin mahdollisimman tehokkaaksi hyödyntämiseksi.

43.

toteaa, että asetusehdotuksessa nykyisellään suositetut toimenpiteet vaikuttavat suhteellisuusperiaatteen mukaisilta. Ehdotetut toimenpiteet rajoittuvat näet vain siihen, mikä on välttämätöntä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on vähentää esteitä, jotka haittaavat pääsyä fyysisiin infrastruktuureihin.

44.

toteaa, että asetuksessa ehdotettavilla kustannusten vähentämistoimenpiteillä pyritään lisäämään koordinointia ja avoimuutta sekä yhdenmukaistamaan vähimmäistason välineet, joilla luodaan sidosryhmille edellytykset hyödyntää synergioita ja vähentää käyttöönottoon liittyviä puutteita.

45.

korostaa, että ehdotetuilla toimenpiteillä ei pakoteta soveltamaan mitään erityistä talousmallia ja jäsenvaltioille jätetään mahdollisuus hyväksyä yksityiskohtaisempia säännöksiä. Näin ollen toimenpiteillä pikemminkin täydennetään jäsenvaltioissa meneillään olevia aloitteita kuin pyritään vaikuttamaan niihin. Jäsenvaltioille jää myös mahdollisuus kehittää toimintaa omien nykyisten toimiensa pohjalta ja organisoida sitä entisillä tai uusilla tavoilla, jotka parhaiten vastaavat niiden erityistarpeisiin, aiheuttamatta välttämättä lisäkustannuksia.

46.

korostaa kuitenkin, että oikeusvarmuuden takaamiseksi asetuksessa on määriteltävä, mihin toimiin Euroopan komissio ryhtyy, kun jäsenvaltiot ilmoittavat vapautuksista.

47.

kannattaa asetuksen valitsemista säädösmuodoksi, vaikka direktiivi tarjoaakin jäsenvaltioille enemmän liikkumavaraa. Komitea katsoo kuitenkin, että riittävän joustavasti sovellettuna asetuksella voidaan saada kustannusten vähentämiseen liittyvät välineet nopeammin käyttöön, jotta voidaan tukea Euroopan digitaalistrategian tavoitteita, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä.

48.

toteaa sääntelyn parantamiseen liittyen yleisesti, että asetusehdotuksessa viitataan useaan otteeseen nimenomaisesti paikallis- ja aluetasoon. Kun otetaan huomioon paikallis- ja alueviranomaisten toimivaltuudet ja perustava rooli tieto- ja viestintätekniikan soveltamisaloihin (erityisesti nopeiden verkkojen kehittämiseen) liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanossa, unionin ja jäsenvaltioiden olisi kuultava paikallis- ja alueviranomaisia säännöllisesti, kun laaditaan ja pannaan täytäntöön Euroopan digitaalistrategian toteuttamiseen liittyviä toimenpiteitä.

49.

kehottaa Euroopan komissiota pyytämään alueiden komitealta aikanaan lausunnon uudelleentarkastelukertomuksesta, joka annetaan kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.