(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY (3) 3 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus kaikissa liikennemuodoissa on vuonna 2020 vähintään 10 prosenttia liikenteen energian loppukulutuksesta. Biopolttoaineiden sekoittaminen polttoaineisiin on yksi jäsenvaltioiden käytettävissä olevista keinoista, jonka avulla tämä tavoite voidaan saavuttaa, ja sen odotetaan olevan pääasiallinen keino. Muita käytettävissä olevia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat energiankulutuksen vähentäminen, mikä on välttämätöntä, koska uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian pakollista prosentuaalista tavoitetta on todennäköisesti yhä vaikeampi saavuttaa kestävällä tavalla, jos energian kokonaiskysyntä liikenteessä jatkaa kasvuaan, ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käyttö. [tark. 123]

(2)

Kun otetaan huomioon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat unionin tavoitteet ja tieliikenteen polttoaineiden merkittävä vaikutus näihin päästöihin, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY (4) 7 a artiklan 2 kohdassa edellytetään, että polttoaineiden toimittajat vähentävät unionissa maantieajoneuvoissa, liikkuvissa työkoneissa, maatalous- ja metsätraktoreissa sekä huvialuksissa, kun ne eivät ole merellä, käytettyjen polttoaineiden energiayksikköä kohti laskettuja elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä (”kasvihuonekaasuintensiteettiä”) vähintään kuusi prosenttia 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä. Biopolttoaineiden , joista ei aiheudu ollenkaan kasvihuonekaasupäästöjä tai joista aiheutuu vähän tällaisia päästöjä, sekoittaminen väistämättömästä jätekaasusta liikenteen hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia käyttämällä saataviin muihin polttoaineisiin on yksi kuuluu fossiilisten polttoaineiden toimittajien käytettävissä olevista keinoista, jonka oleviin keinoihin, joiden avulla toimitettujen polttoaineiden kasvihuonekaasuintensiteettiä voidaan vähentää. [tark. 2]

(3)

Direktiivin 2009/28/EY 17 artiklassa vahvistetaan kestävyyskriteerit, jotka biopolttoaineiden ja bionesteiden on täytettävä, jotta ne voidaan ottaa huomioon direktiivin tavoitteiden saavuttamisessa ja jotta ne voidaan sisällyttää julkisiin tukijärjestelmiin. Näihin kriteereihin lukeutuu kasvihuonekaasupäästöjen vähimmäisvähennys, joka biopolttoaineilla ja bionesteillä on saavutettava fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Vastaavat kestävyyskriteerit vahvistetaan biopolttoaineille direktiivin 98/70/EY 7 b artiklassa.

(3 a)

Vaikka direktiivissä 98/70/EY ja direktiivissä 2009/28/EY käytetään ilmaisuja ”biopolttoaineet” ja ”bionesteet”, niiden säännöksiä, myös asiaankuuluvia kestävyyskriteerejä, sovelletaan kaikkiin mainituissa direktiiveissä määriteltyihin uusiutuviin polttoaineisiin. [tark. 4]

(4)

Kun aiemmin elintarvike-, rehu- ja kuitumarkkinoiden tarpeisiin käytettyjä laidunmaita tai maatalousmaita muunnetaan biopolttoaineiden tuotantoon, muu kuin polttoaineisiin liittyvä kysyntä on edelleen tyydytettävä joko tehostamalla olemassa olevaa tuotantoa tai ottamalla muuta kuin maatalousmaata tuotantokäyttöön jossain toisaalla. Viimeksi mainittu vaihtoehto merkitsee epäsuoraa maankäytön muutosta, ja jos siihen sisältyy sellaisen maan käyttötavan muuttaminen, johon on sitoutunut paljon hiiltä, se voi johtaa merkittäviin kasvihuonekaasupäästöihin. Direktiiveihin 98/70/EY ja 2009/28/EY olisi siis sisällyttävä epäsuoraa maankäytön muutosta koskevia säännöksiä, kun otetaan huomioon, että nykyiset biopolttoaineet tuotetaan pääasiassa olemassa olevalla maatalousmaalla kasvatetuista viljelykasveista. [tark. 124]

(4 a)

Direktiivin 2009/28/EY 19 artiklan 7 kohdassa ja direktiivin 98/70/EY 7 d artiklan 6 kohdassa edellytetään sellaisten asianmukaisten toimien toteuttamista, joilla vastataan epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuviin, kasvihuonekaasupäästöihin kohdistuviin vaikutuksiin, siten, että samalla otetaan huomioon jo tehtyjen investointien suojaamisen tarve. [tark. 126]

(5)

Jäsenvaltioiden toimittamiin biopolttoaineiden kysyntäennusteisiin ja niihin arvioihin perustuen, jotka koskevat epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä eri biopolttoaineiden raaka-aineilla, on todennäköistä, että epäsuoraan maankäytön muutokseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittäviä ja voivat kumota kumoavat yksittäisillä biopolttoaineilla saavutetut kasvihuonekaasusäästöt joko osittain tai kokonaan. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2020 maassa viljelyyn perustuville biopolttoaineille on myönnetty suuri määrä julkista tukea (10 miljardia euroa vuodessa), ja sen vuoksi vuonna 2020 lähes koko biopolttoainetuotannon odotetaan olevan peräisin sellaisella maalla kasvatetuista viljelykasveista, jota voitaisiin käyttää elintarvike- ja rehumarkkinoiden kysynnän tyydyttämiseen. Lisäksi ravintona käytettävistä viljelykasveista tuotettujen biopolttoaineiden tuotanto aiheuttaa elintarvikkeiden hintojen epävakautta ja sillä saattaa olla merkittäviä kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia toimeentuloon ja ihmisoikeuksien, kuten köyhien paikallisyhteisöjen ravinnon saantia tai maan saatavuutta koskevien oikeuksien, toteutumiseen unionin ulkopuolisissa maissa. Tällaisten päästöjen ja kielteisten sosiaalisten vaikutusten vähentämiseksi ja kyseisten elintarviketurvaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten lieventämiseksi on asianmukaista erottaa toisistaan eri viljelykasviryhmät kuten öljykasvit, viljakasvit, sokerikasvit ja muut tärkkelystä sisältävät viljelykasvit keskittyä erityisesti vähentämään maassa kasvatettujen biopolttoaineiden suunniteltua käyttöä sekä ottaa huomioon epäsuoran maankäytön muutoksesta aiheutuvat päästöt, kun lasketaan direktiivissä 2009/28/EY ja direktiivissä 98/70/EY säädettyjen kestävyyskriteerien nojalla edellytettyjä kasvihuonekaasupäästöjen säästöjä . Riskin torjumiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä on myös syytä kannustaa tutkimusta ja kehitystä sellaisten uusien kehittyneiden biopolttoaineiden aloilla, jotka eivät kilpaile elintarvikemarkkinoiden käyttämästä maatalousmaasta, ja tutkia edelleen eri viljelykasviryhmien vaikutuksia sekä suoriin että epäsuoriin maankäytön muutoksiin . [tark. 8]

(6)

Liikennesektorilla tullaan todennäköisesti tarvitsemaan nestemäisiä uusiutuvia polttoaineita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kehittyneet biopolttoaineet, kuten jätteistä ja levistä tuotetut biopolttoaineet, tuottavat suuria kasvihuonekaasusäästöjä ja niihin liittyy vähäinen epäsuorien maankäytön muutosten riski eivätkä ne kilpaile suoraan elintarvike- ja rehumarkkinoiden käyttämästä maatalousmaasta. Siksi on asianmukaista edistää tällaisten kehittyneiden biopolttoaineiden entistä suurempaa tuotantoa, sillä niitä ei ole tällä hetkellä kaupallisesti saatavilla suurina määrinä, mikä johtuu osittain julkisista tuista käytävästä kilpailusta sellaisten vakiintuneiden biopolttoaineteknologioiden kanssa, jotka perustuvat ravintona käytettäviin viljelykasveihin. Kehittyneille biopolttoaineille olisi tarjottava lisäkannustimia kasvattamalla niiden painotusta perinteisiin biopolttoaineisiin verrattuna, kun arvioidaan direktiivissä 2009/28/EY liikenteelle asetetun 10 prosentin tavoitteen saavuttamista. Tässä yhteydessä vuoden 2020 jälkeisessä uusiutuvaa energiaa koskevassa toimintakehyksessä olisi tuettava ainoastaan kehittyneitä biopolttoaineita, joiden arvioidut vaikutukset epäsuoraan maankäytön muutokseen ovat vähäiset ja joiden kokonaiskasvihuonekaasusäästöt ovat merkittävät.

(6 a)

Kannustintoimenpiteiden, erityisesti kehittyneiden biopolttoaineiden edistämiseen tarkoitettujen toimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että jäsenvaltioiden laatimissa tukitoimissa ja -järjestelmissä biopolttoaineiden määrät voidaan tunnistaa, varmentaa ja niiden laatua voidaan valvoa, siten että estetään vilpilliset tai harhaanjohtavat väitteet biopolttoainetuotteen alkuperästä ja se, että biopolttoainemääristä tehdään useita ilmoituksia kahdessa tai useammassa kansallisessa järjestelmässä tai kansainvälisessä akkreditointijärjestelmässä. [tark. 11]

(6 b)

Vaikka jätteistä ja jäämistä tuotetuilla biopolttoaineilla ja bionesteillä saadaan mahdollisesti aikaan suuria kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä samalla kun niiden kielteiset ympäristöä koskevat, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ovat vähäisiä, on asianmukaista arvioida tarkemmin niiden saatavuutta, etuja ja riskejä muun muassa vuoden 2020 jälkeen laadittavan politiikan pohjaksi. Samalla tarvitaan lisätietoja sekä tavanomaisten että kehittyneiden biopolttoaineiden hyödyistä energiavarmuuden kannalta, erityisesti siltä osin kuin niiden tuotannossa käytetään suoraan tai välillisesti fossiilisia polttoaineita. Komissiolle olisi annettava valtuudet laatia kertomus ja tarvittaessa tehdä Euroopan parlamentille ja neuvostolle näitä seikkoja koskevia ehdotuksia. Kertomuksessa olisi otettava huomioon ympäristöä koskevat, sosiaaliset ja taloudelliset vaihtoehtoiskustannukset sille, että raaka-aineita käytetään muuhun kuin biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoon, jotta varmistetaan, että kertomuksessa esitetään kaikki myönteiset ja kielteiset vaikutukset. [tark. 12]

(6 c)

Kaikissa jäsenvaltioissa olisi oltava markkinoilla saatavilla tasa- ja korkealaatuisia tavanomaisia ja kehittyneitä biopolttoaineita. Tämän tavoitteen saavuttamisen tueksi komission olisi kiireellisesti annettava Euroopan standardointikomitealle (CEN) selkeät valtuudet laatia teknistä suorituskykyä koskevat standardit kehittyneille biopolttoaineille ja lopullisille polttoaineseoksille ja tarvittaessa tarkistaa tavanomaisia biopolttoaineita koskevia standardeja sen varmistamiseksi, että lopullisen polttoainetuotteen laatu ei alenna hiilidioksidipäästöjä koskevaa suorituskykyä eikä ajoneuvojen yleistä toiminnallista suorituskykyä. [tark. 13]

(7)

Jotta voitaisiin varmistaa biopohjaisten tuotannonalojen kilpailukyky pitkällä aikavälillä, ja kun otetaan huomioon vuonna 2012 annettu tiedonanto ”Innovointistrategia kestävää kasvua varten: biotalousstrategia Euroopalle” ja tiedonanto ”Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa”, joissa tuetaan yhdennettyjen ja monipuolisten biojalostamojen käyttöönottoa kaikkialla Euroopassa, direktiivissä 2009/28/EY olisi säädettävä tehokkaammista kannustimista, joissa asetetaan etusijalle sellaisten biomassaraaka-aineiden käyttö, joilla ei ole suurta kaupallista arvoa muuhun käyttöön kuin biopolttoaineina tai jotka eivät aiheuta paikallisia ekosysteemejä heikentävää ympäristövaikutusta ravintona käytettävien viljelykasvien viljelyyn käytettävän maan ja veden määrän vähentymisen seurauksena . [tark. 129]

(7 a)

Direktiivin 98/70/EY, direktiivin 2009/28/EY ja unionin politiikan muiden alojen lainsäädännön välistä johdonmukaisuutta olisi parannettava synergioiden hyödyntämiseksi ja oikeusvarmuuden lisäämiseksi. Direktiivin 98/70/EY ja direktiivin 2009/28/EY jätettä ja jäämiä koskevat määritelmät olisi yhdenmukaistettav annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/98/EY  (5) vahvistettujen määritelmien kanssa. Direktiivissä 98/70/EY ja direktiivissä 2009/28/EY luetellut jäte- ja jäämävirrat olisi määritettävä paremmin komission päätöksellä 2000/532/EY  (6) vahvistetun Euroopan jäteluettelon jätekoodien avulla, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa kyseisten direktiivien soveltamista voidaan helpottaa. Biopolttoaineiden ja bionesteiden edistämisen direktiivin 98/70/EY ja direktiivin 2009/28/EY mukaisesti olisi oltava yhdenmukaista direktiivin 2008/98/EY tavoitteiden ja tarkoituksen kanssa. Jotta voidaan saavuttaa unionin päämäärä kierrätysyhteiskuntaan siirtymisestä, direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa säädetty jätehierarkia olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön. Tämän edistämiseksi jätteiden ja jäämien käytön biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotannossa olisi oltava osa jäsenvaltioiden direktiivin 2008/98/EY V luvun mukaisesti laatimia jätteenhallintasuunnitelmia ja jätteenehkäisyohjelmia. Direktiivin 98/70/EY ja direktiivin 2009/28/EY soveltaminen ei saisi vaarantaa direktiivin 2008/98/EY täysimääräistä täytäntöönpanoa. [tark. 16]

(8)

Uusissa laitoksissa tuotettujen biopolttoaineiden ja bionesteiden kasvihuonekaasusäästöjen vähimmäiskynnystä olisi korotettava 1 päivästä heinäkuuta 2014 alkaen, jotta voidaan parantaa niiden yleistä kasvihuonekaasutasetta sekä ehkäistä lisäinvestointeja laitoksiin, joiden kasvihuonekaasusäästöihin liittyvä suorituskyky on alhainen. Korotuksen yhteydessä turvataan biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantokapasiteettiin tehdyt investoinnit direktiivin 2009/28/EY 19 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

(8 a)

Edistettäessä uusiutuvien energialähteiden ja polttoaineiden markkinoiden kehitystä olisi kiinnitettävä huomiota niiden vaikutukseen sekä ilmastoon että alueellisiin ja paikallisiin kehitysmahdollisuuksiin ja työllisyyteen. Toisen sukupolven biopolttoaineiden ja kehittyneiden polttoaineiden tuotannolla voidaan luoda työpaikkoja ja saada aikaan kasvua erityisesti maaseutualueilla. Unionin alueiden energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat myös tavoitteita edistettäessä uusiutuvien energialähteiden ja polttoaineiden markkinoita. [tark. 17]

(9)

Jotta voidaan valmistautua siirtymiseen kehittyneisiin biopolttoaineisiin ja minimoida epäsuoraan maankäytön muutokseen liittyvät kokonaisvaikutukset vuoteen 2020 ulottuvana ajanjaksona, on asianmukaista rajoittaa direktiivin 2009/28/EY liitteessä VIII olevassa A osassa ja direktiivin 98/70/EY liitteessä V olevassa A osassa sitä ravintona käytettävistä viljelykasveista saatavien biopolttoaineiden ja bionesteiden määrää, joka voidaan ottaa huomioon direktiivin 2009/28/EY mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Se viljakasveista ja muista paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista, sokerikasveista ja öljykasveista tuotettujen biopolttoaineiden ja bionesteiden osuus, joka voidaan ottaa huomioon arvioitaessa direktiivin 2009/28/EY tavoitteiden saavuttamista, olisi rajoitettava tällaisten biopolttoaineiden ja bionesteiden osuuteen vuonna 2011 kulutetuista polttoaineista, asettamatta kuitenkaan rajaa tällaisten biopolttoaineiden kokonaiskäytölle.

(10)

Direktiivin 2009/28/EY 3 artiklan d alakohdassa asetettu 5 prosentin kuuden prosentin raja ei vaikuta jäsenvaltioiden vapauteen määrittää oma kehityspolkunsa, jonka mukaisesti ne pyrkivät täyttämään tämän perinteisten biopolttoaineiden osuutta koskevan vaatimuksen yleisen 10 prosentin tavoitteen puitteissa. Tämän seurauksena markkinoille voidaan edelleen tuoda vapaasti biopolttoaineita, jotka on tuotettu ennen vuoden 2013 loppua toiminnassa olleissa laitoksissa. Tämä muutosdirektiivi ei näin ollen vaikuta tällaisten laitosten toiminnanharjoittajien oikeutettuihin odotuksiin. [tark. 183]

(10 a)

Olisi tarjottava kannustimia, joilla pyritään edistämään uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käyttöä liikenteessä. Lisäksi olisi kannustettava liikennealaa energiatehokkuuteen ja energiansäästötoimenpiteisiin. [tark. 133]

(11)

Epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvat arvioidut päästöt olisi sisällytettävä direktiivien 98/70/EY ja 2009/28/EY mukaisesti annettaviin kertomuksiin kasvihuonekaasupäästöistä. Sellaisista raaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden, jotka eivät lisää maan kysyntää, kuten jäteraaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden, päästökertoimeksi olisi vahvistettava nolla.

(11 a)

Jäsenvaltioiden olisi voitava kanavoida taloudelliset varansa, jotka on tällä hetkellä kokonaan tai osittain osoitettu energian tuottamiseen viljasta ja muista paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista, sokerista, öljykasveista ja muista viljeltävistä energiakasveista tuotettavista biopolttoaineista, lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa ja erityisesti tuulienergiaa, aurinkoenergiaa, vuorovesienergiaa ja geotermistä energiaa, jotka kaikki ovat osoittaneet olevansa uusiutuvia ja kestäviä. [tark. 22]

(11 b)

Komission hyväksymät vapaaehtoiset järjestelmät ovat pääasiallisia välineitä, joilla talouden toimijat voivat osoittaa noudattavansa direktiivin 98/70/EY 7 b artiklassa ja direktiivin 2009/28/EY 17 artiklassa asetettuja kestävyyskriteerejä. Ei kuitenkaan ole olemassa kriteerejä, jotka näiden järjestelmien on täytettävä saadakseen hyväksynnän. Sen vuoksi olisi säädettävä selkeämmät säännöt. Tämän direktiivin vaatimusten mukaisina olisi pidettävä vain sellaisia järjestelmiä, joissa on tehokkaat mekanismit, joilla taataan tarkastusten riippumattomuus ja luotettavuus sekä paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen osallistuminen. Järjestelmissä olisi lisäksi oltava selkeät ja tiukat säännöt, joiden mukaisesti säännösten vastaiset biopolttoaine- ja bioneste-erät poistetaan järjestelmästä. Jotta järjestelmien tehokasta toimintaa voitaisiin seurata ja toteuttaa, komission olisi saatava käyttöönsä kaikki asian kannalta merkitykselliset asiakirjat, jotka antavat aihetta epäillä väärinkäytöksiä. [tark. 23]

(11 c)

Direktiivissä 98/70/EY ja direktiivissä 2009/28/EY ei ole mitään vapaaehtoisten järjestelmien hyväksymismenettelyä koskevia säännöksiä, ja siksi niiden avulla ei voida varmistaa tehokkaasti kestävyyskriteerien noudattamista ja avoimuutta. Näin ollen on asianmukaista, että komissio asettaa pakolliset vähimmäisvaatimukset sellaisille järjestelmille, joiden katsotaan noudattavan kestävyyskriteerejä. [tark. 24]

(11 d)

Maan ottaminen biopolttoainekasvien viljelykäyttöön ei saisi johtaa paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen siirtymiseen pois asuinsijoiltaan. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön erityistoimenpiteitä alkuperäisyhteisöjen maa-alueiden suojelemiseksi. [tark. 25]

(11 e)

Direktiivissä 98/70/EY ja direktiivissä 2009/28/EY säädetään raaka-aineiden erilaisesta kohtelusta sen mukaan, lasketaanko ne jätteiksi, tähteiksi vai sivutuotteiksi. Näiden kategorioiden määritelmien puuttuminen tällä hetkellä aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta, joka voi muodostua täytäntöönpanon ja noudattamisen esteeksi. Näin ollen olisi laadittava näihin eri kategorioihin kuuluvien raaka-aineiden ohjeellinen luettelo. [tark. 27]

(12)

Komission olisi tarkasteltava uudelleen direktiivin 2009/28/EY liitteeseen VIII ja direktiivin 98/70/EY liitteeseen V sisältyvien maankäytön muutoksen päästötekijöiden arviointiin käytettävää menetelmää sen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen. Tätä varten, ja jos se on viimeisimmän saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella aiheellista, komission olisi harkittava mahdollisuutta tarkistaa ehdotettuja viljelykasviryhmien epäsuoran maankäytön muutoksen tekijöitä sekä mahdollisuutta ottaa käyttöön tekijöitä muilla jaottelutasoilla ja sisällyttää menetelmään lisäarvoja, jos uusia biopolttoaineiden raaka-aineita tulee markkinoille.

(13)

Direktiivin 2009/28/EY 19 artiklan 8 kohtaan ja direktiivin 98/70/EY 7 d artiklan 8 kohtaan sisältyy säännöksiä, joilla edistetään biopolttoaineiden raaka-aineiden kasvatusta vakavasti huonontuneella maalla ja erittäin pilaantuneella maalla väliaikaisena toimenpiteenä, jolla pyritään lieventämään epäsuoraa maankäytön muutosta. Nämä säännökset eivät ole enää nykyisessä muodossaan riittäviä, ja ne on liitettävä osaksi tässä direktiivissä vahvistettua lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet pysyvät kokonaisuudessaan johdonmukaisina.

(14)

On asianmukaista yhdenmukaistaa oletusarvojen käyttämistä koskevat säännöt, jotta voidaan varmistaa tuottajien tasapuolinen kohtelu riippumatta siitä, missä tuotanto tapahtuu. Kolmannet maat voivat käyttää oletusarvoja, kun taas EU:n tuottajien on käytettävä todellisia arvoja, jos ne ovat korkeampia kuin oletusarvot, tai jos jäsenvaltio ei ole antanut kertomusta, mikä lisää EU:n tuottajien hallinnollista taakkaa. Siksi nykyisiä sääntöjä olisi yksinkertaistettava siten, että oletusarvojen käyttö ei rajoitu niihin unionin alueisiin, jotka sisältyvät direktiivin 2009/28/EY 19 artiklan 2 kohdassa ja direktiivin 98/70/EY 7 d artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin.

(14 a)

Jotta voidaan täyttää liikenteen alan uusiutuvan energian tavoitteet samalla kun minimoidaan maankäytön muutosten kielteiset vaikutukset, on edistettävä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käyttöä, liikennemuodosta toiseen siirtymistä, julkisen liikenteen suurempaa hyödyntämistä ja energiatehokkuutta. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen pyrittävä lisäämään energiatehokkuutta ja vähentämään energian kokonaiskulutusta liikenteessä sekä edistämään sähköautojen jalansijaa markkinoilla ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käyttöä liikennejärjestelmissä liikennettä koskevan valkoisen kirjan mukaisesti. [tark. 29 ja 139]

(15)

Tämän direktiivin tavoitteena olisi oltava liikennealan polttoaineiden yhteismarkkinoiden luominen ja sen varmistaminen, että näiden polttoaineiden tuotannossa ja käytössä turvataan ympäristönsuojelun vähimmäistaso ja vältetään haitalliset vaikutukset elintarviketurvaan ja maankäyttöoikeuksiin. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin näitä tavoitteita, joita ovat tieliikenteen ja liikkuvien työkoneiden polttoaineiden yhteismarkkinoiden luominen ja ympäristön suojeleminen vähimmäistasolla näiden polttoaineiden käytöltä, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. [tark. 30]

(16)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tultua voimaan komissiolle direktiiveillä 2009/28/EY ja 98/70/EY siirretty toimivalta on mukautettava mainitun sopimuksen 290 artiklaan.

(17)

Jotta varmistetaan tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (7) mukaisesti.

(18)

Jotta direktiivi 98/70/EY voidaan mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen tarkoitettua mekanismia, menetelmiä koskevia periaatteita ja oletusarvoja, joita tarvitaan sen arvioimiseksi, täyttävätkö biopolttoaineet kestävyyskriteerit, kriteereitä ja maantieteellisiä alueita biologisesti erittäin monimuotoisten ruohoalueiden määrittämiseksi, epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien päästöjen laskentamenetelmää, metallisten lisäaineiden sallittua määrää polttoaineissa, polttoaineiden laatuvaatimuksiin liittyviä sallituja analyyttisiä menetelmiä ja sallittua höyrynpainetta koskevaa poikkeusta bioetanolia sisältävälle bensiinille.

(19)

Jotta direktiivi 2009/28/EY voidaan mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat niiden biopolttoaineiden raaka-aineiden luetteloa, jotka otetaan huomioon moninkertaisina 3 artiklan 4 kohdassa asetetun tavoitteen saavuttamisessa, liikenteen polttoaineiden energiasisältöä, kriteerejä ja maantieteellisiä alueita biologisesti erittäin monimuotoisten ruohoalueiden määrittämiseksi, epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien päästöjen laskentamenetelmää sekä menetelmiä koskevia periaatteita ja oletusarvoja, joita tarvitaan sen arvioimiseksi, täyttävätkö biopolttoaineet ja bionesteet kestävyyskriteerit.

(20)

Komission olisi arvioitava parhaan ja viimeisimmän saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella, kuinka hyvin tällä direktiivillä käyttöön otetuilla toimenpiteillä onnistutaan rajoittamaan epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, ja harkittava keinoja tämän vaikutuksen pienentämiseksi edelleen; tähän voi sisältyä epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvia arvioituja päästöjä koskevien tekijöiden käyttöönotto kestävyysjärjestelmässä 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

(21)

On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(22)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(23)

Direktiivit 98/70/EY ja 2009/28/EY olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,

-1.

Lisätään 2 artiklaan kohdat seuraavasti:

”9 a.     ’muiden kuin ruokakasvien selluloosalla’ bioenergian tuotantotarkoituksiin maassa kasvatettuja muita kuin ravintona käytettäviä energiakasveja, mukaan luettuna Miscanthus, muut energiaheinät, tietyt durralajikkeet sekä teolliseen käyttöön tarkoitettu hamppu, mutta pois luettuna kasvit, joiden ligniinipitoisuus on korkea, kuten puut. [tark. 34]

9 b.     ’muiden kuin ruokakasvien lignoselluloosalla’ maassa kasvatettuja energiapuukasveja kuten lyhytkiertoiset energiapuut ja lyhytkiertoiset metsätaloudesta saatavat kasvit. [tark. 35]

9 c.     ’suorilla maankäytön muutoksilla’ maa-alueen käytön muutosta yhdestä IPCC:n kuudesta maankäyttöluokasta (metsämaa, viljelymaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet, muut maa-alueet) toiseen tai seitsemänteen monivuotisten viljelykasvien luokkaan, joka sisältää erityisesti monivuotisia kasveja, joiden varsia ei yleensä korjata joka vuosi, kuten lyhytkiertoinen energiapuu ja öljypalmu. [tark. 36]

9 d.     ’muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla polttoaineilla’ muita kuin biopolttoaineita olevia kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita, joiden energiapitoisuus on peräisin uusiutuvista energialähteistä, biomassa poisluettuna, ja joita käytetään liikenteessä.”

-1 a.

Korvataan 3 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.     Jäsenvaltioiden on vaadittava, että toimittajat varmistavat sellaisen bensiinin markkinoille saattamisen, jonka happipitoisuus on enintään 2,7 prosenttia ja etanolipitoisuus enintään 5 prosenttia, vuoden 2018 loppuun asti, ja ne voivat vaatia tällaisen bensiinin saattamista markkinoille pidempään, jos ne pitävät sitä tarpeellisena. Niiden on varmistettava, että kuluttajille annetaan asianmukaisia tietoja välittömästi polttoainepumpussa biopolttoaineen pitoisuudesta bensiinissä ja erityisesti eri bensiinisekoitusten asianmukaisesta käytöstä. Tämän osalta kaikilla polttoaineasemilla koko unionissa on noudatettava standardin EN228:2012 merkintäsuosituksia.”

-1 b.

Korvataan 4 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Kun FAMEn pitoisuus dieselissä ylittää 7 tilavuusprosenttia, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kuluttajille annetaan asianmukaisia tietoja FAMEn pitoisuudesta välittömästi polttoainepumpussa.”

1.

Muutetaan 7 a artikla seuraavasti:

2.

Muutetaan 7 b artikla seuraavasti:

2 a.

Muutetaan 7 c artikla seuraavasti:

3.

Muutetaan 7 d artikla seuraavasti:

4.

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

5.

Korvataan 8 a artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 10 a artiklan mukaisesti 2 kohdassa tarkoitetun polttoaineen MMT-pitoisuutta koskevan rajan tarkistamiseksi. Tarkistaminen tehdään 1 kohdassa tarkoitetulla testimenetelmällä tehdyn arvioinnin tulosten perusteella. Pitoisuusraja voidaan laskea nollaan, jos se on riskienarvioinnin nojalla perusteltua. Pitoisuusrajaa ei voida nostaa, ellei se ole riskienarvioinnin nojalla perusteltua.”

5 a.

Lisätään 9 artiklaan kohta seuraavasti:

”2 a.     Komissio seuraa biopolttoaineiden suorituskykyä koko unionissa koettujen kausittaisten olosuhteiden mukaisesti, jotta voidaan varmistaa, että ajoneuvoissa käytettävien biopolttoaineiden laatu ei johda saastuttavien päästöjen, hiilidioksidin ja ajoneuvon yleisen suorituskyvyn huononemiseen.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 10 a artiklan mukaisesti mukautumisesta tämän direktiiviin liitteissä I tai II tarkoitettuun tekniseen ja tieteelliseen kehitykseen erityisparametrien, testirajojen ja testausmenetelmien ottamiseksi käyttöön.”

6.

Korvataan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 10 a artiklan mukaisesti liitteissä I, II ja III tarkoitettujen sallittujen analyyttisten menetelmien mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.”

7.

Lisätään artikla seuraavasti:

”10 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle tämän direktiivin voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 7 a artiklan 5 kohdassa, 7 b artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 7 d artiklan 5, 7 d artiklan 6 kohdassa, 7 ja 8 a kohdassa, 8 a artiklan 3 kohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 a artiklan 5 kohdassa, 7 b artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 7 d artiklan 5, 7 d artiklan 6 kohdassa7 ja 8 a kohdassa, 8 a artiklan 3 kohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 7 a artiklan 5 kohdan, 7 b artiklan 3 kohdan toisen alakohdan, 7 d artiklan 5, 7 d artiklan 6 kohdan7 ja 8 a kohdan, 8 a artiklan 3 kohdan ja 10 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

8.

Kumotaan 11 artiklan 4 kohta.

9.

Muutetaan liitteet tämän direktiivin liitteen I mukaisesti.

1.

Lisätään 2 artiklaan alakohdat seuraavasti:

(9)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).” "

2.

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

2 a.

Lisätään 4 artiklaan kohta seuraavasti:

”3 a.     Kunkin jäsenvaltion on julkaistava ja toimitettava komissiolle [viimeistään vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ennusteasiakirja, jossa esitetään lisätoimenpiteet, joita ne aikovat toteuttaa 3 artiklan 4 a kohdan mukaisesti.”

3.

Korvataan 5 artiklan 5 kohdan viimeinen virke seuraavasti:

”Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 b artiklan mukaisesti liitteessä III lueteltujen liikenteen polttoaineiden energiasisältöjen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.”

4.

Kumotaan 6 artiklan 1 kohdan viimeinen virke.

4 a.

Korvataan 15 artiklan 2 kohdan neljäs alakohta seuraavasti:

”Alkuperätakuu ei millään tavalla osoita, noudattaako jäsenvaltio 3 artiklan 1 kohtaa. Alkuperätakuiden siirtäminen, joko irrallaan energian fyysisestä siirrosta tai yhdessä sen kanssa, ei saa vaikuttaa jäsenvaltioiden päätökseen käyttää tilastollisia siirtoja, yhteishankkeita tai yhteisiä tukijärjestelmiä tavoitteiden täyttämiseksi tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisloppukulutuksen laskemiseen 5 artiklan mukaisesti.”

5.

Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

6.

Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

7.

Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

8.

Kumotaan 21 artikla.

9.

Korvataan 22 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Arvioidessaan biopolttoaineiden käytöstä saatavia kasvihuonekaasujen nettomääräisiä vähennyksiä jäsenvaltio voi 1 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissa käyttää liitteessä V olevassa A ja B osassa annettuja tyypillisiä arvoja ja lisätä niihin liitteessä VIII esitetyt epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvat arvioidut päästöt.”

9 a.

Lisätään 23 artiklaan kohta seuraavasti:

”8 a.     Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 kertomuksen jätteistä, tähteistä, sivutuotteista tai maata käyttämättömistä raaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden myönteisistä ja kielteisistä ympäristövaikutuksista ja taloudellisista vaikutuksista. Tarkasteltaviin ympäristövaikutuksiin sisällytetään kasvihuonekaasupäästöt, luonnon monimuotoisuus, vesi ja maaperän tuottavuus. Näiden raaka-aineiden mahdolliset tai menetetyt edut otetaan huomioon muiden käyttötarkoitusten, erityisesti tuotteiden valmistuksen, näkökulmasta. Tarkasteltaviin taloudellisiin vaikutuksiin sisällytetään tuotantokustannukset, näiden raaka-aineiden muihin tarkoituksiin liittyvien käyttömahdollisuuksien kustannukset sekä energiainvestoinnin tuotto, joka on saatu näiden raaka-aineiden käyttämisestä kehittyneiden biopolttoaineiden ja bionesteiden tuottamiseen koko elinkaaren aikana.”

10.

Kumotaan 25 artiklan 4 kohta.

11.

Lisätään artikla seuraavasti:

”25 b artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle [tämän direktiivin voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 3 artiklan 4 kohdan d alakohdassa, 5 artiklan 5 kohdassa, 17 artiklan 3 kohdan c alakohdan kolmannessa alakohdassa ja 19 artiklan 1, 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 4 kohdan d alakohdassa, 5 artiklan 5 kohdassa, 17 artiklan 3 kohdan c alakohdan kolmannessa alakohdassa, 19 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 3 artiklan 4 kohdan d alakohdan, 5 artiklan 5 kohdan, 17 artiklan 3 kohdan c alakohdan kolmannen alakohdan, 19 artiklan 5, 6 ja 7 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

12.

Muutetaan liitteet tämän direktiivin liitteen II mukaisesti.