30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 351/46

(1)

Yhteisen kalastuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvat kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoihin liittyvät toimenpiteet unionissa. Kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteinen markkinajärjestely, jäljempänä ’yhteinen markkinajärjestely’, on erottamaton osa yhteistä kalastuspolitiikkaa, ja sillä olisi edistettävä kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Koska yhteinen kalastuspolitiikka on parhaillaan tarkistettavana, yhteistä markkinajärjestelyä olisi mukautettava vastaavasti.

(2)

Neuvoston asetusta (EY) N:o 104/2000 (4) on tarpeen tarkistaa nykyään voimassa olevien säännösten täytäntöönpanossa havaittujen puutteiden, unionin markkinoiden ja maailmanmarkkinoiden viimeaikaisten tapahtumien sekä kalastus- ja vesiviljelytoiminnan kehityksen huomioon ottamiseksi.

(3)

Kalastuksella on erityisen suuri merkitys unionin rannikkoalueiden ja myös syrjäisimpien alueiden taloudelle. Koska kalastajat saavat siitä elantonsa näillä alueilla, markkinoiden vakautta olisi edistettävä ja mukautettava tarjonta ja kysyntä paremmin toisiinsa.

(4)

Yhteisen markkinajärjestelyn säännösten täytäntöönpanossa olisi noudatettava unionin kansainvälisiä sitoumuksia, erityisesti Maailman kauppajärjestön määräysten osalta. Olisi varmistettava edellytykset reilulle kilpailulle kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupassa erityisesti noudattamalla sellaisia kestävyyttä ja sosiaalisia normeja koskevia vaatimuksia, jotka vastaavat unionin tuotteisiin sovellettavia vaatimuksia.

(5)

On tärkeää, että yhteisen markkinajärjestelyn hallinnointia ohjaavat yhteiseen kalastuspolitiikkaan sisältyvät hyvän hallintotavan periaatteet.

(6)

Yhteisen markkinajärjestelyn onnistumiseksi on erittäin tärkeää, että kuluttajat saavat markkinointi- ja valistuskampanjoiden avulla tietoa kalansyönnin merkityksestä ja saatavilla olevien lajien laajasta valikoimasta sekä tuotteiden merkintöihin sisältyvien tietojen ymmärtämisen tärkeydestä.

(7)

Kalastusalan tuottajaorganisaatiot ja vesiviljelyalan tuottajaorganisaatiot, jäljempänä yhdessä ’tuottajaorganisaatiot’, ovat yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamisen ja yhteisen markkinajärjestelyn asianmukaisen hallinnoinnin varmistamisen kannalta keskeisessä asemassa. Tämän vuoksi on tarpeen vahvistaa kyseisten järjestöjen vastuuta ja tarjota tarvittavaa rahoitustukea, jotta ne voivat olla merkitsevämmässä asemassa kalastuksen päivittäisessä hoidossa, toimien kuitenkin yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti määritellyissä puitteissa. On myös varmistettava, että niiden jäsenet harjoittavat kalastus- ja vesiviljelytoimintaa kestävällä tavalla, parantavat tuotteiden markkinoille saattamista, keräävät tietoa vesiviljelystä ja pyrkivät parantamaan tulojaan. Näitä tavoitteita toteuttaessaan tuottajajärjestöjen olisi otettava huomioon unionissa ja myös syrjäisimmillä alueilla vallitsevat kalastus- ja vesiviljelyalan vaihtelevat olosuhteet, etenkin pienimuotoisen kalastuksen ja laajaperäisen vesiviljelyn erityispiirteet. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi vastattava kyseisten tavoitteiden täytäntöönpanosta siten, että ne tekevät tiivistä yhteistyötä tuottajaorganisaatioiden kanssa hoitokysymyksissä ja tarvittaessa kiintiöiden myöntämisessä sekä pyyntiponnistusten hallinnassa kunkin erityisen kalastuksen tarpeista riippuen.

(8)

Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla rohkaistaan pienimuotoisen kalastuksen alan asianmukaista ja edustavaa osallistumista tuottajaorganisaatioihin.

(9)

Tuottajaorganisaatioiden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseksi olisi määriteltävä selvästi niiden perustamista koskevat asianmukaiset kriteerit.

(10)

Toimialakohtaisten organisaatioiden, joihin kuuluu eri kalastus- ja vesiviljelyalan toimijaryhmiä, on mahdollista auttaa parantamaan kaupanpitämistoimien koordinointia koko tuotantoketjussa ja kehittämään toimenpiteitä, joista on hyötyä koko alalle.

(11)

On aiheellista vahvistaa yhteiset edellytykset tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksynnälle jäsenvaltioissa, tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden sääntöjen laajentamiselle ja tällaisesta laajentamisesta aiheutuneiden kustannusten jakamiselle. Sääntöjen laajentaminen olisi tehtävä komissiolta saatavan luvan varaiseksi.

(12)

Koska kalakannat ovat yhteisiä luonnonvaroja, niiden kestävään ja tehokkaaseen hyödyntämiseen voivat joissakin tapauksissa päästä paremmin sellaiset organisaatiot, joiden jäsenet tulevat eri jäsenvaltioista ja eri alueilta. Sen vuoksi on tarpeen myös kannustaa sellaisten kansallisten ja kansallisuusrajat ylittävien tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden liittojen perustamista, jotka perustuvat aiheellisissa tapauksissa luonnonmaantieteellisiin alueisiin. Näiden organisaatioiden olisi oltava yhteisiä ja sitovia sääntöjä luovia kumppanuuksia ja niiden olisi tarjottava tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille kalastusalan sidosryhmille. Näitä organisaatioita perustettaessa on varmistettava, että niihin sovelletaan edelleen tässä asetuksessa vahvistettuja kilpailusääntöjä ja että ne noudattavat tarvetta säilyttää yhteys yksittäisten rannikkoyhteisöjen ja niiden perinteisesti hyödyntämien kalastuksien ja vesialueiden välillä.

(13)

Komission olisi vahvistettava tukitoimia, joilla edistetään naisten osallistumista vesiviljelyalan tuottajaorganisaatioihin.

(14)

Jotta tuottajaorganisaatiot voivat ohjata jäseniään harjoittamaan kestävää kalastus- ja vesiviljelytoimintaa, niiden olisi laadittava tuotantoa ja kaupan pitämistä koskeva suunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet, jotka asianomaisten organisaatioiden on tarpeen toteuttaa tavoitteidensa saavuttamiseksi, ja toimitettava jäsenvaltioidensa toimivaltaisille viranomaisille.

(15)

Yhteisen kalastuspolitiikan poisheitettyjä saaliita koskevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää laajamittaista valikoivien pyydysten käyttöä, jolla estettäisiin alimittaisten kalojen pyynti.

(16)

Kalastustoiminnan ennakoimattomuuden vuoksi on aiheellista perustaa ihmisravinnoksi tarkoitettujen kalastustuotteiden varastointimekanismi, jotta voitaisiin paremmin ylläpitää markkinoiden vakautta ja lisätä tuotteista saatavaa voittoa erityisesti luomalla lisäarvoa. Tämän mekanismin pitäisi osaltaan lisätä paikallisten markkinoiden vakautta unionissa ja lähentymistä ja näin edistää sisämarkkinoiden tavoitteiden toteutumista.

(17)

Koska hinnat vaihtelevat unionin eri osissa, kullakin kalastusalan tuottajaorganisaatiolla olisi oltava oikeus tehdä ehdotus hinnasta, jolla varastointimekanismi käynnistetään. Tämä käynnistyshinta olisi asetettava siten, että alan toimijoiden välillä säilyy reilu kilpailu.

(18)

Yhteisten kaupan pitämistä koskevien vaatimusten luomisen ja soveltamisen odotetaan luovan edellytykset sille, että markkinoille toimitetaan kestäviä tuotteita, käytetään hyväksi kalastus- ja vesiviljelytuotteiden sisämarkkinoiden koko potentiaali ja helpotetaan terveeseen kilpailuun perustuvaa markkinointitoimintaa lisäten näin tuotannon kannattavuutta. Tätä varten olisi edelleen sovellettava voimassa olevia kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia.

(19)

On varmistettava, että unionin markkinoille tulevat tuotteet täyttävät samat kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, joita unionin tuottajien on noudatettava.

(20)

Jotta taataan ihmisten terveyden suojelun korkea taso, unionin markkinoille saatettavien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden olisi alkuperästään riippumatta oltava sovellettavien, elintarvikkeiden turvallisuutta ja hygieniaa koskevien sääntöjen mukaisia.

(21)

Jotta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, heille on välttämätöntä tarjota selkeää ja kattavaa tietoa muun muassa tuotteiden alkuperästä ja valmistusmenetelmästä.

(22)

Ympäristömerkin käyttö kalastus- ja vesiviljelytuotteissa, olivatpa ne peräisin unionista tai kolmansista maista, mahdollistaa selkeän tiedon antamisen tällaisten tuotteiden ekologisesta kestävyydestä. Tästä syystä on välttämätöntä, että komissio tarkastelee mahdollisuutta kehittää ja vahvistaa unionin laajuisen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden ympäristömerkin laatimista koskevat vähimmäisvaatimukset.

(23)

Jotta kuluttajia suojeltaisiin, tässä asetuksessa vahvistettujen velvoitteiden noudattamisen seurannasta ja valvonnasta vastaavien toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia tekniikoita, muun muassa DNA-testausta, jotta estetään toimijoiden väärennetyt saalismerkinnät.

(24)

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuotantoon tai kaupan pitämiseen olisi sovellettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohdassa ja 102 artiklassa tarkoitettuja kilpailusääntöjä, jotka koskevat sopimuksia, päätöksiä ja menettelytapoja, jollei niiden soveltaminen estä yhteisen markkinajärjestelyn toimintaa tai vaaranna perussopimuksen 39 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista.

(25)

On aiheellista vahvistaa kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuotantoon ja kaupan pitämiseen sovellettavat kilpailusäännöt ottaen huomioon kalastus- ja vesiviljelyalan erityispiirteet, kuten alan pirstaloituneisuus, se että kala on yhteinen luonnonvara ja tuonnin suuri määrä, ja tuontiin olisi sovellettava samoja sääntöjä kuin unionin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin. Yksinkertaistamissyistä tähän asetukseen olisi sisällytettävä neuvoston asetukseen (EY) N:o 1184/2006 (5) sisältyvät asiaa koskevat säännökset. Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1184/2006 ei enää olisi sovellettava kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin.

(26)

On tarpeen parantaa taloudellisia kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoita koskevien tietojen keräämistä, käsittelyä ja jakamista unionissa.

(27)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano määräaikojen, tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksymistä sekä hyväksynnän peruuttamista koskevien hakemusten menettelyn ja muodon, hyväksymisen myöntämisestä tai peruuttamisesta tiedottamista koskevien jäsenvaltioiden muotojen, määräaikojen ja menettelyiden, jäsenvaltioiden kaikkia tuottajia tai toimijoita koskevista säännöistä tiedottamisen muodon ja menettelyn, tuotannon ja markkinointisuunnitelmien muotoa ja rakennetta sekä niiden antamista ja hyväksymistä koskevien menettelyn ja määräaikojen, jäsenvaltioiden käynnistyshintojen julkaisemista koskevan muodon osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti.

(28)

Asetus (EY) N:o 104/2000 olisi kumottava. Kuluttajille tiedottamisen jatkuvuuden varmistamiseksi sen 4 artiklaa olisi kuitenkin sovellettava 12 päivään joulukuuta 2014 asti,

(29)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa yhteisen kalastuspolitiikan tavoitetta eli kalastus- ja vesiviljelyalan yhteisen organisaation perustamista, koska kalastus- ja vesiviljelytuotemarkkinat ovat luonteeltaan yhteiset markkinat, vaan ne voidaan yhteisen toiminnan tarpeen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(30)

Asetuksia (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1225/2009 olisi siten muutettava.

a)

ammatilliset organisaatiot;

b)

kaupan pitämistä koskevat vaatimukset;

c)

kuluttajille tiedottaminen;

d)

kilpailusäännöt;

e)

markkinatietous.

a)

’kalastustuotteilla’ tarkoitetaan liitteessä I lueteltuja, mistä tahansa kalastustoiminnasta peräisin olevia vesieliöitä tai niistä johdettuja tuotteita;

b)

’vesiviljelytuotteilla’ tarkoitetaan liitteessä I lueteltuja, mistä tahansa vesiviljelytoiminnasta peräisin olevia vesieliöitä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa tai niistä johdettuja tuotteita;

c)

’tuottajalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää tuotantovälineitä kalastus- tai vesiviljelytuotteiden hankkimiseksi tarkoituksena niiden markkinoille saattaminen;

d)

’kalastus- ja vesiviljelyalalla’ tarkoitetaan talouden alaa, johon kuuluvat kaikki kalastus- tai vesiviljelytuotteiden tuotantoa, jalostusta ja kaupan pitämistä koskevat toiminnot;

e)

’asettamisella saataville markkinoilla’ tarkoitetaan kalastus- tai vesiviljelytuotteen toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta;

f)

’markkinoille saattamisella’ tarkoitetaan kalastus- tai vesiviljelytuotteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla;

g)

’vähittäiskaupalla’ tarkoitetaan elintarvikkeiden käsittelyä ja/tai jalostusta, säilytystä myyntipaikassa ja jakelua loppukuluttajalle, mukaan lukien jakelukeskukset, ateriapalvelutoimet, tehdasruokalat, laitosruokalat, ravintolat sekä muut samankaltaiset elintarvikepalvelutoimet ja -kaupat, markettien jakelukeskukset ja tukkuliikkeet;

h)

’valmiiksi pakatulla kalastus- ja vesiviljelytuotteella’ tarkoitetaan kalastus- ja vesiviljelytuotetta, joka on asetuksen (EY) N:o 1169/2011 2 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu ’valmiiksi pakattu elintarvike’.

a)

jäsenten taloudellisesti kannattavan ja kestävän kalastustoiminnan edistäminen siten, että noudatetaan kaikilta osin etenkin asetuksessa (EU) N:o …/2013 ja ympäristölainsäädännössä vahvistettua luonnonvarojen suojelupolitiikkaa ja otetaan samalla huomioon sosiaalipolitiikka; kalastusalan tuottajaorganisaation on osallistuttava myös meren elollisten luonnonvarojen hoitoon, jos asianomainen jäsenvaltio säätää niin;

b)

kaupallisten kantojen tahattomien saaliiden välttäminen ja vähentäminen niin pitkälle kuin se on mahdollista ja tarvittaessa näiden saaliiden hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla luomatta säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen saaliille tarkoitettuja markkinoita asetuksen (EU) N:o …/2013 15 artiklan mukaisesti;

c)

kalastustuotteiden jäljitettävyyden ja kuluttajille suunnatun selkeän ja kattavan tiedon saatavuuden edistäminen;

d)

myötävaikuttaminen laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen poistamiseen.

a)

jäsentensä kestävän vesiviljelyn edistäminen tarjoamalla näille kehittymismahdollisuuksia siten, että noudatetaan kaikilta osin erityisesti asetusta (EU) N:o …/2013 ja ympäristölainsäädäntöä ja otetaan samalla huomioon sosiaalipolitiikka;

b)

sen varmistaminen, että jäsenten toiminta on yhdenmukaista asetuksen (EU) N:o …/2013 34 artiklassa tarkoitettujen kansallisten strategiasuunnitelmien kanssa;

c)

pyritään varmistamaan, että vesiviljelyssä käytettävä kalaperäinen rehu on peräisin kestävällä tavalla hoidetusta kalastuksesta.

a)

jäsentensä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoille saattamisen edellytysten parantaminen;

b)

tuottojen parantaminen;

c)

markkinoiden vakauttaminen;

d)

elintarviketarjonnan lisääminen ja elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta koskevien korkeiden vaatimusten tukeminen edistämällä samalla työllisyyttä rannikko- ja maaseutualueilla;

e)

kalastuksen ympäristövaikutusten vähentäminen muun muassa pyydysten valikoivuutta parantavilla toimenpiteillä.

a)

tuotannon mukauttaminen markkinoiden vaatimuksiin;

b)

jäsentensä tuotteiden tarjonnan ja kaupan pitämisen kanavointi;

c)

jäsentensä unionin kalastus- ja vesiviljelytuotteiden menekin edistäminen syrjimättömällä tavalla käyttämällä hyväksi esimerkiksi sertifiointia, erityisesti alkuperämerkintöjen, laatumerkintöjen, maantieteellisten merkintöjen, aitojen perinteisten tuotteiden ja kestävyysmerkintöjen sertifiointiin;

d)

valvonta ja toimenpiteiden toteuttaminen, jotta jäsenten toiminta vastaisi asianomaisen tuottajaorganisaation vahvistamia sääntöjä;

e)

niiden ammatillista koulutusta koskevien ja yhteistyöohjelmien edistäminen, joilla rohkaistaan nuoria tulemaan alalle;

f)

kalastuksen ympäristövaikutusten vähentäminen muun muassa pyydysten valikoivuutta parantavilla toimenpiteillä;

g)

tieto- ja viestintätekniikan käytön edistäminen markkinoinnin parantamiseksi ja hintojen nostamiseksi;

h)

kuluttajille suunnattujen kalastus- vesiviljelytuotteita koskevien tietojen saannin helpottaminen.

a)

jäsenten kalastustoiminnan yhteinen suunnittelu ja hallinnointi, ellei meren elollisten luonnonvarojen hoitoa koskevasta jäsenvaltioiden järjestelystä muuta johdu, mukaan lukien toimenpiteiden kehittäminen ja täytäntöönpano kalastustoiminnan valikoivuuden parantamiseksi ja toimivaltaisten viranomaisten neuvominen;

b)

tahattomien saaliiden välttäminen ja minimoiminen osallistumalla teknisten toimenpiteiden kehittämiseen ja soveltamiseen ja kaupallisten kantojen tahattomien saaliiden hyödyntäminen mahdollisimman hyvin luomatta säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen saaliille tarkoitettuja markkinoita asetuksen (EU) N:o …/2013 15 artiklan 11 kohdan ja tarvittaessa tämän asetuksen 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)

kalastustuotteiden väliaikaisen varastoinnin hallinnointi tämän asetuksen 30 ja 31 artiklan mukaisesti.

a)

kestävän vesiviljelyn edistäminen erityisesti ympäristönsuojelun sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osalta;

b)

tietojen kerääminen kaupan pidetyistä tuotteista, mukaan lukien ensimyyntejä koskevat taloustiedot, sekä tuotantoennusteista;

c)

ympäristöön liittyvien tietojen keruu;

d)

jäsenten vesiviljelytoiminnan hoidon suunnittelu; ja

e)

ammattilaisille tarkoitettujen sellaisten ohjelmien tukeminen, joilla edistetään kestävien vesiviljelytuotteiden menekkiä.

a)

jonkin 7 artiklassa vahvistetun jäsentuottajaorganisaatioiden tavoitteen saavuttamisen edistäminen tehokkaammalla ja kestävämmällä tavalla;

b)

jäsentuottajaorganisaatioiden yhteistä etua palvelevan toiminnan yhteensovittaminen ja kehittäminen.

a)

unionin lainsäädännön mukaisten mallisopimusten laatiminen;

b)

unionin kalastus- ja vesiviljelytuotteiden menekin edistäminen syrjimättömällä tavalla käyttämällä hyväksi esimerkiksi sertifiointia ja erityisesti alkuperämerkintöjä, laatumerkintöjä, maantieteellisiä merkintöjä sekä aitojen perinteisten tuotteiden ja kestävyysmerkintöjen sertifiointia;

c)

unionin tai kansallisen lainsäädännön säännöksiä tiukempien sääntöjen vahvistaminen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuotannolle ja kaupan pitämiselle;

d)

laadun sekä tuotantoa ja markkinoita koskevan tietämyksen ja niiden avoimuuden parantaminen sekä ammatillisen koulutustoiminnan toteuttaminen esimerkiksi laatu- ja jäljitettävyysasioissa elintarviketurvallisuuden ja tutkimusaloitteiden edistämiseksi;

e)

markkina- ja muiden tutkimusten suorittaminen sekä markkinoiden toiminnan optimointiin tähtäävien tekniikoiden kehittäminen, tieto- ja viestintätekniikan käyttö mukaan luettuna, sekä sosioekonomisten tietojen kerääminen;

f)

tietojen tuottaminen ja tutkimustoiminta sellaisen kestävän tarjonnan aikaansaamiseksi, joka määrältään, laadultaan ja hinnaltaan vastaa markkinoiden tarpeita ja kuluttajien toiveita;

g)

kestävässä tilassa olevista kalakannoista peräisin olevien, ravintoarvoltaan merkittävien ja vähän kulutettujen lajien menekin edistäminen kuluttajien keskuudessa;

h)

valvonta ja toimenpiteiden toteuttaminen, jotta jäsenten toiminta vastaisi asianomaisen toimialakohtaisen organisaation vahvistamia sääntöjä.

II

a)

ne noudattavat 17 artiklassa esitettyjä periaatteita ja niiden soveltamista varten hyväksyttyjä sääntöjä;

b)

niillä on riittävän laajaa taloudellista toimintaa kyseisen jäsenvaltion alueella tai alueen osalla erityisesti jäsenmäärän tai kaupan pidettävän tuotannon määrän osalta;

c)

niillä on asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti oikeushenkilöys, ne ovat sijoittautuneet sen alueelle ja niiden päätoimipaikka on kyseisen jäsenvaltion alueella;

d)

ne kykenevät pyrkimään 7 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin;

e)

ne noudattavat V luvussa tarkoitettuja kilpailusääntöjä;

f)

ne eivät käytä väärin määräävää asemaa tietyillä markkinoilla; ja

g)

ne antavat jäsenyyttään, hallintoaan ja rahoituslähteitään koskevia tietoja.

a)

ne noudattavat 17 artiklassa esitettyjä periaatteita ja niiden soveltamista varten hyväksyttyjä sääntöjä;

b)

ne edustavat merkittävää osaa tuotantotoiminnasta sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tai niistä jalostettujen tuotteiden jalostuksesta tai kaupan pitämisestä taikka molemmista;

c)

ne eivät itse harjoita kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tai niistä jalostettujen tuotteiden tuotantoa, jalostusta tai kaupan pitämistä;

d)

niillä on jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti oikeushenkilöys, ne ovat sijoittautuneet sen alueelle ja niiden päätoimipaikka on kyseisen jäsenvaltion alueella;

e)

ne kykenevät saavuttamaan 12 artiklassa vahvistetut tavoitteet;

f)

ne ottavat huomioon kuluttajien edun;

g)

ne eivät estä yhteisen markkinajärjestelyn moitteetonta toimintaa; ja

h)

ne noudattavat V luvussa tarkoitettuja kilpailusääntöjä.

a)

organisaation jäsenet noudattavat kyseisen organisaation hyväksymiä sääntöjä kalastuksen hyödyntämisen, tuotannon ja kaupan pitämisen osalta;

b)

jäsenten välistä erityisesti kansallisuuteen tai sijoittautumispaikkaan perustuvaa syrjintää ei esiinny;

c)

organisaation rahoitukseen tarkoitetun rahoitusosuuden vaatiminen jäsenilta;

d)

demokraattinen toiminta, jonka ansiosta jäsenet voivat tutkia tarkoin organisaatiotaan ja sen päätöksiä;

e)

tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten määrääminen asianomaisen organisaation sisäisten sääntöjen mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta erityisesti silloin, kun rahoitusosuus on jätetty maksamatta;

f)

uusien jäsenien hyväksymistä ja jäsenyyden peruuttamista koskevien sääntöjen määrittely;

g)

organisaation hallinnointiin tarvittavien kirjanpitoa ja talousarviota koskevien sääntöjen määrittely.

a)

määräajoista ja menettelyistä sekä hakulomakkeista, jotka on tarkoitettu tuottajaorganisaatioiden hyväksyntään 14 artiklan nojalla ja toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksyntään 16 artiklan nojalla, tai tällaisen hyväksynnän peruuttamiseen 18 artiklan nojalla;

b)

ilmoituksen muodosta, määräajoista ja menettelyistä, joita jäsenvaltioiden on sovellettava ilmoittaessaan 20 artiklan 2 kohdan nojalla komissiolle hyväksynnän myöntämistä tai peruuttamista koskevan päätöksen.

III

a)

tuottajaorganisaatio on perustettu vähintään vuodeksi ja se katsotaan tuotannon ja kaupan pitämisen, tarvittaessa myös pienimuotoisen kalastuksen, osalta edustavaksi jossakin jäsenvaltiossa, ja se tekee jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille hakemuksen;

b)

laajennettavat säännöt koskevat jotakin tuottajaorganisaatioille 8 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa, 8 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa sekä 8 artiklan 3 kohdan a–e alakohdassa vahvistettua toimenpidettä;

c)

V luvussa tarkoitettuja kilpailua koskevia sääntöjä noudatetaan.

a)

toimialakohtainen organisaatio kattaa vähintään 65 prosenttia vähintään kahdesta seuraavasta toiminnosta kustakin: asianomaisen tuotteen tuotanto, jalostus tai kaupan pitäminen edellisen vuoden aikana jäsenvaltion kyseisellä alueella tai kyseisillä alueilla; ja organisaatio tekee toimivaltaisille kansallisille viranomaisille hakemuksen; ja

b)

säännöt, jotka on tarkoitus laajentaa koskemaan muita toimijoita, koskevat jotakin 13 artiklan a–g alakohdassa vahvistettua toimialakohtaisen organisaation toimenpidettä eivätkä aiheuta vahinkoa muille kyseisen jäsenvaltion tai unionin toimijoille.

a)

22 ja 23 artiklan säännöksiä noudatetaan;

b)

V luvussa tarkoitettuja kilpailua koskevia sääntöjä noudatetaan;

c)

laajentaminen ei vaaranna vapaata kauppaa; eikä

d)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklan tavoitteiden saavuttaminen vaarannu.

a)

pyydystettäviä tai viljeltäviä lajeja koskeva tuotanto-ohjelma;

b)

kaupan pitämistä koskeva strategia, jossa tarjonnan määrä, laatu ja tarjonnan muoto mukautetaan markkinoiden vaatimuksiin;

c)

tuottajaorganisaation toteuttamat toimenpiteet, joilla edistetään 7 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista;

d)

erityiset ennakoivat toimenpiteet niiden lajien tarjonnan sopeuttamiseksi, joiden kaupan pitäminen aiheuttaa tavallisesti ongelmia vuoden mittaan;

e)

seuraamukset, joita sovelletaan jäseniin, jotka rikkovat asianomaisen suunnitelman toteuttamiseksi tehtäviä päätöksiä.

a)

28 artiklassa tarkoitetun tuotanto- ja kaupanpitämissuunnitelman muodosta ja rakenteesta;

b)

menettelyistä ja määräajoista, joita tuottajaorganisaatioiden on noudatettava 28 artiklassa tarkoitettua tuotanto- ja kaupanpitämissuunnitelmaa toimittaessaan ja jäsenvaltioiden suunnitelmaa hyväksyessään.

V

a)

edellytyksiä, jotka on säädetty myöhemmin annettavassa, meri- ja kalastuspolitiikan rahoituksen ehtoja vuosina 2014–2020 koskevassa unionin säädöksessä, noudatetaan;

b)

tuotteet ovat kalastusalan tuottajaorganisaatioiden markkinoille saattamia, mutta niille ei ole löytynyt ostajaa 31 artiklassa tarkoitettuun käynnistyshintaan;

c)

tuotteet ovat 33 artiklan mukaisesti vahvistettujen kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten mukaisia ja riittävän laadukkaita ihmisravinnoksi;

d)

tuotteet on stabiloitu tai jalostettu ja varastoitu säiliöihin tai häkkeihin jäädyttämällä ne joko aluksessa tai maalla sijaitsevissa tiloissa, suolaamalla, kuivaamalla, marinoimalla tai tarvittaessa keittämällä ja pastöroimalla, riippumatta siitä, onko näiden toimien lisäksi suoritettu fileoiminen, paloitteleminen tai tarvittaessa pään poistaminen;

e)

tuotteet tuodaan myöhemmin uudelleen varastosta markkinoille ihmisravinnoksi;

f)

tuotteet jäävät varastoon vähintään viideksi päiväksi.

a)

tuotannon ja kysynnän kehitysnäkymät;

b)

markkinahintojen vakauttaminen;

c)

markkinoiden lähentyminen;

d)

tuottajien tulot;

e)

kuluttajien edut.

a)

kaupallisia vähimmäiskokoja ottaen huomioon paras tieteellinen tieto. Kyseisten kaupallisten vähimmäiskokojen on tarvittaessa vastattava asetuksen (EU) N:o …/2013 15 artiklan 10 kohdassa tarkoitettuja säilyttämisen viitekokoja;

b)

suojeluvaatimusten ja kansainvälisten sitoumusten mukaisia säilyketuotteiden eritelmiä.

a)

asetus (EY) N:o 178/2002;

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004 (15);

c)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 (16);

d)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004 (17);

e)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004 (18);

f)

neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008 (19); ja

g)

asetus (EY) N:o 1224/2009.

a)

lajin kauppanimi ja tieteellinen nimi;

b)

tuotantomenetelmä, erityisesti seuraavin sanoin: ”… pyydetty …” tai ”… pyydetty makeasta vedestä …” tai ”… viljelty …”;

c)

alue, jolla tuote on pyydetty tai viljelty, ja kalastuksessa käytetty tämän asetuksen liitteessä III olevan ensimmäisen sarakkeen mukainen pyydystyyppi;

d)

onko tuote sulatettu;

e)

vähimmäissäilyvyysaika.

a)

lopputuotteessa esiintyviin ainesosiin;

b)

elintarvikkeisiin, joiden kohdalla jäädyttäminen on teknisesti tarpeellinen vaihe tuotantoprosessissa;

c)

asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa VIII jaksossa tarkoitettuihin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin, jotka on aikaisemmin jäädytetty tuotteiden terveyttä koskevan turvallisuuden varmistamiseksi;

d)

kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin, jotka on sulatettu ennen savustamista, suolaamista, kypsentämistä, marinointia, kuivaamista tai mitä hyvänsä mainittujen käsittelyjen yhdistelmää.

a)

tarvittaessa kunkin lajin tieteellinen nimi FishBase-tietojärjestelmän tai YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n AFSIS-tietokannan mukaisesti;

b)

kauppanimi:

a)

merestä pyydetyillä kalastustuotteilla FAO-kalastusalueiden luettelon mukaisen suuralueen tai alueen nimi kirjallisena sekä kyseisen alueen nimi kuluttajille ymmärrettävässä muodossa ilmaistuna tai alueen osoittava kartta tai kuvake, tai tästä vaatimuksesta poiketen muilta kuin Koillis-Atlantin (FAO-kalastusalue 27) ja Välimeren ja Mustanmeren (FAO-kalastusalue 37) vesiltä pyydettyjen kalastustuotteiden osalta FAO-kalastusalueen nimeä koskeva maininta;

b)

makeasta vedestä pyydetyillä kalastustuotteilla viittaus siihen alkuperäisen vesialueen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan, josta tuote on peräisin;

c)

vesiviljelytuotteilla viittaus jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan, jossa tuotteen lopullisesta painosta on kertynyt yli puolet tai jossa tuote on ollut yli puolet kasvatusajasta tai simpukoiden osalta jossa se on läpikäynyt vähintään kuusi kuukautta kestäneen viimeisen kasvatus- tai viljelyvaiheen.

a)

tietoja kalastustuotteiden pyyntipäivästä tai vesiviljelytuotteiden nostopäivästä;

b)

tietoja kalastustuotteiden purkamispäivästä tai satamasta, jossa tuotteet on purettu;

c)

yksityiskohtaisempia tietoja liitteen III toisen sarakkeen mukaisista pyydystyypeistä;

d)

merestä pyydetyillä kalastustuotteilla tuotteet pyytäneen aluksen lippuvaltio;

e)

ympäristöön liittyviä tietoja;

f)

eettisiä ja/tai sosiaalisia tietoja;

g)

tietoja tuotantotekniikoista ja -käytännöistä;

h)

tietoja tuotteen ravintoainekoostumuksesta.

a)

ovat tarpeen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

b)

eivät merkitse velvoitetta veloittaa samoja hintoja;

c)

eivät johda markkinoiden lokeroitumiseen unionissa;

d)

eivät sulje pois kilpailua; ja

e)

eivät poista kilpailua merkittävältä osalta asianomaisia tuotteita.

a)

ovat tarpeen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

b)

eivät merkitse velvoitetta soveltaa kiinteää hintaa;

c)

eivät johda markkinoiden lokeroitumiseen unionissa;

d)

eivät merkitse erilaisten edellytysten soveltamista muiden kauppakumppaneiden samankaltaisiin liiketoimiin ja sitä kautta niiden asettamista epäedulliseen kilpailuasemaan;

e)

eivät poista kilpailua merkittävältä osalta asianomaisia tuotteita;

f)

eivätkä rajoita kilpailua tavoilla, jotka eivät ole olennaisia yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi.

a)

kerää, analysoi ja jakaa taloudellista tietoa ja ymmärtämystä unionin kalastus- ja vesiviljelytuotemarkkinoista koko toimitusketjun osalta ottaen huomioon kansainvälisen kontekstin;

b)

tarjoaa käytännön tukea tuottajaorganisaatioille ja toimialakohtaisille organisaatioille, jotta markkinatoimijoiden ja jalostajien välistä tiedonkulkua voidaan koordinoida paremmin;

c)

seuraa säännöllisesti kalastus- ja vesiviljelytuotteiden hintoja koko toimitusketjussa unionin markkinoilla ja laatii analyysejä markkinoiden kehityssuunnista;

d)

suorittaa tapauskohtaisia markkinatutkimuksia ja asettaa käyttöön menetelmät hinnanmuodostusselvityksiä varten.

a)

unionin lainsäädännön nojalla kerätyn, käytettävissä olevan kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan tiedon saannin helpottaminen;

b)

hintakartoitusten, markkina-analyysien ja -tutkimusten kaltaisten markkinatietojen saattaminen kaikkien sidosryhmien ja yleisön saataville helpolla ja ymmärrettävällä tavalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (20) soveltamista.

1)

Lisätään 57 artiklan 1 kohtaan virkkeet seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on tehtävä tarkastuksia vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi. Tarkastukset voidaan tehdä kaupan pitämisen kaikissa vaiheissa ja kuljetuksen aikana.”

2)

Muutetaan 58 artiklan 5 kohta seuraavasti: