(1 a)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklassa määrätään, että unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksella, erityisesti julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1466/97 ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1467/97, jotka on pyritty suunnittelemaan siten, että niillä voitaisiin varmistaa talousarviota koskeva kurinalaisuus koko unionissa, luodaan kehys julkistalouden liiallisten alijäämien ehkäisemiselle ja korjaamiselle. Tätä kehystä on vahvistettu edelleen julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o …/2011 ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta annetulla asetuksella (EU) N:o …/2011. Julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o …/2011 tähän kehykseen lisättiin tehokasta, ennalta ehkäisevää ja asteittaista täytäntöönpanon valvontaa tukevat järjestelmät jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, määrättävien rahallisten seuraamusten muodossa.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksella, erityisesti julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1466/97 ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1467/97, joilla pyritään varmistamaan talousarviota koskeva kurinalaisuus koko unionissa, luodaan kehys julkistalouden liiallisten alijäämien ehkäisemiselle ja korjaamiselle. Asetuksia (EY) N:o 1466/97 ja 1467/97 on muutettu ja vakaus- ja kasvusopimusta vahvistettu edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1175/2011 (2) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1177/2011 (3). Julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1173/2011 (4) tähän kehykseen lisättiin tehokasta, ennalta ehkäisevää ja asteittaista täytäntöönpanon valvontaa tukevat järjestelmät jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, määrättävien rahallisten seuraamusten muodossa. Sen lisäksi asetuksen (EY) N:o 1466/97 2 a artiklassa säädetään talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaisen ohjausjakson osatekijöistä.

(2 a)

Asetuksen (EY) N:o 1466/97 2 a artiklan mukaisesti eurooppalainen ohjausjakso sisältää seuraavaa: jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen laatiminen ja täytäntöönpanon valvonta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti; niiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivojen laatiminen ja täytäntöönpanon tarkastelu, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan mukaisesti (työllisyyssuuntaviivat); jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmien esittäminen ja arviointi mainitun asetuksen mukaisesti; jäsenvaltioiden sellaisten kansallisten uudistusohjelmien esittäminen ja arviointi, joilla tuetaan unionin työllisyys- ja kasvustrategiaa ja jotka on vahvistettu talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyspolitiikan suuntaviivojen mukaisesti sekä komission ja Eurooppa-neuvoston vuosittaisen valvontajakson alussa jäsenvaltioille antamien yleisten ohjeiden mukaisesti; valvontatoimet makrotalouden epätasapainon ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi makrotalouden epätasapainon ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (5) mukaisesti.

(3)

Vakaus- ja kasvusopimuksen tehdyillä muutoksilla lisätään ohjeistusta ja niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö on euro, kannustimia maltillisen finanssipolitiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä samanaikaisesti myös liiallisten julkistalouden alijäämien välttämiseen . Kyseisillä määräyksillä unionille on luotu vankempi kansallisen talouspolitiikan valvontakehys.

(3)

Vakaus- ja kasvusopimukseen tehdyillä muutoksilla lisätään ohjeistusta ja niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö on euro, asetetaan ankarampia ja automaattisempia seuraamuksia maltillisen finanssipolitiikan noudattamatta jättämisestä samalla, kun pyritään välttämään liiallisia julkistalouden alijäämiä . Kyseisillä määräyksillä unionille on luotu vankempi kansallisen talouspolitiikan valvontakehys , mutta sen lisäksi tarvitaan talouspolitiikan tiukempaa koordinointia ja kannustimia velvoitteiden noudattamiseen .

(3 a)

Tarkistetun vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä sekä saavuttamaan rahoitusvakauden tukema vahva ja kestävä kasvu ja tätä kautta tukemaan kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista.

(3 b)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 17 päivänä kesäkuuta 2010 uuden kasvua ja työllisyyttä koskevan unionin strategian, jotta unioni voisi selviytyä kriisistä vahvempana ja ohjata taloutensa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua yhdistettynä työllisyyden, tuottavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden korkeaan tasoon. Kasvua ja työllisyyttä koskevaan unionin strategiaan sisältyy myös köyhyyttä, koulutusta, innovointia ja ympäristöä koskevia tavoitteita.

(3 c)

Olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota kasvua ja työllisyyttä koskevaan unionin strategiaan ja siihen, miten jäsenvaltiot panevat sen täytäntöön kansallisissa uudistusohjelmissaan.

(4)

Talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi perussopimuksessa sallitaan sellaisten erityistoimenpiteiden toteuttaminen euroalueella, jotka menevät pidemmälle kuin kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettavat säännökset.

(4)

Talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja sen estämiseksi, että jäsenvaltiot toteuttavat sen toiminnan vaarantavia politiikkoja, Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa sallitaan sellaisten erityistoimenpiteiden toteuttaminen euroalueella, jotka menevät pidemmälle kuin kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettavat säännökset. Mainitun sopimuksen 136 artiklassa tarkoitettuja erityisiä toimenpiteitä olisi sovellettava entistä aktiivisemmin aina, kun se on asianmukaista ja tarpeellista, jotta voitaisiin luoda tarvittavat edellytykset tiiviimmälle ja kestävämmälle yhdentymiselle, samalla kun vahvistetaan talous- ja rahaliiton demokraattista oikeutusta.

(4 a)

Terve julkinen talous ja tasapainoiset talousarviot ovat taloudellisen vakauden ja rahoitusvakauden perusedellytyksiä, kuten julkisen talouden velkakriisi on selkeästi osoittanut, ja tämä korostaa vahvan ja vakaan finanssipoliittisen kehyksen tarvetta. Lisäksi nykyiset alijäämät, yhdessä hitaan talouskasvun kanssa, korostavat pikemminkin tarvetta uudistuksiin eikä niinkään menojen kasvuun.

(4 b)

Jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa unionin tavoitteiden toteutumisen talous- ja rahaliiton yhteydessä, etenkin käytännöstä kerryttää julkisen talouden tilinpidon ulkopuolista velkaa.

(5)

Vahva julkinen talous saadaan parhaiten varmistettua jo suunnitteluvaiheessa, ja vakavat virheet olisi tunnistettava mahdollisimman varhain. Ohjaavien periaatteiden ja julkisen talouden tavoitteiden asettamisen lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava hyötyä myös niiden talouspolitiikan synkronoiduista seurannasta.

(5)

Vahva julkinen talous ja koordinoitu talouspolitiikka saadaan parhaiten varmistettua jo suunnitteluvaiheessa, ja vakavat virheet olisi tunnistettava mahdollisimman varhain. Ohjaavien periaatteiden ja julkisen talouden tavoitteiden asettamisen lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava hyötyä myös talouspolitiikan ja makrotalouspolitiikan synkronoidusta seurannasta ja valtionvelan liikkeellelaskusta . Jotta jäsenvaltioiden valtionvelan liikkeeseenlaskun suunnittelu voidaan sovittaa paremmin yhteen, jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava ennalta valtionvelan liikkeeseenlaskua koskevista suunnitelmistaan.

(5 a)

Tämän asetuksen tarkoituksena on ottaa käyttöön unionin lisämekanismeja, joilla koordinoidaan ja valvotaan jäsenvaltioiden finanssi- ja talouspolitiikkaa. Kaikissa vaiheissa olisi kuitenkin noudatettava varovaisuutta, minkä vuoksi kysymyksiä, jotka liittyvät jäsenvaltioiden valtionvelan liikkeeseenlaskua koskeviin suunnitelmiin, jäljellä olevan velan uudistamiseen tai muihin asian kannalta merkityksellisiin operaatioihin, ei saisi julkaista, ja niitä olisi käytettävä ainoastaan sisäiseen koordinointiin. Näin on toimittava siitä syystä, että rahoitustarpeiden paljastaminen etukäteen rahoitusmarkkinoille saattaa aiheuttaa jäsenvaltiolle riskin.

(6)

Yhteisen talousarvioaikataulun vahvistamisella jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, olisi parannettava kansallisten talousarvioiden keskeisten valmisteluvaiheiden synkronointia ja tehostettava sitä kautta finanssipolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa. Yhteisen talousarvioaikataulun vahvistamisella olisi lujitettava synergiaetuja helpottamalla talouspolitiikan koordinointia niiden jäsenvaltioiden kesken, joiden rahayksikkö on euro, ja varmistettava, että neuvoston ja komission suositukset otetaan asianmukaisesti huomioon kansallisessa talousarvion hyväksymismenettelyssä.

(6)

Yhteisen talousarvioaikataulun vahvistamisella jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, olisi parannettava kansallisten talousarvioiden keskeisten valmisteluvaiheiden synkronointia ja tehostettava sitä kautta talous- ja finanssipolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa. Yhteisen talousarvioaikataulun vahvistamisella olisi lujitettava synergiaetuja helpottamalla talouspolitiikan koordinointia niiden jäsenvaltioiden kesken, joiden rahayksikkö on euro, ja varmistettava, että maakohtaiset toimintapoliittiset suositukset , kansalliset uudistusohjelmat ja vakaus- ja lähentymisohjelmat sekä makrotalouden epätasapainoa koskevaan analyysiin pohjautuvat suositukset otetaan asianmukaisesti huomioon kansallisessa talousarvion hyväksymismenettelyssä.

(6 a)

On olennaisen tärkeää, että yhteinen talousarvioaikataulu noudattaa jäsenvaltioiden talousarvioaikatauluja. Muussa tapauksessa lausunto, jonka komissio antaa jäsenvaltion alustavasta talousarvioesityksestä, saattaa jäädä vaille demokraattista oikeutusta jäsenvaltion parlamentissa.

(6 b)

Jos talousarviota ei ole hyväksytty 31 päivään joulukuuta mennessä tämän asetuksen mukaisesti, olisi oltava käytössä talousarviota koskevia varamenettelyjä, joiden avulla voidaan varmistaa, että valtio kykenee edelleen hoitamaan olennaiset tehtävänsä.

(7)

On vankkaa näyttöä siitä, että sääntöihin perustuvat finanssipolitiikan kehykset ovat tehokas tapa tukea vakaata ja kestävää finanssipolitiikkaa. Unionin tasolla vahvistettujen julkisen talouden tavoitteiden kanssa linjassa olevien kansallisten finanssipolitiikan sääntöjen käyttöönoton olisi oltava yksi keskeisistä tekijöistä, joilla varmistetaan vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten noudattaminen. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti annettava rakenteellisesti tasapainossa olevaa talousarviota koskevat säännöt, joilla unionin finanssipoliittisen säännöstön pääperiaatteet saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä . Kyseisten periaatteiden saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi toteutettava mielellään perustuslain luonteisilla sitovilla säännöillä osoituksena kansallisten viranomaisten voimakkaasta sitoutuneisuudesta vakaus- ja kasvuohjelman tavoitteisiin.

(7)

Tehokkaat sääntöihin perustuvat finanssipolitiikan kehykset voivat tukea merkittävästi vakaata ja kestävää finanssipolitiikkaa. Sellaisten unionin tasolla vahvistettujen talouden ja julkistalouden tavoitteiden kanssa linjassa olevien kansallisten talous- ja finanssipolitiikan sääntöjen käyttöönoton , joihin sisältyy myös poikkeuksellisten olosuhteiden ja talouden vakavien taantumien määritelmä, olisi oltava yksi keskeisistä tekijöistä, joilla varmistetaan vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten kestävä noudattaminen. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti otettava käyttöön mekanismi, joka voidaan käynnistää, jos julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävältä sopeuttamisuralta poiketaan merkittävästi, ja jolla pyritään varmistamaan riittävän ajoissa paluu keskipitkän aikavälin tavoitteeseen . On tärkeää, että nämä säännöt kattavat kaikki julkisyhteisöt ja että ne ovat sitovia, tai että on varmistettu muulla tavoin, että niitä noudatetaan täysimääräisesti kansallisten talousarviomenettelyiden kaikissa vaiheissa.

(7 a)

Julkisen velkaantumisen määrä on suurin haaste, johon unionin olisi löydettävä ratkaisu, jos talouden halutaan palaavan vakaan ja kestävän kasvun tielle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tulee kulumaan pitkä aika, ennen kuin jäsenvaltioiden julkisen velan keskiarvo palaa vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistetulle 60 prosentin viitearvoon johtavalle uralle. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen on tämän perusedellytys, ja tavoitteista poikkeaminen voisi nostaa korkoja ja tätä kautta uhata kasvua ja elpymistä.

(8)

Puolueelliset ja epärealistiset makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet voivat huomattavasti heikentää talousarviosuunnittelun tehokkuutta ja haitata sen vuoksi sitoutumista talousarviota koskevaan kurinalaisuuteen. Riippumattomilta elimiltä saatavat ennusteet voivat tarjota puolueettomia ja realistisia makrotalouden ennusteita.

(8)

Puolueelliset ja epärealistiset makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet voivat huomattavasti heikentää talousarviosuunnittelun tehokkuutta ja haitata sen vuoksi sitoutumista talousarviota koskevaan kurinalaisuuteen. Riippumattomilta ja teknisesti päteviltä elimiltä , jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia jäsenvaltion finanssipolitiikasta vastaavista viranomaisista, saatavat ennusteet , joissa noudatetaan liitteessä I vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia, voivat tarjota puolueettomia ja realistisia makrotalouden ennusteita sen jälkeen, kun niiden vertailtavuus ja yhdenmukaisuus on vahvistettu .

(9)

Tällä asteittain tiukennettavalla valvonnalla täydennetään edelleen vakaus- ja kasvusopimuksen voimassa olevia määräyksiä ja lujitetaan talousarviota koskevan kurinalaisuuden valvontaa jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro. Asteittain tehostettavalla seurantamenettelyllä olisi tuettava parempaa julkisen talouden toteutumaa, mikä hyödyttäisi kaikkia jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro. Tähän asteittain tiukennettavaan menettelyyn sisältyvällä tiiviimmällä seurannalla on erityisen suuri merkitys niille jäsenvaltioille, jotka ovat parhaillaan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena.

(9)

Tällä asteittain tiukennettavalla valvonnalla ja koordinoinnilla täydennetään edelleen talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa ja vakaus- ja kasvusopimuksen voimassa olevia määräyksiä ja lujitetaan talousarvion ja makrotaloudellisen vakauden ja talouden lähentymisen valvontaa jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro. Asteittain tehostettavalla seurantamenettelyllä olisi tuettava parempaa talouden ja julkisen talouden toteutumaa, mikä hyödyttäisi kaikkia jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro , ilman, että luodaan turhaa byrokratiaa . Tähän asteittain tiukennettavaan menettelyyn sisältyvällä tiiviimmällä seurannalla on erityisen suuri merkitys niille jäsenvaltioille, jotka ovat parhaillaan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena.

(10)

Kuten julkisen talouden velkakriisi ja erityisesti tarve ottaa käyttöön yhteisiä rahoitusvakauden turvaverkkoja ovat osoittaneet, jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, finanssipolitiikan heijastusvaikutukset ovat entistä voimakkaampia euroalueella. Jokaisen jäsenvaltion, jonka rahayksikkö on euro, olisi kuultava komissiota ja muita jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, ennen kuin ne hyväksyvät mittavia finanssipolitiikan uudistussuunnitelmia, joilla voi olla heijastusvaikutuksia, jotta voitaisiin arvioida suunnitelmien mahdollisia vaikutuksia koko euroalueella. Niiden olisi pidettävä talousarviosuunnitelmiaan yhteistä etua koskevana asiana ja toimitettava ne komissiolle seurantatarkoituksissa ennen kuin suunnitelmat tulevat sitoviksi. Komissiolla olisi oltava valmiudet antaa tarvittaessa alustavia talousarviosuunnitelmia koskeva lausunto, joka jäsenvaltiota ja erityisesti budjettiviranomaisia kehotetaan ottamaan huomioon niiden hyväksyessä talousarviolainsäädäntöä. Tällaisella lausunnolla voidaan varmistaa, että EU:n antama julkisen talouden ohjeistus otetaan asianmukaisesti huomioon kansallisen talousarvion valmistelussa. Lausunnossa olisi erityisesti oltava arviointi siitä, noudatetaanko talousarviosuunnitelmissa riittävässä määrin suosituksia, jotka on annettu finanssipolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Komission olisi oltava valmis esittelemään lausuntonsa kyseisen jäsenvaltion parlamentille tämän pyynnöstä. Se, missä määrin komission lausunto on otettu huomioon, olisi otettava osaksi arviointia, jonka seurauksena kyseinen jäsenvaltio päätetään ehtojen täyttyessä asettaa liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn, jossa komission varhaisvaiheessa antaman ohjeistuksen noudattamatta jättäminen pitäisi katsoa raskauttavaksi seikaksi. Myös euroryhmän olisi keskusteltava talousarviotilanteesta ja -näkymistä euroalueella komission suunnitelmista laatiman kokonaisarvioinnin perusteella.

(10)

Jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, finanssi- ja makrotalouspolitiikka aiheuttaa heijastusvaikutuksia tai niihin kohdistuu niitä euroalueella. Heijastusvaikutukset olisi tämän vuoksi kartoitettava, ja niihin olisi puututtava maakohtaisten valvontamenettelyjen sekä julkisen talouden tilanteesta ja näkymistä koko euroalueella laadittavan kokonaisarvioinnin yhteydessä. Arvioinnissa olisi kartoitettava maakohtaisesti ne kielteiset heijastusvaikutukset, joita jäsenvaltioiden yksityinen sektori tai muut jäsenvaltiot saattavat aiheuttaa niiden julkisen talouden kestävyydelle. Julkisen talouden velkakriisi on osoittanut myös julkisen velan, rahoitusvakauden ja pankkien vakavaraisuuden keskinäisen yhteyden. Jokaisen jäsenvaltion, jonka rahayksikkö on euro, olisi kuultava komissiota ja muita jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, ennen kuin ne hyväksyvät mittavia talous- ja finanssipolitiikan uudistussuunnitelmia, joilla voi olla heijastusvaikutuksia, jotta voitaisiin arvioida suunnitelmien mahdollisia vaikutuksia koko euroalueella. Niiden olisi pidettävä talous- ja talousarviosuunnitelmiaan yhteistä etua koskevana asiana ja toimitettava ne komissiolle seurantatarkoituksissa ennen kuin suunnitelmat tulevat sitoviksi. Komissiolla olisi oltava valmiudet antaa mahdollisimman pian ja viimeistään 15 päivänä marraskuuta alustavia talousarviosuunnitelmia koskeva lausunto, joka jäsenvaltiota ja erityisesti budjettiviranomaisia kehotetaan ottamaan huomioon niiden hyväksyessä talousarviolainsäädäntöä. Tällaisella lausunnolla voidaan varmistaa, että EU:n antama talous- ja finanssipolitiikan ohjeistus otetaan asianmukaisesti huomioon kansallisen talousarvion valmistelussa. Lausunnossa olisi erityisesti oltava arviointi siitä, noudatetaanko talousarviosuunnitelmissa riittävässä määrin suosituksia, jotka on annettu talous- ja finanssipolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä (maakohtaiset toimintapoliittiset suositukset) . Samassa yhteydessä komission olisi varmistettava, että kansallisia uudistusohjelmia ja taloudellisia kumppanuusohjelmia koskevat jäsenvaltioiden sitoumukset sekä makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä koskevat mahdolliset neuvoston suositukset otetaan asianmukaisesti huomioon kansallisessa talousarvioluonnoksessa. Komission olisi oltava valmis esittelemään lausuntonsa kyseisen jäsenvaltion parlamentille tämän pyynnöstä. Se, missä määrin komission lausunto on otettu huomioon, olisi otettava osaksi arviointia, jonka seurauksena kyseinen jäsenvaltio päätetään ehtojen täyttyessä asettaa liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn, jossa komission varhaisvaiheessa antaman ohjeistuksen noudattamatta jättäminen pitäisi katsoa raskauttavaksi seikaksi. Myös euroryhmän ja Euroopan parlamentin olisi keskusteltava talousarviotilanteesta ja -näkymistä euroalueella komission suunnitelmista laatiman kokonaisarvioinnin perusteella.

(10 a)

Jos talousarviosuunnitelma poikkeaa erityisen vakavasti keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta, komission olisi asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan pyydettävä alustavaa talousarviosuunnitelmaa koskevassa lausunnossaan tarkistettua alustavaa talousarviosuunnitelmaa tämän asetuksen säännösten mukaisesti. Tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa alkuperäisen talousarviosuunnitelman täytäntöönpano uhkaisi kyseisen jäsenvaltion rahoitusvakautta tai uhkaisi vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan taikka alkuperäisen talousarviosuunnitelman täytäntöönpano johtaisi neuvoston vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla laatiman suosituksen ilmeiseen ja merkittävään rikkomiseen.

(10 b)

Jotta voitaisiin varmistaa jäsenvaltioiden välinen tiiviimpi yhteensovittaminen ja ennalta käytävä keskustelu mahdollisista merkittävistä talous- ja finanssipolitiikan uudistussuunnitelmista, joilla voi olla heijastusvaikutuksia, komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus ja tarvittaessa esitettävä ehdotus, johon kuuluu yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten kyseinen yhteensovittaminen ja ennalta käytävä keskustelu toteutetaan, missä muodossa yhteensovittaminen ja keskustelut käydään, millaisia toimintalinjoja on suunniteltu ja millaisia poliittisia seuraamuksia jäsenvaltioille ja erityisesti kansallisille parlamenteille todennäköisesti aiheutuu päätöksistä, joita tällaisen yhteensovittamisen ja ennalta käytävän keskustelun perusteella tehdään. Komission lausunnolla olisi ainakin varmistettava, että yhteensovittaminen sisällytetään eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

(10 c)

Lisäksi talouden ohjausjärjestelmän lujittamiseen olisi sisällytettävä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien entistä tiiviimpi ja oikea-aikaisempi osallistuminen. Vaikka Euroopan parlamentin keskustelukumppaneita tässä vuoropuhelussa ovat asianomaiset unionin toimielimet ja niiden edustajat, Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota jäsenvaltiolle, josta on tehty tämän asetuksen mukainen korollista talletusta tai vuotuista sakkoa koskeva neuvoston päätös, tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon. Jäsenvaltion osallistuminen tällaiseen näkemystenvaihtoon on vapaaehtoista.

(11)

Jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro ja jotka ovat liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena, olisi seurattava tiiviimmin sen varmistamiseksi, että liiallinen alijäämä korjataan kokonaisuudessaan ja riittävän ajoissa. Tiiviimmällä seurannalla olisi varmistettava, että mahdolliset poikkeamat liiallisen alijäämän korjaamista koskevista neuvoston suosituksista saadaan oikaistuiksi varhain. Seurannalla olisi täydennettävä asetuksen (EY) N:o 1467/97 säännöksiä. Tätä tiiviimpää seurantaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt olisi porrastettava sen menettelyvaiheen mukaan, jonka kohteena jäsenvaltio on, perussopimuksen 126 artiklan mukaisesti.

(11)

Jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro ja jotka ovat liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena, olisi seurattava tiiviimmin sen varmistamiseksi, että liiallinen alijäämä korjataan yhdenmukaisesti, kestävästi ja riittävän ajoissa. Tiiviimmällä seurannalla olisi varmistettava, että mahdolliset poikkeamat liiallisen alijäämän ehkäisemistä ja korjaamista koskevista neuvoston suosituksista tai maakohtaisista suosituksista saadaan oikaistuiksi varhain. Seurannalla olisi täydennettävä asetuksen (EY) N:o 1467/97 säännöksiä. Tätä tiiviimpää seurantaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt olisi porrastettava sen menettelyvaiheen mukaan, jonka kohteena jäsenvaltio on, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden, joihin sovelletaan liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä, olisi laadittava talouskumppanuusohjelma, joka sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen rakenneuudistuksista. On tärkeää ottaa käyttöön tällaisia rakenneuudistuksia ja toteuttaa ne, jotta varmistetaan jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän korjaaminen. Työmarkkinaosapuolet otetaan tarvittaessa mukaan kansallisen lainsäädännön ja käytänteiden mukaisesti.

(12)

Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena olevien jäsenvaltioiden tiiviimmässä seurannassa olisi oltava mahdollista todeta riskit, jotka kohdistuvat jäsenvaltion kykyyn noudattaa liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa . Jos tällaisia riskejä todetaan, komission olisi annettava tietyssä määräajassa toteutettavia toimenpiteitä koskeva suositus, joka olisi esitettävä kyseisen jäsenvaltion parlamentille tämän pyynnöstä. Tämän arvioinnin olisi mahdollistettava sellaisen kehityksen kääntäminen, joka vaarantaa liiallisen alijäämän korjaamisen asetettuun määräaikaan mennessä. Komission suosituksen noudattamista koskevan arvioinnin olisi oltava osa jatkuvaa arviointia, jolla komissio selvittää, onko jäsenvaltio toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Tehdessään päätöstä siitä, onko liiallisen alijäämän korjaamiseksi toteutettu tuloksellisia toimia, neuvoston olisi otettava lähtökohdaksi myös se, onko jäsenvaltio noudattanut komission suositusta .

(12)

On keskeisen tärkeää toteuttaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena olevien jäsenvaltioiden tiiviimpi seuranta taloudellisen kumppanuusohjelman yhteydessä . Tässä yhteydessä komission olisi pyydettävä, että jäsenvaltiot laativat kattavan arvioinnin julkisyhteisöjen ja niiden alasektoreiden talousarvion toteuttamisesta vuoden aikana ja raportoivat komissiolle ja talous- ja rahoituskomitealle säännöllisesti julkisyhteisöjen ja niiden alasektoreiden osalta talousarvioiden toteuttamisesta vuoden aikana, meno- ja tulopuolella toteutettujen harkinnanvaraisten toimenpiteiden talousarviovaikutuksista, julkistalouden meno- ja tulotavoitteista, toteutetuista toimenpiteistä sekä niiden toimenpiteiden luonteesta, joita aiotaan toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi .

(12 a)

Jotta voitaisiin varmistaa talous- ja rahaliiton moitteeton toiminta ja budjettikurin noudattaminen, on välttämätöntä turvata koko euroalueen vakaus ja tämän vuoksi parantaa euroalueen rahoitusjärjestelmän tehokkuutta ja häiriönsietokykyä, puuttua maksuvalmiuteen liittyviin rajoitteisiin sekä kielteisiin ulkoisvaikutuksiin, jotka liittyvät joukkolainamarkkinoiden pirstoutumiseen, sekä alentaa marginaalisia rahoituskustannuksia niiden jäsenvaltioiden osalta, joilla on rahoituspaineita. Tämän yleisen tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen hyväksyä suunnitelma, jota noudattaen edetään kohti euroalueen yhteisiä velkasitoumuksia, ja tässä yhteydessä on perustettava tehostettu talouspolitiikan koordinointikehys. Euroalueen velkasitoumusten yhteisen ja yhteensovitetun liikkeeseenlaskun ensimmäisessä vaiheessa on tärkeää perustaa Euroopan lunastusrahasto noin 25 vuoden ajaksi yhdessä euroalueen jäsenvaltioiden valtionvelan liikkeellelaskun koordinoinnin kanssa. Tämä ensimmäinen vaihe ei rajoita etenemissuunnitelman muiden vaiheiden täytäntöönpanoa ennen kyseisen kauden päättymistä.

(12 b)

Tätä asetusta sovellettaessa neuvoston ja komission olisi kunnioitettava kaikilta osin työmarkkinaosapuolten asemaa ja otettava huomioon kansallisten järjestelmien väliset eroavaisuudet esimerkiksi palkanmuodostusjärjestelmissä.

(13)

Unionin toimielinten, erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission, välisen vuoropuhelun parantamiseksi sekä avoimuuden ja vastuullisuuden lisäämisen varmistamiseksi Euroopan parlamentin toimivaltainen valiokunta voi tarjota komission suosituksen kohteena olevalle jäsenvaltiolle tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon,

(13)

Unionin toimielinten, erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission, välisen vuoropuhelun parantamiseksi sekä avoimuuden ja vastuullisuuden lisäämisen varmistamiseksi Euroopan parlamentin toimivaltainen valiokunta voi tarjota komission suosituksen kohteena olevalle jäsenvaltiolle tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon . Lisäksi olisi annettava sääntöjä, joilla parannetaan vastuullisuutta, avoimuutta sekä julkisen talouden ja yleisemmin ottaen euroalueen talouspolitiikan valvontaa ja koordinointia demokraattisten periaatteiden mukaisesti. Tätä varten olisi annettava erityissäännöksiä kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen mukaan ottamiseksi kansallisia käytäntöjä noudattaen ,

(13 a)

Talousarviosuunnitelmien ja rakenneuudistusten olisi oltava yhdenmukaisia sosiaalisten oikeuksien suojelun kanssa, ja niissä olisi vältettävä lisäämästä eriarvoisuutta. Tämän vuoksi budjettikuria ei saisi toteuttaa niiden keskipitkän ja pitkän aikavälin toimien kustannuksella, joita talouden kestävä ja ympäristöystävällinen muutos unionin työllisyys- ja kasvustrategian ja vuodeksi 2050 asetettujen ilmastonmuutostavoitteiden mukaisesti edellyttää.

(13 b)

Veropolitiikka on keskeisessä asemassa talousarviosuunnitelmien tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden parantamisessa, ja se edistää myös kestävää kasvua. Kattava toimenpide- ja säädösehdotuspaketti, johon sisältyy muun muassa eurooppalainen finanssitransaktiovero ja yhteinen konsolidoitu yhtiöveropohja, olisi hyväksyttävä ripeästi unionin ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan poistaa perusteettomat poikkeukset, laajentaa veropohjaa, parantaa veronkannon tehokkuutta, torjua veronkiertoa ja soveltaa kattavasti saastuttaja maksaa -periaatetta.

(a a)

täydentämällä asetuksella (EU) N:o 1174/2011 perustettua menettelyä liiallisen makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi;

(c a)

takaamalla, että finanssipolitiikka on yhteensopivaa asetuksella (EU) N:o 1174/2011 perustetun liiallisen makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemistä ja korjaamista koskevan menettelyn kanssa, seuraamalla tarkemmin jäsenvaltioiden kansallisia uudistusohjelmia ja talouskumppanuussopimuksia, jotta voidaan varmistaa kestävä velvoitteiden noudattaminen ja lähentyminen euroalueella.

(1)

' riippumattomalla finanssipoliittisella neuvostolla' elintä, joka on toiminnallisesti riippumaton jäsenvaltion finanssipolitiikasta vastaavista viranomaisista, joiden tehtävänä on seurata kansallisten finanssipolitiikan sääntöjen täytäntöönpanoa;

(1)

'finanssipoliittisella neuvostolla' riippumatonta ja teknisesti pätevää elintä, joka on toiminnallisesti riippumaton jäsenvaltion budjettipolitiikasta vastaavista viranomaisista, joiden tehtävänä on seurata kansallisten finanssipolitiikan sääntöjen täytäntöönpanoa;

(2)

'riippumattomilla makrotalouden ennusteilla' tarkoitetaan riippumattoman elimen tai elimen , joka on toiminnallisesti riippumaton jäsenvaltion finanssipolitiikasta vastaavista viranomaisista, laatimia makrotalouden ja/tai julkisen talouden ennusteita;

(2)

'riippumattomilla makrotalouden ennusteilla' riippumattoman ja teknisesti pätevän elimen, joka on toiminnallisesti riippumaton jäsenvaltion budjettipolitiikasta vastaavista viranomaisista ja täyttää liitteessä I vahvistetut vähimmäisvaatimukset , laatimia tai vahvistamia makrotalouden ennusteita. Komissio varmistaa riippumattomien ennusteiden vertailukelpoisuuden ja yhdenmukaisuuden kaikissa jäsenvaltioissa;

(5)

'julkisella' ja 'alijäämällä' näitä käsitteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja SEUT-sopimuksen liitteenä olevan liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan (N:o 12) 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä.

(5)

'julkisella' , 'alijäämällä' ja 'velalla' 'julkista', 'alijäämää' ja 'velkaa' Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteenä olevan liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan (N:o 12) 2 artiklan mukaisesti.

(5 a)

'vakaus- ja kasvusopimuksella' asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaista monenvälistä valvontajärjestelmää ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1467/97 mukaista menettelyä jäsenvaltioiden liiallisten alijäämien välttämiseksi;

(5 b)

'julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävän sopeuttamisuran erityisen vakavalla noudattamatta jättämisellä' sellaista poikkeamaa, joka on vähintään 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen yhden vuoden aikana tai keskimäärin vähintään 0,5 prosenttia vuodessa suhteessa BKT:hen kahden peräkkäisen vuoden aikana ja jota ei voida perustella poikkeuksellisilla olosuhteilla tai vakavalla talouden taantumalla sen jälkeen, kun on otettu huomioon asetuksessa (EY) N:o 1467/97 ja asetuksessa (EU) N:o 1176/2011 esitetyt lieventävät tekijät ja heijastusvaikutukset.

(a)

yksittäisiä jäsenvaltioita koskevat kevään Eurooppa-neuvoston toimintapoliittiset suuntaviivat, jotka perustuvat vuotuiseen kasvuselvitykseen ja myös komission ehdotukseen yhteiseksi työllisyysraportiksi, sekä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 3 artiklan mukaiset vuosittaiset kertomukset; tällaisilla poliittisilla suuntaviivoilla jäsenvaltioita ohjataan laatimaan kansalliset uudistus- ja vakausohjelmansa tai lähentymisohjelmansa, jotka jäsenvaltioiden on esitettävä huhtikuussa asetuksen (EY) N:o 1466/97 4 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

(b)

maakohtaiset toimintapoliittiset suositukset, jotka kesän Eurooppa-neuvosto hyväksyy jäsenvaltioiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 ja 148 artiklan mukaisten kansallisten uudistus- ja vakausohjelmien tai lähentymisohjelmien riittävyyttä koskevien komission lausuntojen perusteella.

(b)

olettamukseen julkisyhteisöjen tuloja ja menoja koskevan politiikan pysymisestä muuttumattomana perustuvat ennusteet prosentteina suhteessa BKT:hen ja tulojen ja menojen keskeiset erät;

(b)

olettamukseen julkisyhteisöjen tuloja ja menoja koskevan politiikan pysymisestä muuttumattomana perustuvat ennusteet prosentteina suhteessa BKT:hen ja tulojen ja menojen keskeiset erät; ennusteiden on katettava sekä talouden juoksevat menot että investointimenot, ja tästä syystä on asetettava selkeät tavoitteet julkisen talouden juokseville menoille ja investointimenoille ja myös julkaistava arvio investointimenojen taloudellisesta tuotosta;

(c a)

yksityiskohtainen kuvaus unionin työllisyys- ja kasvustrategiaan suoraan liittyvistä menoista, julkiset investoinnit mukaan luettuina, sekä siitä, mikä on näiden yhteys talousarviotavoitteiden saavuttamiseen pitkällä aikavälillä, ja talousarviosuunnitelmassa tarkoitettujen toimenpiteiden sosiaalisten vaikutusten arviointi;

(d)

yksityiskohtainen kuvaus ja asianmukaisesti dokumentoitu määrällinen esitys toimenpiteistä, jotka on sisällytettävä tulevan vuoden talousarvioon c alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden ja b alakohdan mukaisten ennusteiden, jotka perustuvat olettamukseen politiikan pysymisestä muuttumattomana, välisen eron kattamiseksi. Kuvaus voi olla vähemmän yksityiskohtainen, kun on kyse toimenpiteistä, joiden talousarviovaikutukset arvioidaan alle 0,1 prosentiksi suhteessa BKT:hen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä finanssipolitiikan uudistussuunnitelmiin, joilla on mahdollisia heijastusvaikutuksia muihin jäsenvaltioihin, joiden valuutta on euro;

(d)

yksityiskohtainen kuvaus ja asianmukaisesti dokumentoitu määrällinen esitys toimenpiteistä, jotka on sisällytettävä tulevan vuoden talousarvioon c ja c a alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden ja b alakohdan mukaisten ennusteiden, jotka perustuvat olettamukseen politiikan pysymisestä muuttumattomana, välisen eron kattamiseksi. Kuvaus voi olla vähemmän yksityiskohtainen, kun on kyse toimenpiteistä, joiden talousarviovaikutukset arvioidaan alle 0,1 prosentiksi suhteessa BKT:hen. Erityistä ja nimenomaista huomiota on kiinnitettävä merkittäviin finanssipolitiikan uudistussuunnitelmiin, joilla on mahdollisia heijastusvaikutuksia muihin jäsenvaltioihin, joiden valuutta on euro;

(e)

keskeiset oletukset talouden arvioidusta kehityksestä sekä muista merkittävistä taloudellisista muuttujista, jotka vaikuttavat julkisen talouden tavoitteiden toteutumiseen. Näiden oletusten on perustuttava riippumattomaan makrotalouden kasvuennusteeseen ;

(e)

keskeiset oletukset talouden arvioidusta kehityksestä sekä muista merkittävistä taloudellisista muuttujista, jotka vaikuttavat direktiivin 2011/85/EU 4 artiklan mukaisten julkisen talouden tavoitteiden toteutumiseen. Makrotalouden ennusteisiin ja julkisen talouden ennusteisiin on sisällytettävä arvio oletetusta vaikutuksesta mahdolliseen tulokseen ja makrotaloudellisiin kerrannaisvaikutuksiin. Riippumattomien makrotalouden ennusteiden laatimisessa käytettävät menetelmät, niiden perustana olevat taloudelliset ja ekonometriset mallit ja oletukset samoin kuin mahdolliset muut asian kannalta merkitykselliset ennusteita tukevat parametrit on liitettävä vuotuisiin keskipitkän aikavälin finanssipoliittisiin suunnitelmiin ;

(f)

tarvittaessa lisätiedot siitä, kuinka kyseiselle jäsenvaltiolle perussopimuksen 121 artiklan mukaisesti annettuja tämänhetkisiä julkista taloutta koskevia suosituksia aiotaan noudattaa .

(f)

tarvittaessa lisätiedot siitä, kuinka kyseiselle jäsenvaltiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 ja 148 artiklan mukaisesti annettuja tämänhetkisiä suosituksia aiotaan noudattaa a–c a alakohdan mukaisesti;

(f a)

määrällinen esitys julkisten investointien tarpeesta ja tarvittaessa kansallisissa uudistusohjelmissa vahvistettujen toimien tulevan vuoden talousarviovaikutuksista sekä arvio taloudellisesta tuotosta;

(f b)

analyysi kansallisiin uudistusohjelmiin sisältyvien uudistusten ja investointien panoksesta vakautusohjelmien tavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien kustannus-hyötyanalyysi näistä uudistuksista julkisen talouden näkökulmasta katsottuna.

(a)

siirrettävä lunastusrahastoon viiden vuoden rahastoonsiirtovaiheen jälkeen se osa velastaan, joka ylittää 60 prosenttia suhteessa sen BKT:hen;

(b)

annettava tasapainossa olevaa rahoitusasemaa koskevat numeeriset finanssipoliittiset säännöt, joilla asetuksen (EY) N:o 1466/97 2 a artiklassa esitetyn julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteet pannaan täytäntöön niiden kansallisissa talousarviomenettelyissä;

(c)

pantava täytäntöön julkisen talouden vakauttamista koskeva strategia ja rakenneuudistusohjelma;

(d)

annettava vakuudet lunastusrahaston myöntämien lainojen kattamiseksi riittävällä tavalla;

(e)

pienennettävä rakenteellista ylijäämäänsä rahastoonsiirtoaikana b alakohdassa tarkoitetun talousarviota koskevan säännön mukaisesti.

(a)

toteutettava kattava riippumaton julkisen talouden tilinpidon tarkastus, joka tehdään koordinoidusti yhdessä kansallisten ylinten tarkastuslaitosten kanssa ja jonka tarkoituksena on arvioida tämän julkisen talouden tilipidon luotettavuutta, kattavuutta ja tarkkuutta liiallisen alijäämän menettelyn kannalta, ja raportoitava tästä tarkastuksesta. Tässä yhteydessä komissio (Eurostat) arvioi kyseisen jäsenvaltion raportoimien tilastotietojen laadun asetuksen (EY) N:o 679/2010 mukaisesti .

(a)

toteutettava kattava riippumaton julkisen talouden tilinpidon tarkastus, joka tehdään koordinoidusti yhdessä kansallisten ylinten tarkastuslaitosten kanssa ja jonka tarkoituksena on arvioida tämän julkisen talouden tilipidon luotettavuutta, kattavuutta ja tarkkuutta liiallisen alijäämän menettelyn kannalta, ja raportoitava tästä tarkastuksesta. Tässä yhteydessä komissio (Eurostat) arvioi kyseisen jäsenvaltion raportoimien tietojen laadun asetuksen (EY) N:o 479/2009 mukaisesti siltä osin kuin on kyse tilastotietojen laadusta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä;

(b a)

tämän asetuksen vaikutusta unionin työllisyys- ja kasvustrategian tavoitteiden saavuttamiseen.

—

Omistajuus: rajoittamatta jäljempänä esitettyjen periaatteiden soveltamista riippumattomien finanssilaitosten ominaispiirteiden olisi oltava yhdenmukaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntökehyksen sekä poliittisen ja hallinnollisen järjestelmän kanssa. Suunnittelukysymyksissä on mahdollisesti otettava huomioon pienempien jäsenvaltioiden valmiuksiin liittyvät rajoitukset.

—

Toimeksianto: riippumattomien finanssilaitosten toimeksianto olisi määriteltävä selkeästi lainsäädännössä, jotta voidaan välttää finanssipolitiikasta vastaavien viranomaisten epäoikeutettu puuttuminen tai toimeksiannon laajentaminen finanssipolitiikasta vastaavien viranomaisten toimivallan tai kansallisten parlamenttien oikeuksien kustannuksella.

—

Voimavarat: riippumattomille finanssilaitoksille myönnettyjen voimavarojen olisi oltava suhteessa niiden toimeksiantoon, jotta ne voivat hoitaa sitä vastuullisella tavalla.

—

Vastuu: on otettava käyttöön lakisääteisiä mekanismeja, joiden avulla kannustetaan vastuuseen lainsäätäjän suhteen. Riippumattomien finanssilaitosten raportit ja selvitykset olisi julkaistava ja asetettava saataville maksutta.

—

Johtajuus: korkeat virkamiehet olisi nimitettävä ansioiden, kokemuksen ja erityisesti talousarviomenettelyä koskevan teknisen pätevyyden perusteella. Nimittämisprosessiin voi osallistua useita tahoja esimerkiksi parlamentaarisen hyväksymismenettelyn kautta tai niin, että useat tahot nimittävät yhden tai useampia jäseniä. Riippumattomien finanssilaitosten johtajien toimikauden pituus olisi määriteltävä selkeästi lainsäädännössä, se ei saisi olla uusittavissa ja sen olisi oltava pidempi kuin vaalikauden. Sopimusten päättäminen olisi rajattava tiukasti tapauksiin, joissa jäsenet ovat syyllistyneet vakavaan rikkomukseen.

—

Henkilöstö: Riippumattomien finanssilaitosten henkilöstö olisi valittava ansioihin ja tekniseen pätevyyteen perustuvan avoimen kilpailun kautta. Palvelussuhteen ehtojen olisi oltava samankaltaisia kuin virkamieskunnan ehtojen.

—

Tiedon saanti, avoimuus ja viestintäpolitiikka: riippumattomille finanssilaitoksille olisi lainsäädännössä yleisesti taattava mahdollisuus tutustua kaikkiin tarvittaviin asiaankuuluviin tietoihin, jotta ne voivat selviytyä tehtävistään määräajassa. Kaikki vakiokäytäntöä koskevat rajoitukset olisi myös määriteltävä selkeästi. Rajoittamatta kyseisen lainsäädännön soveltamista riippumattomien finanssilaitosten valmiuksia viestiä oikea-aikaisesti käytössä olevien viestintäkanavien kautta ei pidä estää. Jos laitosten toiminta on sijoitettu toisen yhteisön yhteyteen, olisi tehtävä selväksi, että annetut lausunnot koskevat ainoastaan niitä itseään eivätkä isäntälaitosta.