14.11.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 348/1

---

EUROOPAN UNIONIN KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS – VARAINHOITOVUOSI 2011

2012/C 348/01

SISÄLLYSLUETTELO

Konsolidoituun tilinpäätökseen liitetty ilmoitus

I OSA:

Konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot

Tase

Tuotto- ja kululaskelma

Rahavirtalaskelma

Laskelma nettovarojen muutoksista

Tilinpäätöksen liitetiedot

II OSA:

Konsolidoitu selvitys euroopan unionin talousarvion toteuttamisesta ja sen liitetiedot

Konsolidoitu selvitys Euroopan unionin talousarvion toteuttamisesta

Liitetiedot konsolidoituun selvitykseen talousarvion toteuttamisesta

KONSOLIDOITUUN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS

Euroopan Unionin vuoden 2011 konsolidoitu tilinpäätös on laadittu käyttäen tietoja, jotka toimielimet ja elimet ovat toimittaneet Euroopan Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 129 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Vakuutan, että tilinpäätös on laadittu kyseisen varainhoitoasetuksen VII osaston säännösten sekä tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Olen saanut kyseisten toimielinten ja elinten tilinpitäjiltä kaikki heidän oikeiksi vakuuttamansa tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan Unionin varat ja velat sekä talousarvion toteuttaminen.

Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin Euroopan Komission tilinpäätöksen allekirjoituksellani vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan Unionin taloudellisesta asemasta.

(allekirjoitettu)

I   OSA

Konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot  (1)

SISÄLLYSLUETTELO

Tase

Tuotto- ja kululaskelma

Rahavirtalaskelma

Laskelma nettovarojen muutoksista

Tilinpäätöksen liitetiedot:

1.	Tilinpäätöksen keskeiset laatimisperiaatteet

2.	Taseen liitetiedot

3.	Tuotto- ja kululaskelman liitetiedot

4.	Rahavirtalaskelman liitetiedot

5.	Ehdolliset varat ja velat ja muut tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

6.	Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä

7.	EU:n otto- ja antolainaustoiminta

8.	Rahoitusriskien hallinta

9.	Lähipiiriä koskevat tiedot

10.	Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

11.	Konsolidoinnin laajuus

TASE

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2011	31.12.2010
PITKÄAIKAISET VARAT:
Aineettomat hyödykkeet	2.1	149	108
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	2.2	5 071	4 813
Pitkäaikaiset sijoitukset:
Pääomaosuusmenetelmällä arvostetut sijoitukset	2.3	374	492
Rahoitusvarat: myytävissä olevat varat	2.4	2 272	2 063
Rahoitusvarat: pitkäaikaiset lainat	2.5	41 400	11 640
Pitkäaikaiset saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	2.6	289	40
Pitkäaikaiset ennakkomaksut	2.7	44 723	44 118
		94 278	63 274
LYHYTAIKAISET VARAT:
Vaihto-omaisuus	2.8	94	91
Lyhytaikaiset sijoitukset:
Rahoitusvarat: myytävissä olevat varat	2.9	3 619	2 331
Lyhytaikaiset saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät:
Rahoitusvarat: lyhytaikaiset lainat	2.10	102	2 170
Muut saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät	2.11	9 477	11 331
Lyhytaikaiset ennakkomaksut	2.12	11 007	10 078
Käteisvarat ja muut rahavarat	2.13	18 935	22 063
		43 234	48 064
VASTAAVAA YHTEENSÄ		137 512	111 338
PITKÄAIKAISET VELAT:
Eläkkeet ja muut työsuhde-etuudet	2.14	(34 835)	(37 172)
Pitkäaikaiset varaukset	2.15	(1 495)	(1 317)
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	2.16	(41 179)	(11 445)
Muut pitkäaikaiset velat	2.17	(2 059)	(2 104)
		(79 568)	(52 038)
LYHYTAIKAISET VELAT:
Lyhytaikaiset varaukset	2.18	(270)	(214)
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	2.19	(51)	(2 004)
Muut lyhytaikaiset velat	2.20	(91 473)	(84 529)
		(91 794)	(86 747)
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		(171 362)	(138 785)
NETTOVARAT		(33 850)	(27 447)
Rahastot	2.21	3 608	3 484
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet (2)	2.22	(37 458)	(30 931)
NETTOVARAT		(33 850)	(27 447)

TUOTTO- JA KULULASKELMA

milj. euroa
	Liitetieto	2011	2010
TOIMINNAN TUOTOT
Tuotot omista varoista ja rahoitusosuuksista	3.1	124 677	122 328
Muut toiminnan tuotot	3.2	5 376	8 188
		130 053	130 516
TOIMINNAN KULUT
Hallintokulut	3.3	(8 976)	(8 614)
Toimintakulut	3.4	(123 778)	(103 764)
		(132 754)	(112 378)
TOIMINNAN (ALIJÄÄMÄ)/YLIJÄÄMÄ		(2 701)	18 138
Tuotot rahoitustoiminnasta	3.5	1 491	1 178
Kulut rahoitustoiminnasta	3.6	(1 355)	(661)
Eläkkeisiin ja muihin työsuhde-etuuksiin liittyvän velan muutos		1 212	(1 003)
Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten nettotappioista	3.7	(436)	(420)
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS		(1 789)	17 232

RAHAVIRTALASKELMA

milj. euroa
	Liitetieto	2011	2010
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		(1 789)	17 232
Toiminnan rahavirta	4.2
Hankintamenon jaksottaminen		33	28
Poistot		361	358
Pitkäaikaisten lainojen (lisäys)/väheneminen		(29 760)	(876)
Pitkäaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen		(605)	(2 574)
Pitkäaikaisten saamisten ja kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen		(249)	15
Vaihto-omaisuuden (lisäys)/väheneminen		(3)	(14)
Lyhytaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen		(929)	(642)
Lyhytaikaisten saamisten ja kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen		3 922	(4 543)
Pitkäaikaisten varausten lisäys/(väheneminen)		178	(152)
Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)		29 734	886
Muiden pitkäaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)		(45)	(74)
Lyhytaikaisten varausten lisäys/(väheneminen)		56	1
Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)		(1 953)	1 964
Muiden lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)		6 944	(9 355)
Edellisen varainhoitovuoden ylijäämä, joka kirjataan tuottona, johon ei liity maksutapahtumaa		(4 539)	(2 254)
Muut transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa		(75)	(149)
Eläkkeisiin ja muihin työsuhde-etuuksiin liittyvän velan lisäys/(väheneminen)		(2 337)	(70)
Investointien rahavirta	4.3
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden (lisäys)/väheneminen		(693)	(374)
Pitkäaikaisten sijoitusten (lisäys)/väheneminen		(91)	(176)
Lyhytaikaisten sijoitusten (lisäys)/väheneminen		(1 288)	(540)
NETTORAHAVIRTA		(3 128)	(1 309)
Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettomääräinen lisäys/(väheneminen)		(3 128)	(1 309)
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa	2.13	22 063	23 372
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa	2.13	18 935	22 063

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

milj. euroa
	Rahastot (A)		Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet (B)		Nettovarat = (A) + (B)
	Käyvän arvon rahasto	Muut varat	Kertynyt ylijäämä/(alijäämä)	Varainhoitovuoden taloudellinen tulos
SALDO 31. JOULUKUUTA 2009	69	3 254	(52 488)	6 887	(42 278)
Takuurahaston varojen muutos		273	(273)		0
Käypään arvoon perustuvat muutokset	(130)				(130)
Muut		4	(21)		(17)
Varainhoitovuoden 2009 taloudellisen tuloksen kohdentaminen		14	6 873	(6 887)	0
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2009 tuloksesta			(2 254)		(2 254)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos				17 232	17 232
SALDO 31. JOULUKUUTA 2010	(61)	3 545	(48 163)	17 232	(27 447)
Takuurahaston varojen muutos		165	(165)		0
Käypään arvoon perustuvat muutokset	(47)				(47)
Muut		2	(30)		(28)
Varainhoitovuoden 2010 taloudellisen tuloksen kohdentaminen		4	17 228	(17 232)	0
Jäsenvaltioille siirretty osa vuoden 2010 talousarvion toteutuksen tuloksesta			(4 539)		(4 539)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos				(1 789)	(1 789)
SALDO 31. JOULUKUUTA 2011	(108)	3 716	(35 669)	(1 789)	(33 850)

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1.   TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

1.1   OIKEUSPERUSTA JA TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖT

Euroopan unionin kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2007 (EYVL L 248, 16.9.2002) ja kyseisen asetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002.

Varainhoitoasetuksen 133 artiklan mukaisesti Euroopan unioni laatii tilinpäätöksensä suoriteperusteisena. Kyseiset säännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) ja kansainvälisiin IFRS-standardeihin (International Financial Reporting Standards). Näitä komission tilinpitäjän vahvistamia kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjä on noudatettava kaikissa konsolidoinnin piiriin kuuluvissa EU:n toimielimissä ja elimissä. Tavoitteena on luoda kirjanpitoa, arvostamista sekä tilinpäätöksen laadintaa ja esittämistä koskevat yhdenmukaiset säännöt, jotta voitaisiin varmistaa, että tilinpäätökset laaditaan ja konsolidointi suoritetaan yhdenmukaisella tavalla. Tilinpäätökset laaditaan kalenterivuosittain euromääräisinä.

1.2   TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle. Koska Euroopan unioni on julkisoikeudellinen yhteisö, tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteossa, ja osoittaa, että unioni on hoitanut sille uskottuja varoja vastuullisesti. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti.

Yleiset periaatteet (laskentaperiaatteet), joita noudatetaan tilinpäätöstä laadittaessa, määritetään EU:n kirjanpitosäännössä nro 2, ja ne ovat samat kuin IPSAS 1 -standardissa eli oikean kuvan antaminen, suoriteperuste, toiminnan jatkuvuus, esittämistavan johdonmukaisuus, erien yhdistäminen, bruttoperiaate ja tietojen vertailtavuus.

Tilinpäätöksen laatiminen edellä mainittujen sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti edellyttää, että johto tekee arvioita, jotka vaikuttavat tiettyjen erien esitettyihin määriin taseessa ja tuotto- ja kululaskelmassa sekä ehdollisia varoja ja velkoja koskeviin tietoihin.

1.3   KONSOLIDOINTI

Konsolidoinnin laajuus

EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen kuuluvat kaikki merkittävät määräysvallassa olevat yhteisöt (toimielimet ja virastot), osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Määräysvallassa olevia yhteisöjä on 50, yhteisyrityksiä viisi ja osakkuusyrityksiä neljä. Konsolidoitujen yhteisöjen täydellinen luettelo on liitetiedossa 11.1. Vuodesta 2010 konsolidoinnin piiriin on lisätty seitsemän määräysvallassa olevaa yhteisöä (yksi toimielin ja kuusi virastoa). Näillä lisäyksillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta konsolidoituun tilinpäätökseen.

Määräysvallassa olevat yhteisöt

Päätös yhteisön sisällyttämisestä konsolidointiin perustuu määräysvallan käsitteeseen. Määräysvallassa olevat yhteisöt ovat yhteisöjä, joissa Euroopan unioni voi suoraan tai välillisesti määrätä taloudellisista ja operatiivisista toimintaperiaatteista hyötyäkseen kyseisten yhteisöjen toiminnasta. Määräysvallan on oltava käytettävissä kaiken aikaa. Määräysvallassa olevat yhteisöt konsolidoidaan kokonaisuudessaan. Konsolidointi alkaa siitä päivästä, jona määräysvalta saadaan, ja loppuu kun määräysvaltaa ei enää ole.

Määräysvallan tavallisimmat osoittajat ovat Euroopan unionissa yhteisön perustaminen perussopimusten tai johdetun oikeuden mukaisesti, yhteisön toiminnan rahoittaminen yleisestä talousarviosta saatavalla rahoituksella, äänioikeudet hallintoelimissä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemät tarkastukset ja Euroopan parlamentin myöntämä vastuuvapaus. On selvää, että kunkin yhteisön osalta on arvioitava erikseen, syntyykö määräysvalta yhden vai kaikkien edellä mainittujen perusteiden seurauksena.

Tämän lähestymistavan mukaisesti EU:n toimielinten (EKP:tä lukuun ottamatta) ja virastojen (entiseen toiseen pilariin kuuluneet virastot pois luettuina) katsotaan olevan Euroopan unionin yksinomaisessa määräysvallassa, ja ne on tämän vuoksi otettu konsolidoinnin piiriin. Myös selvitystilassa olevaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä pidetään määräysvallassa olevana yhteisönä.

Kaikki EU:n määräysvallassa olevien yhteisöjen väliset olennaiset transaktiot ja rahamäärät eliminoidaan. Sen sijaan näiden yhteisöjen välisiin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu.

Yhteisyritykset

Yhteisyritys on sopimukseen perustuva järjestely, jonka mukaisesti Euroopan unioni ja yksi tai useampi osapuoli harjoittavat yhteisessä määräysvallassa olevaa taloudellista toimintaa. Yhteinen määräysvalta on suorituspotentiaalia sisältävää toimintaa koskevan suoran tai välillisen määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen.

Osuuksia yhteisyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen, ja ne kirjataan alun perin hankintamenoon. Euroopan unionin osuus yhteisessä määräysvallassa olevien yritysten voitoista tai tappioista kirjataan EU:n tuotto- ja kululaskelmaan ja osuus rahastojen muutoksista EU:n rahastoihin. Alkuperäinen hankintameno ja kaikki muutokset (myöhemmät rahoitusosuudet, osuus voitoista, tappioista ja rahastojen muutoksista sekä osingot) muodostavat yhteisyrityksen kirjanpitoarvon EU:n tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä.

Euroopan unionin ja sen yhteisessä määräysvallassa olevien yhteisöjen välisiin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu. Yhteisyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet voivat poiketa Euroopan unionin noudattamista periaatteista, vaikka kyseessä ovat samankaltaiset transaktiot ja tapahtumat samankaltaisissa olosuhteissa.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yhteisöjä, joissa Euroopan unionilla on suoraan tai välillisesti huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Vaikutusvalta katsotaan huomattavaksi, jos Euroopan unionilla on suoraan tai välillisesti vähintään 20 prosenttia äänioikeuksista.

Osuuksia osakkuusyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen, ja ne kirjataan alun perin hankintamenoon. Euroopan unionin osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista kirjataan EU:n tuotto- ja kululaskelmaan ja osuus rahastojen muutoksista EU:n rahastoihin. Alkuperäinen hankintameno ja kaikki muutokset (myöhemmät rahoitusosuudet, osuus voitoista, tappioista ja rahastojen muutoksista sekä osingot) muodostavat osakkuusyrityksen kirjanpitoarvon EU:n tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä. Osakkuusyrityksestä saatu voitonjako vähentää omaisuuserän kirjanpitoarvoa. Euroopan unionin ja sen osakkuusyritysten välisiin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu.

Osakkuusyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet voivat poiketa Euroopan unionin noudattamista periaatteista, vaikka kyseessä ovat samankaltaiset transaktiot ja tapahtumat samankaltaisissa olosuhteissa. Euroopan unioni ei pyri käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa sellaisissa pääomasijoitusrahastoissa, joissa sillä on vähintään 20 prosentin omistusosuus. Näitä rahastoja pidetään myytävissä olevina rahoitusinstrumentteina, joihin ei sovelleta pääomaosuusmenetelmää.

Konsolidoinnin ulkopuoliset yhteisöt, joiden varoja komissio hallinnoi

Euroopan komissio hallinnoi Euroopan unionin henkilöstön sairausvakuutusjärjestelmän, Euroopan kehitysrahaston ja osallistujien takuurahaston varoja niiden puolesta. Näitä yhteisöjä ei kuitenkaan ole konsolidoitu EU:n tilinpäätökseen, koska ne eivät ole EU:n määräysvallassa (kyseisistä määristä on lisätietoja liitetiedossa 11.2).

1.4   LAATIMISPERUSTA

1.4.1    Valuuttojen muuntaminen euroiksi

Toiminta- ja raportointivaluutta

Tilinpäätös laaditaan miljoonina euroina, koska euro on Euroopan unionin toiminta- ja raportointivaluutta.

Transaktiot ja saldot

Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin.

Poikkeavia muuntomenetelmiä sovelletaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jotka arvostetaan euroina niiden hankintapäivänä voimassa olleiden euron kurssien mukaan.

Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita valuuttakursseja:

Euron vaihtokurssit

Valuutta	31.12.2011	31.12.2010
BGN	1,9558	1,9558
CZK	25,7870	25,0610
DKK	7,4342	7,4535
EEK	—	15,6466
GBP	0,8353	0,8607
HUF	314,5800	277,9500
LVL	0,6995	0,7094
LTL	3,4528	3,4528
PLN	4,4580	3,9750
RON	4,3233	4,2620
SEK	8,9120	8,9655
CHF	1,2156	1,2504
JPY	100,2000	108,6500
USD	1,2939	1,3362

Ulkomaan rahan määräisten, myytävissä oleviksi luokiteltujen monetaaristen arvopapereiden käyvän arvon muutokset, jotka liittyvät muuntoeroihin, kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Myös sellaiset muuntoerot, jotka liittyvät tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviin ei-monetaarisiin rahoitusvaroihin ja -velkoihin, kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Myytävissä oleviin ei-monetaarisiin rahoitusvaroihin liittyvät muuntoerot kirjataan käyvän arvon rahastoon.

1.4.2    Arvioiden käyttäminen

IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätökseen sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa työsuhde-etuuksiin liittyvät velat, varaukset, vaihto-omaisuuteen ja muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvä taloudellinen riski, tulo- ja menojäämät, ehdolliset varat ja velat sekä aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentuminen. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioihin tehtävät muutokset kirjataan kaudella, jonka aikana ne tulevat tietoon.

1.5   TASE

1.5.1    Aineettomat hyödykkeet

Hankitut tietokoneohjelmistojen lisenssit kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Kyseisistä omaisuuseristä tehdään poistot tasapoistomenetelmällä omaisuuserien arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Sisäisesti tuotetut aineettomat hyödykkeet aktivoidaan, kun EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaiset kriteerit täyttyvät. Aktivoitaviin menoihin kuuluvat kaikki välittömät menot, jotka ovat välttämättömiä hyödykkeen luomiseksi, tuottamiseksi ja saattamiseksi valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Tutkimustoimintaan liittyvät menot, aktivointikelvottomat kehitysmenot ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi, kun ne syntyvät.

1.5.2    Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Kaikki aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Alkuperäiseen hankintamenoon sisältyvät kustannukset, jotka voidaan suoraan kohdistaa omaisuuserän hankintaan tai rakentamiseen.

Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä omaisuuseränä ainoastaan silloin, kun on todennäköistä, että Euroopan unioni saa omaisuuserästä tulevaisuudessa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia, ja kun omaisuuserään liittyvät menot voidaan määrittää luotettavasti. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan sinä varainhoitovuotena, jonka aikana ne syntyvät. Koska Euroopan unioni ei ota lainaa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankkimiseksi, kyseisiin hyödykkeisiin ei liity vieraan pääoman kustannuksia.

Maa-alueista ja taideteoksista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan rajoittamaton. Myöskään keskeneräisistä hankinnoista ei tehdä poistoja, koska tällaiset omaisuuserät eivät ole vielä käytettävissä. Muista omaisuuseristä tehdään tasapoistot, jotta niiden jäännösarvo voidaan vähentää arvioituna taloudellisena vaikutusaikana seuraavasti:

Poistoprosentit

Omaisuuserän laji	Tasapoisto prosentteina
Rakennukset	4 %
Laitteistot, koneet ja kalusto	10–25 %
Kalusteet	10–25 %
Kiinteät kalusteet	10–33 %
Ajoneuvot	25 %
Tietokonelaitteet	25 %
Muut aineelliset hyödykkeet	10–33 %

Omaisuuserien luovutuksesta saatavat voitot ja tappiot määritetään vertaamalla luovutustuloa, josta on vähennetty myyntikustannukset, luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kyseiset voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Vuokraus

Aineellisten hyödykkeiden vuokraus luokitellaan rahoitusleasingtoiminnaksi silloin, kun omistamiseen liittyvät riskit ja edut kuuluvat olennaisilta osin Euroopan unionille. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät aktivoidaan leasingsopimuksen syntymisajankohtana joko omaisuuserän käypään arvoon tai leasingmaksujen vähimmäismäärän nykyarvoon sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Kukin leasingmaksu jaetaan velan lyhennykseen ja rahoitusmenoihin, jotta jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet, joista on vähennetty rahoitusmenot, sisällytetään muihin (lyhyt- ja pitkäaikaisiin) velkoihin. Koron osuus rahoituskustannuksista kirjataan kuluksi tuotto- ja kululaskelmaan vuokra-aikana, jotta jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingilla hallussa pidettävistä omaisuuseristä tehdään poistot joko omaisuuserien taloudellisena vaikutusaikana tai leasingsopimuksen voimassaoloaikana sen mukaan kumpi näistä on lyhyempi.

Leasingsopimukset, joissa omistajuuteen liittyvät riskit ja edut säilyvät olennaisilta osin vuokralleantajalla, luokitellaan muiksi leasingsopimuksiksi. Muihin leasingsopimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan tasaerinä leasingsopimuksen voimassaoloaikana.

1.5.3    Muiden kuin rahoitusvarojen arvon alentuminen

Omaisuuseristä, joiden taloudellista vaikutusaikaa ei ole rajoitettu, ei tehdä poistoja vaan niiden arvon alentumista testataan vuosittain. Kyseisten omaisuuserien arvon mahdollinen alentuminen selvitetään aina, kun on viitteitä siitä, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei ole enää kerrytettävissä tapahtumien tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi. Arvonalentumistappioksi kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot, tai omaisuuserän käyttöarvo, sen mukaan kumpi näistä on suurempi.

Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja muutetaan tarvittaessa. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi vastaamaan siihen liittyvää kerrytettävissä olevaa rahamäärää, jos kirjanpitoarvon havaitaan olevan kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi. Jos aiempina vuosina kirjattujen arvonalennusten perusteet eivät enää päde, arvonalentumistappiot peruutetaan.

1.5.4    Sijoitukset

Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisyrityksissä

Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Pääomakustannuksia oikaistaan siten, että ne vastaavat Euroopan unionin osuutta osakkuusyritysten ja yhteisyritysten nettovarojen vähentymisestä tai lisääntymisestä alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, jos arvon alentuminen voidaan osoittaa. Omaisuuserät kirjataan tarvittaessa alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään edellä liitetiedossa 1.5.3 kuvatulla tavalla. Jos arvon alentumiselle ei myöhempänä ajankohtana ole enää perustetta, arvonalentumistappio peruutetaan kirjaamalla omaisuuserä arvonalentumistappiosta puhdistettuun kirjanpitoarvoon.

Sijoitukset riskipääomarahastoissa

Luokittelu ja arvon määrittäminen

Riskipääomarahastoissa olevat sijoitukset luokitellaan myytävissä oleviksi omaisuuseriksi (ks. liitetieto 1.5.5). Tämän vuoksi ne arvostetaan käypään arvoon, ja käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot, muuntoerot mukaan luettuina, kirjataan käyvän arvon rahastoon.

Käypään arvoon liittyvät näkökohdat

Koska riskipääomarahastoihin tehdyillä sijoituksilla ei ole noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla, ne arvostetaan omaisuuserittäin joko hankintamenoon tai osuudenomistajille kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän nettoarvoon (Net Asset Value, NAV) sen mukaan, kumpi näistä arvoista on pienempi. Käyvän arvon määrittämisestä seurauksena olevat realisoitumattomat voitot kirjataan rahastoihin. Realisoitumattomien tappioiden osalta on selvitettävä mahdollinen arvon alentuminen, jotta voidaan määrittää, kirjataanko ne arvonalentumistappioina tuotto- ja kululaskelmaan vai käyvän arvon rahaston muutoksina taseeseen.

1.5.5    Rahoitusvarat

Luokittelu

Euroopan unioni luokittele rahoitusvaransa seuraavasti: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat; lainat ja muut saamiset; eräpäivään asti pidettävät sijoitukset; ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusinstrumenttien luokka määritellään alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana, ja sitä tarkastellaan vuosittain tilinpäätöspäivänä.

i)   Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä sijoitetaan tähän luokkaan, jos se on ensisijaisesti hankittu myytäväksi lyhyellä aikavälillä tai jos Euroopan unioni on nimennyt sen myytäväksi lyhyellä aikavälillä. Myös johdannaiset sijoitetaan tähän luokkaan. Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos ne todennäköisesti realisoidaan kahdentoista kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

ii)   Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Nämä saamiset syntyvät silloin, kun EU antaa velalliselle suoraan rahaa, tavaroita tai palveluita ilman aikomusta käydä saamisella kauppaa. Ne luokitellaan pitkäaikaisiin varoihin lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

iii)   Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä, jotka erääntyvät tiettyyn aikaan ja jotka Euroopan unioni aikoo pitää ja pystyy pitämään eräpäivään asti. Euroopan unionilla ei ollut tähän luokkaan kuuluvia sijoituksia varainhoitovuonna 2011.

iv)   Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisia, ja ne on joko nimetty tähän luokkaan kuuluviksi tai niitä ei ole sijoitettu mihinkään muuhun luokkaan. Ne luokitellaan joko lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin sen mukaan, koska EU aikoo luovuttaa ne. Myös sijoitukset konsolidoinnin ulkopuolisiin yhteisöihin ja muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset, joita ei arvosteta pääomaosuusmenetelmällä (esimerkiksi riskipääomatoimet), luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Sellaiset rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, pidetään eräpäivään saakka tai jotka ovat myytävissä, kirjataan kaupankäyntipäivänä eli päivänä, jona Euroopan unioni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Lainat kirjataan silloin, kun rahavarat siirretään lainanottajille. Rahoitusinstrumentit kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot niille rahoitusvaroille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypä arvo on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä yleensä kauppahinta, eli saadun vastikkeen käypä arvo. Kun myönnetään pitkäaikainen laina, josta ei peritä korkoa tai perittävä korko on markkinakorkoa alhaisempi, lainan käypänä arvona voidaan pitää kaikkien vastaisten rahavirtojen nykyarvoa, joka saadaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat vastaavaan luottoluokkaan kuuluvan vastaavan instrumentin vallitsevalla markkinakorolla.

Lainatuista varoista myönnetyt luotot arvostetaan nimellisarvoon, jona pidetään luoton nimellisarvoa. Tämä johtuu seuraavista syistä:

—

EU:n lainanannon ”markkinaympäristö” poikkeaa selvästi tavanomaisista pääomamarkkinoista, joilla kaupallisia ja valtioiden joukkovelkakirjoja lasketaan liikkeeseen. Koska lainanantajilla on näillä markkinoilla myös vaihtoehtoisia sijoituskohteita, ne otetaan huomioon markkinahinnoissa. Tätä vaihtoehtoisten sijoitusten mahdollisuutta ei kuitenkaan sovelleta EU:hun, koska se ei saa sijoittaa rahaa pääomamarkkinoille. Se voi ainoastaan ottaa lainaa markkinoilta lainatakseen sen edelleen samoilla ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:lla ei ole ottamilleen lainoille vaihtoehtoista lainaus- tai sijoituskohdetta. Tällöin ei ole myöskään vaihtoehtoiskustannusta eikä vertailuperustaa markkinakorkojen kanssa. EU:n lainaustoiminta muodostaa itse asiassa omat markkinat. Koska vaihtoehtoisia sijoituskohteita ei oteta huomioon, markkinahinta ei vastaa asianmukaisesti EU:n lainatransaktioiden sisältöä. Näin ollen EU:n lainanannon käypää arvoa ei voida määrittää suhteessa kaupallisiin tai valtioiden joukkovelkakirjoihin.

—	Koska vertailukelpoisia toimivia markkinoita tai vastaavia transaktioita ei ole, Euroopan unionin olisi käytettävä perittyä korkoa määrittäessään käypiä arvoja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin, maksutaselainoihin ja muihin vastaaviin välineisiin liittyvässä lainanannossa.

—

Koska näissä lainoissa lainanotto ja lainananto toteutetaan yleensä samoin ehdoin (back-to-back), ne kompensoivat toistensa vaikutuksia. Myönnettyjen lainojen efektiivinen korko on tämän vuoksi sama kuin niiden rahoittamiseksi otettujen lainojen korko. Euroopan unionille koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusinstrumentit poistetaan taseesta, kun Euroopan unionilla ei enää ole oikeutta saada rahavirtaa sijoituksista tai kun kyseinen oikeus on siirretty ja Euroopan unioni on luopunut kaikista olennaisista omistajuuteen liittyvistä riskeistä ja eduista.

Myöhempi arvostaminen

i)

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat kirjataan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Luokkaan ”tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusinstrumentit” kuuluvien erien käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan kaudella, jolla ne syntyvät.

ii)

Lainat ja muut saamiset sekä eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Lainatuista varoista myönnetyissä luotoissa samaa efektiivistä korkoa sovelletaan sekä otto- että antolainaukseen, koska kyseiset lainat ovat luonteeltaan ns. back-to-back -operaatioita, eivätkä otto- ja antolainauksen ehdot ja määrät eroa merkittävästi toisistaan. Euroopan unionille koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

iii)	Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset: EU:lla ei tällä hetkellä ole tällaisia sijoituksia.

iv)

Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Myytävissä olevien omaisuuserien käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan käyvän arvon rahastoon. Kun myytävissä oleviksi luokitellut omaisuuserät myydään tai niiden arvo alenee, käyvän arvon rahastoon aiemmin merkityt kumulatiiviset käyvän arvon oikaisut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu myytävissä olevien rahoitusvarojen tuottama korko kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saatavat osingot kirjataan silloin, kun unionin oikeus saada maksuja syntyy. Toimivilla markkinoilla noteerattavien sijoitusten käyvät arvot perustuvat voimassa oleviin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä ei ole toimivia markkinoita tai arvopaperi on noteeraamaton, Euroopan unioni määrittää käyvän arvon arvostusmenetelmien avulla. Näihin menetelmiin kuuluvat muun muassa vertailu toisistaan riippumattomien osapuolten välisiin viimeaikaisiin liiketoimiin ja muihin keskeisiltä osiltaan vastaaviin instrumentteihin, diskontattujen rahavirtojen analysointi, optionhinnoittelumallit sekä muut markkinatoimijoiden yleisesti käyttämät arvostusmenetelmät. Jos sellaisiin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, tehtyjen sijoitusten käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, nämä sijoitukset arvostetaan hankintamenoon, josta on vähennetty arvonalentumistappiot.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Euroopan unioni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut ja arvonalentumistappiota on syntynyt ainoastaan siinä tapauksessa, että arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena ja että tappion synnyttävällä tapahtumalla (tai tapahtumilla) on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin.

a)   Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittävät omaisuuserät

Jos on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä lainoista ja muista saamisista tai eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjanpitoarvon ja sen alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena (ottamatta huomioon vastaisia, vielä toteutumattomia luottotappioita). Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan ja tappion määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Jos lainan tai eräpäivään asti pidettävän sijoituksen korko on vaihtuva, arvonalentumistappiota määritettäessä diskonttauskorkona käytetään sopimuksen perusteella määräytyvää tarkasteluhetken efektiivistä korkoa. Rahoitusvaroihin kuuluvan vakuudellisen erän arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon laskennassa otetaan huomioon rahavirrat, jotka mahdollisesti saadaan vakuuden realisoinnin seurauksena, vähennettyinä vakuuden haltuunotosta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla riippumatta siitä, onko vakuuden realisointi todennäköistä vai ei. Jos arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

b)   Käypään arvoon taseeseen merkittävät omaisuuserät

Kun on kyse myytävissä oleviksi luokitelluista oman pääoman ehtoisista sijoituksista, arvopaperin käyvän arvon huomattava tai pysyvä (pitkittynyt) alentuminen alle hankintamenon otetaan huomioon määritettäessä sitä, onko arvopaperien arvo alentunut. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta, kumulatiivinen tappio poistetaan rahastoista ja kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Kumulatiivinen tappio lasketaan seuraavien erien erotuksena: hankintameno ja tarkasteluhetken käypä arvo, vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aikaisemmin tuotto- ja kululaskelmaan kirjatuilla arvonalentumistappioilla. Oman pääoman ehtoisten instrumenttien tulosvaikutteisesti kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta tulosvaikutteisesti. Jos myytävissä olevaksi luokitellun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin käypä arvo nousee myöhemmällä kaudella ja jos nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

1.5.6    Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä arvoista on pienempi. Hankintamenoa määritettäessä käytetään FIFO-menetelmää. Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisen tuotannon hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista suoraan kohdistettavissa olevista menoista sekä valmistuksen yleismenoista, jotka perustuvat normaaliin toiminta-asteeseen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvat menot. Jos vaihto-omaisuutta säilytetään luovutettavaksi veloituksetta tai nimellistä veloitusta vastaan, se arvostetaan hankintamenoon tai jälleenhankintahintaan, sen mukaan kumpi näistä arvoista on pienempi. Jälleenhankintahinta on hinta, jonka Euroopan unioni maksaisi hankkiessaan omaisuuserän tilinpäätöspäivänä.

1.5.7    Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko maksetaan takaisin tai käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava Euroopan unionille. Tukikelpoisten kustannusten hyväksyminen ja rahamäärien palauttaminen johtavat avoinna olevan ennakkomaksun määrän vähentämiseen tai poistamiseen kokonaan, ja kyseinen määrä kirjataan kuluksi.

Vuoden lopussa avoinna olevat ennakkomaksut arvostetaan alkuperäisiin maksettuihin määriin, joista on vähennetty seuraavat erät: palautetut määrät, ennakkomaksuja vastaan kuitatut tukikelpoiset menot sekä arvioidut vuoden lopussa ennakkomaksuista vielä kuittaamatta olevat tukikelpoiset menot ja arvonalennukset.

Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella vuoden lopussa ja merkitään taseeseen.

1.5.8    Saamiset

Saamiset kirjataan alkuperäiseen määräänsä, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Saamisten arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei Euroopan unioni pysty perimään kaikkia määriä saamisten alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Lisäksi kirjataan aiempaan kokemukseen perustuva yleinen arvonalentuminen sellaisista voimassa olevista perintämääräyksistä, joista ei ole vielä tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Ks. myös jäljempänä liitetieto 1.5.14, joka koskee vuoden lopussa kirjattavien tulojäämien käsittelyä.

1.5.9    Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvaroja ja muita rahavaroja pidetään lyhytaikaisina varoina. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa maksettavat talletukset ja muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, jotka erääntyvät enintään kolmen kuukauden kuluessa.

1.5.10    Työsuhde-etuudet

Eläkevastuut

Euroopan unionilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Henkilöstö maksaa palkoistaan kolmasosan etuuksien aiheuttamista arvioiduista kustannuksista, mutta eläkevelkaa vastaavaa määrää ei rahastoida. Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvä taseeseen merkittävä velka on etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo tilinpäätöspäivänä. Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen arvon laskevat vakuutusmatemaatikot soveltamalla ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla järjestelystä maksettavat arvioidut tulevat rahavirrat käyttämällä maksettavien etuuksien kanssa saman valuutan määräisten valtion joukkovelkakirjalainojen korkoja, joiden erääntymisaika vastaa suunnilleen eläkevastuun erääntymisaikaa.

Kokemukseen perustuvista oikaisuista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan, paitsi jos eläkejärjestelyyn tehtävien muutosten edellytyksenä on, että työntekijät pysyvät palveluksessa määrätyn ajan (oikeuden syntymisajanjakso). Tässä tapauksessa takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot jaksotetaan tasapoistomenetelmällä oikeuden syntymisajanjakson aikana.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset sairausetuudet

Euroopan unioni tarjoaa työntekijöilleen terveydenhoitoetuuksia korvaamalla sairauskuluja. Juoksevaa hallintoa varten on perustettu erillinen rahasto. Järjestelmästä hyötyvät nykyiset työntekijät, eläkeläiset, lesket ja heidän edunsaajansa. Muille edunsaajille kuin nykyisille työntekijöille (eläkeläiset, orvot jne.) myönnetyt etuudet luokitellaan ”työsuhteen päättymisen jälkeisiksi etuuksiksi”. Näiden etuuksien luonteen vuoksi tarvitaan vakuutusmatemaattisia laskelmia. Taseeseen merkittävä velka määritetään vastaavin perustein kuin eläkevelvoitteita vastaava velka (ks. edellä).

1.5.11    Varaukset

Varaus kirjataan silloin, kun Euroopan unionilla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois unionista ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Vastaisia toiminnan tappioita varten ei tehdä varauksia. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä. Jos varaukseen liittyy suuri määrä eriä, velvoite arvioidaan painottamalla mahdolliset tulemat niihin liittyvillä todennäköisyyksillä (ns. odotusarvomenetelmä).

1.5.12    Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviksi rahoitusveloiksi tai jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittäviksi rahoitusveloiksi (lainat). Lainoja ovat lainat luottolaitoksilta ja velkakirjalainat. Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, joka on saatu rahamäärä (saadun vastikkeen käypä arvo), josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmässä vaiheessa ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Saadun rahamäärän, josta on vähennetty transaktiomenot, ja lunastusarvon välinen mahdollinen erotus kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan laina-aikana efektiivisen koron menetelmää soveltaen.

Lainat luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Lainatuista varoista myönnetyissä luotoissa efektiivisen koron menetelmää ei olennaisuusseikkojen vuoksi saa soveltaa otto- ja antolainaukseen. Euroopan unionille koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvelat sisältävät johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen. Niitä käsitellään kirjanpidossa kuten tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja (ks. liitetieto 1.5.5).

1.5.13    Muut lyhytaikaiset velat

Huomattava osa Euroopan unionin muista lyhytaikaisista veloista ei liity tavaroiden tai palvelujen ostamiseen, vaan ne ovat maksamattomia maksupyyntöjä tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta EU:n rahoitusta. Ne kirjataan maksupyynnössä esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun maksupyyntö vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat muut lyhytaikaiset velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat menot kirjataan, kun Euroopan unioni on vastaanottanut ja hyväksynyt tavara- tai palvelutoimituksen.

1.5.14    Tulo- ja menojäämät sekä tulo- ja menoennakot

Euroopan unionin kirjanpitosääntöjen mukaan liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöstä laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä menojäämät kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Menojäämät lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätös antaa tilanteesta oikean ja riittävän kuvan.

Myös tulot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos EU:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. perussopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöksen merkitään vastaava tulojäämä.

Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätökseen siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

1.6   TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.6.1    Tuotot

Muut kuin vaihtoon perustuvat tuotot

Tähän luokkaan kuuluu selvästi suurin osa EU:n tuloista. Luokkaan kuuluvat tulot ovat pääasiassa välittömiä ja välillisiä veroja sekä omiin varoihin kuuluvia määriä. Verojen lisäksi Euroopan unioni voi saada tuloja myös muilta osapuolilta (esim. tullimaksut, sakot ja lahjoitukset).

Alv- ja BKTL-varat

Tulot kirjataan sillä kaudella, jolla Euroopan komissio lähettää jäsenvaltioille pyynnön maksaa niiden rahoitusosuudet. Nämä summat arvostetaan ”pyydettyyn määrään”. Koska alv- ja BKTL-varat perustuvat asianomaista varainhoitovuotta koskeviin arvioihin, niiden määriä voidaan tarkistaa muutosten perusteella siihen saakka, kunnes jäsenvaltiot ilmoittavat lopulliset tiedot. Arvioon tehdyn muutoksen vaikutukset otetaan huomioon määritettäessä sen kauden nettoylijäämää tai -alijäämää, jolla muutos tapahtui.

Perinteiset omat varat

Saamiset ja niihin liittyvät tuotot kirjataan, kun vastaavat A-kirjanpitoon liittyvät kuukausikatsaukset saadaan jäsenvaltioilta (ml. kannetut tullimaksut ja sellaiset erääntyneet määrät, joille on vakuus ja joita ei ole riitautettu). Jäsenvaltioiden keräämät varainhoitovuotta koskevat tulot, joita ei ole vielä maksettu Euroopan komissiolle, arvioidaan tilinpäätöspäivänä ja merkitään taseeseen siirtosaamiseksi. B-kirjanpitoon liittyvät jäsenvaltioiden toimittamat neljännesvuosikatsaukset (ml. tullimaksut, joita ei ole kannettu ja joilla ei ole vakuutta, sekä vakuudelliset määrät, jotka velallinen on riitauttanut) kirjataan tuotoiksi, joista on vähennetty 25 prosenttia jäsenvaltioiden pidättäminä kantokuluina. Lisäksi tuotto- ja kululaskelmaan kirjataan arvonalennus, joka vastaa perimättä jäävien saamisten määrästä tehtyä arviota.

Sakot

Sakoista saatavat tuotot kirjataan silloin kun komissio on tehnyt päätöksen sakon määräämisestä ja asiasta on virallisesti ilmoitettu vastapuolelle. Jos yrityksen maksukykyä pidetään epävarmana, saamisen arvoa alennetaan kirjanpidossa. Sakkopäätöksen tekemisen jälkeen velallisen on kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta:

—	joko hyväksyttävä päätös ja maksettava sakko määräajassa, jolloin EU kirjaa saamisen lopullisesti perityksi;

—	tai oltava hyväksymättä päätöstä ja nostettava kanne EU:n lainsäädännön mukaisesti.

Sakko on kuitenkin aina maksettava kolmen kuukauden määräajassa, koska kanteella ei ole lykkäävää vaikutusta (EU:n perustamissopimuksen 278 artikla). Sakkoa vastaavalle määrälle voidaan tietyissä olosuhteissa komission tilinpitäjän suostumuksella antaa vaihtoehtoisesti pankkitakaus.

Jos velallinen, joka on jo maksanut sakon alustavasti, nostaa kanteen päätöksestä, sakkoa vastaava määrä esitetään ehdollisissa veloissa. Koska velallisen nostamalla kanteella ei kuitenkaan ole lykkäävää vaikutusta EU:n tekemään päätökseen, saatu rahamäärä käytetään saamisen kuittaamiseen. Jos maksun sijaan saadaan vakuus, sakko kirjataan saamiseksi. Jos pidetään mahdollisena, että unionin yleinen tuomioistuin antaa EU:n vastaisen tuomion, kirjataan varaus, joka kattaa kyseisen riskin. Jos alustavan maksun sijaan on saatu vakuus, saamisen määrää pienennetään kirjanpidossa vastaavasti. Euroopan komission saamat korot, jotka kertyvät pankkitileiltä, joille saadut maksut talletetaan, kirjataan tuotoiksi, ja ehdollisten velkojen määrää korotetaan vastaavasti.

Vaihtoon perustuvat tuotot

Tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatavat tuotot kirjataan silloin, kun niiden omistajuuteen liittyvät riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin ostajalle. Palvelujen tarjoamista koskevaan liiketoimeen liittyviä tuottoja kirjattaessa otetaan huomioon se, missä vaiheessa liiketoimi on tilinpäätöspäivänä.

Korkotuotot ja -kulut

Korkotuotot ja -kulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Tällä menetelmällä lasketaan rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluvan erän jaksotettu hankintameno ja kohdistetaan korkotuotot ja -kulut asianomaiselle kaudelle. Efektiivistä korkokantaa laskiessaan Euroopan unioni arvioi rahavirrat ottamalla huomioon rahoitusinstrumentin kaikki sopimusehdot (kuten mahdollisuuden suorittaa maksu ennen eräpäivää), mutta huomioon ei oteta vastaisia luottotappioita. Laskelmaan sisällytetään kaikki sellaiset sopimuspuolten välillä suoritettavat tai saatavat palkkiot ja korkopisteet, jotka ovat kiinteä osa efektiivistä korkoa, transaktiomenot sekä kaikki muut yli- tai alikurssit.

Siitä alkaen, kun rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai samankaltaisten rahoitusvarojen muodostaman ryhmän kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumistappion johdosta, korkotuotto kirjataan käyttämällä sitä korkokantaa, jota on käytetty vastaisten rahavirtojen diskonttaamiseen arvonalentumistappiota määritettäessä.

Osinkotuotot

Osinkotuotot kirjataan silloin, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

1.6.2    Menot

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun Euroopan unioni vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen hankintamenoon. Muut kuin vaihtoon perustuvat menot ovat tyypillisiä Euroopan unionille, ja ne muodostavat valtaosan unionin menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: saamiset; sopimuksen mukaiset siirrot sekä harkinnanvaraiset avustukset; rahoitusosuudet ja lahjoitukset.

Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus, henkilöstösäännöt tai muu lainsäädäntö) mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.

Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka unioni on velkaa tuensaajille mutta joita ei vielä ole kirjattu, arvioidaan ja merkitään taseeseen menojäämiksi.

1.7   EHDOLLISET VARAT JA VELAT

1.7.1    Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on mahdollinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan Euroopan unionin määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä silloin kun se todennäköisesti tuottaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

1.7.2    Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan Euroopan unionin määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois unionista tai (poikkeuksellisissa tapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.

2.   TASEEN LIITETIEDOT

PITKÄAIKAISET VARAT

2.1   AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

milj. euroa
	Määrä
Kirjanpitoarvo 31.12.2010, brutto	236
Lisäykset	80
Luovutukset	(13)
Muut muutokset	(2)
Kirjanpitoarvo 31.12.2011, brutto	301
Kertyneet poistot 31.12.2010	(128)
Poistot varainhoitovuoden aikana	(33)
Luovutukset	8
Muut muutokset	1
Kertyneet poistot 31.12.2011	(152)
Kirjanpitoarvo 31.12.2011, netto	149
Kirjanpitoarvo 31.12.2010, netto	108

Suurin osa näistä määristä liittyy tietokoneohjelmistoihin.

2.2   AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Keskeneräisiin hankintoihin kuului 31.12.2011 yhteensä 219 miljoonan euron arvosta Galileo-hankkeeseen liittyviä omaisuuseriä. Galileo on globaali satelliittinavigointijärjestelmä, jonka rakentamiseen Euroopan avaruusjärjestö (ESA) osallistuu. Järjestelmän valmistuttua siihen kuuluu 30 satelliittia, kaksi valvontakeskusta ja 16 maa-asemaa. Taseeseen merkitty summa vastaa komissiolle lokakuun 22. päivästä 2011 aiheutuneita kustannuksia. Tuolloin laukaistiin onnistuneesti järjestelmän kaksi ensimmäistä satelliittia maata kiertävälle radalle. Ennen kyseistä päivää komissio katsoi hankkeen olevan tutkimusvaiheessa, kuten aiemmissa tilinpäätöksissä todetaan. Tämän vuoksi kaikki kustannukset kirjattiin tuolloin kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan EU:n kirjanpitosääntöjen mukaisesti. Kiertoradalla toteutettavan validointivaiheen ja täyden toimintavalmiuden vaiheen ensimmäisen osan arvioidaan aiheuttavan EU:lle 3 788 miljoonan euron kustannukset hankkeen alusta nykyisen rahoituskehyksen loppuun. Seuraavan rahoituskehyksen aikana menojen arvioidaan olevan 5 500 miljoonaa euroa. Tähän kuuluu järjestelmän täydellinen käyttöönotto ja hyödyntäminen, Galileo-palvelujen toteutus vuoteen 2020 saakka ja seuraavan sukupolven järjestelmän valmistelu. Nämä toimet rahoitetaan kokonaan EU:n talousarviosta. Tutkimusmenoja on varainhoitovuoden aikana kirjattu kuluiksi 268 miljoonaa euroa.

Seuraavat kaksi satelliittia on tarkoitus laukaista syksyllä 2012. Kiertoradalla toteutettava validointivaihe päättyy, kun kyseisiä satelliitteja koskevat testit on tehty. EU ja ESA ovat rahoittaneet tämän vaiheen yhdessä. Osapuolten tekemän avustussopimuksen mukaan ESA siirtää valmiiksi saatetut omaisuuserät virallisesti EU:lle. Oikeudellinen siirto edellyttää hyväksyntää ESA:n neuvostolta, jonka jäseniä ovat EU:n jäsenvaltiot sekä Norja ja Liechtenstein. Komissio pitää hyvin epätodennäköisenä, että ESA:n jäsenet estäisivät omaisuuserien siirron.

milj. euroa
	Maa-alueet ja rakennukset	Koneet ja laitteet	Irtaimisto ja ajoneuvot	Tietokonelaitteet	Muut aineelliset hyödykkeet	Rahoitusleasingsopimukset	Keskeneräis et hankinnat	YHTEENSÄ
Kirjanpitoarvo 31.12.2010, brutto	4 027	492	226	483	214	2 663	335	8 440
Lisäykset	89	37	19	112	22	28	335	642
Luovutukset	0	(11)	(19)	(44)	(12)	(6)	0	(92)
Omaisuusluokkien väliset siirrot	22	1	0	4	0	(2)	(24)	1
Muut muutokset	(20)	9	3	2	4	2	(1)	(1)
Kirjanpitoarvo 31.12.2011, brutto	4 118	528	229	557	228	2 685	645	8 990
Kertyneet poistot 31.12.2010	(1 868)	(382)	(167)	(378)	(124)	(708)		(3 627)
Poistot varainhoitovuoden aikana	(132)	(47)	(14)	(63)	(22)	(95)		(373)
Palautetut poistot	1	0	0	4	0	7		12
Luovutukset	0	11	16	44	11	0		82
Omaisuusluokkien väliset siirrot	0	0	0	(2)	0	1		(1)
Muut muutokset	0	(7)	(1)	(1)	(2)	(1)		(12)
Kertyneet poistot 31.12.2011	(1 999)	(425)	(166)	(396)	(137)	(796)		(3 919)
Kirjanpitoarvo 31.12.2011, netto	2 119	103	63	161	91	1 889	645	5 071
Kirjanpitoarvo 31.12.2010, netto	2 159	110	59	105	90	1 955	335	4 813

Rahoitusleasingsopimuksia ja niitä vastaavia sopimuksia koskevat maksamattomat menot esitetään taseessa pitkä- ja lyhytaikaisissa veloissa (ks. myös liitetiedot 2.17 ja 2.20.1). Ne jakautuvat seuraavasti:

RAHOITUSLEASINGSOPIMUKSET

milj. euroa
Erän kuvaus	Kumulatiiviset menot (A)	Vastaisuudessa maksettavat määrät				Arvo yhteensä A + B	Omaisuuseriin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot (C)	Omaisuuserän arvo A + B + C	Poistot (E)	Kirjanpitoarvo, netto = A + B+ C + E
		Erääntymiseen < 1 vuosi	Erääntymiseen > 1 vuosi	Erääntymiseen > 5 vuotta	Velka yhteensä (B)
Maa-alueet ja rakennukset	931	59	280	1 315	1 654	2 585	62	2 647	(771)	1 876
Muut aineelliset hyödykkeet	23	7	7	1	15	38	0	38	(25)	13
Yhteensä 31.12.2011	954	66	287	1 316	1 669	2 623	62	2 685	(796)	1 889
Yhteensä 31.12.2010	865	65	282	1 390	1 737	2 602	61	2 663	(708)	1 955

2.3   PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ ARVOSTETUT SIJOITUKSET

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2011	31.12.2010
Osuudet yhteisyrityksissä	2.3.1	62	138
Osuudet osakkuusyrityksissä	2.3.2	312	354
Sijoitukset yhteensä		374	492

2.3.1    Osuudet yhteisyrityksissä

milj. euroa
	Galileo-yhteisyritys	SESAR	ITER	IMI	FCH	Yhteensä
Määrä 31.12.2010	0	11	12	78	37	138
Rahoitusosuudet	0	18	92	19	59	188
Osuus nettotuloksesta	0	(29)	(104)	(72)	(59)	(264)
Määrä 31.12.2011	0	0	0	25	37	62

Osuuksia yhteisyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen. Seuraavat kirjanpitoarvot on kohdistettu EU:lle käyttäen perusteena sen prosenttilukuna ilmaistuja osuuksia yhteisyrityksissä.

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Pitkäaikaiset varat	211	176
Lyhytaikaiset varat	123	165
Pitkäaikaiset velat	0	0
Lyhytaikaiset velat	(314)	(208)
Tulot	8	7
Menot	(379)	(247)

Selvitystilassa oleva Galileo-yhteisyritys

Galileo-yhteisyritys asetettiin selvitystilaan vuoden 2006 lopussa, ja kyseinen menettely on yhä käynnissä. Tuloja tai menoja ei ollut, koska yhteisyrityksellä ei ollut toimintaa ja se oli edelleen selvitystilamenettelyssä vuonna 2011.

SESAR-yhteisyritys

Sesar-yhteisyrityksen tarkoituksena on varmistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudenaikaistaminen ja eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman nopea täytäntöönpano koordinoimalla ja keskittämällä alan tutkimus- ja kehitystoimintaa EU:ssa. Komission omistusosuus SESAR-yhteisyrityksessä oli 59,37 prosenttia 31.12.2011. Komission (suuntaa antava) rahoitusosuus Sesar-yhteisyrityksessä on enintään 700 miljoonaa euroa vuosina 2007–2013. Taseeseen merkitsemätön osuus tappioista on varainhoitovuonna ja kumulatiivisesti 102 miljoonaa euroa.

Fuusioenergia-alan kansainvälinen ITER-organisaatio (ITER)

Fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation toiminnassa ovat mukana Euroopan unioni, Kiina, Intia, Venäjä, Etelä-Korea, Japani ja Yhdysvallat. ITER perustettiin hallinnoimaan ITER-laitteistoa, kannustamaan ITER-laitteiston käyttämiseen, edistämään yleistä tietämystä fuusioenergiasta ja lisäämään sen hyväksyntää sekä hoitamaan muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n (Euratomin) rahoitusosuus ITER-organisaatiossa toteutetaan Fusion for Energy -yhteisyrityksen kautta. Rahoitusosuuksia on myös jäsenvaltioilla ja Sveitsillä. Kokonaisrahoitusosuutta pidetään oikeudellisesti Euratomin rahoitusosuutena ITER-organisaatiossa, koska jäsenvaltioilla ja Sveitsillä ei ole omistusosuutta ITER-organisaatiossa. Koska EU:lla on oikeudellisesti omistusosuus ITER International -yhteisyrityksessä, komission on esitettävä kyseinen omistus tilinpäätöksessään. Komission omistusosuus ITER-yhteisyrityksessä oli 47 prosenttia 31.12.2011. Euratomin (suuntaa antava) rahoitusosuus ITER-organisaatiossa on yhteensä 7 649 miljoonaa euroa vuosina 2007–2041. Taseeseen merkitsemätön osuus tappioista on varainhoitovuonna ja kumulatiivisesti 4 miljoonaa euroa.

Yhteiset teknologia-aloitteet

Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toteuttamiseksi on perustettu yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa toteutettuja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeita, jotka ovat EY:n perussopimuksen 171 artiklassa tarkoitettuja yhteisyrityksiä. Innovatiivisia lääkkeitä koskeva yhteinen teknologia-aloite (IMI) ja polttokenno- ja vety-yhteisyritys (FCH) on sisällytetty tähän kohtaan. Kolme muuta aloitetta (ARTEMIS, Clean Sky ja ENIAC) ovat juridisesti yhteisyrityksiä, mutta tilinpäätöksessä niitä on pidettävä osakkuusyrityksinä (minkä vuoksi se on sisällytetty liitetietoon 2.3.2), koska komissiolla on niissä merkittävää vaikutusvaltaa, mutta ei määräysvaltaa.

Innovatiivisia lääkkeitä koskeva yhteinen teknologia-aloite (IMI Joint Technology Initiative on Innovative Medicines)

IMI-yhteisyrityksellä tuetaan kilpailua edeltävän vaiheen lääketutkimusta ja -kehitystä jäsenvaltioissa ja assosioituneissa maissa. Tavoitteena on lisätä tutkimusinvestointeja biolääketieteen alalla sekä edistää pk-yritysten osallistumista alan toimintaan. Komission omistusosuus IMI-yhteisyrityksessä oli 96,51 prosenttia 31.12.2011. Komission (suuntaa antava) rahoitusosuus voi olla enintään miljardi euroa 31.12.2017 mennessä.

Polttokenno- ja vety-yhteisyritys (Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking, FCH)

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteena on yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin voimavaroja tutkimustoimien tukemiseksi. Näin on tarkoitus tehostaa Euroopan tutkimusta yleensä ja nopeuttaa polttokenno- ja vetyteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Komission omistusosuus FCH-yhteisyrityksessä oli 89,32 prosenttia 31.12.2011. EU:n (suuntaa antava) rahoitusosuus voi olla enintään 470 miljoonaa euroa 31.12.2017 mennessä.

2.3.2    Osuudet osakkuusyrityksissä

milj. euroa
	EIR	ARTEMIS	Clean Sky	ENIAC	Yhteensä
Määrä 31.12.2010	305	14	14	21	354
Rahoitusosuudet	0	11	117	14	142
Osuus nettoylijäämästä/(-alijäämästä)	(3)	(25)	(131)	(15)	(174)
Muut oman pääoman muutokset	(10)	0	0	0	(10)
Määrä 31.12.2011	292	0	0	20	312

Osuuksia osakkuusyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen. Seuraavat kirjanpitoarvot on kohdistettu EU:lle käyttäen perusteena sen prosenttilukuna ilmaistuja osuuksia osakkuusyrityksissä:

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Varat	460	447
Velat	(162)	(93)
Tulot	28	25
Ylijäämä/(alijäämä)	(167)	(180)

Euroopan investointirahasto (EIR)

Euroopan investointirahasto (EIR) toimii Euroopan unionin rahoituslaitoksena. Se on erikoistunut tarjoamaan riskipääomaa ja takauksia pk-yrityksille. Komissio on maksanut merkitsemästään osuudesta 20 prosenttia. Jäljelle jäävää osuutta, joka on 720 miljoonaa euroa, ei vielä ole vaadittu maksettavaksi.

milj. euroa
EIR	EIR:n pääoma yhteensä	Komission merkitsemä osuus
Osakepääoma yhteensä	3 000	900
Maksettu	(600)	(180)
Maksamista ei ole pyydetty	2 400	720

ARTEMIS-yhteisyritys

Tämä yhteisyritys perustettiin toteuttamaan sulautettuihin tietotekniikkajärjestelmiin liittyvä yhteinen teknologia-aloite yksityissektorin toimijoiden kanssa. Komission (suuntaa antava) rahoitusosuus voi olla enintään 420 miljoonaa euroa. Taseeseen merkitsemätön osuus tappioista on varainhoitovuonna ja kumulatiivisesti 3 miljoonaa euroa.

Clean Sky -yhteisyritys

Tällä yhteisyrityksellä pyritään vauhdittamaan puhtaan lentoliikenneteknologian kehittämistä, validointia ja demonstrointia EU:ssa. Erityisesti tavoitteena on luoda perin pohjin innovatiivinen lentoliikennejärjestelmä ja vähentää lentoliikenteen ympäristövaikutuksia. Komission (suuntaa antava) rahoitusosuus voi olla enintään 800 miljoonaa euroa. Taseeseen merkitsemätön osuus tappioista on varainhoitovuonna ja kumulatiivisesti 5 miljoonaa euroa.

ENIAC-yhteisyritys

ENIAC-yhteisyrityksen tavoite on määrittää yhteisesti sovittu tutkimusstrategia nanoelektroniikan alalla, jotta voidaan asettaa tutkimuksen painopisteet alan keskeisen osaamisen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Näitä tavoitteita toteutetaan yhdistämällä julkisen ja yksityisen sektorin voimavaroja, joilla tuetaan hankemuotoisia tutkimustoimia. EU:n kokonaissitoumus on 450 miljoonaa euroa. Komission omistusosuus ENIAC-yhteisyrityksessä oli 96,77 prosenttia 31.12.2011.

2.4   RAHOITUSVARAT: MYYTÄVISSÄ OLEVAT VARAT

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Takuurahasto	1 475	1 346
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD)	188	188
Riskipääomatoimet	134	137
ETF-käynnistysjärjestelmä	234	199
Euroopan Kaakkois-Euroopparahasto (EFSE)	111	102
Vihreän kasvun rahasto (Green for Growth Fund, GGF)	69	20
GEEREF	38	56
Progress-mikrorahoitusjärjestely	18	14
Muut sijoitukset	5	1
Yhteensä	2 272	2 063

2.4.1    Takuurahasto

Takuurahaston nettovarat  (3)

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Myytävissä olevat varat	1 174	1 154
Käteisvarat ja muut rahavarat	302	193
Varat yhteensä	1 476	1 347
Velat yhteensä	(1)	(1)
Nettovarat	1 475	1 346

Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetusta takuurahastosta katetaan lainat, joille EU on myöntänyt takauksen neuvoston päätöksellä. Tällaisiin kuuluvat etenkin Euroopan unionin ulkopuolelle myönnetyt Euroopan investointipankin (EIP) lainat, makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnetyt lainat ja unionin ulkopuolisille maille myönnetyt Euratom-lainat. Takuurahasto on pitkäaikainen väline, jolla katetaan EU:n takaamiin lainoihin liittyvät maksujen laiminlyönnit, minkä takia sitä voidaan pitää pitkäaikaisena sijoituksena. Tästä on osoituksena se, että lähes 83 prosentilla myytävissä olevista omaisuuseristä maturiteetti on 1–10 vuotta. Takuurahastoa rahoitetaan EU:n yleisestä talousarviosta maksettavilla varoilla, joiden määrä on 9 prosenttia toimenpiteiden pääoma-arvosta, rahaston sijoitusten korkotuotoilla ja maksuvelvoitteensa laiminlyöneiltä velallisilta perityillä varoilla, jos rahastosta on suoritettu maksuja takauksen perusteella. Mahdollinen vuotuinen ylijäämä maksetaan takaisin tulona EU:n talousarvioon.

Euroopan unionin on tehtävä takuuvaraus unionin ulkopuolisille maille myönnettyjä lainoja varten. Varauksen tarkoituksena on kattaa takuurahaston rahoitustarpeet ja tarvittaessa sellaiset takauksiin perustuvat vaatimukset, joiden määrä ylittää rahastossa käytettävissä olevat varat. Käytännössä varauksella varmistetaan, että nämä määrät voidaan kattaa talousarviosta. Tämä varaus vastaa takuurahaston tavoitemäärää, joka on 9 prosenttia lainakannasta vuoden lopussa.

2.4.2    Muut pitkäaikaiset myytävissä olevat varat

Tähän kohtaan sisältyvät hankitut sijoitukset ja osuudet, joiden tavoitteena on auttaa tuensaajia kehittämään liiketoimintaansa.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD)

EBRD:n osakkeita ei noteerata pörssissä. Lisäksi EBRD:n perussääntöön sisältyy sopimusperusteisia rajoituksia, jotka koskevat mm. omistusosuuksien myyntiä ja joiden mukaan omistusosuus voidaan myydä enintään hankintahintaan ja vain nykyisille osakkeenomistajille. Komission omistusosuus EBRD:ssä arvostetaan tämän vuoksi hankintahintaan, josta on vähennetty mahdolliset arvonalentumiset.

milj. euroa
EBRD	EBRD:n pääoma yhteensä	Komission merkitsemä osuus
Osakepääoma yhteensä	28 380	900
Maksettu	(6 199)	(188)
Maksamista ei ole pyydetty	22 181	712

Riskipääomatoimilla varoja myönnetään rahoituksenvälittäjille oman pääoman ehtoisten sijoitusten rahoittamiseksi. Euroopan investointipankki hallinnoi näitä toimia, jotka rahoitetaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa varten tarkoitetuista varoista.

ETF-käynnistysjärjestelmä kattaa kasvu- ja työllisyysohjelman sekä EIR:n hallinnoimat MAP- ja CIP-ohjelmat ja teknologian siirron pilottihankkeen, joilla tuetaan pk-yritysten perustamista ja käynnistysvaiheessa olevien pk-yritysten rahoittamista investoimalla sopiviin erikoistuneisiin pääomasijoitusrahastoihin. Vuoden loppuun mennessä oli sidottu 126 miljoonaa euroa ETF-käynnistysjärjestelmään ja pk-yritysten rahoitusvälineeseen liittyviä varoja, joita muut osapuolet eivät olleet vielä nostaneet.

Kohta sisältää myös vaihtuvapääomaisena sijoitusyhtiönä (SICAV) toimivan Euroopan Kaakkois-Euroopparahaston (EFSE). EFSE:n päätavoitteena on edistää Kaakkois-Euroopan talouskehitystä ja vaurastumista tarjoamalla kestävää ja täydentävää kehitysrahoitusta paikallisten rahoituksenvälittäjien kautta.

Vihreän kasvun rahaston (Green for Growth Fund (GGF), entinen Southeast Europe Energy Efficient Fund, yleisenä tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä Kaakkois-Euroopassa tarjoamalla yrityksille ja kotitalouksille rahoitusta sekä suoraan että rahoituslaitosten kanssa solmittavilla kumppanuuksilla. GEEREF on uusi innovatiivinen rahasto, joka tarjoaa globaalia riskipääomaa yksityisinä sijoituksina energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyviä hankkeita varten kehitysmaissa ja siirtymätalousmaissa.

2.5   RAHOITUSVARAT: PITKÄAIKAISET LAINAT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2011	31.12.2010
Euroopan unionin talousarviosta myönnetyt ja selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämät lainat	2.5.1	170	162
Lainavaroista myönnetyt luotot	2.5.2	41 230	11 478
Yhteensä		41 400	11 640

2.5.1    Euroopan unionin talousarviosta myönnetyt ja selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämät lainat

milj. euroa
	Erityisehdoin myönnetyt lainat	EHTY:n asuntolainat	Yhteensä
Yhteensä 31.12.2010	140	22	162
Uudet lainat	31	0	31
Takaisinmaksut	(17)	(5)	(22)
Valuuttakurssierot	(4)	—	(4)
Kirjanpitoarvon muutokset	1	2	3
Yhteensä 31.12.2011	151	19	170

Tähän kohtaan kuuluvat erityisehdoin myönnetyt lainat ovat halpakorkoisia lainoja, joita myönnetään osana EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Kaikki lainat erääntyvät yli 12 kuukautta vuoden lopun jälkeen. Lainojen efektiivinen korko on 7,73–14,507 prosenttia.

2.5.2    Lainavaroista myönnetyt luotot

milj. euroa
	Makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainat	Euratom-lainat	Maksutaselainat	Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (EFSM)	Selvitystilassa oleva EHTY	Yhteensä
Yhteensä 31.12.2010	503	469	12 246	—	264	13 482
Uudet lainat	126	—	1 350	28 000	—	29 476
Takaisinmaksut	(36)	(20)	(2 000)	—	—	(2 056)
Valuuttakurssierot	—	—	—	—	6	6
Kirjanpitoarvon muutokset	2	2	29	344	(4)	373
Yhteensä 31.12.2011	595	451	11 625	28 344	266	41 281
Määrä, jonka eräpäivään < 1 vuosi	5	—	—	—	46	51
Määrä, jonka eräpäivään > 1 vuosi	590	451	11 625	28 344	220	41 230

Näiden määrien voimakas kasvu johtuu vuonna 2011 maksetuista EFSM-lainoista. EU:n ottolainaus on kasvanut vastaavasti (ks. liitetieto 2.16). Lisätietoja otto- ja antolainaustoiminnasta on liitetiedossa 7.

2.6   PITKÄAIKAISET SAAMISET JA KERRYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHAMÄÄRÄT

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Jäsenvaltiot	268	14
EHTY:n asuntolainat	7	9
Vakuudet ja talletukset	11	14
Muut	3	3
Yhteensä	289	40

Edellä mainituista saamisista 273 miljoonaa euroa liittyy muihin kuin vaihtoon liittyviin transaktioihin (14 miljoonaa euroa vuonna 2010). Jäsenvaltioilta olevien pitkäaikaisten saamisten merkittävä kasvu liittyy täytäntöönpanoa odottaviin, maataloustukirahastoa ja maaseudun kehittämistä koskeviin sääntöjenmukaisuuspäätöksiin. Nämä määrät peritään takaisin useassa erässä vuosien 2012–2013 aikana tietyille jäsenvaltioille myönnettävästä rahoitusavusta. Vuoden 2013 aikana takaisin perittävät määrät on sisällytetty edellä olevan taulukkoon. Vuoden 2012 aikana takaisin perittävät määrät sen sijaan on merkitty lyhytaikaisiin saamisiin (ks. jäljempänä liitetieto 2.11.1).

2.7   PITKÄAIKAISET ENNAKKOMAKSUT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2011	31.12.2010
Ennakkomaksut	2.7.1	40 625	40 298
Menoennakot	2.7.2	4 098	3 820
Pitkäaikaiset ennakkomaksut yhteensä		44 723	44 118

2.7.1    Ennakkomaksut

Ennakkomaksun takaisinperinnälle tai käytölle asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä sopimuksessa. Jos ennakkomaksun palauttamiselle tai käytölle asetettu määräaika on alle 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi ennakkomaksuksi, ja se kuuluu lyhytaikaisiin varoihin. Jäljelle jäävä määrä kirjataan pitkäaikaisiin varoihin.

Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet:

Tämä erä sisältää vakuudet, joita Euroopan komissio edellyttää joissakin tapauksissa tuensaajilta maksaessaan näille ennakkomaksuja. Tällaisista vakuuksista ilmoitetaan kaksi arvoa, jotka ovat nimellisarvo ja käypä arvo. Kun kyse on nimellisarvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Kun kyse on käyvästä arvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma on ennakkomaksun suorittaminen ja/tai kuittaukset, jotka tämän jälkeen tehdään ennakkomaksua vastaan. Komissiolle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31.12.2011 oli 1 330 miljoonaa euroa (1 227 miljoonaa euroa vuonna 2011). Vakuuksien käypä arvo oli 1 083 miljoonaa euroa (1 059 miljoonaa euroa vuonna 2011).

Tietyt seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman (FP7) mukaisesti suoritetut ennakkomaksut kuuluvat käytännössä osallistujien takuurahastoon. Vuonna 2010 tällaisia ennakkomaksuja suoritettiin yhteensä 3,3 miljardia euroa (3,2 miljardia euroa vuonna 2011). Tämä rahasto on Euroopan unionista erillinen yhteisö, eikä sitä konsolidoida EU:n tilinpäätökseen – ks. liitetieto 11.2.3.

PITKÄAIKAISET ENNAKKOMAKSUT

milj. euroa
Hallinnointitapa	31.12.2011	31.12.2010
Suora keskitetty hallinnointi	1 219	1 695
Välillinen keskitetty hallinnointi	774	620
Hajautettu hallinnointi	697	441
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	37 249	37 055
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	686	487
Pitkäaikaiset ennakkomaksut yhteensä	40 625	40 298

Merkittävimmät pitkäaikaiset ennakkomaksut liittyvät rakennetoimiin, joita rahoitetaan ohjelmakaudella 2007–2013 aluekehitysrahastosta, sosiaalirahastosta, maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, koheesiorahastosta ja kalatalousrahastosta. Koska monet näistä hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, niihin liittyvien ennakkomaksujen olisi oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tällaiset ennakkomaksut esitetään sen vuoksi pitkäaikaisissa varoissa.

Ennakkomaksujen osuus EU:n kokonaisvaroista on suuri, minkä vuoksi niitä säännöllisesti tarkastellaan yksityiskohtaisesti. On huomattava, että eri ohjelmista suoritettavien ennakkomaksujen on oltava riittävän suuria, jotta tuensaajalla on riittävästi käteisvaroja hankkeen aloittamista varten. Samalla on kuitenkin suojattava EU:n taloudelliset edut ja otettava huomioon oikeudelliset, operatiiviset ja kustannustehokkuuteen liittyvät rajoitteet. Komissio on ottanut kaikki kyseiset seikat asianmukaisesti huomioon pyrkiessään kehittämään ennakkomaksujen seurantaa.

Ennakkomaksujen kehityksen lähempi tarkastelu osoittaa, että ne kasvoivat nopeasti vuosina 2007–2009, eli ohjelmakauden 2007–2013 ensimmäisinä vuosina. Kyseisellä ajanjaksolla käynnistettiin uusia ohjelmia ja toimia, joita komissio tuki ennakkomaksuilla. Ennakkomaksujen määrä väheni ensimmäisen kerran vuonna 2011. Tämä osoittaa, että vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen alkuvuosien kasvu on osa normaalia kehitystä monivuotisten ohjelmien menorakenteessa. Itse asiassa ennakkomaksujen kokonaismäärä väheni 1,5 prosenttia (743 miljoonaa euroa) vuonna 2011 edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtui pääasiassa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin lyhytaikaisiin ennakkomaksuihin liittyvästä kehityksestä (ks. liitetieto 2.12.1). Vähentymisen vastapainoksi menoennakot kuitenkin kasvoivat, koska kirjanpitoon merkittiin uusia omaisuuseriä, jotka liittyivät komission jäsenvaltioille maksamiin tukiohjelmien ennakkomaksuihin (ks. jäljempänä).

2.7.2    Menoennakot

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Rahoitusjärjestelyjä koskevat välineet	3 378	3 820
Tukiohjelmat	720	—
Yhteensä	4 098	3 820

Vuosien 2007–2013 koheesiorahasto-ohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa jäsenvaltioille voidaan suorittaa EU:n talousarviosta maksuja, joilla tuetaan jäsenvaltioiden perustamia ja hallinnoimia rahoitusjärjestelyjä koskevia välineitä (lainoja, takauksia tai oman pääoman ehtoisia sijoituksia). Näistä rahoitusvälineistä vuoden lopussa käyttämättä olevat rahamäärät ovat EU:n omaisuutta (kuten tavanomaiset ennakkomaksut), ja niitä käsitellään komission taseessa omaisuuserinä. Perussäädöksissä jäsenvaltioita ei kuitenkaan velvoiteta raportoimaan komissiolle säännöllisesti kyseisten ennakkomaksujen käytöstä. Joissakin tapauksissa niitä ei edes tarvitse ilmoittaa erikseen komissiolle toimitettavissa maksupyynnöissä. Tämän omaisuuserän arvo arvioidaan kunkin varainhoitovuoden lopussa varojen käyttöä koskevien jäsenvaltioilta saatujen tietojen perusteella.

Sen lisäksi, että rahoitusjärjestelyjä koskevat välineet on sisällytetty komission taseeseen vuodesta 2010, komissio on analysoinut muitakin samanlaisia järjestelmiä, joissa jäsenvaltioille on suoritettu ennakkomaksuja. Komissio pyysi jäsenvaltioilta tietoja niiden ennakkomaksujen käytöstä, jotka ne olivat saaneet erilaisten tukiohjelmien (valtiontuki ja maataloustukirahaston markkinatoimet) ja Euroopan globalisaatiorahastosta maksettujen rahoitusosuuksien yhteydessä. Jäsenvaltioilta ei kuitenkaan saatu vuoden 2010 loppuun mennessä riittävästi tietoja, jotta komissio olisi voinut tehdä luotettavan arvion 31.12.2010 avoinna olleista määristä. Nyt käytettävissä olevien tietojen mukaan kyseiset määrät olivat vähäisiä. Vuoden 2011 aikana tehdyn työn avulla komissio pystyy paremmin arvioimaan näitä avoimia ennakkomaksuja jäsenvaltioilta saatujen tietojen perusteella. Tämän vuoksi kyseinen omaisuuserä merkittiin komission taseeseen 31.12.2011. Se on jaettu pitkäaikaiseen (edellä mainittu 720 miljoonaa euroa) ja lyhytaikaiseen (1 792 miljoonaa euroa, ks. liitetieto 2.12.2) osaan riippuen siitä, milloin ennakkomaksu on tarkoitus käyttää. Tämän omaisuuserän vastakirjauksena on vuoden 2011 menojen supistaminen samalla määrällä.

LYHYTAIKAISET VARAT

2.8   VAIHTO-OMAISUUS

milj. euroa
Erän kuvaus	31.12.2011	31.12.2010
Tutkimusmateriaali	78	71
Muut	16	20
Yhteensä	94	91

2.9   RAHOITUSVARAT: MYYTÄVISSÄ OLEVAT VARAT

Myytävissä olevat rahoitusvarat on hankittu tuoton saamiseksi tai niitä pidetään hallussa tietyn varojen rakenteen saavuttamiseksi tai toissijaisen likviditeettilähteen muodostamiseksi, ja ne voidaan näin myydä likviditeettitarpeiden tai koronmuutosten mukaan.

MYYTÄVISSÄ OLEVAT VARAT

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Selvitystilassa oleva EHTY	1 463	1 283
BUFI-sijoitukset	1 358	515
Riskinjakorahoitusväline	547	419
TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmä	97	111
Euroopan kemikaalivirasto	151	—
Muut	3	3
Yhteensä	3 619	2 331

Kaikki selvitystilassa olevan EHTY:n myytävissä oleviin varoihin kuuluvat sijoitukset ovat toimivilla markkinoilla noteerattuja euromääräisiä vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita. Vuonna 2012 erääntyvien vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien (käypä) arvo 31.12.2011 oli 481 miljoonaa euroa (294 miljoonaa euroa vuonna 2010).

Vaikka uusia hankintoja on tehty sekä riskinjakorahoitusvälineeseen että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen lainavakuusvälineeseen (ks. myös liitetieto 5.1.2), suuri kasvu edellisvuoteen verrattuna johtuu pääasiassa siitä, että alustavasti maksettujen sakkojen kasvanut määrä on sijoitettu talouden ja rahoituksen pääosaston hallinnoimaan erilliseen rahastoon (BUFI). Ennen vuotta 2010 nämä määrät talletettiin erillisille pankkitileille – ks. liitetieto 2.13.2 (käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia).

2.10   RAHOITUSVARAT: LYHYTAIKAISET LAINAT

Nämä määrät muodostuvat pääasiassa lainoista, jotka erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä (ks. edellä liitetieto 2.5.2). Vuonna 2010 tähän kohtaan sisältyi 2 miljardin euron erä, joka liittyi Unkarille myönnettyyn maksutaselainaan, joka maksettiin takaisin joulukuussa 2011. Tähän kohtaan on sisällytetty myös 51 miljoonan euron määräaikaistalletukset, jotka liittyvät pääasiassa Euroopan ulkosuhdehallintoon ja Euroopan unionin elinten käännöskeskukseen.

2.11   MUUT SAAMISET JA KERRYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHAMÄÄRÄT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2011	31.12.2010
Lyhytaikaiset saamiset	2.11.1	6 189	6 786
Sekalaiset saamiset	—	21	20
Tulojäämät ja menoennakot	2.11.2	3 267	4 525
Yhteensä		9 477	11 331

Edellä ilmoitetusta yhteismäärästä arviolta 8 955 miljoonaa euroa koskee muihin kuin vaihtoon liittyviä transaktioita (11 009 miljoonaa euroa vuonna 2010).

2.11.1    Lyhytaikaiset saamiset

milj. euroa
Tiliryhmä	31.12.2011			31.12.2010
	Bruttomäärä	Arvonalennus	Nettoarvo	Bruttomäärä	Arvonalennus	Nettoarvo
Tuensaajat	379	(94)	285	207	(79)	128
Sakot	3 369	(244)	3 125	4 584	(406)	4 178
Jäsenvaltiot	4 243	(1 550)	2 693	4 011	(1 625)	2 386
Muut	89	(3)	86	96	(2)	94
Yhteensä	8 080	(1 891)	6 189	8 898	(2 112)	6 786

Tuensaajat

Nämä ovat perintämääräyksiä, jotka on viety kirjanpitoon vuoden lopussa vahvistettuina, perimättä olevina saamisina ja joita ei vielä ole otettu mihinkään muuhun kohtaan taseen vastaavaa-puolella.

Sakot

Tähän kohtaan sisältyvät komission määräämiin sakkoihin liittyvät perittävät määrät. Joulukuun 31. päivään 2011 mennessä näihin saamisiin liittyen oli saatu yhteensä 3 012 miljoonan euron vakuudet (2 585 miljoonaa euroa vuonna 2010). On huomattava, että saamisista 209 miljoonaa euroa ei ollut erääntynyt 31.12.2011 mennessä.

Saamiset jäsenvaltioilta

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Maataloustukirahastoon ja maaseudun kehittämiseen liittyvät saamiset
Maataloustukirahasto	1 439	1 130
Maaseuturahasto	23	—
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI)	37	19
SAPARD	142	146
Arvonalennus	(771)	(814)
Yhteensä	870	481
Maksettu ja jäsenvaltioilta perittävä arvonlisävero	41	46
Omat varat
A-kirjanpitoon kirjatut määrät	29	81
Erilliseen kirjanpitoon kirjatut määrät	1 263	1 285
Arvonalennus	(779)	(811)
Muut	114	391
Yhteensä	627	946
Muut saamiset jäsenvaltioilta
Arvio takaisin perittävistä ennakkomaksuista	963	561
Muut	192	352
Yhteensä	1 155	913
Yhteensä	2 693	2 386

Maataloustukirahastoon ja maaseudun kehittämiseen liittyvät saamiset

Kohtaan on kirjattu pääasiassa jäsenvaltioiden ilmoittamat ja vahvistamat saamiset (tilanne 15.10.2011) maataloustukirahaston tuensaajilta 31.12.2011. Saamisten määrä jaksolta, joka ulottuu edellä tarkoitetun ilmoituksen jättämisestä vuoden 2011 joulukuun 31. päivään on arvioitu. Komissio tekee lisäksi arvion arvonalennuksesta, joka vastaa sitä osaa tuensaajien velasta, jota ei todennäköisesti saada perittyä takaisin. Arvonalennuksen kirjaaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että komissio luopuisi kyseisten määrien perimisestä. Oikaistuun määrään sisältyy myös 20 prosentin osuus, jonka jäsenvaltiot pidättävät hallintokustannusten kattamista varten.

Omiin varoihin kuuluvat saamiset

Tätä kohtaa tarkasteltaessa olisi otettava huomioon, että jäsenvaltioilla on oikeus pidättää kantamistaan perinteisistä omista varoista kantokuluina 25 prosenttia. Edellä esitetyt luvut ovat tämän vuoksi nettomääriä, joista on vähennetty kyseinen osuus. Jäsenvaltioilta oleviin saamisiin on jäsenvaltioiden toimittamien arvioiden perusteella tehty arvonalennus. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että komissio olisi luopunut arvonalennusta vastaavien määrien perimisestä.

2.11.2    Tulojäämät ja menoennakot

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Tulojäämät	2 952	3 445
Menoennakot	296	1 061
Muut	19	19
Yhteensä	3 267	4 525

Tämän kohdan erät muodostuvat pääosin tulojäämistä:

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Omat varat	2 644	2 657
Käyttötarkoitukseensa sidotut maataloustulot, marras- ja joulukuu	111	72
Maataloustukirahasto: täytäntöönpanematta olevat rahoitusoikaisupäätökset	—	520
Koheesio-, aluekehitys- ja maaseudun kehitysrahastot: rahoitusoikaisut	16	43
Muut tulojäämät	181	153
Tulojäämät yhteensä	2 952	3 445

Menoennakkojen määrän huomattava väheneminen johtuu pääasiassa sellaisten varojen parantuneesta kirjanpitokäsittelystä, jotka jäsenvaltiot olivat siirtäneet rahoitusjärjestelyjä koskeviin välineisiin mutta joita ei ollut vielä ilmoitettu komissiolle tai joita se ei ollut maksanut vuoden loppuun mennessä. Nämä määrät on nyt vähennetty menojäämistä, joihin ne liittyvät.

Muihin tulojäämiin kuuluvia eriä ovat pääasiassa viivästyskorot, kertyneet pankkikorot sekä ennakkomaksuista kertyneet korot.

2.12   LYHYTAIKAISET ENNAKKOMAKSUT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2011	31.12.2010
Ennakkomaksut	2.12.1	8 089	9 123
Menoennakot	2.12.2	2 918	955
Lyhytaikaiset ennakkomaksut yhteensä		11 007	10 078

2.12.1    Ennakkomaksut

milj. euroa
Hallinnointitapa	31.12.2011	31.12.2010
Suora keskitetty hallinnointi	3 048	3 038
Välillinen keskitetty hallinnointi	3 037	2 368
Hajautettu hallinnointi	330	536
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	761	2 177
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	803	894
Muiden toimielinten ja virastojen toteuttama hallinnointi	110	110
Lyhytaikaiset ennakkomaksut yhteensä	8 089	9 123

Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien lyhytaikaisten ennakkomaksujen vähennys johtuu siitä, että ohjelmakauden 2000–2006 päättämisprosessi on edistynyt hyvin (erityisesti maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, aluekehitysrahaston, koheesiorahaston osalta). Vuonna 2011 uusille hankkeille maksettiin ennakkomaksueriä (kaudelle 2007–2013 kuuluvat ohjelmat), mutta ne kirjattiin pitkäaikaisiin varoihin, kuten liitetiedossa 2.7 selitetään.

2.12.2    Menoennakot

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Rahoitusjärjestelyjä koskevat välineet	1 126	955
Tukiohjelmat	1 792	—
Yhteensä	2 918	955

Kuten edellä liitetiedossa 2.7.2 todetaan, nämä määrät liittyvät jäsenvaltioille vuosien 2007–2013 koheesiorahasto-ohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa maksettuihin korvauksiin, jotka kattavat etukäteen tuensaajille maksetut määrät mutta joita ei ollut käytetty vuoden loppuun mennessä. Edellä mainitut määrät on tarkoitus käyttää vuoden 2012 aikana.

2.13   KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Käteisvarat, joihin ei kohdistu rajoituksia:
Tilit valtiokonttoreissa ja keskuspankeissa	7 450	10 123
Käyttötilit	1 099	1 150
Ennakkomaksutilit	43	39
Siirrot (siirrettävinä olevat käteisvarat)	(5)	1
Lyhytaikaiset talletukset ja muut rahavarat	2 028	1 670
Yhteensä	10 615	12 983
Käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia	8 320	9 080
Yhteensä	18 935	22 063

2.13.1    Käteisvarat, joihin ei kohdistu rajoituksia

Käteisvarat, joihin ei kohdistu rajoituksia, kattavat kaikki rahavarat, joita komissio säilyttää jäsenvaltioissa ja Efta-maissa olevilla tileillään (valtiokonttori tai keskuspankki) tai käyttötileillä, ennakkomaksutileillä, lyhytaikaisina talletuksina talletustileillä tai käteiskassoissa.

Lyhytaikaisiin talletuksiin sisällytetyt määrät ovat pääasiassa varoja, jotka komissio on antanut ulkopuolisten tahojen hoidettavaksi ja jotka käytetään EU:n talousarviosta rahoitettavien yksittäisten ohjelmien rahoittamiseen. Vuoden 2011 loppuun mennessä näistä varoista oli sidottu 118 miljoonaa euroa, mutta muut osapuolet eivät olleet vielä nostaneet varoja.

2.13.2    Käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia

Käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia, sisältävät määrät, jotka komissio on saanut määräämiensä sakkojen perusteella sellaisissa tapauksissa, joissa asian käsittely on vielä kesken. Näitä varoja säilytetään erityisillä talletustileillä, joita ei käytetä muihin tarkoituksiin. Jos toinen osapuoli on hakenut muutosta komission päätökseen tai ei ole tiedossa, haetaanko päätökseen muutosta, sakkoa vastaava määrä esitetään ehdollisena velkana liitetiedossa 5.2.

PITKÄAIKAISET VELAT

2.14   ELÄKKEET JA MUUT TYÖSUHDE-ETUUDET

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Eläkkeet – henkilöstö	30 617	32 801
Eläkkeet – muut	777	840
Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä	3 441	3 531
Yhteensä	34 835	37 172

2.14.1    Eläkkeet – henkilöstö

Henkilöstösääntöjen 83 artiklan mukaan eläkejärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan EU:n talousarviosta. Näitä eläkevastuita ei rahastoida, mutta jäsenvaltiot ovat sitoutuneet yhdessä rahoittamaan kyseiset etuudet eläkemenojen rahoittamista varten vahvistetun jakoperusteen mukaisesti. Virkamiehet rahoittavat lisäksi suorittamillaan pakollisilla eläkemaksuilla kolmanneksen eläkejärjestelmän menoista pitkällä aikavälillä.

Eläkejärjestelmän vastuita arvioitiin 31.12.2011 henkilöstön ja eläkkeellä olevan henkilöstön määrän sekä kyseisenä päivänä voimassa olleiden henkilöstösääntöjen perusteella. Arviointi tehtiin kansainvälisen tilinpäätösstandardin IPSAS 25 (ja näin ollen myös EU:n kirjanpitosäännön nro 12) mukaisesti. Eläkevastuut arvioidaan niin sanotulla ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla vakuutusmatemaattisella menetelmällä (projected unit credit method). Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät arviointipäivänä tiedossa olleet vakuutusmatemaattiset oletukset, joita on käytetty arvioinnissa:

Vakuutusmatemaattiset oletukset	31.12.2011	31.12.2010
Nimellinen diskonttokorko	4,9 %	4,6 %
Ennustettu inflaatiovauhti	1,8 %	2,1 %
Reaalinen diskonttokorko	3,0 %	2,4 %
Avioliiton todennäköisyys: mies/nainen	84 %/38 %	84 %/38 %
Yleinen palkkatason nousu / eläkkeiden yleinen uudelleenarvostus	0 %	0 %
Vuoden 2008 kansainvälinen virkamiesten elinaikataulukko	Kyllä	Kyllä

Eläkevastuun merkittävä pienentyminen johtuu sovellettavan diskonttokoron huomattavasta noususta, mikä tuottaa vuonna 2011 suuren vakuutusmatemaattisen voiton.

Työsuhde-etuuksiin liittyvän bruttovelan muutos

milj. euroa
	Henkilöstön eläkevastuu	Sairausvakuutusjärjestelmä
Bruttovelka 31.12.2010	36 639	3 791
Työsuoritukseen perustuvat menot	1 255	169
Korkomenot	1 716	180
Maksetut etuudet	(1 187)	(112)
Vakuutusmatemaattiset voitot	(4 226)	(317)
Uudesta henkilöstöstä johtuva muutos	36	0
Bruttovelka 31.12.2011	34 233	3 711
Eläkkeisiin sovellettaviin korjauskertoimiin liittyvä vastuu	834	—
Eläkkeistä perittäviin veroihin perustuva vähennys	(4 450)	—
Järjestelmän varat	0	(270)
Nettovelka 31.12.2011	30 617	3 441

2.14.2    Eläkkeet – muut

Tämä kohta sisältää komission, unionin tuomioistuimen (ja yleisen tuomioistuimen) ja tilintarkastustuomioistuimen nykyisten ja entisten jäsenten sekä neuvoston pääsihteerien, Euroopan oikeusasiamiesten, Euroopan tietosuojavaltuutettujen ja Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen jäsenten eläkevastuut. Kohtaan on sisällytetty myös Euroopan parlamentin jäsenten eläkevastuut.

2.14.3    Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä

Tilinpäätöstä varten määritetään myös sellaisen yhteiseen sairausvakuutusjärjestelmään liittyvän vastuun arvioitu arvo, joka EU:lla on eläkkeellä olevan henkilöstönsä osalta. Vastuun bruttomäärän arvioidaan olevan 3 711 miljoonaa euroa. Nettovastuu lasketaan vähentämällä bruttovastuusta järjestelmän varat (270 miljoonaa euroa). Laskelmissa on sovellettu samaa diskonttokorkoa ja palkkatason yleistä nousua kuin henkilöstön eläkkeitä arvostettaessa.

2.15   PITKÄAIKAISET VARAUKSET

milj. euroa
	Määrä 31.12.2010	Lisävaraukset	Käyttämättä olevat peruutetut määrät	Käytetyt määrät	Siirretty lyhytaikaiseen	Arvioiden muutos	Määrä 31.12.2011
Oikeustapaukset	306	95	(29)	(4)	0	0	368
Ydinlaitosten purkaminen	905	0	0	(8)	(29)	137	1 005
Rahoitusvaraukset	86	41	0	0	(30)	3	100
Muut	20	4	(2)	0	0	0	22
Yhteensä	1 317	140	(31)	(12)	(59)	140	1 495

Oikeustapaukset

Tässä kohdassa esitetään arvio käsiteltävinä oleviin oikeustapauksiin liittyvistä määristä, jotka todennäköisesti tulevat maksettaviksi yli 12 kuukautta vuoden lopun jälkeen. Suurin osa liittyy 31.12.2011 vielä käsiteltävinä olleisiin oikeustapauksiin, jotka koskevat maataloustukirahaston menoihin liittyviä rahoitusoikaisuja ja muita maatalousmenoja.

Ydinlaitosten purkaminen

Vuonna 2008 riippumaton asiantuntijaryhmä päivitti vuonna 2003 laatimaansa selvitystä Yhteisen tutkimuskeskuksen ydinlaitosten purkamiseen ja jätehuolto-ohjelmaan liittyvistä kustannuksista. Tilinpäätökseen merkitty varaus perustuu asiantuntijaryhmän tarkistettuun arvioon, joka on 1 222 miljoonaa euroa (alkuperäinen arvio oli 1 145 miljoonaa euroa). Varaukseen tehtiin EU:n tilinpäätössääntöjen mukaisesti inflaatiokorjaus, minkä jälkeen se diskontattiin nettomääräiseen nykyarvoonsa (käyttämällä euromääräistä swap-käyrän nollakuponkikorkoa). Koska ohjelman kestoksi on arvioitu noin 20 vuotta, edellä esitetty arvio on jossain määrin epävarma ja lopulliset kustannukset voivat poiketa esitetyistä arvioista.

Rahoitusvaraukset

Tähän kohtaan on merkitty varaukset, jotka perustuvat arvioituihin tappioihin takauksista, jotka Euroopan investointirahasto (EIR) voi myöntää omissa nimissään komission puolesta ja komission riskillä vuosina 1998 ja 2001 käynnistetyissä pk-yritysten takausjärjestelmissä ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvassa vuonna 2007 käynnistetyssä pk-yritysten takausjärjestelmässä sekä eurooppalaisessa Progress-mikrorahoitusjärjestelyssä. Vakuuksiin, joihin on vedottu, sekä vakuuksiin, joihin ei ole vedottu, liittyviin takauksiin sovelletaan kuitenkin enimmäismäärää. Pitkän aikavälin rahoitusvaraukset on diskontattu niiden nettomääräiseen nykyarvoon (käyttämällä 12 kuukauden euro swap-korkoa).

2.16   PITKÄAIKAISET RAHOITUSVELAT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2011	31.12.2010
Pitkäaikaiset lainat	2.16.1	41 200	11 445
Takuurahastoon liittyvä eliminointi (4)	2.4.1	(21)	—
Yhteensä		41 179	11 445

2.16.1    Pitkäaikaiset lainat

milj. euroa
	Makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainat	Euratom-lainat	Maksutaselainat	Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (EFSM)	Selvitystilassa oleva EHTY	Yhteensä
Yhteensä 31.12.2010	503	469	12 246	0	231	13 449
Uudet lainat	126	0	1 350	28 000	0	29 476
Takaisinmaksut	(36)	(20)	(2 000)	0	0	(2 056)
Valuuttakurssierot	0	0	0	0	6	6
Kirjanpitoarvon muutokset	2	2	29	344	(1)	376
Yhteensä 31.12.2011	595	451	11 625	28 344	236	41 251
Määrä, jonka eräpäivään < 1 vuosi	5	0	0	0	46	51
Määrä, jonka eräpäivään > 1 vuosi	590	451	11 625	28 344	190	41 200

Tässä kohdassa esitetään Euroopan unionin ottamat lainat, joiden erääntymiseen on yli vuosi. Lainanotto sisältää velkakirjalainat, joiden määrä on 41 011 miljoonaa euroa (13 211 miljoonaa euroa vuonna 2010). Kirjanpitoarvon muutos vastaa kertyneen koron muutosta. Lisätietoja otto- ja antolainaustoiminnasta on liitetiedossa 7.

2.17   MUUT PITKÄAIKAISET VELAT

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Rahoitusleasingvelat	1 603	1 672
Erissä maksettavat rakennukset	367	382
Muut	89	50
Yhteensä	2 059	2 104

LYHYTAIKAISET VELAT

2.18   LYHYTAIKAISET VARAUKSET

milj. euroa
	Määrä 31.12.2010	Lisävaraukset	Käyttämättä olevat peruutetut määrät	Käytetyt määrät	Siirrot pitkäaikaisista	Arvioiden muutos	Määrä 31.12.2011
Oikeustapaukset	29	11	(18)	(5)	0	0	17
Ydinlaitosten purkaminen	21	0	0	(21)	29	0	29
Rahoitusvaraukset	140	27	(2)	(33)	30	3	165
Muut	24	56	(1)	(20)	0	0	59
Yhteensä	214	94	(21)	(79)	59	3	270

Tämä kohta sisältää alle vuoden kuluessa erääntyviin velkoihin liittyvät varaukset.

2.19   LYHYTAIKAISET RAHOITUSVELAT

Tämä erä sisältää lainoja (ks. liitetieto 2.16), jotka erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

2.20   MUUT LYHYTAIKAISET VELAT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2011	31.12.2010
Alle vuoden kuluessa erääntyvät pitkäaikaiset velat	2.20.1	81	78
Lyhytaikaiset velat	2.20.2	22 211	17 615
Sekalaiset velat	—	100	97
Menojäämät ja tuloennakot	2.20.3	69 081	66 739
Yhteensä		91 473	84 529

2.20.1    Alle vuoden kuluessa erääntyvät pitkäaikaiset velat

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Rahoitusleasingvelat	66	65
Muut	15	13
Yhteensä	81	78

2.20.2    Lyhytaikaiset velat

milj. euroa
Velkalaji	31.12.2011	31.12.2010
Jäsenvaltiot	22 200	17 035
Toimittajat ja muut vastaavat	1 511	1 292
Määrät, joiden arvioidaan olevan tukikelvottomia, ja avoimet ennakkomaksut	(1 500)	(712)
Yhteensä	22 211	17 615

Lyhytaikaisiin velkoihin sisältyy komissiolle avustusten yhteydessä toimitettuja maksupyyntöjä. Maksupyynnössä ilmoitettu määrä kirjataan velkoihin, kun maksupyyntö on vastaanotettu. Jos vastapuolena on jäsenvaltio, ne luokitellaan vastaavasti. Hankintoihin liittyvät veloitus- ja hyvityslaskut käsitellään tätä samaa menettelyä noudattaen. Tällaiset maksupyynnöt on otettu huomioon tilikautta päätettäessä. Seuraavalla tilikaudella suoritettaviksi tulevat tukikelpoiset määrät on tilikautta päätettäessä arvioitu ja kirjattu menoiksi. Jäljelle jäänyt osuus esitetään kohdassa ”Määrät, joiden arvioidaan olevan tukikelvottomia, ja avoimet ennakkomaksut” (ks. jäljempänä) Jotta varojen ja velkojen määrää ei arvioitaisi liian suureksi, lyhytaikaisissa veloissa esitetään nettomäärä.

Jäsenvaltiot

Merkittävimmät tähän kohtaan kirjatut määrät ovat rakennerahastotoimiin liittyvät maksamattomat maksupyynnöt (Euroopan sosiaalirahasto 5,8 miljardia euroa ja EAKR/koheesiorahasto 14 miljardia euroa).

Toimittajat ja muut vastaavat

Tähän kohtaan sisältyvät avustusten ja hankesopimusten perusteella maksettavien määrien lisäksi julkisille organisaatioille ja konsolidoimattomille yhteisöille (esimerkiksi EKR) maksettavat määrät.

Määrät, joiden arvioidaan olevan tukikelvottomia, ja avoimet ennakkomaksut

Velkoihin on tehty vähennys, joka vastaa tukikelpoisuuden tarkistamista odottavien maksupyyntöjen sellaista osuutta, jota ei pidetä tukikelpoisena. Suurimmat määrät liittyvät rakennetoimia toteuttaviin pääosastoihin. Veloista on myös vähennetty ennakkomaksuja vastaavien maksupyyntöjen osuus, joka on maksettava vuoden loppuun mennessä (1 miljardi euroa).

2.20.3    Menojäämät ja tuloennakot

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Menojäämät	68 577	66 326
Tuloennakot	490	407
Konsolidoituihin yhteisöihin liittyvät määrät	14	6
Yhteensä	69 081	66 739

Menojäämät on jaoteltu seuraavasti:

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Maatalous ja maaseudun kehittäminen:
Maataloustukirahasto: menot 16.10.2011–31.12.2011	33 774	33 015
Maataloustukirahasto: suora tuki	10 701	10 703
Maataloustukirahasto: sokerialan rakenneuudistus	224	400
Maataloustukirahasto: muut	23	(303)
Maaseuturahasto	12 127	10 792
Yhteensä	56 849	54 607
Rakennetoimet:
Euroopan kalatalousrahasto	56	116
Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto	4 791	4 894
Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline (ISPA)	172	74
Euroopan sosiaalirahasto	1 687	2 182
Yhteensä	6 706	7 266
Muut menojäämät:
T&K	1 157	1 267
Muut	3 865	3 186
Yhteensä	5 022	4 453
Menojäämät yhteensä	68 577	66 326

Tuloennakkojen suuri määrä 31.12.2011 johtuu siitä, että kaksi jäsenvaltiota maksoi etukäteen vuodelle 2011 kuuluvia omien varojen rahoitusosuuksiaan.

NETTOVARAT JA RAHASTOT

2.21   RAHASTOT

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Käyvän arvon rahasto	(108)	(61)
Muut rahastot:
Takuurahasto	1 911	1 746
Uudelleenarvostusrahasto	57	57
Muut	1 748	1 742
Yhteensä	3 716	3 545
Yhteensä	3 608	3 484

2.21.1    Käyvän arvon rahasto

Myytävissä olevien varojen käyvän arvon muutokset merkitään tilinpäätössääntöjen mukaisesti käyvän arvon rahastoon. Vuonna 2011 käyvän arvon rahastosta poistettiin nettomääräisesti 24 miljoonaa euroa myytävissä oleviin rahoitusvaroihin liittyvää kumulatiivista käyvän arvon alentumista, joka kirjattiin tuotto- ja kululaskelmaan.

Käyvän arvon rahastoon sisältyi vuoden lopussa 87 miljoonan euron arvosta käyvän arvon alennuksia, jotka liittyvät EU:n hallussa oleviin Kreikan valtion joukkovelkakirjoihin (nimellisarvo 129 miljoonaa euroa). On kuitenkin huomattava, että nämä joukkovelkakirjat vaihdettiin vuoden 2012 alussa uusiin joukkovelkakirjoihin, joiden ehdot ovat samanlaiset, mutta ne eivät kuulu velkojen uudelleenjärjestelyyn, johon yksityinen sektori osallistuu. Tämän seurauksena 20.3.2012 erääntyneet määrät (39 miljoonaa euroa) ja 18.5.2012 erääntyneet määrät (15,7 miljoonaa euroa) maksettiin kokonaisuudessaan eräpäivänä. Ks. lisätietoja rahoitusvarojen kirjaamisesta käypään arvoon liitetiedosta 1.5.5.

2.21.2    Muut varat

Takuurahasto

Takuurahaston toimintaa käsitellään myös liitetiedossa 2.4.1. Tähän erään on kirjattu takuurahaston tavoitesumma, joka on 9 prosenttia rahaston takaamista vastuista. Tavoitesumma on samalla rahaston varojen vähimmäismäärä.

Uudelleenarvostusrahasto

Uudelleenarvostusrahasto sisältää komission tiettyjen maa-alueiden ja rakennusten ennen vuotta 2005 tehdyn uudelleenarvostuksen.

Muut rahastot

Nämä varat kuuluvat pääasiassa selvitystilassa olevalle EHTY:lle ja sen teräs- ja hiilialan tutkimusrahastolle. Tämä rahasto perustettiin EHTY:n toiminnan lopettamisen yhteydessä.

2.22   JÄSENVALTIOIDEN RAHOITUSOSUUDET

milj. euroa
	Määrä
Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavat rahoitusosuudet 31.12.2010	30 931
Varainhoitovuoden 2010 ylijäämän palautus jäsenvaltioille	4 539
Takuurahaston varojen muutos	165
Muiden varojen muutokset	34
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (ylijäämä)	1 789
Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavat rahoitusosuudet yhteensä 31.12.2011	37 458
Jaottelu:
Työsuhde-etuudet	34 835
Muut määrät	2 623

Tämä kohta vastaa sellaisia komissiolle vuoden 2011 joulukuun 31. päivään mennessä aiheutuneita menoja, jotka on katettava tulevista talousarvioista. Monet menot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti vuonna n, vaikka niitä vastaavat maksut suoritetaan vasta vuonna n + 1 vuoden n + 1 talousarviosta. Koska tällaiset velat kirjataan tilinpäätökseen ja koska niitä vastaavat maksut rahoitetaan vasta tulevista talousarvioista, velat ovat vuoden lopussa huomattavasti varoja suuremmat. Tärkeimpiin tällaisiin eriin kuuluvat maataloustukirahaston toimintaan liittyvät erät. Jäsenvaltiot itse asiassa maksavat suurimman osan maksettaviksi vaadittavista määristä alle 12 kuukauden kuluessa asianomaisen varainhoitovuoden päättymisestä osana seuraavan vuoden talousarviota.

Vain maksut, jotka liittyvät komission henkilöstölleen myöntämiin työsuhde-etuuksiin, suoritetaan pidemmällä aikavälillä. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon, että jäsenvaltiot ovat taanneet eläkevastuiden rahoittamisen vuotuisista talousarvioista. Seuraavassa on esitetty ohjeellinen arvio työsuhde-etuuksiin liittyvien tulevien maksujen jakautumisesta:

milj. euroa
	Määrä
Lyhytaikaiset: vuonna 2012 maksettavat määrät	1 335
Pitkäaikaiset: vuoden 2012 jälkeen maksettavat määrät	33 500
Työsuhde-etuuksiin liittyvä kokonaisvelka 31.12.2011	34 835

On huomattava, että edellä esitetyllä jakaumalla ei ole vaikutusta talousarvion toteutumaan. Talousarvioon otetut tulot vastaavat aina talousarvioon otettuja menoja, koska kaikki ylimääräiset tulot palautetaan jäsenvaltioille.

3.   TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

3.1   TUOTOT OMISTA VAROISTA JA RAHOITUSOSUUKSISTA

milj. euroa
	Liitetieto	2011	2010
Tuotot omista varoista	3.1.1
BKTL-varat		88 442	91 178
Alv-varat		14 763	12 517
Perinteiset omat varat:
Tullimaksut		16 528	16 065
Sokerimaksut		161	150
Perinteiset omat varat		16 689	16 215
Budjettioikaisut	3.1.2	4 533	2 135
Kolmansien maiden maksuosuudet (ml. EFTA-valtiot)		250	283
Yhteensä		124 677	122 328

3.1.1    Tuotot omista varoista

Omista varoista saatavat tuotot ovat Euroopan unionin tärkeimpiä toiminnan tuottoja. Suurin osa menoista rahoitetaan omista varoista. Muiden tuottojen osuus kokonaisrahoituksesta on huomattavasti pienempi. Omat varat jakautuvat kolmeen ryhmään: perinteisiin omiin varoihin, alv-perusteisiin varoihin ja BKTL-perusteisiin varoihin. Perinteisiin omiin varoihin kuuluvat sokerimaksut ja tullimaksut. Omien varojen järjestelmään kuuluvat lisäksi EU-budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestely (ns. UK-korjaus) sekä Alankomaiden ja Ruotsin vuotuisiin BKTL-maksuosuuksiin tehtävä bruttovähennys. Jäsenvaltiot pidättävät itselleen kantokuluina 25 prosenttia perinteisistä omista varoista. Edellä esitetyt luvut ovat nettomääriä, joista on vähennetty kyseiset kantokulut.

On huomattava, että komission ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa on havaittu puutteita Belgian tullaustieto- ja kirjanpitojärjestelmissä, mikä vaikuttaa EU:n talousarvion perinteisiin omiin varoihin tuloutettujen määrien luotettavuuteen. Belgian vaatima 169 miljoonan euron bruttopalautus (nettomäärä 126 miljoonaa euroa) on jäädytetty siihen saakka, kunnes lisätarkastuksilla on selvitetty Belgian komissiolle tilittämien perinteisten omien varojen oikeellisuus.

3.1.2    Budjettioikaisut

Budjettioikaisut sisältävät vuoden 2010 talousarvion ylijäämän (4 539 miljoonaa euroa), joka palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se niistä omista varoista, jotka jäsenvaltioiden on tuloutettava EU:lle seuraavana vuonna. Ylijäämä kirjataan näin vuoden 2011 tuottoihin.

3.2   MUUT TOIMINNAN TUOTOT

milj. euroa
	Liitetieto	2011	2010
Sakot	3.2.1	868	3 077
Maatalousmaksut	3.2.2	65	25
Varojen takaisinperintä:	3.2.3
Suora keskitetty hallinnointi		76	49
Välillinen keskitetty hallinnointi		17	11
Hajautettu hallinnointi		106	71
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa		3	—
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa		845	1 776
Yhteensä		1 047	1 907
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	3.2.4
Henkilöstö		1 141	1 073
Tuotot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä		94	13
Muut hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot		119	121
Yhteensä		1 354	1 207
Muut toiminnan tuotot:	3.2.5
Oikaisut/varaukset		59	157
Kurssivoitot		476	460
Muut		1 507	1 355
Yhteensä		2 042	1 972
Yhteensä		5 376	8 188

3.2.1    Sakot

Nämä tuotot liittyvät sakkoihin, jotka komissio on määrännyt kilpailusääntöjen rikkomisesta. Saamiset ja niihin liittyvät tuotot kirjataan silloin kun komissio on tehnyt päätöksen sakon määräämisestä ja asiasta on virallisesti ilmoitettu vastapuolelle.

3.2.2    Maatalousmaksut

Nämä määrät liittyvät lähinnä maidon lisämaksuihin, jotka ovat markkinoiden hallintavälineitä. Lisämaksut ovat viitemääränsä ylittäneille maidontuottajille määrättävä seuraamus. Koska maidon lisämaksut eivät ole yhteydessä komission aiempiin maksuihin, niitä pidetään käytännössä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

3.2.3    Varojen takaisinperintä

Tässä kohdassa esitetään komission antamat perintämääräykset ja komission kirjanpitojärjestelmään kirjatut tulevista maksuista tehtävät vähennykset, jotka koskevat yleisestä talousarviosta maksettuja määriä ja jotka perustuvat tehtyihin tarkastuksiin tai päätökseen saatuihin tilintarkastuksiin taikka tukikelpoisuustarkastuksiin. Kohdassa esitetään myös perintämääräykset, jotka jäsenvaltiot ovat antaneet Euroopan maatalouden tukirahastosta, jäljempänä "maataloustukirahasto", myönnetyn tuen takaisin perimiseksi. Tähän kohtaan sisältyvät myös siirtosaamisia koskevien arvioiden muutokset edellisen vuoden lopusta tilinpäätösvuoden loppuun. Kohta ei kuitenkaan sisällä kaikkia EU-menojen takaisin perittyjä määriä. Se ei etenkään sisällä määriä, jotka on peritty takaisin rakennetoimien alalla, jolla rahoitusta myönnetään merkittäviä määriä. Tällä alalla on käytössä omat järjestelmät, joilla varmistetaan, että aiheettomasti maksetut määrät palautetaan. Palauttamiseen ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa liity perintämääräyksen antamista. Takaisinperittäviä ennakkomaksuja ei EU:n tilinpäätössääntöjen mukaan myöskään merkitä varainhoitovuoden tuotoiksi.

Tähän kohtaan kirjatusta kokonaismäärästä suurin osa eli 845 miljoonaa euroa liittyy yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin varoihin (721 miljoonaa euroa maataloustukirahastoon ja 109 miljoonaa euroa rakennetoimiin).

a)   Maatalous: Maataloustukirahasto

Tähän kohtaan maataloustukirahaston osalta sisältyvät varainhoitovuoden tuotot ovat 721 miljoonaa euroa, ja ne jakautuvat seuraavasti:

—	vuoden aikana päätetyt sääntöjenmukaisuusoikaisut (686 miljoonaa euroa);

—

petokset ja sääntöjenvastaisuudet (35 miljoonaa euroa): jäsenvaltioiden ilmoittamat vuoden aikana takaisin perityt määrät (174 miljoonaa euroa), joista on vähennetty 139 miljoonaa euroa, joka vastaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien vuoksi vuoden lopussa takaisinperittävinä olevien jäsenvaltioiden ilmoittamien määrien vähentymistä (kokonaismäärä vuoden 2011 lopussa oli 991 miljoonaa euroa ja vuoden 2010 lopussa 1 130 miljoonaa euroa) – ks. myös liitetieto 2.11.1.

b)   Rakennetoimet

Tähän kohtaan sisältyvät rakennetoimiin liittyvät takaisinperittävät menot olivat 109 miljoonaa euroa (279 miljoonaa euroa vuonna 2010). Tähän kohtaan sisältyy pääasiassa komission antamia perintämääräyksiä, joilla peritään takaisin edellisten vuosien aiheettomia maksuja (127 miljoonaa euroa), ja tulojäämien lisäys vuoden lopussa (28 miljoonaa euroa), jonka vastapainoksi on tehty 46 miljoonan euron oikaisu.

Perintämääräyksiä annetaan ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

—	jäsenvaltion ilmoittamissa määrissä on havaittu sääntöjenvastainen meno, josta komissio on tehnyt muodollisen rahoitusoikaisupäätöksen;

—

suoritettujen ennakko- ja välimaksujen yhteismäärä on suurempi kuin jäsenvaltion ilmoittamien tukikelpoisten menojen perusteella maksettavaksi tuleva määrä, jolloin EU:n rahoitusosuutta vähennetään ohjelman päättyessä; jos jäsenvaltio hyväksyy tällaisen toimenpiteen, se voidaan toteuttaa ilman komission muodollista päätöstä;

—	määrä maksetaan takaisin sen jälkeen, kun hankkeen päättymisajankohtana käynnissä ollut oikeudenkäyntimenettely on saatu päätökseen.

Muut rakennetoimiin liittyvät perintämääräykset koskevat ennakkomaksujen takaisinperintää. Näitä määriä ei ole kirjattu varainhoitovuoden tuotoiksi vaan niillä on hyvitetty ennakkomaksuja taseessa.

3.2.4    Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot

Hallinnollisen toiminnan tuotot saadaan henkilöstön palkoista tehdyistä vähennyksistä, ja ne voidaan jakaa kahteen pääryhmään: henkilöstön eläkemaksuihin ja tuloveroihin.

3.2.5    Muut toiminnan tuotot

Nämä 535 miljoonan euron tuotot (430 miljoonaa euroa vuonna 2010) on saatu liittymisneuvotteluja käyviltä mailta. Kohta sisältää myös kurssivoitot lukuun ottamatta jäljempänä liitetiedossa 3.5 käsitellyistä rahoitustoiminnoista kertyviä kurssivoittoja. Kurssivoittoja syntyy EU:n jokapäiväisen toiminnan ja siihen liittyvien muiden kuin euromääräisten transaktioiden yhteydessä sekä tilinpäätöksen laadintaa varten tehtävässä vuoden lopun uudelleenarvostuksessa. Kurssivoitot voivat olla joko realisoituneita tai realisoitumattomia. Vuoden 2010 aikana syntyi nettomääräinen 94 miljoonan euron kurssivoitto (23 miljoonaa euroa vuonna 2010).

3.3   HALLINTOKULUT

milj. euroa
	2011	2010
Henkilöstökulut	5 416	5 171
Poistot ja arvon alentuminen	412	384
Muut hallintokulut	3 148	3 059
Yhteensä	8 976	8 614

Tähän kohtaan on sisällytetty muihin leasingsopimuksiin liittyvät 358 miljoonan euron kulut. Näiden leasing-sopimusten jäljellä olevana voimassaoloaikana on suoritettava seuraavat maksut:

milj. euroa
Erän kuvaus	Vastaisuudessa maksettavat määrät
	Erääntymiseen < 1 vuosi	Erääntymiseen 1–5 vuotta	Erääntymiseen > 5 vuotta	Yhteensä
Rakennukset	318	1 203	790	2 311
Atk-laitteet ja muut laitteet	22	35	1	58
Yhteensä	340	1 238	791	2 369

3.4   TOIMINNAN KULUT

milj. euroa
	Liitetieto	2011	2010
Varsinaisen toiminnan kulut:	3.4.1
Suora keskitetty hallinnointi		10 356	10 123
Välillinen keskitetty hallinnointi		4 119	4 045
Hajautettu hallinnointi		766	933
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa		104 067	85 432
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa		1 714	1 868
Yhteensä		121 022	102 401
Muut toimintakulut:	3.4.2
Oikaisut/varaukset		251	68
Kurssitappiot		382	439
Muut		2 123	856
Yhteensä		2 756	1 363
Yhteensä		123 778	103 764

Toimintakulujen huomattava kasvu johtuu yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toteutetusta hallinnoinnista, jossa ohjelmakauteen 2007–2013 liittyvä lisääntynyt toiminta johti kulujen kasvuun varainhoitovuoden 2011 aikana. Suurimmat muutokset tapahtuivat koheesion ja aluekehityksen aloilla (19 miljardia euroa). Toiminnan tuottojen suhteellisen hitaan kasvun vuoksi toimintakulujen nopea kasvu johti 2,7 miljardin euron toiminnan alijäämään vuonna 2011.

3.4.1    Varsinaisen toiminnan kulut

Euroopan komission toimintamenot sisältävät rahoituskehyksen eri otsakkeisiin liittyvät menot, joita hallinnoidaan eri tavoin. Hallinnointitapa määrää sen, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hoidetaan. Pääosaa menoista hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jolloin jäsenvaltiot on valtuutettu hoitamaan esimerkiksi maataloustukirahaston menoihin ja rakennetoimiin liittyviä tehtäviä (aluekehitysrahasto, sosiaalirahasto, maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, koheesiorahasto ja kalatalousrahasto).

3.4.2    Muut toimintakulut

Kurssitappioita (jäljempänä liitetiedossa 3.6 käsiteltyihin rahoitustoimintoihin liittyviä kurssitappioita lukuun ottamatta) syntyy unionin tavanomaisen toiminnan ja siihen liittyvien muiden kuin euromääräisten transaktioiden yhteydessä sekä tilinpäätöksen laadintaa varten tehtävässä vuoden lopun uudelleenarvostuksessa. Kurssitappiot voivat olla joko realisoituneita tai realisoitumattomia.

Tutkimus- ja kehitysmenot

milj. euroa
	2011	2010
Tutkimusmenot	327	295
Aktivoimattomat kehitysmenot	145	157
Kirjattu kuluksi	472	452

3.5   RAHOITUSTUOTOT

milj. euroa
	2011	2010
Osinkotuotot	5	1
Korkotuotot:
ennakkomaksuista	40	42
viivästyneistä suorituksista	89	382
myytävissä olevista varoista	113	100
lainoista	921	394
käteisvaroista ja muista rahavaroista	132	110
muut	5	2
Yhteensä	1 300	1 030
Muut tuotot rahoitustoiminnasta:
rahoitusvarojen realisoituneet myyntivoitot	3	11
muut	178	83
Yhteensä	181	94
Nykyarvon oikaisut	1	1
Kurssivoitot	4	52
Yhteensä	1 491	1 178

3.6   RAHOITUSKULUT

milj. euroa
	2011	2010
Korkokulut:
leasingsopimuksista	91	93
lainanotosta	903	380
muut	30	23
Yhteensä	1 024	496
Muut kulut rahoitustoiminnasta:
rahoitusvarausten muutos	74	60
rahoituskulut talousarvioon sisältyvistä rahoitusvälineistä	47	55
myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumistappiot	12	5
rahoitusvarojen toteutuneet myyntitappiot	5	1
muut	144	42
Yhteensä	282	163
Kurssitappiot	49	2
Yhteensä	1 355	661

3.7   OSUUS OSAKKUUSYRITYSTEN JA YHTEISYRITYSTEN NETTOTAPPIOISTA

EU kirjaa pääomaosuusmenetelmän mukaisesti tuotto- ja kululaskelmaansa osuuden osakkuusyritystensä ja yhteisyritystensä nettotappioista (ks. myös liitetiedot 2.3.1 ja 2.3.2).

3.8   TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON LIITTYVISTÄ TRANSAKTIOISTA

Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattiin 130 391 miljoonan euron tuotot muista kuin vaihtoon liittyvistä transaktioista vuonna 2011 (129 597 miljoonaa euroa vuonna 2010).

3.9   SEGMENTTIRAPORTOINTI

Segmenttiraportissa jaotellaan toiminnan tuotot ja kulut komissiossa toimintalohkoittain toimintoperusteisen budjettirakenteen mukaisesti. Toimintalohkot voidaan ryhmitellä kolmeen isompaan otsakkeeseen: toiminta Euroopan unionissa, toiminta Euroopan unionin ulkopuolella sekä palvelut ja muut.

”Toiminta Euroopan unionissa” on otsakkeista suurin, koska siihen kuuluu hyvin monta toimintalohkoa. ”Toiminta Euroopan unionin ulkopuolella” liittyy kaupan ja kehitysavun kaltaiseen unionin ulkopuoliseen toimintaan. ”Palvelut ja muut” ovat sisäisiä ja horisontaalisia toimintoja, joita tarvitaan EU:n toimielinten ja muiden elinten toiminnan ylläpitämiseen. On huomattava, että virastoja koskevat tiedot on sisällytetty asianomaisiin toimintalohkoihin. On myös huomattava, että omia varoja ja rahoitusosuuksia ei ole jaettu toimintokohtaisesti, koska ne lasketaan ja kannetaan ja niitä hallinnoidaan komission keskusyksiköissä.

milj. euroa
	Toiminta Euroopan unionissa	Toiminta Euroopan unionin ulkopuolella	Palvelut ja muut	Selvitystilassa oleva EHTY	Muut toimielimet	Konsolidoinnista johtuvat eliminoinnit	Yhteensä
Sakot	868	0	0	0	0	0	868
Maatalousmaksut	65	0	0	0	0	0	65
Varojen takaisinperintä	906	138	3	0	2	(2)	1 047
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	142	2	993	0	664	(447)	1 354
Sekalaiset toiminnan tuotot	2 502	98	580	7	132	(1 277)	2 042
MUUT TOIMINNAN TUOTOT	4 483	238	1 576	7	798	(1 726)	5 376
Hallintokulut:
Henkilöstökulut	(2 171)	(325)	(1 250)	0	(1 702)	32	(5 416)
Aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	(109)	(1)	(121)	0	(181)	0	(412)
Muut hallintokulut	(955)	(286)	(858)	0	(1 624)	575	(3 148)
	(3 235)	(612)	(2 229)	0	(3 507)	607	(8 976)
Toimintakulut:
Suora keskitetty hallinnointi	(7 338)	(3 681)	(179)	0	0	842	(10 356)
Välillinen keskitetty hallinnointi	(3 423)	(682)	(32)	0	0	18	(4 119)
Hajautettu hallinnointi	(210)	(556)	0	0	0	0	(766)
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	(103 988)	(80)	1	0	0	0	(104 067)
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	(169)	(1 545)	0	0	0	0	(1 714)
Muut toimintakulut	(2 420)	(134)	(399)	(52)	(10)	259	(2 756)
	(117 548)	(6 678)	(609)	(52)	(10)	1 119	(123 778)
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ	(120 783)	(7 290)	(2 838)	(52)	(3 517)	1 726	(132 754)
Toiminnan nettokulut	(116 300)	(7 052)	(1 262)	(45)	(2 719)	0	(127 378)
Tuotot omista varoista ja rahoitusosuuksista							124 677
Toiminnan alijäämä							(2 701)
Nettorahoitustuotot							136
Eläkkeisiin ja muihin työsuhde-etuuksiin liittyvän velan muutos							1 212
Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten toiminnan tuloksesta							(436)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos							(1 789)

SEGMENTTIRAPORTOINTI — TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA

milj. euroa
	Talous ja rahoitus	Yritys- ja teollisuustoiminta	Kilpailu	Työllisyys	Maatalous	Energia ja liikenne	Ympäristö	Tutkimus	Tietoyhteiskunta
Muut toiminnan tuotot:
Sakot	0	7	858	0	0	0	0	0	0
Maatalousmaksut	0	0	0	0	65	0	0	0	0
Varojen takaisinperintä	0	4	0	23	807	7	1	5	24
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	0	14	0	0	0	12	0	39	0
Sekalaiset toiminnan tuotot	4	54	161	41	121	207	40	723	9
MUUT TOIMINNAN TUOTOT	4	79	1 019	64	993	226	41	767	33
Hallintokulut:	(66)	(199)	(89)	(110)	(127)	(374)	(119)	(402)	(133)
Henkilöstökulut	(60)	(143)	(83)	(84)	(106)	(255)	(86)	(231)	(107)
Aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	0	(16)	0	(1)	0	(13)	(1)	(4)	0
Muut hallintokulut	(6)	(40)	(6)	(25)	(21)	(106)	(32)	(167)	(26)
Toimintakulut:	(66)	(1 116)	(1 492)	(11 044)	(57 063)	(1 427)	(256)	(4 207)	(1 251)
Suora keskitetty hallinnointi	(66)	(665)	0	(148)	(30)	(802)	(239)	(2 739)	(1 230)
Välillinen keskitetty hallinnointi	0	(313)	0	(2)	0	(501)	(1)	(1 369)	(14)
Hajautettu hallinnointi	0	0	0	(29)	(5)	0	0	0	0
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	0	0	0	(10 841)	(56 883)	0	0	0	0
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	0	(94)	0	(6)	0	(68)	0	0	0
Muut toimintakulut	0	(44)	(1 492)	(18)	(145)	(56)	(16)	(99)	(7)
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ	(132)	(1 315)	(1 581)	(11 154)	(57 190)	(1 801)	(375)	(4 609)	(1 384)
Toiminnan nettokulut	(128)	(1 236)	(562)	(11 090)	(56 197)	(1 575)	(334)	(3 842)	(1 351)
	Yhteinen tutkimuskeskus	Kalastus	Sisämarkkinat	Aluepolitiikka	Verotus ja tulliliitto	Koulutus ja kulttuuri	Terveys- ja kuluttaja-asiat	Oikeus-, vapaus- ja turvallisuus	Toiminta Euroopan unionissa yhteensä
Muut toiminnan tuotot:
Sakot	0	0	0	0	0	0	0	3	868
Maatalousmaksut	0	0	0	0	0	0	0	0	65
Varojen takaisinperintä	0	5	0	15	0	7	7	1	906
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	40	0	1	0	0	1	9	26	142
Sekalaiset toiminnan tuotot	70	10	206	(2)	1	232	359	266	2 502
MUUT TOIMINNAN TUOTOT	110	15	207	13	1	240	375	296	4 483
Hallintokulut:	(346)	(60)	(196)	(81)	(94)	(204)	(347)	(288)	(3 235)
Henkilöstökulut	(245)	(39)	(134)	(65)	(42)	(107)	(223)	(161)	(2 171)
Aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	(26)	0	(7)	0	(2)	(1)	(26)	(12)	(109)
Muut hallintokulut	(75)	(21)	(55)	(16)	(50)	(96)	(98)	(115)	(955)
Toimintakulut:	(194)	(764)	(59)	(35 821)	(15)	(1 447)	(631)	(695)	(117 548)
Suora keskitetty hallinnointi	(57)	(246)	(24)	(45)	(15)	(163)	(440)	(429)	(7 338)
Välillinen keskitetty hallinnointi	0	0	0	0	0	(1 174)	(49)	0	(3 423)
Hajautettu hallinnointi	0	0	0	(176)	0	0	0	0	(210)
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	0	(514)	0	(35 600)	0	0	0	(150)	(103 988)
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	0	0	0	0	0	(1)	0	0	(169)
Muut toimintakulut	(137)	(4)	(35)	0	0	(109)	(142)	(116)	(2 420)
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ	(540)	(824)	(255)	(35 902)	(109)	(1 651)	(978)	(983)	(120 783)
Toiminnan nettokulut	(430)	(809)	(48)	(35 889)	(108)	(1 411)	(603)	(687)	(116 300)

SEGMENTTIRAPORTOINTI — TOIMINTA EUROOPAN UNIONIN ULKOPUOLELLA

milj. euroa
	Ulkosuhteet	Kauppapolitiikka	Kehitysyhteistyö	Laajentuminen	Humanitaarinen apu	Toiminta Euroopan unionin ulkopuolella yhteensä
Muut toiminnan tuotot:
Varojen takaisinperintä	20	0	9	106	3	138
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	2	0	0	0	0	2
Sekalaiset toiminnan tuotot	10	0	90	(1)	(1)	98
MUUT TOIMINNAN TUOTOT	32	0	99	105	2	238
Hallintokulut:	(99)	(71)	(331)	(78)	(33)	(612)
Henkilöstökulut	(23)	(65)	(167)	(47)	(23)	(325)
Aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	(1)	0	0	0	0	(1)
Muut hallintokulut	(75)	(6)	(164)	(31)	(10)	(286)
Toimintakulut:	(3 381)	(8)	(1 217)	(958)	(1 114)	(6 678)
Suora keskitetty hallinnointi	(1 699)	(5)	(833)	(547)	(597)	(3 681)
Välillinen keskitetty hallinnointi	(627)	0	(18)	(37)	0	(682)
Hajautettu hallinnointi	(209)	0	(37)	(310)	0	(556)
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	(80)	0	0	0	0	(80)
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	(638)	(3)	(326)	(63)	(515)	(1 545)
Muut toimintakulut	(128)	0	(3)	(1)	(2)	(134)
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ	(3 480)	(79)	(1 548)	(1 036)	(1 147)	(7 290)
Toiminnan nettokulut	(3 448)	(79)	(1 449)	(931)	(1 145)	(7 052)

SEGMENTTIRAPORTOINTI — PALVELUT JA MUUT

milj. euroa
	Viestintä	Petostentorjuntavirasto	Koordinointi	Henkilöstö ja hallinto	Eurostat	Budjettipääosasto	Varain hoidon valvonta	Kielet	Muut	Palvelut ja muut yhteensä
Muut toiminnan tuotot:
Varojen takaisinperintä	1	0	0	1	0	0	0	1	0	3
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	0	7	0	835	0	52	0	99	0	993
Sekalaiset toiminnan tuotot	(1)	8	1	30	0	35	0	43	464	580
MUUT TOIMINNAN TUOTOT	0	15	1	866	0	87	0	143	464	1 576
Hallintokulut:	(121)	(57)	(188)	(1 299)	(86)	(58)	(11)	(444)	35	(2 229)
Henkilöstökulut	(79)	(44)	(159)	(526)	(70)	(44)	(10)	(353)	35	(1 250)
Aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	(2)	(1)	0	(114)	0	(1)	0	(3)	0	(121)
Muut hallintokulut	(40)	(12)	(29)	(659)	(16)	(13)	(1)	(88)	0	(858)
Toimintakulut:	(134)	(13)	(1)	(24)	(41)	(2)	0	(16)	(378)	(609)
Suora keskitetty hallinnointi	(102)	(13)	0	(19)	(41)	(3)	0	(1)	0	(179)
Välillinen keskitetty hallinnointi	(32)	0	0	0	0	0	0	0	0	(32)
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	0	0	0	0	0	1	0	0	0	1
Muut toimintakulut	0	0	(1)	(5)	0	0	0	(15)	(378)	(399)
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ	(255)	(70)	(189)	(1 323)	(127)	(60)	(11)	(460)	(343)	(2 838)
Toiminnan nettokulut	(255)	(55)	(188)	(457)	(127)	27	(11)	(317)	121	(1 262)

4.   RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT

4.1   RAHAVIRTALASKELMAN TARKOITUS JA LAATIMISPERIAATTEET

Rahavirtalaskelman sisältämien tietojen perusteella arvioidaan, miten hyvin EU kykenee kerryttämään käteisvaroja ja muita rahavaroja ja millainen näiden varojen tarve on.

Rahavirtalaskelman laadinta perustuu epäsuoraan esittämistapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tilikauden yli- tai alijäämää oikaistaan sellaisten toimien vaikutuksella, joihin ei liity maksutapahtumaa, aikaisempien tai tulevien tilikausien toimintaan kuuluvien maksujen jaksotuksilla sekä investointien rahavirtoihin kuuluvilla tuotto- ja kuluerillä.

Ulkomaanrahan määräisten toimien rahavirrat kirjataan Euroopan unionin tilinpäätösvaluuttana (euroina). Muuntokurssina käytetään rahavirtalaskelman laatimispäivän euron kurssia.

Rahavirtalaskelmassa esitetään tilikauden rahavirrat jaoteltuina toiminnan ja investointien rahavirtoihin (EU:lla ei ole rahoitustoimiin liittyviä rahavirtoja).

4.2   TOIMINNAN RAHAVIRTA

Toiminnan rahavirrat sisältävät muusta EU:n toiminnasta kuin investoinneista kertyvät rahavirrat. Rahavirroista suurin osa kuuluu näihin rahavirtoihin. Tuensaajille myönnettyjä lainoja (ja mahdollisesti niiden rahoittamiseksi otettuja lainoja) ei katsota investoinneiksi (eikä rahoitustoiminnaksi), koska ne kuuluvat EU:n yleisiin tavoitteisiin ja ovat näin osa EU:n päivittäistä toimintaa. Toiminnan rahavirtoihin kuuluvat myös investoinnit, jotka liittyvät esimerkiksi Euroopan investointirahastoon, EBRD:hen ja pääomasijoitustoimintaan, koska näiden toimien tavoitteena on tukea EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

4.3   INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investointien rahavirrat sisältävät aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat ja luovutukset sekä sellaiset muihin investointeihin liittyvät hankinnat ja luovutukset, joita ei sisällytetä muihin rahavaroihin. Tuensaajille myönnettyjä lainoja ei ole sisällytetty investointien rahavirtaan. Tavoitteena on esittää vain EU:n varsinaiset investoinnit.

5.   EHDOLLISET VARAT JA VELAT JA MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

EHDOLLISET VARAT

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Saadut vakuudet:
Suoritustakuut	300	301
Muut	34	30
Muut ehdolliset varat	19	8
Ehdolliset varat yhteensä	353	339

Tuensaajilta vaaditaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että EU:n rahoitusta saavat tuensaajat noudattavat EU:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja.

EHDOLLISET VELAT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2011	31.12.2010
Annetut vakuudet	5,1	24 394	22 171
Sakot – unionin tuomioistuimessa nostetut kanteet	5,2	8 951	9 627
Maataloustukirahasto, maaseudun kehittäminen, liittymistä valmistelevat toimet – tuomiota ei vielä annettu	5,3	2 345	1 772
Koheesiopolitiikka – tuomiota ei vielä annettu	5,4	318	—
Oikeustapauksiin ja muihin riita-asioihin liittyvät määrät	5,5	251	458
Muut ehdolliset velat		2	4
Ehdolliset velat yhteensä		36 261	34 032
Kaikki ehdolliset velat rahoitetaan niiden toteutuessa EU:n tulevista talousarvioista.

5.1   ANNETUT VAKUUDET

5.1.1    Takaukset lainoille, jotka Euroopan investointipankki (EIP) on myöntänyt omista varoistaan EU:n ulkopuolisille maille

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
65 % takaus	20 362	18 217
70 % takaus	1 992	2 281
75 % takaus	534	695
100 % takaus	724	789
Yhteensä	23 612	21 982

EU:n talousarviosta on myönnetty takauksia EIP:n omista varoistaan kolmansille maille 31.12.2011 mennessä myöntämille lainoille (myös jäsenvaltioille ennen liittymistä myönnetyt lainat). EU:n takaus on kuitenkin rajoitettu tiettyyn prosenttiosuuteen hyväksyttyjen lainajärjestelyjen enimmäismäärästä. Tämä prosenttiosuus voi olla 65, 70, 75 tai 100 prosenttia. Jos enimmäismäärää ei saavuteta, EU:n takaus annetaan koko lainakannalle. Takauskanta oli 31.12.2011 yhteensä 23 612 miljoonaa euroa. Summa vastaa EU:lla olevaa enimmäisriskiä. Joulukuun 31. päivänä 2011 noin 83 prosenttia EIP:n lainanannosta (valtiotasolla ja valtiotasoa alemmalla tasolla) oli katettu yleisvakuudella ja loput EIP:n toimet oli katettu ainoastaan poliittisen riskin kattavalla vakuudella.

5.1.2    Muut annetut vakuudet

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Riskinjakorahoitusväline	726	161
TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmä	39	11
MEDA: Marokkoon liittyvät vakuudet	17	17
Yhteensä	782	189

Riskinjakorahoitusväline

Riskinjakorahoitusvälineen (Risk Sharing Finance Facility, RSFF) puitteissa komission rahoitusosuudella katetaan taloudellista riskiä, joka liittyy tukikelpoisille tutkimushankkeille myönnettyihin EIP:n lainoihin ja takauksiin. Komissio on budjetoinut varoja kaudelle 2007–2013 yhteensä enintään 1 miljardi euroa. Tästä summasta enintään 800 miljoonaa liittyy ”Yhteistyö”-erityisohjelmaan ja enintään 200 miljoonaa euroa ”Valmiudet” -erityisohjelmaan. EIP on sitoutunut tarjoamaan yhtä paljon varoja.

Joulukuun 31. päivään 2011 mennessä komissio oli osoittanut riskinjakorahoitusvälineelle 776 miljoonaa euroa. EIP on sijoittanut kyseisestä määrästä 547 miljoonaa euroa joukkovelkakirjoihin (käypä arvo 31.12.2011) ja 240 miljoonaa euroa määräaikaistalletuksiin. Edellä ehdollisena velkana esitetty 726 miljoonan euron määrä on arvioitu enimmäistappio 31.12.2011, joka komissiolle voi aiheutua niihin lainoihin ja vakuuksiin liittyvistä maksulaiminlyönneistä, jotka EIP on myöntänyt riskinjakorahoitusvälineen puitteissa. On huomattava, että komission kokonaisriski on rajoitettu määrään, jonka se on sijoittanut riskinjakorahoitusvälineeseen.

TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmä

TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmästä tarjotaan takauksia, joilla pyritään vähentämään tulojen määrään liittyvää riskiä TEN-T-hankkeiden alkuvuosina. Vakuus kattaa kokonaan valmiusluotot, joita voidaan käyttää vain silloin, kun hankkeen kassavirta ei riitä etuoikeutettujen lainojen takaisinmaksuun. Lainavakuusjärjestelmä on komission ja EIP:n yhteinen rahoitusjärjestely, ja Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan asetuksen mukaisesti sitä varten on varattu EU:n talousarviosta 500 miljoonaa euroa vuosiksi 2007–2013. EIP:n rahoitusosuus lainavakuusjärjestelmässä on niin ikään 500 miljoonaa euroa, joten käytettävissä oleva kokonaismäärä on 1 miljardi euroa.

Joulukuun 31. päivään 2011 mennessä komissio oli osoittanut lainavakuusjärjestelmälle 155 miljoonaa euroa. EIP on sijoittanut kyseisestä määrästä 97 miljoonaa euroa joukkovelkakirjoihin (käypä arvo 31.12.2011) ja 57 miljoonaa euroa määräaikaistalletuksiin. Vuoden 2011 loppuun mennessä tehtyjen lainavakuusjärjestelmän piiriin kuuluvien lainasopimusten arvo on 519 miljoonaa euroa. Edellä ehdollisena velkana esitetty 39 miljoonan euron määrä on arvioitu enimmäistappio 31.12.2011, joka komissiolle voi aiheutua niihin lainoihin liittyvistä maksulaiminlyönneistä, jotka EIP on myöntänyt lainavakuusjärjestelmän puitteissa. Määrä vastaa 7,5:tä prosenttia kaikista vakuuksilla suojatuista vastuista. On huomattava, että komission kokonaisriski on rajoitettu määrään, jonka se on sijoittanut lainavakuusjärjestelmään.

Riskinjakorahoitusvälineen ja lainavakuusjärjestelmän omaisuuserät on merkitty komission taseeseen lyhytaikaisina myytävissä olevina varoina (ks. liitetieto 2.9) ja käteisvaroina (ks. liitetieto 2.13).

MEDA

Komissio on perustanut osana MEDA-ohjelmaa erityisrahaston kautta takausjärjestelmän, jolla tuetaan kahta marokkolaista järjestöä (Caisse Centrale de Garantie ja Fonds Dar Ad-Damane). Komission takauksilla katettu määrä oli 17 miljoonaa euroa 31.12.2011.

5.2   SAKOT

Nämä määrät koskevat sakkoja, jotka komissio on määrännyt kilpailusääntöjen rikkomisesta ja jotka on alustavasti maksettu. Lisäksi sakon määräämistä koskevaan komission päätökseen on joko haettu muutosta tai ei tiedetä, haetaanko päätökseen muutosta. Ehdollinen velka säilytetään siihen saakka kunnes unionin tuomioistuin on antanut asiassa lainvoimaisen päätöksen. Alustaville maksuille kertynyt korko sisältyy varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen, ja se esitetään myös ehdollisena velkana määriin liittyvän komission omistusoikeuden epävarmuuden osoittamiseksi.

5.3   TUOMIOTA EI VIELÄ ANNETTU: MAATALOUSTUKIRAHASTO, MAASEUDUN KEHITTÄMINEN JA LIITTYMISTÄ VALMISTELEVAT TOIMET

Tämä kohta sisältää sellaiset ehdolliset velat jäsenvaltioille, jotka liittyvät maataloustukirahaston menojen sääntöjenmukaisuustarkastusten seurauksena tehtyihin päätöksiin sekä maaseudun kehittämistä ja liittymistä valmistelevia toimia koskeviin rahoitusoikaisuihin, joista unionin tuomioistuin ei ole vielä antanut tuomiota. Menettelyn kesto unionin tuomioistuimessa määrää sen, milloin velan lopullinen määrä vahvistetaan ja minkä vuoden talousarviosta velallisen hyväksi ratkaistun muutoksenhaun vaikutus katetaan.

5.4   KOHEESIOPOLITIIKAN TOIMET – KESKENERÄISET OIKEUDENKÄYNNIT

Tämä kohta sisältää sellaiset ehdolliset velat jäsenvaltioille, jotka liittyvät koheesiopolitiikan piiriin kuuluviin toimiin. Asioissa odotetaan suullisen kuulemisen päivämäärää tai unionin tuomioistuimen tuomiota.

5.5   OIKEUSTAPAUKSIIN JA MUIHIN RIITA-ASIOIHIN LIITTYVÄT MÄÄRÄT

Tämä kohta liittyy komissiota vastaan nostettuihin käsiteltävinä oleviin vahingonkorvauskanteisiin ja muihin oikeusriitoihin sekä näihin liittyviin arvioituihin kustannuksiin. On huomattava, että perustamissopimuksen 288 artiklan nojalla nostetuissa vahingonkorvauskanteissa kantajan on näytettävä toteen, että toimielin on vakavasti rikkonut oikeussääntöä, jonka tarkoituksena on antaa yksityisille oikeuksia, että kantaja on kärsinyt todellista vahinkoa ja että lainvastaisen teon ja vahingon välillä on suora syy-yhteys.

MUUT MERKITTÄVÄT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

KÄYTTÄMÄTTÖMIIN MÄÄRÄRAHOIHIN LIITTYVÄT SITOUMUKSET

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Käyttämättömiin määrärahoihin liittyvät sitoumukset	165 236	155 642

Talousarviosta maksattamatta olevat sitoumukset ovat avoimia sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei vielä ole suoritettu ja/tai joita ei vielä ole purettu. Maksattamatta olevia määriä syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä. Talousarviosta maksattamatta olevia sitoumuksia oli yhteensä 207 443 miljoonaa euroa 31.12.2011. Edellä esitetty määrä saadaan vähentämällä maksattamatta olevien sitoumusten määrästä niihin liittyvät, vuoden 2011 tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät.

MERKITTÄVÄT OIKEUDELLISET SITOUMUKSET

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
Rakennetoimet	142 916	210 638
Välimeren alueen maiden kanssa tehdyt pöytäkirjat	264	263
Kalastussopimukset	37	130
Galileo-ohjelma	320	513
GMES-ohjelma	400	390
TEN-T-hankkeet	3 416	3 530
Muut sopimukset	4 493	3 920
Yhteensä	151 846	219 384

Nämä sitoumukset johtuvat sellaisista komission tekemistä pitkäaikaisista oikeudellisista sitoumuksista, joita ei ole vielä katettu talousarvioon otetuilla maksusitoumusmäärärahoilla. Kyseiset sitoumukset voivat liittyä monivuotisiin ohjelmiin (esimerkiksi rakennetoimet) tai määriin, jotka komissio on sitoutunut maksamaan tulevaisuudessa tilinpäätöspäivänä voimassa olleiden hallinnollisten sopimusten mukaisesti (esimerkiksi turvallisuus- ja siivouspalvelut, mutta myös rakennustöiden kaltaisia erityishankkeita koskevat sopimusvelvoitteet).

Rakennetoimet

Seuraavassa taulukossa vertaillaan oikeudellisia sitoumuksia, joista ei ole vielä tehty talousarviositoumuksia, ja vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen perusteella laskettua sitoumusten enimmäismäärää.

milj. euroa
	Rahoituskehykseen sisältyvät määrät 2007–2013 (A)	Tehdyt oikeudelliset sitoumukset (B)	Talousarviositoumukset vuosina 2007–2011 (C)	Oikeudelliset sitoumukset, joista on vähennetty talousarviositoumukset (= B – C)	Sitoumusten enimmäismäärä (= A – C)
Koheesiopolitiikka	347 550	347 542	240 438	107 104	107 112
Luonnonvarat	100 549	100 545	69 818	30 727	30 731
Liittymistä valmisteleva tukiväline	11 259	8 162	6 186	1 976	5 073
Yhteensä	459 358	456 249	316 442	139 807	142 916

Välimeren alueen maiden kanssa tehdyt pöytäkirjat

Nämä sitoumukset liittyvät EU:n ulkopuolisten Välimeren alueen maiden kanssa tehtyihin rahoituspöytäkirjoihin. Tässä kohdassa ilmoitettu määrä on allekirjoitettujen pöytäkirjojen mukaisen kokonaismäärän ja kirjanpitoon merkittyjen talousarviositoumusten erotus. Kyseiset pöytäkirjat ovat kansainvälisiä sopimuksia, joita ei voida purkaa ilman molempien sopimuspuolten suostumusta. Purkamismenettely on kuitenkin käynnissä.

Kalastussopimukset

Nämä sitoumukset on tehty kolmansien maiden kanssa kansainvälisten kalastussopimusten mukaisten toimien toteuttamiseksi.

Galileo-ohjelma

Nämä määrät on osoitettu Galileo-ohjelmalle, jonka puitteissa kehitetään globaalia eurooppalaista satelliittinavigointijärjestelmää – ks. myös liitetieto 2.2.

GMES-ohjelma

Komissio on tehnyt ESA:n kanssa vuosia 2008–2013 koskevan sopimuksen ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuiseen seurantajärjestelmään (GMES) kuuluvan avaruuskomponentin toteuttamisesta. Kyseiseksi kaudeksi osoitettu suuntaa antava kokonaismäärä on 728 miljoonaa euroa.

TEN-T-sitoumukset

Tähän kohtaan kuuluvat avustukset, jotka myönnetään Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin liittyville toimille kaudella 2007–2013. Ohjelma liittyy hankkeisiin, joilla kehitetään Euroopan laajuisia liikenneverkkoja. Siitä tuetaan sekä infrastruktuurihankkeita että tutkimus- ja innovaatiohankkeita, joilla edistetään uuden teknologian ja innovatiivisten prosessien hyödyntämistä uuden liikenneinfrastruktuurin käyttöönotossa. Tälle ohjelmalle osoitettu suuntaa antava kokonaismäärä on 8 013 miljoonaa euroa.

Muut sopimukset

Tähän kohtaan sisältyvät määrät, joita vastaavat maksut on vielä suoritettava sopimusten voimassaoloaikana. Tähän kohtaan sisältyvä suurin määrä on 2 572 miljoonaa euroa, joka liittyy Fusion for Energy-yhteisyrityksen (Eurooppalainen yhteisyritys ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten) hankintajärjestelyihin ITER-hankkeen yhteydessä. Toiseksi suurin määrä (438 miljoonaa euroa) liittyy Euroopan parlamentin rakennushankkeisiin.

6.   RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINTÄ

6.1   JOHDANTO

Tässä osassa annetaan yleiskuva havaittujen virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien korjaamisesta, erityisesti siinä osassa EU:n talousarviota, jonka varoja hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa (noin 80 prosenttia koko talousarviosta). Yhteistyössä hallinnoitavien varojen osalta komissio siirtää EU:n ohjelmien toteuttamisen jäsenvaltioiden vastuulle. Tällöin EU:n rahoitusosuus maksetaan jäsenvaltioille eli yleensä tietylle maksajavirastolle, joka puolestaan vastaa maksujen suorittamisesta tuensaajille. Tässä järjestelyssä jäsenvaltiot ovat viime kädessä vastuussa tuensaajien tekemien virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien ennaltaehkäisystä, havaitsemisesta ja korjaamisesta. Euroopan komissiolla puolestaan on yleinen valvontarooli, jonka puitteissa se varmistaa jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkaan toiminnan.

Tässä liitetiedossa käsitellään ainoastaan EU:n tasolla tehtyjä rahoitusoikaisuja ja takaisinperintää. Jäsenvaltioiden tekemiä rahoitusoikaisuja, jotka perustuvat niiden omiin tarkastuksiin, ei kirjata komission kirjanpitojärjestelmään, koska jäsenvaltiot voivat useimmissa tapauksissa käyttää nämä varat uudelleen muihin tukikelpoisiin menoihin. Komissio kuitenkin kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan päivitetyt tiedot rakennerahastoja koskevista peruutuksista, takaisinperinnästä ja keskeneräisestä takaisinperinnästä. Jäsenvaltioita pyydetään myös päällekkäisyyksien välttämiseksi ilmoittamaan erikseen EU:n toimielinten tarkastuksista johtuvat oikaisut kautta 2007–2013 koskevassa raportoinnissaan. Kyseisiä tietoja ei kuitenkaan ilmoiteta jäljempänä luotettavuussyistä, koska joidenkin jäsenvaltioiden toimittamien tietojen ja/tai joitakin ohjelmia koskevien tietojen laadusta ja kattavuudesta ei ole varmuutta, kuten on käynyt ilmi jäsenvaltioiden suorittamaa takaisinperintää koskevien EU:n tarkastusten alustavista tuloksista.

6.1.1    Rahoitusoikaisut

Rahoitusoikaisut ovat tärkein väline, jolla korjataan jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitaviin varoihin liittyviä virheitä ja sääntöjenvastaisuuksia. Euroopan komissio tekee rahoitusoikaisuja poistaakseen EU:n rahoituksen piiristä menot, jotka eivät ole sovellettavien sääntöjen ja säännösten mukaisia. Rahoitusoikaisuja voidaan tehdä myös silloin, kun jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmässä havaitaan vakavia puutteita. Tällä korjausjärjestelmällä pyritään viime kädessä varmistamaan, että kaikki jäsenvaltioiden ilmoittamat menot (joiden perusteella EU:n rahoitusosuus maksetaan) ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia. Komission antama perintämääräys aiheettomasti maksettujen määrien perimiseksi on vain yksi rahoitusoikaisuissa käytetyistä menetelmistä.

Rahoitusoikaisuissa sovellettavassa menettelyssä on kolme keskeistä vaihetta:

1)

Tekeillä olevat rahoitusoikaisut: Oikaisun määrä selvitetään seuraavasti: — Maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla tekeillä olevien rahoitusoikaisujen määrä perustuu arvioon niiden menojen määrästä, jotka todennäköisesti suljetaan EU:n rahoituksen ulkopuolelle tulevilla sääntöjenmukaisuuspäätöksillä. Koska maataloustukirahastoa koskevat oikaisut tehdään sinä varainhoitovuonna, jona meno toteutuu, voidaan laskea päättyneiden varainhoitovuosien oikaisujen keskiarvo ja ekstrapoloida kyseinen prosenttiluku viimeisimpiin varainhoitovuosiin, joita koskevat tarkastukset ovat vielä käynnissä. Tämän menetelmän luotettavuutta arvioidaan jatkuvasti vertaamalla arvioitua määrää asianomaisina vuosina tehtyjen sääntöjenmukaisuustarkastusten tuloksiin. — Koheesiopolitiikassa tekeillä olevista rahoitusoikaisuista esitetyt määrät perustuvat komission, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAF:in tarkastushavaintoihin. Kaikki havainnot käsitellään asianomaisten pääosastojen ja jäsenvaltioiden välisissä kuulemismenettelyissä. Tämä on paras varovainen arvio, kun otetaan huomioon tarkastusten seurannan tilanne ja toimitetut lopulliset selonteot (tai tuen keskeyttämistä edeltävät kirjeet) per 31.12.2011. Tämä määrä muuttuu kuulemismenettelyissä, joiden aikana jäsenvaltiot voivat esittää lisätietoja maksupyyntöjensä tueksi.

2)

Rahoitusoikaisut, joista on tehty päätös/jotka on vahvistettu: Rahoitusoikaisun määrä vahvistetaan lopullisesti joko komission päätöksellä tai jäsenvaltion hyväksynnällä. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla Euroopan maatalouden tukirahasto (EAGF) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (EAFRD) ovat korvanneet kaudella 2007–2013 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EAGGF), joka oli käytössä kaudella 2000–2006. Rahoitusoikaisua koskevaan päätökseen johtava prosessi perustuu yleensä jäsenvaltioiden ilmoittamien menojen hyväksymismenettelyyn. Menoihin sovelletaan seuraavia tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjä: — Komissio tekee tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä vuosittain päätöksen, jolla maksajavirastojen tilinpäätökset hyväksytään johdon lausumien sekä tarkastuselinten todistusten ja lausuntojen perusteella. Komission päätökseen sisältyy myös maksujen eräpäivien noudattamatta jättämistä koskeva päätös. Tämän jälkeen rahoitusoikaisuja voidaan tehdä maksuihin, joissa ei ole noudatettu lainsäädännössä asetettuja määräaikoja. — Komissio tekee monivuotisen sääntöjenmukaisuustarkastusta koskevan päätöksen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden ilmoittamat menot ovat EU:n sääntöjen ja säännösten mukaisia. Koheesiopolitiikan alalla päätetyt tai vahvistetut rahoitusoikaisut perustuvat EU:n valvontaan sekä komission, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin tarkastuksiin.

3)

Toteutetut rahoitusoikaisut Euroopan maatalouden tukirahaston osalta rahoitusoikaisut toteutetaan aina tekemällä vähennyksiä kuukausittaisiin ilmoituksiin. Maaseudun kehittämisen osalta rahoitusoikaisut toteutetaan antamalla perintämääräyksiä. Koheesiopolitiikan alalla rahoitusoikaisut toteutetaan seuraavasti: a) jos jäsenvaltio kiistää komission vaatiman tai ehdottaman rahoitusoikaisun, jäsenvaltion kanssa toteutetaan virallinen kuulemismenettely, johon kuuluu maksujen keskeyttäminen kyseiselle ohjelmalle; tässä tapauksessa jäsenvaltion virallisen kuulemisen jälkeen komissiolla on kolme kuukautta (kauden 2007–2013 ohjelmien osalta kuusi kuukautta) aikaa tehdä virallinen rahoitusoikaisua koskeva päätös ja antaa perintämääräys, jolla varojen takaisinmaksua vaaditaan jäsenvaltiolta. Näissä tapauksissa rahoitusoikaisun kohteena olevan toimintaohjelman EU-rahoitusosuuteen tehdään nettovähennys, eikä jäsenvaltio voi käyttää oikaistua määrää muihin tukikelpoisiin toimiin; b) jos jäsenvaltio hyväksyy oikaisun, se vähentää asianomaisen määrän jostain myöhemmin komissiolle esitettävästä maksupyynnöstä joko ennen kuin kansallinen takaisinperintämenettely on saatu päätökseen (peruuttaminen) tai sen jälkeen kun kyseinen menettely on saatu päätökseen ja tuensaaja on palauttanut varat (takaisinperintä kansallisella tasolla). Kummassakin tapauksessa (määrän peruuttaminen tai vähentäminen tulevasta maksupyynnöstä perinnän jälkeen) voimassa olevat säännökset sallivat sääntöjenvastaisten menojen korvaamisen muilla tukikelpoisilla menoilla, ja varat voidaan käyttää uudelleen sellaisiin muihin tukikelpoisiin toimiin, joista on aiheutunut sääntöjenmukaisia menoja. Näillä tapauksilla ei ole vaikutusta komission tilinpäätökseen, koska tietylle ohjelmalle myönnetty EU:n rahoitus pysyy samana. EU:n taloudelliset edut on näin suojattu sääntöjenvastaisuuksien ja petosten varalta. Tulojen ja menojen hyväksyjän on hyväksyttävä perintämääräys tai maksupyyntö kirjanpitojärjestelmässä ennen kuin rahoitusoikaisu voidaan tehdä. Perintämääräys merkitään toteutetuksi kirjanpitoon, kun se annetaan, eli ennen maksun suorittamista. Näin toimitaan sen vuoksi, että rahoitusoikaisuja koskevat perintämääräykset annetaan jäsenvaltioille, jotka maksavat ne aina eräpäivänä tai ennen sitä, tai perittävä määrä vähennetään tulevista maksuista jäsenvaltiolle. c) Jos jäsenvaltio ei voi käyttää varoja uudelleen muuhun tarkoitukseen ohjelman päättyessä, rahoitusoikaisua vastaava määrä joko vähennetään jäsenvaltion toimittamasta viimeisestä maksupyynnöstä tai komissio purkaa sitoumuksen ja vapauttaa varat uudelleen käyttöön.

6.1.2    Varojen takaisinperintä

Varojen takaisinperinnän toteuttaminen rahoitusoikaisuilla on syytä esittää erikseen tilinpäätöksessä, koska siihen liittyy rahan palauttamista talousarvioon (tai erien vähentämistä toisistaan).

Varainhoitoasetuksen mukaisesti tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä rahoitusoikaisut aiheettomasti maksetuista määristä. Velallinen (esimerkiksi jäsenvaltio) maksaa takaisin perittävän määrän suoralla pankkisiirrolla, tai kyseinen määrä vähennetään muista määristä, jotka komissio maksaa jäsenvaltiolle. Varainhoitoasetuksessa on säännökset myös muista menettelyistä, joilla varmistetaan erääntyneisiin perintämääräyksiin liittyvien varojen takaisinperintä. Nämä ovat komission tilinpitäjän erityisseurannassa.

Maatalouden alalla jäsenvaltiot on velvoitettu havaitsemaan virheet ja sääntöjenvastaisuudet ja perimään aiheettomasti maksetut määrät takaisin kansallisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Maataloustukirahaston osalta tuensaajilta takaisin perityt määrät siirretään komissiolle sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat vähentäneet niistä keskimäärin 20 prosentin osuuden, ja komissio merkitsee varat tuotoiksi tuotto- ja kululaskelmaan. Maaseuturahaston hankkeissa takaisin perittävät määrät vähennetään seuraavasta maksupyynnöstä, ennen kuin se lähetetään komission yksiköille. Tämän vuoksi maaseuturahastoon liittyvät takaisin perityt määrät voidaan käyttää uudestaan ohjelmassa. Jos jäsenvaltio ei yritä periä varoja takaisin tai takaisinperintä on puutteellista, komissio voi puuttua asiaan ja määrätä jäsenvaltiolle rahoitusoikaisun.

Koheesiopolitiikassa jäsenvaltiot (ei komissio) ovat päävastuussa siitä, että aiheettomasti maksetut määrät peritään tuensaajilta takaisin tarvittaessa viivästyskorkoineen. Jäsenvaltioiden takaisin perimiä määriä ei ilmoiteta tässä liitetiedossa, jossa käsitellään ainoastaan komission toteuttamaa takaisinperintää. Kaudella 2007–2013 jäsenvaltiot on lainsäädännössä velvoitettu toimittamaan komissiolle selkeät, jäsennellyt tiedot määristä, jotka on peruutettu yhteisrahoituksesta ennen kansallisen perintäprosessin päättymistä, ja määrät, jotka on todellisuudessa peritty takaisin tuensaajilta kansallisin toimin.

6.1.3    Maksujen keskeyttäminen ja lykkääminen

Alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti komissio voi myös

—

lykätä maksun suorittamispäivää kauden 2007-2013 ohjelmissa enintään kuusi kuukautta, jos a) on näyttöä siitä, että asianomaisen jäsenvaltion hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat selkeästi puutteelliset; b) komission yksiköiden on tehtävä ylimääräisiä tarkastuksia saatuaan tietoja, joiden mukaan varmennetussa maksupyynnössä ilmoitetut menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole korjattu;

—

keskeyttää kaikki jäsenvaltiolle tarkoitetut välimaksut tai osan niistä kausien 2000-2006 ja 2007–2013 ohjelmissa seuraavissa kolmessa tapauksessa: a) on näyttöä siitä, että asianomaisen jäsenvaltion hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat selkeästi puutteelliset, eikä jäsenvaltio ole toteuttanut tarvittavia korjaavia toimenpiteitä; tai b) varmennetussa maksupyynnössä ilmoitetut menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole oikaistu; tai c) jäsenvaltio on laiminlyönyt vakavasti hallinnointi- ja valvontavelvoitteensa.

Komissio voi määrätä rahoitusoikaisun, jos jäsenvaltio ei toteuta vaadittuja toimenpiteitä.

6.1.4    Muut hallinnointitavat

Suoraan hallinnoitavassa osassa EU:n talousarviota menot, jotka eivät ole sovellettavien sääntöjen ja säännösten mukaisia, peritään takaisin komission antamalla perintämääräyksellä tai vähennetään myöhemmästä menoilmoituksesta. Jos tuensaaja tekee itse vähennyksen menoilmoituksessa, vastaavia tietoja ei voida merkitä komission kirjanpitojärjestelmään. Hajautetun hallinnoinnin ja välillisen keskitetyn hallinnoinnin piiriin kuuluvissa menoissa vastuu aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnästä on siirretty jäsenvaltioille, kolmansille maille tai erillisvirastoille. Kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteistyössä hallinnoitavien menojen osalta oikaisumekanismit määritetään kyseisten järjestöjen kanssa tehtävissä sopimuksissa

Kaikki numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin. Pyöristämisen vuoksi osa tiedoista ei näytä täsmäävän. Nollana esitetty määrä on todellisuudessa alle 500 000 euroa. Jos määrä on nolla, se ilmoitetaan ajatusviivalla (–).

6.2   YHTEENVETOTAULUKOT

Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä; vahvistettu tai päätös annettu vuonna 2011

milj. euroa
	Liitetieto	2011	2010
Rahoitusoikaisut:
Maatalous ja maaseudun kehittäminen	6.3.1	733	1 128
Koheesiopolitiikka	6.4.1	673	925
Muut	6,5	0	0
Rahoitusoikaisut, välisumma		1 406	2 053
Varojen takaisinperintä
Maatalous ja maaseudun kehittäminen	6.3.1	335	292
Koheesiopolitiikka	6.4.4	50	24
Muut	6,5	377	301
Varojen takaisinperintä, välisumma		762	617
Vahvistettu/päätös annettu vuonna 2011		2 168	2 670

Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä, toteutettu vuonna 2011

milj. euroa
	Liitetieto	2011	2010
Rahoitusoikaisut:
Maatalous ja maaseudun kehittäminen	6.3.2	483	814
Koheesiopolitiikka	6.4.2	624	737
Muut	6,5	0	0
Rahoitusoikaisut, välisumma		1 107	1 551
Varojen takaisinperintä
Maatalous ja maaseudun kehittäminen	6.3.2	339	286
Koheesiopolitiikka	6.4.4	48	25
Muut	6,5	346	274
Varojen takaisinperintä, välisumma		733	585
Toteutettu vuonna 2011 yhteensä		1 840	2 136

6.3   MAATALOUTTA JA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINTÄ

6.3.1    Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä; päätös annettu vuonna 2011

milj. euroa
	2011	2010
Maataloustukirahasto:
Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen sekä maksumääräaikojen noudattamatta jättäminen	(63)	33
Sääntöjenmukaisuustarkastus	728	1 022
Maaseudun kehittäminen:
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) 2000–2006	3	49
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (SAPARD) 2000–2006	6	3
Maaseuturahasto 2007–2013	58	20
Rahoitusoikaisut, välisumma	733	1 128
Maataloustukirahasto:
Maataloustukirahasto – sääntöjenvastaisuudet	174	178
Maaseudun kehittäminen:
TRDI – takaisinperintä	8	10
SAPARD – takaisinperintä	30	5
Maaseuturahasto – sääntöjenvastaisuudet	123	98
Varojen takaisinperintä, välisumma	335	292
Yhteensä	1 068	1 420

Maataloustukirahastoon liittyvät määrät on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 1.

Kaikki edellä mainitut luvut on sisällytetty komission tuotto- ja kululaskelmaan.

Sääntöjenmukaisuustarkastusta koskevien menettelyjen lukumäärä väheni vuosien 2009 ja 2010 kasvun jälkeen vuonna 2011. Vuonna 2010 menettelyjä oli poikkeuksellisen paljon, koska tehtyihin päätöksiin sisältyi suuri täytäntöönpanoa odottava sääntöjenmukaisuuspäätös (471 miljoonaa euroa), joka tehtiin ennen vuoden loppua ja pantiin täytäntöön vuoden 2011 puolella. Vuonna 2011 menettelyistä annettuihin päätöksiin liittyvät määrät vastaavat vuoden 2009 ja sitä edeltävien vuosien tasoa.

Tilien tarkastamiseen ja hyväksymiseen liittyvä negatiivinen 63 miljoonan euron määrä liittyy tietyille jäsenvaltioille (pääasiassa Italialle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle) maksettuihin määriin, jotka ylittivät vuotta 2011 koskevat takaisin perittävät määrät.

On huomattava, että tässä esitettyihin vahvistettuja/päätettyjä rahoitusoikaisuja koskeviin maaseudun kehittämiseen liittyviin määriin sekä jäljempänä esitettyihin toteutettuihin rahoitusoikaisuihin sisältyy vuonna 2011 myös sääntöjenvastaisuuksien vuoksi takaisin perityt 0,2 miljoonaa euroa (3 miljoonaa euroa vuonna 2010). Euroopan komissio on saanut nämä määrät jäsenvaltioiden takaisin perimistä aiheettomista maksuista.

6.3.2    Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä; toteutettu vuonna 2011

milj. euroa
	2011	2010
Maataloustukirahasto:
Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen sekä maksumääräaikojen noudattamatta jättäminen	(63)	33
Sääntöjenmukaisuustarkastus	506	728
Maaseudun kehittäminen:
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) 2000–2006	3	49
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (SAPARD) 2000–2006	6	3
Maaseuturahasto 2007–2013	31	0
Rahoitusoikaisut, välisumma	483	814
Maataloustukirahasto:
Maataloustukirahasto – sääntöjenvastaisuudet	178	172
Maaseudun kehittäminen:
TRDI – takaisinperintä	8	10
SAPARD – takaisinperintä	30	5
Maaseuturahasto – sääntöjenvastaisuudet	123	98
Varojen takaisinperintä, välisumma	339	286
Yhteensä	822	1 101

Maataloustukirahastoon liittyvät määrät on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 2.

6.3.3    Rahoitusoikaisut – kumulatiiviset numerotiedot

Maataloustukirahastoa koskevat vuonna 2011 päätöksellä hyväksytyt rahoitusoikaisut – kumulatiiviset numerotiedot 1999–2011

milj. euroa
	Vuoden 2011 lopussa	Vuoden 2010 lopussa
Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyt (maataloustukirahasto)	7 717	7 035

Maataloustukirahaston tilien tarkastamiseen ja hyväksymiseen liittyvät kumulatiiviset määrät on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 3.

Vuotta 2011 koskevat kumulatiiviset määrät vastaavat sääntöjenmukaisuuspäätöksiä nro 1–36, jotka annettiin 15. lokakuuta 2011 mennessä eli maataloustukirahaston varainhoitovuoden loppuun mennessä. Määrät, joista annettiin päätös kalenterivuoden 2011 aikana, olivat 728 miljoonaa euroa (ks. liitetieto 6.3.1), ja niihin sisältyy 682 miljoonan euron määrä, josta annettiin päätökset varainhoitovuoden 2011 aikana. Se vastaa edellä olevasta taulukosta ilmenevää vuoden 2011 lopun ja vuoden 2010 lopun kumulatiivisen määrän välistä eroa.

On huomattava, että kaikki sääntöjenmukaisuuspäätökset on virallisesti jo annettu komission päätöksellä, kun taas tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätösten antaminen kestää kauemmin ja niiden vaikutukset tuntuvat tulevina vuosina.

Maaseudun kehittämistä koskevat päätöksellä hyväksytyt rahoitusoikaisut – kumulatiiviset numerotiedot 2000–2011

milj. euroa
	Vuoden 2011 lopussa	Vuoden 2010 lopussa
Maaseudun kehittämistä koskevat rahoitusoikaisut:
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) 2000–2006	64	61
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard) 2000–2006	24	17
Maaseuturahasto 2007–2013	79	21
Yhteensä	167	98

6.3.4    Tekeillä olevat rahoitusoikaisut ja käynnissä oleva varojen takaisinperintä

Tekeillä olevat rahoitusoikaisut

milj. euroa
	Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010	Uudet tekeillä olevat rahoitusoikaisut 2011	Rahoitusoikaisut, joista annettiin päätös vuonna 2011	Mukautukset rahoitusoikaisuihin, joista oli annettu päätös tai jotka olivat tekeillä 31.12.2010	Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2011
Maataloustukirahasto:
Maataloustukirahasto – tulevat sääntöjenmukaisuuspäätökset sekä tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätökset	2 288	573	(665)	8	2 204
Maaseudun kehittäminen:
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) 2000–2006	7	29	(3)	1	34
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard) 2000–2006	68	36	(6)	(20)	77
Maaseuturahasto 2007–2013	123	179	(58)	261	505
Tekeillä olevat rahoitusoikaisut yhteensä	2 486	818	(732)	250	2 821

Maataloustukirahastoa koskevien vuoden 2011 lopussa tekeillä olleiden rahoitusoikaisujen yhteismäärään on konsolidoitu tulevia sääntöjenmukaisuuspäätöksiä koskeva arviointimenetelmä.

Tekeillä olevien rahoitusoikaisujen vähentynyt määrä selittyy sillä, että Sapard- ja TRDI-ohjelmat ovat tulossa päätösvaiheeseen.

Maaseuturahaston osalta kasvu johtuu pääasiassa arviointimenetelmän muuttumisesta. Viime vuoteen saakka käytetty ekstrapolointimenetelmä perustui aikaisempiin tietoihin eli maataloustukirahastoa koskeviin vuosina 2000–2006 käsittelyyn otettuihin todellisiin tapauksiin. Tätä arviota verrattiin maaseuturahaston ohjelmien ensimmäisinä vuosina käsittelyyn otettujen tapausten lukumäärään. Viime vuonna tähän menetelmään perustuva arvio oli kuitenkin pienempi kuin todellisuudessa käsiteltäväksi otettujen tapausten määrä. Tämän vuoksi ekstrapolointimenetelmä on mukautettu samanlaiseksi kuin maataloustukirahastossa, koska kumpaankin rahastoon sovelletaan samaa tilien tarkastamis- ja hyväksymisprosessia. Tekeillä oleviin rahoitusoikaisuihin liittyvät ilmoitetut määrät antavat nyt realistisemman kuvan tulevista rahoitusoikaisuista.

Käynnissä oleva varojen takaisinperintä

milj. euroa
	Käynnissä oleva varojen takaisinperintä 31.12.2010	Uudet käynnissä olevaan varojen takaisinperintään liittyvät tapaukset vuonna 2011	Varojen takaisinperintä, josta annettiin päätös vuonna 2011	Mukautukset varojen takaisinperintään, josta oli annettu päätös tai joka oli käynnissä 31.12.2010	Käynnissä oleva varojen takaisinperintä 31.12.2011
Maataloustukirahasto:
Maataloustukirahasto – sääntöjenvastaisuudet	323	199	(174)	(95)	253
Maaseudun kehittäminen:
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) 2000–2006	7	6	(8)	7	12
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (SAPARD) 2000–2006	94	6	(30)	(19)	50
Maaseuturahasto 2007–2013	22	65	(123)	81	45
Käynnissä oleva varojen takaisinperintä yhteensä	446	275	(335)	(26)	360

6.4   KOHEESIOPOLITIIKAN PIIRIIN KUULUVAT RAHOITUSOIKAISUT ja VAROJEN TAKAISINPERINTÄ

6.4.1    Vuonna 2011 päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut

Vuonna 2011 päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut ohjelmakausittain

milj. euroa
	2011	2010
Koheesiopolitiikka (EU:n tarkastukset)
— vuosien 1994–1999 ohjelmat	13	136
— vuosien 2000-2006 ohjelmat	440	788
— vuosien 2007-2013 ohjelmat	220	2
Yhteensä	673	925

Nämä määrät on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 4.

Ohjelmakautta 1994–1999 koskevia rahoitusoikaisuja raportoitiin hyvin vähän vuonna 2011, koska valtaosa ohjelmista on jo päättynyt. Määrä vähenee entisestään tulevina vuosina. Ohjelmakautta 2000–2006 koskevia rahoitusoikaisuja raportoidaan ja vahvistetaan parhaillaan käynnissä olevan päättämisprosessin aikana. Myös päätökseen saatetut ohjelmat ovat tarkastusten kohteena. Ohjelmakautta 2007–2013 koskevien vahvistettujen/päätöksellä hyväksyttyjen rahoitusoikaisujen määrän kasvu todennäköisesti jatkuu myös tulevina vuosina, koska parhaillaan tehdään tarkastuksia paikalla.

Vuonna 2011 päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut ja niiden toteuttaminen vuonna 2011

milj. euroa
	EAKR	Koheesiorahasto	Euroopan sosiaalirahasto	EKTR/KOR (5)	EMOTR:n ohjausosasto	Yhteensä
Kautta 1994–1999 koskevat rahoitusoikaisut:
toteutettu purkamalla sitoumus / tekemällä vähennys ohjelman päättyessä	6	—	—	—	—	6
toteutettu perintämääräyksellä	2	—	1	0	1	4
ei vielä toteutettu	3	—	—	—	—	3
Välisumma 1994–1999	11	—	1	0	1	13
Kautta 2000–2006 koskevat rahoitusoikaisut:
toteutettu purkamalla sitoumus / tekemällä vähennys ohjelman päättyessä	217	72	8	0	0	297
jäsenvaltion toteuttama	(10)	4	—	—	—	(6)
toteutettu perintämääräyksellä	5	3	—	—	0	8
ei vielä toteutettu	199	(62)	0	3	—	140
Välisumma 2000–2006	411	17	9	3	0	440
Kautta 2007–2013 koskevat rahoitusoikaisut:
toteutettu purkamalla sitoumus / tekemällä vähennys ohjelman päättyessä	—	—	—	—	—	0
jäsenvaltion toteuttama	2	—	158	—	—	160
toteutettu perintämääräyksellä	—	—	—	—	—	0
ei vielä toteutettu	0	—	59	—	—	59
Välisumma 2007–2013	3	—	218	—	—	220
Vuonna 2011 päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut yhteensä	424	17	227	3	1	673
Vuonna 2010 päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut yhteensä	494	258	49	91	33	925

Vuonna 2011 vahvistetusta 673 miljoonan euron kokonaismäärästä 233 miljoonaa euroa muodostuu aiempina vuosina vahvistetuista vielä ilmoittamatta olevista määristä sekä aikaisemmin ilmoitettuja määriä koskevista oikaisuista. Tämä johtuu toisaalta kirjanpidon ulkopuolisista rahoitusoikaisujen hallinnointiin liittyvistä syistä, joiden vuoksi uusista tapauksista voidaan ilmoittaa myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi on tapauksia, joissa toimintaohjelman aikana määrätyn rahoitusoikaisun lopullinen määrä tiedetään vasta ohjelman päättyessä.

Vuoden aikana päätöksellä hyväksyttyjä/vahvistettuja rahoitusoikaisuja, jotka toteutettiin komission antamalla perintämääräyksellä (raha maksettiin komissiolle), oli yhteensä 12 miljoonaa euroa. Kautta 1994–1999 koskevien oikaisujen yhteismäärä oli 4 miljoonaa euroa ja kautta 2000–2006 koskevien oikaisujen yhteismäärä oli 8 miljoonaa euroa (158 miljoonaa euroa vuonna 2010). On huomattava, että vain pieni osa rahoitusoikaisuista toteutetaan perintämääräyksillä (alle 3 prosenttia vuonna 2011), koska sovellettavassa alakohtaisessa lainsäädännössä jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus hyväksyä komission ehdottama rahoitusoikaisu, minkä jälkeen sääntöjenvastainen meno voidaan korvata sääntöjenmukaisella menolla ohjelman toteutuksen aikana (ohjelmaa päätettäessä jäsenvaltio ei enää kuitenkaan voi esittää muuta menoa sääntöjenvastaisen menon tilalle). Tämä tarkoittaa sitä, että komission ei tarvitse antaa perintämääräystä. Komissio antaa perintämääräyksen ainoastaan silloin, kun jäsenvaltio kiistää rahoitusoikaisun ja komission on annettava muodollinen oikaisupäätös, tai silloin kun ohjelmaa ollaan päättämässä ja komission määräämä rahoitusoikaisu on suurempi kuin jäsenvaltion maksupyynnön mukainen määrä.

EAKR:n osalta vuoden 2011 rahoitusoikaisut koskevat edelleen pääasiassa kauden 2000–2006 ohjelmia, joiden päättäminen on käynnissä. Hankkeiden päättämistä koskevien lausumien analysoinnin jälkeen vuoden 2011 aikana vahvistettiin oikaisut, jotka perustuvat ohjelmakohtaisten jäljellä olevien riskien ekstrapolointiin kunkin ohjelman tapauksessa. Oikaisuja jatketaan vuonna 2012. Ohjelman päättyessä tehtävät rahoitusoikaisut merkitsevät EU:n rahoituksen nettovähennystä (eli vähennystä lopullisiin maksuihin tai varojen takaisinperintää, jos lopullinen maksu on rahoitusoikaisua pienempi).

Euroopan sosiaalirahaston osalta suurin osa vuonna 2011 päätöksellä hyväksytyistä/vahvistetuista rahoitusoikaisuista liittyy ohjelmakauteen 2007–2013, koska tarkastuksia saadaan enemmän valmiiksi ohjelmien toteutuksen edistyessä. Ohjelmakaudella 2000–2006 sääntöjenvastaisen menon korvaamista sääntöjenmukaisella menolla ei enää sallita jäsenvaltioille. Koska ohjelmat ovat kuitenkin päättämisvaiheessa, jäsenvaltiot ilmoittavat päättämiseen liittyvissä asiakirjoissa, onko rahoitusoikaisut vähennetty. Nämä määrät on ilmoitettu edellä olevassa taulukossa. Ohjelmakautta 1994–1999 koskevat päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut liittyvät joko komission päätöksiin perustuviin rahoitusoikaisuihin tai sääntöjenvastaisuuksiin, jotka jäsenvaltio on havainnut toimintaohjelman päättämisen jälkeen ja joihin liittyvistä määristä komissio on antanut perintämääräyksen.

Euroopan kalatalousrahaston / kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen osalta päätöksellä hyväksyttyjä/vahvistettuja rahoitusoikaisuja koskeva 3 miljoonan euron määrä liittyy tiettyjen ohjelmien päättämisprosessiin ja joidenkin ohjelmien tarkastusten tuloksiin.

Kaikkia EMOTR:n ohjausosastoon liittyviä ohjelmia ei ole päätetty. Rahoitusoikaisuja ilmoitetaan vielä vuosina 2012 ja 2013, mutta asianomaiset määrät ovat hyvin pieniä

On huomattava, että edellä olevissa taulukoissa ilmoitettuihin EMOTR:n ohjausosastoa koskeviin määriin sisältyy myös sääntöjenvastaisuuksien vuoksi takaisin perittyjä määriä 2 miljoonaa euroa (3 miljoonaa euroa vuonna 2010). Euroopan komissio on saanut nämä määrät komission päätöksellä sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat perineet aiheettomat maksut takaisin.

6.4.2    Vuonna 2011 toteutetut rahoitusoikaisut

Vuonna 2011 toteutetut rahoitusoikaisut ohjelmakausittain

milj. euroa
	2011	2010
Koheesiopolitiikka (EU:n tarkastukset)
— vuosien 1994–1999 ohjelmat	32	476
— vuosien 2000–2006 ohjelmat	432	259
— vuosien 2007–2013 ohjelmat	160	2
Yhteensä	624	737

Nämä määrät on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 5.

Edellä mainittuihin määriin eivät (etenkään ohjelmakauden 2000–2006 osalta) sisälly rahoitusoikaisut, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle sellaisissa vuonna 2010 toimitetuissa lopullisissa maksupyynnöissä, joiden hyväksyminen on edelleen käynnissä. Tässä vaiheessa rahoitusoikaisun toteuttaa jäsenvaltio, joka varmentaa oikaisua vastaavan määrän vähentämisen lopullisesta maksupyynnöstä. Ohjelmaa päätettäessä tulojen ja menojen hyväksyjä noudattaa kuitenkin pidempiä määräaikoja validoidessaan maksupyyntöä kirjanpitojärjestelmässä, minkä vuoksi prosessin loppuun saattaminen ja komission maksujen suorittaminen kestää kauemmin. Ennen vuoden 2010 loppua vastaanotettuihin maksupyyntöihin, joita ei ollut hyväksytty vuoden 2011 loppuun mennessä, sisältyy rahoitusoikaisuja. Koska nämä maksupyynnöt käsitellään vasta vuonna 2012 tai sen jälkeisinä vuosina, toteutettujen rahoitusoikaisujen määrä ilmoitetaan sen jälkeen, kun kaikki ohjelman päättämiseen liittyvät asiakirjat ja niihin liittyvät rahoitustapahtumat on kokonaisuudessaan hyväksytty. Nykyistä ohjelmakautta 2007–2013 koskevien oikaisujen määrä kasvanee tulevina vuosina entisestään nyt käynnissä olevien paikalla tehtävien tarkastusten myötä.

Vuonna 2011 toteutetut rahoitusoikaisut (vahvistettu/päätös annettu vuonna 2011 ja aiempina vuosina)

milj. euroa
	EAKR	Koheesiorahasto	ESR	EKTR/KOR	EMOTR:n ohjausosasto	Yhteensä vuonna 2011
Kautta 1994–1999 koskevat rahoitusoikaisut:
vahvistettu vuonna 2011	8	—	1	0	1	10
vahvistettu aiempina vuosina	22	—	0	—	0	22
Välisumma 1994–1999	30	—	1	0	1	32
Kautta 2000–2006 koskevat rahoitusoikaisut:
vahvistettu vuonna 2011	211	79	0	0	0	291
vahvistettu aiempina vuosina	175	35	19	(90)	—	140
Välisumma 2000–2006	387	115	19	(90)	0	432
Kautta 2007–2013 koskevat rahoitusoikaisut:
vahvistettu vuonna 2011	2	—	157	—	—	160
vahvistettu aiempina vuosina	0	—	1	—	—	1
Välisumma 2007–2013	2	—	158	—	—	161
Vuonna 2011 toteutetut rahoitusoikaisut yhteensä	419	115	178	(90)	1	624
Vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut yhteensä	542	21	42	90	41	737

Vuonna 2011 toteutettujen rahoitusoikaisujen 624 miljoonan euron yhteismäärästä 212 miljoonaa euroa muodostuu aiempina vuosina toteutetuista aiemmin ilmoittamattomista määristä sekä aiemmin ilmoitettujen määrien oikaisuista, joiden perusteet ovat samat kuin liitetiedossa 6.4.1.

Vuonna 2011 toteutetut rahoitusoikaisut (toteutustavan mukaan jaoteltuja)

milj. euroa
	EAKR	Koheesiorahasto	ESR	EKTR/KOR	EMOTR:n tukiosasto	YHTEENSÄ
Kautta 1994–1999 koskevat rahoitusoikaisut:
toteutettu purkamalla sitoumus / tekemällä vähennys	23	—	—	—	—	23
toteutettu perintämääräyksellä	7	—	1	0	1	9
Välisumma 1994–1999	30	—	1	0	1	32
Kautta 2000–2006 koskevat rahoitusoikaisut:
toteutettu purkamalla sitoumus/tekemällä vähennys ohjelman päättyessä	237	94	19	0	0	351
jäsenvaltion toteuttama	142	17	—	(90)	—	69
toteutettu perintämääräyksellä	8	4	—	—	0	12
Välisumma 2000–2006	387	115	19	(90)	0	432
Kautta 2007-2013 koskevat rahoitusoikaisut:
toteutettu purkamalla sitoumus / tekemällä vähennys ohjelman päättyessä	—	—	—	—	—	0
jäsenvaltion toteuttama	2	—	158	—	—	160
toteutettu perintämääräyksellä	—	—	—	—	—	0
Välisumma 2007–2013	2	—	158	—	—	160
Vuonna 2011 toteutetut rahoitusoikaisut yhteensä	419	115	178	(90)	1	624
Vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut yhteensä	542	21	42	90	41	737

Komission antaman perintämääräyksen nojalla toteutettujen rahoitusoikaisujen (raha maksettiin komissiolle), yhteismäärä oli 21 miljoonaa euroa. Kautta 1994–1999 koskevien oikaisujen yhteismäärä oli 9 miljoonaa euroa ja kautta 2000–2006 koskevien oikaisujen yhteismäärä 12 miljoonaa euroa (158 miljoonaa euroa vuonna 2010). Edellä liitetiedossa 6.4.1 esitettyjen syiden vuoksi vain pieni osa rahoitusoikaisuista toteutetaan perintämääräyksillä (alle 3 prosenttia vuonna 2011).

EAKR:n osalta on huomattava, että syyskuussa 2010 toimitettujen lopullisten maksupyyntöjen hyväksymisprosessi on vielä kesken. Tämän vuoksi niitä ei ole otettu huomioon edellä esitetyissä toteutusta koskevissa numerotiedoissa, minkä vuoksi EAKR:n toteutusaste (65 prosenttia) ja koheesiorahaston toteutusaste (78 prosenttia) on suhteellisesti pienempi. Lähes kaikki toteutettavat määrät liittyvät kauden 2000–2006 ohjelmien käynnissä olevaan päättämiseen: 2,1 miljardia euroa (yhteensä jäljellä on 2,2 miljardia euroa) sisältyy vastaanotettuihin EAKR:n ja koheesiorahaston maksupyyntöihin, ja nämä rahoitusoikaisut kirjataan toteutetuiksi vasta sitten, kun lopullinen maksu hyväksytään tulevien kuukausien aikana.

Euroopan sosiaalirahaston osalta kaikki perintämääräyksellä toteutetut rahoitusoikaisut liittyvät ohjelmakauteen 1994–1999, koska ohjelmat on jo päätetty. Ohjelmakauden 2000–2006 osalta jäsenvaltio ilmoittaa oikaisut ohjelman päättymiseen liittyvissä asiakirjoissa tai komissio toteaa ne ja pyytää jäsenvaltiota vahvistamaan, että asianomaiset määrät olisi vähennettävä ohjelmaa päätettäessä. Tämän vuoksi perintämääräyksiä ei anneta. On huomattava, että monien ohjelmien analysointi on vielä kesken. Ohjelmien päättämisen yhteydessä tehtävien rahoitusoikaisujen määrä kasvaa tämän vuoksi tulevina vuosina päättämisprosessin seurauksena (ohjelman päättämiseen liittyvien asiakirjojen analysointi ja viimeisen maksupyynnön hyväksyminen).

EKTR:n/KOR:n osalta negatiivinen 90 miljoonan euron määrä liittyy useiden Espanjaa koskevien rahoitusoikaisujen korjaamiseen. Kyseiset rahoitusoikaisut ilmoitettiin virheellisesti toteutetuiksi vuonna 2010. Espanja vähensi asianomaiset määrät komissiolle toimitetuista maksupyynnöistä vuonna 2010. Kyseiset pyynnöt olivat kuitenkin osa tämän ohjelman päättämiseen liittyviä asiakirjoja, ja ne olivat vielä komission käsiteltävinä 31.12.2010. Rahoitusoikaisujen toteutuksen määritelmän mukaisesti tämä korjaus esitetään vuoden 2011 numerotiedoissa negatiivisena lukuna.

6.4.3    Rahoitusoikaisut – kumulatiiviset tiedot ja toteutusaste

Päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut – kumulatiiviset numerotiedot

milj. euroa
	Kausi 1994–1999	Kausi 2000–2006	Kausi 2007–2013	Yhteensä vuoden 2011 lopussa	Yhteensä vuoden 2010 lopussa
EAKR	1 769	4 575	4	6 348	5 924
Koheesiorahasto	273	508	0	781	763
Euroopan sosiaalirahasto	397	1 182	218	1 798	1 572
EKTR/KOR	100	99	0	198	195
EMOTR:n ohjausosasto	125	41	0	166	165
Yhteensä	2 663	6 405	222	9 291	8 619

Kokonaismäärä on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 4.

Toteutetut rahoitusoikaisut – kumulatiiviset numerotiedot

milj. euroa
	Kausi 1994-1999	Kausi 2000-2006	Kausi 2007-2013	Yhteensä vuoden 2011 lopussa	Yhteensä vuoden 2010 lopussa
EAKR	1 766	2 359	3	4 128	3 709
Koheesiorahasto	266	342	0	608	493
Euroopan sosiaalirahasto	396	1 165	159	1 720	1 542
EKTR/KOR	100	4	0	104	194
EMOTR:n ohjausosasto	125	41	0	166	165
Yhteensä	2 652	3 912	162	6 726	6 102

Kokonaismäärä on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 5.

Edellä olevaan taulukkoon on sisällytetty rahoitusoikaisut, jotka tietyt jäsenvaltiot ovat kiistäneet, koska aiempien kokemusten mukaan komission pitää maksaa oikaistut määrät takaisin hyvin harvoin. Ks. lisätietoja liitetiedosta 5.4.

Joulukuun 31. päivään 2011 päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut, joita ei ollut toteutettu, sekä toteutusaste 31.12.2011 (kumulatiiviset numerotiedot)

milj. euroa
	EAKR	Koheesiorahasto	Euroopan sosiaalirahasto	EKTR/KOR	EMOTR:n tukiosasto	Yhteensä vuonna 2011	Yhteensä vuonna 2010
Kauden 1994–1999 ohjelmia koskevat rahoitusoikaisut
Päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut	1 769	273	397	100	125	2 663	2 652
Toteutetut rahoitusoikaisut	1 766	266	396	100	125	2 652	2 621
Päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut, joita ei ole vielä toteutettu	3	8	1	0	0	11	31
Toteutusaste	100 %	97 %	100 %	100 %	100 %	100 %	99 %
Kauden 2000–2006 ohjelmia koskevat rahoitusoikaisut
Päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut	4 575	508	1 182	99	41	6 405	5 965
Toteutetut rahoitusoikaisut	2 359	342	1 165	4	41	3 912	3 480
Päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut, joita ei ole vielä toteutettu	2 216	166	17	94	0	2 493	2 485
Toteutusaste	52 %	67 %	99 %	4 %	100 %	61 %	58 %
Kauden 2007–2013 ohjelmia koskevat rahoitusoikaisut
Päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut	4	—	217	—	—	222	2
Toteutetut rahoitusoikaisut	3	—	159	—	—	162	2
Päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut, joita ei ole vielä toteutettu	0	—	59	—	—	60	0
Toteutusaste	87 %	—	73 %	—	—	73 %	84 %
Rahoitusoikaisut yhteensä
Päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut	6 348	781	1 797	198	166	9 291	8 619
Toteutetut rahoitusoikaisut	4 128	608	1 721	104	166	6 726	6 102
Päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut rahoitusoikaisut, joita ei ole vielä toteutettu	2 220	173	76	94	0	2 565	2 516
Toteutusaste	65 %	78 %	96 %	53 %	100 %	72 %	71 %

Ohjelmakauden 2000–2006 alhainen toteuttamisaste johtuu siitä, että päättämisprosessi on siinä vaiheessa, että vuoden 2010 lopussa saatuja maksupyyntöjä ei ole vielä hyväksytty. Näin ollen asianomaisia rahoitusoikaisuja ei voida vielä ottaa huomioon vuoden 2011 toteutustiedoissa.

6.4.4    Varojen takaisinperintä

Vuonna 2011 vahvistettu varojen takaisinperintä

milj. euroa
	2011	2010
Muut hallinnointitavat	50	24

Vuonna 2011 toteutettu varojen takaisinperintä

milj. euroa
	2011	2010
Muut hallinnointitavat	48	25

Jotkin edellä olevassa taulukossa mainitut määrät ilmoitettiin vuonna 2010 liitetiedossa 6.5.

6.4.5    Tekeillä olevat rahoitusoikaisut

milj. euroa
	Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010	Uudet tekeillä olevat rahoitusoikaisut vuonna 2011	Rahoitusoikaisut, joista annettiin päätös vuonna 2011	Mukautukset rahoitusoikaisuihin, joista oli annettupäätös tai jotka olivat tekeillä 31.12.2010	Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2011
Rakenne- ja koheesiorahastot (ohjelmakaudet 1994–1999, 2000–2006 ja 2007–2013)
EAKR	197	91	(85)	(43)	160
Koheesiorahasto	262	105	(69)	(132)	166
Euroopan sosiaalirahasto	284	0	(1)	0	283
EKTR/KOR	0	6	0	0	6
EMOTR:n ohjausosasto	4	24	(1)	(3)	24
Yhteensä	747	227	(156)	(178)	640

Vuoden 2011 lopussa komissiossa oli käynnissä oikaisumenettelyjä noin 140:n EAKR:n ja koheesiorahaston ohjelman tapauksessa. Määrien väheneminen edellisvuoteen verrattuna johtuu siitä, että aiemmin tekeillä oleviksi ilmoitettuja, kauden 2000–2006 ohjelmia koskevia rahoitusoikaisuja ollaan saattamassa päätökseen ja käynnissä olevan ohjelmakauden toteutus on siinä vaiheessa, että menettelyjä käynnistetään vähemmän.

Euroopan sosiaalirahaston osalta tekeillä olevien rahoitusoikaisujen arvioidun määrän väheneminen johtuu pääasiassa siitä, että jotkin vuonna 2010 aloitetut menettelyt on päätetty. Menettelyt liittyivät viiteen kauden 2007–2013 ohjelmaan, yhteen kautta 2000–2006 koskevaan ohjelmaan ja yhteen kautta 1994–1999 koskevaan ohjelmaan. On huomattava, että jos tarkastuksen aikana käsittelyssä olevia potentiaalisia määriä ei voida arvioida (pääasiassa siksi, että tarkastus on vielä kesken), niiden ilmoitetaan olevan yksi euro edellä olevassa taulukossa (varovaisuusperiaate). Tämä koskee ohjelmakauteen 2007–2013 liittyviä käynnissä olevia menettelyjä.

6.4.6    Maksujen lykkääminen ja keskeyttäminen

Lykkäystapaukset jakautuivat jäsenvaltioittain ja rahamäärien osalta vuonna 2011 seuraavasti:

milj. euroa
	Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto		Euroopan sosiaalirahasto		Euroopan kalatalousrahasto		Yhteensä
	Tapausten lukumäärä	Määrä	Tapausten lukumäärä	Määrä	Tapausten lukumäärä	Määrä	Tapausten lukumäärä	Määrä
Lykkäykset – loppuun käsitellyt tapaukset per 31.12.2011
Tšekki	2	130					2	130
Saksa	7	246					7	246
Kreikka	2	132					2	132
Espanja	12	277	2	8			14	285
Italia	7	100	4	35	1	6	12	141
Latvia					1	0	1	0
Liettua	1	32			1	1	2	33
Unkari	9	211					9	211
Itävalta			1	0			1	0
Puola			2	519			2	519
Portugali					1	10	1	10
Romania	2	42					2	42
Slovakia	1	30					1	30
Yhdistynyt kuningaskunta	6	109	2	26			8	135
Rajat ylittävät tapaukset	6	22					6	22
Loppuun käsitellyt tapaukset yhteensä	55	1 331	11	588	4	17	70	1 936
Lykkäykset – käsiteltävinä olleet tapaukset 31.12.2011
Tanska					1	0	1	0
Saksa	3	17			2	1	5	18
Viro					1	0	1	0
Espanja			2	10	1	62	3	72
Ranska			2	25	2	3	4	28
Italia	10	303	4	53			14	356
Slovakia	2	71					2	71
Suomi					1	0	1	0
Ruotsi					1	0	1	0
Yhdistynyt kuningaskunta			2	234	1	34	3	268
Käsiteltävinä olleet tapaukset yhteensä	15	391	10	323	10	100	35	814
Lykkäykset vuonna 2011 yhteensä	70	1 722	21	911	14	117	105	2 750
Lykkäykset vuonna 2010 yhteensä	49	2 156	12	255	12	127	73	2 538

Vuonna 2011 tehtiin EAKR:n ja koheesiorahaston osalta 70 maksujen eräpäiviä koskevaa lykkäyspäätöstä, joiden rahallinen arvo oli yhteensä 1 722 miljoonaa euroa. Maksujen suorittamiselle annettiin lupa 55 tapauksessa, joiden rahallinen arvo oli 1 331 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa käsittelyssä oli vielä 15 tapausta, joiden rahallinen arvo oli 391 miljoonaa euroa. Keskeyttämismenettelyjä käynnistettiin vuonna 2011 10 ohjelman tapauksessa, ja yksi muodollinen keskeyttämispäätös annettiin vuoden 2012 alussa. Menettely keskeytettiin neljän tapauksen osalta vuonna 2011 jäsenvaltioiden toteuttamien ja raportoimien toimien perusteella. Viittä muuta tapausta koskevat menettelyt olivat kesken vuoden 2011 lopussa.

Vuonna 2011 annettiin Euroopan sosiaalirahaston osalta 21 maksujen eräpäiviä koskevaa lykkäyspäätöstä, joiden rahallinen arvo oli yhteensä 911 miljoonaa euroa. Ne liittyivät kaikki ohjelmakauteen 2007–2013. Maksujen suorittamiselle annettiin ennen 31.12.2011 lupa 11 tapauksessa, joiden rahallinen arvo oli 588 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa oli vielä käsittelyssä 10 tapausta, joiden rahallinen arvo oli 323 miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2011 tehtiin kolme maksujen keskeyttämispäätöstä (Espanja, Ranska ja Italia), jotka kaikki liittyivät kauteen 2007–2013. Maksujen keskeytys oli näiden kolmen tapauksen osalta voimassa 31.12.2011.

6.5   MUUT RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINTÄ

Tässä kohdassa esitetään rahoitusoikaisut ja aiheettomasti maksettujen varojen takaisinperintä, jotka perustuvat komission, jäsenvaltioiden, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tai OLAFin havaitsemiin virheisiin tai sääntöjenvastaisuuksiin siinä osassa talousarviota, jota ei hallinnoida yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Vuonna 2011 päätöksellä hyväksytyt/vahvistetut muut rahoitusoikaisut

milj. euroa
	2011	2010
Euroopan pakolaisrahasto II	0	—

Vuonna 2011 toteutetut muut rahoitusoikaisut yhteensä

milj. euroa
	2011	2010
Euroopan pakolaisrahasto II	0	—

Rahoitusoikaisuja aletaan soveltaa myös sisäasioiden alalla. Vuoden 2011 aikana päätettyjen ja toteutettujen rahoitusoikaisujen määrä oli 0,4 miljoonaa euroa, ja sen arvioidaan kasvavan tulevina vuosina.

Muu vuonna 2011 vahvistettu varojen takaisinperintä

milj. euroa
	2011	2010
Muut hallinnointitavat:
— ulkoiset toimet	107	137
— sisäiset politiikat	270	164
Muu vahvistettu takaisinperintä yhteensä	377	301

Muu vuonna 2011 toteutettu varojen takaisinperintä

milj. euroa
	2011	2010
Muut hallinnointitavat:
— ulkoiset toimet	77	136
— sisäiset politiikat	268	138
Muu toteutettu takaisinperintä yhteensä	346	274

Liitetiedossa 6.4.4 ilmoitetaan tänä vuonna joitakin määriä, jotka vuonna 2010 esitettiin edellä olevissa taulukoissa osana sisäisiä politiikkoja.

LIITETIETO 6 – LIITE 1

Maataloustukirahastoa koskeva varojen takaisinperintä ja rahoitusoikaisut, joista annettiin päätös vuonna 2011; kokonaismäärä – Jaottelu jäsenvaltioittain

milj. euroa
Jäsenvaltio	Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen	Sääntöjenmukaisuustarkastus	Ilmoitetut sääntöjen vastaisuudet	Yhteensä vuonna 2011	Yhteensä vuonna 2010
Belgia	0	—	9	9	4
Bulgaria	0	21	3	24	20
Tšekki	0	—	1	1	1
Tanska	0	22	5	27	12
Saksa	(1)	1	11	11	28
Viro	0	0	0	0	0
Irlanti	(1)	—	8	8	7
Kreikka	2	257	4	263	477
Espanja	2	116	20	138	83
Ranska	2	2	18	23	67
Italia	(58)	80	49	71	78
Kypros	0	8	0	8	1
Latvia	0	—	1	1	0
Liettua	0	—	1	1	2
Luxemburg	0	—	0	0	1
Unkari	0	—	2	3	8
Malta	0	0	0	0	0
Alankomaat	—	25	4	29	51
Itävalta	0	1	3	5	2
Puola	0	46	2	49	52
Portugali	1	2	8	11	58
Romania	8	39	8	55	55
Slovenia	0	—	0	0	5
Slovakia	0	—	1	1	0
Suomi	0	1	1	2	2
Ruotsi	0	72	2	74	5
Yhdistynyt kuningaskunta	(20)	33	11	24	213
Yhteensä (päätös annettu)	(63)	728	174	839	1 233

LIITETIETO 6 – LIITE 2

Maataloustukirahastoa koskeva varojen takaisinperintä ja rahoitusoikaisut, jotka toteutettiin vuonna 2011; kokonaismäärä – Jaottelu jäsenvaltioittain

milj. euroa
Jäsenvaltio	Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen sekä maksumääräaikojen noudattamatta jättäminen	Sääntöjenmukaisuustarkastus	Jäsenvaltioiden ilmoittamat sääntöjenvastaisuudet (maksettu takaisin EU:lle)	Yhteensä vuonna 2011	Yhteensä vuonna 2010
Belgia	0	—	10	10	3
Bulgaria	0	12	2	15	6
Tšekki	0	1	1	2	1
Tanska	0	0	3	3	12
Saksa	(1)	0	11	10	26
Viro	0	—	0	0	0
Irlanti	(1)	—	6	5	5
Kreikka	2	191	5	198	150
Espanja	2	116	22	140	130
Ranska	2	22	16	41	120
Italia	(58)	41	60	44	33
Kypros	0	—	0	0	1
Latvia	0	—	1	1	0
Liettua	0	0	2	2	4
Luxemburg	0	—	0	0	1
Unkari	0	(3)	2	(1)	26
Malta	0	—	0	0	0
Alankomaat	—	52	4	56	51
Itävalta	0	—	1	1	3
Puola	0	1	2	3	97
Portugali	1	16	8	25	24
Romania	8	26	7	41	16
Slovenia	0	4	1	4	1
Slovakia	0	—	1	1	1
Suomi	0	—	1	1	2
Ruotsi	0	—	2	2	5
Yhdistynyt kuningaskunta	(20)	27	10	18	215
Toteutetut yhteensä	–63	506	178	621	934

LIITETIETO 6 – LIITE 3

Maataloustukirahaston tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettely; kumulatiiviset määrät – päätös annettu Jaottelu jäsenvaltioittain

milj. euroa
Jäsenvaltio	Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettely (maataloustukirahasto); kumulatiivinen määrä vuoden 2011 lopussa
Belgia	33
Bulgaria	37
Tšekki	1
Tanska	172
Saksa	171
Viro	0
Irlanti	41
Kreikka	2 023
Espanja	1 334
Ranska	1 052
Italia	1 472
Kypros	10
Latvia	0
Liettua	2
Luxemburg	5
Unkari	24
Malta	0
Alankomaat	163
Itävalta	7
Puola	66
Portugali	133
Romania	86
Slovenia	5
Slovakia	0
Suomi	21
Ruotsi	95
Yhdistynyt kuningaskunta	762
Yhteensä (päätös annettu)	7 717

LIITETIETO 6 – LIITE 4

Vuonna 2011 vahvistetut rakennetoimia koskevat rahoitusoikaisut yhteensä – Jaottelu jäsenvaltioittain

milj. euroa
Jäsenvaltio	Kumulatiivinen vuoden 2010 lopussa	Vuonna 2011 vahvistetut rahoitusoikaisut						Kumulatiivinen vuoden 2011 lopussa
		EAKR	Koheesiorahasto	Euroopan sosiaalirahasto	KOR/ EKTR	EMOTR:n ohjausosasto	Yhteensä 2011
1994-1999	2 652	11	0	1	0	1	13	2 664
Belgia	5	0	—	—	—	—	0	5
Tanska	3	0	—	—	—	—	0	4
Saksa	340	(2)	—	—	0	1	(1)	339
Irlanti	42	1	—	—	—	—	1	43
Kreikka	528	—	—	—	—	—	0	528
Espanja	664	—	—	0	—	—	0	665
Ranska	88	6	—	1	—	—	8	95
Italia	505	2	—	—	—	0	2	507
Luxemburg	5	—	—	—	—	—	0	5
Alankomaat	177	1	—	—	—	—	1	178
Itävalta	2	—	—	—	—	0	0	2
Portugali	141	—	—	—	—	0	0	141
Suomi	1	—	—	—	—	—	0	1
Ruotsi	1	—	—	—	—	—	0	1
Yhdistynyt kuningaskunta	138	2	—	—	—	0	2	140
INTERREG	10	0	—	—	—	—	0	10
2000-2006	5 965	411	17	9	3	0	440	6 405
Belgia	10	0	—	—	—	—	0	11
Bulgaria	21	—	1	—	—	—	1	22
Tšekki	11	—	8	—	—	—	8	19
Tanska	0	0	—	—	—	—	0	0
Saksa	13	0	—	0	—	0	1	13
Viro	0	—	0	—	—	—	0	0
Irlanti	44	—	—	—	—	—	0	44
Kreikka	961	221	1	—	—	—	223	1 183
Espanja	2 865	104	(5)	—	0	—	98	2 963
Ranska	287	0	—	0	1	0	2	288
Italia	930	25	—	—	—	—	25	954
Kypros	0	—	—	—	—	—	0	0
Latvia	4	—	—	—	—	—	0	4
Liettua	2	—	0	—	—	—	0	2
Luxemburg	2	0		—	—	—	0	2
Unkari	52	0	3	—	—	—	3	55
Malta	0	—	—	—	0	—	0	0
Alankomaat	2	—	—	0	—	—	0	2
Itävalta	0	—	—		—	—	0	0
Puola	246	14	5	8	—	—	27	274
Portugali	157	40	4	—	—	—	44	201
Romania	12	—	0	—	—	—	0	12
Slovenia	2	—	—	—	—	—	0	2
Slovakia	41	4	1	—	—	—	5	45
Suomi	1	—	—	—	—	—	0	1
Ruotsi	11	0	—	0	—	—	0	11
Yhdistynyt kuningaskunta	283	5	—	—	1	—	6	289
INTERREG	10	(2)	—	—	—	—	(2)	8
2007-2013	2	3	0	218	0	—	219	221
Belgia	—	—	—	0	—		0	0
Bulgaria	—	—	—	2	—		2	2
Tšekki	—	—	—	—	—		0	0
Tanska	0	—	—	—	—		0	0
Saksa	—	—	—	3	—		3	3
Viro	0	—	—	0	—		0	0
Irlanti	0	—	—	2	—		2	2
Kreikka	—	—	—	—	—		0	0
Espanja	—	—	—	87	—		85	85
Ranska	0	0	—	—	—		0	0
Italia	—	—	—	1	—		1	1
Kypros	—	—	—	—	—		0	0
Latvia	—	—	—	—	—		0	0
Liettua	—	—	—	—	—		0	0
Luxemburg	0	—	—	—	—		0	0
Unkari	1	2	—	25	—		27	27
Malta	—	—	—	—	—		0	0
Alankomaat	—	—	—	—	—		0	0
Itävalta	—	—	—	—	—		0	0
Puola	0	—	—	92	—		92	92
Portugali	1	—	—	—	—		0	1
Romania	—	—	—	—	—		0	0
Slovenia	—	—	—	—	—		0	0
Slovakia	—	—	—	—	—		0	0
Suomi	—	—	—	—	—		0	0
Ruotsi	—	0	—	—	—		0	0
Yhdistynyt kuningaskunta	—	—	—	6	—		6	6
INTERREG	—	0	—	—	—		0	0
Vahvistetut yhteensä	8 619	424	17	227	3	1	673	9 291

LIITETIETO 6 – LIITE 5

Vuonna 2011 toteutetut rakennetoimia koskevat rahoitusoikaisut yhteensä – Jaottelu jäsenvaltioittain

milj. euroa
Jäsenvaltio	Kumulatiivinen vuoden 2010 lopussa	Vuonna 2011 toteutetut rahoitusoikaisut						Kumulatiivinen vuoden 2011 lopussa
		EAKR	Koheesiorahasto	Euroopan sosiaalirahasto	KOR/ EKTR	EMOTR:n ohjausosasto	Yhteensä vuonna 2011
1994-1999	2 621	30	0	1	0	1	32	2 652
Belgia	6	0	—	—	—	—	0	6
Tanska	4	0	—	—	—	—	0	4
Saksa	338	(2)	—	—	0	1	(1)	338
Irlanti	40	—	—	—	—	—	0	40
Kreikka	525	—	—	—	—	—	0	525
Espanja	658	—	—	0	—	—	0	658
Ranska	89	6	—	1	—	—	8	97
Italia	504	0	—	—	—	0	0	505
Luxemburg	5		—	—	—	—	0	5
Alankomaat	177	1	—	—	—	—	1	178
Itävalta	2	—	—	—	—	0	0	2
Portugali	141	—	—	—	—	0	0	141
Suomi	1	—	—	—	—	—	0	1
Ruotsi	1	—	—	—	—	—	0	1
Yhdistynyt kuningaskunta	120	23	—	—	—	0	23	144
INTERREG	9	0	—	—	—	—	0	9
2000-2006	3 480	387	115	19	–90	0	432	3 912
Belgia	8	0	—	—	—	—	0	8
Bulgaria	2	—	9	—	—	—	9	12
Tšekki	0	—	5	—	—	—	5	5
Tanska	0	—	—	—	—	—	0	0
Saksa	10	0	—	0	—	0	1	11
Viro	0	—	0	—	—	—	0	0
Irlanti	26	—	1	—	—	—	1	26
Kreikka	904	244	2	—	—	—	245	1 149
Espanja	1 051	15	74	—	(90)	—	0	1 051
Ranska	248	1	—	—	—	0	1	250
Italia	768	62	—	3	—	—	65	833
Kypros	0	—	—	—	—	—	0	0
Latvia	4	—	—	—	—	—	0	4
Liettua	1	—	0	—	—	—	0	1
Luxemburg	2	—	—	—	—	—	0	2
Unkari	41	4	2	8	—	—	14	55
Malta	0	—	—	—	0	—	0	0
Alankomaat	1	—	—	0	—	—	0	1
Itävalta	0	—	—	—	—	—	0	0
Puola	90	41	11	8	—	—	61	151
Portugali	113	4	5	—	—	—	8	121
Romania	8	—	3	—	—	—	3	11
Slovenia	2	—	—	0	—	—	0	2
Slovakia	1	2	3	—	—	—	4	6
Suomi	0	0	—	—	—	—	0	0
Ruotsi	11	0	—	0	—	—	0	11
Yhdistynyt kuningaskunta	188	13	—	—	—	—	13	201
INTERREG	0	1	—	—	—	—	1	1
2007-2013	2	2	0	158	0	—	160	162
Belgia	—	—	—	0	—		0	0
Bulgaria	—	—	—	1	—		1	1
Tšekki	—	—	—	—	—		0	0
Tanska	0	—	—	—	—		0	0
Saksa	—	—	—	3	—		3	3
Viro	0	—	—	—	—		0	0
Irlanti	0	—	—	2	—		2	2
Kreikka	—	—	—	—	—		0	0
Espanja	—	—	—	41	—		41	41
Ranska	0	0	—	—	—		0	0
Italia	—	—	—	—	—		0	0
Kypros	—	—	—	—	—		0	0
Latvia	—	—	—	—	—		0	0
Liettua	—	—	—	—	—		0	0
Luxemburg	—	—	—	0	—		0	0
Unkari	1	2	—	25	—		27	28
Malta	—	—	—	—	—		0	0
Alankomaat	—	—	—	—	—		0	0
Itävalta	—	—	—	—	—		0	0
Puola	0	—	—	86	—		86	86
Portugali	1	0	—	0	—		0	1
Romania	—	—	—	—	—		0	0
Slovenia	—	—	—	—	—		0	0
Slovakia	—	—	—	—	—		0	0
Suomi	—	—	—	—	—		0	0
Ruotsi	—	—	—	—	—		0	0
Yhdistynyt kuningaskunta	—	—	—	—	—		0	0
INTERREG	—	0	—	—	—		0	0
Toteutetut yhteensä	6 102	419	115	178	(90)	1	624	6 726

7.   EU:N OTTO- JA ANTOLAINAUSTOIMINTA

Tämä liitetieto sisältää taseen liitetiedossa 2 esitettyjä tietoja.

7.1   KATSAUS OTTO- JA ANTOLAINAUSTOIMINTAAN

Määrien kirjanpitoarvot 31.12.2011

milj. euroa
	Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (EFSM)	Maksutaselainat	Makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainat	Euratom-lainat	EHTY-lainat	Yhteensä
Antolainaus (ks. liitetieto 2.5)	28 344	11 625	595	451	266	41 281
Ottolainaus (ks. liitetieto 2.16)	28 344	11 625	595	451	236	41 251
Edellä olevassa taulukossa on esitetty kirjanpitoarvot, kun taas jäljempänä olevissa taulukoissa olevat määrät ovat nimellisarvoja.

Euroopan unioni valtuutetaan EU:n perussopimuksessa hyväksymään ottolainausohjelmia, jotta se voisi hankkia tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat rahoitusvarat. Euroopan komissio, joka toimii EU:n puolesta, vastaa tällä hetkellä seuraavassa luetelluista kolmesta pääasiallisesta lainaohjelmasta, joista se voi myöntää lainoja. Se rahoittaa antolainauksen laskemalla liikkeeseen velkainstrumentteja pääomamarkkinoilla tai käyttämällä rahoituslaitoksia välittäjinä.

1.	Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (EFSM): mekanismista voidaan myöntää tukea euroalueen jäsenvaltioille noin 60 miljardiin euroon asti (myönnetyt takaisin maksamatta olevat lainat olivat vuoden lopussa 28,3 miljardia euroa)

2.	Maksutaselainat: nämä lainat on tarkoitettu jäsenvaltioille, jotka eivät ole vielä ottaneet käyttöön euroa; lainoja voidaan myöntää 50 miljardiin euroon asti (myönnetyt takaisin maksamatta olevat lainat olivat vuoden lopussa 11,6 miljardia euroa)

3.	Makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnettävät lainat: muille kuin jäsenvaltioille tarkoitettu rahoitusapuohjelma (myönnetyt takaisin maksamatta olevat lainat olivat vuoden lopussa 595 miljoonaa euroa).

Näiden kolmen välineen tärkeimmät ominaispiirteet ovat seuraavat:

—	EU hankkii lainarahoitusta pääomamarkkinoilta tai käyttämällä rahoituslaitoksia välittäjinä. Antolainaustoimintaa ei siis kateta talousarviosta, koska EU ei saa ottaa lainaa tavanomaisten talousarviomenojen tai talousarvion alijäämän kattamiseksi.

—	Otettavien lainojen koko vaihtelee pienistä 1–99 miljoonan euron erillislainoista viiteluokkaa vastaaviin lainoihin, jotka liittyvät maksutaselainoihin ja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin.

—

Hankitut varat lainataan lainansaajavaltiolle samoin ehdoin kuin ne on hankittu, ts. otetun ja myönnetyn lainan kuponkikorko, erääntymisaika ja määrä ovat samat. Edellä mainitusta järjestelystä huolimatta joukkolainan velanhoidosta vastaa kuitenkin Euroopan unioni, millä varmistetaan, että kaikki joukkolainaan liittyvät maksut suoritetaan ajoissa. Tämän vuoksi maksutaselainojen saajien on suoritettava erääntyvät maksut seitsemän päivää ennen vastaavan joukkolainan eräpäivää ja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin puitteissa myönnettyjen lainojen saajien 14 päivää ennen vastaavan joukkolainan eräpäivää, jotta komissiolla olisi riittävästi aikaa varmistaa, että maksut suoritetaan aina ajoissa.

—

Lainapaketin kokonaismäärä, lyhennyserät ja keskimääräinen enimmäismaturiteetti määritetään kunkin maaohjelman osalta neuvoston ja komission päätöksissä. Komissio ja lainansaajavaltio sopivat tämän jälkeen laina- ja rahoitusjärjestelyistä, joihin kuuluvat muun muassa lyhennyserät ja nostettavien lainaerien maksut. Lisäksi kaikkien muiden paitsi ensimmäisen lainaerän maksaminen riippuu Kansainvälisen valuuttarahaston soveltamia ehtoja vastaavien yhdessä sovittujen tiukkojen edellytysten ja ehtojen täyttämisestä samaan tapaan kuin Kansainvälisen valuuttarahaston ja EU:n yhteisen rahoitusavun tapauksessa. Tämä vaikuttaa osaltaan rahoituksen aikatauluun.

—	Tämä merkitsee sitä, että liikkeeseenlaskun aikataulu ja instrumenttien erääntymisajat riippuvat vastavasta EU:n lainanannosta.

—	Rahoitus on aina euromääräistä, ja erääntymisajat vaihtelevat 5–30 vuoteen.

—	Otetut lainat ovat EU:n suoria ja ehdottomia velvoitteita, joiden takaajina ovat EU:n 27 jäsenvaltiota.

—

Jos lainansaajavaltio laiminlyö lainan takaisinmaksun, velanmaksua varten tarvittavat varat otetaan mahdollisuuksien mukaan Euroopan komission kassavaroista. Jos tämä ei ole mahdollista, komissio hankkii tarvittavat varat jäsenvaltioilta. EU:n jäsenvaltioilla on EU:n omia varoja koskevan lainsäädännön mukaan (neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 12 artikla) velvollisuus asettaa EU:n käyttöön riittävästi varoja sen velvoitteiden kattamiseksi. Tämän vuoksi sijoittajiin ei kohdistu rahoitettujen lainojen saajavaltioon liittyvää luottoriskiä vaan ainoastaan EU:hun liittyvä luottoriski.

—	Samoin ehdoin toteutettavalla lainanannolla varmistetaan, ettei EU:n talousarvioon kohdistu korko- eikä valuuttariskiä.

Lisäksi Euratom (jota edustaa komissio) ottaa oikeushenkilönä lainaa myöntääkseen lainoja sekä jäsenvaltioille että muille maille energia-alan laitoksiin liittyvien hankkeiden rahoittamista varten. Selvitystilassa olevalla Euroopan hiili- ja teräsyhteisöllä (EHTY) oli tilinpäätöspäivänä yksi lainarahoituksella katettu takaisin maksamatta oleva laina, jonka nimellisarvo oli 46 miljoonaa euroa. Laina on myönnetty Ranskaan sijoittautuneelle julkisomisteiselle yritykselle. Lisäksi EHTY:llä on lainasalkussaan lainoja, jotka se on myöntänyt omista varoistaan EU:n toimielinten virkamiehille. Kyseiset lainat on myönnetty selvitystilassa olevan EHTY:n eläkerahastosta.

Seuraavassa on lisätietoja kaikista edellä tarkastelluista välineistä. Seuraavasta taulukosta käy ilmi efektiivinen korko (joka ilmoitetaan korkojen vaihteluvälinä).

Antolainaus	31.12.2011	31.12.2010
Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (EFSM)	2,375 % – 3,50 %	—
Maksutaselainat	2,375 % – 3,625 %	2,375 % – 3,625 %
Makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnettävät lainat	1,58513 % – 4,54 %	0,99 % – 4,54 %
Euratom-lainat	1,067 % – 5,76 %	0,96313 % – 5,76 %
Selvitystilassa oleva EHTY	1,158 % – 5,8103 %	0,556 % – 5,8103 %

Ottolainaus	31.12.2011	31.12.2010
Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (EFSM)	2,375 % – 3,50 %	—
Maksutaselainat	2,375 % – 3,625 %	2,375 % – 3,625 %
Makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnettävät lainat	1,58513 % – 4,54 %	0,99 % – 4,54 %
Euratom-lainat	0,867 % – 5,6775 %	0,7613 % – 5,6775 %
Selvitystilassa oleva EHTY	1,158 % – 9,2714 %	0,556 % – 9,2714 %

7.2   EUROOPAN RAHOITUKSENVAKAUTUSMEKANISMI (EFSM)

EFSM (NIMELLISARVOT)

milj. euroa
	Irlanti	Portugali	Yhteensä
Myönnetyt lainat yhteensä	22 500	26 000	48 500
Nostetut lainat 31.12.2011	13 900	14 100	28 000
Takaisin maksetut lainat 31.12.2011	0	0	0
Takaisin maksamatta olevat lainat 31.12.2011	13 900	14 100	28 000
Nostamattomat lainat 31.12.2011	8 600	11 900	20 500
Näiden lainojen takaisinmaksuaikataulu on esitetty tämän liitetiedon lopussa olevassa taulukossa.

Neuvosto perusti 11. toukokuuta 2010 Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (EFSM), jonka tarkoituksena on rahoitusvakauden säilyttäminen Euroopassa (neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010). Mekanismi perustuu perussopimuksen 122 artiklan 2 kohtaan, ja siitä voidaan myöntää jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua, jos poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet kyseiselle jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia. Taloudellinen apu myönnetään lainan tai luottojärjestelyn muodossa. Komissio lainaa EU:n puolesta varat pääomamarkkinoilta tai käyttämällä välittäjinä rahoituslaitoksia ja lainaa hankkimansa varat edelleen tukea tarvitsevalle jäsenvaltiolle. Kunkin Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin puitteissa lainan saaneen valtion osalta tehdään ennen lainaerän maksua neljännesvuosittain arviointi, jossa tarkastellaan poliittisten edellytysten täyttymistä.

Toukokuun 9. päivänä 2010 kokoontuneen Ecofin-neuvoston päätelmissä järjestelyn enimmäismäärä rajoitetaan 60 miljardiin euroon, mutta lakisääteinen enimmäismäärä asetetaan neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 2 artiklan 2 kohdassa, jossa avoinna olevien lainojen ja luottojärjestelyjen määrä rajoitetaan omien varojen enimmäismäärään nähden käytettävissä olevaan liikkumavaraan. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin puitteissa myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi otetuille lainoille annetaan takaus EU:n talousarviosta. EU:n talousarvioon kohdistui tämän vuoksi 31. joulukuuta 2011 näistä lainoista yhteensä 28 344 miljoonan euron enimmäisriski (edellä olevassa taulukossa ilmoitettu 28 miljardia euroa on tämän riskin nimellisarvo). Koska Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin puitteissa otetuille lainoille annetaan takaus EU:n talousarviosta, Euroopan parlamentti tarkastelee ja valvoo komission kyseisen mekanismin puitteissa toteuttamia toimia talousarviomenettelyn ja vastuuvapauden myöntämismenettelyn yhteydessä.

Neuvosto antoi joulukuussa 2010 täytäntöönpanopäätöksen, joka koski enintään 22,5 miljardin euron lainan myöntämistä Irlannille, ja toukokuussa 2011 täytäntöönpanopäätöksen, joka koski enintään 26 miljardin lainan myöntämistä Portugalille. Alkuperäisissä täytäntöönpanopäätöksissä korko ja korkomarginaali määritettiin siten, että lainaehdot vastasivat Kansainvälisen valuuttarahaston tuen ehtoja. Neuvosto antoi kuitenkin 11. lokakuuta 2011 täytäntöönpanopäätökset N:o 682/2011/EU ja 683/2011/EU, joissa se pienensi korkomarginaaleja takautuvasti ja pidensi lainojen keskimääräistä erääntymisaikaa 7,5 vuodesta 12,5 vuoteen ja yksittäisten osaerien erääntymisaikaa enintään 30 vuoteen.

Tammikuussa 2012 sekä Irlannille että Portugalille maksettiin 1,5 miljardia euroa (30 vuoden erääntymisajalla). Irlannille maksettiin saman vuoden maaliskuussa vielä 3 miljardia euroa (20 vuoden erääntymisajalla). Myös Portugalille maksettiin vielä 1,8 miljardia euroa (26 vuoden erääntymisajalla) huhtikuussa ja 2,7 miljardia euroa (10 vuoden erääntymisajalla) toukokuussa. Tämän jälkeen Irlannille maksettiin vielä heinäkuussa 2,3 miljardia (16 vuoden erääntymisajalla). EU aikoo laskea Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin puitteissa vuonna 2012 liikkeeseen vielä yhteensä 3 miljardin euron arvosta joukkolainoja Irlannille ja Portugalille myönnettävien lainojen rahoittamiseksi.

7.3   MAKSUTASELAINAT

Maksutaselaina on politiikkalähtöinen rahoitusväline, joka on otettu uudelleen käyttöön, jotta EU:n jäsenvaltioille voitaisiin tarjota keskipitkän aikavälin rahoitustukea tämänhetkisessä talous- ja finanssikriisissä. Välineestä voidaan myöntää lainoja jäsenvaltioille, joilla on maksutasetta tai pääomatasetta koskevia vaikeuksia tai joita tällaiset vaikeudet vakavasti uhkaavat. Tästä järjestelystä voivat saada tukea vain ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön. Lainojen enimmäismääräksi on vahvistettu 50 miljardia euroa. Näiden lainojen rahoittamiseksi otetuille lainoille annetaan takaus EU:n talousarviosta. EU:n talousarvioon kohdistui tämän vuoksi 31. joulukuuta 2011 näistä lainoista yhteensä 11 625 miljoonan euron enimmäisriski (seuraavassa taulukossa ilmoitettu 11,4 miljardia euroa on tämän riskin nimellisarvo).

MAKSUTASELAINAT (NIMELLISARVOT)

milj. euroa
	Unkari	Latvia	Romania	Yhteensä
Nostettu vuonna 2008	2 000	—	—	2 000
Nostettu vuonna 2009	3 500	2 200	1 500	7 200
Nostettu vuonna 2010	—	700	2 150	2 850
Nostettu vuonna 2011	—	—	1 350	1 350
Nostetut lainat 31.12.2011	5 500	2 900	5 000	13 400
Takaisin maksetut lainat 31.12.2011	(2 000)	—	—	(2 000)
Takaisin maksamatta oleva määrä 31.12.2011	3 500	2 900	5 000	11 400
Myönnetyt lainat yhteensä	6 500	3 100	6 400	16 000
Nostamattomat määrät 31.12.2011	0	200	1 400	1 600
Näiden lainojen takaisinmaksuaikataulu on esitetty tämän liitetiedon lopussa olevassa taulukossa.

Vuoden 2008 marraskuun ja vuoden 2011 lopun välisenä aikana maksutaselainoja myönnettiin Unkarille, Latvialle ja Romanialle yhteensä 16 miljardia euroa. Tästä määrästä 13,4 miljardia euroa nostettiin vuoden 2011 loppuun mennessä. Unkarin maksutaselainaohjelma päättyi marraskuussa 2010 (jolloin lainoja oli nostamatta 1 miljardi euroa), ja ensimmäinen takaisinmaksuerä, joka oli 2 miljardia euroa, saatiin aikataulun mukaisesti joulukuussa 2011. Latvialla oli vuoden 2011 lopussa edelleen nostamatta 200 miljoonaa euroa, mutta tämän määrän nosto-oikeus päättyi käyttämättömänä tammikuussa 2012. Myös Romanialle myönnetty uusi laina (ks. jäljempänä) oli kokonaisuudessaan nostamatta vuoden lopussa.

Romania pyysi helmikuussa 2011 maksutaselainajärjestelmän puitteissa ennalta varautuvaa jatkorahoitustukea talouskasvun uudelleen käynnistämiseksi. Neuvosto päätti 12. toukokuuta 2011 myöntää Romanialle EU:n ennalta varautuvaa maksutasetukea enintään 1,4 miljardia euroa (neuvoston päätös 2011/288/EU). Romania ei toistaiseksi ole aikonut pyytää ennalta varautuvaan rahoitustukeen kuuluvien maksuerien suorittamista, koska rahoitustuki on tarkoitettu ainoastaan korjaamaan markkinoiden odottamattoman heikentymisen aiheuttamaa huonoa talous- ja/tai rahoitustilannetta silloin, kun tällainen heikentyminen johtuu Romanian viranomaisten vaikutusvallan ulkopuolella olevista tekijöistä ja johtaa akuuttiin rahoitusvajeeseen. Jos rahoitustuki otetaan käyttöön, se myönnetään lainana, jonka takaisinmaksuaika on enintään seitsemän vuotta.

7.4   MAKROTALOUDELLINEN RAHOITUSAPU, EURATOM JA SELVITYSTILASSA OLEVA EHTY

Makrotaloudellinen rahoitusapu on politiikkalähtöinen rahoitusväline, josta myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea ja/tai talousarviotukea EU:n aluetta maantieteellisesti lähellä oleville kumppanimaille. Makrotaloudellinen rahoitusapu muodostuu keskipitkän ja/tai pitkän aikavälin lainoista tai avustuksista tai tällaisten lainojen ja avustusten tarkoituksenmukaisesta yhdistelmästä. Yleensä sillä täydennetään Kansainvälisen valuuttarahaston tukemille rakennemuutos- ja uudistusohjelmille myönnettyä rahoitusta. Komissio oli 31. joulukuuta 2011 mennessä tehnyt 239 miljoonan euron arvosta lainasopimuksia, joihin liittyviä varoja toinen osapuoli ei vielä ollut nostanut. Komissio ei ole saanut näille lainoille takauksia ulkopuolisilta tahoilta, vaan niille on myönnetty takaus takuurahastosta (ks. liitetieto 2.4).

Euratom on Euroopan unionin oikeushenkilö, jota edustaa Euroopan komissio. Jäsenvaltioille myönnettävillä Euratom-lainoilla rahoitetaan jäsenvaltioissa toteutettavia investointihankkeita, jotka liittyvät ydinsähkön teolliseen tuotantoon ja polttoainekiertoon tarkoitettuihin teollisiin laitoksiin. Kolmansille maille myönnettävät Euratom-lainat on tarkoitettu toimivien tai rakenteilla olevien ydinvoimalaitosten ja ydinpolttoainekiertoon liittyvien laitosten turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseen. Komissio on saanut näille lainoille ulkopuolisilta takauksia yhteensä 447 miljoonan euron arvosta (466 miljoonaa euroa vuonna 2010).

EHTY:n lainat sisältävät selvitystilassa olevan EHTY:n EHTY:n perustamissopimuksen 54 ja 56 artiklan mukaisesti lainavaroista myöntämät luotot sekä kolme noteeraamatonta vieraan pääoman ehtoista arvopaperia, jotka EIP on laskenut liikkeeseen maksukyvyttömän velallisen sijaan tulleena velallisena. EHTY pitää kyseiset arvopaperit hallussaan niiden erääntymiseen (vuonna 2017 ja vuonna 2019) saakka kattaakseen vastaavien ottamiensa lainojen takaisinmaksun. Kirjanpitoarvon muutos vastaa kertyneen koron muutosta lisättynä kyseiselle vuodelle jaksotetulla, oikeuksien syntymisajankohtana maksettujen palkkioiden ja kyseisenä ajankohtana aiheutuneiden transaktiokustannusten osuudella. Laskennassa on käytetty efektiivisen koron menetelmää.

7.5   VALTIOIDEN VÄLISET RAHOITUKSENVAKAUTUSMEKANISMIT

7.5.1    Euroopan rahoitusvakautusväline

Euroalueen jäsenvaltiot perustivat Ecofin-neuvoston 9. toukokuuta 2010 antamien päätösten jälkeen Euroopan rahoitusvakausvälineen. Välineen tehtävänä on turvata rahoitusvakaus Euroopassa tarjoamalla rahoitustukea euroalueen jäsenvaltioille. Euroopan rahoitusvakausvälineestä ei nykyisen puitesopimuksen mukaan enää myönnetä uusia lainoja 1. heinäkuuta 2013 jälkeen. Euroalueen valtion- ja hallitusten päämiesten heinäkuussa 2011 tekemän sopimuksen mukaan Euroopan rahoitusvakausväline voi käyttää seuraavia toimenpiteitä, joihin on yhdistetty asianmukaisten ehtojen täyttäminen:

—	lainojen myöntäminen rahoitusvaikeuksissa oleville valtioille

—	velkainstrumenttien ensi- ja jälkimarkkinoilla toimiminen; jälkimarkkinoilla toteutettavien toimien on aina perustuttava EKP:n analyysiin, jossa todetaan finanssimarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne ja rahoitusvakauden vaarantuminen

—	varautumisohjelmaan perustuvien toimien toteuttaminen

—	rahoituslaitosten pääomittamisen rahoittaminen valtioille myönnettävien lainojen avulla

—	osittaisten riskisuojatodistusten antaminen riskialttiiden jäsenvaltioiden toteuttamille uusille liikkeeseenlaskuille.

Hoitaakseen tehtävänsä Euroopan rahoitusvakausväline laskee liikkeeseen joukkovelkakirjoja tai muita velkainstrumentteja pääomamarkkinoilla. Välineellä on vakuutena 17 euroalueen jäsenvaltion antamat 780 miljardin euron takaussitoumukset, ja sen lainanantokapasiteetti on 440 miljardia euroa. Sille ei ole myönnetty takausta EU:n talousarviosta. Euroopan rahoitusvakausväline on Luxemburgiin rekisteröity liikeyritys, jonka omistajina ovat euroalueen jäsenvaltiot. Se ei kuulu EU:n perussopimuksen soveltamisalaan, joten se ei ole EU:n elin vaan täysin erillinen yhteisö, jota ei konsolidoida EU:n tilinpäätökseen. Tämän vuoksi sillä ei ole vaikutusta EU:n tilinpäätökseen lukuun ottamatta jäljempänä kuvattuja seuraamuksiin perustuvia tuloja. Euroopan rahoitusvakausvälineen lakisääteisestä tilintarkastuksesta vastaavat ulkopuoliset tilintarkastajat, ja tilintarkastuksessa noudatetaan Luxemburgissa voimassa olevaa tilintarkastuslainsäädäntöä.

Komissio vastaa rahoitusapuun liitettyjen poliittisten ehtojen neuvottelemisesta ja niiden täyttämisen seurannasta. Poliittisten ehtojen täyttymistä arvioidaan jokaisen Euroopan rahoitusvakausvälineestä rahoitustukea saavan valtion osalta säännöllisesti ennen uuden maksuerän suorittamista. Tällaisiin ehtoihin voivat kuulua muun muassa makrotalouden sopeutusohjelmat (tavanomaisten lainojen tapauksessa) ja ennalta asetettujen kelpoisuusehtojen jatkuva täyttyminen (ennalta varautuvan rahoitustuen tapauksessa). Periaatteessa Euroopan komissio neuvottelee yhteistyössä EKP:n kanssa kulloinkin kyseeseen tulevan euroalueen jäsenvaltion kanssa yhteistyöpöytäkirjan, joka sisältää rahoitusapuun liitetyt yksityiskohtaiset ehdot. Yhteistyöpöytäkirjan sisällössä on otettava huomioon poistettavien heikkouksien vakavuus ja valittu rahoitusapuväline.

Edellä mainittujen Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista Irlannille ja Portugalille myönnettyjen lainojen lisäksi näille maille myönnettiin lainajärjestelyt Euroopan rahoitusvakausvälineestä siten, että Irlannille maksettava nettomäärä on yhteensä 17,7 miljardia euroa ja Portugalille maksettava nettomäärä yhteensä 26 miljardia euroa (tämän lisäksi Kansainvälinen valuuttarahasto on myöntänyt laajennettuun rahoitusjärjestelyyn kuuluvaa tukea Irlannille 19,5 miljardin SDR:n (erityinen nosto-oikeus) arvosta (noin 22,5 miljardia euroa sopimusta tehtäessä voimassa olleen muuntokurssin perusteella) ja Portugalille 23,7 miljardin SDR:n arvosta (noin 26 miljardia euroa).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011 mukaan jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, voidaan määrätä seuraamuksena sakkoja silloin, kun jäsenvaltio ei ole toteuttanut asianmukaisia toimia liiallisen alijäämänsä korjaamiseksi tai kun se on vääristänyt tilastoja. Tällaisen sakon määrä on 0,2 prosenttia suhteessa jäsenvaltion edellisvuoden BKT:hen. Makrotalouden epätasapainon korjaamisesta annetussa asetuksessa (EU) N:o 1174/2011 säädetään vastaavasti euroalueen jäsenvaltiolle määrättävästä vuotuisesta sakosta, joka määrätään, jos jäsenvaltio ei ole toteuttanut vaadittuja korjaavia toimia tai jos se on esittänyt riittämättömän korjaussuunnitelman. Tällaisen sakon määrä on 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Asetuksella (EU) N:o 1177/2011 tarkistettiin liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1467/97. Myös tässä tarkistetussa asetuksessa säädetään mahdollisuudesta määrätä sakkoja euroalueen jäsenvaltioille (sakon määrä on 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen lisättynä muuttuvalla osalla). Kaikkien kolmen asetuksen mukaan komission kantamat sakot asetetaan Euroopan rahoitusvakausvälineen tai sen seuraajaksi perustetun mekanismin käyttöön. Tällä hetkellä tarkoituksena on, että tällaiset sakot siirretään Euroopan rahoitusvakausvälineelle EU:n talousarvion kautta. Tämä tarkoittaa, että tällaiset määrät otetaan talousarvioon sekä tuloina että menoina, jolloin niillä ei ole vaikutusta talousarvion kokonaistoteutumaan. Näin ollen niillä ei myöskään ole vaikutusta varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen sellaisena kuin se esitetään EU:n tilinpäätöslaskelmissa.

7.5.2    Euroopan vakausmekanismi

Eurooppa-neuvosto pääsi 17. joulukuuta 2010 sopimukseen siitä, että euroalueen jäsenvaltioita varten on tarpeen perustaa pysyvä vakausmekanismi. Tätä mekanismia kutsutaan Euroopan vakausmekanismiksi. Se on hallitustenvälinen elin, johon sovelletaan kansainvälistä julkisoikeutta ja joka ei kuulu EU:n perussopimuksen soveltamisalaan. Euroalueen seitsemäntoista jäsenvaltiota allekirjoittivat sopimuksen Euroopan vakausmekanismin perustamisesta 2. helmikuuta 2012. Sopimus on parhaillaan allekirjoittajavaltioiden ratifioitavana. Sen soveltaminen voidaan aloittaa, kun ratifiointi on saatu päätökseen. Euroopan vakausmekanismi ottaa jatkossa hoitaakseen Euroopan rahoitusvakausvälineen ja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin tehtävät. Se tarjoaa näin tarvittaessa rahoitusapua euroalueen jäsenvaltioille. Nämä kolme mekanismia ovat kuitenkin jonkin aikaa kaikki samanaikaisesti toiminnassa, mutta Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin puitteissa jo myönnettyjen lainojen nostamiseen ja takaisinmaksuun sovelletaan edelleen Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin sääntöjä, joten vastaavalla ottolainauksella on edelleen EU:n talousarviosta myönnetty takaus, minkä vuoksi kyseiset lainat esitetään edelleen EU:n taseessa. Euroopan vakausmekanismin perustaminen ei sen vuoksi vaikuta Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin voimassa oleviin velvoitteisiin. Euroopan vakausmekanismin puitteissa otetuille lainoille ei myönnetä takausta EU:n talousarviosta.

Euroopan vakausmekanismin tukena on vankka pääomarakenne, ja sen merkitty pääoma on yhteensä 700 miljardia euroa. Tästä summasta 80 miljardia euroa on euroalueen jäsenvaltioilta saatua maksettua pääomaa. Vakausmekanismin lainanantokapasiteetti on sen pääoman perusteella periaatteessa 500 miljardia euroa. Vakausmekanismin ja Euroopan rahoitusvakausvälineen yhteenlasketun kapasiteetin riittävyyttä arvioitiin jokin aika sitten. Euroryhmä päätti tämän arvioinnin perusteella 30. maaliskuuta lisätä näiden kahden välineen yhteenlaskettua lainanannon enimmäismäärää 700 miljardiin euroon ja sallia sen, että molemmat välineet ovat samanaikaisesti käytössä 30. kesäkuuta 2013 asti. Euroopan vakausmekanismin tilintarkastusprosessi on kehitetty yhteistyössä ylimpien tarkastuselinten kanssa, ja mekanismista tehdään riippumaton ulkoinen tilintarkastus sekä riippumattoman tilintarkastuslautakunnan toimittama tilintarkastus.

Euroopan vakausmekanismin tarjoamaan tukeen liitetään ehtoja, jotka ovat valitun tukivälineen kannalta tarkoituksenmukaisia. Jäsenvaltioille myönnettävien lainojen ehtona on tiukan talous- ja finanssipolitiikan mukauttamisohjelman toteuttaminen voimassa olevien järjestelyjen mukaisesti. Koska uusi vakausmekanismi on erillinen oikeushenkilö ja euroalueen jäsenvaltiot rahoittavat suoraan sen toiminnan, se ei ole EU:n elin eikä se näin vaikuta EU:n talousarvioon eikä tilinpäätökseen lukuun ottamatta jäljempänä kuvattuja tuloja, jotka mahdollisesti saadaan seuraamuksista. Komissio vastaa rahoitusapuun liitettyjen poliittisten ehtojen neuvottelemisesta ja näiden ehtojen täyttymisen seurannasta (samaan tapaan kuin Euroopan rahoitusvakausvälineen tapauksessa). Poliittisten ehtojen täyttymistä arvioidaan jokaisen Euroopan vakausmekanismista rahoitustukea saavan valtion osalta säännöllisesti ennen uuden maksuerän suorittamista.

Kuten edellä on todettu, asetusten (EU) N:o 1173/2011, 1174/2011 ja 1177/2011 mukaisesti kannetut sakot siirretään EU:n talousarvion kautta Euroopan vakausmekanismille sen jälkeen, kun Euroopan rahoitusvakausväline on lopettanut toimintansa. Lisäksi 25 jäsenvaltion (joihin eivät kuulu Yhdistynyt kuningaskunta ja Tšekki) allekirjoittamassa sopimuksessa talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta määrätään seuraamusmaksuista, jotka peritään sopimuspuolina olevilta jäsenvaltioilta, jos nämä eivät ole toteuttaneet tarvittavia toimenpiteitä puuttuakseen alijäämää koskevan perusteen rikkomiseen. Seuraamusmaksut (jotka voivat olla enintään 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen) maksetaan Euroopan vakausmekanismille, jos ne peritään euroalueen jäsenvaltioilta (jolloin niillä ei ole vaikutusta EU:n talousarvion toteutumaan ja niitä käsitellään siis samaan tapaan kuin Euroopan rahoituksenvakausvälineen seuraamusmaksuja), tai ne tuloutetaan EU:n talousarvioon, jos ne peritään euroalueen ulkopuolisilta jäsenvaltioilta (ks. perussopimuksen 8 artiklan 2 kohta). Jälkimmäisessä tapauksessa seuraamusmaksun määrä on EU:n talousarvioon otettavaa tuloa, ja se esitetään tällaisena tulona tilinpäätöksessä.

Maksamatta olevien, Euroopan rahoituksenvakausmekanismin (EFSM) lainojen ja maksutaselainojen takaisinmaksuaikataulu 17.7.2012

miljardia euroa
Laina/valtio	Erä	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2021	2022	2025	2026	2028	2032	2038	2042	Yhteensä
Maksutaselainat
Unkari	2.	2,0
	3.				1,5
Latvia	1.	1,0
	2.		1,2
	3.							0,5
	4.										0,2
Romania	1.		1,5
	2.							1,0
	3.					1,15
	4.						1,2
	5.						0,15
Maksutase-lainat yht.		3,0	2,7	1,5	1,15	1,35	1,5	0,0	0,0	0,2	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	11,4
EFSM
Irlanti	1. (1. osaerä)		5,0
	1. (2. osaerä)						3,4
	2.								3,0
	3. (1. osaerä)											2,0
	3. (2. osaerä)						0,5
	4. (6)															1,5
	5. (6)													3,0
	5. (6)												2,3
Portugali	1. (1. osaerä)								1,75
	1. (2. osaerä)				4,75
	2. (1. osaerä)								5,0
	2. (2. osaerä)											2,0
	2. (3. osaerä)						0,6
	3. (6)															1,5
	4. (1. osaerä) (6)														1,8
	4. (2. osaerä) (6)									2,7
EFSM yht.		0,0	5,0	4,75	0,0	4,5	0,0	9,75	2,7	0,0	4,0	2,3	3,0	1,8	3,0	40,8
Kaikki yht.		3,0	7,7	6,25	1,15	5,85	1,5	9,75	2,7	0,2	4,0	2,3	3,0	1,8	3,0	52,2

8.   RAHOITUSRISKIN HALLINTA

Seuraavat Euroopan unionin (EU) rahoitusriskien hallintaa koskevat tiedot liittyvät

—	otto- ja antolainaustoimintaan, jonka Euroopan komissio on toteuttanut käyttämällä seuraavia välineitä: Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi, maksutaselainat, makrotaloudellinen rahoitusapu, Euratom-lainat sekä (selvitystilassa olevan) Euroopan hiili- ja teräsyhteisön lainat

—	treasury-toimintoihin, jotka Euroopan komissio on toteuttanut EU:n talousarvion toteuttamiseksi ja joihin kuuluvat myös sakkojen tuloutukset ja

—	ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettuun takuurahastoon.

8.1   RISKITYYPIT

Markkinariski on riski siitä, että rahoitusinstrumentin käypä arvo tai vastaiset rahavirrat vaihtelevat markkinahintojen muutosten vuoksi. Markkinariski käsittää paitsi tappion myös voiton mahdollisuuden. Siihen kuuluvat valuuttariski, korkoriski ja muu hintariski (EU:hun ei kohdistu merkittävää muuta hintariskiä).

1.	Valuuttariski on riski siitä, että EU:n toimien tai sen sijoitusten arvo vaihtelee valuuttakurssimuutosten vuoksi. Tämä riski aiheutuu yhden valuutan arvon muuttumisesta suhteessa toiseen valuuttaan.

2.	Korkoriski liittyy mahdollisuuteen siitä, että arvopaperin, erityisesti joukkovelkakirjalainan, arvo pienenee korkojen noustessa. Nouseva korkotaso yleensä laskee kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjojen hintaa ja päinvastoin.

Luottoriski on tappion riski, joka aiheutuu siitä mahdollisuudesta, että velallinen/lainanottaja ei maksa takaisin lainaa tai muuta luottoa (pääomaa, korkoa tai ei kumpaakaan) tai rikkoo muuten sopimuksesta johtuvia velvoitteita. Lainan takaisinmaksu voi viivästyä, lainanottajan maksuja voidaan joutua järjestelemään uudelleen tai velallinen voi joutua konkurssiin.

Likviditeettiriski tarkoittaa riskiä siitä, että arvopaperia tai muuta omaisuuserää on hankala myydä nopeasti markkinoilla tappion estämiseksi tai velvoitteen täyttämiseksi.

8.2   RISKIENHALLINTA POLITIIKKA

Otto- ja antolainaustoiminta:

EU:n lainanottoon ja -antoon sekä niihin liittyviin treasury-toimintoihin sovelletaan näitä toimintoja koskevia neuvoston päätöksiä ja tapauksen mukaan EU:n sisäisiä ohjeita. Eri osa-alueista, kuten lainanotosta, lainanannosta sekä treasury-toiminnoista, on annettu kirjalliset menettelyohjeet, joita kyseisistä toiminnoista vastaavat yksiköt noudattavat. Suojausta ei yleensä käytetä korkotason tai valuuttojen kurssien vaihtelujen kattamiseksi, koska EU:n myöntämät lainat myönnetään yleensä samoin ehdoin kuin niiden rahoittamiseksi otetut lainat (back-to-back), jolloin avoimia valuutta- tai korkopositioita ei ole. Tämän back-to-back-periaatteen soveltamista valvotaan säännöllisesti.

Selvitystilassa olevan EHTY:n osalta Euroopan komissio hallinnoi velkojen selvittämistä, eikä selvitystilassa oleva EHTY näin enää myönnä uusia lainoja eikä hanki niitä varten rahoitusta. EHTY voi ottaa uutta lainaa vain sellaista jälleenrahoitusta varten, jonka tarkoituksena on vähentää rahoitustoiminnan kustannuksia. Treasury-toiminnassa noudatetaan varovaisuusperiaatetta rahoitusriskien rajoittamiseksi.

Treasury-toiminnot:

Komission treasury-toimintojen säännöistä ja periaatteista säädetään neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1150/2000 (sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 2028/2004 ja neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 105/2009), varainhoitoasetuksessa (neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006, neuvoston asetuksella (EY) N:o 1525/2007 ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1081/2010) ja kyseisen asetuksen soveltamissäännöistä annetussa komission asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY, Euratom) N:o 1261/2005, neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1248/2006 ja neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 478/2007).

Edellä mainittujen asetusten mukaisesti sovelletaan seuraavia perusperiaatteita:

—

Jäsenvaltiot asettavat EU:n omat varat sen käyttöön maksamalla ne tileille, joka on avattu tätä tarkoitusta varten komission nimissä kunkin jäsenvaltion valtiokonttoriin tai kyseisen jäsenvaltion nimeämään rahoituslaitokseen. Komissio nostaa varoja kyseisiltä tileiltä ainoastaan kattaakseen käteisvaratarpeensa.

—	Jäsenvaltiot maksavat omat varat kansallisessa valuutassaan, mutta komissio suorittaa maksunsa pääasiassa euromääräisinä.

—	Komission nimissä avatuilla tileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä. Tämä rajoitus ei koske komission omien varojen tilejä tapauksissa, joissa on kyse sellaisten lainojen takaisinmaksun laiminlyönnistä, joista on sovittu tai joille on myönnetty takaus neuvosten asetusten ja päätösten mukaisesti.

—	Muiden valuuttojen kuin euron määräisillä tileillä olevat varat joko käytetään saman valuutan määräisten maksujen suorittamiseen tai muunnetaan säännöllisesti euroiksi.

Omien varojen tilien lisäksi komissio on avannut pankkitilejä keskuspankeissa ja liikepankeissa suorittaakseen ja vastaanottaakseen maksuja, jotka eivät liity EU:n talousarvioon tuloutettaviin jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin.

Treasury- ja maksutoiminnot ovat pitkälle automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Järjestelmän turvallisuus ja tehtävien eriyttäminen varmistetaan erityismenettelyillä varainhoitoasetuksen säännösten, komission noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti.

Komission treasury- ja maksutoimintojen hallinnointi perustuu kirjallisiin ohjeisiin ja menettelyihin. Tavoitteena on vähentää operatiivisia ja rahoitusriskejä sekä varmistaa valvonnan riittävyys. Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot (esimerkiksi maksujen suorittaminen ja kassanhallinta, rahavirtojen ennustaminen ja toiminnan jatkuvuus). Ohjeiden ja menettelyjen noudattamista valvotaan säännöllisesti. Lisäksi budjettipääosaston ja talouden ja rahoituksen pääosaston kanssa vaihdetaan säännöllisesti tietoja riskienhallinnasta ja parhaista vastuista.

Alustavasti maksetut sakot (BUFI)

Alustavasti maksetut sakot on vuodesta 2010 alkaen sijoitettu tarkoitusta varten perustettuun rahastoon (BUFI), jonka hoidosta vastaa talouden ja rahoituksen pääosasto (ECFIN). Ennen vuotta 2010 maksettuihin sakkoihin liittyvät varat säilytetään erillisillä pankkitileillä. Alustavasti maksetuista sakoista saatujen varojen hoidosta vastaa komissio, joka noudattaa sisäisiä ohjeita ja varainhoidon suuntaviivoja, jotka sisältyvät budjettipääosaston ja talouden ja rahoituksen pääosaston väliseen joulukuussa 2009 allekirjoitettuun palvelutasosopimukseen. Eri osa-alueista, muun muassa treasury-toiminnoista, on annettu menettelyohjeet, joita kyseisistä toiminnoista vastaavat yksiköt noudattavat. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten ohjeiden ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti.

Varojen hoidon tavoitteena on sijoittaa komissiolle maksetut sakot siten, että

a)	varat ovat tarvittaessa nopeasti käytettävissä;

b)	tavanomaisissa olosuhteissa varoille saadaan keskimäärin tuotto, joka vastaa BUFI-viitearvon mukaista tuottoa, josta on vähennetty kulut.

Sijoitukset tehdään periaatteessa ainoastaan seuraaviin kohteisiin: määräaikaistalletukset euroalueen keskuspankkeihin, euroalueen valtioiden luottolaitoksiin, valtioiden kokonaan omistamiin tai takaamiin pankkeihin tai ylikansallisiin laitoksiin; joukkovelkakirjat, velkasitoumukset tai sijoitustodistukset, joiden liikkeeseenlaskijoina ovat valtioiden yksiköt, joihin liittyy suora euroalueen valtiovastuu, tai ylikansalliset laitokset.

Takuurahasto

Takuurahaston (ks. liitetieto 2.4) varojen hoidossa noudatettavat säännöt ja periaatteet sisältyvät 25. marraskuuta 1994 Euroopan komission ja Euroopan investointipankin välillä tehtyyn sopimukseen, jota on muutettu 17. ja 23. syyskuuta 1996, 8. toukokuuta 2002, 25. helmikuuta 2008 ja 9. marraskuuta 2010. Takuurahaston toiminnassa käytetään vain yhtä valuuttaa eli euroa. Takuurahaston kaikki sijoitukset tehdään euroina valuuttakurssiriskin välttämiseksi. Varojen hoidossa noudatetaan rahoitustoimintaan tavanomaisesti sovellettavia varovaisuutta koskevia sääntöjä. Takuurahaston hoidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota riskien vähentämiseen ja sen varmistamiseen, että hoidettavina olevat varat voidaan myydä tai siirtää ilman merkittävää viivettä katettavina olevien sitoumusten asettamien vaatimusten mukaisesti.

8.3   VALUUTTARISKI

Otto- ja antolainaustoiminta:

Useimmat rahoitusvarat ja -velat ovat euromääräisiä, joten EU:lla ei näissä tapauksissa ole valuuttariskiä. EU kuitenkin myöntää lainoja Yhdysvaltain dollareina Euratomin rahoitusvälineen kautta. Lainat rahoitetaan ottamalla vastaavan suuruisia lainoja Yhdysvaltain dollareissa (back-to-back-operaatiot). EU:lla ei tilinpäätöspäivänä ollut Euratomiin liittyviä valuuttakurssiriskejä. Selvitystilassa olevalla EHTY:llä on pieni ulkomaan valuutan määräinen nettovastuu, jonka arvo on 1,3 miljoonaa euroa. Vastuu jakautuu 1,26 miljoonan euron suuruisiin asuntolainoihin ja 0,04 miljoonan euron suuruisiin käyttötilien saldoihin.

Treasury-toiminnot:

Omista varoista annetun asetuksen mukaisesti omat varat, jotka jäsenvaltiot maksavat muissa valuutoissa kuin euroina, säilytetään omien varojen pankkitileillä. Varat muunnetaan euroiksi, kun niitä tarvitaan maksujen suorittamiseen. Edellä mainitussa asetuksessa säädetään menettelyistä, joita sovelletaan kyseisten varojen hallinnoinnissa. Joissakin tapauksissa varoja käytetään kyseisen vieraan valuutan määräisten maksujen suorittamiseen ilman muuntamista euroiksi.

Komissio on avannut muiden EU-valuuttojen kuin euron sekä Sveitsin frangin ja Yhdysvaltain dollarin määräisiä pankkitilejä liikepankeissa suorittaakseen kyseisten valuuttojen määräisiä maksuja. Näille tileille siirretään lisää varoja sitä mukaa kuin maksuja suoritetaan, minkä vuoksi ne eivät muodosta valuuttariskiä.

Kun sekalaisia tuloja (muita kuin omia varoja) saadaan muussa valuutassa kuin euroina, ne joko siirretään muille saman valuutan määräisille komission tileille, jos varoja tarvitaan maksujen suorittamiseen, tai ne muunnetaan euroiksi ja siirretään muille euromääräisille tileille. Muille kuin euromääräisille ennakkotileille siirretään varoja sen mukaan miten paljon kulloinkin kyseeseen tulevan valuutan määräisiä varoja arvioidaan lyhyellä aikavälillä tarvittavan maksujen kattamiseksi. Näiden tilien saldoille on asetettu enimmäismäärät.

Alustavasti maksetut sakot (BUFI)

Koska kaikki sakot määrätään ja maksetaan euroina, komissiolle ei aiheudu riskiä valuuttakurssien vaihtelusta.

Takuurahasto

Takuurahaston rahoitusvarat ovat euromääräisiä, joten valuuttakurssiriskiä ei ole.

8.4   KORKORISKI

Otto- ja antolainaustoiminta:

Vaihtuvakorkoinen otto- ja antolainaus

EU:lla on otto- ja antolainaustoimintansa luonteen vuoksi merkittävät korolliset varat ja velat. EU:hun kohdistuu korkoriski makrotaloudelliseen rahoitusapuun ja Euratomiin liittyvän vaihtuvakorkoisen ottolainauksen vuoksi. Näiden lainojen korkoriski katetaan kuitenkin siten, että EU myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut (back-to-back). EU:n nimellismääräiset vaihtuvakorkoiset lainat olivat tilinpäätöspäivänä yhteensä 0,8 miljardia euroa (0,86 miljardia euroa 2010). Lainat hinnoitellaan uudelleen kuuden kuukauden välein.

Kiinteäkorkoinen otto- ja antolainaus

EU:lla oli vuonna 2011 myös makrotaloudelliseen rahoitusapuun ja Euratomiin liittyviä kiinteäkorkoisia lainoja yhteensä 236 miljoonaa euroa (110 miljoonaa euroa vuonna 2009). Nämä lainat erääntyvät joko 1–5 vuoden kuluttua (25 miljoonaa euroa) tai yli viiden vuoden kuluttua (211 miljoonaa euroa). Näitä lainoja merkittävämpiä ovat kuitenkin ne 11 kiinteäkorkoista lainaa, jotka EU:lla on osana maksutaselainojen rahoitusvälinettä. Niiden yhteismäärä oli 11,4 miljardia euroa vuonna 2011 (12,05 miljardia euroa vuonna 2010). Nämä lainat erääntyvät joko 1–5 vuoden kuluttua (7,2 miljardia euroa) tai yli viiden vuoden kuluttua (4,2 miljardia euroa). EU:lla on lisäksi 10 Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin liittyvää kiinteäkorkoista lainaa. Näiden lainojen yhteismäärä oli 28 miljardia euroa vuonna 2011. Nämä lainat erääntyvät joko 1–5 vuoden kuluttua (9,75 miljardia euroa) tai yli viiden vuoden kuluttua (18,25 miljardia euroa).

Selvitystilassa olevan EHTY:n toiminnasta seuraa, että siihen kohdistuu korkoriski. EHTY:n ottamien lainojen korkoriski katetaan yleensä kuitenkin siten, että EHTY myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut. EHTY-salkussa ei ole vaihtuvakorkoisia joukkovelkakirjoja. Tilinpäätöspäivänä 15 prosenttia joukkovelkakirjasalkusta oli nollakorkoisia joukkovelkakirjoja.

Treasury-toiminnot:

Komission treasury-toimintaan ei kuulu ottolainaus. Tämän vuoksi korkoriskiä ei ole. Komissio voi kuitenkin saada korkoa varoista, joita se säilyttää pankkitileillään. Komissio on tämän vuoksi ottanut käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että pankkitileille kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja niiden mahdollista vaihtelua.

Jäsenvaltioiden valtiokonttoreihin ja keskuspankkeihin omien varojen vastaanottamista varten avatut tilit ovat korottomia, eikä niistä peritä kuluja. Kaikille muille keskuspankeissa oleville tileille maksetaan korkoa pankin kanssa sovittujen ehtojen mukaisesti. Korko vaihtelee markkinatilanteen mukaan.

Liikepankeissa olevien tilien yliyön-saldoille kertyy korko päivittäin. Korko perustuu muuttuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan positiivista tai negatiivista sopimusmarginaalia. Useimmille tileille maksettava korko perustuu eoniakorkoon (Euro over night index average), ja maksettavaa korkoa mukautetaan eoniakoron mukaan. Joidenkin tilien koron laskennassa käytetään Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltamaa marginaalikorkoa. Tämän vuoksi ei ole riskiä siitä, että komission saama korko alittaisi markkinakorot.

Alustavasti maksetut sakot (BUFI)

BUFI-salkussa ei ole vaihtuvakorkoisia joukkovelkakirjoja. Tilinpäätöspäivänä 34 prosenttia joukkovelkakirjasalkusta oli nollakorkoisia joukkovelkakirjoja.

Takuurahasto

Takuurahastoon kuuluvat vaihtuvakorkoiset vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ovat alttiita korkojen volatiliteettiin liittyville vaikutuksille, kun taas kiinteäkorkoiset vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit aiheuttavat käypään arvoon liittyviä riskejä. Kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjojen osuus sijoitussalkusta oli tilinpäätöspäivänä noin 83 prosenttia (93 prosenttia vuonna 2010).

8.5   LUOTTORISKI

Otto- ja antolainaustoiminta

Luottoriskiä hallitaan ensisijaisesti hankkimalla takauksia valtioilta (Euratomin tapauksessa). Seuraavaksi kyseeseen tulee takuurahasto (makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euratom) ja takuurahaston jälkeen varojen ottaminen jäsenvaltioissa olevilta komission nimissä avatuilta omien varojen tileiltä. Viime kädessä luottoriskiä hallinnoidaan EU:n talousarvion kautta. Omia varoja koskevien maksujen enimmäismäärä on omista varoista annettujen säännösten mukaan 1,23 prosenttia suhteessa jäsenvaltioiden BKTL:oon. Maksumäärärahojen kattamiseen vuonna 2011 käytetty omien varojen määrä oli 0,93 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että 31. joulukuuta 2011 näiden vakuuksien kattamiseen oli käytettävissä 0,3 prosentin marginaali. Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten tarkoitettu takuurahasto perustettiin vuonna 1994. Siitä katetaan sellaisiin lainoihin liittyvä velvoitteiden laiminlyöntiriski, jotka on otettu Euroopan unionin ulkopuolisille maille myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi. Luottoriskiä pienentää kuitenkin mahdollisuus nostaa varoja jäsenvaltioissa olevilta komission nimissä avatuilta omien varojen tileiltä yli tilillä olevien määrien, jos velallinen ei pysty maksamaan erääntynyttä velkaa kokonaisuudessaan. Tätä varten EU:lla on oikeus kääntyä jäsenvaltioiden puoleen varmistaakseen, että se pystyy täyttämään oikeudelliset velvoitteensa velkojiaan kohtaan.

Treasury-toiminnassa on noudatettava ohjeita, jotka on annettu vastapuolien valinnasta. Näistä toiminnoista vastaava yksikkö voi tämän vuoksi tehdä sopimuksen vain sellaisten asetetut vaatimukset täyttävien pankkien kanssa, jotka rajaavat vastapuoliriskinsä riittävän hyvin.

EHTY:n luottoriskiä hallitaan analysoimalla säännöllisesti sitä, pystyvätkö velalliset suoriutumaan korkojen ja pääoman maksuvelvollisuudestaan. Luottoriskin hallintaan kuuluu myös vakuuksien hankkiminen sekä takausten hankkiminen valtioilta, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Avoinna olevista lainoista 61 prosentin osuudelle on saatu takaus joltakin jäsenvaltiolta tai joltain vastaavalta elimeltä (esimerkiksi julkiselta laitokselta). Pankeille myönnettyjen tai niiden takaamien lainojen osuus on 30 prosenttia. Treasury-toiminnassa on noudatettava vastapuolten valinnasta annettuja ohjeita. Toiminnoista vastaava yksikkö voi tehdä sopimuksen vain sellaisten asetetut vaatimukset täyttävien pankkien kanssa, jotka rajaavat vastapuoliriskinsä riittävän hyvin.

Treasury-toiminnot:

Pääosaa komission rahavaroista säilytetään omista varoista annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) 1150/2000 mukaisesti pankkitileillä, jotka jäsenvaltiot ovat avanneet rahoitusosuuksien maksamista varten (omat varat). Kaikki tällaiset tilit ovat jäsenvaltioiden valtiokonttoreissa tai keskuspankeissa. Näistä laitoksista aiheutuu komissiolle pienin mahdollinen luottoriski (tai vastapuoliriski), koska vastapuolena on jäsenvaltio. Osa komission rahavaroista on talletettu liikepankkeihin maksujen suorittamista varten. Näitä tilejä täydennetään tarpeen mukaan, ja niitä hallinnoidaan automaattisesti kassanhallintajärjestelmällä. Kullakin tilillä säilytetään vähimmäismäärä varoja, joka vastaa tileiltä keskimäärin päivittäin suoritettavia maksuja. Tämän vuoksi tilien yliyön-saldot ovat alhaiset (yli 20 tilillä on keskimäärin yhteensä 20–100 miljoonaa euroa) eikä komissiolle aiheudu juurikaan riskiä. Nämä määrät on syytä suhteuttaa kaikkien pankkitileillä olevien varojen yhteismäärään, joka vaihtelee miljardista 35 miljardiin euroon. Vuonna 2011 näiltä tileiltä suoritettiin maksuja yli 128 miljardia euroa.

Komissioon kohdistuva vastapuoliriski pyritään lisäksi minimoimaan valitsemalla liikepankit erityisohjeiden mukaisesti.

—

Kaikki liikepankit valitaan tarjouskilpailulla. Liikepankin lyhytaikaisen luottoluokituksen on oltava vähintään P-1 (Moody's ) tai vastaava (S&P A-1 tai Fitch F1), jotta se voi osallistua tarjouskilpailuun. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä alhaisempikin luokitus.

—

Liikepankeilla, jotka on erikseen valittu alustavasti maksettujen sakkojen (käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia) tallettamista varten, on pääsäännön mukaan oltava pitkän aikavälin luottoluokituksena vähintään AA yhden luottoluokituslaitoksen antamana. Jos tähän ryhmään kuuluvan pankin luottoluokitusta alennetaan, sovelletaan erityistoimenpiteitä. Lisäksi kuhunkin pankkiin talletettu määrä on rajoitettu tiettyyn prosenttiosuuteen pankin omista varoista; tällaisen enimmäismäärän laskennassa otetaan huomioon myös kyseisen pankin komission hyväksi antamien vakuuksien määrä.

—

Ennakkotilit ovat paikallisissa pankeissa, jotka on valittu yksinkertaistetulla tarjouskilpailulla. Luokitusvaatimukset riippuvat paikallisista olosuhteista ja voivat vaihdella huomattavasti maiden välillä. Riskien rajoittamiseksi näiden tilien saldot pidetään niin pieninä kuin operatiiviset tarpeet sallivat. Tileille siirretään varoja säännöllisesti ja sovellettavia enimmäismääriä tarkistetaan vuosittain.

—

Niiden liikepankkien, joissa komissiolla on tilejä, luottoluokitukset tarkistetaan vähintään kuukausittain ja tarpeen mukaan useammin. Finanssikriisin vuoksi otettiin käyttöön tehostetut seurantamenettelyt ja liikepankkien luottoluokitusten päivittäinen tarkastelu. Näitä toimenpiteitä jatkettiin vuoden 2011 ajan.

Komissiolla on lisäksi merkittävät rahoituslaitosten antamat vakuudet, jotka liittyvät komission EU:n kilpailusääntöjen rikkomisesta yrityksille määräämiin sakkoihin (ks. liitetieto 2.11.1). Nämä vakuudet on saatu sakkojen maksamiseen velvoitetuilta yrityksiltä vaihtoehtona sakkoihin liittyville alustaville maksuille. Tällaisten vakuuksien hyväksymiseen sovellettua riskinhallintapolitiikkaa tarkistettiin vuoden 2012 ensimmäisten kuukausien aikana. Tarkistuksen yhteydessä asetettiin uudet luottoluokituksia koskevat vaatimukset ja niihin liittyvät vastapuolikohtaiset enimmäisprosenttiosuudet (suhteessa kunkin vastapuolen omiin varoihin) EU:ssa finanssialalla nykyisin vallitsevan tilanteen vuoksi. Riskienhallintapolitiikalla varmistetaan edelleen se, että komission luottokannan laatu on hyvä. Komissio varmistaa säännöllisesti sen, että avoinna olevat vakuudet täyttävät riskienhallintapolitiikan vaatimukset.

Alustavasti maksetut sakot (BUFI)

Alustavasti maksetuista sakoista saatujen varojen sijoittamisesta aiheutuu komissiolle luottoriski, eli riski siitä, että vastapuoli ei pysty maksamaan varoja takaisin täysimääräisesti eräpäivänä. Suurimmat riskikeskittymät aiheutuvat Ranskasta ja Saksasta, koska Ranskan osuus sijoitussalkusta on 62 prosenttia ja Saksan 25 prosenttia.

Takuurahasto

Kaikkien pankkienvälisten sijoitusten luottoluokituksen olisi takuurahaston hallinnoinnista EU:n ja EIP:n välillä tehdyn sopimuksen mukaan oltava vähintään P-1 (Moody’s) tai vastaava. Määräaikaistalletukset 31. joulukuuta 2011 (300 miljoonaa euroa) oli tehty tällaisten vastapuolien kanssa (vuonna 2010 vastaava määrä oli 124 miljoonaa euroa). Rahastolla ei 31. joulukuuta 2011 ollut lyhytaikaisiin diskonttoarvopapereihin tehtyjä sijoituksia. Takuurahasto oli 31. joulukuuta 2011 mennessä tehnyt sijoituksia neljään lyhytaikaiseen rahoitusinstrumenttiin. Kaikki nämä sijoitukset (69 miljoonaa euroa) oli tehty sellaisten vastapuolien kanssa, joiden luottoluokitus oli vähintään P-1 (Moody’s) tai vastaava. Kaikki myytävissä olevien varojen salkussa olevat arvopaperit ovat varojen hoidosta annettujen suuntaviivojen mukaisia.

8.6   LIKVIDITEETTI RISKI

Otto- ja antolainaustoiminta

Lainanotosta aiheutuva likviditeettiriski katetaan yleensä siten, että EU myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut (back-to-back). Takuurahasto toimii makrotaloudellisen rahoitusavun ja Euratomin likviditeettireservinä ja turvaverkkona siltä varalta, että velalliset myöhästyvät maksuissaan tai laiminlyövät ne. Maksutaselainoihin liittyvissä laiminlyönneissä sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 431/2009. Tässä asetuksessa säädetään menettelystä, joka antaa riittävästi aikaa ottaa käyttöön varoja jäsenvaltioissa olevilta komission nimissä avatuilta omien varojen tileiltä. Vastaavasta Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin sovellettavasta menettelystä säädetään neuvoston asetuksessa (EU) n:o 407/2010.

Selvitystilassa olevan EHTY:n varojen ja velkojen hallinnoinnin osalta komissio varmistaa likviditeettivaatimusten täyttymisen käyttämällä takaisinmaksuennusteita, jotka on laadittu yhteistyössä asianomaisten komission yksiköiden kanssa.

Treasury-toiminnot:

EU:n budjettiperiaatteet varmistavat sen, että rahavaroista pystytään koko vuoden ajan suorittamaan kaikki maksut. Käytännössä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien kokonaismäärä vastaa varainhoitovuoden maksumäärärahoja. Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet saadaan kahtenatoista kuukausittaisena suorituksena vuoden mittaan, mutta maksujen aikataulu on epätasaisempi. Jotta voidaan varmistaa, että rahavarat riittävät joka kuukausi maksujen suorittamiseen, tarvittavien rahavarojen määrästä laaditaan säännöllisesti ennusteita. Jäsenvaltioita voidaan tietyin edellytyksin pyytää myös maksamaan etukäteen omiin varoihin kuuluvia rahoitusosuuksiaan tai niiltä voidaan pyytää etukäteen lisärahoitusta. Lisäksi komission päivittäisessä kassanhallinnassa käytetään automatisoituja kassanhallintavälineitä, joilla varmistetaan, että komission jokaisella pankkitilillä on joka päivä riittävästi varoja.

Takuurahasto

Takuurahastoa hallinnoitaessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan omaisuuserillä on oltava vastattaviksi tulevien sitoumusten täyttämiseksi riittävä likvidiys ja siirrettävyys. Takuurahaston sijoitussalkun on oltava vähintään 100 miljoonaa euroa, ja sijoitusten on oltava maturiteetiltaan alle 12 kuukauden rahamarkkinainstrumenteissa. Näiden sijoitusten kokonaismäärä 31. joulukuuta 2011 oli 300 miljoonaa euroa. Lisäksi rahaston varojen nimellisarvosta vähintään 20 prosenttia on sijoitettava rahamarkkinainstrumentteihin, kiinteäkorkoisiin jäljellä olevalta maturiteetiltaan enintään 12 kuukauden joukkovelkakirjoihin ja vaihtuvakorkoisiin joukkovelkakirjoihin. Tämä suhdeluku oli 45 prosenttia 31. joulukuuta 2011.

9.   LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

9.1   LÄHIPIIRI

Komission lähipiiriin kuuluvat muut EU:n konsolidoidut yhteisöt ja kyseisten yhteisöjen ylin johto. Näiden yhteisöjen väliset transaktiot ovat osa EU:n normaalia toimintaa. Tämän vuoksi EU:n tilinpäätössääntöihin ei sisälly kyseisiä transaktioita koskevia erityisiä tiedonantovaatimuksia.

9.2   YLIMMÄN JOHDON KESKEISET TALOUDELLISET ETUUDET

Euroopan komission ylimpään johtoon liittyvien lähipiiriä koskevien tietojen esittämiseksi ylin johto on jaettu seuraaviin viiteen ryhmään:

Ryhmä 1: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, komission puheenjohtaja ja Euroopan unionin tuomioistuimen presidentti.

Ryhmä 2: komission varapuheenjohtaja, Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja muut komission varapuheenjohtajat.

Ryhmä 3: neuvoston pääsihteeri, komission jäsenet, unionin tuomioistuimen tuomarit ja julkisasiamiehet, unionin yleisen tuomioistuimen presidentti ja jäsenet, Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen presidentti ja jäsenet, Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan tietosuojavaltuutettu.

Ryhmä 4: tilintarkastustuomioistuimen presidentti ja jäsenet.

Ryhmä 5: Euroopan yhteisöjen toimielinten ja erillisvirastojen korkeimmat virkamiehet.

Ylimmän johdon etuuksista on tiivistelmä seuraavassa taulukossa. Lisätietoja on Euroopan unionin virallisessa lehdessä (187, 8.8.1967, muutettu viimeksi 18.1.2005 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 202/2005, (L 33, 5.2.2005), ja L 268, 20.10.1977, muutettu viimeksi 3.4.2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1293/2004 (L 243, 15.7.2004)). Lisätietoja löytyy myös Europa-sivustolla julkaistuista henkilöstösäännöistä. Henkilöstösäännöt ovat virallinen asiakirja, jossa esitetään kaikkien EU:n virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet. Ylimpään johtoon kuuluvat eivät ole saaneet EU:lta edullisin ehdoin myönnettäviä lainoja.

YLIMMÄN JOHDON KESKEISET TALOUDELLISET ETUUDET

euroa
Etuus työntekijää kohti	Ryhmä 1	Ryhmä 2	Ryhmä 3	Ryhmä 4	Ryhmä 5
Peruspalkka (kuukausipalkka)	25 351,76	22 963,55 – 23 882,09	18 370,84 – 20 667,20	19 840,51 – 21 126,47	11 681,17 – 18 370,84
Asuinpaikkakorvaus/Ulkomaan–korvaus	15 %	15 %	15 %	15 %	16 %
Perhelisät:
Kotitalouslisä (% palkasta)	2 % + 170,52	2 % + 170,52	2 % + 170,52	2 % + 170,52	2 % + 170,52
Huollettavana oleva lapsi	372,61	372,61	372,61	372,61	372,61
Alle kouluikäinen	91,02	91,02	91,02	91,02	91,02
Kouluikäinen tai	252,81	252,81	252,81	252,81	252,81
koulutus työpaikan sijaintipaikan ulkopuolella	505,39	505,39	505,39	505,39	505,39
Oikeuden puheenjohtajan korvaus	—	—	500 - 810,74	—	—
Edustuslisä	1 418,07	0 - 911,38	500 - 607,71	—	—
Vuotuinen matkakulukorvaus	—	—	—	—	Kyllä
Siirrot palkasta jäsenvaltioihin:
Koulutuslisä (7)	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
% palkasta (7)	5 %	5 %	5 %	5 %	5 %
% palkasta ilman korjauskerrointa	Enintään 25 %	Enintään 25 %	Enintään 25 %	Enintään 25 %	Enintään 25 %
Edustuskulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	—	—
Palvelukseen astuminen:
Asettautumiskorvaus	50 703,52	45 927,10 – 47 764,18	36 741,68 – 41 334,40	39 681,02 – 42 252,94	Korvataan
Perheen matkakulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Muuttokulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Palvelussuhteen päättyminen:
Uudelleenasettautumiskorvaus	25 351,76	22 963,55 – 23 882,09	18 370,84 – 20 667,20	19 840,51 – 21 126,47	Korvataan
Perheen matkakulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Muuttokulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Siirtymäjakso (% palkasta) (8)	40 % – 65 %	40 % – 65 %	40 % – 65 %	40 % – 65 %	—
Sairausvakuutus	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Vapaaehtoinen
Eläke (% palkasta ennen veroja)	Enintään 70 %	Enintään 70 %	Enintään 70 %	Enintään 70 %	Enintään 70 %
Vähennykset:
Yhteisön vero	8 % – 45 %	8 % – 45 %	8 % – 45 %	8 % – 45 %	8 % – 45 %
Sairausvakuutus (% palkasta)	1,8 %	1,8 %	1,8 %	1,8 %	1,8 %
Erityismaksu	5,5 %	5,5 %	5,5 %	5,5 %	5,5 %
Eläkemaksu	—	—	—	—	11,6 %
Henkilöiden lukumäärä 31.12.2011	3	8	90	27	97

10.   TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Jäljempänä esitettyjä tietoja lukuun ottamatta komission tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen allekirjoittamispäivään mennessä ollut tullut sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.

Rahoitusapua koskevat lisäpyynnöt euroalueella

Euroryhmä vastaanotti 25. kesäkuuta 2012 Espanjan hallituksen virallisen rahoitusapuhakemuksen. Se teki tämän jälkeen 9. heinäkuuta poliittisen sopimuksen ohjelmasta, jolla on tarkoitus auttaa Espanjaa sen rahoituslaitosten pääomittamisessa ja rakenneuudistuksessa. Ensimmäinen erä voidaan maksaa, kun yhteistyöpöytäkirja on hyväksytty. Pääomapohjan vahvistamiseksi myönnettävä rahoitustuki maksetaan Euroopan rahoitusvakausvälineen kautta siihen asti, kunnes Euroopan vakausmekanismi on käytettävissä ja ottaa hoidettavakseen tämän tehtävän.

Euroryhmä vastaanotti lisäksi 27. kesäkuuta Kyproksen viranomaisten hakemuksen, jolla Kypros pyysi rahoitustukea euroalueen jäsenvaltioilta voidakseen vastata haasteisiin, joita se kohtaa etenkin pankkisektorin ongelmien ja makrotalouden epätasapainon vuoksi. Euroalueen rahoitustuen antaminen perustuu rahoitustarpeiden analyysiin, ja tukea annetaan kattavan sopeutusohjelman puitteissa. Rahoitustukipaketin tarjoamisesta vastaa Euroopan rahoitusvakausväline tai Euroopan vakausmekanismi, ja se perustuu näiden välineiden rahoitusinstrumentteihin.

Liitetiedossa 7 on lisätietoja Euroopan rahoitusvakausvälineestä, Euroopan vakausmekanismista ja EU:n rahoitustukiohjelmista.

11.   KONSOLIDOINNIN SOVELTAMISALA

11.1   KONSOLIDOIDUT YHTEISÖT

A.   EUROOPAN UNIONIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVAT YHTEISÖT

1.   Toimielimet ja neuvoa-antavat elimet

Alueiden komitea

Euroopan unionin neuvosto

Euroopan unionin tuomioistuin

Euroopan komissio

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Euroopan ulkosuhdehallinto (9)

Euroopan tietosuojavaltuutettu

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Euroopan oikeusasiamies

Euroopan parlamentti

Eurooppa-neuvosto

2.   EU:n virastot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan lentoturvallisuusvirasto

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus

Euroopan ympäristökeskus

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö

Euroopan meriturvallisuusvirasto

Euroopan lääkevirasto

Euroopan kemikaalivirasto

Fusion for Energy-yhteisyritys (Eurooppalainen yhteisyritys ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten)

Eurojust

Euroopan tasa-arvoinstituutti

Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto

Koulutus-, audiovisuaali- ja kulttuurialan toimeenpanovirasto

Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto

Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (9)

Euroopan pankkiviranomainen (10)

Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin – Virasto (10)

Euroopan perusoikeusvirasto

Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto

Euroopan koulutussäätiö

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto

Euroopan unionin elinten käännöskeskus

Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen

Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Euroopan rautatievirasto

Yhteisön kasvilajikevirasto

Euroopan kalastuksenvalvontavirasto

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus

Euroopan poliisiakatemia (CEPOL)

Euroopan poliisivirasto (EUROPOL)

Terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto

Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto

Tutkimuksen toimeenpanovirasto

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (10)

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (10)

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (10)

3.   Muut määräysvallassa olevat yhteisöt

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (selvitystilassa)

B.   YHTEISYRITYKSET

Fuusioenergia-alan kansainvälinen ITER-organisaatio

SESAR-yhteisyritys

Polttokenno- ja vety-yhteisyritys (FCH)

Galileo-yhteisyritys (selvitystilassa)

IMI-yhteisyritys

C.   OSAKKUUSYRITYKSET

Euroopan investointirahasto

Clean Sky -yhteisyritys

ARTEMIS-yhteisyritys

ENIAC-yhteisyritys

11.2   KONSOLIDOIMATTOMAT YHTEISÖT

Tässä kohdassa on esitetty tiedot sellaisista yhteisöistä, joiden varoja Euroopan unioni hallinnoi, mutta jotka eivät täytä konsolidoinnille asetettuja edellytyksiä ja joita ei tämän vuoksi ole sisällytetty Euroopan unionin tilinpäätökseen.

11.2.1    Euroopan kehitysrahasto (EKR)

Euroopan kehitysrahasto, jäljempänä ’EKR’, on tärkein väline, jolla EU tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä ’AKT-valtiot’, sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. EKR:n perustamisesta määrättiin vuonna 1957 tehdyssä Rooman sopimuksessa. Tavoitteena oli myöntää teknistä ja taloudellista tukea alun perin Afrikan maille, joihin joillakin EY:n jäsenvaltioilla oli historiallisia yhteyksiä.

EKR:n toimintaa ei rahoiteta EU:n talousarviosta vaan rahoitus perustuu jäsenvaltioiden suoraan maksamiin rahoitusosuuksiin, joista sovitaan hallitustenvälisissä neuvotteluissa. EKR:n varojen hoidosta vastaavat komissio ja EIP. Kukin EKR-sopimus tehdään noin viideksi vuodeksi. Vuonna 1964 tehdystä ensimmäisestä kumppanuussopimuksesta lähtien kehitysrahastojen toimintakausi on yleensä vastannut kumppanuussopimusten voimassaoloaikoja.

EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta (EUVL L 83, 19.3.2008), jossa säädetään, että EKR:sta laaditaan oma, yhteisöjen tilinpäätöksestä erillinen tilinpäätös. EKR:n tilinpäätöksen ja resurssienhallinnan tarkastuksesta vastaavat ulkopuolisina tarkastajina toimivat Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan parlamentti. Seuraavassa on esitetty tiedoksi kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n tase sekä tuotto- ja kululaskelma.

Euroopan kehitysrahaston tase

milj. euroa
	31.12.2011	31.12.2010
PITKÄAIKAISET VARAT	380	353
LYHYTAIKAISET VARAT	2 510	2 151
Varat yhteensä	2 890	2 504
LYHYTAIKAISET VELAT	(1 033)	(1 046)
Velat yhteensä	(1 033)	(1 046)
Nettovarat	1 857	1 458
RAHASTON VARAT JA VARANNOT
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty	26 979	23 879
Muut varannot	2 252	2 252
Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos	(24 674)	(21 908)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(2 700)	(2 765)
Nettovarat	1 857	1 458

Euroopan kehitysrahaston tuotto- ja kululaskelma

milj. euroa
	2011	2010
TOIMINNAN TUOTOT	99	140
TOIMINNAN KULUT	(2 778)	(3 000)
TOIMINNAN ALIJÄÄMÄ	(2 679)	(2 860)
RAHOITUSTOIMINTA	(21)	95
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS	(2 700)	(2 765)

11.2.2    Sairausvakuutusjärjestelmä

Sairausvakuutusjärjestelmän tarkoitus on tarjota sairausvakuutus Euroopan unionin eri toimielinten ja elinten palveluksessa olevalle henkilöstölle. Järjestelmän varat ovat sen omia varoja, eivätkä ne ole Euroopan unionin määräysvallassa, vaikka järjestelmän rahoitusvarojen hallinnoinnista vastaa komissio. Järjestelmä rahoittaa toimintansa jäseniltä (henkilöstöltä) sekä työnantajilta (toimielimet, virastot ja elimet) kerättävin maksuin. Kaikki ylijäämät säilyvät järjestelmän käytössä.

Järjestelmä muodostuu neljästä erillisestä osajärjestelmästä, jotka ovat Euroopan unionin toimielinten ja erillisvirastojen henkilöstön kattava pääjärjestelmä sekä kolme kattavuudeltaan suppeampaa osajärjestelmää: Firenzen yliopistollisen Eurooppa-instituutin henkilöstön kattava järjestelmä, Eurooppa-koulut kattava järjestelmä sekä unionin ulkopuolella työskentelevän henkilöstön kattava järjestelmä, jonka piiriin kuuluu mm. EU:n edustustojen henkilöstö. Järjestelmän varat 31. joulukuuta 2011 olivat yhteensä 294 miljoonaa euroa (286 miljoonaa euroa vuonna 2010).

11.2.3    Osallistujien takuurahasto

Tietyt seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman mukaisesti suoritetut ennakkomaksut katetaan käytännössä osallistujien takuurahastosta.

Kyseessä on monenkeskinen väline, jolla pyritään kattamaan EU:n ja osallistujien taloudelliset riskit seitsemännen puiteohjelman epäsuorien toimien toteuttamisen aikana. Takuurahaston pääoma ja korot muodostavat suoritustakuun. Kaikki avustuksina toteutettaviin epäsuoriin toimiin osallistuvat tahot maksavat 5 prosenttia EU:n kokonaisrahoitusosuudesta takuurahaston pääomaan toimen voimassaoloaikana. Näin ollen osallistujat omistavat takuurahaston, ja komissio EU:n edustajana on ainoastaan toimeenpaneva elin. Epäsuoran toimen päätyttyä osallistujille palautetaan niiden takuurahastoon maksama pääomaosuus kokonaisuudessaan, paitsi jos velvoitteensa laiminlyöneet tuensaajat ovat aiheuttaneet takuurahastolle tappioita. Tällöin osallistujille palautetaan vähintään 80 prosenttia niiden rahoitusosuudesta. Osallistujien takuurahasto turvaa näin sekä EU:n että toimiin osallistuvien taloudelliset edut.

Osallistujien takuurahaston kokonaisvarat olivat 31. joulukuuta 2011 yhteensä 1 171 miljoonaa euroa (879 miljoonaa euroa vuonna 2010). Takuurahaston varat ovat sen omia varoja, eivätkä ne ole Euroopan unionin määräysvallassa, vaikka järjestelmän rahoitusvarojen hallinnoinnista vastaa komissio.

II   OSA

Konsolidoitu selvitys Euroopan unionin talousarvion toteuttamisesta ja sen liitetiedot

SISÄLLYSLUETTELO

Konsolidoitu selvitys Euroopan unionin talousarvion toteuttamisesta:

1.	EU:n talousarvion toteutuma

2.	Budjetoitujen ja toteutuneiden määrien vertailutaulukot

Tulot:

3.	Yhteenveto talousarvion tulototeutumasta

Menot:

4.	Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jakautuminen ja muutokset rahoituskehyksen otsakkeittain

5.	Maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen rahoituskehyksen otsakkeittain

6.	Maksumäärärahojen toteutuminen rahoituskehyksen otsakkeittain

7.	Maksattamatta olevien sitoumusten muutokset rahoituskehyksen otsakkeittain

8.	Maksattamatta olevien sitoumusten jakautuminen alkuperävuoden mukaan rahoituskehyksen otsakkeittain

9.	Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jakautuminen ja muutokset toimintalohkoittain

10.	Maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen toimintalohkoittain

11.	Maksumäärärahojen toteutuminen toimintalohkoittain

12.	Maksattamatta olevien sitoumusten muutokset toimintalohkoittain

13.	Maksattamatta olevien sitoumusten jakautuminen alkuperävuoden mukaan toimintalohkoittain

Toimielimet:

14.	Yhteenveto talousarvion tulototeutumasta toimielimittäin

15.	Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen toteutuminen toimielimittäin

Erillisvirastot:

16.	Erillisvirastojen tulot: talousarvioennusteet, saamiset ja toteutuneet tulot

17.	Maksusitoumus- ja maksumäärärahat virastoittain

18.	Talousarvion toteutuma (sisältää erillisvirastot)

Liitetiedot konsolidoituun selvitykseen talousarvion toteuttamisesta:

1.	Budjettiperiaatteet, talousarvion rakenne ja määrärahat

2.	Liitetiedot konsolidoituun selvitykseen talousarvion toteuttamisesta

TALOUSARVION TOTEUTTAMISESTA KONSOLIDOITU SELVITYS  (11)

EU:N TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

1.   EU:N TALOUSARVION TOTEUTUMA

milj. euroa
EUROOPAN UNIONI	2011	2010
Varainhoitovuoden tulot	130 000	127 795
Maksut varainhoitovuoden määrärahoista	(128 043)	(121 213)
Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat	(1 019)	(2 797)
Varainhoitovuodelta n – 1 siirretyt käyttämättä jääneet maksumäärärahat, jotka on peruutettu	457	741
Valuuttakurssierot varainhoitovuonna	97	23
Talousarvion toteutuma  (12)	1 492	4 549

Euroopan unionin talousarvion ylijäämä palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se seuraavan varainhoitovuoden maksuosuuksista.

2.   BUDJETOITUJEN JA TOTEUTUNEIDEN MÄÄRIEN VERTAILUTAULUKOT

TULOT

milj. euroa
Osasto	Alkuperäinen talousarvio	Lopullinen talousarvio	Vahvistetut saamiset	Tulot	Erotus (lopullinen – toteutunut)	Tulot % budjetoidusta	Perimättä
	1	2	3	4	5 = 2 – 4	6 = 4/2	7 = 3 – 4
1. Omat varat	125 106	118 289	118 193	118 164	125	99,89 %	29
3. Käytettävissä olevat ylijäämät	0	6 354	6 472	6 370	(16)	100,25 %	102
4. Unionin toimielinten ja elinten palveluksessa olevasta henkilöstöstä kertyvät tulot	1 182	1 182	1 213	1 207	(25)	102,12 %	6
5. Toimielinten hallinnollisesta toiminnasta kertyvät tulot	56	56	609	587	(531)	1 048,48 %	22
6. Unionin/yhteisön ohjelmiin ja sopimuksiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset	30	82	2 745	2 454	(2 372)	2 993,28 %	291
7. Viivästyskorot ja sakot	123	733	13 943	1 183	(450)	161,37 %	12 761
8. Lainat	0	0	159	1	0		159
9. Sekalaiset tulot	30	30	44	34	(4)	111,86 %	11
Yhteensä	126 527	126 727	143 380	130 000	(3 273)	102,58 %	13 380

MENOT RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

milj. euroa
Rahoituskehyksen otsake	Alkuperäinen talousarvio	Lopullinen talousarvio (13)	Suoritetut maksut	Erotus (lopullinen – toteutunut)	%	Siirretyt määrärahat	Peruuntuvat määrärahat
	1	2	3	4 = 2 – 3	5 = 3/2	6	7 = 2 – 3 – 6
1. Kestävä kasvu	53 280	56 982	54 732	2 251	96,05 %	2 051	199
2. Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	56 379	58 887	57 374	1 513	97,43 %	1 416	97
3. Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus	1 459	2 008	1 827	181	91,00 %	144	37
4. EU maailmanlaajuisena toimijana	7 238	7 366	7 102	264	96,42 %	145	118
5. Hallinto	8 172	9 716	8 359	1 357	86,03 %	1 012	345
6. Korvaukset
Yhteensä	126 527	134 960	129 395	5 565	95,88 %	4 768	797

MENOT TOIMINTALOHKOITTAIN

milj. euroa
Toimintalohko	Alkuperäinen talousarvio	Lopullinen talousarvio (14)	Suoritetut maksut	Erotus (lopullinen – toteutunut)	%	Siirretyt määrärahat	Peruuntuvat määrärahat
	1	2	3	4 = 2 – 3	5 = 3/2	6	7 = 2 – 3 – 6
01 Talous- ja rahoitusasiat	341	443	389	54	87,76 %	9	46
02 Yritystoiminta	1 210	1 485	1 336	149	89,99 %	123	25
03 Kilpailu	93	104	94	10	90,73 %	9	1
04 Työllisyys- ja sosiaaliasiat	9 163	10 498	10 392	106	98,99 %	75	30
05 Maatalous ja maaseudun kehittäminen	55 269	57 784	56 342	1 442	97,50 %	1 406	35
06 Liikenne ja liikkuminen	1 142	1 217	1 114	103	91,53 %	77	26
07 Ympäristö ja ilmastotoimet	390	379	332	47	87,54 %	24	23
08 Tutkimus	4 117	5 476	4 604	872	84,08 %	861	10
09 Tietoyhteiskunta ja viestimet	1 334	1 741	1 489	252	85,51 %	250	2
10 Suora tutkimustoiminta	396	832	441	391	53,01 %	384	6
11 Meri- ja kalastusasiat	771	812	772	40	95,08 %	5	35
12 Sisämarkkinat	93	104	95	9	91,52 %	8	1
13 Aluepolitiikka	33 317	33 052	32 995	57	99,83 %	51	5
14 Verotus ja tulliliitto	115	133	123	10	92,20 %	9	1
15 Koulutus ja kulttuuri	1 996	2 725	2 414	310	88,62 %	305	5
16 Viestintä	253	279	259	21	92,61 %	17	4
17 Terveys- ja kuluttaja-asiat	596	659	623	37	94,40 %	27	10
18 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue	885	1 014	944	70	93,10 %	40	30
19 Ulkosuhteet	3 385	3 462	3 313	148	95,72 %	66	82
20 Kauppa	104	113	104	8	92,51 %	8	1
21 Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin	1 480	1 583	1 513	71	95,54 %	43	27
22 Laajentuminen	1 013	970	928	42	95,63 %	38	4
23 Humanitaarinen apu	839	1 090	1 068	22	97,96 %	10	12
24 Petostentorjunta	75	83	71	12	85,96 %	7	4
25 Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki	191	221	197	24	89,07 %	21	4
26 Komission hallinto	1 017	1 274	1 063	211	83,45 %	196	15
27 Talousarvio	69	73	60	13	82,01 %	12	1
28 Varainhoidon valvonta	11	13	12	1	91,58 %	1	0
29 Tilastotiedot	124	159	134	25	84,26 %	19	6
30 Eläkkeet ja niihin liittyvät menot	1 278	1 273	1 257	16	98,75 %	0	16
31 Kielipalvelut	393	501	442	60	88,11 %	56	3
32 Energia	1 535	1 087	963	123	88,63 %	44	79
40 Varaukset	100	0	0	0	0,00 %	0	0
90 Muut toimielimet	3 428	4 321	3 512	809	81,27 %	565	245
Yhteensä	126 527	134 960	129 395	5 565	95,88 %	4 768	797

3.   YHTEENVETO TALOUSARVION TULOTOTEUTUMASTA

milj. euroa
Osasto	Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Tulot			Tulot % budjetoiduista	Perimättä
	Alkuperäiset	Lopulliset	Varainhoito-vuonna	Siirretyt	Yhteensä	Varainhoitovuoden saamisista	Siirretyistä saamisista	Yhteensä
1. Omat varat	125 106	118 289	118 111	81	118 193	118 121	43	118 164	99,89 %	29
3. Käytettävissä olevat ylijäämät	0	6 354	6 308	164	6 472	6 308	62	6 370	100,25 %	102
4. Unionin toimielinten ja elinten palveluksessa olevasta henkilöstöstä kertyvät tulot	1 182	1 182	1 206	7	1 213	1 201	6	1 207	102,12 %	6
5. Toimielinten hallinnollisesta toiminnasta kertyvät tulot	56	56	591	18	609	573	14	587	1 048,48 %	22
6. Unionin/yhteisön ohjelmiin ja sopimuksiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset	30	82	2 470	275	2 745	2 313	141	2 454	2 993,28 %	291
7. Viivästyskorot ja sakot	123	733	50	13 893	13 943	(172)	1 355	1 183	161,37 %	12 761
8. Lainat	0	0	37	122	159	1	0	1	195,64 %	159
9. Sekalaiset tulot	30	30	34	10	44	30	4	34	111,86 %	11
Yhteensä	126 527	126 727	128 808	14 572	143 380	128 374	1 626	130 000	102,58 %	13 380

Osasto 1 erittely:   Omat varat

Luku	Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Tulot			Tulot % budjetoiduista	Perimättä
	Alkuperäiset	Lopulliset	Varainhoito-vuonna	Siirretyt	Yhteensä	Varainhoitovuoden saamisista	Siirretyistä saamisista	Yhteensä
11. Sokerimaksut	123	123	132	0	132	132	0	132	106,75 %	0
12. Tullimaksut	16 654	16 544	16 593	81	16 675	16 603	43	16 646	100,62 %	29
13. ALV	13 787	14 126	14 077	0	14 077	14 077	0	14 077	99,65 %	0
14. BKTL	94 542	87 497	87 259	0	87 259	87 259	0	87 259	99,73 %	0
15. Budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestely	0	0	52	0	52	52	0	52		0
16. BKTL-maksuosuuksiin tehtävä vähennys (Alankomaat ja Ruotsi)	0	0	(1)	0	(1)	(1)	0	(1)		0
Yhteensä	125 106	118 289	118 111	81	118 193	118 121	43	118 164	99,89 %	29

Osasto 3 erittely:   Käytettävissä olevat ylijäämät

Luku	Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Tulot			Tulot % budjetoiduista	Perimättä
	Alkuperäiset	Lopulliset	Varainhoito-vuonna	Siirretyt	Yhteensä	Varainhoitovuoden saamisista	Siirretyistä saamisista	Yhteensä
30. Edellisen varainhoitovuoden ylijäämä	0	4 539	4 539	0	4 539	4 539	0	4 539	100,00 %	0
31. ALV-saldot	0	673	680	37	717	680	14	694	103,11 %	23
32. BKTL-saldot	0	1 142	1 135	128	1 263	1 135	48	1 183	103,64 %	80
34. Mukautus jäsenvaltioille, jotka eivät osallistu oikeus- ja sisäasioita koskevaan politiikkaan	0	0	0	0	0	0	0	0		0
35. Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus – mukautukset	0	0	(46)	0	(46)	(46)	0	(46)		0
Yhteensä	0	6 354	6 308	164	6 472	6 308	62	6 370	100,25 %	102

4.   MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN JA MUUTOKSET RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

milj. euroa
	Maksusitoumusmäärärahat						Maksumäärärahat
Rahoituskehyksen otsake	Hyväksytyt määrärahat	Muutokset (siirrot ja lisätalousarviot)	Siirretyt	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Lisäys yhteensä	Hyväksytty yhteensä	Hyväksytyt määrärahat	Muutokset (siirrot ja lisätalousarviot)	Siirretyt	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Lisäys yhteensä	Hyväksytty yhteensä
	1	2	3	4	5 = 3 + 4	6 = 1 + 2 + 5	7	8	9	10	11 = 9 + 10	12 = 7 + 8 + 11
1 Kestävä kasvu	64 501	3	182	2 308	2 490	66 995	53 280	714	281	2 707	2 989	56 982
2 Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	58 659	0	2	2 680	2 682	61 341	56 379	(585)	419	2 675	3 093	58 887
3 Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus	1 822	276	24	169	193	2 291	1 459	255	98	196	294	2 008
4 EU maailmanlaajuisena toimijana	8 754	5	42	287	329	9 088	7 238	(184)	38	274	313	7 366
5 Hallinto	8 173	0	9	785	794	8 967	8 172	1	745	799	1 544	9 716
6 Korvaukset
Yhteensä	141 909	284	259	6 228	6 488	148 681	126 527	200	1 582	6 651	8 233	134 960

5.   MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

milj. euroa
Rahoituskehyksen otsake	Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat	Tehdyt sitoumukset					Siirretyt määrärahat				Peruuntuvat määrärahat
		Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Erikseen päätetyt siirrot	Yhteensä	%	Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Yhteensä	%
	1	2	3	4	5 = 2 + 3 + 4	6 = 5/1	7	8	9 = 7 + 8	10 = 9/1	11	12	13	14 = 11 + 12 + 13	15 = 14/1
1 Kestävä kasvu	66 995	64 065	182	991	65 238	97,38 %	1 317	36	1 353	2,02 %	403	0	0	404	0,60 %
2 Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	61 341	58 577	2	1 328	59 907	97,66 %	1 352	23	1 375	2,24 %	59	0	0	59	0,10 %
3 Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus	2 291	2 048	24	92	2 165	94,50 %	76	41	117	5,12 %	9	0	0	9	0,38 %
4 EU maailmanlaajuisena toimijana	9 088	8 572	42	194	8 808	96,91 %	94	178	272	2,99 %	8	0	0	8	0,09 %
5 Hallinto	8 967	7 941	9	504	8 454	94,28 %	281	22	303	3,38 %	210	0	0	210	2,34 %
6 Korvaukset
Yhteensä	148 681	141 204	259	3 108	144 572	97,24 %	3 120	301	3 420	2,30 %	689	0	0	689	0,46 %

6.   MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

milj. euroa
Rahoituskehyksen otsake	Hyväksytyt maksumäärärahat	Suoritetut maksut					Siirretyt määrärahat					Peruuntuvat määrärahat
		Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Automaattiset siirrot	Erikseen päätetyt siirrot	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Yhteensä	%	Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Yhteensä	%
	1	2	3	4	5 = 2 + 3 + 4	6 = 5/1	7	8	9	10 = 7 + 8 + 9	11 = 10/1	12	13	14	15 = 12 + 13 + 14	16 = 15/1
1 Kestävä kasvu	56 982	53 658	235	839	54 732	96,05 %	131	53	1 868	2 051	3,60 %	153	47	0	199	0,35 %
2 Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	58 887	55 646	391	1 337	57 374	97,43 %	32	46	1 338	1 416	2,40 %	70	27	0	97	0,16 %
3 Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus	2 008	1 636	92	99	1 827	91,00 %	9	38	97	144	7,17 %	31	6	0	37	1,83 %
4 EU maailmanlaajuisena toimijana	7 366	6 902	19	181	7 102	96,42 %	27	25	93	145	1,97 %	99	19	0	118	1,61 %
5 Hallinto	9 716	7 304	614	442	8 359	86,03 %	637	22	352	1 012	10,41 %	209	131	5	345	3,55 %
6 Korvaukset
Yhteensä	134 960	125 145	1 352	2 898	129 395	95,88 %	835	185	3 748	4 768	3,53 %	562	230	5	797	0,59 %

7.   MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN MUUTOKSET RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

milj. euroa
	Maksattamatta olevat sitoumukset edellisen varainhoitovuoden lopussa				Varainhoitovuoden sitoumukset
Rahoituskehyksen otsake	Edellisiltä varainhoitovuosilta siirretyt sitoumukset	Puretut sitoumukset / uudelleenarvostukset / peruutukset	Maksut	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa	Varainhoitovuoden aikana tehdyt sitoumukset	Maksut	Sellaisten sitoumusten peruutukset, joita ei voida siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa yhteensä
1 Kestävä kasvu	150 467	(1 262)	(48 945)	100 259	65 238	(5 786)	(3)	59 448	159 707
2 Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	22 963	(193)	(11 687)	11 083	59 907	(45 687)	0	14 220	25 302
3 Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus	1 911	(118)	(555)	1 237	2 165	(1 272)	0	893	2 130
4 EU maailmanlaajuisena toimijana	18 332	(469)	(4 740)	13 123	8 808	(2 363)	(1)	6 444	19 567
5 Hallinto	722	(77)	(631)	14	8 454	(7 728)	(4)	722	737
6 Korvaukset
Yhteensä	194 395	(2 120)	(66 559)	125 717	144 572	(62 836)	(9)	81 727	207 443

8.   MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN ALKUPERÄVUODEN MUKAAN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

milj. euroa
Rahoituskehyksen otsake	< 2005	2005	2006	2007	2008	2009	2010	2011	Yhteensä
1 Kestävä kasvu	820	998	10 089	984	7 997	29 501	49 870	59 448	159 707
2 Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	42	32	928	91	180	1 237	8 573	14 220	25 302
3 Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus	16	14	21	80	172	401	534	893	2 130
4 EU maailmanlaajuisena toimijana	783	357	986	1 093	2 097	3 180	4 627	6 444	19 567
5 Hallinto	0	0	0	0	0	0	14	722	737
Yhteensä	1 661	1 401	12 024	2 247	10 446	34 319	63 618	81 727	207 443

9.   MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN JA MUUTOKSET TOIMINTALOHKOITTAIN

milj. euroa
Toimintalohko	Maksusitoumusmäärärahat						Maksumäärärahat
	Hyväksytyt määrärahat	Muutokset (siirrot ja lisätalousarviot)	Siirretyt määrärahat	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Lisäys yhteensä	Hyväksytty yhteensä	Hyväksytyt määrärahat	Muutokset (siirrot ja lisätalousarviot)	Siirretyt määrärahat	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Lisäys yhteensä	Hyväksytty yhteensä
	1	2	3	4	5 = 3 + 4	6 = 1 + 2 + 5	7	8	9	10	11 = 9 + 10	12 = 7 + 8 + 11
01 Talous- ja rahoitusasiat	524	(122)	0	13	13	416	341	26	54	22	76	443
02 Yritystoiminta	1 056	(1)	0	119	119	1 174	1 210	95	33	146	180	1 485
03 Kilpailu	93	(2)	0	5	5	96	93	(2)	8	5	13	104
04 Työllisyys- ja sosiaaliasiat	11 398	255	19	16	35	11 689	9 163	1 283	36	15	51	10 498
05 Maatalous ja maaseudun kehittäminen	57 292	0	0	2 667	2 667	59 960	55 269	(510)	357	2 667	3 024	57 784
06 Liikenne ja liikkuminen	1 547	1	0	115	115	1 663	1 142	(110)	66	119	185	1 217
07 Ympäristö ja ilmastotoimet	471	0	0	21	21	492	390	(44)	17	16	33	379
08 Tutkimus	5 335	0	0	849	849	6 184	4 117	130	29	1 199	1 228	5 476
09 Tietoyhteiskunta ja viestimet	1 539	(3)	0	248	248	1 784	1 334	101	17	289	305	1 741
10 Suora tutkimustoiminta	395	0	0	484	484	879	396	(7)	39	403	443	832
11 Meri- ja kalastusasiat	1 001	23	2	2	4	1 028	771	0	38	2	40	812
12 Sisämarkkinat	95	2	0	3	3	100	93	2	6	3	9	104
13 Aluepolitiikka	40 383	141	21	4	25	40 549	33 317	(346)	77	4	81	33 052
14 Verotus ja tulliliitto	142	(3)	0	4	4	143	115	6	8	4	12	133
15 Koulutus ja kulttuuri	2 429	(6)	0	514	514	2 937	1 996	145	20	563	583	2 725
16 Viestintä	273	1	0	6	6	280	253	8	13	5	18	279
17 Terveys- ja kuluttaja-asiat	692	(23)	0	36	36	705	596	(8)	35	36	71	659
18 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue	1 210	42	24	62	86	1 339	885	24	31	75	106	1 014
19 Ulkosuhteet	4 315	45	31	118	149	4 508	3 385	(75)	43	109	152	3 462
20 Kauppa	105	0	0	3	3	109	104	0	5	3	8	113
21 Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin	1 542	81	6	121	127	1 749	1 480	(47)	31	119	150	1 583
22 Laajentuminen	1 123	(5)	0	44	44	1 163	1 013	(94)	7	44	52	970
23 Humanitaarinen apu	878	256	0	14	14	1 149	839	234	5	12	17	1 090
24 Petostentorjunta	82	0	0	0	0	81	75	1	7	0	7	83
25 Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki	191	2	0	10	10	203	191	2	18	10	28	221
26 Komission hallinto	1 019	4	0	108	108	1 131	1 017	10	134	112	246	1 274
27 Talousarvio	69	(12)	0	6	6	64	69	(12)	8	6	15	73
28 Varainhoidon valvonta	11	0	0	1	1	12	11	0	1	1	2	13
29 Tilastotiedot	145	(5)	0	17	17	157	124	10	7	18	25	159
30 Eläkkeet ja niihin liittyvät menot	1 278	(5)	0	0	0	1 273	1 278	(5)	0	0	0	1 273
31 Kielipalvelut	393	(2)	0	83	83	474	393	(2)	28	83	110	501
32 Energia	700	1	146	42	188	889	1 535	(518)	15	54	70	1 087
40 Varaukset	754	(383)	0	0	0	371	100	(100)	0	0	0	0
90 Muut toimielimet	3 428	0	9	493	502	3 930	3 428	0	388	504	893	4 321
Yhteensä	141 909	284	259	6 228	6 488	148 681	126 527	200	1 582	6 651	8 233	134 960

10.   MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN TOIMINTALOHKOITTAIN

milj. euroa
Toimintalohko	Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat	Tehdyt sitoumukset					Siirretyt määrärahat				Peruuntuvat määrärahat
		Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Erikseen päätetyt siirrot	Yhteensä	%	Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Yhteensä	%
	1	2	3	4	5 = 2 + 3 + 4	6 = 5/1	7	8	9 = 7 + 8	10 = 9/1	11	12	13	14 = 11 + 12 + 13	15 = 14/1
01 Talous- ja rahoitusasiat	416	403	0	11	414	99,55 %	2	0	2	0,41 %	0	0	0	0	0,05 %
02 Yritystoiminta	1 174	1 053	0	61	1 113	94,87 %	58	0	58	4,94 %	2	0	0	2	0,19 %
03 Kilpailu	96	91	0	3	94	97,65 %	2	0	2	2,28 %	0	0	0	0	0,07 %
04 Työllisyys- ja sosiaaliasiat	11 689	11 612	19	7	11 638	99,57 %	9	34	42	0,36 %	8	0	0	8	0,07 %
05 Maatalous ja maaseudun kehittäminen	59 960	57 257	0	1 322	58 579	97,70 %	1 345	0	1 345	2,24 %	36	0	0	36	0,06 %
06 Liikenne ja liikkuminen	1 663	1 545	0	64	1 609	96,79 %	51	0	51	3,08 %	2	0	0	2	0,12 %
07 Ympäristö ja ilmastotoimet	492	466	0	11	478	97,08 %	10	0	10	2,02 %	4	0	0	4	0,90 %
08 Tutkimus	6 184	5 334	0	396	5 730	92,67 %	453	0	453	7,33 %	0	0	0	0	0,01 %
09 Tietoyhteiskunta ja viestimet	1 784	1 535	0	102	1 637	91,75 %	146	0	146	8,21 %	1	0	0	1	0,04 %
10 Suora tutkimustoiminta	879	395	0	79	474	53,90 %	405	0	405	46,09 %	0	0	0	0	0,01 %
11 Meri- ja kalastusasiat	1 028	996	2	1	999	97,13 %	1	23	24	2,35 %	5	0	0	5	0,51 %
12 Sisämarkkinat	100	96	0	2	98	98,21 %	1	0	1	1,47 %	0	0	0	0	0,32 %
13 Aluepolitiikka	40 549	40 472	21	2	40 495	99,87 %	2	40	41	0,10 %	12	0	0	12	0,03 %
14 Verotus ja tulliliitto	143	139	0	2	141	98,01 %	3	0	3	1,78 %	0	0	0	0	0,21 %
15 Koulutus ja kulttuuri	2 937	2 422	0	297	2 720	92,58 %	217	0	217	7,40 %	0	0	0	0	0,02 %
16 Viestintä	280	271	0	3	274	97,71 %	3	0	3	0,96 %	4	0	0	4	1,32 %
17 Terveys- ja kuluttaja-asiat	705	653	0	21	674	95,61 %	15	0	15	2,12 %	16	0	0	16	2,27 %
18 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue	1 339	1 244	24	40	1 308	97,74 %	22	3	25	1,86 %	5	0	0	5	0,40 %
19 Ulkosuhteet	4 508	4 312	31	72	4 415	97,93 %	46	44	90	2,00 %	3	0	0	3	0,07 %
20 Kauppa	109	105	0	2	106	98,01 %	1	0	1	1,22 %	1	0	0	1	0,77 %
21 Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin	1 749	1 495	6	111	1 612	92,16 %	10	127	136	7,80 %	1	0	0	1	0,04 %
22 Laajentuminen	1 163	1 110	0	9	1 119	96,29 %	35	8	43	3,70 %	0	0	0	0	0,01 %
23 Humanitaarinen apu	1 149	1 131	0	8	1 139	99,19 %	6	0	6	0,55 %	3	0	0	3	0,26 %
24 Petostentorjunta	81	77	0	0	77	95,16 %	0	0	0	0,02 %	4	0	0	4	4,82 %
25 Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki	203	193	0	5	198	97,72 %	4	0	4	2,09 %	0	0	0	0	0,20 %
26 Komission hallinto	1 131	1 020	0	61	1 081	95,61 %	47	0	47	4,16 %	3	0	0	3	0,23 %
27 Talousarvio	64	57	0	4	61	94,91 %	3	0	3	4,17 %	1	0	0	1	0,92 %
28 Varainhoidon valvonta	12	11	0	0	12	96,94 %	0	0	0	2,74 %	0	0	0	0	0,32 %
29 Tilastotiedot	157	137	0	9	146	93,06 %	7	0	7	4,58 %	4	0	0	4	2,37 %
30 Eläkkeet ja niihin liittyvät menot	1 273	1 257	0	0	1 257	98,75 %	0	0	0	0,00 %	16	0	0	16	1,25 %
31 Kielipalvelut	474	390	0	50	440	92,98 %	33	0	33	6,89 %	1	0	0	1	0,13 %
32 Energia	889	698	146	16	860	96,75 %	26	0	26	2,96 %	3	0	0	3	0,29 %
40 Varaukset	371	0	0	0	0	0,00 %	0	0	0	0,00 %	371	0	0	371	100,00 %
90 Muut toimielimet	3 930	3 225	9	336	3 570	90,83 %	156	22	178	4,53 %	182	0	0	182	4,64 %
Yhteensä	148 681	141 204	259	3 108	144 572	97,24 %	3 120	301	3 420	2,30 %	689	0	0	689	0,46 %

11.   MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN TOIMINTALOHKOITTAIN

milj. euroa
Toimintalohko	Hyväksytyt maksumäärä- rahat	Suoritetut maksut					Siirretyt määrärahat					Peruuntuvat määrärahat
		Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Automaattiset siirrot	Erikseen päätetyt siirrot	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Yhteensä	%	Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Yhteensä	%
	1	2	3	4	5 = 2 + 3 + 4	6 = 5/1	7	8	9	10 = 7 + 8 + 9	11 = 10/1	12	13	14	15 = 12 + 13 + 14	16 = 15/1
01 Talous- ja rahoitusasiat	443	330	40	20	389	87,76 %	6	0	2	9	1,92 %	31	14	0	46	10,32 %
02 Yritystoiminta	1 485	1 271	22	43	1 336	89,99 %	20	0	103	123	8,29 %	14	12	0	25	1,71 %
03 Kilpailu	104	85	7	2	94	90,73 %	6	0	3	9	8,53 %	0	1	0	1	0,74 %
04 Työllisyys- ja sosiaaliasiat	10 498	10 354	32	7	10 392	98,99 %	17	50	8	75	0,72 %	26	4	0	30	0,29 %
05 Maatalous ja maaseudun kehitt.	57 784	54 663	349	1 330	56 342	97,50 %	25	45	1 337	1 406	2,43 %	27	8	0	35	0,06 %
06 Liikenne ja liikkuminen	1 217	1 001	64	48	1 114	91,53 %	6	0	71	77	6,33 %	25	1	0	26	2,15 %
07 Ympäristö ja ilmastotoimet	379	307	14	10	332	87,54 %	18	0	6	24	6,33 %	21	2	0	23	6,13 %
08 Tutkimus	5 476	4 217	23	364	4 604	84,08 %	26	0	835	861	15,73 %	4	7	0	10	0,19 %
09 Tietoyhteiskunta ja viestimet	1 741	1 422	15	52	1 489	85,51 %	13	0	236	250	14,35 %	1	2	0	2	0,14 %
10 Suora tutkimustoiminta	832	343	35	63	441	53,01 %	44	0	341	384	46,22 %	2	4	0	6	0,77 %
11 Meri- ja kalastusasiat	812	750	21	1	772	95,08 %	3	1	1	5	0,64 %	18	17	0	35	4,28 %
12 Sisämarkkinat	104	89	5	1	95	91,52 %	6	0	2	8	7,56 %	0	1	0	1	0,92 %
13 Aluepolitiikka	33 052	32 917	76	2	32 995	99,83 %	11	38	2	51	0,16 %	4	1	0	5	0,02 %
14 Verotus ja tulliliitto	133	114	7	1	123	92,20 %	7	0	3	9	7,03 %	0	1	0	1	0,77 %
15 Koulutus ja kulttuuri	2 725	2 126	15	273	2 414	88,62 %	15	0	290	305	11,21 %	0	5	0	5	0,18 %
16 Viestintä	279	246	11	2	259	92,61 %	14	0	3	17	6,09 %	2	2	0	4	1,30 %
17 Terveys- ja kuluttaja-asiat	659	572	31	20	623	94,40 %	11	0	16	27	4,07 %	5	5	0	10	1,53 %
18 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue	1 014	876	25	43	944	93,10 %	8	0	31	40	3,95 %	24	6	0	30	2,95 %
19 Ulkosuhteet	3 462	3 243	12	59	3 313	95,72 %	10	6	50	66	1,91 %	51	32	0	82	2,37 %
20 Kauppa	113	99	4	1	104	92,51 %	4	2	2	8	6,69 %	0	1	0	1	0,80 %
21 Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin	1 583	1 393	11	108	1 513	95,54 %	16	17	11	43	2,73 %	7	20	0	27	1,74 %
22 Laajentuminen	970	914	3	10	928	95,63 %	4	0	34	38	3,95 %	0	4	0	4	0,43 %
23 Humanitaarinen apu	1 090	1 054	5	9	1 068	97,96 %	6	0	3	10	0,90 %	12	0	0	12	1,14 %
24 Petostentorjunta	83	66	5	0	71	85,96 %	6	1	0	7	8,93 %	3	2	0	4	5,11 %
25 Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki	221	178	15	4	197	89,07 %	15	0	5	21	9,28 %	0	3	0	4	1,65 %
26 Komission hallinto	1 274	893	122	47	1 063	83,45 %	130	2	65	196	15,37 %	3	12	0	15	1,18 %
27 Talousarvio	73	49	8	3	60	82,01 %	8	0	4	12	16,29 %	1	1	0	1	1,71 %
28 Varainhoidon valvonta	13	11	1	0	12	91,58 %	1	0	0	1	7,29 %	0	0	0	0	1,13 %
29 Tilastotiedot	159	125	5	4	134	84,26 %	5	0	14	19	12,19 %	4	2	0	6	3,55 %
30 Eläkkeet ja vast. menot	1 273	1 257	0	0	1 257	98,75 %	0	0	0	0	0,00 %	16	0	0	16	1,25 %
31 Kielipalvelut	501	373	25	43	442	88,11 %	17	0	39	56	11,23 %	1	3	0	3	0,67 %
32 Energia	1 087	934	14	16	963	88,63 %	6	0	39	44	4,08 %	78	2	0	79	7,28 %
40 Varaukset	0	0	0	0	0	0,00 %	0	0	0	0	0,00 %	0	0	0	0	0,00 %
90 Muut toimielimet	4 321	2 873	330	308	3 512	81,27 %	351	22	192	565	13,07 %	182	58	5	245	5,66 %
Yhteensä	134 960	125 145	1 352	2 898	129 395	95,88 %	835	185	3 748	4 768	3,53 %	562	230	5	797	0,59 %

12.   MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN MUUTOKSET TOIMINTALOHKOITTAIN

milj. euroa
Toimintalohko	Maksattamatta olevat sitoumukset edellisen varainhoitovuoden lopussa				Varainhoitovuoden sitoumukset				Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa yhteensä
	Edellisiltä varainhoitovuosilta siirretyt sitoumukset	Puretut sitoumukset / uudelleenarvostukset / peruutukset	Maksut	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa	Varainhoitovuoden aikana tehdyt sitoumukset	Maksut	Sellaisten sitoumusten peruutukset, joita ei voida siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa
01 Talous- ja rahoitusasiat	581	(24)	(175)	382	414	(214)	0	200	582
02 Yritystoiminta	2 414	(36)	(963)	1 415	1 113	(373)	0	740	2 155
03 Kilpailu	8	(1)	(7)	0	94	(87)	0	7	7
04 Työllisyys- ja sosiaaliasiat	28 673	(250)	(9 999)	18 424	11 638	(394)	0	11 245	29 669
05 Maatalous ja maaseudun keh.	20 197	(76)	(10 833)	9 288	58 579	(45 509)	0	13 070	22 358
06 Liikenne ja liikkuminen	2 468	(154)	(894)	1 420	1 609	(220)	0	1 389	2 809
07 Ympäristö ja ilmastotoimet	783	(30)	(199)	554	478	(133)	0	344	898
08 Tutkimus	8 222	(147)	(2 910)	5 165	5 730	(1 694)	(2)	4 035	9 200
09 Tietoyhteiskunta ja viestimet	2 157	(35)	(767)	1 355	1 637	(722)	0	914	2 269
10 Suora tutkimustoiminta	163	(12)	(93)	58	474	(348)	0	125	184
11 Meri- ja kalastusasiat	1 877	(42)	(521)	1 314	999	(251)	0	748	2 062
12 Sisämarkkinat	20	(1)	(16)	3	98	(80)	0	19	22
13 Aluepolitiikka	101 474	(561)	(31 994)	68 919	40 495	(1 001)	0	39 494	108 413
14 Verotus ja tulliliitto	76	(2)	(51)	22	141	(71)	0	69	92
15 Koulutus ja kulttuuri	1 698	(82)	(707)	909	2 720	(1 708)	0	1 012	1 921
16 Viestintä	123	(16)	(83)	24	274	(176)	0	98	122
17 Terveys- ja kuluttaja-asiat	724	(58)	(312)	355	674	(311)	0	363	718
18 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue	1 282	(51)	(267)	964	1 308	(678)	0	631	1 595
19 Ulkosuhteet	9 380	(249)	(2 229)	6 901	4 415	(1 085)	0	3 330	10 232
20 Kauppa	19	(1)	(12)	6	106	(93)	0	13	20
21 Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin	3 276	(94)	(971)	2 211	1 612	(542)	0	1 070	3 281
22 Laajentuminen	2 766	(93)	(766)	1 907	1 119	(162)	0	957	2 864
23 Humanitaarinen apu	621	(24)	(369)	229	1 139	(699)	0	441	670
24 Petostentorjunta	32	(4)	(16)	12	77	(56)	0	22	34
25 Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki	20	(3)	(17)	1	198	(180)	0	18	19
26 Komission hallinto	179	(14)	(156)	10	1 081	(907)	0	174	184
27 Talousarvio	8	(1)	(8)	0	61	(52)	0	9	9
28 Varainhoidon valvonta	1	0	(1)	0	12	(11)	0	1	1
29 Tilastotiedot	108	(5)	(50)	53	146	(84)	0	62	115
30 Eläkkeet ja vast. menot	0	0	0	0	1 257	(1 257)	0	0	0
31 Kielipalvelut	28	(3)	(25)	0	440	(417)	0	24	24
32 Energia	4 672	(47)	(820)	3 805	860	(143)	0	717	4 522
90 Muut toimielimet	344	(2)	(330)	12	3 570	(3 181)	(3)	385	397
Yhteensä	194 395	(2 120)	(66 559)	125 717	144 572	(62 836)	(9)	81 727	207 443

13.   MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN ALKUPERÄVUODEN MUKAAN TOIMINTALOHKOITTAIN

milj. euroa
Toimintalohko	< 2005	2005	2006	2007	2008	2009	2010	2011	Yhteensä
01 Talous- ja rahoitusasiat	0	11	43	10	5	113	200	200	582
02 Yritystoiminta	9	9	10	27	179	222	959	740	2 155
03 Kilpailu	0	0	0	0	0	0	0	7	7
04 Työllisyys- ja sosiaaliasiat	109	333	2 029	62	984	5 209	9 697	11 245	29 669
05 Maatalous ja maaseudun kehittäminen	6	1	631	0	30	828	7 790	13 070	22 358
06 Liikenne ja liikkuminen	24	21	45	161	152	400	618	1 389	2 809
07 Ympäristö ja ilmastotoimet	3	13	23	78	111	156	172	344	898
08 Tutkimus	157	96	204	370	736	1 413	2 189	4 035	9 200
09 Tietoyhteiskunta ja viestimet	12	13	20	75	196	363	676	914	2 269
10 Suora tutkimustoiminta	0	1	5	2	11	15	24	125	184
11 Meri- ja kalastusasiat	33	18	275	10	28	302	649	748	2 062
12 Sisämarkkinat	0	0	0	0	0	0	3	19	22
13 Aluepolitiikka	681	579	8 004	159	5 532	20 317	33 647	39 494	108 413
14 Verotus ja tulliliitto	0	0	0	0	2	5	16	69	92
15 Koulutus ja kulttuuri	4	3	4	78	177	238	405	1 012	1 921
16 Viestintä	0	0	0	0	1	3	20	98	122
17 Terveys- ja kuluttaja-asiat	11	2	10	14	50	92	175	363	718
18 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue	1	9	7	57	142	345	403	631	1 595
19 Ulkosuhteet	406	135	421	750	1 149	1 658	2 382	3 330	10 232
20 Kauppa	0	0	0	0	0	2	4	13	20
21 Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin	118	87	118	145	344	586	812	1 070	3 281
22 Laajentuminen	45	42	116	185	385	453	682	957	2 864
23 Humanitaarinen apu	0	0	1	2	12	41	172	441	670
24 Petostentorjunta	0	0	0	1	1	3	6	22	34
25 Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki	0	0	0	0	0	0	1	18	19
26 Komission hallinto	0	0	0	0	1	0	9	174	184
27 Talousarvio	0	0	0	0	0	0	0	9	9
28 Varainhoidon valvonta	0	0	0	0	0	0	0	1	1
29 Tilastotiedot	2	1	3	3	2	10	31	62	115
30 Eläkkeet ja niihin liittyvät menot	0	0	0	0	0	0	0	0	0
31 Kielipalvelut	0	0	0	0	0	0	0	24	24
32 Energia	42	28	56	55	216	1 545	1 863	717	4 522
90 Muut toimielimet	0	0	0	0	0	0	12	385	397
Yhteensä	1 661	1 401	12 024	2 247	10 446	34 319	63 618	81 727	207 443

14.   YHTEENVETO TALOUSARVION TULOTOTEUTUMASTA TOIMIELIMITTÄIN

milj. euroa
Toimielin	Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Tulot			Tulot % budjetoiduista	Perimättä
	Alkuperäiset	Lopulliset	Varainhoito-vuonna	Siirretyt	Yhteensä	Varainhoitovuoden saamisista	Siirretyistä saamisista	Yhteensä
Euroopan parlamentti	125	125	170	29	200	169	4	173	139,02 %	26
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	49	49	121	8	129	111	7	118	240,35 %	11
Komissio	126 236	126 436	128 119	14 535	142 654	127 697	1 615	129 312	102,27 %	13 342
Unionin tuomioistuin	44	44	45	0	45	44	0	44	102,26 %	0
Tilintarkastustuomioistuin	21	21	20	0	20	20	0	20	94,14 %	0
Talous- ja sosiaalikomitea	11	11	16	0	16	16	0	16	138,47 %	0
Alueiden komitea	8	8	21	0	21	21	0	21	262,06 %	0
Oikeusasiamies	1	1	1	0	1	1	0	1	99,52 %	0
Euroopan tietosuojavaltuutettu	1	1	1	0	1	1	0	1	69,15 %	0
Euroopan ulkosuhdehallinto	32	32	295	0	295	295	0	295	917,61 %	0
Yhteensä	126 527	126 727	128 808	14 572	143 380	128 374	1 626	130 000	102,58 %	13 380

15.   MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN

Maksusitoumusmäärärahat

milj. euroa
Toimielin	Hyväksytyt maksusitou-musmäärärahat	Tehdyt sitoumukset					Siirretyt määrärahat				Peruuntuvat määrärahat
		Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Erikseen päätetyt siirrot	Yhteensä	%	Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Yhteensä	%
	1	2	3	4	5 = 2 + 3 + 4	6=5/1	7	8	9 = 7 + 8	10 = 9/1	11	12	13	14 = 11 + 12 + 13	15 = 14/1
Euroopan parlamentti	1 820	1 570	9	24	1 603	88,11 %	101	22	123	6,74 %	94	0	0	94	5,15 %
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	647	507	0	47	554	85,51 %	37	0	37	5,77 %	56	0	0	56	8,71 %
Komissio	144 751	137 979	250	2 772	141 002	97,41 %	2 964	279	3 242	2,24 %	507	0	0	507	0,35 %
Unionin tuomioistuin	344	336	0	2	338	98,11 %	1	0	1	0,34 %	5	0	0	5	1,55 %
Tilintarkastustuomioistuin	145	134	0	0	135	92,81 %	0	0	0	0,30 %	10	0	0	10	6,89 %
Talous- ja sosiaalikomitea	132	123	0	3	125	95,20 %	0	0	0	0,30 %	6	0	0	6	4,50 %
Alueiden komitea	96	82	0	12	94	97,76 %	0	0	0	0,02 %	2	0	0	2	2,22 %
Oikeusasiamies	9	9	0	0	9	92,54 %	0	0	0	0,00 %	1	0	0	1	7,46 %
Euroopan tietosuojavaltuutettu	8	7	0	0	7	89,31 %	0	0	0	0,00 %	1	0	0	1	10,69 %
Euroopan ulkosuhdehallinto	729	457	0	249	706	96,82 %	16	0	16	2,19 %	7	0	0	7	0,99 %
Yhteensä	148 681	141 204	259	3 108	144 572	97,24 %	3 120	301	3 420	2,30 %	689	0	0	689	0,46 %

Maksumäärärahat

milj. euroa
Toimielin	Hyväksytyt maksumäärärahat	Suoritetut maksut					Siirretyt määrärahat					Peruuntuvat määrärahat
		Varainhoitovuoden määrärahoista	Siir. määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Automaattiset siirrot	Erikseen päätetyt siirrot	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Yhteensä	%	Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Yhteensä	%
	1	2	3	4	5 = 2 + 3 + 4	6 = 5/1	7	8	9	10 = 7 + 8 + 9	11 = 10/1	12	13	14	15 = 12 + 13 + 14	16 = 15/1
Euroopan parlamentti	2 060	1 348	207	25	1 580	76,72 %	223	22	109	353	17,14 %	94	33	0	126	6,14 %
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	699	465	40	41	547	78,26 %	41	0	44	86	12,29 %	56	10	0	66	9,45 %
Komissio	130 639	122 272	1 021	2 590	125 883	96,36 %	484	163	3 557	4 203	3,22 %	380	172	0	552	0,42 %
Unionin tuomioistuin	361	318	15	2	334	92,62 %	18	0	1	19	5,36 %	5	2	0	7	2,02 %
Tilintarkastustuomioistuin	161	121	15	0	137	84,64 %	13	0	0	14	8,41 %	10	1	0	11	6,95 %
Talous- ja sosiaalikomitea	142	115	7	3	126	88,83 %	7	0	1	8	5,71 %	6	2	0	8	5,46 %
Alueiden komitea	103	73	6	12	91	88,39 %	9	0	0	9	8,51 %	2	1	0	3	3,10 %
Oikeusasiamies	10	8	0	0	9	85,89 %	1	0	0	1	6,55 %	1	0	0	1	7,56 %
Euroopan tietosuojavaltuutettu	9	6	1	0	7	74,86 %	1	0	0	1	10,49 %	1	1	0	1	14,65 %
Euroopan tietosuojavaltuutettu Euroopan ulkosuhdehallinto	777	419	38	225	682	87,80 %	38	0	36	74	9,56 %	7	9	5	21	2,65 %
Yhteensä	134 960	125 145	1 352	2 898	129 395	95,88 %	835	185	3 748	4 768	3,53 %	562	230	5	797	0,59 %

16.   ERILLISVIRASTOJEN TULOT: TALOUSARVIOENNUSTEET, SAAMISET JA TOTEUTUNEET TULOT

milj. euroa
Virasto	Talousarvioon otetut tulot	Vahvistetut saamiset	Toteutuneet tulot	Perimättä	Rahoitus komission toiminta-lohkosta
Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto	4	4	4	0	06
Euroopan lentoturvallisuusvirasto	139	111	111	0	06
Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex)	118	119	119	0	18
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus	19	19	18	1	15
Euroopan poliisiakatemia	8	9	9	0	18
Euroopan kemikaalivirasto	35	38	38	0	02
Euroopan tautienehkäisy ja -valvontakeskus	57	57	57	0	17
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus	16	16	16	0	18
Euroopan pankkiviranomainen	13	13	13	0	12
Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen	11	9	9	0	12
Euroopan ympäristökeskus	62	45	44	0	07
Euroopan poliisivirasto	85	85	85	0	18
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen	17	17	17	0	12
Yhteisön kalastuksenvalvontavirasto	12	12	12	0	11
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen	76	76	76	0	17
Euroopan tasa-arvoinstituutti	8	8	8	0	04
Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen	8	39	39	0	06
Fusion for Energy -yhteisyritys	242	279	243	36	08
Eurojust	32	31	31	0	18
Euroopan meriturvallisuusvirasto	57	53	53	0	06
Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto	166	176	176	0	12
Euroopan lääkevirasto	209	220	199	21	17
Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto	8	8	8	0	09
Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin – Virasto	1	1	1	0	09
Euroopan perusoikeusvirasto	22	22	22	0	18
Euroopan rautatievirasto	26	25	25	0	06
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto.	15	15	15	0	04
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti	16	10	10	0	15
Euroopan unionin elinten käännöskeskus	51	47	43	4	15
Euroopan koulutussäätiö	20	20	20	0	15
Yhteisön kasvilajikevirasto	13	13	13	0	17
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö	21	21	21	0	04
Koulutus-, audiovisuaali- ja kulttuurialan toimeenpanovirasto	50	50	50	0	15
Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto	16	16	16	0	06
Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto	36	36	36	0	08
Tutkimuksen toimeenpanovirasto	39	39	39	0	08
Terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto	7	7	7	0	17
Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto	10	10	10	0	06
Yhteensä	1 744	1 773	1 710	63

milj. euroa
Tulolaji	Talousarvioon otetut tulot	Vahvistetut saamiset	Toteutuneet tulot	Perimättä
Euroopan komission avustus	1 119	1 137	1 137	0
Maksutulot	441	457	437	19
Muut tulot	184	180	136	44
Yhteensä	1 744	1 773	1 710	63

17.   MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHAT VIRASTOITTAIN

milj. euroa
Virasto	Maksusitoumusmäärärahat			Maksumäärärahat
	Määrärahat	Tehdyt sitoumukset	Siirretyt määrärahat	Määrärahat	Suoritetut maksut	Siirretyt määrärahat
Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto	5	3	0	6	4	1
Euroopan lentoturvallisuusvirasto	150	122	26	162	103	55
Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex)	121	119	0	145	100	39
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus	21	21	0	21	18	2
Euroopan poliisiakatemia	10	10	0	11	8	2
Euroopan kemikaalivirasto	93	89	0	105	85	15
Euroopan tautienehkäisy ja -valvontakeskus	57	55	0	72	58	11
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus	17	16	0	17	16	1
Euroopan pankkiviranomainen	13	9	0	13	7	2
Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen	11	7	0	11	6	0
Euroopan ympäristökeskus	71	46	25	75	43	31
Euroopan poliisivirasto	87	82	0	107	84	17
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen	17	13	0	17	11	2
Yhteisön kalastuksenvalvontavirasto	13	13	0	13	12	1
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen	78	77	0	87	72	13
Euroopan tasa-arvoinstituutti	8	7	0	10	5	3
Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen	77	33	44	56	21	34
Fusion for Energy -yhteisyritys	649	647	1	298	255	40
Eurojust	35	31	2	41	31	7
Euroopan meriturvallisuusvirasto	58	55	1	59	50	2
Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto	387	151	0	422	149	32
Euroopan lääkevirasto	212	202	3	254	205	39
Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto	8	8	0	10	9	1
Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin – Virasto	1	1	0	1	1	0
Euroopan perusoikeusvirasto	21	20	1	28	21	7
Euroopan rautatievirasto	26	25	0	32	26	4
Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto	16	14	1	20	14	4
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti	26	24	0	16	7	5
Euroopan unionin elinten käännöskeskus	51	42	0	55	43	4
Euroopan koulutussäätiö	21	20	0	21	20	1
Yhteisön kasvilajikevirasto	14	13	0	14	12	0
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö	21	20	0	24	20	4
Koulutus-, audiovisuaali- ja kulttuurialan toimeenpanovirasto	50	50	0	56	50	6
Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto	16	15	0	18	15	1
Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto	36	35	0	37	34	2
Tutkimuksen toimeenpanovirasto	39	38	0	43	37	3
Terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto	7	7	0	8	7	1
Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto	10	10	0	11	10	1
Yhteensä	2 553	2 149	107	2 397	1 670	394

Menolaji	Maksusitoumusmäärärahat			Maksumäärärahat
	Määrärahat	Tehdyt sitoumukset	Siirretyt määrärahat	Määrärahat	Suoritetut maksut	Siirretyt määrärahat
Henkilöstö	757	727	4	773	720	21
Hallintomenot	274	260	4	361	265	76
Toimintamenot	1 522	1 162	99	1 263	684	297
Yhteensä	2 553	2 149	107	2 397	1 670	394

18.   TALOUSARVION TOTEUTUMA (SISÄLTÄÄ ERILLISVIRASTOT)

milj. euroa
	Euroopan Unioni	Erillisvirastot	Virastoavustuksen eliminointi	Yhteensä
Varainhoitovuoden tulot	130 000	1 710	(1 137)	130 573
Maksut varainhoitovuoden määrärahoista	(128 043)	(1 451)	1 137	(128 357)
Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat	(1 020)	(394)	0	(1 413)
Varainhoitovuodelta n – 1 siirretyt käyttämättä jääneet määrärahat, jotka on peruutettu	457	167	0	624
Valuuttakurssierot varainhoitovuonna	97	(2)	0	96
Talousarvion toteutuma	1 492	31	0	1 523

KONSOLIDOITUUN SELVITYKSEEN TALOUSARVION TOTEUTTAMISESTA LIITETIEDOT

1.   BUDJETTIPERIAATTEET, TALOUSARVION RAKENNE JA MÄÄRÄRAHAT

1.1   OIKEUSPERUSTA JA VARAINHOITOASETUS

Talousarviokirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2007 (EYVL L 248, 16.9.2002) ja kyseisen asetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002. Yleinen talousarvio on unionin rahoitussuunnittelun tärkein väline. Se on vuosittain laadittava asiakirja, jossa vahvistetaan unionin tulot ja menot.

Komissio laatii joka vuosi arvion kaikkien toimielinten tuloista ja menoista ja tekee budjettivallan käyttäjälle talousarvioesityksen. Neuvosto vahvistaa tämän talousarvioesityksen pohjalta kantansa, josta se käy tämän jälkeen neuvotteluja parlamentin kanssa. Kun neuvottelut on saatu päätöksen, parlamentin puhemies toteaa, että yhteinen teksti on lopullisesti hyväksytty, minkä jälkeen talousarvion toteuttaminen voidaan aloittaa. Talousarvion toteuttaminen on pääosin komission tehtävä.

1.2   BUDJETTIPERIAATTEET

Euroopan unionin yleisessä talousarviossa noudatetaan useita perusperiaatteita:

—   Yhtenäisyys ja talousarvion totuudenmukaisuus: kaikki Euroopan unionin tulot ja menot on koottava yhteen budjettiasiakirjaan ja kukin tulo ja meno otettava johonkin budjettikohtaan; menot eivät saa ylittää hyväksyttyjä määrärahoja.

—   Yleiskatteisuus: tähän periaatteeseen kuuluu kaksi sääntöä

kohdentamiskielto, jonka mukaan talousarvion tuloja ei voida kohdentaa määrättyyn käyttötarkoitukseen (tulojen kokonaismäärällä on katettava kaikki menot),

bruttoperiaate, jonka mukaan kaikki tulot ja menot on otettava talousarvioon täysimääräisinä vähentämättä niitä toisistaan.

—   Vuotuisuus: talousarvioon otetut määrärahat on vahvistettu yhdeksi varainhoitovuodeksi, joten ne on käytettävä kyseisen varainhoitovuoden aikana.

—   Tasapaino: talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa (arvioitujen tulojen ja maksumäärärahojen on oltava yhtä suuret).

—   Erittely: kaikki määrärahat on sidottava erikseen määriteltyyn käyttötarkoitukseen ja tavoitteeseen.

—   Laskentayksikkö: talousarvio laaditaan ja toteutetaan ja tilinpäätös esitetään euroina.

—   Moitteeton varainhoito: talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita noudattaen.

—   Seurattavuus: talousarvio, lisätalousarviot ja tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1.3   TALOUSARVION RAKENNE

Talousarvio koostuu seuraavista osista:

(a)	yleinen tulotaulukko

(b)

toimielinkohtaiset pääluokat, jotka on jaettu tulo- ja menotaulukoihin: Pääluokka I: parlamentti; pääluokka II: neuvosto; pääluokka III: komissio; pääluokka IV: unionin tuomioistuin; pääluokka V: tilintarkastustuomioistuin; pääluokka VI: talous- ja sosiaalikomitea; pääluokka VII: alueiden komitea; pääluokka VIII: oikeusasiamies; pääluokka IX: Euroopan tietosuojavaltuutettu; pääluokka X: Euroopan ulkosuhdehallinto.

Kunkin toimielimen tulot ja menot luokitellaan lajin tai käyttötarkoituksen mukaan osastoihin, lukuihin, momentteihin ja alamomentteihin.

1.4   TALOUSARVIOTILIEN RAKENNE

1.4.1    Yleiskatsaus

Ainoastaan komission talousarvioon sisältyy sekä hallinto- että toimintamäärärahoja. Muilla toimielimillä on vain hallintomäärärahoja. Talousarviossa on kahdenlaisia määrärahoja: jaksottamattomia määrärahoja ja jaksotettuja määrärahoja.

Jaksottamattomilla määrärahoilla rahoitetaan yksivuotisia toimintoja (jotka ovat vuotuisperiaatteen mukaisia). Ne kattavat kaikki komission pääluokkaan sisältyvät hallintomenojen luvut, kaikki muut pääluokat kokonaisuudessaan, maataloustukirahaston luonteeltaan vuotuiset määrärahat sekä eräät tekniset määrärahat (esimerkiksi takaisinmaksut ja otto- ja antolainaukseen liittyvät vakuudet). Jaksottamattomien määrärahojen tapauksessa maksusitoumusmäärärahojen määrä on yhtä suuri kuin maksumäärärahojen määrä.

Jaksotetut määrärahat on otettu käyttöön, jotta myös monivuotisten toimintojen rahoittamisessa voidaan noudattaa talousarvion vuotuisperiaatetta. Jaksotetuilla määrärahoilla katetaan monivuotiset toiminnot, ja niihin luetaan komissiota koskevan pääluokan lukujen kaikki muut kuin jaksottamattomat määrärahat luvun 01 määrärahoja lukuun ottamatta. Jaksotetut määrärahat jaetaan maksusitoumusmäärärahoihin ja maksumäärärahoihin:

—

Maksusitoumusmäärärahoilla katetaan kaikki monivuotisiin toimiin liittyvistä oikeudellisista sitoumuksista asianomaisena varainhoitovuonna aiheutuvat kustannukset. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan kuitenkin varainhoitoasetuksen 76 artiklan 3 kohdan mukaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin, jos perussäädöksessä niin säädetään.

—	Maksumäärärahoilla katetaan menot, jotka johtuvat asianomaisen varainhoitovuoden ja/tai aiempien varainhoitovuosien aikana tehtyjen maksusitoumusten täyttämisestä.

1.4.2    Määrärahojen alkuperä

Suurin osa määrärahoista on peräisin asianomaista varainhoitovuotta koskevasta Euroopan unionin talousarviosta. Määrärahoihin sisältyy kuitenkin myös muunlaisia varainhoitoasetuksen säännösten mukaisia määrärahalajeja. Tällaiset muut määrärahat ovat peräisin aikaisemmilta varainhoitovuosilta tai ulkopuolisista lähteistä.

—

Asianomaiselle varainhoitovuodelle hyväksyttyjä alkuperäisiä määrärahoja voidaan täydentää budjettikohtien välisillä siirroilla varainhoitoasetuksen (25. kesäkuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 22–24 artiklaan sisältyvien sääntöjen mukaisesti ja lisätalousarvioilla (varainhoitoasetuksen 37 ja 38 artikla).

—

Myös edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt määrärahat tai uudelleen käyttöönotetut määrärahat täydentävät varainhoitovuoden talousarviota. Näitä ovat i) jaksottamattomat maksumäärärahat, jotka voidaan siirtää ilman eri toimenpiteitä vain seuraavalle varainhoitovuodelle varainhoitoasetuksen 9 artiklan 4 kohdan nojalla; ii) toimielinten päätöksellä siirretyt määrärahat, jos alustavat muodollisuudet on hoidettu (varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohta) tai jos säädösperusta on hyväksytty myöhään (varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohta); siirtää voidaan sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoja (9 artiklan 3 kohta); ja iii) uudelleen käyttöön otetut vapautuneet määrärahat. Viimeksi mainitussa tapauksessa otetaan uudelleen käyttöön sellaisia rakennerahastojen maksusitoumusmäärärahoja, jotka ovat vapautuneet maksusitoumusten purkautumisen seurauksena. Maksusitoumusmäärärahoja voidaan lisäksi ottaa poikkeuksellisesti uudelleen käyttöön silloin, kun niihin liittyy komission tekemä virhe tai kun ne ovat välttämättömiä ohjelman toteuttamiselle (varainhoitoasetuksen 157 artikla).

—

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joihin kuuluvat i) saadut suoritukset, kun varat ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja siinä budjettikohdassa, johon alkuperäinen meno on kirjattu. Näitä tuloja voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta; ii) Efta-määrärahat: Euroopan talousaluetta koskevassa sopimuksessa on määrätty sen jäsenten rahoitusosuuksista tietyissä EU:n talousarviosta rahoitettavissa toimissa. Kyseiset budjettikohdat sekä suunniteltujen rahoitusosuuksien määrät julkaistaan Euroopan unionin talousarvion liitteessä III. Eftan rahoitusosuus lisää kyseisten kohtien määrärahoja. Määrärahat, jotka ovat varainhoitovuoden lopussa käyttämättä, peruutetaan ja palautetaan ETA-maille; iii) tulot kolmansilta osapuolilta/mailta, jotka ovat tehneet Euroopan unionin kanssa sopimuksia, joissa määrätään EU:n toimintaan liittyvistä rahoitusosuuksista. Näiden maiden maksamat rahoitusosuudet katsotaan kolmansilta saaduksi rahoitukseksi, ja ne kohdennetaan asianomaisiin budjettikohtiin (usein tutkimustoiminnan yhteyteen). Kyseisiä määrärahoja voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta (varainhoitoasetuksen 10 artikla ja 18 artiklan 1 kohdan a ja d alakohta); iv) työt kolmansille: EU:n tutkimuskeskukset voivat tutkimustoimintansa yhteydessä suorittaa töitä ulkopuolisille tahoille (varainhoitoasetuksen 161 artiklan 2 kohta). Kolmansilta saatavien tulojen tavoin kolmansille suoritetuista töistä saatavat tulot otetaan asianomaisiin budjettikohtiin ja niitä voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta (varainhoitoasetuksen 10 artikla ja 18 artiklan 1 kohdan d alakohta); ja v) ennakoiden palautusten vuoksi uudelleen käyttöön saadut määrärahat: Nämä määrärahat ovat tuensaajien palauttamia unionin varoja, ja ne voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta. Rakennerahastojen tapauksessa uudelleen käyttöön ottaminen perustuu komission päätökseen (varainhoitoasetuksen 18 artiklan 2 kohta ja kyseisen asetuksen soveltamissääntöjen 228 artikla).

1.4.3    Käytettävissä olevien määrärahojen muodostuminen

—   Lopulliset talousarviomäärärahat= hyväksytyn alkuperäisen talousarvion määrärahat + lisätalousarvioiden määrärahat + määrärahasiirrot

—   Lisämäärärahat= käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (ks. edellä) + edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt tai maksusitoumusten purkamisen johdosta uudelleen käyttöön saadut määrärahat

—   Hyväksytyt määrärahat yhteensä= lopulliset talousarviomäärärahat + lisämäärärahat

—   Varainhoitovuoden määrärahat (talousarvion toteutumaa laskettaessa)= lopulliset talousarviomäärärahat + käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

1.5   TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

Talousarvion toteuttamiseen sovelletaan varainhoitoasetuksen 48 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan ”komissio toteuttaa talousarviota tämän asetuksen mukaisesti, omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa”. Asetuksen 50 artiklan mukaan komissio tunnustaa muiden toimielinten toimivallan toteuttaa omia talousarvion pääluokkiaan.

1.6   MAKSATTAMATTA OLEVAT SITOUMUKSET

Jaksotettujen määrärahojen käyttöönotto on aiheuttanut sen, että maksusitoumukset poikkeavat maksusuorituksista. Tämä ero johtuu maksattamatta olevista sitoumuksista. Tällaiset sitoumukset puolestaan aiheutuvat maksusitoumusten tekemisen ja niitä vastaavien maksujen suorittamisen välisestä viiveestä.

2.   LIITETIEDOT KONSOLIDOITUUN SELVITYKSEEN TALOUSARVION TOTEUTTAMISESTA

2.1   VARAINHOITOVUODEN TALOUSARVION TOTEUTUMA (Taulukko 1)

2.1.1    Yleistä

Omat varat viedään kirjanpitoon niiden määrien perusteella, jotka jäsenvaltioiden viranomaiset ovat varainhoitovuoden kuluessa maksaneet komission puolesta avaamilleen tileille. Tuloihin sisältyy myös edellisen varainhoitovuoden talousarvion toteutuma, jos se on ollut ylijäämäinen. Muut tulot viedään kirjanpitoon varainhoitovuoden aikana saatujen määrien perusteella.

Varainhoitovuoden talousarvion toteutumaa laskettaessa menoilla tarkoitetaan varainhoitovuoden maksumäärärahoista suoritettuja maksuja. Näihin lisätään sellaiset kyseisen varainhoitovuoden määrärahat, jotka siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle. Varainhoitovuoden maksumäärärahoista suoritetuiksi maksuiksi katsotaan tilinpitäjän viimeistään 31. joulukuuta suorittamat maksut. Maataloustukirahaston osalta otetaan huomioon maksut, jotka jäsenvaltiot ovat suorittaneet vuoden n – 1 lokakuun 16. päivän ja vuoden n lokakuun 15. päivän välisenä aikana, jos tieto maksusitoumuksesta ja maksun hyväksymisestä on saapunut tilinpitäjälle viimeistään vuoden n + 1 tammikuun 31. päivänä. Maataloustukirahaston menoista voidaan myöhemmin tehdä sääntöjenmukaisuutta koskeva päätös jäsenvaltioissa tehtyjen tarkastusten jälkeen.

Talousarvion toteutuma muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat Euroopan unionin talousarvion toteutuma ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien Efta-maiden rahoitusosuuden toteutuma. Yhteisön omista varoista annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 15 artiklan mukaisesti toteutuma muodostuu seuraavien erien erotuksesta:

—	varainhoitovuoden aikana kertyneiden tulojen kokonaismäärä ja

—	varainhoitovuoden määrärahoista suoritettujen maksujen kokonaismäärä, johon on lisätty kyseiseltä varainhoitovuodelta seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt määrärahat.

Tämän erotuksen määrään lisätään tai siitä vähennetään:

—	edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjen maksumäärärahojen peruutukset (nettomäärä) ja sellaiset maksut, jotka euron kurssimuutosten vuoksi ylittävät edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt jaksottamattomat määrärahat, ja

—	varainhoitovuoden aikana kirjatut kurssivoitot ja -tappiot.

Talousarvion toteutuma palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se seuraavan varainhoitovuoden maksuosuuksista.

Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt kolmansien osapuolten rahoitusosuuksiin ja kolmansille tehtyihin töihin liittyvät määrärahat, jotka eivät periaatteessa koskaan raukea, otetaan varainhoitovuoden lisämäärärahoihin. Tämän vuoksi määrät, jotka on vuoden 2011 talousarvion toteuttamisselvityksen mukaan siirretty edelliseltä varainhoitovuodelta, poikkeavat määristä, jotka vuoden 2010 talousarvion toteuttamisselvityksen mukaan siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle. Uudelleen käyttöön otettuja maksumäärärahoja ja ennakoiden palauttamisen jälkeen uudelleen käyttöön saatuja määrärahoja ei oteta huomioon varainhoitovuoden tulosta laskettaessa.

Siirretyt maksumäärärahat sisältävät sekä ilman eri toimenpiteitä siirretyt määrärahat että erillisellä päätöksellä siirretyt määrärahat. Varainhoitovuoden lopussa käyttämättä olevien edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettyjen maksumäärärahojen peruutukset sisältävät peruutukset, jotka koskevat sekä ilman eri toimenpiteitä siirrettyjä että erillisellä päätöksellä siirrettyjä määrärahoja. Tähän sisältyy myös seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista kertyneiden määrärahojen vähennys vuoteen 2010 verrattuna.

2.1.2    Varainhoitovuoden talousarvion toteutuman ja taloudellisen tuloksen täsmäyttäminen

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on laskettu suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteiden mukaisesti. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu mukautettuihin maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin varainhoitoasetuksen mukaisesti. Koska taloudellinen tulos ja talousarvion toteutuma kuitenkin perustuvat samoihin tapahtumiin, ne on syytä täsmäyttää. Alla olevassa taulukossa esitetään nämä täsmäytykset ja erityisesti tärkeimmät tulo- ja menopuolen täsmäytyserät.

TÄSMÄYTYS: VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS – TALOUSARVION TOTEUTUMA

milj. euroa
	2011	2010
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS	(1 789)	17 232
Tulot
Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita ei ole vielä saatu	(371)	(3 132)
Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot	2 072	1 346
Siirtosaamiset (netto)	(236)	(371)
Menot
Siirtovelat (netto)	3 410	(7 426)
Edellisen vuoden aikana syntyneet menot, jotka on maksettu varainhoitovuoden aikana	(936)	(386)
Ennakkomaksujen nettovaikutus	1 131	(678)
Seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt maksumäärärahat	(1 211)	(2 798)
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä määrärahoista suoritetut maksut ja käyttämättömien maksumäärärahojen peruutukset	2 000	1 760
Varausten muutos	(2 109)	(323)
Muut	(378)	(257)
Erillisvirastojen ja EHTY:n taloudellinen tulos	(91)	(418)
Varainhoitovuoden talousarvion toteutuma	1 492	4 549

Täsmäytyserät – Tulot

Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen saamisten perusteella. Tämän vuoksi varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin. Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

Siirtosaamisten nettomäärä muodostuu pääasiassa maatalousmaksuihin, omiin varoihin, korkoihin ja osinkoihin liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli varainhoitovuoden siirtosaamisista vähennetään aiempien vuosien peruutetut siirtosaamiset.

Täsmäytyserät – Menot

Siirtovelkojen nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä eristä, eli sellaisista EU:n varojen saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu komissiolle.

Vaikka siirtovelkoja ei pidetä talousarviomenoina, varainhoitovuoden aikana suoritetut maksut, jotka liittyvät aiempina vuosina kirjanpitoon merkittyihin laskuihin, kuuluvat varainhoitovuoden talousarviomenoihin.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu seuraavasti: 1) varainhoitovuoden aikana suoritetut ennakkomaksut, jotka kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi, ja 2) varainhoitovuoden tai aiempien vuosien aikana suoritettujen ennakkomaksujen kuittaaminen hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut ovat suoriteperusteisia menoja, mutta niitä ei merkitä talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu kirjattiin talousarviomenoksi jo silloin kun maksu suoritettiin.

Varainhoitovuoden määrärahoista suoritettujen maksujen lisäksi kyseisen varainhoitovuoden määrärahat, jotka siirretään seuraavalle vuodelle, on myös otettava huomioon laskettaessa talousarvion toteutumaa (asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 15 artiklan mukaisesti). Tämä koskee myös talousarviomaksuja, jotka suoritetaan edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä määrärahoista, ja käyttämättömien maksumäärärahojen peruutuksia.

Varausten muutos liittyy siirtyvien erien tileistä vuoden lopussa tehtäviin arvioihin (koskevat pääasiassa työsuhde-etuuksia), jotka eivät vaikuta talousarviokirjanpitoon. Muihin täsmäytyseriin sisältyy muun muassa omaisuuseristä tehtäviä poistoja, omaisuuserien hankintoja, pääomaleasing-maksuja sekä rahoitusosuuksia, joita käsitellään eri tavalla talousarviokirjanpidossa ja suoriteperusteisessa kirjanpidossa.

2.2   BUDJETOITUJEN JA TOTEUTUNEIDEN MÄÄRIEN VERTAILU (Taulukko 2)

Hyväksytyssä alkuperäisessä talousarviossa, jonka Euroopan parlamentin puhemies allekirjoitti 15. joulukuuta 2010, maksumäärärahoja oli yhteensä 126 527 miljoonaa euroa. Ne rahoitettiin omilla varoilla, joiden yhteismäärä oli 125 106 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion meno- ja tuloarvioihin tehdään yleensä varainhoitovuoden aikana oikaisuja, jotka sisältyvät lisätalousarvioihin. BKTL:oon perustuviin omiin varoihin tehtävillä oikaisulla varmistetaan, että unionin talousarvion tulot ja menot ovat täsmälleen yhtä suuret. Tasapainoperiaatteen mukaan talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

Tulot:

Vuonna 2011 hyväksyttiin seitsemän lisätalousarviota. Kun niiden vaikutus otetaan huomioon vuoden 2011 talousarvion tulopuolella, kokonaistulot olivat 126 727 miljoonaa euroa. Tämä määrä rahoitettiin yhteensä 118 289 miljoonan euron omilla varoilla (6 816 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa) ja muilla tuloilla. Omien varojen vähentynyt tarve johtui pääasiassa edellisen varainhoitovuoden 4 539 miljoonan euron ylijäämän ottamisesta talousarvioon. Lisätalousarviossa nro 6/2011 tuloennusteisiin tehdyt muutokset vähensivät edelleen omien varojen tarvetta.

Omien varojen osalta on huomattava, että perinteisiä omia varoja kannettiin melkein täsmälleen ennustettu määrä. Tämä johtuu siitä, että lisätalousarviolla nro 4/2011 muutettuja talousarvioennusteita (joita kasvatettiin 1 090 miljoonalla eurolla kevään 2011 uusien makrotalousennusteiden seurauksena) muutettiin uudelleen lisätalousarviolla nro 6/2011 omien varojen todellisen kantoaikataulun huomioon ottamiseksi. Ennusteisiin tehtiin tässä yhteydessä 1 200 miljoonan euron vähennys, jonka seurauksena määrät supistuivat lähes alkuperäiselle tasolle.

Myös jäsenvaltioiden lopulliset alv- ja BKTL-maksut vastasivat hyvin lopullisia talousarvioennusteita. Ennusteiden ja todellisuudessa maksettujen määrien ero johtuu siitä, että talousarviota laadittaessa käytetyt euron kurssit poikkesivat kursseista, jotka olivat voimassa silloin kun rahaliittoon kuulumattomat jäsenvaltiot tosiasiassa suorittivat maksut.

Menot:

Vuosi 2011 oli käynnissä olevan ohjelmakauden viides vuosi, ja monien merkittävien ohjelmien tapauksessa maksuja suoritettiin aiempaa enemmän. Koska jäsenvaltiot pyrkivät yleisesti vakauttamaan julkista talouttaan, talousarvioon otettuihin maksumäärärahoihin tehtiin vain vähäinen lisäys, minkä vuoksi ne eivät riittäneet kattamaan varainhoitovuoden maksuja. Maksumäärärahojen määrä oli lisäksi niin vähäinen, että se olisi vaikuttanut maksattamatta olevien sitoumusten määrän vähentämiseen.

Sitoumusten osalta voidaan todeta, että hyväksytty talousarvio ja näin ollen myös poliittiset tavoitteet toteutettiin käytännössä kokonaisuudessaan (99,6 prosenttia). Sitoumuksiin tehtiin seuraavat oikaisut: 240 miljoonaa euroa Euroopan solidaarisuusrahastoa varten, jonka menot ovat jo perusluonteeltaan odottamattomia, sekä 41 miljoonaa euroa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta varten (osasto 18, lähinnä Frontex). Määrärahoista käytettiin yhteensä 141 204 miljoonaa euroa, ja 617 miljoonaa euroa jäi käyttämättä. Varainhoitovuodelle 2012 siirrettävien määrärahojen siirtämisen jälkeen määrärahoista raukeaa 316 miljoonaa euroa. Raukeaviin eriin kuuluvat lisäksi Euroopan globalisaatiorahaston käyttämättä oleva 371 miljoonan euron varaus ja 2 miljoonan euron käyttämättä jääneet alustavat määrärahat.

Maksumäärärahoista käytettiin yhteensä 125 145 miljoonaa euroa, joten niiden toteutusaste oli 98,8 prosenttia. Määrärahojen kokonaismäärää muutettiin varainhoitovuoden kuluessa lisäämällä niihin lisätalousarviossa nro 6/2011 yhteensä 200 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahastoa varten. Euroopan sosiaalirahastoa varten osoitettiin kyseisessä lisätalousarviossa lisäksi 253 miljoonaa euroa maaseudun kehittämisen määrärahoista. Rahaston määrärahoja lisättiin vielä määrärahasiirrolla nro DEC 52/2011, jossa budjettivallan käyttäjä osoitti rahastoon 601 miljoonaa euroa. Maksupyyntöjen jyrkkä kasvu vuoden kolmen viimeisen viikon aikana ja tarvittavien maksumäärärahojen puute merkitsivät näistä toimenpiteistä huolimatta kuitenkin sitä, että 11 miljardia euroa maksupyynnöistä katetaan vasta vuonna 2012.

Käyttämättä jääneet hyväksytyt määrärahat olivat ilman varauksia yhteensä 1 580 miljoonaa euroa (3 243 miljoonaa euroa vuonna 2010), ja varainhoitovuodelle 2012 siirrettävien määrärahojen siirtämisen jälkeen määrärahoista raukeaa yhteensä 560 miljoonaa euroa (1 730 miljoonaa euroa vuonna 2010) lähinnä otsakkeissa 2 ja 4. Alustavia maksumäärärahoja jäi käyttämättä 2 miljoonaa euroa.

Talousarvioon tehtyjen oikaisujen yksityiskohtaisempi analyysi ja niiden taustat, perustelut ja vaikutukset esitetään komission vuodelta 2011 laatiman, varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskevan selvityksen osassa A, jossa tiedot esitetään talousarvion tasolla, ja osassa B, jossa käsitellään erikseen kutakin monivuotisen rahoituskehyksen otsaketta.

2.3   TULOT (Taulukko 3)

Euroopan unionin yleisen talousarvion tulot voidaan jakaa kahteen pääluokkaan, jotka ovat omat varat ja muut tulot. Jaosta määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 artiklassa: ”Talousarvio rahoitetaan kokonaisuudessaan unionin omin varoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja”. Suurin osa talousarviosta katettavista menoista rahoitetaan omista varoista. Muiden tulojen osuus kokonaisrahoituksesta on hyvin pieni.

Omat varat jakautuvat kolmeen ryhmään: perinteiset omat varat, alv-varat ja BKTL-varat. Perinteisiin omiin varoihin kuuluvat sokerimaksut ja tullimaksut. Omien varojen järjestelmään kuuluvat lisäksi EU-budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestely (ns. UK-korjaus) sekä Alankomaiden ja Ruotsin vuotuisiin BKTL-maksuosuuksiin tehtävä bruttovähennys.

Omien varojen jakautumisessa noudatetaan Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2007/436/EY, Euratom vahvistettuja sääntöjä. Kyseisen päätöksen soveltaminen aloitettiin 1. maaliskuuta 2009. Päätös tuli kuitenkin voimaan 1. tammikuuta 2007. Tämän vuoksi varainhoitovuonna 2009 on otettu huomioon päätöksen takautuvat vaikutukset

2.3.1    Perinteiset omat varat

Perinteiset omat varat: kaikki todetut perinteiset omat varat on vietävä jompaankumpaan seuraavista toimivaltaisten viranomaisten ylläpitämistä kirjanpitojärjestelmistä.

—	Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tavanomaiseen kirjanpitoon viedään kaikki perityt määrät ja määrät, joille on asetettu vakuus.

—

Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 6 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erilliseen kirjanpitoon viedään kaikki sellaiset määrät, joita ei ole vielä peritty ja/tai joille ei ole asetettu vakuutta. Tähän kirjanpitoon voidaan viedä myös sellaiset vakuuksien kattamat määrät, joista on syntynyt erimielisyyttä.

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle neljännesvuosittain erillisestä kirjanpidosta mm. seuraavat tiedot

—	perittävänä oleva saldo edelliseltä vuosineljännekseltä

—	asianomaisen vuosineljänneksen aikana vahvistetut saamiset,

—	asianomaisen vuosineljänneksen aikana tehdyt laskentaperusteen korjaukset (oikaisut/peruutukset)

—	kirjanpidosta poistetut määrät (joita ei voida asettaa käyttöön asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti)

—	asianomaisen vuosineljänneksen aikana perityt määrät,

—	perittävänä oleva saldo kyseisen vuosineljänneksen lopussa.

Perinteiset omat varat on tuloutettava komission tilille kyseisen jäsenvaltion valtiovarainhallinnossa tai jäsenvaltion nimeämässä elimessä viimeistään varojen perimiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 19. päivää seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä (tai perittävä, kun on kyse erilliskirjanpidosta). Jäsenvaltiot pidättävät itselleen kantokuluina 25 prosenttia perinteisistä omista varoista. Ehdollisia omiin varoihin perustuvia saamisia oikaistaan sen mukaan, kuinka todennäköisesti ne saadaan perittyä.

2.3.2    Alv- ja BKTL-perusteiset varat

Arvonlisäveroon perustuvat omat varat saadaan soveltamalla kaikkien jäsenvaltioiden osalta samaa verokantaa yhdenmukaiseen alv:n määräytymisperusteeseen, joka määritetään omien varojen järjestelmästä vuonna 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Alv-määräytymisperuste on asetettu 0,30 prosenttiin. Kaudella 2007–2013 kuitenkin Itävaltaan sovelletaan 0,225 prosentin, Saksaan 0,15 prosentin, Alankomaihin 0,10 prosentin ja Ruotsiin 0,10 prosentin määräytymisperustetta. Alv-määräytymisperuste on rajattu kaikilla jäsenvaltioilla 50 prosenttiin bruttokansantulosta.

BKTL:oon perustuvilla omilla varoilla, joiden määrä vaihtelee vuosittain, katetaan kunakin vuonna ne menot, jotka ylittävät perinteisistä omista varoista, alv-varoista ja sekalaisista eristä saatavat tulot. BKTL-varoihin perustuvat tulot saadaan soveltamalla kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlaskettuun BKTL:oon yhdenmukaista kerrointa. Alv- ja BKTL-varat määritetään määräytymisperusteita koskevien ennusteiden perusteella talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä. Ennusteita tarkistetaan ja määriä muutetaan varainhoitovuoden aikana annettavassa lisätalousarviossa.

Tietyn varainhoitovuoden todellisia alv- ja BKTL-määräytymisperusteita koskevat tiedot saadaan käyttöön vasta seuraavana varainhoitovuonna. Komissio laskee sen vuoksi, miten paljon määrä, joka jäsenvaltioiden on maksettava todellisten alv- ja BKTL-määräytymisperusteiden perusteella, poikkeaa määrästä, jonka ne ovat jo maksaneet (tarkistettujen) ennusteiden perusteella. Erotus, joka voi olla joko negatiivinen tai positiivinen, tasataan komission toimesta kyseistä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden joulukuun 1. päivään mennessä. Todellisiin alv- ja BKTL-määräytymisperusteisiin voidaan vielä tehdä oikaisuja seuraavien neljän vuoden aikana, ellei perusteista ole esitetty varaumaa. Aikaisemmat saldot oikaistaan ja erotus tasataan samaan aikaan kuin edellisen varainhoitovuoden alv- ja BKTL-saldojen erotukset.

Tarkastaessaan jäsenvaltioiden toimittamia alv-ilmoituksia ja BKTL-tietoja komissio voi ilmoittaa jäsenvaltioille tehneensä joidenkin kohtien osalta varaumia, joilla voi olla vaikutusta jäsenvaltioilta kannettaviin omiin varoihin. Tällaisia varaumia voidaan esittää esimerkiksi silloin kun hyväksyttäviä tietoja ole saatu tai kun jäsenvaltion on otettava käyttöön asianmukaiset menetelmät. Varaumia olisi pidettävä mahdollisina saamisina jäsenvaltioilta. Varaumien taloudellista vaikutusta ei kuitenkaan voida vielä tällöin tarkkaan arvioida, joten saamisten määrää ei voida vahvistaa. Kun tarkka määrä tunnetaan, alv- ja BKTL-varoista muodostuva saaminen peritään joko alv- ja BKTL-saldojen erotuksen tasaamisen yhteydessä tai erikseen.

2.3.3    Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus

Tällä järjestelyllä pienennetään Yhdistyneen kuningaskunnan suoritettavaksi tulevia omien varojen maksuja sen ns. budjettiaseman epätasapainon määräämässä suhteessa ja vastaavasti kasvatetaan muiden jäsenvaltioiden maksuosuuksia. Yhdistyneen kuningaskunnan budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestelystä päätettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Fontainebleaussa kesäkuussa 1984, ja järjestely otettiin käyttöön omista varoista 7. toukokuuta 1985 tehdyllä päätöksellä. Järjestelyn tavoitteena on korjata Yhdistyneen kuningaskunnan budjettiaseman epätasapainoa vähentämällä sen unionille suorittamia maksuja. Alankomaiden, Itävallan, Ruotsin ja Saksan osuutta korjausjärjestelyn rahoittamisessa on vähennetty neljäsosaan niiden tavanomaisesta maksuosuudesta.

2.3.4    Bruttovähennys

Eurooppa-neuvosto päätti 15. ja 16. joulukuuta 2005 pitämässään kokouksessa, että Alankomaat ja Ruotsi saavat tehdä vuotuiseen BKTL-maksuosuuteensa bruttovähennyksen vuosina 2007–2013. Tämän korvausjärjestelyn mukaan Alankomaat tekee vuotuiseen BKTL-maksuosuuteensa 605 miljoonan bruttovähennyksen ja Ruotsi 150 miljoonan euron bruttovähennyksen (vuoden 2004 hintoina).

2.4   MENOT (Taulukot 4–13)

2.4.1    Rahoituskehys 2007–2013

milj. euroa
	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013
1. Kestävä kasvu	53 979	57 653	61 696	63 555	63 974	67 614	70 147
2. Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	55 143	59 193	56 333	59 955	59 888	60 810	61 289
3. Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus	1 273	1 362	1 518	1 693	1 889	2 105	2 376
4. EU globaalina toimijana	6 578	7 002	7 440	7 893	8 430	8 997	9 595
5. Hallinto	7 039	7 380	7 525	7 882	8 091	8 523	9 095
6. Korvaukset	445	207	210	0	0	0	0
Maksusitoumusmäärärahat	124 457	132 797	134 722	140 978	142 272	148 049	152 502
Maksumäärärahat yhteensä	122 190	129 681	120 445	134 289	133 700	141 360	143 911

Tässä kohdassa käsitellään EU:n keskeisiä menoluokkia, jotka esitetään vuosia 2007–2013 koskevien rahoitusnäkymien otsakkeiden mukaisesti. Varainhoitovuosi 2011 oli vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen viides soveltamisvuosi. Maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä oli vuonna 2011 yhteensä 142 272 miljoonaa euroa eli 1,15 prosenttia suhteessa BKTL:oon. Maksumäärärahojen enimmäismäärä oli 133 700 miljoonaa euroa eli 1,08 prosenttia suhteessa BKTL:oon. Edellä olevassa taulukossa on esitetty käypiin hintoihin mukautettu rahoituskehys.

Otsake 1 –   Kestävä kasvu

Tämä otsake jakautuu kahteen toisiinsa yhteydessä olevaan komponenttiin:

—	1 a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky: otsakkeeseen kuuluvat tutkimuksen ja innovoinnin, koulutuksen, EU:n laajuisten verkkojen, sosiaalipolitiikan, sisämarkkinoiden ja näihin osa-alueisiin liittyvien politiikkojen menot.

—	1 b. Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio: otsakkeen määrärahoilla tuetaan vähiten kehittyneiden jäsenvaltioiden ja alueiden lähentymistä, EU:n kestävän kehityksen strategiaa muita heikommassa asemassa olevien alueiden ulkopuolella sekä alueiden välistä yhteistyötä.

Otsake 2 –   Luonnonvarojen suojelu ja hallinta

Otsakkeeseen 2 sisältyvät yhteinen maatalous- ja kalastuspolitiikka sekä maaseudun kehittäminen ja ympäristötoimet, erityisesti Natura 2000. Yhteisen maatalouspolitiikan menot vastaavat lokakuussa 2002 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa tehtyä sopimusta.

Otsake 3 –   Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus

Uudella otsakkeella 3 (kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus) otetaan huomioon oikeus- ja sisäasioiden, rajojen turvaamisen, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan, kansanterveyden ja kuluttajansuojan, kulttuurin ja nuorison, tiedotuksen ja kansalaisten kanssa käytävän vuoropuhelun tärkeyden lisääntyminen sekä EU:n uudet tehtävät näillä aloilla. Otsake jakautuu kahteen osaan:

—	3 a. Vapaus, oikeus ja turvallisuus

—	3 b. Kansalaisuus

Otsake 4 –   EU maailmanlaajuisena toimijana

Otsakkeeseen 4 kuuluvat kaikki ulkoiset toimet, liittymistä valmistelevat tukivälineet mukaan luettuina. Komissio olisi sisällyttänyt myös Euroopan kehitysrahaston rahoituskehykseen, mutta Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti päättivät jättää sen rahoituskehyksen ulkopuolelle.

Otsake 5 –   Hallinto

Tämä otsake kattaa kaikkien toimielinten, eläkejärjestelmien ja Eurooppa-koulujen hallintomenot. Muilla toimielimillä kuin komissiolla on pelkästään hallintomenoja. Sen sijaan erillisvirastoilla ja muilla elimillä on sekä hallinto- että toimintamenoja.

Otsake 6 –   Korvaukset

Uusia jäsenvaltioita ei poliittisen sopimuksen mukaisesti aseteta heti jäsenyyden alkuvaiheessa nettomaksajan asemaan. Tähän otsakkeeseen on tämän vuoksi otettu varoja korvauksia varten. Määrä on käytettävissä siirtoihin, joilla tasapainotetaan uusien jäsenvaltioiden unionin talousarvioon suorittamat maksut ja niiden unionin talousarviosta saama rahoitus.

2.4.2    Toimintalohkot

Komissiossa on siirrytty toimintojohtamiseen ja otettu suunnittelu- ja johtamisprosessien yhteydessä käyttöön toimintoperusteinen budjetointi. Toimintoperusteisessa budjetoinnissa talousarvion osastot vastaavat toimintalohkoja ja luvut toimintoja. Toimintoperusteisella budjetoinnilla pyritään luomaan selkeät puitteet, joiden avulla komissio voi pyrkiä tavoitteisiinsa lainsäädännön, rahoituksen tai muun politiikan keinoin. Komission tehtävät määritellään toimintoina, jolloin saadaan selkeä kuva komission toimintapolitiikasta ja luodaan yhteiset puitteet painopisteiden määrittämiselle. Resurssit kohdennetaan talousarviossa toimintojen kautta eri painopisteisiin. Toimintoperusteisella budjetoinnilla luodaan yhteys toimintojen ja niiden toteuttamiseksi osoitettujen resurssien välille ja tehostetaan näin samalla komission resurssien käyttöä.

Toimintalohkot voidaan määritellä komission toiminnoista muodostetuiksi homogeenisiksi ryhmiksi, joilla on merkitystä päätöksentekoprosessin kannalta. Kukin toimintalohko vastaa yleensä yhden pääosaston tehtäviä ja koostuu kuudesta tai seitsemästä toiminnosta. Toimintalohkot sisältävät pääasiassa toimintamäärärahoja, koska niihin sisältyvien keskeisten toimintojen tarkoituksena on rahoittaa ulkopuolisten tuensaajien toimintaa kulloinkin kyseeseen tulevan toiminnon alalla. Kunkin toimintalohkon toimintatalousarviota täydennetään toimintalohkon hallintomenoja varten tarvittavilla määrärahoilla.

2.5   TOIMIELIMET JA VIRASTOT (Taulukot 14–18)

Konsolidoitu selvitys Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta sisältää edellisvuosien tapaan selvitykset kunkin toimielimen talousarvion toteuttamisesta, koska eri toimielinten talousarviot sisältyvät EU:n talousarvioon erillisinä. EU:n erillisvirastojen talousarvioita ei sen sijaan esitetä erikseen EU:n talousarviossa. Erillisvirastot saavat komissiolta avustuksen, jolla rahoitetaan osa niiden menoista.

Euroopan ulkosuhdehallinnon osalta olisi otettava huomioon, että oman talousarvionsa lisäksi se saa rahoitusosuudet komissiolta (202 miljoonaa euroa) ja Euroopan kehitysrahastolta (50 miljoonaa euroa). Nämä talousarviomäärärahat asetetaan Euroopan ulkosuhdehallinnon käyttöön (käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina) ja niillä katetaan lähinnä EU:n edustustoissa työskentelevän komission henkilöstön kustannukset. Kyseisten edustustojen hallinnosta vastaa Euroopan ulkosuhdehallinto.

Jotta erillisvirastojen talousarvioista voitaisiin kuitenkin esittää kaikki olennaiset tiedot, konsolidoidun tilinpäätöksen talousarvio-osuudessa on erillinen selvitys kunkin konsolidointiin mukaan otettavan perinteisen viraston talousarvion toteuttamisesta.

---

(1)  On huomattava, että osa talousarviota kuvaavien taulukoiden tiedoista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(2)  Euroopan parlamentin 1. joulukuuta 2011 hyväksymän talousarvion mukaisesti EU:n lyhytaikaiset velat katetaan omista varoista, jotka jäsenvaltiot kantavat tai joiden maksamista pyydetään jäsenvaltioilta vuonna 2012. Lisäksi henkilöstösääntöjen (29. helmikuuta 1968 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, sellaisena kuin se on muutettuna) 83 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot takaavat yhdessä eläkevastuun kattamisen.

(3)  Määristä on vähennetty EFSM-joukkolainat ja EU:n rahoitusosuus, joka maksettiin helmikuussa 2012.

(4)  Takuurahastolla on hallussaan komission liikkeeseen laskemia EFSM-joukkolainoja, jotka on eliminoitava unionin tilinpäätöksessä.

(5)  Näiden lainojen takaisinmaksuaikataulu on esitetty tämän liitetiedon lopussa olevassa taulukossa. Euroopan kalatalousrahasto (EKTR) korvasi kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) ohjelmakaudella 2007–2013.

(6)  Määrä ei sisälly EU:n taseeseen 31.12.2011, koska se on maksettu vuonna. 2012.

(7)  Sovelletaan korjauskerrointa.

(8)  Maksetaan palvelussuhteen päättymisen jälkeisten kolmen ensimmäisen vuoden aikana.

(9)  Konsolidoitu ensimmäistä kertaa vuonna 2011.

(10)  Konsolidoitu ensimmäistä kertaa vuonna 2011.

(11)  On huomattava, että osa talousarviota kuvaavien taulukoiden tiedoista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(12)  EFTA:n osuus oli (5) miljoonaa euroa vuonna 2011 ja 9 miljoonaa euroa vuonna 2010.

(13)  Sisältää varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat ja käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

(14)  Sisältää varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat ja käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

---