52012PC0104

PERUSTELUT

Neuvosto päätti 5. heinäkuuta 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’EY:n perustamissopimus’, 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti, että Unkarissa oli liiallinen alijäämä. Neuvosto päätti 24. tammikuuta 2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti, ettei Unkari ole toteuttanut EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan nojalla 7. heinäkuuta 2009 annetun viimeisimmän neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia.

Komission olisi hyväksyttävä [6. maaliskuuta 2012] neuvoston 24. tammikuuta 2012 antaman päätöksen jatkotoimena sekä SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan mukaisesti suositus uudeksi neuvoston suositukseksi julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi Unkarissa.

Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

Unkarin julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja erityisesti sen 126 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) SEUT-sopimuksen 126 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkistalouden alijäämiä.

(2) Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3) Neuvosto teki 5 päivänä heinäkuuta 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’EY:n perustamissopimus’, 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti päätöksen, jonka mukaan Unkarissa on liiallinen alijäämä, ja esitti EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan nojalla suosituksia liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi viimeistään vuonna 2008.

(4) Neuvosto katsoi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan nojalla tammikuussa 2005, ettei Unkari ollut toteuttanut neuvoston suositukseen perustuvia tuloksellisia toimia, ja antoi maaliskuussa 2005 toisen EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohtaan perustuvan suosituksen, jossa liiallisen alijäämän korjaamisen määräajaksi asetettiin uudestaan vuosi 2008. Neuvosto teki marraskuussa 2005 päätöksen, jonka mukaan Unkari oli toistamiseen jättänyt noudattamatta EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisia suosituksia. Neuvosto antoi sen vuoksi lokakuussa 2006 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisen kolmannen suosituksen, jolla liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa jatkettiin vuoteen 2009. Neuvosto totesi heinäkuussa 2009, että Unkarin viranomaisten voitiin katsoa toteuttaneen lokakuussa 2006 annettuihin suosituksiin perustuvat tulokselliset toimet, ja antoi vakavan laskusuhdanteen vuoksi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohtaan perustuvat tarkistetut suositukset, joissa korjaamiselle asetettiin jälleen uusi määräaika eli vuosi 2011. Komissio totesi 27 päivänä tammikuuta 2010, että Unkari oli toteuttanut viimeisimpien neuvoston suositusten mukaiset tulokselliset toimet mutta varoitti huomattavista riskeistä.

(5) Neuvosto päätti 24 päivänä tammikuuta 2012 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti, ettei Unkari ollut toteuttanut heinäkuussa 2009 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia suosituksessa mainitussa määräajassa. Vaikka Unkari ei ylittänyt vuonna 2011 nimellistä 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen, tämä ei perustunut rakenteelliseen ja kestävään korjaukseen vaan oli huomattavien kertaluonteisten tulojen ansiota. Tähän liittyi rakenteellisen rahoitusaseman heikkeneminen vuosina 2010 ja 2011 yli 2 prosenttia suhteessa BKT:hen, vaikka suosituksena oli julkisen talouden kumulatiivinen parantaminen 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän lisäksi, vaikka viranomaisten tarkoituksena oli toteuttaa vuonna 2012 rakenteellisia toimenpiteitä, joiden odotettiin pitkälti korjaavan aiempaa heikkenemistä, perussopimuksen 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen saavutettaisiin vuonna 2012 jälleen ainoastaan sen ansiosta, että kertaluonteisia toimenpiteitä toteutettaisiin lähes 1 prosentti suhteessa BKT:hen, ja vuonna 2013 viitearvo ylitettäisiin. [Edellä mainitun neuvoston päätöksen seurauksena neuvosto päätti [13 päivänä maaliskuuta] (neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 4 artiklan mukaisesti) keskeyttää osan Unkarille vuodeksi 2013 osoitetuista koheesiorahaston maksusitoumusmäärärahoista.]

(6) Neuvoston on SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (joka on osa vakaus- ja kasvusopimusta) 3 artiklan mukaisesti annettava kyseiselle jäsenvaltiolle suositukset julkisen talouden liiallisen alijäämän poistamiseksi määräajassa. Suosituksessa on vahvistettava enintään kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tehokkaita toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi, sekä määräaika liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi. Korjaaminen olisi saatettava päätökseen liiallisen alijäämän toteamista seuraavana vuonna, paitsi jos on olemassa asiaan vaikuttavia erityisiä seikkoja. Päätettäessä, onko tällaisia erityisiä seikkoja olemassa, asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 3 kohdassa esitetyt merkitykselliset tekijät olisi otettava huomioon. Alijäämän korjaamista koskevassa suosituksessa neuvoston olisi kehotettava saavuttamaan vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka suosituksen perustana olevan ennusteen mukaan johtavat rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannekorjatun rahoitusaseman, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä) vuotuiseen vähimmäisparannukseen määrällä, jonka ohjearvona on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(7) Unkarin talous irtautui taantumasta vuonna 2010, kun BKT kasvoi 1,3 prosenttia. Elpyminen eteni vuonna 2010 huomattavasti nopeammin kuin komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteessa ennakoitiin (-0,3 % neuvoston suosituksen antamisen aikoihin). Vuonna 2011 BKT:n odotettiin jatkavan hidasta 1,7 prosentin kasvua, joka perustuu edelleen yksinomaan ulkoiseen rahoitusasemaan. Kasvunäkymät kuitenkin huononivat vuoden 2011 aikana kansainvälisen ympäristön heikentyessä yleisesti, mikä oli nähtävissä useilla eri aloilla, ja kotimaankysynnän supistuessa vielä lisää poliittisten epävarmuustekijöiden vuoksi. Tämän perusteella komission yksiköiden helmikuun 2012 väliennusteessa arvioidaan, että BKT supistuu hieman (0,1 %) ennen kuin se alkaa jälleen kasvaa.

(8) Alijäämä oli 4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010, ja julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan kääntyvän ylijäämäiseksi vuonna 2011. Tämä johtuu kuitenkin yksinomaan huomattavista kertaluonteisista tuloista, joiden suuruus on lähes 10 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun eläkevaroja siirretään yksityisistä eläkejärjestelmistä. Liiallista alijäämää koskevan menettelyn joulukuun 2011 seurantaraportissa esitetty virallinen arvio vuoden 2011 julkisen talouden ylijäämästä on 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun huomioon otetaan tuoreet tiedot odotettua paremmasta julkisen talouden kassavirtojen kehityksestä joidenkin tuloerien ja paikallishallinnon alasektorin osalta, ylijäämä voi olla jopa hieman suurempi (noin 4,1 % suhteessa BKT:hen komission yksiköiden tarkistetun arvion perusteella).

(9) Talousarviossa vuoden 2012 tavoitteena on 2,5 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen useiden vakauttamispakettien mukaisesti. Näistä paketeista ilmoitettiin suurimmaksi osaksi Széll Kálmán -suunnitelmassa ja lähentymisohjelman (LO) vuoden 2011 tarkistuksessa ja niiden osittaisena tavoitteena on korjata vuoden 2010 toisella puoliskolla päätettyjen huomattavien verohuojennusten vaikutusta, joka oli hieman yli 2 prosenttia suhteessa BKT:hen, samalla kun talousarviossa jätetään poikkeukselliseksi varapuskuriksi (ehdolliset menoleikkaukset) 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tavoitteen saavuttamista tukevat myös väliaikaisista poikkeusveroista saatavat kertaluonteiset nettotulot, joiden suuruus on 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Siltä perustalta, miten talous ja julkinen talous on kehittynyt äskettäin, komission yksiköiden päivitetyssä talousennusteessa alijäämän odotetaan nyt olevan 3 prosenttia suhteessa BKT:hen eli enemmän kuin viranomaisten virallinen tavoite. Hyväksyttyyn talousarvioon verrattuna tämä suurempi alijäämäennuste heijastaa muun muassa puolen prosenttiyksikön verran alhaisempaa talouskasvua sekä varovaisempaa arviota tulojen ja menojen kehityksestä. Samaan aikaan otaksutaan, ettei poikkeuksellista varantoa käytetä (eli ehdolliset menoleikkaukset on aikomus tehdä). Komission yksiköiden päivitetyssä talousennusteessa ennustettu 3 prosenttia suhteessa BKT:hen on BKT:hen suhteutettuna 0,2 prosenttia suurempi kuin 126 artiklan 8 kohdan mukaisen neuvoston päätöstä koskevan suosituksen antamisen aikoihin esitetty ennuste. Tämä johtuu siitä, ettei odotettua parempi perusvaikutus (vuodelta 2011) riitä tasapainottamaan niitä vaikutuksia, joita julkiseen talouteen on aiheutunut vuoden 2012 talousnäkymien tarkistamisesta vielä lisää alaspäin, eikä joukkovelkakirjalainojen suuremman tuoton vaikutusta. Kun otetaan huomioon julkisen talouden valvonnassa EU:ssa noudatettava vakiintunut käytäntö, viranomaisten 21 päivänä helmikuuta 2012 julkaisemia uusia vakauttamissuunnitelmia, joiden vaikutus on 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, ei voida sisällyttää komission yksiköiden talousennusteeseen, sillä niiden tueksi ei ole vielä esitetty riittäviä perusteita.

(10) Vuonna 2013 alijäämän odotetaan kasvavan jälleen noin 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen (3 %:sta suhteessa BKT:hen), mikä on enemmän kuin komission yksiköiden talousennusteessa ennakoitiin (3¼ % suhteessa BKT:hen) silloin, kun neuvosto antoi SEUT-sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti päätöksen, ettei Unkari ole toteuttanut tuloksellisia toimia. Suurempi alijäämäluku johtuu pääasiassa alijäämää lisäävästä kehityksestä (kuten pienemmät verotulot vuoden 2012 alhaisemman kasvuennusteen seurauksena), jonka vaikutus on 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen ja joka johtaa myös suurempaan alijäämäennusteeseen vuonna 2012. Lisäksi korkomenot kasvavat vuonna 2013 vuotta 2012 enemmän (0,1 % suhteessa BKT:hen). Näiden vaikutusten odotetaan kompensoituvan vain osittain muilla vaikutuksilla, kuten aiempaa odotettua pienemmällä keskuspankin rahoitustarpeella (¼ % suhteessa BKT:hen) vuonna 2013. Vuoteen 2012 verrattuna alijäämän kasvu 3,6 prosenttiin vuonna 2013 johtuu ennen kaikkea siitä, että alakohtaisista maksuista luovutaan vähitellen (nettovaikutus julkiseen talouteen 0,7 % suhteessa BKT:hen vuonna 2013), velanhoitomenot kasvavat (½ % suhteessa BKT:hen) ja henkilökohtaiseen tuloveroon sovellettavaa verotusperustetta kavennetaan (vaikutus julkiseen talouteen 0,3 % suhteessa BKT:hen). Näiden alijäämää lisäävien vaikutusten (yhteensä noin 1½ % suhteessa BKT:hen) odotetaan tasapainottuvan vain osittain, kun Széll Kálmán -rakenneuudistusohjelman toteuttamisen etenemisen myötä saadaan aikaan säästöjä 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen ja syntyy muita säästöjä (0,4 % suhteessa BKT:hen, esimerkiksi julkisen sektorin palkkojen nimellisjäädytys). Lisäksi julkisen talouden odotetaan hyötyvän jonkin verran ennakoidusta talouden elpymisestä.

(11) Viimeisimpien komission yksiköiden arvioiden mukaan rakenteellisen rahoitusaseman, joka heikkeni 1½ prosenttia vuonna 2010 ja ½ prosenttia vuonna 2011, odotetaan kohentuvan lähes 2 prosenttia vuonna 2012, minkä jälkeen se heikkenee jälleen ½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Jos hallitus toteuttaa tarvittavat toimenpiteet julkisen talouden tavoitteidensa saavuttamiseksi vuosina 2012 ja 2013, rakenteellinen parannus on likipitäen 2½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012 ja ½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013.

(12) Edellä kuvatut julkisen talouden näkymät voisivat kohentua yli ½ prosenttia suhteessa BKT:hen, jos Széll Kálmán -suunnitelmassa kaavaillut uudistukset tarkennettaisiin riittävällä tavalla ja pantaisiin täytäntöön. Uusien menosäästöjen, jotka julkaistiin 21 päivänä helmikuuta 2012, perusteet on esitettävä varsinkin julkisten liikenneyhtiöiden ja lääkkeiden tuen alentamisen osalta, ja lisätuloja voitaisiin odottaa saatavan sähköisten tiemaksujen suunnitellun käyttöönoton myötä. Liiallisen alijäämän korjaamiseksi pysyvästi Unkarille voisi edellä mainittujen toimenpiteiden ohella olla hyötyä siitä, että se kohdentaisi yleisen lapsilisän paremmin (mahdollisesti ottaen samassa yhteydessä huomioon äskettäin käyttöönotetut suuret perhekohtaiset verohelpotukset), ottaisi käyttöön keskitetyn arvoperusteisen kiinteistöveron ja lisäisi kiinteän tuloverojärjestelmän progressiivisuutta. Viimeksi mainittu ehdotus mainitaan EU-ohjausjakson yhteydessä Unkarille heinäkuussa 2011 annetussa neuvoston suosituksessa.

(13) Julkinen bruttovelka kasvoi vuoden 2009 79,7 prosentista suhteessa BKT:hen 81,3 prosenttiin vuonna 2010, minkä jälkeen se laski hieman vuonna 2011 eli 80,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tämä pieni parannus johtuu huomattavasta perusylijäämästä (8 % suhteessa BKT:hen), jonka taustalla ovat yksityisten eläkevarojen haltuunotosta saadut kertaluonteiset tulot ja jonka vaikutuksen valuutan arvon aleneminen pitkälti kumoaa. Kun pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna otetaan huomioon alijäämäennusteet ja vahvempi tekninen valuuttakurssioletus verrattuna vuoden 2011 lopun tasoon ja oletetaan, että yksityisten eläkerahastojen varojen myynti edistyy (1 % suhteessa BKT:hen), julkisen bruttovelan odotetaan olevan vuonna 2012 noin 76 prosenttia suhteessa BKT:hen mutta kasvavan uudelleen vuodesta 2013 alkaen.

(14) Julkisen talouden aiemman kehityksen perusteella julkisen talouden ohjausjärjestelmä sekä talousarvion suunnittelun ja toteuttamisen avoimuus vaikuttavat heikolta. Höllennettyään tosiasiallisesti edellistä julkisen talouden ohjauskehystä, joka oli vielä alkutekijöissään vuoden 2010 toisella puoliskolla, viranomaiset sisällyttivät muutetun järjestelyn pääkohdat uuteen perustuslakiin (voimassa 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen). Nimellisvelan enimmäismääräksi vahvistettiin 50 prosenttia suhteessa BKT:hen (tämä on tarkoitus saavuttaa vähentämällä nykyistä korkeaa velkatasoa jatkuvasti) ja uudelleenjärjestetylle finanssipoliittiselle neuvostolle myönnettiin talousarviota koskeva veto-oikeus. Vuoden 2011 lopussa hyväksyttiin päälain muodossa jatkolainsäädäntö, jolla otettiin käyttöön uudet operationaaliset laskusäännöt keskus- ja paikallistasolla, ja finanssipoliittisen neuvoston toimintaohjeet. Näyttää siltä, että uudessa vuotuisessa laskusäännössä keskitytään edelleenkin liiaksi vuotuiseen talousarviokierrokseen eikä siinä oteta huomioon keskipitkän aikavälin talousarviosuunnittelua, jota suositettiin vahvistettavaksi EU-ohjausjakson yhteydessä heinäkuussa 2011 annetussa neuvoston suosituksessa. Neuvosto kehotti samassa maakohtaisessa suosituksessa Unkaria myös laajentamaan finanssipoliittisen neuvoston analyyttistä toimeksiantoa (esimerkiksi säännöllisten finanssipolitiikan ja makrotalouden perusennusteiden valmistelemisen kautta); näin ei ole kuitenkaan tehty edes sen jälkeen, kun talouden vakautta koskeva laki hyväksyttiin joulukuussa 2011.

(15) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 10 a artikla, jonka mukaan kyseisen jäsenvaltion on annettava kaikki tarvittavat tiedot, tukee liiallisen alijäämän korjaamiseksi käyttöön otetun julkisen talouden vakauttamisstrategian täytäntöönpanossa tapahtuvan edistymisen säännöllistä ja oikea-aikaista seurantaa. Sen vuoksi asiaa käsittelevä erillinen kohta olisi sisällytettävä Unkarin lähentymisohjelman tarkistukseen vuonna 2012 ja sitä seuraavina vuosina sekä säännöllisesti puolen vuoden välein edistymisestä annettaviin raportteihin liiallista alijäämää koskevan menettelyn loppuun asti Unkarin viranomaisten sitoumuksen mukaisesti.

(16) Julkista taloutta vakauttavilla toimenpiteillä olisi varmistettava julkisen talouden rahoitusaseman kestävä kohentuminen; lisäksi toimenpiteillä olisi pyrittävä parantamaan julkisen talouden laatua ja lisäämään talouden kasvupotentiaalia,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

1)           Unkarin viranomaisten olisi lopetettava nykyinen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanne viimeistään vuonna 2012.

2)           Unkarin viranomaisten olisi saatava julkisen talouden alijäämä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen uskottavalla ja kestävällä tavalla noudattaen 15 päivänä huhtikuuta 2011 tarkistetussa ja neuvoston 12 päivänä heinäkuuta 2011 antamalla lausunnollaan hyväksymässä Unkarin lähentymisohjelmassa kaavailtua monivuotista uraa. Tätä varten Unkarin viranomaisten olisi erityisesti

a)      varmistettava, että vuodeksi 2012 asetettu 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen oleva alijäämätavoite saavutetaan verrattuna odotettuun toteutumaan, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen ja joka perustuu komission yksiköiden helmikuun 2012 väliennusteen mukaiseen makrotalouden kehykseen; tämä edellyttäisi jo sovittujen julkisen talouden toimien (1,9 % suhteessa BKT:hen) lisäksi lisätoimia vähintään ½ prosenttia suhteessa BKT:hen; tämä olisi tehtävä erityisesti täsmentämällä ja toteuttamalla tinkimättömällä tavalla Széll Kálmán -suunnitelmaan ja lähentymisohjelman vuoden 2011 tarkistukseen sisältyvät alijämää supistavat toimenpiteet ja hyväksymällä tarvittaessa uusia rakenteellisia vakauttamistoimenpiteitä. Mahdolliset satunnaiset tulot, mukaan lukien edunsaajien siirtymisestä yksityisestä eläkepilarista julkiseen eläkepilariin saadut kertaluonteiset tulot, olisi osoitettava kokonaisalijäämän korjaamiseen.

b)      toteutettava tarvittavat rakenteelliset lisätoimenpiteet sen varmistamiseksi, että alijäämä, jonka arvioidaan komission yksiköiden helmikuun 2012 väliennusteen mukaisen makrotalouden kehyksen perusteella ylittävän 0,6 prosentilla perussopimuksen mukaisen viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:n, jää edelleen selvästi alle viitearvon huolimatta siitä, että kertaluonteisista tuloista, joiden vaikutus on lähes 1 prosentti suhteessa BKT:hen, luovutaan kokonaan odotetulla ja suositellulla tavalla. Széll Kálmán -suunnitelmaan sisältyvät suunnitellut rakenneuudistukset voitaisiin täsmentää ja panna täytäntöön osana näitä toimenpiteitä.

c)      sisällytettävä riittävät varantosäännöt tuleviin talousarviolakeihin (julkista taloutta koskevassa laissa vahvistetun yleisen varannon lisäksi) sen varmistamiseksi, että julkisen talouden tavoitteet saavutetaan myös ennakoimattomissa tapauksissa.

3)           Edellä mainittujen julkisen talouden sopeuttamistoimien pitäisi saada julkisen talouden bruttovelkasuhde lasku-uralle. Erityisesti olisi varmistettava, että velan pienentämisessä lähestytään riittävästi vertailuarvoa kolmen vuoden ajan liiallisen alijäämän korjaamisesta asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 1 a kohdan mukaisesti.

4)           Neuvoston heinäkuussa 2011 antaman suosituksen mukaisesti Unkarin viranomaisten olisi pantava täytäntöön tärkeimmät perustuslakiin sisältyvät julkisen talouden säännöt mukauttamalla talouden vakautta koskevaa päälakia. Laskusäännöillä olisi varmistettava, että talousarviomenettely sisällytetään sitovaan keskipitkän aikavälin kehykseen, ja finanssipoliittisen neuvoston analyyttistä toimeksiantoa olisi laajennettava.

5)           Neuvosto vahvistaa [13 päivän syyskuuta 2012] määräajaksi, johon mennessä Unkarin olisi ryhdyttävä tuloksellisiin toimiin ja ilmoitettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen edistymisessä kohti liiallisen alijäämän pysyvää korjaamista. Toimien tehokkuuden arvioinnissa otetaan huomioon talouden kehittyminen verrattuna tästä neuvoston suosituksesta annettuun komission suositukseen liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitettyihin päivitettyihin näkymiin.

Unkarin viranomaisten olisi raportoitava edistymisestä näiden suositusten täytäntöönpanossa erillisessä kohdassa lähentymisohjelman tarkistuksessa, joka laaditaan vuonna 2012 ja sitä seuraavina vuosina, ja säännöllisesti puolen vuoden välein edistymisestä annettavissa raporteissa liiallista alijäämää koskevan menettelyn loppuun asti Unkarin sitoumuksen mukaisesti.

Lisäksi neuvosto korostaa, että keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttaminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa julkisen talouden kestävyys tai nopea edistyminen kohti kestävää taloutta. Sen vuoksi se kehottaa Unkarin viranomaisia toteuttamaan tarvittavat rakenteelliset toimet, jotta se saavuttaisi julkisen talouden tavoitteena vuonna 2013 olevan alijäämän, joka on 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, siten että varmistetaan keskipitkän aikavälin tavoitteen, joka on tällä hetkellä -1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen oleva rakenteellinen rahoitusasema, noudattaminen ja liiallisen alijäämän pysyvä korjaaminen.

Tämä suositus on osoitettu Unkarille.

Tehty Brysselissä .

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja