52012DC0633

KOMISSION KERTOMUS

23. VUOSIKERTOMUS RAKENNERAHASTOJEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (2011)

Tämä kertomus esitetään rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1260/1999 45 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kertomus kattaa vuoden 2011 toiminnan, joka liittyy rakennerahastojen kauden 2000–2006 tukitoimiin.

1.           Johdanto                                               

Vuosi 2011 oli kahdestoista vuosi, jona toteutettiin rakennerahastojen ohjelmakauden 2000–2006 ohjelmia ja hankkeita. Vuoden 2011 talousarvio toteutui kokonaisuudessaan. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) maksusitoumusmäärärahat käytettiin 100-prosenttisesti.

Kauden 2000–2006 rakennerahasto-ohjelmien ja -hankkeiden toteuttamisen sekä niiden päättämisen valmistelun lisäksi komission yksiköt osallistuivat yhteensä 434:n ohjelmakauteen 2007–2013 liittyvän ohjelman toteutukseen (317 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelmaa ja 117 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmaa)[1].

Kokemusten jakamista tuettiin muun muassa alue- ja kaupunkiverkostojen avulla sekä järjestämällä 23. ja 24. kesäkuuta 2011 ”Alueet talouden muutosten edistäjinä – Älykkään ja kestävän kasvun edistäminen kunnissa ja alueilla” -konferenssi. Konferenssissa julkistettiin RegioStars-palkinnon viisi voittajaa. Vuonna 2011 voittajat valittiin 66 hakemuksen joukosta. RegioStars-palkintojen tavoitteena on tunnistaa hyviä toimintatapoja aluekehityksen alalla ja tuoda esille omaperäisiä ja innovatiivisia hankkeita, jotka voisivat kiinnostaa muitakin alueita ja joista ne voisivat ottaa mallia.

Komissio järjesti yhdessä alueiden komitean kanssa 10.–13. lokakuuta 2011 yhdeksännen Euroopan alueiden ja kuntien Open Days -teemaviikon. Teemaviikkoon osallistui 5 700 paikallista, alueellista, kansallista ja eurooppalaista päätöksentekijää ja alue- ja paikalliskehityksen asiantuntijaa. Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden toimia yhteistyössä, verkottua ja jakaa tietoja ja kokemuksia. Alueet ja kunnat voivat esitellä sen yhteydessä saavutuksiaan. Se antaa myös ainutlaatuisen tilaisuuden tuoda esiin koheesiopolitiikan ja muiden EU:n politiikkojen välistä synergiaa.

Puheenjohtajamaa Puola järjesti 19. ja 20. lokakuuta 2011 kaksipäiväisen konferenssin Euroopan sosiaalirahaston roolista paremman hallintotavan kehittämiseksi uudistuksia kannustamalla. Hyvää hallintotapaa koskeva tuki otettiin käyttöön rahoituskaudella 2000–2006, ja rahoituskaudella 2007–2013 ensisijaisena tavoitteena oli hyvän hallintotavan lujittaminen ja sen täytäntöönpano.

Maastrichtiin kokoontui 17. marraskuuta 2011 puheenjohtajamaa Puolan kutsusta yli 200 vierasta 20 Euroopan maasta EPSA-palkintotilaisuuksiin (Euroopan julkisen sektorin palkinto). Vuonna 2011 kilpailuun saatiin 274 hakemusta 32 Euroopan maasta ja seitsemältä EU:n toimielimeltä. EIPA löysi hakemusten joukosta useita hyviä hallinnollisten valmiuksien kehittämistä koskevia toimintatapoja, joista monia osarahoitetaan ESR:stä. EPSA-palkinnon tavoitteena on luoda Euroopan julkisen sektorin laitoksille areena, jolla ne voivat esitellä erityisosaamistaan ja näyttää esimerkkiä muulle maailmalle.

2.           Toteutuksen tarkastelu

2.1.        Talousarvion toteuttaminen

2.1.1.     EAKR

Talousarvion toteutuminen

Talousarvion toteutuksessa keskityttiin vuonna 2011 kauden 2000–2006 ohjelmien päättämiseen. Viimeiset päättämisasiakirjat saatiin maaliskuussa jäsenvaltioilta, joiden tukikelpoisuusaikaa oli pidennetty. Käyttöaste oli kokonaisuudessaan 100 prosenttia eli ohjelmiin maksettiin 1 457 miljoonaa euroa (tekninen apu mukaan lukien).

Komissio hallinnoi edellistä ja nykyistä ohjelmakautta rinnakkain. Kauden 2007–2013 ohjelmien hitaan käynnistymisen jälkeen maksupyyntöjen esittämistahti kiihtyi vuoden 2011 aikana. Tämä suuntaus ja se, että useimmat kauden 2000–2006 ohjelmista olivat jo saavuttaneet välimaksujen 95 prosentin maksurajan, johti siihen, että määrärahoja siirrettiin kaudelta 2000–2006 kaudelle 2007–2013. Tämän ansiosta molempien ohjelmakausien aikana rahoitettujen EAKR:n ohjelmien maksumäärärahojen toteutusaste oli 100,0 prosenttia.

Kaikkia tavoitteita koskevia maksuja oli vähemmän kuin alun perin oli suunniteltu. Tämä johtui pääasiassa määrärahojen siirrosta kauden 2007–2013 määrärahojen korottamiseksi tehdyn kokonaismäärärahasiirron yhteydessä. Tavoitteessa 1 maksettiin 1 205 miljoonaa euroa 1 838 miljoonan euron sijaan, tavoitteessa 2 puolestaan 221 miljoonaa euroa 410 miljoonan euron sijaan ja Interreg-aloitteessa 16 miljoonaa euroa 108 miljoonan euron sijaan.

Kauden 2000–2006 ohjelmia koskevat maksut vuonna 2011:

|| EMOTR || EAKR || ESR || KOR || Yhteensä:

AT || || 14 394 959,85 || || || 14 394 959,85

BE || 5 254 566,66 || 1 014 831,52 || 14 544 488,07 || || 20 813 886,25

CB || || 15 403 515,36 || || || 15 403 515,36

CE || || 164 048,95 || || || 164 048,95

CY || || 1 401 140,35 || 1 186 299,92 || 170 953,65 || 2 758 393,92

CZ || 4 094 783,06 || || 21 148 761,57 || || 25 243 544,63

DE || 122 789 589,18 || 17 297 754,06 || 57 477 900,89 || || 197 565 244,13

DK || || || 3 541 889,88 || || 3 541 889,88

EE || 2 295 555,74 || || || || 2 295 555,74

ES || 73 787 602,49 || 172 807,37 || 77 731 182,47 || || 151 691 592,33

FI || 3 420 450,33 || 45 415 642,08 || || || 48 836 092,41

FR || 18 412 572,56 || 95 433 002,76 || 8 362 550,00 || || 122 208 125,32

GB || || 21 362 083,49 || 32 151 662,89 || 172 858,60 || 53 686 604,98

GR || 25 084 599,31 || 581 662 512,98 || || || 606 747 112,29

HU || || 60 190 178,63 || 9 650 823,51 || || 69 841 002,14

IE || 9 978 215,00 || || 44 856 572,31 || || 54 834 787,31

IT || 124 807 942,01 || 269 384 078,88 || 112 654 464,59 || 23 936,25 || 506 870 421,73

LT || 5 850 767,25 || || 24 481,07 || || 5 875 248,32

LV || 4 592 410,00 || || 6 367 098,00 || || 10 959 508,00

MT || 210 000,00 || 2 334 881,95 || 493 763,85 || 119 535,31 || 3 158 181,11

NL || 3 351 245,76 || 22 921 011,32 || 1 072 052,50 || || 27 344 309,58

PL || 55 988 004,63 || 643 191,12 || 28 620 387,05 || || 85 251 582,80

PT || 39 271 043,25 || 297 752 430,98 || 11 474 395,22 || || 348 497 869,45

RG || || 978 970,08 || || || 978 970,08

SE || || 9 619 354,82 || 2 922 846,29 || || 12 542 201,11

SI || 633 009,35 || || 2 760 201,06 || 89 052,00 || 3 482 262,41

SK || || 777 989,89 || || 91 453,25 || 869 443,14

Yh­teen­sä: || 499 822 356,58 || 1 458 324 386,44 || 437 041 821,14 || 667 789,06 || 2 395 856 353,22

Päätökseen saatetut ohjelmat

Vuonna 2011 jatkettiin vuonna 2010 vastaanotettujen tuen päättämisasiakirjojen tarkastelua. Jäsenvaltiot toimittivat viimeiset päättämisasiakirjat maaliskuussa 2011. Tämä johtui siitä, että komissio myönsi joidenkin Kreikan ohjelmien ja rajat ylittävien ohjelmien tukikelpoisuuden päättymispäivälle 12 kuukauden pidennyksen.

Vuoden 2011 loppuun mennessä maksettiin 379 ohjelmasta kaikkiaan 152 loppumaksua koskevaa pyyntöä, joiden arvo oli yhteensä 1 457 miljoonaa euroa. Sen lisäksi analysoitiin 138 tuen päättämistä koskevaa lausumaa ja 40 loppukertomusta.

Päättämistä koskeva ehdotus lähetettiin jäsenvaltioille 33 ohjelman osalta ja 31. joulukuuta 2011 sovittiin vielä 42 päättämiskirjeen lähettämisestä. Vuonna 2011 tehtyjen valmistelujen ansiosta on saatu luotua vankka perusta vuoden 2012 tuen päättämisprosessille, jonka aikana loput ohjelmat päätetään.

Ohjelmakauden 2000–2006 aikana jäsenvaltioille oli 31. joulukuuta 2011 maksettu kaikkiaan 124 308 miljoonaa euroa. Keskimääräinen käyttöaste kaikkien jäsenvaltioiden osalta on toisin sanoen 96 prosenttia 129 584 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta. Jäljellä olevat maksut ovat ohjelmien päättämiseen liittyviä loppumaksuja.

Maksamatta olevat sitoumukset

Vuoden 2011 lopussa aiempien vuosien sitoumuksia, joihin perustuvia maksuja oli vielä suorittamatta, oli EAKR:n osalta yhteensä 4 856 miljoonaa euroa, kun niitä vuoden 2010 lopussa oli ollut 6 719 miljoonaa euroa. Määrä on 3,9 prosenttia EAKR:n sitoumusten kokonaismäärästä. Maksamatta olevien sitoumusten määrän odotetaan laskevan edelleen sitten, kun loppumaksut on maksettu vuosina 2012 ja 2013.

2.1.2.     ESR

Kauden 2000–2006 osalta on päätettävänä 239 ESR:n toimenpideohjelmaa. Kaikkia 239 ohjelmaa koskevat päättämisasiakirjat toimitettiin ajoissa, ja ne voidaan hyväksyä. Tähän mennessä on hyväksytty 212 tuen päättämistä koskevaa lausumaa ja 214 loppukertomusta. Kokonaan käsiteltyjen päättämisasiakirjojen määrä on 84 kappaletta eli yhteensä 445 miljoonaa euroa.

Maksumäärärahoja käytettiin 437 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Maksamatta olevia sitoumuksia oli vuoden 2011 lopussa 2 367 miljoonaa euroa (3 004 miljoonaa euroa vuonna 2010). Määrä on 3,46 prosenttia kauden 2000–2006 sitoumusten kokonaismäärästä.

Koko kauden osalta jäsenvaltioille oli vuoden 2011 loppuun mennessä maksettu 64 492 miljoonaa euroa. Käyttöaste kaikkien jäsenvaltioiden osalta on toisin sanoen 94,09 prosenttia 68 600 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta.

Päättämisprosessista saatujen tulosten perusteella vuonna 2011 kohdennettuihin lopputarkastuksiin valittiin suuririskisten ohjelmien tuen päättämistä koskevat lausumat, jotta olisi saatu lisävarmuutta sitä, etteivät jäännösriskit ylitä olennaisuusrajaa.

2.1.3.     EMOTR 

EMOTR:n ohjausosastosta vuonna 2011 suoritetut maksut olivat yhteensä 499,68 miljoonaa euroa, josta 8,8 miljoonaa euroa maksettiin käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista. Vuonna 2011 käytettävissä olleista määrärahoista käytettiin maksuihin 90,2 prosenttia.

Kauden 2000–2006 ohjelmien toteutus päättyi ennen vuotta 2011. Komissiolle toimitettiin vuonna 2011 neljää viimeistä ohjelmaa koskevat päättämisasiakirjat (yhteensä 152:sta maaseudun kehittämisohjelmasta 148:aa ohjelmaa koskevat päättämisasiakirjat oli saatu jo vuonna 2010), ja komissio työskenteli tiiviisti ohjelmien päättämisen parissa. Vuonna 2010 komissio päätti 19 ohjelmaa ja vuonna 2011 vielä 75 ohjelmaa. Lisäksi 88 ohjelmalle ehdotettiin loppuerää, joka maksettiin vain osittain 13 ohjelmalle näistä.

EMOTR:n ohjausosaston maksamatta olevia sitoumuksia oli vuoden 2011 lopussa 632,3 miljoonaa euroa eli 2,9 prosenttia kauden 2000–2006 kokonaismäärärahoista. Tämä määrä on 551 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2010 lopussa maksamatta ollut määrä, joka oli 1 183,3 miljoonaa euroa.

2.1.4.     KOR 

Maksujen yleinen toteutumisaste oli 29,03 prosenttia. Jäsenvaltioille maksettiin yhteensä 0,7 miljoonaa euroa.

Maksumäärärahat toteutuivat siten, että tavoitteessa 1 maksettiin 0,5 miljoonaa euroa ja tavoitteen 1 ulkopuolella 0,2 miljoonaa euroa.

Sitoumuksista oli KOR:n osalta maksamatta vuoden 2011 lopussa yhteensä 295,7 miljoonaa euroa (296,44 miljoonaa euroa vuonna 2010). Määrä on 7,4 prosenttia kauden 2000–2006 sitoumusten kokonaismäärästä.

Koko kauden osalta jäsenvaltioille on vuoden 2011 loppuun mennessä maksettu 3 640 miljoonaa euroa. Käyttöaste kaikkien jäsenvaltioiden osalta on toisin sanoen 92,5 prosenttia 3 935 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta.

 3.          Johdonmukaisuus ja koordinointi

3.1.        Johdonmukaisuus suhteessa EU:n muuhun politiikkaan

Edellisissä kertomuksissa on kuvattu kehitystä, jonka tarkoituksena on varmistaa, että koheesiopolitiikka ja EU:n muut poliittiset prioriteetit, kuten kilpailupolitiikkaan, sisämarkkinoihin, ympäristöön, liikenteeseen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvät tavoitteet, ovat keskenään johdonmukaisia. Hallintoviranomaisia koskeviin vaatimuksiin tai odotuksiin ei tehty muutoksia, kun kauden 2000–2006 ohjelmat tulivat päätösvaiheeseensa.

3.2.        Välineiden koordinointi

3.2.1.     Rakennerahastot ja koheesiorahasto

Kaudella 2000–2006 kaikki 25 jäsenvaltiota saivat tukea rakennerahastoista ja 13 jäsenvaltiota lisäksi myös koheesiorahastosta, josta tuetaan köyhimpiä jäsenvaltioita. Rakennerahastojen (varsinkin EAKR:n) ohjelmatyötä ja toteutusta on koordinoitu huolellisesti myös suhteessa koheesiorahastoon, jotta vältetään hankkeiden päällekkäistä tukemista.

3.2.2.     Rakennerahastot ja Euroopan investointipankki (EIP) / Euroopan investointirahasto (EIR)

Kaudella 2000–2006 komissio ja EIP/EIR lujittivat yhteistyötään perustamalla kolme aloitetta (JASPERS, JEREMIE ja JESSICA). Tätä yhteistyötä esiteltiin yksityiskohtaisesti edellisissä kertomuksissa. Sen jälkeen, kun kauden 2000–2006 ohjelmien toteutus tuli päätösvaiheeseensa vuonna 2010, ei ole ollut mitään erityistä raportoitavaa.

4.           Arvioinnit        

Komissio jatkoi vuonna 2011 arviointeja, joilla tuetaan rakennerahastoja koskevaa päätöksentekoa. Tosin useimmat kautta 2000–2006 koskevista arvioinneista saatiin päätökseen jo vuonna 2010.

EAKR           

Vuonna 2011 käynnistetyt ja vielä kesken olevat arvioinnit:

-           Tutkimus innovaatiotoimien arvioinnista. Tavoitteena on tarkastella innovoinnin arvioinnin viimeisintä kehitystä jäsenvaltioissa, analysoida erilaisten innovaatiotoimien arvioinnissa käytettävien menetelmien etuja ja rajoitteita, tehdä joukko tapaustutkimuksia laadukkaista arvioinneista ja laatia hallintoviranomaisille ohjeita arviointitoimien tueksi.

Menetelmiä koskevan neuvonnan antaminen jäsenvaltioille on edelleenkin komission tärkeä tehtävä. Sosioekonomisen kehityksen arviointiin tarkoitettua interaktiivista Evalsed-internetresurssia päivitetäänkin jatkuvasti, ja siihen on juuri lisätty teoreettista arviointia koskeva uusi osio.

ESR  

Vuonna 2012 saatiin päätökseen kaksi arviointia, jotka käynnistettiin jo vuonna 2011. Ensimmäisessä arvioinnissa tarkasteltiin, oliko talouskriisi vaikuttanut ESR:n menoihin. Toisessa arvioinnissa analysoitiin elinikäistä oppimista koskeviin toimiin liittyvien ESR:n menojen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Kummassakaan arvioinnissa ei kuitenkaan käsitellä kautta 2000–2006.

EMOTR        

Kauden 2000–2006 maaseudun kehittämisohjelmien jälkiarviointi jatkui koko vuoden 2011 ajan, ja se saatiin päätökseen vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä. Arvioinnin mukaan maaseudun kehittämispolitiikan onnistumisen keskeisenä edellytyksenä on joustava sopeutuminen erilaisiin tilanteisiin koko unionissa. Lisäksi edellytetään selkeästi määriteltyjä tavoitteita ja tavoitteissa pysymiseksi asianmukaisia tukikelpoisuus- ja valintaperusteita. Politiikan vaikuttavuutta lisäsi keskittyminen nimenomaan toimenpiteiden väliseen synergiaan ja täydentävyyteen. Kaiken kaikkiaan voidaankin todeta, että politiikan ansiosta saatiin luotua ja/tai säilytettyä työpaikkoja maaseutualueilla, tuettua maaseudun tuloja, edistettyä maaseudun ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja paranemista sekä parannettua maaseutuyhteisöjen elämänlaatua ja kestävyyttä.

5.           Valvonta           

Yksityiskohtaiset tiedot valvonnan tuloksista ovat nähtävissä asianomaisten pääosastojen vuotuisissa toimintakertomuksissa[2].

5.1.        EAKR          

Varmuus kauden 2000–2006 EAKR-ohjelmista on lisääntynyt vähitellen vuosien mittaan. Aluepolitiikan pääosaston tarkastajat ovat tarkastaneet 43 prosenttia kansallisista ja alueellista ohjelmista ja 76 prosenttia suunnitellusta EAKR-rahoituksesta. INTERREGin osalta vuonna 2006 käynnistetty erillinen tarkastus saatiin päätökseen vuosina 2009 ja 2010. Tarkastuksessa tarkasteltiin 23:a ohjelmaa, jotka kattavat 54 prosenttia sidotusta määrästä.

Päättämisen valmistelun yhteydessä toteutettiin vuodesta 2007 alkaen laaja alustava selvitys lausuman antavien elinten tarkastamiseksi. Tavoitteena oli tarkastaa kyseisten elinten tuen päättämistä koskevia lausumia tukevien päättämistoimien varmuus eli tarkastaa ohjelmien päättämistä koskevat valmistelut jäsenvaltioissa, tunnistaa ohjelmien päättämiseen liittyviä riskejä ja lieventää niitä. Tarkoituksena oli tehdä päätös siitä, voidaanko kansallisten elinten tarkastustoimia käyttää pääasiallisena lähteenä varmuuden saamisessa ohjelmakauden viimeisinä vuosina ja perustuuko tuen päättämistä koskeva lausuma asianmukaisiin tarkastustoimiin eli tehdä lausumasta luotettava lähde varmuuden saamisessa, kun ohjelma päätetään. Selvityksen yhteydessä toteutettiin 42 tarkastusta ja lisäksi lausuman antavien elinten tarkastuksia osana vuonna 2004 aloitettuja säännöllisiä järjestelmätarkastuksia. Selvityksessä vuoden 2010 loppuun mennessä tarkastellut lausuman antavat elimet vastasivat noin 85 prosentista kauden 2000–2006 ohjelmien sovitusta määrästä.

Kun otetaan huomioon kauden 2000–2006 ohjelmia koskeva aluepolitiikan pääosaston mittava tarkastustyö edellisten vuosien aikana ja sen ansiosta saavutettu erittäin suuri kattavuus, pääosasto on keskittynyt päättämisen yhteydessä kahdentyyppisiin tarkastuksiin:

1) otantaan perustuvat ohjelmien tarkastuskäynnit yhteistyössä työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosaston, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston sekä meri- ja kalastusasioiden pääosaston kanssa kauden 2000–2006 rakennerahastojen tuen päättämiseksi 25 jäsenvaltion EU:ssa (EU-25). Vuonna 2009 laadittuun tarkastusten suunnitteluasiakirjaan sisältyy kahdenlaisia toimia:

i) paikalla tehtävät tarkastukset tuen päättämistä koskevien lausumien taustalla olevien kansallisten tarkastustoimien laadullisten ja määrällisten näkökohtien tarkastamiseksi, mukaan lukien 8–10 asiakirjan muodostaman otoksen tarkastaminen uudelleen; ja

ii) tarkastustoimet lausuman ja samaan aikaan annettavan kertomuksen hyväksyttävyyden arvioimiseksi (kuten edellä).

Vuosina 2010 ja 2011 aluepolitiikan pääosasto teki kauden 2000–2006 tuen päättämiseen EU-25:ssä liittyvien tarkastusten suunnitteluasiakirjan perusteella 21 tarkastuskäyntiä seitsemässä jäsenvaltiossa (CZ, DE, ES, IT, IE UK ja SK). Tarkastuksiin sisältyi myös joitakin Interreg-ohjelmia, ja ne kattoivat 39 ohjelmaa kokonaan tai osittain.

Päättämiseen liittyvien tarkastuskäyntien ansiosta aluepolitiikan pääosasto on pystynyt löytämään ratkaisun joihinkin tuen päättämiseen liittyviin erityisiin riskeihin (esim. takautuvat hankkeet, julkiset hankinnat, sääntöjenvastaisuuksien käsittely ja virheprosentin laskeminen). Lisäksi se on saanut päätökseen tuen päättämistä koskevien lausumien analyysin ja päätynyt joissakin tapauksissa ehdottamaan rahoitusoikaisuja riittämättömästi käsiteltyjen järjestelmien heikkouksien tai tuen päättämistä koskevissa lausumissa raportoitujen epäluotettavien virheprosenttien huomioon ottamiseksi.

2) Tuen päättämistä koskevien lausumien analyysi: Aluepolitiikan pääosaston tarkastuksista vastaava linja tutkii loppumaksua koskevan pyynnön pätevyyden varmistaakseen kaikki 379 tuen päättämistä koskevaa lausumaa, jotka toimitettiin ohjelmien päättämisen yhteydessä aluepolitiikan pääosaston vuonna 2009 hyväksymien sisäisten menettelyjen mukaisesti. Analyysissä keskityttiin erityisesti vuoden 2010 jälkipuoliskoon ja vuoteen 2011. Kaikki 379 tuen päättämistä koskevaa lausumaa oli arvioitu vuoden 2012 huhtikuun puoliväliin mennessä. Tuen päättämistä koskevista lausumista on hyväksytty kaiken kaikkiaan 336 lausumaa (89 %). Lisäksi aluepolitiikan pääosasto on saanut analysoitua alustavasti loput 43 lausumaa (11 %) ja on pyytänyt kyseisiä jäsenvaltioita joko tekemään lisätarkastuksia tai toimittamaan lisätietoja.

Hyväksytyt 336 tuen päättämistä koskevaa lausumaa koskevat 15 jäsenvaltiota (AT, DK, EL, FI, FR, HU, CY, LV, LX, MT, NL, PL, SE, SK ja SL). Vielä käsiteltävinä olevat 43 lausumaa koskevat yhtätoista Italian ohjelmaa, kahdeksaa Espanjan ohjelmaa, viittä Irlannin ohjelmaa, neljää Tšekin ohjelmaa, kolmea Portugalin ohjelmaa, kolmea Belgian ohjelmaa, viittä Interreg-ohjelmaa ja yhtä ohjelmaa Virossa, Saksassa, Liettuassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa kussakin.

Ohjelmien päättämistä koskevien ohjeiden mukaisesti lausuman antaneet elimet luokittelivat tarkastuslausuntonsa varauksettomiksi (84 % tapauksista) ja varauksellisiksi (16 % tapauksista kattaen 4 % välimaksuista), ja kolmessa tapauksessa lausuntoa ei annettu ollenkaan. Yhdestäkään ohjelmasta ei annettu kielteistä lausuntoa eikä avointa lausuntoa. Tuen päättämistä koskevien lausumien tarkastelun perusteella aluepolitiikan pääosasto on ehdottanut 147:ää lausumaa koskevissa päätelmissään rahoitusoikaisuja, joiden määrä on yli 1,3 miljardia euroa. Lisää rahoitusoikaisuja ehdotetaan todennäköisesti joissakin tapauksissa, joiden lisätarkastukset ovat vielä kesken tai joita koskeviin kyselyihin ei ole vielä vastattu.

5.2.        ESR             

Vuonna 2011 tarkastajat jatkoivat niiden tuen päättämistä koskevien lausumien tarkastelua, jotka toimitettiin ohjelmien päättämisen yhteydessä ohjelmista, joiden päättämisasiakirjojen toimittamisen määräaikaa oli pidennetty vuoteen 2011. Lisäksi tarkastajille kuului lisätietojen toimittamista koskevien pyyntöjen jatkotoimet.

Päättämisprosessista saatujen tulosten perusteella vuoden 2011 kuuteen kohdennettuun lopputarkastukseen valittiin suuririskisten ohjelmien tuen päättämistä koskevat lausumat, jotta olisi saatu lisävarmuutta sitä, ettei jäännösriski ylitä olennaisuusrajaa. Tällaisia tarkastuksia on tarkoitus tehdä vuonna 2012 vielä kahdeksan kappaletta. Muutamassa tapauksessa rahoitusoikaisuja tarkistettiin tässä menettelyssä. Kaikissa havaituissa tapauksissa on käynnistetty oikaisumenettely.

Kauden 2000–2006 osalta vuonna 2011 vahvistettujen rahoitusoikaisujen määrä oli 8,6 miljoonaa euroa. Tästä määrästä on jo toteutettu 8,1 miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2011 toteutettiin 10,9 miljoonaa euroa edellisinä vuosina vahvistetuista rahoitusoikaisuista.

5.3.        EMOTR

Vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä 152 ohjelmasta oli tarkastettu 110 ohjelmaa (72,4 %). Tarkastukset kattoivat 21,8 miljardia euroa (96,9 %) maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärästä. Seurantatarkastus tehtiin yhteensä 46 ohjelmalle.

Jäsenvaltioiden toimittamien tuen päättämistä koskevien lausumien tarkastelu saatiin päätökseen 31. joulukuuta 2011 mennessä 146 ohjelman osalta. Tämä osuus vastaa 96,1 prosenttia ohjelmien kokonaismäärästä. 

5.4.        KOR            

KORin ohjelmia päätetään parhaillaan eikä vuonna 2011 tehty yhtään uutta KOR-tarkastusta. Ohjelmakauden 2000–2006 alusta alkaen meri- ja kalastusasioiden pääosasto on tehnyt yhteensä 58 tarkastuskäyntiä. Niiden kohteina ovat olleet kaikki yhdestä rahastosta rahoitetut ohjelmat (18 ohjelmaa, joiden alustava tukiosuus on 3 608,73 miljoonaa euroa eli 87,4 prosenttia kauden 2000–2006 kokonaistalousarviosta) sekä 18 useasta rahastosta rahoitettua ohjelmaa, joiden tukiosuus on 374,58 miljoonaa euroa eli 9,2 prosenttia kauden 2000–2006 alustavasta talousarviosta. Kaiken kaikkiaan meri- ja kalastusasioiden pääosaston tekemät ohjelmien järjestelmätarkastukset kattoivat 96,6 prosenttia kaudeksi 2000–2006 alun perin budjetoidusta KOR:n kokonaismäärästä. Loppujen ohjelmien osalta varmuus saadaan rakennerahastoista vastaavien muiden pääosastojen tarkastuksista ja/tai kansallisista tarkastuksista.

Alustavasti on saatu analysoitua kaikkiaan 47 tuen päättämistä koskevaa lausumaa. Loppujen 13 lausuman analysointi on vielä kesken. Analysoiduista 47 tapauksesta hyväksyttiin 16 lausumaa. Loppujen 31 lausuman käsittely keskeytettiin ja jäsenvaltioilta pyydettiin niitä koskevia lisäselvennyksiä. Meri- ja kalastusasioiden pääosasto on saanut tähän mennessä 27 vastausta ja analysoinut niistä 14. Näin ollen käsiteltävänä on edelleen 27 tuen päättämistä koskevaa lausumaa (14 ensimmäisessä analyysivaiheessa ja 13 keskeytyksen jälkivaiheessa).

5.5.        OLAF

OLAF teki vuonna 2011 jäsenvaltioihin 29 virkamatkaa, jotka liittyivät rakennerahastoista yhteisrahoitettuihin toimenpiteisiin. Virkamatkojen aikana tehtiin 57 tarkastusta[3] talouden toimijoiden tiloissa, ja 18 virkamatkaa tehtiin muissa tarkoituksissa, kuten tietojen keräämiseksi tai kansallisten hallintoelinten tai oikeusviranomaisten avustamiseksi. Edellisvuosien tapaan OLAFin havaitsemat tyypilliset ongelmat koskivat vuonna 2011 virheellisiä ilmoituksia, virheellistä laskutusta ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämistä sekä eturistiriitoja tietyissä tarjouskilpailumenettelyissä.

Jäsenvaltiot ilmoittivat vuonna 2011 komissiolle asetuksen (EY) N:o 1681/94[4] (sellaisena kuin se on muutettuna[5]) ja asetuksen (EY) N:o 1828/2006[6] (sellaisena kuin se on muutettuna[7]) mukaisesti 3 816 väärinkäytöstapausta[8], joihin liittyvä rahasumma oli yhteensä 1 177 miljardia euroa. Tapaukset liittyvät ohjelmakausina 1994–1999, 2000–2006 ja 2007–2013 yhteisrahoitettuihin toimenpiteisiin[9].

6.           Komissiota avustavat komiteat                    

6.1.        Rahastojen yhteensovittamisesta vastaava komitea (COCOF) 

Ohjelmakauden 2000–2006 täytäntöönpanon osalta COCOFin ainoa tehtävä vuonna 2011 oli kauden 2000–2006 ohjelmien päättämisprosessin analyysin esittely.

6.2.        ESR-komitea

Vuonna 2011 järjestettiin kolme täysistuntoa ja viisi teknisen työryhmän kokousta. Tekninen työryhmä tarkasteli kauden 2000–2006 ohjelmien päättämisprosessin edistymistä kaikissa vuonna 2011 pitämissään kokouksissa. Lisäksi järjestettiin yksi yksityiskohtainen esittely ohjelmien päättämisprosessista saaduista kokemuksista.

6.3.        Maatalouden rakenteiden ja maaseudun kehittämisen hallintokomitea (STAR)

              Maatalouden pääosasto

STAR-komitea kokoontui kaksi kertaa vuonna 2011 tiedottaakseen Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta rahoitettuihin menoihin sovellettavista rahoitusseuraamuksista tietyissä sääntöjenvastaisuustapauksissa. Komitealta ei pyydetty lausuntoja.

6.4.        Kalatalous- ja vesiviljelyalan rakenteiden komitea (CSFA)

Meri- ja kalastusasioiden pääosasto

Kalatalous- ja vesiviljelyalan rakenteiden komitea (CSFA) kokoontui kahdesti vuonna 2011. Kokouksien tärkeimpänä keskustelunaiheena oli KOR:n ohjelmien päättäminen.

7.         Luettelo tärkeimmistä hankkeista, joiden rahoitukseen rahastot ovat osallistuneet (ohjelmakausi 2000–2006)

CCI_MP || NIMI

1999NL053PR001 || Megabanenmarkt Amsterdam

2001ES161PR001 || Circumvalación de Las Palmas - Fase II et Fase III

2001ES161PR002 || Autovía: Albacete-Murcia-Tramo: Albacete-Venta del Olivo

2001ES161PR003 || Proyecto de la presa de la Brena II

2001ES161PR004 || Desaladora de Aqua Marina de Carbonera

2001ES161PR005 || Autovía A-49: Sevilla-Frontera portuguesa. Tramo: San Juan del Puerto-Enlace de Lepe

2001FR162PR001 || Port 2000 Le Havre

2001FR162PR002 || Route Nationale 106 (Languedoc-Roussillon)

2001FR162PR003 || Grand Projet ATMEL

2001PT161PR001 || Terminal de Regasificação de Gás Natural Liquefeito

2001PT161PR002 || Armazenagem subterrânea de gás natural no Carriço-Pombal

2001PT161PR003 || Linha do Douro - Remodelação do troço Cête-Caíde

2001PT161PR004 || IC 10 - Ponte sobre o Tejo em Santarém e acessos imediatos

2002DE161PR002 || Ausbau der Schienenstrecke Berlin - Frankfurt/Oder - Grenze Deutschland/Polen

2002DE161PR003 || Neubau der Bundesautobahn A 17 von Dresden (B 173) - Tschechische Republik

2002DE161PR004 || Neu- und Ausbau der A 113, B 96 und B 96a

2002DE161PR005 || Neubau der Bundesstrasse B 6n in den Abschnitten Wernigerode-Blankenburg und Quedlinburg-Bernburg

2002DE161PR006 || Neubau der Bundesautobahn A71 AD Oberrolingen (A 38) - AS Erfurt-Bindersleben

2002DE162PR001 || Design und Kulturstandort Zollverein

2002DE162PR002 || Propylen Pipeline

2002ES161PR001 || Gran Telescopio de Canarias

2002ES161PR002 || Ampliación de la Darsena de Escombreras en Cartagena

2002ES161PR003 || Ampliación del Puerto de Castellon

2002ES161PR004 || Autovía Ruta de la plata. CN-630-Construccion del tramo del Enlace de Gerena-Enlace de Camas

2002ES161PR005 || Autovía Ciudad Real-Atalaya de Canavate- Tramo: Enlace de Miguelturra - Enlace de Daimiel

2002ES161PR006 || Autovía de Castilla-La Mancha - Tramo: Abia de la Obispalia y Cuenca

2002ES161PR007 || Ampliación del Puerto de Ferrol (Puerto exterior)

2002ES161PR008 || Autovía A-381: Tramo: Jerez - Los Barrios, Provincia de Cadiz

2002ES161PR009 || Autovía de la Plata CN-630 de Gijón a Sevilla. Tramo: Plasencia (Sur) - Canaveral (Este)

2002ES161PR010 || Presa del Arenoso

2002ES161PR011 || Autovía A-92 Sur, Guadix-Almeria. Tramo: Hueneja-Interseccion N-340

2002ES161PR012 || Línea de alta velocidad entre Córdoba y Málaga

2002ES161PR013 || Autovía de Castilla. Tramo Martin de Yeltes-Ciudad Rodrigo

2002ES161PR014 || Planta de regasificación de gas natural licuado en la Isla de Gran Canaria

2002ES161PR015 || Impulsión de la IDAM de Carboneras

2002ES161PR016 || Glapilk, A.I.E.

2002ES161PR018 || Asturiana de Zinc, S.A.

2002ES161PR019 || Conexión Almanzora-Poniente Almenriense. Fase I: Tramo venta del podre Nijar en Almería

2002ES161PR020 || Autopista Santiago de Compostela-Ourense. Tramo: Santiago-Alto de Santo Domingo

2002ES161PR021 || Autovía del Cantábrico - Carretera Nacional 632, de Ribadesella a Luarca. Tramo: Grases (Villaviciosa) - Infanzón (Gijon)

2002ES161PR022 || Delphi Automotive System España, S.A.

2002ES161PR023 || Construcción del nuevo Hospital General Universitario de Murcia

2002ES161PR024 || Autovía del Cantábrico. Carretra Nacional 632, de Ribadesella a Luarca. Tramo: Soto del Barco-Muros de Naon

2002ES161PR025 || Conducción Jucar-Vinalopo

2002ES161PR026 || Autovía Alacant-Alcoit y Villena Ibi. Tramo: Rambla de Rambuchar-Catalla)

2002ES161PR027 || Maspalomas Resort S.L.

2002ES161PR028 || Dupont Ibérica, S.L.

2002ES161PR029 || Autovía de la Plata. Tramo: Valverde de la Virgen-Ardon

2002FR161PR001 || Déviation de Sainte-Marie (Ile de la Réunion)

2002FR162PR001 || Cap 'Découverte

2002FR162PR002 || Grande Halle d'Auvergne

2002FR162PR003 || ATMEL ROUSSET (Bouches du Rhône) Phase 3

2002FR162PR004 || Pikington-Glass France à Seingbouse

2002FR162PR005 || Tunnel du Lioran

2002IE161PR001 || Purchase of diesel railcars

2002IE161PR003 || N 8 Watergrasshill by-pass

2002IE161PR004 || N11 Rathnew-Ashford by-pass

2002IE161PR005 || N18 Hurlers cross by-pass

2002IE161PR006 || N22 Ballincollig by-pass

2003DE161PR002 || AMD Piesteritz

2003ES161PR001 || Nueva carretera de acceso al Puerto de Castellón

2003ES161PR002 || Fibras del Noreste S.A.

2003ES161PR003 || Biotenol Galicia S.A.

2003ES161PR004 || Autovía del Mediterráneo CN-240. Tramo: Nerja-Almuñécar

2003ES161PR005 || Autovía del Cantábrico. Carretera Nacional 632, de Ribadesella a Luarca. Tramo: Vegarrozadas-Soto del Barco

2003FR161PR001 || SEVELNORD

2003FR162PR001 || Lenglet

2003FR162PR002 || Éléctrification des lignes vosgiennes

2003FR162PR003 || Plate-forme multimodale Dourges 2ème phase

2003FR162PR004 || RCEA Limousin

2004IT161PR002 || IVECO-Ristrutturazione stabilimento di Foggia e nuovo Lab. di Ricerca

2005ES161PR007 || FIBRAS DEL NOROESTE

[1]               Ks. ohjelmakauden 2007–2013 strategioita ja ohjelmia koskevien neuvottelujen tuloksista annettu tiedonanto.

[2]               Julkaistu internetsivulla http://ec.europa.eu/atwork/synthesis/aar/index_en.htm.

[3]               Asetus (EY) N:o 2185/1996 (EUVL L 292, 15.10.1996, s. 2).

[4]               EYVL L 178, 12.7.1994, s. 43.

[5]               Asetus (EY) N:o 2035/2005 (EUVL L 328, 15.12.2005, s. 8).

[6]               EUVL L 371, 27.12.2006, s. 1.

[7]               Asetus (EY) N:o 846/2009, (EUVL L 250, 23.9.2009, s. 1).

[8]               Vuosi 2010: ilmoitettujen tapausten lukumäärä 6 910; ilmoituksiin liittyvä kokonaismäärä 1 546 milajrdia euroa.

[9]               Ks. Komission kertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta (COM(2012) 408 final).