This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52012DC0474
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION Implementation of the European Electronic Toll Service
KOMISSION TIEDONANTO Eurooppalaisen sähköisen tiemaksujärjestelmän täytäntöönpano
KOMISSION TIEDONANTO Eurooppalaisen sähköisen tiemaksujärjestelmän täytäntöönpano
/* COM/2012/0474 final */
KOMISSION TIEDONANTO Eurooppalaisen sähköisen tiemaksujärjestelmän täytäntöönpano /* COM/2012/0474 final */
KOMISSION TIEDONANTO Eurooppalaisen sähköisen tiemaksujärjestelmän
täytäntöönpano (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 1. Johdanto Direktiivin 2004/52/EY[1] tavoitteena on sähköisten
tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuus Euroopan unionissa. Direktiivissä
säädetään jäsenvaltioiden kansallisia tiemaksujärjestelmiä täydentävän
eurooppalaisen sähköisen tiemaksujärjestelmän (EETS) käyttöönotosta. Kaksi tärkeintä sidosryhmää ovat ·
tietullioperaattorit, jotka toimivat joko
jäsenvaltion puolesta tai jäsenvaltion kanssa tehdyn käyttöoikeussopimuksen
puitteissa, hallinnoivat infrastruktuuria ja perivät maksuja ajoneuvoilta,
jotka liikkuvat tietullioperaattorien hallinnoimissa tieverkostoissa, ·
eurooppalaisen tiemaksupalvelun tarjoajat,
jäljempänä ’EETS-palveluntarjoajat’, jotka toimittavat autoilijoille tai
rahdinkuljettajille laitteet ja palvelut, joiden avulla voidaan käyttää kaikkia
maksullisia infrastruktuureja EU:ssa ja varmistetaan maksujen suorittaminen
tietullioperaattoreille vastineena heidän tieverkostonsa käyttämisestä. Direktiivin 3 artiklan 4 kohdan mukaan niiden
jäsenvaltioiden, joilla on sähköisiä tiemaksujärjestelmiä, on huolehdittava
siitä, että toiminnanharjoittajat tarjoavat eurooppalaisen sähköisen
tiemaksujärjestelmän mukaista palvelua raskaalle tavaraliikenteelle viimeistään
kolmen vuoden kuluttua siitä, kun päätös eurooppalaisen sähköisen
tiemaksujärjestelmän määrittelystä on tehty, ja kaikille muille
ajoneuvotyypeille viimeistään viiden vuoden kuluttua kyseisestä päätöksestä. Komission päätös 2009/750/EY, jossa
määritellään eurooppalainen sähköinen tiemaksujärjestelmä, tuli voimaan 8
päivänä lokakuuta 2009[2],
jolloin se annettiin tiedoksi jäsenvaltioille. Kyseisessä
täytäntöönpanopäätöksessä vahvistetaan tämän palvelun olennaiset vaatimukset,
joita sovelletaan koko EU:ssa, ja vahvistetaan pakolliset standardit, tekniset
eritelmät ja toimintaa koskevat säännöt. Tärkeimpiä velvoitteita ovat
seuraavat: 1) Jäsenvaltioiden on pidettävä
kansallisia sähköisiä rekistereitä maksullisista tieverkoistaan,
tietullioperaattoreistaan ja tiemaksupalveluntarjoajistaan, jotka katsotaan
kelpoisiksi rekisteröintiin, ja saatettava ne sähköisessä muodossa yleisön
saataville. Niiden on myös perustettava sovitteluelin, jonka tehtävänä on
helpottaa sopimusneuvotteluja tietullioperaattorien ja EETS-palveluntarjoajien
välillä. 2) Tietullioperaattorien on saatettava
tiemaksujärjestelmänsä lainsäädännössä tarkoitettujen teknisten standardien
mukaiseksi ja julkistettava sopimusehtonsa, ja lisäksi niiden on hyväksyttävä
syrjimättömästi mikä tahansa rekisteröity EETS-palveluntarjoaja. 3) EETS-palveluntarjoajien on oltava
rekisteröityjä jäsenvaltiossa, johon ne ovat sijoittautuneet. Niiden on
katettava Euroopan kaikki sähköisen tiemaksun piiriin kuuluvat tieinfrastruktuurit
24 kuukauden kuluessa rekisteröinnistä. EETS-palveluntarjoajat kilpailevat
keskenään, sillä tienkäyttäjät voivat vapaasti valita haluamansa
palveluntarjoajan. Päätöksen 2009/750/EY 21 artiklassa
edellytetään, että komissio laatii raportin EETS:n toteutuksen edistymisestä.
Tässä tiedonannossa pohditaan aluksi EETS-järjestelmää laajemmin osana Euroopan
liikennepolitiikkaa ja sen jälkeen tarkastellaan täytäntöönpanossa saavutettua
edistystä ja esitetään komission arvio tulevista toimista, joilla EETS saadaan
toimivaksi. 2. Eurooppalaisen liikennepolitiikan
puitteet Talouskasvu ja vauraus edellyttävät
tehokkaasti toimivia sisämarkkinoita, joiden avulla tavaroiden ja henkilöiden
liikkuvuus on sujuvaa, nopeaa ja turvallista kaikkialla unionissa. Se
puolestaan vaatii kehittyneen, hyvin hoidetun ja tehokkaasti hallinnoidun
infrastruktuurin. Tieinfrastruktuurien rahoituksen ja
hallinnoinnin helpottamiseksi eurooppalaisessa liikennepolitiikassa on
jatkuvasti edistetty ”käyttäjä maksaa” ja ”saastuttaja maksaa” ‑periaatteiden
soveltamista. Tien käytöstä perittävät tiemaksut määräytyvät kuljetun matkan,
ajoneuvotyypin (esimerkiksi ajoneuvon ympäristövaikutusten ja teiden
kulutusvaikutusten) ja/tai ajankohdan mukaan (esimerkiksi mihin aikaan päivästä
ajetaan), ja tiemaksujen avulla näitä periaatteita voidaan noudattaa
oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Tiemaksut ovat tasapuolinen tapa maksaa
liikkuvuudesta, ja ne antavat tienkäyttäjille oikeanlaisia hintasignaaleja.
Toisin sanoen niillä voidaan kerätä tuloja, joita tarvitaan tieinfrastruktuurin
ylläpitoon ja kehittämiseen ja liikenteen kysynnän hallintaan (esim.
ruuhka-aikojen ja liikenteen vähentäminen tai vaikuttaminen liikennemuotojen
valintaan), tai kannustaa puhtaampien ajoneuvojen käyttöön. Tiemaksuja käytetään yhä enenevässä määrin.
Kahdessakymmenessäkahdessa jäsenvaltiossa peritään tietyissä tieverkon osissa
tienkäyttömaksuja raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta ja kahdessatoista
jäsenvaltiossa yksityisiltä kevyiltä ajoneuvoilta. EU:ssa on maksullisia teitä
yhteensä noin 72 000 kilometriä, josta 60 prosenttia on varustettu
sähköisillä tiemaksujärjestelmillä ja 40 prosentissa on käytössä
vinjettijärjestelmä. Nykyisin yli 20 miljoonaa tienkäyttäjää, autoilijaa
ja rahdinkuljettajaa kuuluu sähköisten tiemaksujärjestelmien tilaajiin. Varmistettaessa Euroopan sähköisten
tiemaksuteknologioiden täysimittainen yhteentoimivuus saadaan aikaan
mittakaavaetuja ja vähennetään tienkäyttömaksujen perimiseen käytettävistä
laitteista aiheutuvia kustannuksia. Eurooppalaisen sähköisen
tiemaksujärjestelmän käyttöönotto tekee tiemaksujen maksamisen helpommaksi
rajatylittäville käyttäjille ja satunnaisille käyttäjille[3]. Käyttäjät maksavat mieluummin
teiden käytöstä, jos maksutavat ovat yhteentoimivia Euroopan tasolla. Komissio linjasi vuonna 2011 antamassaan
valkoisessa kirjassa ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva
etenemissuunnitelma” mahdolliset toimenpiteet, joilla nopeutetaan
tiemaksujärjestelmien kehittämistä ja yhdenmukaistamista. Siinä painotettiin,
että EETS voi osaltaan edistää tiemaksustrategioita, joilla kehitetään kestävää
liikennejärjestelmää ja helpotetaan tiemaksujen hyväksymistä käyttäjien
keskuudessa. Samoin muutettaessa hiljattain niin sanottua
eurovinjettidirektiiviä, joka koskee verojen ja maksujen kantamista raskailta
tavaraliikenteen ajoneuvoilta[4],
Euroopan parlamentti ja neuvosto pyysivät komissiota ”valvomaan, että
[direktiivin osalta] edistytään sovitun määräajan kuluessa […] todellisen
eurooppalaisen sähköisen tietullijärjestelmän käyttöönotossa”, ja ”edistämään
jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, joka saattaa osoittautua tarpeelliseksi,
jotta voidaan varmistaa sähköisten tietullien keruujärjestelmien
yhteentoimivuus Euroopan tasolla”. Erityisesti ”jos jäsenvaltio kerää tietullit
tai käyttäjämaksut yksinomaan sellaisen järjestelmän avulla, joka edellyttää
ajoneuvoon asennettavaa laitetta, sen on varmistettava, että […] direktiivin
2004/52/EY vaatimusten mukaiset asiankuuluvat ajoneuvoon asennettavat laitteet
ovat kaikkien käyttäjien saatavilla kohtuullisin hallinnollisin ja
taloudellisin järjestelyin”.[5]
3. Edistyminen tähän mennessä EETS:n käyttöönoton edistyminen on ollut
pettymys. Vaikka päätös 2009/750/EY, jossa vahvistetaan tarvittavat tekniset
eritelmät ja vaatimukset sekä EETS:n tarjontaan liittyvät sopimussäännöt,
hyväksyttiin, ja huolimatta Euroopan komission ponnisteluista[6] ja tietulliteknologian
kypsyydestä, EETS ei ole vieläkään toteutunut tienkäyttäjien arjessa. Kaikki
jäsenvaltiot ja sidosryhmät eivät ole olleet valmiita täyteen sitoutumiseen,
jota tarvitaan tällaisen palvelun edellyttämien sääntelyllisten ja
toimintapuitteiden aikaansaamiseksi. Useimmat vuoteen 2009 mennessä kansallisia
tai paikallisia sähköisiä tiemaksujärjestelmiä käyttöön ottaneet jäsenvaltiot
jättivät huomiotta tämän palvelun tulevan eurooppalaisen ulottuvuuden, mikä
olisi ollut tarpeen direktiivissä vahvistetun aikataulun noudattamiseksi.
EETS:n täytäntöönpanon ja aikataulussa toteuttamisen epäonnistuminen ei johdu
teknisistä syistä. Yleiseurooppalaisten sähköisten tiemaksujärjestelmien
yhteentoimivuus ei ole teknisesti monimutkaisempaa toteuttaa kuin
matkapuhelinten yleiseurooppalaiset verkkovierailut tai luottokorttien
maailmanlaajuinen yhteentoimivuus. Jotkin osapuolet ovat esittäneet näille
viivästyksille useita mahdollisia selityksiä, mutta useimmat niistä eivät ole
enää perusteltuja tai ne liittyvät jo ratkaistuihin ongelmiin. Esimerkiksi
seuraavia selityksiä on esitetty: –
On sanottu, että yhtenä ongelmana olisi se, että
Euroopan unionin lainsäädännössä määritellään ainoastaan EETS:n puitteet. Tämä
väite ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa, koska lainsäädännössä vahvistetaan
selkeästi tarpeelliset säännöt ja velvoitteet. Komission politiikan mukaan
palvelumarkkinat pidetään kilpailulle avoimina, mikäli mahdollista, ja tämän
politiikan mukaisesti komission päätöksessä palvelun tuottaminen jätetään
markkinapäätösten ja lähinnä EETS-palveluntarjoajien varaan. –
Lisäksi on väitetty, ettei EETS ole kaupallisesti
kiinnostava. Nopeita päätelmiä ei kuitenkaan vielä kannata tehdä, ja on selvää,
että palvelulle on kysyntää. Esimerkkeinä seuraavat seikat: ·
Nykyisin 25 prosenttia maanteiden
tavaraliikenteestä on rajatylittävää, ja määrän odotetaan nousevan 30
prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. EETS:stä tulee siis kaiken aikaa kiinnostavampi
palveluntarjoajille. Lisäksi kuljetusalan järjestöt sekä eurooppalaisella että
kansallisella tasolla ovat toistuvasti vaatineet Euroopan laajuista
yhteentoimivaa sähköistä tiemaksujärjestelmää, mikä on selvä kannanotto EETS:n
puolesta. ·
Noin kymmenen organisaatiota on selkeästi ilmaissut
aikeensa hakea rekisteröintiä EETS-palveluntarjoajina, ja ne ovat hiljattain
perustaneet alan eurooppalaisen foorumin[7]
(AETIS). Vaikka tällä hetkellä yksikään EETS-palveluntarjoaja ei ole
virallisesti rekisteröity, saatujen tietojen mukaan ainakin yksi mahdollinen
EETS-palveluntarjoaja on ottanut yhteyttä kansallisiin viranomaisiin
rekisteröintitarkoituksessa, mutta hakemusta ei otettu käsiteltäväksi, koska
sääntely- ja hallintokehys ei ollut vielä valmis. ·
tiemaksujärjestelmien jatkuva kehitys ja
laajentaminen EU:ssa luovat EETS-palveluntarjoajille uusia
markkinamahdollisuuksia. Neljä jäsenvaltiota[8]
aikoo seuraavien kolmen vuoden aikana toteuttaa uuden valtakunnallisen
tiemaksujärjestelmän, ja useissa jäsenvaltioissa laajennetaan parhaillaan
nykyisiä tiemaksujärjestelyjä. Valkoisessa kirjassa Euroopan yhtenäisestä
liikennealueesta esitetään tältä osin useita toimia, joilla edistetään edelleen
teiden käyttöön perustuvia maksujärjestelmiä.[9]
–
Myös nykyisten kansallisten järjestelmien pitkä
käyttöikä saattaa hankaloittaa EETS:n käyttöönottoa, koska niiden mukauttaminen
EETS-järjestelmään ennen niiden vanhentumista aiheuttaa lisäkustannuksia. Tämä
väite ei kuitenkaan näytä enää pitävän paikkaansa. Useimmat nykyiset järjestelmät
on otettu käyttöön 1990-luvun puolivälissä, ja ne ovat teknologialtaan jo lähes
vanhentuneita. Lisäksi hyväksyttäessä direktiivi 2004/52/EY annettiin selkeä
viesti siitä, että investoinnit on tarpeen tehdä yhteentoimivaan järjestelmään
siirtyminen huomioon ottaen, mutta joustovaraa jätettiin jonkin verran, jotta
sidosryhmät voivat jakaa tarpeellisten investointien aiheuttaman
kustannusrasitteen. Investoinnit voidaan rahoittaa kokonaan tai osittain
esimerkiksi mukauttamalla tiemaksujen hintatasoa. Toisin sanoen kaikki
tiemaksun kohteena olevat tienkäyttäjät – eivätkä pelkästään EETS:n käyttäjät –
voisivat osallistua näiden investointien rahoitukseen, koska EETS:ään liittyviä
kustannuksia voidaan direktiivin 1999/62/EY (eurovinjettidirektiivi) nojalla
pitää sallittuina veloitettavina infrastruktuurikustannuksina. Viivästyksistä
huolimatta on edistytty seuraavilta osin: –
Jäsenvaltiot ovat perustaneet kansalliset sähköiset
rekisterinsä, jotka sisältävät niiden alueella sijaitsevat, direktiivin
2004/52/EY soveltamisalaan kuuluvat tieinfrastruktuurit. Tietullioperaattorit
ovat julkaisseet EETS-tietullikohteiden määritykset, joissa esitetään yleiset
ehdot, joiden mukaisesti EETS-palveluja tarjotaan niiden infrastruktuurissa. Ne
muodostavat siten tietullioperaattoreiden ja EETS-palveluntarjoajien
sopimussuhteiden perustan. –
Useat maantieliikenteen sähköisestä maksunkeruusta
vastaavat kansalliset viranomaiset ovat perustaneet epävirallisen, niin
kutsutun Tukhoman ryhmän[10],
jossa ne tekevät aktiivista yhteistyötä EETS:n käyttöönottamiseksi ja parhaiden
käytäntöjen vaihtamiseksi. Tämä ryhmä tekee yhteistyötä myös AETIS-foorumin
kanssa7. –
Eurooppalaiset standardointielimet ovat edistyneet
merkittävästi sähköisen maksunkeruun ja EETS:n standardoinnin aloilla, samoin
satelliittivälitteisten tiemaksujärjestelmien osalta. Tähän mennessä on
hyväksytty kiinteiden ja mobiililaitteiden testimenettelyt[11] ja tärkeä standardi[12], joka koskee
palveluntarjoajien ja tietullioperaattoreiden välistä tiedonvaihtoa, myös
valvontaan liittyvää, satelliittivälitteisissä tiemaksujärjestelmissä. –
Komissio julkaisi vuonna 2010 direktiivien
2004/52/EY ja 2009/750/EY täytäntöönpanoa koskevan oppaan ”Guide for the
application of Directive 2004/52/EC of the European Parliament and of the
Council and of Commission Decision 2009/750/EC”[13] käsikirjaksi alan toimijoille,
jotka osallistuvat suoraan tai välillisesti EETS:n toteuttamiseen. –
Kaikkia sidosryhmiä kuultuaan komissio valmistelee
parhaillaan ohjeita päätöksen 2009/750/EY liitteessä I tarkoitettujen
käsitteiden tulkintaan. Piakkoin ilmestyvissä ohjeissa annetaan opastusta
siihen, miten sovitteluelimet varmistavat, että tietullioperaattoreiden
verkoston käyttöä koskevat sopimusehdot ovat oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja
syrjimättömiä. Ohjeissa esitetään myös mahdollisia malleja maksujen ja
korvausten jakamiseksi alan toimijoiden kesken. Lisäksi niissä käsitellään
EETS:n täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä, kuten yhteentoimivuuden
arvioinnista ja käyttöönsoveltuvuuden testauksesta aiheutuvia kustannuksia. –
Päätöksen 2009/750/EY 18 artiklan mukainen
EETS-laitteiden eritelmien mukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden hyväksyvien
elinten koordinaatioryhmä on perustettu. Ryhmä laatii ohjeita hyväksyttäväksi
tietullipalveluja käsittelevässä komiteassa, joka vahvistaa
käyttöönsoveltuvuustestien yleiset menettelyt. Neljätoista sertifiointielintä
kuudesta jäsenvaltiosta on kiinnostunut mahdollisuudesta tulla virallisesti
ilmoitetuksi komissiolle. –
Alan toimijat ovat yhä paremmin selvillä
oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.[14]
Ne ovat yleisesti ottaen samaa mieltä siitä, että EETS:n käyttöönottoon on
saatu uutta pontta ja että monia EETS:n toteutuksen kannalta olennaisen
tärkeitä osia on jo saatu aikaan. Valmistajat ottavat yhä useammin yhteyttä
komission yksiköihin saadakseen lisätietoja tai -selvityksiä. Mahdollisten
EETS-palveluntarjoajien ja tietullioperaattoreiden sopimusneuvottelut on
aloitettu. –
Jotta teknisestä ja sopimusperusteisesta
yhteentoimivuudesta saataisiin kokemusta, jotkin tietullioperaattorit ovat
perustaneet yhteisyrityksiä, jotka tarjoavat asiakkaille ajoneuvoihin
asennettavia laitteita, joita on mahdollista käyttää kaikissa näiden yritysten
vastuulla olevissa verkostoissa (”EasyGo+”, tekeillä oleva sopimusperusteisen
yhteentoimivuuden palvelu, jossa yhdistetään Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja
Itävallassa käytettäviä erikoistuneen lyhyen kantaman tiedonsiirron (DRSC)
teknologioita, sekä ”TOLL2GO”, jo käytössä oleva teknisen yhteentoimivuuden
palvelu, jolla varmistetaan DRSC:n ja satelliittien yhteentoimivuus Itävallan
ja Saksan välillä. Jotkin muut tietullioperaattorit ovat menneet vieläkin
pidemmälle: sopimukseen päästiin sekä teknisestä että sopimusperusteisesta
yhteentoimivuudesta TIS-PL:n ja VIA-T:n välillä. Sen avulla alueelliset
palveluntarjoajat voivat tarjota sähköisiä tietullipalveluja, jotka kattavat
Espanjassa ja Ranskassa sijaitsevat tietullikohteet. Seuraavanlaisia ongelmia on kuitenkin edelleen olemassa: –
EETS:n toteutusta haittaa edelleen sidosryhmien
välisen yhteistyön puute. Useimmat sidosryhmät eivät ole juurikaan
kiinnostuneita sitoutumaan sellaisten ongelmien ratkaisemiseen, joihin liittyy
yhteisiä intressejä. Jäsenvaltioiden pyrkimykset ovat toistaiseksi rajoittuneet
kansallisen tason yhteentoimivuuteen, joka on nyt toteutettu useimmissa
sähköisiä maksunkeruujärjestelmiä käyttävissä maissa. Selkeä muutos
yleiseurooppalaisen yhteentoimivuuden suuntaan on tarpeen, jotta EETS saadaan
toteutettua suunnitellussa aikataulussa ja oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja
syrjimättömin palveluntarjonnan ehdoin. –
Useimpien jäsenvaltioiden täytyy vielä viimeistellä
kansalliset puitteensa, jotta mahdolliset EETS-palveluntarjoajat tietävät,
miten rekisteröinti käytännössä tehdään ja minne voi valittaa, jos tietullioperaattorit
estävät palvelujen tarjonnan. Tähän mennessä ainoastaan kaksi sähköisiä
tiemaksujärjestelmiä käyttävää jäsenvaltiota on perustanut sovitteluelimen,
jonne valitukset voidaan osoittaa[15].
Kaikissa muissa jäsenvaltioissa käydään vielä neuvotteluja oikeudellisen ja
sääntelykehyksen viimeistelemiseksi ennen lokakuuta 2012. –
Jotkin tietullioperaattorit ovat ehdottaneet
sopimuslauseketta, jonka nojalla sopimus päättyy automaattisesti, jos
EETS-palveluntarjoaja ei ole 24 kuukauden kuluessa saavuttanut täyttä
kattavuutta Euroopassa[16].
Tällainen lauseke merkitsisi huomattavaa liiketoimintariskiä ja pitäisi
loitolla mahdolliset EETS-palveluntarjoajat. Tämä ei ollut lainsäätäjän
tarkoitus, vaan ajatuksena oli estää se, että EETS-palveluntarjoajat keskittyvät
ainoastaan kannattavimpiin markkinoihin ja viivyttävät kohtuuttomasti
palvelujen laajentamista kattamaan muutkin markkinat. EETS-palveluntarjoajan
aseman menettäminen riippuu viranomaisista, ja siitä olisi päätettävä
ainoastaan, jos kyseisellä palveluntarjoajalla ei ole todellisesta aikomusta
kattaa koko Eurooppaa. –
Tietyt tietullioperaattorit edellyttävät
EETS-palveluntarjoajilta yhteentoimivuuden arviointia ja käyttöönsoveltuvuuden
testausta, ja niistä aiheutuvat kustannukset voivat muodostaa esteen
markkinoille pääsylle. Toisaalta kuten edellä on selostettu, alan toimijoiden
pitäisi käyttää eurovinjettiä koskevan lainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia
vähentääkseen tietullioperaattoreiden ja EETS-palveluntarjoajien taloudellisia
riskejä. –
Useita voimassa olevia käyttöoikeussopimuksia
voidaan joutua muuttamaan. Tietullioperaattorit saattavat esimerkiksi joutua
muuttamaan hintoja rahoittaakseen infrastruktuurin mukautuksen edellyttämät
investoinnit. Tiemaksujärjestelmässä maksujen perimistä koskevat käyttöoikeussopimukset
tehdään tietullioperaattorin ja jäsenvaltion tai suoraan viranomaisten
valvonnassa toimivan tahon välillä. Näin ollen kyseisellä jäsenvaltiolla on
ensisijainen vastuu siitä, että EETS:n toteuttaminen on mahdollista sen
alueella, sillä se voi tarpeen vaatiessa muuttaa voimassa olevia
käyttöoikeussopimuksia. 4. Seuraavat vaiheet Jotta helpotetaan EETS:n käyttöönottoa
jäsenvaltioissa ja toimialalla suunnitellussa aikataulussa ja edistetään
yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston toivomusten mukaisesti, tarvitaan
seuraavia toimia: 1) Päätöksen yhdenmukaisen
täytäntöönpanon nopeuttaminen –
Komissio ja jäsenvaltiot tehostavat direktiivillä
2004/52/EY perustetun tietullipalveluja käsittelevän komitean työtä.
Jäsenvaltioiden on viipymättä täytettävä päätöksessä 2009/750/EY säädetyt
velvoitteensa etenkin kansallisen sovitteluelimen nimeämisen osalta (10
artikla). Komissio käynnistää tarvittaessa rikkomusmenettelyjä. –
Komissio seuraa EETS:n toteutusta jäsenvaltioissa
myös päätöksen 2009/750/EY liitteessä I tarkoitettujen käsitteiden tulkinnasta
annettujen ohjeiden valossa. Jäsenvaltioiden ja kansallisten sovitteluelinten
olisi sovellettava kyseisiä ohjeita ollessaan yhteydessä
tietullioperaattoreihin ja mahdollisiin EETS-palveluntarjoajiin. Jälkimmäisten
olisi käytettävä niitä myös sopimusneuvotteluissaan. Lisäksi komissio perustaa
kansallisten sovitteluelinten eurooppalaisen verkoston, joka auttaa turvaamaan
EU:n laajuiset tasapuoliset toimintaedellytykset EETS-alan toimijoille. –
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että sellaiset
sopimuslausekkeet, joiden nojalla sopimus päättyy automaattisesti, jos
EETS-palveluntarjoaja ei ole 24 kuukauden kuluessa saavuttanut täyttä
kattavuutta Euroopassa, eivät ole sallittuja. Tällaiset lausekkeet ovat ristiriidassa
päätöksessä 2009/750/EY halutun hyödyllisen vaikutuksen kanssa. Jos kyseinen
käytäntö säilytetään, komissio aloittaa EU-lainsäädännön rikkomisesta johtuvan
menettelyn. –
Komissio käynnistää aloitteen, jossa käytetään
nykyisen EETS-lainsäädännön mahdollistamaa rakennetta, tarkoituksena laatia
yhdenmukaiset menettelyt käyttöönsoveltuvuustestaukseen tietoturvanäkökohdat
mukaan lukien, jotta vähennetään tietullioperaattorien välisiä menettelyeroja,
millä puolestaan alennetaan EETS-palveluntarjoajille koituvia kustannuksia. –
Komissio perustaa sidosryhmien kanssa internetiin
kattavan tietojenjakamisfoorumin, josta saa keskitetysti ajantasaista
EETS-tietoa. Se edistää myös parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja ajantasaisen
EETS-tiedon levittämistä alan toimijoiden keskuudessa. 2) Vaiheittainen lähestymistapa Ensimmäisenä askeleena kohti Euroopan
laajuista yhteentoimivuutta niiden jäsenvaltioiden, joilla on paljon
liikennettä Euroopan laajuisessa verkossa, on parannettava sähköisten
tiemaksujärjestelmiensä rajatylittävää yhteentoimivuutta. Näitä varhaisen
vaiheen alueellisia käyttöönottohankkeita edistetään siten, että ne voidaan
mahdollisimman pian laajentaa kattamaan myöhemmässä vaiheessa kaikki sähköisen
tiemaksun piiriin kuuluvat tieinfrastruktuurit EU:ssa. Lisäksi tällaisista
hankkeista saadaan kokemusta käytännön EETS-ongelmien ratkaisemisesta. Huomiota olisi kiinnitettävä siihen,
että riittävän laaja joukko tietullioperaattoreita ja jäsenvaltioita osallistuu
hankkeeseen, jotta voidaan varmistaa, että hankkeet ovat laajennettavissa koko
unioniin. Kokemukset, joita saadaan toteutettaessa tällaisia alueellisia,
puhtaasti yhteen sopimukseen tai yhteen ajoneuvolaitteeseen perustuvia
hankkeita, olisi jaettava tehokkaasti kaikille sidosryhmille. Komissio on halukas tukemaan teknisesti
tällaisia alueellisia aloitteita ja on valmis tutkimaan, voitaisiinko
laajamittaisia alueellisia hankkeita tukea myös taloudellisesti TEN-T-ohjelman
puitteissa. Sähköiset tiemaksujärjestelmät ovat olennainen osa Euroopan
laajuista verkkoa (unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon
kehittämiseksi 7 päivänä heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston päätöksen N:o 661/2010/EU[17]
9 artiklan 3 kohta), ja siksi niille voidaan myöntää EU:n rahoitustukea.
Komissio harkitsee sisällyttävänsä EETS:ää ja tällaisia alueellisia hankkeita
koskevan kohdan seuraavaan TEN-T-työohjelmaan. Ehdotuspyyntö voitaisiin
työohjelman hyväksymisestä riippuen julkaista vuoden loppuun mennessä. 3) Kehityksen tiivis seuranta ja
uusien aloitteiden ehdottaminen tarvittaessa Jäsenvaltioiden aloittaessa uusia
hankkeita tai uusiessa käyttöoikeussopimuksia niiden olisi järjestelmällisesti
tarkastettava, että sopimuksissa varmasti noudatetaan EETS:n vaatimuksia. Kun
komissio antaa lausuntonsa uusista tiemaksujärjestelyistä, joista ilmoitetaan
eurovinjettidirektiivin 1999/62/EY 7 h artiklan mukaisesti, lausunto on
kielteinen, jos tiemaksujärjestelyt eivät ole täysin yhteensopivia EETS:n
järjestelmän kanssa. Mikäli sovitteluelin ei pysty
ratkaisemaan tietullioperaattorien ja EETS-palveluntarjoajien välisiä kiistoja,
komissio tutkii kiistakysymyksiä ja sitä, ovatko tietullioperaattorien ja
nykyisten paikallisten/kansallisten palveluntarjoajien väliset järjestelyt
syrjiviä EETS-palveluntarjoajille ehdotettuihin järjestelyihin verrattuna. Lopuksi on huomattava, että liikenteen
valkoisessa kirjassa todetaan, että jos kaikista näistä ponnisteluista
huolimatta arviointi osoittaa, että alalla ei ole vuoden 2013 puoliväliin
mennessä edistytty merkittävästi eikä yhteentoimiva tiemaksujärjestelmä ole
laajassa mittakaavassa käytössä, komissio varaa itselleen oikeuden esittää
Euroopan parlamentille ja neuvostolle uuden aloitteen. Komissio vahvistaa sitoumuksena toteuttaa
kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla helpotetaan eurooppalaisten sähköisten
tiemaksujärjestelmien täysimittaista teknistä ja toiminnallista
yhteentoimivuutta. Komissio aikoo yhdessä sidosryhmien kanssa tehostaa
pyrkimyksiään, jotta toimiva Euroopan laajuinen sähköinen tiemaksujärjestelmä
tulee kaikkien asianomaisten tienkäyttäjien saataville[18]. Eurooppalaisilla yrityksillä on tällä hetkellä
maailmanlaajuinen johtoasema tiemaksulaitteiden valmistajina. Ne voittavat
jatkuvasti tarjouskilpailuja kaikkialla maailmassa.[19] EETS voi helpottaa uusien tuotteiden
käyttöönottoa ja leviämistä maailmanlaajuisille markkinoille. Tällaisia
tuotteita ovat esimerkiksi yhteentoimivat ajoneuvolaitteet, joissa on
yhdistetty digitaalinen ajopiirturi ja tiemaksulaite muihin älykkäitä
liikennejärjestelmiä hyödyntäviin sovelluksiin. Tämä voi puolestaan johtaa
täysin uusiin palveluihin ja sovelluksiin, joilla on mahdollisesti
maailmanlaajuiset markkinat, mikä auttaa luomaan kasvua ja työpaikkoja Euroopan
taloudessa. [1] EUVL
L 166, 30.4.2004, s. 124. [2] EUVL
L 268, 13.10.2009, s. 11. [3] Nykyisten tiemaksujärjestelmien on sisällettävä
satunnaisille käyttäjille tarkoitettuja kalliita ja hankalia ratkaisuja, jotka
eivät yleensä ole yhdenvertaisia säännöllisille käyttäjille tarkoitettujen
järjestelmien kanssa. [4] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/62/EY
verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta
tiettyjen infrastruktuurien käytöstä, EYVL L 187, 20.7.1999, s. 42–50. [5] Johdanto-osan 31 kappale ja 7 j artikla, jotka lisättiin
direktiivillä 2011/76/EU. [6] Esimerkiksi asiantuntijaryhmien ja CESARE-hankkeiden
laajat selvitykset. [7] AETIS: Association of Electronic Toll and
Interoperable Services, perustettu 22.12.2011. [8] Ranska, Belgia, Tanska ja Unkari. [9] Tavoite 10: Aletaan soveltaa täysimääräisesti ”käyttäjä
maksaa” ja ”saastuttaja maksaa” -periaatteita […] tulojen hankkimiseksi ja
rahoituksen varmistamiseksi tulevaisuuden liikenneinvestointeihin. Sivu 15: Ulkoisista vaikutuksia (kuten
melusta ja ympäristön pilaantumista) aiheutuvat kustannukset voitaisiin
sisällyttää tienkäyttömaksuihin: 1. Ehdotus niin kutsutun
eurovinjettidirektiivin muuttamiseksi, 2. Uusien toimien avulla tarkastellaan
kaupallisiin ajoneuvoihin koko kaupunkien välisessä verkossa pakollisesti
sovellettavan yhdenmukaistetun ulkoisten kustannusten sisällyttämisjärjestelmän
asteittaista käyttöönottoa. Toimi 32: EU:n puitteet kaupunkien
tiemaksujärjestelmille. Toimi 39: Älykäs hinnoittelu ja verotus
/ Arvioidaan nykyisiä autojen tiemaksujärjestelmiä / Edetään ulkoisten
kustannusten sisällyttämisessä. [10] Tukholman ryhmän jäsenet ovat Itävallan, Saksan, Tanskan,
Suomen, Ranskan, Unkarin, Irlannin, Alankomaiden, Puolan, Ruotsin, Slovenian,
Yhdistyneen kuningaskunnan sekä Sveitsin ja Norjan ministeriötä tai kansallisia
viranomaisia. [11] Standardit
CEN EN 15509, EN 15876, CEN/ISO EN 14906, TS 14907 ja TS 25110. [12] Standardi
CEN/ISO EN 12855. [13] http://ec.europa.eu/transport/publications/doc/2011-eets-european-electronic-toll-service_en.pdf
[14] Alan toimijoita kuultiin vuonna 2011 järjestetyssä
kyselytutkimuksessa ja konferenssissa. [15] Kansallisen sovitteluelimen tärkeimpänä tehtävänä on
tarkastaa pyynnöstä, että tasapuoliset ja syrjimättömät sopimusehdot on
myönnetty kaikille EETS-palveluntarjoajille ja kaikissa EETS-tullikohteissa
jäsenvaltion alueella, toisin sanoen että tietullioperaattorin sopimusehdot eri
EETS-palveluntarjoajille ovat syrjimättömiä ja ilmentävät tasapuolisesti
sopimuspuolten kustannuksia ja riskejä. [16] Päätöksen 2009/750/EY 4 artiklan (EETS-palveluntarjoajien
oikeudet ja velvollisuudet) 1 kohdassa säädetään, että EETS-palveluntarjoajien
on tehtävä EETS-palvelusopimukset kaikkien yhteisön EETS-tietullikohteiden
osalta 24 kuukauden kuluessa siitä, kun palveluntarjoaja on rekisteröity. [17] EUVL L 204, 5.8.2010, s. 1. [18] EETS-lainsäädännössä varmistetaan, että tienkäyttäjien
perusoikeuksia ja etenkin henkilötietojen suojaa kunnioitetaan
täysimääräisesti. [19] Viime aikoina esimerkiksi Australiassa, Valko-Venäjällä,
Kanadassa ja Israelissa.