EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52012DC0125

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2VUODEN 2012 YLEISEEN TALOUSARVIOON MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAINPääluokka III – Komissio

/* COM/2012/0125 final - 2012/ () */

52012DC0125

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2VUODEN 2012 YLEISEEN TALOUSARVIOON MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAINPääluokka III – Komissio /* COM/2012/0125 final - 2012/ () */


LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VUODEN 2012 YLEISEEN TALOUSARVIOON

MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III – Komissio

Euroopan komissio ottaa huomioon

– Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 314 artiklan yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan kanssa,

– Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[1] ja erityisesti sen 37 artiklan,

– 1 päivänä joulukuuta 2011 hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012,

– 27 päivänä tammikuuta 2012 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 1/2012[2],

ja esittää budjettivallan käyttäjälle lisätalousarvioesityksen nro 2 vuoden 2012 talousarvioon.

MUUTOKSET PÄÄLUOKITTAISEEN TULO- JA MENOTAULUKKOON

Muutokset pääluokittaiseen tulo- ja menotaulukkoon ovat saatavilla Eur-Lex-tietokannassa (http://eur-lex.europa.eu/budget/www/index-en.htm). Muutosten englanninkielinen toisinto esitetään tiedoksi tämän asiakirjan budjettiteknisenä liitteenä.

SISÄLLYSLUETTELO

1.      Johdanto.. 3

2.      EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto.. 3

3.      Rahoitus.. 5

4.      Tiivistelmätaulukko rahoituskehyksen otsakkeittain.. 6

1.           Johdanto

Lisätalousarvioesitys (LTE) nro 2 vuoden 2012 talousarvioon kattaa yhteensä 18 061 682 euron käyttöönoton EU:n solidaarisuusrahastosta maksusitoumus- ja maksumäärärahoina Italiaa (Liguria ja Toscana) lokakuussa 2011 koetelleiden tulvien johdosta.

2.           EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto

Voimakkaan säärintaman vuoksi Italian luoteisosassa saatiin 25. lokakuuta 2011 muutaman tunnin aikana runsaasti sateita. Erityisesti sateista kärsivät La Spezian maakunta Liguriassa ja Massa Carraran maakunta Toscanassa. Rankkasateiden seurauksena vuoristoalueiden monien pikkujokien penkereet murtuivat ja valtavia määriä vettä, mutaa ja roskia kulkeutui niiden alapuolisiin laaksoihin. Kaksi suurta jokea, Vara ja Magra, tulvivat useissa kaupungeissa. Sateilla oli vakavia vaikutuksia myös läheisellä Cinque Terren alueella La Spezian maakunnassa. Sateiden aiheuttama katastrofi vahingoitti vakavasti asuinrakennuksia, yrityksiä ja maataloutta ja johti häiriöihin tärkeissä liikenneyhteyksissä ja julkisissa infrastruktuuriverkoissa. Katastrofialue kattaa Cinque Terren alueen, joka kuuluu Italian Rivieraan ja on merkitty Unescon maailmanperintöluetteloon.

Italia haki tämän vuoksi rahoitustukea Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta.

Komission yksiköt ovat tutkineet hakemuksen perusteellisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 ja erityisesti sen 2, 3 ja 4 artiklan mukaisesti. Seuraavassa on esitetty yhteenveto tärkeimmistä arviointiperusteista.

(1) Hakemus jätettiin komissioon 22. joulukuuta 2011 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 25. lokakuuta 2011.

(2) Kyseessä on luonnonkatastrofi, joten se kuuluu solidaarisuusrahaston soveltamisalaan.

(3) Italian viranomaisten mukaan välittömien vahinkojen kokonaismäärä Ligurian ja Toscanan vierekkäisistä osista muodostuvalla katastrofialueella oli arviolta 722 467 299 euroa. Tämä määrä on 20,43 prosenttia tavanomaisesta 3,536 miljardin euron kynnysarvosta, jota sovelletaan Italiaan vuonna 2011 otettaessa käyttöön solidaarisuusrahaston varoja (eli 3 miljardia euroa vuoden 2002 hintoina).

(4) Koska vahinkojen kokonaismäärä jää alle solidaarisuusrahaston tuen käyttöönoton tavanomaisen kynnysarvon, hakemusta tarkasteltiin asetuksen (EY) N:o 2012/2002 2 artiklan 2 kohdan viimeisen alakohdan perusteella, joka koskee ns. poikkeuksellisia alueellisia katastrofeja. Kyseisessä alakohdassa säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä solidaarisuusrahastosta voidaan myöntää tukea poikkeuksellisissa tilanteissa. Kyseisen alakohdan mukaan rahastosta voidaan poikkeustapauksessa myöntää tukea alueelle silloin kun aluetta on koetellut sellainen poikkeuksellinen katastrofi, pääasiassa luonnonkatastrofi, jolla on vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia huomattavan väestönosan elinoloihin ja talouden vakauteen alueella. Asetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa määriteltyihin syrjäisiin ja eristyneisiin alueisiin, kuten saaristoalueisiin ja syrjäisimpiin alueisiin. Katastrofista kärsinyt alue Italiassa ei kuulu tähän luokkaan. Asetuksessa kehotetaan arvioimaan poikkeuksellista alueellista katastrofia koskevien säännösten nojalla esitettyjä hakemuksia ”erittäin tarkasti”.

(5) Solidaarisuusrahaston vuosikertomuksessa (2002–2003) komissio toteaa alueellista katastrofia koskevien kriteerien tarkoituksenmukaisen soveltamisen kansallisella tasolla edellyttävän, että erotetaan toisistaan vakavat alueelliset ja toisaalta pelkästään paikalliset tapahtumat. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti paikalliset tapahtumat kuuluvat kansallisten viranomaisten vastuualueeseen, kun taas alueellisten katastrofien yhteydessä voidaan harkita tuen myöntämistä solidaarisuusrahastosta. Jotta solidaarisuusrahaston kriteerit olisivat täyttyneet, Italian viranomaiset perustivat hakemuksensa niiden 20 kunnan alueeseen, jotka kärsivät katastrofista eniten. Alue sijaitsee Cinque Terren rannikkoalueella, La Spezian maakunnassa sijaitsevan Vara-joen allasalueella ja Lunigianan alueella Massa Carraran maakunnassa. Alueella on yhteensä yli 52 000 asukasta.

(6) Yksi asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyistä rahaston varojen poikkeuksellisen käyttöönoton edellytyksistä on, että katastrofi on aiheuttanut vahinkoa suurelle osalle sen alueen väestöstä, jota hakemus koskee. Italian hakemuksessa todetaan, että katastrofi vaikutti 20 kunnan 52 251 asukkaasta suoraan yhteensä 28 858 asukkaaseen. Toimitetut todisteet vaikuttavat realistisilta. Näin ollen voidaan päätellä, että vaikutukset koskivat suoraan suurinta osaa väestöstä ja että tämä ehto täyttyy.

(7) Vaatimusten mukaan katastrofilla on osoitettava olevan vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia väestönosan elinoloihin ja talouden vakauteen alueella. Hakemuksessa tuodaankin esille kunnallisteknisten verkkojen ja muiden infrastruktuurien (esim. liikenne-, vesi- ja sähköinfrastruktuurit) kärsimät tuhot ja häiriöt, tulvien vaikutus luonnonympäristöön, yrityksiin ja matkailuun sekä asuinrakennusten tuhoutuminen. Ligurian alueella katastrofi johti 13 ihmisen kuolemaan ja yli tuhat ihmistä joutui jättämään kotinsa. Toscanassa kuolonuhreja oli kaksi ja yli 300 henkilöä oli evakuoitava. Koteja tuhoutui, ne kärsivät suuria vahinkoja tai muuttuivat asumiskelvottomiksi, minkä vuoksi asukkaat eivät voi palata koteihinsa lähitulevaisuudessa. Teitä tuhoutui, A15-moottoritie suljettiin osittain, rautatieverkot kärsivät häiriöistä ja penkereitä ja siltoja sortui. Myös julkiset verkot kuten vesi- kaasu-, sähköverkot ja viemäriverkot sekä jätevedenkäsittelylaitokset kärsivät häiriöistä. Tulvilla oli vakavia vaikutuksia 846:een pääasiassa perhejohtoiseen pk-yritykseen, jotka työllistävät 1 209 työntekijää. Yli kaksi kolmasosaa näistä pk-yrityksistä toimii suoraan matkailun alalla, joka on yksi alueen tärkeimmistä toimialoista. Lisäksi tämä poikkeuksellinen luonnonkatastrofi aiheutti suuria vahinkoja uimarannoille ja kävelyreiteille, jotka ovat matkailualan selkäranka. Italian viranomaiset arvioivat, että BKT laskee noin 20 prosenttia ja tulot 25 prosenttia vuonna 2012. Täydellisen paluun tavanomaisiin olosuhteisiin odotetaan vievän vuoden tai jopa pidempään.

(8) Asetuksen (EY) N:o 2012/2002 3 artiklan 2 kohdan nojalla tukikelpoisten toimien kustannukset ovat arviolta 511,4 miljoonaa euroa, ja ne voidaan jakaa neljään ryhmään: A) infrastruktuurin pikainen korjaaminen toimintakuntoon, B) tilapäismajoitus ja pelastuspalvelut, C) suojaava infrastruktuuri ja kulttuuriperinnön välitön suojelu sekä D) katastrofialueiden raivaus. Suurimpien kustannusten arvioidaan aiheutuvan liikenneinfrastruktuurien ja suojaavien infrastruktuurien korjaamisesta sekä raivaustöistä.

(9) Tulva-alue on rakennerahastojen (2007–2013) mukaan tukikelpoinen alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteeseen kuuluvana alueena. Italian viranomaiset ovat ilmaisseet komissiolle aikovansa suunnata Liguriaa ja Toscanaa koskevien rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta elvytystoimenpiteisiin.

(10) Italian viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät tukikelpoiset vahingot kuulu vakuutusturvan piiriin.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksessa tarkoitettua tulvakatastrofia voidaan pitää ”poikkeuksellisena” asetuksessa tarkoitetussa merkityksessä ja sen voidaan katsoa täyttävän asetuksen (EY) N:o 2012/2002 2 artiklan 2 kohdan viimeisessä alakohdassa säädetyt edellytykset solidaarisuusrahaston poikkeukselliselle käyttöönotolle.

3.           Rahoitus

Solidaarisuusrahaston vuosittain käytettävissä oleva kokonaismääräraha on miljardi euroa. Koska rahasto on perustettu solidaarisuuden tukemiseksi, komissio katsoo, että rahastosta maksettavan tuen olisi oltava porrasteista. Tämä tarkoittaa, että asetetun kynnysarvon (0,6 prosenttia suhteessa BKTL:oon tai 3 miljardia euroa vuoden 2002 hintoina sen mukaan, kumpi näistä on pienempi) ylittävien vahinkojen osalta olisi aiemman käytännön mukaisesti sovellettava suurempaa tuki-intensiteettiä kuin kynnysarvon alle jäävien vahinkojen osalta. Suurkatastrofien perusteella myönnettävä tuki on aikaisemmin ollut kynnysarvon alle jäävältä osuudelta 2,5 prosenttia ja kynnysarvon ylittävältä osuudelta 6 prosenttia kaikista välittömistä vahingoista. Solidaarisuusrahastosta myönnettävän tuen laskutapa on määritetty solidaarisuusrahaston vuosikertomuksessa 2002–2003, ja neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet sen.

Tässä tapauksessa ehdotetaan, että sovelletaan edellä mainittuja prosenttiosuuksia ja myönnetään seuraavat tukimäärät:

|| || || || || (euroina)

|| Hyväksytyt välittömät vahingot || Kynnysarvo || 2,5 prosentin mukaan laskettu määrä || 6 prosentin mukaan laskettu määrä || Tuen ehdotettu kokonaismäärä

Ligurian ja Toscanan tulvat vuonna 2011 || 722,467 milj. || 3 536 milj. || 18 061 682 || - || 18 061 682

Yhteensä || || || || || 18 061 682

Tässä vaiheessa vuotta ei toteutumisennusteiden perusteella ole mahdollista siirtää tarvittavia maksumäärärahoja. Päinvastoin kaikki osoittimet viittaavat maksumäärärahojen todennäköiseen puutteeseen myöhemmin tänä vuonna.

Tämän seurauksena komissio ehdottaa maksumäärärahojen lisäämistä.

4.           Tiivistelmätaulukko rahoituskehyksen otsakkeittain

Rahoituskehys Otsake/alaotsake || Vuoden 2012 rahoituskehys || Talousarvio 2012 (ml. LT nro 1/2012) || LTE nro 2/2012 || Talousarvio 2012 (sisältää LTE:t nro 1–2/2012)

MSM || MM || MSM || MM || MSM || MM || MSM || MM

1. KESTÄVÄ KASVU || || || || || || || ||

1a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky || 14 853 000 000 || || 15 403 000 000 || 11 500 977 788 || || || 15 403 000 000 || 11 500 977 788

Liikkumavara || || || -50 000 000 || || || || -50 000 000 ||

1b. Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio || 52 761 000 000 || || 52 752 576 141 || 43 835 746 321 || || || 52 752 576 141 || 43 835 746 321

Liikkumavara || || || 8 423 859 || || || || 8 423 859 ||

Yhteensä || 67 614 000 000 || || 68 155 576 141 || 55 336 724 109 || || || 68 155 576 141 || 55 336 724 109

Liikkumavara[3] || || || -41 576 141 || || || || -41 576 141 ||

2. LUONNONVAROJEN SUOJELU JA HALLINTA || || || || || || || ||

josta markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet || 48 093 000 000 || || 43 969 637 305 || 43 875 978 049 || || || 43 969 637 305 || 43 875 978 049

Yhteensä || 60 810 000 000 || || 59 975 774 185 || 57 034 220 262 || || || 59 975 774 185 || 57 034 220 262

Liikkumavara || || || 834 225 815 || || || || 834 225 815 ||

3. KANSALAISUUS, VAPAUS, TURVALLISUUS JA OIKEUS || || || || || || || ||

3a. Vapaus, turvallisuus ja oikeus || 1 406 000 000 || || 1 367 806 560 || 835 577 878 || || || 1 367 806 560 || 835 577 878

Liikkumavara || || || 38 193 440 || || || || 38 193 440 ||

3b. Kansalaisuus || 699 000 000 || || 697 436 780 || 648 700 180 || 18 061 682 || 18 061 682 || 715 498 462 || 666 761 862

Liikkumavara || || || 1 563 220 || || || || 1 563 220 ||

Yhteensä || 2 105 000 000 || || 2 065 243 340 || 1 484 278 058 || 18 061 682 || 18 061 682 || 2 083 305 022 || 1 502 339 740

Liikkumavara[4] || || || 39 756 660 || || || || 39 756 660 ||

4. EU MAAILMANLAAJUISENA TOIMIJANA || 8 997 000 000 || || 9 405 937 000 || 6 955 083 523 || || || 9 405 937 000 || 6 955 083 523

Liikkumavara[5] || || || -150 000 000 || || || || -150 000 000 ||

5. HALLINTO || 8523 000 000 || || 8 279 641 996 || 8 277 736 996 || || || 8 279 641 996 || 8 277 736 996

Liikkumavara[6] || || || 327 358 004 || || || || 327 358 004 ||

Yhteensä || 148 049 000 000 || 141 360 000 000 || 147 882 172 662 || 129 088 042 948 || 18 061 682 || 18 061 682 || 147 900 234 344 || 129 106 104 630

Liikkumavara || || || 1 209 764 338 || 12 445 957 052 || || || 1 209 764 338 || 12 445 957 052

[1]               EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[2]               COM(2012) 31 final.

[3]               Euroopan globalisaatiorahastoa ei oteta huomioon laskettaessa otsakkeen 1 a liikkumavaraa (500 miljoonaa euroa). Enimmäismäärän ylittävät 50 miljoonaa euroa rahoitetaan joustovälineestä.

[4]               EU:n solidaarisuusrahastoa koskeva määrä otetaan talousarvioon ylittämällä rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden määrät, kuten 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa määrätään (EUVL C 139, 14.6.2006).

[5]               Otsakkeen 4 vuoden 2012 marginaalissa ei oteta huomioon hätäapuvarauksen määrärahoja (258,9 miljoonaa euroa). Enimmäismäärän ylittävät 150 miljoonaa euroa rahoitetaan joustovälineestä.

[6]               Otsakkeen 5 enimmäismäärään nähden jäävää liikkumavaraa laskettaessa on otettu huomioon vuosien 2007–2013 rahoituskehykseen sisältyvä alaviite 1, joka koskee henkilöstön eläkejärjestelmään suorittamia maksuja (84 miljoonaa euroa).

Top