17.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 139/46

—

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on merkittävä rooli eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA). Alueet ja kunnat kokoavat alueellaan yhteen innovointikolmion keskeiset toimijat, yhdistelmän tiedemaailman, korkeakoulujen ja tutkimusalan toimijoita sekä useita taloudellisia ja teollisia yhteisöjä erilaisissa innovoinnin arvoketjuissa ja arvoverkostoissa. Ne ovat avaintoimijoita kehitettäessä alueellisia tutkimus- ja innovointistrategioita ja luotaessa asianmukaiset perusedellytykset innovatiivisia toimintaympäristöjä varten.

—

on tyytyväinen siihen, että tiedonannossa mainitaan nimenomaisesti tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman ”Valmiudet”-erityisohjelman alueellinen ja kansainvälinen ulottuvuus, ja kehottaa lisäämään kansainvälisen tutkimusyhteistyön näkyvyyttä seuraavalla ohjelmakaudella. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon ”Tietämyksen alueet” -ohjelmasta saadut hyvät kokemukset ja nivoa ne tuleviin ERA-NET-aloitteisiin.

—

korostaa, että kansainvälisen yhteistyön on perustuttava yhteisille periaatteille, jotka koskevat tutkimuksen integriteettiä, sukupuoliulottuvuutta, yritysten yhteiskuntavastuuta, osallistumisoikeutta sekä teollis- ja tekijänoikeuksia. Myös ilmasto- ja ympäristöulottuvuus, jolla edistetään kestäväpohjaista kehitystä, on otettava huomioon.

—

korostaa tutkimusinfrastruktuurien ja sähköisten infrastruktuurien alueellista merkitystä ja huomattavia (mahdollisia) etuja. Ne tarjoavat edellytyksiä (suuritehoisen tietojenkäsittelyn ja viestinnän resurssit, etäjärjestelmät ja tietokokonaisuudet), joiden avulla tutkimuksen ja innovoinnin aloilla voidaan tehdä maailmanluokan yhteistyötä maasta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Esittelijä

Markku MARKKULA (FI, PPE), Espoon kaupunginvaltuuston jäsen

Viiteasiakirja

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön vahvistaminen ja keskittäminen: strateginen lähestymistapa

COM(2012) 497 final

1.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on merkittävä rooli eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA). Alueet ja kunnat kokoavat alueellaan yhteen innovointikolmion keskeiset toimijat, yhdistelmän tiedemaailman, korkeakoulujen ja tutkimusalan toimijoita sekä useita taloudellisia ja teollisia yhteisöjä erilaisissa innovoinnin arvoketjuissa ja arvoverkostoissa. Ne ovat avaintoimijoita kehitettäessä alueellisia tutkimus- ja innovointistrategioita ja luotaessa asianmukaiset perusedellytykset innovatiivisia toimintaympäristöjä varten. Niiden rooli on merkittävä luotaessa innovatiivisuuteen ja uutta luovaan yrittäjyyteen kannustava alueellinen ilmapiiri. Lisäksi alue- ja paikallisviranomaisilla on monissa tapauksissa lainsäädäntävaltaa, ja ne hallinnoivat tutkimukseen, innovointiin ja kansainvälistymiseen kohdennettavia varoja.

2.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat tärkeitä sidosryhmiä kansainvälisessä yhteistyössä sekä koordinoitaessa tutkimus- ja innovointitoimia. Niiden toimet vaikuttavat merkittävästi tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen ja sellaisten innovatiivisten toimintaympäristöjen (korkeakoulut, teknologiakeskukset, yrityshautomot ja tiedepuistot sekä riskipääomalle suotuisat ympäristöt) luomiseen, jotka kykenevät houkuttelemaan tutkijoita ja innovaattoreita sekä luomaan sisällölliset ja toiminnalliset edellytykset henkisen pääoman vahvalle kehittymiselle.

3.

toteaa, että tiedonanto on toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä jäsenvaltiot eivät voi omien valtiosääntöjärjestelmiensä puitteissa saavuttaa ehdotettujen toimien tavoitteita kokonaan, ja EU-tason toimista on todennäköisesti selkeää hyötyä. Kansainvälisten tutkimus- ja innovointitoimien vaikuttavuuden maksimointi ja samalla kalliiksi koituvan pirstaleisuuden välttäminen edellyttävät, että unioni täydentää Horisontti 2020 -ohjelman avoimuutta kohdennetuilla toimilla optimaalisen mittakaavan ja soveltamisalan varmistamiseksi.

4.

muistuttaa, että osaamisesta ja innovoinnista on tulossa entistä kansainvälisempää maailmanlaajuisten arvoverkostojen vuoksi, ja pitää tärkeänä globaalin ajattelun ja paikallistason toiminnan yhdistämistä.

5.

muistuttaa, että Eurooppa 2020 -strategiassa korostetaan tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tuottamisessa. Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvassa innovaatiounionissa painotetaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä Euroopan innovaatiopotentiaalin hyödyntämisessä.

6.

korostaa, että kansainvälinen yhteistyö on merkittävä osa eurooppalaisen tutkimusalueen ja sen viiden keskeisen alan toteuttamista.

7.

on tyytyväinen siihen, että tiedonannossa mainitaan nimenomaisesti tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman ”Valmiudet”-erityisohjelman alueellinen ja kansainvälinen ulottuvuus, ja kehottaa lisäämään kansainvälisen tutkimusyhteistyön näkyvyyttä seuraavalla ohjelmakaudella. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon ”Tietämyksen alueet” –ohjelmasta saadut hyvät kokemukset ja nivoa ne tuleviin ERA-NET-aloitteisiin.

8.

kannattaa Horisontti 2020 -ohjelman kunnianhimoista budjettia ja muistuttaa, että tarvitaan yhteisvaikutusta muiden kansainvälistymistä varten käytettävissä olevien rahoitusvälineiden kanssa. Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä on tärkeää käyttää oikeita välineitä kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten.

9.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission perinpohjaiseen työskentelyyn, jonka tavoitteena on luoda selkeä, tiivis ja kattava kehys perustaksi entistä strategisemmalle lähestymistavalle, jotta edistetään tutkimus- ja innovointialan kansainvälistä yhteistyötä Euroopassa.

10.

on erittäin tyytyväinen tiedonantoon sisältyvään hyvin jäsenneltyyn ja ytimekkääseen katsaukseen kansainvälisen tutkimusyhteistyön välineistä ja (mahdollisista) kumppaneista.

11.

painottaa, että kansainvälisen yhteistyön on aina tuotava lisäarvoa EU:lle.

12.

korostaa, että kansainvälisen yhteistyön on perustuttava yhteisille periaatteille, jotka koskevat tutkimuksen integriteettiä, sukupuoliulottuvuutta, yritysten yhteiskuntavastuuta, osallistumisoikeutta sekä teollis- ja tekijänoikeuksia. Myös ilmasto- ja ympäristöulottuvuus, jolla edistetään kestäväpohjaista kehitystä, on otettava huomioon.

13.

nimeää kolme yleistä tiedonannossa käsiteltyä kysymystä, joilla on alueellista merkitystä: tiedediplomatia, älykäs erikoistuminen ja tutkimusinfrastruktuurit.

14.

on vakuuttunut siitä, että jäsenvaltioiden ja alueiden moninaiset aloitteet, joita ei ole koordinoitu muiden jäsenvaltioiden kanssa, johtavat toisinaan siihen, etteivät unionissa toteutettavat aloitteet ole yhteydessä toisiinsa eivätkä ne johda riittävän kriittisen massan syntymiseen. Siksi on tärkeää, että eurooppalainen tutkimus- ja innovaatiosuunnitelma ja kansalliset ja alueelliset innovaatiostrategiat sovitetaan yhteen.

15.

on tietoinen siitä, että on tarpeen linjata yksittäisten jäsenvaltioiden toimia kansainvälisessä yhteistyössä ja että tässä yhteydessä lisäarvoa voidaan saada yhteistyöstä alueiden kanssa. Alueiden ja kuntien oma etu on tarjota käytännön tukea eurooppalaiselle tutkimusalueelle sekä toimia Triple Helix -mallin mukaisesti yhdyssiteenä ja auttaa siten luomaan asianmukaiset perusedellytykset kansainvälisten tutkimusinvestointien ja ulkomaisten huippututkijoiden houkuttamiseksi.

16.

katsoo, että Euroopan rooli globaalina toimijana edellyttää keskittymistä sellaisten innovatiivisten ratkaisujen tutkimiseen, joiden avulla voidaan vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin. AK tähdentää tässä yhteydessä markkinasuuntautuneen ja kysyntälähtöisen lähestymistavan merkitystä sekä pk-yritysten ratkaisevaa roolia muunnettaessa (kansainvälisiä) tieteellisiä tutkimustuloksia sovelluksiksi ja saatettaessa niitä markkinoille.

17.

korostaa roolia, joka unionin jäsenvaltioiden hallitusten sekä alue- ja paikallisviranomaisten on otettava pyrittäessä muuttamaan Eurooppa suureksi yhdentyneeksi kokonaisuudeksi, joka kykenee kilpailemaan globalisoituneessa maailmassa ja käymään vuoropuhelua Yhdysvaltojen ja Japanin kaltaisten teollistuneempien maiden, uusien kehittyvän talouden maiden (kuten Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan) sekä naapurimaiden ja kehitysmaiden kanssa.

18.

katsoo, että ”alue” olisi tiedonannossa määriteltävä täsmällisemmin, mahdollisesti niin ylikansalliseksi kuin valtion sisäiseksi kokonaisuudeksi.

19.

katsoo, että alueet voivat etuoikeutetun asemansa ansiosta yhdistää tutkimus- ja innovointitoimet horisontaalisiin ja alakohtaisiin politiikkoihin: ne hallinnoivat aluettaan, huolehtivat ympäristö- ja turvallisuusasioista, laativat kehityssuunnitelmia ja tarjoavat palveluja – lisäarvoa voidaan luoda uusien ideoiden, lähestymistapojen ja innovatiivisten teknologiaratkaisujen avulla.

20.

toteaa, ettei globaali kilpailu koske vain maita vaan myös suuria alueellisia järjestelmiä, joissa teollisuusalueet, teolliset tutkimussuuntautuneet klusterit, yritysverkostot ja yrityspuistot sijaitsevat: alueellisen ulottuvuuden on kilpailtava ja tehtävä kansainvälistä yhteistyötä muualla maailmassa toimivien vastaavien järjestelmien kanssa.

21.

katsoo, että Horisontti 2020 -ohjelma voisi tarjota merkittävän mahdollisuuden pohtia uudelleen aluehallinnon roolia ja panosta pyrittäessä rakentamaan eurooppalaista järjestelmää, jolla voidaan vastata maailmanlaajuiseen kilpailuun.

22.

painottaa, että on tuettava monitasoisen hallinnon mallia kansainvälisessä tutkimus-, kehittämis- ja innovointialan yhteistyössä, jossa alueilla ja paikallisviranomaisilla voi olla keskeinen rooli yhdessä jäsenvaltioiden ja unionin kanssa.

23.

korostaa alueellisten verkostojen merkitystä alueiden ja paikallisviranomaisten tekemässä alueidenvälisessä ja kansainvälisessä tutkimus-, kehittämis- ja innovointialan yhteistyössä. Alueelliset verkostot tarjoavat alueellisille ja paikallisille toimijoille areenan ideoiden, osaamisen ja varojen kriittisen massan kokoamiseksi, jotta voidaan osallistua tutkimus-, kehittämis- ja innovointialan yhteistyöhön sekä kansainvälisiin suurimittaisiin yhteistoimiin. Verkostot ovat vahvoja välineitä, joiden avulla voidaan kerätä yhteen resursseja, asiantuntemusta, osaamista ja erilaista pätevyyttä. Hyvin verkottuneet TKI-toimijat ja niiden sidosryhmät luovat kansainvälistä yhteistyötä edistäviä ekosysteemejä, sillä globaaleja yhteyksiä tarvitaan yhä enemmän ja suuntauksena on keskittyä alueellisiin paikkakohtaisiin kokonaisuuksiin.

24.

panee merkille kansainvälisen tiede- ja teknologiayhteistyön strategiafoorumin lisäarvon, sillä sen avulla optimoidaan valtiollisten, eurooppalaisten ja globaalien resurssien käyttöä ja vältetään päällekkäisiä toimia.

25.

on tyytyväinen kansainvälisen tiede- ja teknologiayhteistyön strategiafoorumin pyrkimykseen laatia hyvin jäsennelty katsaus jäsenvaltioiden omien politiikkojensa ja ohjelmiensa osana toteuttamasta kansainvälisestä yhteistyöstä.

26.

muistuttaa panoksesta, jonka alue- ja paikallisviranomaiset voivat antaa strategiafoorumille, jos niillä on institutionaalista toimivaltaa ja resursseja toteuttaa aloitteita ja tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Useat EU:n alueet ovat sopimusten, ulkomaan edustustojen ja osarahoitettujen toimien kautta varsin aktiivisia. Euroopan kauppa- ja teknologiakeskukset ulkomailla ovat yksi esimerkki unionin ulkopuolella toteutetuista EU:n aloitteista, joihin alueelliset toimijat osallistuvat aktiivisesti.

27.

katsoo, että koska Euroopan alueet tekevät usein yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa EU:n rahoituksesta riippumatta ja koska tällaisten toimien olisi oltava yhteensopivia ja niillä olisi pyrittävä samoihin tavoitteisiin, olisi kansainvälisessä tiede- ja teknologiayhteistyön strategiafoorumissa tutkittava koordinointistrategiaa.

28.

muistuttaa, että toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta alue- ja paikallisviranomaiset kykenevät lähimpinä toimijoina kartoittamaan tutkimuksen toimijoita ja innovatiivisia yrityksiä, jotka – alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti – päättävät, onko hyödyllistä olla läsnä tietyissä maissa tai tietyillä alueilla ja tehdä yhteistyötä paikallistoimijoiden kanssa.

29.

katsoo, että kansainvälisten toimien koordinointi valtio-, liittovaltio-, alue- ja paikallistasolla on tärkeää, mutta jäsenvaltioiden (tai niiden alueiden, jotka laativat politiikkoja ja panevat ne täytäntöön) olisi edelleen oltava tärkeimpiä vastuullisia toimijoita kyseisellä alalla. Silloin kun yhteiset painopisteet unionin ulkopuolisten maiden tai alueiden kanssa on määritelty, yhteisesti koordinoitujen eurooppalaisten aloitteiden lisäarvo on ilmeinen.

30.

on sitä mieltä, että strateginen lähestymistapa monivuotisine etenemissuunnitelmineen on tärkeä, mutta se ei saa olla liian jäykkä. Joustavuutta tarvitaan, jotta jäsenvaltiot tai alueet voivat mukauttaa oikeutetusti valtio-, liittovaltio- tai aluetason varojen jakamista.

31.

pyytää, että sille tiedotetaan ehdotetusta tiedonkeruujärjestelmästä ja että se otetaan siihen mahdollisesti mukaan. Tiedonkeruujärjestelmää voitaisiin hyödyntää yhtenä strategisen tutkimuksen ja innovaatio-ohjelmien tietolähteenä älykkään erikoistumisen puitteissa.

32.

toteaa, että globaali tieteellinen erikoistuminen ja tähän liittyvät laatukysymykset avaavat mahdollisuuksia täydentävyyteen perustuvalle kansainväliselle yhteistyölle, ja suhtautuu myönteisesti tiedonannossa esiin tuotuihin pyrkimyksiin kartoittaa tieteellisiä vahvuuksia ja heikkouksia ylikansallisella tasolla.

33.

kehottaa laajentamaan kartoitusta myös valtiotasoa alempana oleville hallintotasoille ja hyödyntämään mahdollisesti jo olemassa olevia tietojärjestelmiä. Komitea toteaa, että tietojärjestelmien konfiguraatiota ja käyttöä koskevan tiedon vaihto kansainvälisten kumppanien kanssa on tärkeää. Tämä koskee esimerkiksi eurooppalaista ERA-Watch-järjestelmää ja pohjoisamerikkalaisia tietokantoja, kuten Star Metrics-, COMETS- ja ORCID-aloitteita.

34.

tunnistaa tällaisten tietojärjestelmien potentiaalin yksilöitäessä suhteellisia (teknologisia) etuja ja tarjottaessa älykkään erikoistumisen strategioiden määrittelyssä tarvittavia tietoja, kun ajatellaan yhteisvaikutuksia, täydentävyyttä ja kumppanuuksia. Yhteistyöstä EU:n ulkopuolisten alueiden tai maiden kanssa kiinnostuneille alueille tällainen tieto voisi tarjota asiaankuuluvaa aineistoa älykkään erikoistumisen strategioiden määrittelyyn.

35.

muistuttaa, että toisiinsa kytkeytyneet eurooppalaiset verkostot, jotka toimivat verkottuneena yhteisönä ja parantavat jatkuvasti suorituskykyään vertaisarviointien, vertaisoppimisen, jatkuvien esikuva-analyysien ja eurooppalaisen innovoinnin maantieteellisen kartoituksen ansiosta, voivat antaa merkittävän panoksen.

36.

pitää myönteisenä sitä, että keskitytään aiheisiin, joissa kansainvälisellä yhteistyöllä on todellista merkitystä, etenkin globaalin tutkimusinfrastruktuurin puitteissa. Tiedediplomatia ja erikoistuminen ovat myös keskeisiä seikkoja EU:n kansainvälisissä tutkimus- ja innovointitoimissa.

37.

muistuttaa, että globaalit yhteistyömallit, jotka perustuvat avoimeen innovointiin, internetiin ja sähköiseen sosiaaliseen mediaan, klustereihin, yhteisiin kansainvälisiin toimiin, yhteisiin teknologiafoorumeihin, eläviin laboratorioihin ja yhteisöjen yhteistyöaloitteisiin, ovat erinomaisia välineitä avoimia ja yhteistyöhön perustuvia kansainvälisiä toimia varten.

38.

toteaa, että strategisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen liittyy luonnostaan kansainvälisen yhteistyön ulottuvuus. On erittäin tärkeää luoda yhdenmukainen (fyysinen ja muu kuin fyysinen) infrastruktuuri alueiden innovointipotentiaalin vahvistamiseksi globaalissa kehyksessä.

39.

korostaa tutkimusinfrastruktuurien ja sähköisten infrastruktuurien alueellista merkitystä ja huomattavia (mahdollisia) etuja. Ne tarjoavat edellytyksiä (suuritehoisen tietojenkäsittelyn ja viestinnän resurssit, etäjärjestelmät ja tietokokonaisuudet), joiden avulla tutkimuksen ja innovoinnin aloilla voidaan tehdä maailmanluokan yhteistyötä maasta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

40.

muistuttaa, että globaalit sähköiset infrastruktuurit ovat keskeinen tekijä digitaalisella eurooppalaisella tutkimusalueella, joka on avoin muulle maailmalle. Ne voivat osaltaan auttaa vastaamaan tutkimustoiminnan globaaleihin haasteisiin.

41.

suosittaa, että alueita ja paikallisviranomaisia kuullaan laadittaessa Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) etenemissuunnitelmaa.

42.

toteaa, että kansainvälinen tutkimus- ja innovointiyhteistyö on merkittävä ”pehmeän vallan” väline ja keino parantaa suhteita tärkeisiin maihin ja alueisiin.

43.

korostaa tiedediplomatian merkitystä etenkin – mutta ei välttämättä pelkästään – Euroopan uuden naapuruuspolitiikan paikallisen ja alueellisen ulottuvuuden varmistamisessa. Alueiden kahdenvälisillä tiede- ja teknologiakumppanuuksilla etenkin kehitysmaiden kanssa voidaan täydentää unionin ulkopoliittisia toimia ja välineitä luomalla kumppanuuksia sellaisen kestäväpohjaisen kehityksen edistämiseksi, jonka avulla voidaan tarttua globaaleihin haasteisiin.

44.

muistuttaa, että kansainvälinen tutkimus- ja innovointiyhteistyö teollisuusmaiden ja kehittyvän talouden maiden kanssa saattaa luoda liiketoimintamahdollisuuksia ja avata uusia markkinoita yrityksille sekä alueellisille ja paikallisille toimijoille. ERA-Watch-tietokanta ja sen maakohtaiset tiedot tiede- ja teknologiayhteistyön kansainvälistymisestä voivat auttaa alueita kartoittamaan aiheita tutkimus- ja innovointiyhteistyötä varten sekä EU:n ulkopuolisia alueita, joilla alan yhteistyö voisi olla hyödyllistä molemmille osapuolille.

45.

muistuttaa tieteellisen erikoitumisen potentiaalista täydentävyyteen perustuvien kansainvälisten yhteistyömahdollisuuksien avaamiseksi.

46.

painottaa älykkään erikoistumisen strategioiden (S3) kansainvälisen ulottuvuuden keskeistä merkitystä lisäinvestointien saamiseksi ja mahdollisuuksien avaamiseksi sekä Euroopan alueille että unionin ulkopuolisille maille.

47.

katsoo, että globaali tiede- ja innovointiyhteistyö on tärkeää ja että Horisontti 2020 -ohjelmalla voidaan mahdollistaa tehokkaan tieteellisen vastauksen antaminen globaaleihin haasteisiin.

48.

korostaa tärkeää panosta, jonka alueet voivat antaa vastattaessa yhteiskunnallisiin haasteisiin sellaisten poliittisten toimien, koordinoitujen ohjelmien ja yhteisten toimintojen avulla, jotka on toteutettu synergisessä kehyksessä valtioiden ja EU:n ulkoisen toiminnan välineillä.

49.

muistuttaa alueiden ja paikallisviranomaisten merkityksestä avaintoimijoina sellaisten tehokkaiden ja vaikuttavien tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemien luomiseksi, joissa klusterit ja paras mahdollinen eurooppalainen asiantuntemus (paikalliset korkeakoulut, teollisuus, pk-yritykset, alueelliset tutkimus- ja kehittämiskeskukset jne.) voivat toimia kysyntään ja mahdollisuuksiin perustuvan innovoinnin moottoreina ja joissa ratkaistaan maailman todellisia ongelmia ja tartutaan keskeisiin kansainvälisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.