2.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 62/70

—

muistuttaa Euroopan komissiota siitä, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat usein suurelta osalta vastuussa työllisyys- sekä perus- ja ammattikoulutuspolitiikkojen toteuttamisesta. Näin ollen kyseisten politiikkojen alueellinen ulottuvuus on ratkaisevan tärkeä, ja komitea pahoitteleekin, ettei Euroopan komission tiedonannossa mainita nimenomaisesti alueiden ja paikallisviranomaisten toimivaltuuksia.

—

suhtautuu myönteisesti kasvu- ja työllisyyssopimuksen sisältämiin toimiin. Alueiden komitea painottaa sopimuksen ja kasvuohjelmien välistä yhteyttä monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020, erityisesti kun kyse on otsakkeesta 1 "kestävä kasvu".

—

kannustaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon Euroopan komission suuntaviivat kansallisissa uudistussuunnitelmissaan ja kiinnittämään erityishuomiota joustoturvaan, joka on haaste Euroopan työmarkkinoille.

—

pitää tärkeänä kannustaa itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja itsenäiseen yrittämiseen kiinnittäen erityistä huomiota nuorten perustamiin aloitteleviin yrityksiin. Näin voitaisiin hyödyntää tehokkaammin varoja, jotka muutoin käytettäisiin tuottamattomasti (varhaiseläkkeelle siirtymisen kustannukset tai työttömyyskorvaukset).

—

ehdottaa, että alueet ja paikallisviranomaiset otetaan nykyistä tiiviimmin mukaan "vihreiden työpaikkojen" kannustinpolitiikkojen määrittelyyn kansallisissa työllisyyssuunnitelmissa.

—

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen parantaa Eures-verkostoa myös ottamalla käyttöön Match and Map -palvelu, joka auttaa saamaan maantieteellisesti selkeän kuvan tarjonnasta. Komitea kiinnittää tässä yhteydessä huomiota työstipendien rooliin jäsenvaltioissa ja alueilla ja ehdottaa, että ne integroitaisiin nykyistä tiiviimmin Yritys-Eurooppa-verkostoon sekä alueisiin ja kauppakamareihin.

Esittelijä

Marialuisa COPPOLA (IT, PPE), Veneton aluevaltuuston ja aluehallituksen jäsen

Viiteasiakirja

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tavoitteena työllistävä elpyminen

COM(2012) 173 final

1.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tiedonantoon "Tavoitteena työllistävä elpyminen" ja muistuttaa, että täystyöllisyys ja sosiaalinen koheesio ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettuja tavoitteita ja että niihin on pyrittävä suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteita noudattaen (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3, 4, 5, 6 ja 9 artikla). Komitea pitää komission tiedonantoa poliittisena asiakirjana, jonka jatkoksi jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten olisi tehtävä konkreettisia lainsäädäntöaloitteita.

2.

toteaa, että komissio painottaa tarvetta toteuttaa rakenteellisia uudistuksia kansallisella tasolla erityisesti palvelu- ja työmarkkinoiden vapauttamiseksi. Alueiden komitea on yhtä mieltä kyseisenlaisten uudistusten tarpeesta. Se olisi kuitenkin toivonut konkreettisempia ehdotuksia toimista työllisyyden edistämiseksi vihreässä taloudessa.

3.

uudistaa kehotuksensa komissiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklan eli korkean työllisyystason edistämisen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamisen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen valtavirtaistamisesta kaikissa sen ehdotuksissa sekä erityisesti ehdotuksissa, jotka koskevat Euroopan komission tiedonannon "Tavoitteena työllistävä elpyminen" täytäntöönpanoa.

4.

tukee voimakkaasti Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen välineitä (kuten kansallisia uudistusohjelmia), kannattaa pyrkimystä saavuttaa strategiassa asetetut työllisyystavoitteet, ja kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan siinä määriteltyä tietä kasvuun ja innovointiin.

5.

panee tästä huolimatta huolestuneena merkille, että jäsenvaltioiden (ja eri alueiden) väliset taloudelliset ja sosiaaliset erot ovat viime vuosina kasvaneet sen sijaan että ne olisivat kaventuneet.

6.

korostaa, että Euroopan työllisyysstrategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi on toivottavaa ottaa huomioon alueellinen ulottuvuus siten, että jäsenvaltioille ja alue- ja paikallisviranomaisille annetaan mahdollisuus säilyttää riittävä joustavuus, jotta ne voivat määritellä omat painopisteensä ja laatia asianmukaiset poliittiset toimet. Merkittävä panos voidaan antaa myös koheesiovarojen asianmukaisella käytöllä. Tätä varten toissijaisuusperiaatteen mukainen monitahoista hallintoa koskeva lähestymistapa etenkin laadittaessa kansallisia uudistussuunnitelmia on varmasti asianmukaisin tapa vastata paikallisiin tarpeisiin ja saavuttaa tehokkaammin työllisyystavoitteet.

7.

katsoo, että nykyiset ja tulevat työllisyyshaasteet liittyvät nuorisotyöttömyyden ohella myös yli 55-vuotiaiden työttömyyteen, toimintarajoitteisten, maahanmuuttajien ja naisten työttömyyteen sekä pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymiseen. Tämän vuoksi komitea kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota kyseisiin ryhmiin, jotka muodostavat arvokkaan ja kokeneen inhimillisen pääoman.

8.

muistuttaa Euroopan komissiota siitä, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat usein suurelta osalta vastuussa työllisyys- sekä perus- ja ammattikoulutuspolitiikkojen toteuttamisesta. Näin ollen kyseisten politiikkojen alueellinen ulottuvuus on ratkaisevan tärkeä, ja komitea pahoitteleekin, ettei Euroopan komission tiedonannossa mainita nimenomaisesti alueiden ja paikallisviranomaisten toimivaltuuksia.

9.

kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet sosiaalisen polkumyynnin ja laittoman työnteon edustamien haitallisten käytäntöjen torjumiseksi ja poistamiseksi. Kyseisiin käytäntöihin nivoutuu myös laittomaan maahanmuuttoon liittyviä hyväksikäytön muotoja.

10.

kehottaa Euroopan komissiota edistämään Euroopan teollisuuden ja palvelualojen kilpailukykyä vahvistamalla unionin talouden ohjausta ja hallintaa, jotta vältetään paluu protektionistiseen politiikkaan.

11.

on tyytyväinen siihen, että 28.–29. kesäkuuta 2012 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti painopisteikseen kasvun ja työllisyyden ja että huippukokouksessa tunnustettiin, että välineet ja politiikat on otettava käyttöön kaikilla Euroopan unionin hallintotasoilla työpaikkojen ja kasvun luomiseksi.

12.

korostaa, ettei jäsenvaltioiden talousarvioiden vakauttaminen ole päämäärä itsessään. Paikallis- ja alueviranomaisia tulisi kehottaa antamaan panoksensa tasapuolisesti, suhteellisuusperiaatetta noudattaen sekä talouskasvuaan ja alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta vaarantamatta.

13.

suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti kasvu- ja työllisyyssopimuksessa jäsenvaltioihin kohdennettuihin toimiin ja EU -tason toimiin. Alueiden komitea painottaa sopimuksen ja kasvuohjelmien välistä yhteyttä monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020, erityisesti kun kyse on otsakkeesta 1 "kestävä kasvu". Kasvu- ja työllisyyssopimuksen allekirjoittaneiden jäsenvaltioiden on nyt omaksuttava johdonmukainen kanta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävissä neuvotteluissa. Alueiden komitea korostaa etenkin neuvoston päätelmissä sovittujen unionin toimien osalta, että on vahvistettava yhtenäismarkkinoita, selkeytettävä sääntelyä, mobilisoitava EIP sekä käynnistettävä pikaisesti "hankejoukkolainojen pilottivaihe" kasvua edistävien nopeiden toimien rahoittamiseksi. On ratkaisevan tärkeää välttää kilpailun vääristymistä pilottivaiheessa ja huolehtia siitä, että hankkeet eivät ole kaupallisesti kannattamattomia. Kyseisen välineen ei pitäisi korvata jäsenvaltioilta, alueellisilta ja paikallisilta elimiltä tai yksityissektorilta saatavaa pääomaa. Pilottivaiheen jälkeen jatkosta tulisi päättää vasta riippumattoman arvioinnin jälkeen. Arvioinneissa on tärkeää selvittää, onko valituista hankkeista ollut unionille hyötyä.

14.

muistuttaa strategisten perusrakenteiden rahoittamiseksi käyttöön otettavan hankejoukkolaina-aloitteen yhteydessä siitä, että se on jo lausunnossaan Verkkojen Eurooppa -välineestä (1) suosittanut paikallis- ja alueviranomaisten kytkemistä mukaan TEN-hankkeisiin kansalaisten kannalta kertyvien hyötyjen maksimoimiseksi.

15.

pahoittelee kuitenkin, etteivät neuvoston päätelmät ole johtaneet nopeisiin toimiin kaikissa jäsenvaltioissa ja ettei niissä ole enempää kannustettu kasvua edistäviin lisätoimiin.

16.

on tyytyväinen Euroopan komission ehdotuksiin, joilla pyritään tukemaan työpaikkojen luomista erityisesti keventämällä yritysten verotaakkaa ilman budjettivaikutuksia niin, että kavennetaan verokiilaa ja suositaan muita tulolähteitä (esim. ympäristöveroja).

17.

muistuttaa, että etenkin talouskriisinkin vuoksi on tärkeää keskittää toimet paitsi uusien työpaikkojen luomiseen ja rakennemuutosten edistämiseen myös ja ennen kaikkea nykyisten työpaikkojen säilyttämiseen.

18.

ehdottaa, että parannetaan unioni-, jäsenvaltio-, alue- ja kauppakamaritasolla käytettävissä olevien välineiden käyttöä, koordinointia ja yhteentoimivuutta (etenkin kehottamalla hyödyntämään ESR:n ohella myös EAKR:ää), jotta tuetaan itsenäistä ammatinharjoittamista, yhteiskunnallisia yrityksiä, vuorottelukoulutusta sekä uusien yritysten perustamista. Koordinointia parantamalla varmistetaan, että välineitä pystytään käyttämään tehokkaammin.

19.

katsoo, että pysyvien ja laadukkaiden työpaikkojen varmistamiseen tähtäävän eurooppalaisen kasvuohjelman taustalla tulee olla pyrkimys ottaa käyttöön aidosti teollisuuden uudistamiseen Euroopassa tähtäävä strategia, joka perustuu kaikkien viranomaistahojen aktiiviseen osallistumiseen, sekä vahva teollisuuspolitiikka, joka edistää (Euroopan talouden selkärangan sekä kulttuurisen ja tuotannollisen perustan muodostavien) pk-yritysten ja palvelualan kilpailukykyä. Tällainen teollisuuden uudistamiseen tähtäävä strategia edellyttää, että Euroopan komissio käyttää Lissabonin sopimusta täysimääräisesti hyväkseen teollisuuspolitiikan alalla hyödyntämällä mahdollisuutta "tehdä aiheellisia aloitteita – – [jäsenvaltioiden välisen] yhteensovittamisen edistämiseksi [teollisuuspolitiikan alalla], erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä valmistella tarvittavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten" (SEUTin 173 artikla). Tässä teollisuuden uudistamiseen tähtäävässä strategiassa, joka tulisi laatia lippulaivahankkeen "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka" väliarvioinnin päätteeksi, keskityttäisiin erityisesti luotonsaannin helpottamiseen, hallintokulujen vähentämiseen ja yrittäjyyttä edistävän toimintaympäristön luomiseen. Alueiden komitea antaa tähän oman panoksensa järjestämällä yhteistyössä Euroopan komission kanssa "Euroopan yrittäjyysalue" -kilpailun. Komitea korostaa myös toimivan ja tehokkaan julkisen sektorin merkitystä, sillä se on talouskasvun edellytys.

20.

katsoo, että eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn avaintekijä on tuottavuuden lisääminen resurssien tehokkaan ja kestävän hallinnoinnin sekä pitkäjänteisen koulutuksen, innovoinnin ja vastuun jakamisen kautta. Komitea pitää siis tärkeänä hyödyntää kestävän kehityksen alalla toimivien, myös eurooppalaisten sertifikaattien avulla tunnistettavien yritysten kokemuksia.

21.

korostaa eurooppalaisen tuotannon laadun tehostamisen yhteydessä, että täydentävä EU:n alkuperämerkintä voisi kansallisen alkuperä- tai laatumerkinnän käytön ohella vaikuttaa myönteisesti yrityksiin ja vastaavasti myös työllisyyteen.

22.

muistuttaa alueiden komitean lausunnosta "Vastuullisen yritystoiminnan paketti" (joka perustuu Euroopan komission tiedonantoihin COM(2011) 681–685 final) ja korostaa, että sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväpohjainen lähestymistapa saattaa vaikuttaa myönteisesti yritysten kilpailukykyyn, riskinhallintaan, kustannussäästöihin, pitkäkestoisiin asiakassuhteisiin ja innovointikykyyn.

23.

kannattaa toimia, joilla pyritään edistämään työpaikkojen luomista ekologiseen kestävyyteen liittyvässä toiminnassa sekä terveydenhuollon ja tieto- ja viestintätekniikan aloilla (kuten todetaan myös alueiden komitean työvaliokunnan 22.–23. maaliskuuta 2012 antamissa päätelmissä). On tärkeää muistaa muun muassa se, että Euroopan työmarkkinat muodostuvat vielä vahvasti teollisuus- ja tuotantoteollisuusalojen työntekijöistä, jotka ovat osallistuneet Euroopan kehityksen rakennustyöhön. Näin ollen komitea kehottaa lisäämään näiden työpaikkojen arvostusta ja ehdottamaan välineitä työntekijöiden uudelleenkouluttamiseksi.

24.

muistuttaa, että siirtyminen kestäväpohjaiseen ja vähäpäästöiseen talouteen edellyttää nykyisten työmarkkinoiden uudelleenjärjestelyä, mitä on kaikin puolin tuettava asianmukaisin ja kannustavin toimenpitein.

25.

kannattaa ehdotusta jatkaa mikrorahoituksen Progress-välinettä, sillä sen avulla voidaan kohdentaa pieniä summia sosiaalisesti hyödyllisiin ja tärkeisiin tarkoituksiin.

26.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen säilyttää Euroopan globalisaatiorahasto (EGR), sillä eurooppalaisten yritysten kriisitilanne ja epävarmuus jatkuvat. Komitea odottaa kuitenkin, että ohjelman tulevaisuutta selvennetään, ja toivoo, että uudet menettelyt rahaston hyödyntämiseksi ovat aiempaa kevyempiä, nopeampia ja varmempia.

27.

kannustaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon Euroopan komission suuntaviivat kansallisissa uudistussuunnitelmissaan ja kiinnittämään erityishuomiota joustoturvaan, joka on Euroopan työmarkkinoiden todellinen haaste. Politiikka, jossa otetaan huomioon joustavien työjärjestelyjen tarve ja samalla suojellaan kansalaisia, on välttämättä suunniteltava yhdessä alueiden ja paikallisviranomaisten kanssa. Komitea pahoittelee lisäksi sitä, että huolimatta kevään 2012 Eurooppa-neuvoston kokouksessa antamastaan poliittisesta sitoumuksesta sekä komission tiedonannossaan määrittelemistä suuntaviivoista kaikki jäsenvaltiot eivät ole esittäneet vuoden 2012 kansallisissa uudistusohjelmissaan kansallista työllisyyssuunnitelmaa, joka käsittää kattavan toimenpiteiden kirjon työpaikkojen – erityisesti "vihreiden työpaikkojen" – luomisen edistämiseksi.

28.

on huolissaan työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävien nuorten määrästä ja nuorisotyöttömyysasteesta Euroopan unionissa ja kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, jotta varmistetaan nuorille pätevyyttä edellyttävä ja edistävä työpaikka, joka tarjoaa heille taloudellisen riippumattomuuden ja vakauden.

29.

panee merkille, että eräissä maissa nuorisotyöttömyysaste on muita kriittisemmällä tasolla, ja kehottaa tämän vuoksi Euroopan komissiota seuraamaan näitä tilanteita erityisen tiiviisti myös valvomalla käynnistettyjä ohjelmia aiempaa enemmän sekä pyrkimään pikaisesti tavoitteeseen esittää ehdotus nuorisotakuuvälineitä käsitteleväksi neuvoston suositukseksi.

30.

panee merkille, että eräissä jäsenvaltioissa työnantajat väärinkäyttävät harjoittelujärjestelmiä, ja on tyytyväinen ehdotukseen ottaa käyttöön laatukehys työharjoittelua varten. Komitea suosittaa kuitenkin, ettei luoda liian jäykkää järjestelmää, johon voisi liittyä se riski, etteivät yritykset käytä harjoittelun tarjoamaa välinettä.

31.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vuoteen 2013 mennessä kaikki työharjoittelussa olevat voivat harjoittelusopimuksen laatimisen myötä saada asianmukaisen suojan ja tarvittavat tiedot oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista.

32.

katsoo, että harjoittelun järjestämiseen Euroopan unionin korkeakouluopiskelijoille tulee olla hyvät mahdollisuudet, sillä näin edistetään opiskelijoiden lähentymistä työelämään. On keskeisen tärkeää rakentaa akateemisen maailman ja työelämän välille silta, ja tämä voitaisiin toteuttaa myös elinikäisen oppimisen toimintaohjelman tai Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelman avulla. Etenkin viimeksi mainittu ohjelma on osoittautumassa tehokkaaksi välineeksi yrittäjyyteen kannustamisessa, mikä on tärkeää kriisistä selviytymiseksi.

33.

toivoo, että alueviranomaisilla voi olla merkittävä rooli koulutus- ja tuotantoalan välisenä yhdyssiteenä siten, että ne edistävät sopimuksia, joiden myötä korkeakoulut tunnustavat yrityksissä tai julkisen tai kolmannen sektorin instituutioissa koulutuksen aikana suoraan toteutetut toimet. Tämä voidaan saada aikaan paikallisten tai alueellisten opetusviranomaisten, työmarkkinaosapuolten sekä yritysten edustajien ja korkeakoulujen sopimuksin.

34.

panee merkille, että nykytilanteessa työharjoittelu on nuorille yksi tärkeimmistä keinoista päästä työmarkkinoille, mutta muistuttaa, että käytännössä on yleistä, että nuoret siirtyvät harjoittelupaikasta toiseen ilman mahdollisuutta saada todellista työsopimusta, joka antaisi heille asianmukaisen turvan. Komitea pahoitteleekin, ettei Euroopan komission ehdotuksiin sisälly ohjeita jäsenvaltioille siitä, miten säännellä tällaista tilannetta ja selviytyä siitä asianmukaisella työllisyyspolitiikalla, mahdollisilla verokannustimilla ja muilla asianmukaisilla toimenpiteillä.

35.

muistuttaa, että nuoret ovat luontaisen innovointi- ja ryhmänmuodostuskykynsä vuoksi perusluonteinen resurssi ja että yritysten, organisaatioiden ja julkisten elinten olisi suhtauduttava heihin sen mukaisesti. Työharjoittelun lisäarvo ilmenee siten, että koulutetusta harjoittelijasta tulee aktiivinen resurssi yrityksessä, organisaatiossa tai julkisessa elimessä, jonka intressien mukaista on jatkaa yhteistyötä harjoittelijan kanssa.

36.

toivoo, että jäsenvaltiot mukauttavat lähitulevaisuudessa koulutusjärjestelmiään maailmanlaajuisten työmarkkinoiden muuttuvan todellisuuden ehtoihin. Tärkein koulutuksen arvioinnissa käytettävä indikaattori – koulutukseen osallistumisaste – ei täytä tehtäväänsä tarkoituksenmukaisesti. Sen vuoksi komitea kehottaa etsimään uusia, tehokkaampia keinoja arvioida koulutuspolitiikkaa. On aiheellista määritellä uudelleen korkeakoulutuksen tavoitteet sekä mukauttaa mitoitus-, seuranta- ja rahoitusjärjestelmä markkinoiden tarpeisiin.

37.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että tulevien työmarkkinoiden edellyttämästä osaamisesta on pulaa, ja on tämän vuoksi tyytyväinen ehdotukseen EU:n osaamispanoraamasta, jonka on mahdollisimman pian johdettava osaamisen ja pätevyyksien täysimääräiseen tunnustamiseen. Tämä on tarvittava askel, jotta voidaan varmistaa aidosti yhtenäiset työmarkkinat Euroopan unionissa.

38.

korostaa, ettei ammattitaitoa koskevan tulevan eurooppalaisen osaamispassin pidä olla tunnustamisväline, joka alentaa standardeja, vaan sen avulla tulee tosiasiassa voida korostaa (esimerkiksi tuotanto- ja käsiteollisuuteen liittyviä) käytännön taitoja, jotka edustavat Euroopan alueiden huippuosaamista, ja näin ollen se palkitsee viime kädessä ansioista.

39.

toteaa oppilaitosten ja työelämän nykyisen puutteellisen vuorovaikutuksen ja ehdottaa tämän vuoksi, että edistetään vuorottelukoulutusta jo mainittujen harjoittelujaksojen avulla mutta myös koulutusohjelmin, joita työelämässä olevat toteuttavat suoraan korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa.

40.

ehdottaa, että luodaan erityisiä julkishallinnon virkamiesten ja yritysten välisiä vaihto-ohjelmia, jotta kavennetaan julkisten palvelujen ja yritysten tarpeiden välistä kuilua ja mahdollistetaan keskinäinen ymmärtämys ja hyvien käytänteiden oppiminen.

41.

ehdottaa lisäksi, että edistetään (unionin varoista osarahoitettujen asianomaisten ohjelmien avulla) työntekijöiden jatkuvaa koulutusta.

42.

pitää tärkeänä kannustaa itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja itsenäiseen yrittämiseen kiinnittäen erityistä huomiota nuorten perustamiin aloitteleviin yrityksiin. Näin voitaisiin hyödyntää tehokkaammin varoja, jotka muutoin käytettäisiin tuottamattomasti (varhaiseläkkeelle siirtymisen kustannukset tai työttömyyskorvaukset).

43.

on samaa mieltä siitä, että on edistettävä toimia, jotka voivat johtaa eurooppalaisten työmarkkinoiden luomiseen, ja helpotettava tässä yhteydessä Euroopan unionin kansalaisten ja työntekijöiden liikkuvuutta poistamalla veroesteitä ja mahdollistamalla työttömyyskorvausten ja eläkeoikeuksien siirtäminen.

44.

on vakuuttunut siitä, että liikkuvia työntekijöitä koskevien velvollisuuksien noudattamisen ja heidän oikeuksiensa puolustamisen on edelleen oltava EU:n painopisteinä, jotta edistetään asianmukaista liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Tätä silmällä pitäen Solvit-neuvontapalvelu voitaisiin integroida Yritys-Eurooppa-verkoston palveluihin, jotta työnantajien ja työntekijöiden ulottuville tuodaan palvelu, joka edustaa EU-asioihin liittyvää integroitua yhteyspistettä.

45.

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen parantaa Eures-verkostoa myös ottamalla käyttöön Match and Map -palvelu, joka auttaa saamaan maantieteellisesti selkeän kuvan tarjonnasta. Komitea kiinnittää tässä yhteydessä huomiota työstipendien rooliin jäsenvaltioissa ja alueilla ja ehdottaa, että ne integroitaisiin nykyistä tiiviimmin Yritys-Eurooppa-verkostoon sekä alueisiin ja kauppakamareihin (joiden etuna ovat vahvat yhteydet elinkeinoelämään ja jotka näin ollen tuntevat sen tarpeet ja ongelmat).

46.

kehottaa päällekkäisyyksien välttämiseksi Euroopan komissiota kartoittamaan nykyiset tutkimukset, joissa esitetään kansallisten työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta. Asianomaisten tietojen vaihto ja koordinointi voisi olla keskeisen tärkeää EU:n hyvän sisäisen liikkuvuuden kannalta. Komitea kiinnittää tätä silmällä pitäen huomiota Italian kauppakamarien laatimaan Excelsior-tutkimukseen.

47.

suhtautuu myönteisesti siihen, että vuoden 2012 loppuun mennessä käynnistetään kuulemismenettely taloudellisista syistä tapahtuvasta muuttoliikkeestä. Komitea ehdottaa, että tutkitaan erityisen huolellisesti kiertomuuttoa ja edistetään kansallisten sääntöjen yhdenmukaistamista.

48.

on tyytyväinen eurooppalaisen hallintotavan koordinoinnin parantumiseen ja painottaa toissijaisuusperiaatteen mukaista alueiden ja paikallisviranomaisten keskeistä roolia.

49.

kannattaa ehdotusta laatia vuosittain julkaisu, joka sisältää työllisyysindikaattorien vertailuarvot. Tällaisen järjestelmän olisi edustettava kansallisten työmarkkinoiden ohella myös alueellisia työmarkkinoita NUTS 2 -tasolla, jotta löydetään erilaisia tilanteita parhaiten heijastavia ratkaisuja.

50.

toivoo, että Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä (EKT 2010) kykenee keräämään aiempaa suuremman määrän NUTS 2 -tason alueellisia tilastoja, jotta voidaan asettaa käyttöön konkreettisia indikaattoreita Euroopan unionin hallintotavan parantamiseksi ja hallintotasojen vastuun lisäämiseksi.

51.

on samaa mieltä siitä, että on seurattava kansallisten työllisyyssuunnitelmien toteutuksessa saatuja edistysaskeleita edellyttäen, ettei valvontaan liity mahdollisia seuraamuksia, joilla on alueellisia ja paikallisia vaikutuksia.

52.

katsoo, että on välttämätöntä laatia yksiselitteinen määritelmä "vihreille työpaikoille" eli työpaikoille, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja kestävyysajattelun mukaisia. Tämän saavuttamiseksi on kehitettävä indikaattoreita, joiden on oltava ainoa eurooppalainen mittauksen viitekohta.

53.

ehdottaa, että alueet ja paikallisviranomaiset otetaan nykyistä tiiviimmin mukaan "vihreiden työpaikkojen" kannustinpolitiikkojen määrittelyyn kansallisissa työllisyyssuunnitelmissa.

54.

ehdottaa, että arvioidaan mahdollisuutta muokata kestävää kehitystä edistävän, ympäristölähtöisen meta-alueen käsite (ryhmittymä, joka ei perustu yritysten fyysiseen läheisyyteen, mutta jonka puitteissa voidaan uuden teknologian ansiosta tehdä kuitenkin yhteistyötä ja joka mahdollistaa samalla kilpailun, joka on teollisuusalueiden menestyksen perusta), jotta annetaan arvoa vihreän talouden toimenpiteille ja luodaan niille institutionaalinen perusta.

55.

pitää tarpeellisena, että kaikki (unioni-, jäsenvaltio- ja aluetasolla) käytetyt välineet, joilla kerätään tarvittavaa tietoa markkinoiden vaatimasta, ympäristöön liittyvästä tulevasta osaamisesta, ovat koordinoituja ja täydentävät toisiaan, jotta vältetään resurssien tarpeeton tuhlaaminen ja päällekkäisyydet.

56.

arvostaa tiedotus- ja yleistämistoimintaa, jota harjoitetaan Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman (Intelligent Energy Europe) kaltaisissa ohjelmissa.

57.

suhtautuu myönteisesti EIP:n kanssa tehtävään yhteistyöhön ja ehdottaa etenkin, että vahvistetaan Elena-ohjelmaa, jotta autetaan alueita ja paikallisviranomaisia hankkimaan tarvittavat varat kestäväpohjaista energiaa ja uusiutuvia energialähteitä käsitteleviä ohjelmia varten.

58.

on täysin samaa mieltä siitä, että ESR:n ja EAKR:n varojen on oltava tärkeimpiä välineitä, joilla edistetään uusien taitojen sekä työllisyyden kehittämistä.

59.

katsoo kuitenkin, että on edistettävä kyseisten varojen innovatiivista käyttöä tukemalla koulutusta, jossa otetaan huomioon myös kansainvälinen liikkuvuus, jotta liikkuvuus voidaan suunnata sinne, missä tunnustetusti noudatetaan ekologiseen kestävyyteen liittyviä parhaita käytänteitä.

60.

pitää mielenkiintoisena ehdotusta edistää vihreitä investointeja mikrorahoituksen Progress-välineen yhteydessä mutta ei ymmärrä tarvetta edistää "sidosryhmien foorumia".

61.

ehdottaa sen sijaan, että tuetaan taloudellisesti Progress-ohjelman yhteydessä toimivia rahoituksen välittäjiä ympäristömyönteisten hankkeiden edistämiseksi.

62.

tiedostaa kumppanuuksien merkityksen monitasoisen hallinnon periaatteen konkreettisena soveltamisvälineenä ja kannustaa hyödyntämään niitä.

63.

pitää tärkeänä edistää työvoimapalvelujen korkean tason strategista koordinointia ja pyrkiä vähentämään jäsenvaltioiden välisiä eroja. Olisikin toivottavaa mukauttaa Pares-välinettä tähän tarkoitukseen.

64.

suhtautuu myönteisesti hyvien käytänteiden keskinäiseen vaihdantaan myös julkaisemalla erityisiä käsikirjoja edellyttäen, että tällainen vaihto johtaa konkreettisiin toimiin.

65.

kannattaa täysin ehdotusta parantaa terveydenhuollon henkilöstösuunnittelua ja asiaa koskevia ennusteita Euroopan unionissa.

66.

toivoo kuitenkin, että jäsenvaltioiden foorumi onnistuu nopeasti yhdenmukaistamaan opinto-ohjelmat, sillä näin vähennetään byrokratiaa ja edistetään terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuutta Euroopan unionissa.

67.

kehottaa tämän vuoksi aikaistamaan jo vuoteen 2013 koulutusvalmiuksien vaihdosta terveysalan ammateissa annettavien ohjeiden laatimista, sillä valmiuksien kartoittaminen on vain ohjeiden laatimisen esivaihe.

68.

suhtautuu epäillen ehdotuksiin perustaa hoito- ja hoivahenkilökunnan eurooppalainen osaamisneuvosto sekä koeluonteinen alakohtainen taitoyhteenliittymä, sillä ehdotusten lisäarvo on epäselvä.

69.

katsoo, että ehdotus jäsenvaltioiden eurooppalaisesta foorumista saattaa olla riittävä ja tarpeellinen järjestelmä eri jäsenvaltioissa olemassa olevien taitojen kartoittamiseksi ja vähimmäisvaatimusten laatimiseksi terveydenhuoltohenkilöstön, myös hoito- ja hoivahenkilöstön, koulutusta varten.

70.

suhtautuu myönteisesti aikomukseen kartoittaa parhaat käytänteet henkilöstön työhönottoa ja sitouttamista varten mutta katsoo, että prosessin on ehdottomasti oltava kohtuuhintainen. Komitea ehdottaakin, että ensimmäisenä toimena käynnistetään asiasta kuuleminen ja arvioidaan sen jälkeen (saatujen tulosten perusteella), tarvitaanko muita tutkimusmuotoja.

71.

muistuttaa, että terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhönotossa on ehkäistävä laitonta työntekoa etenkin kun ajatellaan kotitalouksissa toimivaa hoivahenkilöstöä.

72.

pitää tarpeellisena, että WHO:n ohjesääntöjä sovelletaan yhdenmukaisesti koko Euroopan unionissa. Koska ohjesäännöt eivät ole luonteeltaan sitovia, tarvitaan nykyistä enemmän tietoa siitä, minkälaisia toimia olisi toteutettava, jotta varmistettaisiin ohjesääntöjen soveltaminen.

73.

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen perustaa kumppanuuksia, joihin osallistuu tieto- ja viestintätekniikan markkinoiden toimijoita, kauppakamareita, julkisia elimiä ja tutkimuslaitoksia, jotta järjestetään markkinoilla kysyttyä osaamista koskevia koulutusaloitteita.

74.

katsoo kuitenkin, että tieto- ja viestintätekniikan ammatteihin liittyvien nuorille suunnattujen valveutus- ja edistämiskampanjoiden tukemisen ohella on myös edistettävä laajemmin alan investointeja (sillä Euroopan komission analyysit osoittavat, että nämä investoinnit lisäävät tuottavuutta) parantaen alan kilpailukykyä asianmukaisilla menetelmillä, joissa otetaan huomioon eri jäsenvaltioiden väliset erot (yhtenä esimerkkinä voisivat olla yritysten yhteenliittymät).

75.

suosittaa uusia yrityksiä edistävien toimien arviointia, jotta helpotetaan tieto- ja viestintätekniikan alan työllisyyttä. Esimerkkejä tällaisista toimista voivat olla yrityshautomojen perustaminen tiede- ja teknologiapuistoihin (joihin keskitetään uudet huipputeknologiayritykset edullisten olosuhteiden ansiosta ja luodaan yritysten välinen suotuisa ja yhteisvaikutusta luova ympäristö) sekä suorat investoinnin alueellisiin sijoitusyhtiöihin (jotka voisivat uuden yrityksen ensimmäisinä toimintavuosina riskipääomaan osallistumalla yksinkertaistaa ja varmistaa sen rahoituksen huolehtimalla yksityisen riskipääoman saannista).

76.

toteaa, että tieto- ja viestintätekniikka-ala on nuori ja että se kasvaa luonnollisesti markkinoiden muuttavan kysynnän mukaisesti, ja ehdottaa, että tukitoimet kattavat myös yli 55-vuotiaiden työntekijöiden koulutuksen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä julkissektoriin, jolla työntekijöiden vaihtuvuuden pysähtyminen on nostanut huomattavasti työntekijöiden keski-ikää ja hidastanut palvelutarjontaa tukevan uuden tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä.

77.

on tyytyväinen eurooppalaisia tietoteknisiä taitoja koskevien puitteiden laatimiseen ja painottaa, että puitteet on koordinoitava nykyistä paremmin muiden samankaltaisten aloitteiden (kuten eurooppalainen tietokoneajokortti ECDL) kanssa, jotta vältetään aloitteiden päällekkäisyys.

78.

suhtautuu myönteisesti suunnitelmiin rahoittaa kokeiluhanke annettujen todistusten kartoittamiseksi edellyttäen, että hanketta hyödynnetään ensimmäisenä askeleena kohti todistusten standardointia.

79.

kannattaa näkemystä, että ESR:llä tulisi olla keskeinen rooli kyseisten politiikkojen toteuttamisessa, mutta muistuttaa, että jos halutaan saada konkreettisia tuloksia, on syytä keskittää menot.