27.7.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 225/223

—

huomauttaa, että ohjelmalle valittu nimi ”Kansanterveys kasvun tukena” pelkistää terveyden vain kansantaloudelliseksi hyödyksi eikä aseta ihmisiä etusijalle.

—

suhtautuu myönteisesti ohjelman yleisiin tavoitteisiin.

—

huomauttaa, että vaikka suunniteltuja määrärahoja on edellisiin ohjelmiin nähden korotettu, on kysyttävä, onko kaikkiaan 446 miljoonan euron rahoitus riittävä ajaksi 2014–2020. Komitea pahoittelee, ettei komissio voinut päättää huomattavasti korkeammista määrärahoista, kun ajatellaan sairaanhoidon kustannusten ja sairauspoissaolojen välttämisestä syntyvää kansantaloudellista hyötyä.

—

on lähtökohtaisesti tyytyväinen säännökseen, jonka mukaan avustuksia voidaan myöntää vain silloin, kun toimista saadaan selkeää EU:n tason lisäarvoa. Komitea muistuttaa, että tämä innovatiivinen lisäarvo on määriteltävä siten, että se hyödyttää potilaita eikä palvele vain kaupallisia tarkoituksia ja että sen avulla pyritään alentamaan terveydenhuoltokustannuksia.

—

on sitä mieltä, että toimien osarahoitus olisi järjestettävä rakennerahastojen mallin mukaisesti, jotta rakenteellisesti heikoille alueille mahdollistetaan asianmukainen tuki.

—

odottaa, että alue- ja paikallisviranomaiset sekä valtiosta riippumattomat organisaatiot otetaan mukaan ohjelman, hankkeiden ja tutkimusten laatimiseen, toteuttamiseen, arviointiin ja analysointiin.

Esittelijä

Tilman TÖGEL (DE, PSE), Sachsen Anhaltin maapäivien jäsen

Viiteasiakirja

”Kansanterveys kasvun tukena” -ohjelman eli EU:n kolmannen monivuotisen terveysalan toimintaohjelman perustaminen kaudeksi 2014–2020

COM(2011) 709 final

1.

Alueiden komitea kannattaa toimia ja aloitteita, joiden avulla pyritään varmistamaan julkinen terveydenhuolto Euroopassa ja suuntaamaan se ihmisten hyväksi uusimpien tieteellisten tietojen mukaisesti. Tämän on oltava kaikkien terveyspolitiikan ja terveydenhuollon toimijoiden tavoite unioni-, valtio-, alue- ja paikallistasolla.

2.

Alueiden komitea painottaa tässä yhteydessä, että kestäväpohjaisessa terveyspolitiikassa on aina otettava huomioon myös terveyttä edistävät ja sairauksia ehkäisevät tekijät, kuten sosiaaliset olosuhteet, elintavat, kulttuuri, koulutus, ympäristötekijät ja sosiaaliset perusedellytykset. Kaikilla sosiaalisesti merkittävillä aloilla tarvitaan verkottuneita innovaatioita, jotta riskitekijät tunnistetaan ja niiden kielteiset seuraukset voidaan torjua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

3.

Alueiden komitean mielestä ohjelman painopisteasettelussa piilee se vaara, että terveysalan eriarvoisuudet pelkistetään siihen, ettei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada tietyntyyppistä hoitoa. Näin saatetaan heikentää toimia eriarvoisuuksien syynä olevan sosiaalisten erojen poistamiseksi.

4.

Ehdotetun ohjelman nimessä viitataan kasvun käsitteeseen, jota ei määritellä millään tavalla. Käsitteen käyttö ohjelmatavoitteena onkin kyseenalaista niin kauan kuin sitä ei pohdita tarkemmin. Vaikka ohjelmassa edistetään ensisijaisesti terveydenhuoltoalan mitä erilaisimpien toimijoiden viestintämekanismeja koskevia innovaatioita, on sen keskipisteessä oltava ihminen ja hänen terveytensä. Talouskasvun ja terveydenhuoltoon tehtävien investointien yhteyttä tulisi toki korostaa, mutta ehdotuksessa tämä on liiallista. Siinä piilee se vaara, että terveydenhuoltoon tehtäviä investointeja tarkastellaan vain taloudellisesta näkökulmasta ja annetaan näin ymmärtää, että EU-tasolla kannatetaan vain puolinaisesti ruumiillisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämistä.

5.

Alueiden komitea tuo tässä yhteydessä jälleen esiin huolensa siitä, että valtioiden rahoitusjärjestelmien vakauttamistoimet toteutetaan useimmiten julkiseen sektoriin kohdennettavien investointien kustannuksella ja että näin heikennetään myös terveydenhuoltojärjestelmien laatua ja vakautta. Alueiden komitea asettaakin etusijalle terveydenhuollon varmistamisen. Komitea lähtee siitä, että julkisten ja yksityisten tahojen kumppanuuksien avulla luotua yhteisvaikutusta voidaan hyödyntää myös tässä ohjelmassa, jotta terveydenhuoltojärjestelmät kykenevät vastaamaan tuleviin haasteisiin.

6.

arvostaa ja kannattaa Euroopan komission pyrkimyksiä jatkaa terveysalan ohjelmia tässä tarkasteltavalla EU:n toimintaohjelmalla ”Kansanterveys kasvun tukena” Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti. Komitea on erityisen tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa keskitytään innovatiivisiin ja kestäväpohjaisiin terveydenhuoltojärjestelmiin, resurssien entistä tehokkaampaan käyttöön, terveyttä edistäviin toimenpiteisiin, sairauksien ehkäisyyn ja rajatylittävään verkottumiseen terveysuhkien välttämiseksi ja torjumiseksi.

7.

huomauttaa, että ohjelmalle valittu nimi ”Kansanterveys kasvun tukena” pelkistää terveyden vain kansantaloudelliseksi hyödyksi eikä aseta ihmisiä etusijalle. Ohjelman nimi ei näin ollen vastaa ehdotuksen 4 artiklassa mainittuja ohjelman tavoitteita esimerkiksi 2 kohdassa ”Lisätään EU:n kansalaisten mahdollisuuksia saada parempaa ja turvallisempaa terveydenhuoltoa” ja 4 kohdassa ”Suojellaan kansalaisia rajatylittäviltä terveysuhkilta”.

8.

kehottaa komissiota pohtimaan sitä, että ohjelmalle valittu nimi saattaa vaikuttaa syrjivästi sairaisiin ja vammaisiin, sillä se antaa ymmärtää, että vain terveet ihmiset voivat edistää talouskasvua ja ovat kansantaloudellisesti toivottuja. Tässä yhteydessä ei oteta huomioon, että myös sairaat ja vammaiset voivat osallistua yhtäläisesti työelämään ja antaa näin taloudellisesti arvokkaan panoksen, jos heitä tuetaan lisätoimenpitein.

9.

toteaa tässä yhteydessä, että ohjelman sisällön yhteyttä Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjelmaan ”Terveys 21 – terveyttä kaikille 2000-luvulla” on vaikea havaita ja että ohjelmaa ei ole suunnattu samankaltaisiin tavoitteisiin. WHO painottaa terveysstrategian tavoitteina sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden poistamisen välttämättömyyttä koko väestön terveyden parantamiseksi. Se vaatii samalla, että kootaan yhteen etenkin erityisen avun tarpeessa oleviin ja sairaisiin ihmisiin kohdennettuja toimia, poistetaan terveydenhuollon pullonkauloja sekä puututaan terveydenhuoltoon liittyviin ja sosiaalisiin epäkohtiin (WHO:n 51. kokouksessaan antaman julistuksen ”Terveys 21” johdannon II kohta). Nämä näkökohdat puuttuvat ohjelmasta, ja siinä korostetaan yksipuolisesti kansantalouden kehitysmahdollisuuksia. AK odottaa, että komissio tekee tiivistä yhteistyötä tulevaa eurooppalaista terveysstrategiaa ”Terveys 2020” laativan WHO:n aluekomitean kanssa.

10.

on tyytyväinen siihen, että ehdotetulla ohjelmalla on tarkoitus jatkaa vuoteen 2013 ulottuvaa toista toimintaohjelmaa ja ensimmäistä toimintaohjelmaa (2003–2007).

11.

kritisoi tässä yhteydessä sitä, ettei ohjelmia ole arvioitu, ja huomauttaa, että rahoitusselvityksen 6.5.3 kohtaan sisältyvä ”Kansanterveysohjelman 2003–2007 jälkiarvioinnin ja terveysalan ohjelman 2008–2013 väliarvioinnin tiivistelmä” ei pelkästään ole riittävä, jotta voitaisiin arvioida tilintarkastustuomioistuimen suosituksia ja suositusten toteuttamista kyseisessä ohjelmassa.

12.

suhtautuu myönteisesti 2 artiklassa esitettyihin ohjelman yleisiin tavoitteisiin, joita ovat

13.

panee merkille, että tätä varten on välttämätöntä, että alue- ja paikallisviranomaiset – jotka ovat yleensä vastuussa hyvän terveydentilan edellytysten luomisesta sekä tarpeen mukaisen terveydenhuollon varmistamisesta ja terveyspalvelujen järjestämisestä – otetaan mukaan ja että sidosryhmiä konsultoidaan ennakkoon. Mutta kumpaakaan ei ole toteutettu.

14.

odottaakin, että alue- ja paikallisviranomaiset sekä valtiosta riippumattomat organisaatiot otetaan mukaan ohjelman, hankkeiden ja tutkimusten laatimiseen, toteuttamiseen, arviointiin ja analysointiin.

15.

kritisoi sitä, että ehdotetussa asetuksessa esitetään uusia käsitteitä ja välineitä, joiden sisältö ja soveltamisala ovat vain osittain tunnistettavissa. Ei olekaan täysin selvää, että kun ”kehitetään – – välineitä ja mekanismeja EU:n tasolla, jotta voidaan vastata – – henkilöresurssien pulaan, ja helpotetaan terveydenhuoltoon liittyvien innovaatioiden käyttöönottoa”, minkälaisia ensimmäisessä tavoitteessa mainittuja välineitä ja mekanismeja olisi kehitettävä. Uudet välineet eivät saa johtaa päällekkäisiin rakenteisiin ja kustannuksiin tai lisätä hallinnollista taakkaa.

16.

kannattaa ohjelman tavoitetta ohjata terveysalan poliittiset päättäjät sekä terveydenhuollon ja terveydenhoitoalan laitosten työntekijät ottamaan käyttöön innovatiivisia ja laadukkaita tuotteita ja palveluja terveysalalla kehitettyjen välineiden, mekanismien ja suuntaviivojen pohjalta. Näin on tarkoitus saada pitkällä aikavälillä aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa samalla terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta ja kestävyyttä. Komitea kehottaa keskipitkällä aikavälillä pohtimaan palkitsevaa ja tukevaa kannustinjärjestelmää, jolla edistetään edellä mainittuja vaikutuksia.

17.

suhtautuu myönteisesti tavoitteisiin parantaa lääketieteellisen asiantuntemuksen sekä eri tauteja ja tiloja koskevien tietojen saatavuutta myös kansallisten rajojen yli sekä kehittää yhteisiä ratkaisuja ja ohjeita terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden parantamiseksi. Terveyspolitiikan toimijoita ja päätöksentekijöitä sekä terveydenhuollon ammattilaisia on määrä kannustaa hyödyntämään eurooppalaisiin osaamisverkostoihin koottua asiantuntemusta ja soveltamaan laadittuja ohjeita. Tällöin tulisi harkita myös terveydenhuoltoalan eri henkilöstöryhmien – esimerkiksi lääkärien, sairaanhoitajien, apuhoitajien ja kansanterveysalan asiantuntijoiden – vaihto-ohjelmia.

18.

kannattaa vaatimusta edistää tätä varten terveysteknologian arviointiin liittyvää yhteistyötä ja selvittää sähköisten terveyspalvelujen potentiaalia ja edellyttää, että pyrittäessä sähköisiin potilasrekistereihin liittyvään yhteistyöhön kunnioitetaan tietosuojan periaatteita ja vaatimuksia, lääkärien vaitiolovelvollisuutta ja potilaiden itsemääräämisoikeutta.

19.

pitää oikeana lähestymistapana sitä, että keskitytään kartoittamaan, levittämään ja edistämään hyviksi osoittautuneita toimia ja hankkeita terveyden edistämiseksi sekä mm. tupakoinnista, huonosta ruokavaliosta ja liikunnasta, alkoholin väärinkäytöstä ja suojaamattomasta sukupuolisesta kanssakäymisestä johtuvien sairauksien ehkäisemiseksi. Lisäksi komitea odottaa, että tarkastellaan myös lisääntyvää antibioottiresistenssiä ja sen yhteyttä antibioottien käyttöön kotieläintuotannossa, etenkin suurtuotannossa, sekä tarvetta ennaltaehkäistä tauteja rokotuksin. Tällä hetkellä huomiotta jätetty terveydellinen epätasa-arvo, psyykkinen terveys, terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät ja hyvinvointi on myös sisällytettävä ohjelmaan, kun ajatellaan niiden yhteyttä jatkuvaan rahoitus- ja talouskriisiin.

20.

kannattaa 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä tukikelpoisia toimia etenkin terveysteknologian arviointiin liittyvän yhteistyön laajentamisen ja sähköisen terveydenhuollon sovellusten yhteentoimivuuden osalta potilaiden oikeuksien vahvistamiseksi.

21.

kehottaa toteuttamaan terveysteknologian arvioinnin alalla tehtävän yhteistyön lisäksi terveysvaikutuksen arvioinnin (Health Impact Assessment) etenkin terveydenhoitoalan sisäisten ja ulkopuolisten nykyisten tai tulevien strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien osalta.

22.

kehottaa tutkimaan, voidaanko rajatylittävän terveydenhoidon hyödyntämiseen tähtääviä koordinoituja EU-tason toimia kehitettäessä ottaa yhteistyöhön mukaan jäsenvaltioiden, potilasjärjestöjen ja sidosryhmien ohella myös asianomaisia vertaistukiyhmiä.

23.

kannattaa ohjelmassa keskeisesti edistettävää ”tiedon käyttöön asettamista” ja huomauttaa, että tässä yhteydessä tulisi etenkin pyrkiä vakiinnuttamaan päätöksentekijöiden ja päätöksiä valmistelevien instituutioiden menetelmällisiä valmiuksia, jotta valtio- ja aluetasolla voidaan kehittää räätälöityjä aihekohtaisia ratkaisuja, joita voidaan soveltaa ajan mittaan kehittyneissä maakohtaisissa rakenteissa ja järjestelmissä.

24.

on tyytyväinen toimiin, joilla pyritään torjumaan työvoiman puute terveys- ja hoitoalalla, ja lähtee siitä, ettei toimenpiteitä terveysalan työntekijöiden jatkuvan saatavuuden tukemiseksi vesitetä värväämällä ammattitaitoisia työntekijöitä muista jäsenvaltioista.

25.

muistuttaa tässä yhteydessä siitä, että terveydenhuolto- ja hoitoalan ammattilaisten koulutus on tulevaisuudessa suunnattava 21. vuosisadan vaatimusten mukaisesti, kuten todetaan Lancetin raportissa. Uudesta globaalista aloitteesta terveydenhuoltoalan ammattilaisten koulutuksen uudistamiseksi (Health professionals for a new century: Transforming education to strengthen health systems in an interdependent world). Lisäksi komitea kehottaa jatkamaan vuoropuhelua toimivaltaisissa EU:n toimielimissä terveydenhuoltoalan ammattilaisten koulutuksen uudelleen suuntaamiseksi.

26.

suhtautuu myönteisesti 4 artiklan 2 ja 3 kohdissa esitettyihin toimiin, joiden avulla lisätään kansalaisten mahdollisuuksia saada parempaa ja turvallisempaa terveydenhuoltoa mutta myös ehkäistään sairauksia, ja odottaa, että osaamisverkostojen ja/tai -keskusten perustamisen – erityisesti Euroopassa sairauksien tutkimusta, diagnosoimista ja hoitoa varten –, taitotiedon siirron ja terveystietojärjestelmän ohella laaditaan suuntaviivat antibioottien harkittua käyttöä varten ja että tähän nivotaan toimia, joilla yleisesti ottaen edistetään lääkkeiden ja etenkin käsikauppalääkkeiden harkittua käyttöä väestön keskuudessa.

27.

arvostaa tavoitetta suojella kansalaisia rajatylittäviltä terveysuhkilta laatimalla yhteisiä suunnitelmia torjuntavalmiuden ja koordinoinnin vahvistamiseksi terveyttä uhkaavissa hätätilanteissa. Tässä yhteydessä on lähdettävä siitä, että suunnitelmia laadittaessa on säilytettävä kansalliset ja alueelliset toimivaltuudet ja että rajatylittävän yhteistyön mekanismit on määritettävä näiden toimivaltuuksien mukaisesti.

28.

muistuttaa selkeästi tässä yhteydessä katsovansa, että koska vastuu terveydensuojelusta ja pelastuspalvelusta on jäsenvaltioissa alue- ja paikallistasolla, kyseisten tasojen on ilman muuta osallistuttava asianomaisten toimien laatimiseen, toteuttamiseen, arviointiin ja analysointiin.

29.

muistuttaa myös työterveyshuollon tärkeydestä. Jäsenvaltioiden olisikin ankkuroitava terveydenhuoltopolitiikassaan terveyden edistäminen tiiviisti elinkeino- ja työelämään.

30.

huomauttaa, että vaikka suunniteltuja määrärahoja on edellisiin ohjelmiin nähden korotettu, on kysyttävä, onko kaikkiaan 446 miljoonan euron rahoitus riittävä ajaksi 2014–2020. Komitea pahoittelee, ettei komissio voinut päättää huomattavasti korkeammista määrärahoista, kun ajatellaan sairaanhoidon kustannusten ja sairauspoissaolojen välttämisestä syntyvää kansantaloudellista hyötyä.

31.

odottaa, että – itse asiassa liian alhaiset – varat jaetaan avoimesti ja tasapainoisesti ja että komitea otetaan ajoissa mukaan jakokriteerien ja etenkin 11 artiklan 1 kohdassa mainittujen vuotuisten työohjelmien laadintaan.

32.

kehottaa rajaamaan selkeästi palvelusopimuksiin kohdennettavat määrärahat kokonaisbudjetissa ja asettamaan palvelusopimuksista saadut tulokset jäsenvaltioiden, alueiden ja muiden asianomaisten tahojen ulottuville.

33.

kannattaa ohjelman avaamista myös unionin ulkopuolisille maille, sillä etenkin rajatylittävään terveydenhuoltoon, henkilöstöpulan ratkaisemiseen ja pelastuspalveluun liittyviä kysymyksiä on tarkasteltava ”ilman rajoja”.

34.

muistuttaa yhteydestä eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymään (EAYY) sekä sen tarjoamista myönteisistä vaikutuksista ja mahdollisuuksista etenkin jäsenvaltioiden raja-alueilla.

35.

on lähtökohtaisesti tyytyväinen siihen, että 7 artiklan 2 kohdan mukaan avustuksia voidaan myöntää vain silloin, kun toimista saadaan selkeää EU:n tason lisäarvoa, ja muistuttaa, että tämä innovatiivinen lisäarvo on määriteltävä siten, että se hyödyttää potilaita eikä palvele vain kaupallisia tarkoituksia ja että sen avulla pyritään alentamaan terveydenhuoltokustannuksia.

36.

pahoittelee kuitenkin sitä, että vain rahoitusselvityksen 6.5.2 kohdassa mainitut seikat osoittavat tällaista lisäarvoa tähdättäessä välttämättömään eurooppalaiseen koordinaatioon, ohjaukseen ja tukeen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Ne ovat kuitenkin jo edellytys oikeuttamaan 168 artiklaan perustuvan toissijaisuusperiaatteen mukaisen eurooppalaisen eli ylikansallisen toiminnan.

37.

panee merkille, että rahoitusselvityksen 6.5.2. kohdassa EU:n tason lisäarvoa tuottaviksi katsotut ”toimet, joilla voidaan rakentaa tavoitearvojärjestelmä, ja mittakaavaetujen lisääminen välttämällä päällekkäisyyksiä ja optimoimalla taloudellisten resurssien käyttöä” edellyttävät tarkistettavissa olevaa perustaa, jotta kyseinen lisäarvo voidaan todeta.

38.

on sitä mieltä, että 7 artiklan 3 kohdan mukainen toimien osarahoitus olisi järjestettävä rakennerahastojen mallin mukaisesti, jotta rakenteellisesti heikoille alueille mahdollistetaan asianmukainen tuki.

39.

suhtautuu myönteisesti suunniteltuun toimenpiteiden haku- ja hallintomenettelyjen yksinkertaistamiseen ja korostaa, että käynnissä olevan ohjelman (2007–2013) nykyinen hallinnollinen taakka on vähentänyt ohjelman hyödyntämistä.