10.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 198/45

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission heinäkuussa 2012 julkaisemaan kestävyysajattelun mukaista rakennusalan kilpailukykyä koskevaan toimintasuunnitelmaan.

1.2

ETSK tunnustaa rakennusalan strategisen merkityksen Euroopan taloudelle, kun otetaan huomioon sen osuus bkt:stä sekä sen rooli työllistäjänä ja myös talouskasvun merkittävänä osatekijänä.

1.3

Rakennusala on ETSK:n mielestä ratkaisevan tärkeä toimija pyrittäessä vähentämään EU:n energiankysyntää, pienentämään ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä sekä edistämään ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemistä ja niihin sopeutumista. ETSK odottaa toimintasuunnitelman parantavan alan mahdollisuuksia vastata näihin tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

1.4

Rakennusalan osuus EU:n bkt:stä on lähes 10 prosenttia, joten sillä on keskeinen merkitys koko taloudelle. Pyrkiessään edistämään kasvua valtiotason päättäjien tulee kiinnittää huomiota rakennusalaan – kuten komissio tekee tiedonannollaan – ja tiedostaa, että oikeiden taloudellisten ja sääntelyedellytysten toteutuessa se voi luoda kasvua ja työpaikkoja ja edistää ympäristönsuojelua, minkä EU:n kansalaiset täysin ansaitsevat.

ETSK katsoo, ettei rakennusala tarvitse suoraa taloudellista tukea, kuten subventioita, vaan että toimintasuunnitelman avulla olisi pyrittävä luomaan poliittinen ja sääntelykehys, jonka ansiosta ala voi täyttää mahdollisimman hyvin tehtävänsä talouskasvun, sosiaalisen hyvinvoinnin ja ympäristönsuojelun edistäjänä. Tähän sisältyy myös sen varmistaminen, että toteuttamiskelpoisiin hankkeisiin saadaan riittävästi julkisia investointeja ja yksityistä rahoitusta. On myös varmistettava jäsenvaltioiden talouden rahoitus pääasiassa pankkilainoin määräämällä välittömistä ja tehokkaista toimenpiteistä pk-yritysten lainansaannin parantamiseksi ja muun muassa ottamalla käyttöön takauksia ja vastatakauksia koskevia erityisiä toimenpiteitä.

1.5

EU:n sääntely- ja standardointikehyksen yksinkertaisuus, vakaus ja johdonmukaisuus ovat niin ikään ratkaisevan tärkeitä tekijöitä rakennusalan sisäisen ja ulkoisen kilpailukyvyn kannalta Euroopassa.

1.6

ETSK on täysin tietoinen siitä, että vaikka tiukoilla säästötoimilla korjataan rakenteellisia eroja, ne eivät luo uutta kasvua vaan pikemminkin kärjistävät talouskriisiä monissa maissa. Euroopan tulevan talouskasvun ja hyvien työllisyysnäkymien varmistamiseksi tarvitaan investointeja kestävyysperiaatteiden mukaisiin rakennuksiin ja infrastruktuuriin.

1.7

Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta kehottaa komissiota, Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja jäsenvaltioiden hallituksia näkemään kestävyysperiaatteiden mukaiset rakennukset ja keskeisen infrastruktuurin tulevan talouskasvun ja työllisyyden strategisena osatekijänä eikä vain yhtenä julkisten menojen kohteena. Lisäksi ETSK suosittaa, ettei tällaisia investointeja lasketa mukaan määritettäessä, miten hyvin eri maat ovat noudattaneet vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

1.8

EU:n vanhenevan rakennuskannan kunnostaminen tarjoaa valtavia mahdollisuuksia vähentää energiankysyntää, jotta saavutettaisiin EU:n asettamat tavoitteet pienentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia ja energiankysyntää samoin 20 prosenttia. Tällaisten toimien avulla voitaisiin myös vähentää fossiilisen energian tuontia ja auttaa varmistamaan, että suurempi osa EU:n varallisuudesta pysyy Euroopassa, mikä auttaa pitämään yllä ja luomaan työpaikkoja finanssi- ja talouskriisin jatkuessa. Jotta nämä mahdollisuudet voidaan hyödyntää, maiden on varmistettava, että markkinoiden ohjaamiseksi kohti yhä suurempaa energiansäästöä sekä osaamisvajeen pienentämiseksi on käytössä riittävät taloudelliset ja verotukselliset kannustimet.

1.9

Lisäksi valtavana haasteena on Euroopan liikenne-, energia- ja laajakaistainfrastruktuurin uudenaikaistaminen, jotta ne saadaan vastaamaan tulevien sukupolvien tarpeita ja jotta voidaan varmistaa Euroopan kansainvälinen kilpailukyky ja vetovoima suorien ulkomaisten investointien (Foreign Direct Investment, FDI) kohteena. Jos hallitukset eivät ymmärrä tällaisten investointien merkitystä, Eurooppa saattaa jäädä jälkeen muusta maailmasta sekä talouden että sosiaalisen hyvinvoinnin aloilla.

1.10

Väestörakenteen muuttuminen asettaa rakennetulle ympäristölle uusia haasteita, joihin rakennusalan tulee vastata. Niihin kuuluu se, miten väestön ikääntyminen vaikuttaa mahdollisuuksiin liikkua rakennetussa ympäristössä. ETSK panee merkille Euroopan standardointikomiteassa (CEN) Euroopan komission toimeksiannosta tehtävän työn asiaankuuluvien standardien mukauttamiseksi kaikille suunnittelun (Design for All) periaatteisiin. Rakennusalan haasteena on myös työvoiman ikääntyminen. ETSK muistuttaa tähän liittyen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevasta Eurooppa 2020 -strategiasta (1) ja koko taloutta koskevasta haasteesta.

1.11

Sen lisäksi, että rakennusala osallistuu ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, alan tulee vastata uusiin haasteisiin, joita ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta aiheutuu rakennetulle ympäristölle. Niitä ovat mm. äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset, joiden takia on parannettava rakennetun ympäristön häiriönsietokykyä ja luotava asianmukaiset suojarakenteet. ETSK korostaa, että tämä tulee ottaa huomioon jo nykyisissä standardoiduissa teknisissä menetelmissä, kuten eurokoodeissa.

1.12

Rakennusala voi edistää ratkaisevasti näihin haasteisiin vastaamista, kunhan tehdään vaadittavat investoinnit. Hankejoukkolainat ovat yksi tapa edistää lisärahoituksen saamista hankkeisiin yksityiseltä sektorilta, mutta ne eivät voi korvata julkisia investointeja.

1.13

Monilla rakennusalan yrityksillä, etenkin pk-yrityksillä, on suuria paineita julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaiden maksuviivästysten takia. Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta annettua direktiiviä 2011/7/EU on sovellettava asianmukaisesti alan yritysten selviytymisen varmistamiseksi. ETSK korostaa direktiivin 2011/7/EU säännösten täysimääräiseksi täytäntöönpanemiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi erityisesti sitä, että on tärkeää lyhentää maksuaikaa/vastaanottoaikaa julkisissa hankinnoissa korkeintaan 30 päivään ja varmistaa määräaikojen noudattaminen siten, että laskut todella maksetaan. Tätä varten on hyväksyttävä asianmukaisia budjetti- ja hallintotoimenpiteitä (erityisesti liittyen pankkiluottoihin erääntyneiden maksujen suorittamiseksi). ETSK pitää tärkeänä, että ensisijaisesti ratkaistaan niiden maksujen ongelma, jotka ovat erääntyneet ennen direktiivin 2011/7/EU saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Hyvin suuret maksuviivästykset julkisissa hankinnoissa haittaavat vakavasti yritysten kilpailukykyä, kannattavuutta ja kestävyyttä. Olisi huolehdittava siitä, etteivät maat, joissa maksuajat ovat tähän saakka olleet lyhyempiä, käytä direktiivin tarjoamia poikkeamismahdollisuuksia pidentääkseen maksuaikoja. ETSK suosittaa tässä yhteydessä, että pisin sallittu laskujen maksuaika olisi 30 päivää (mukaan luettuna hyväksyminen ja tarkastus).

1.14

ETSK korostaa tarvetta elvyttää ja vahvistaa pankkien luotanantoa investoijille ja reaalitaloudelle, jotta ei vaarannettaisi tai vähennettäisi huomattavasti talouden elvytysmahdollisuuksia. Komitea suosittaa välttämään liiallista vakavaraisuusvalvontaa lainoja myönnettäessä ja luopumaan arvopaperisijoitusten suosimisesta kriisistä selviytyneille yrityksille annettavien luottojen kustannuksella. Siltarahoitusjärjestelyt ovat elintärkeitä monien yritysten, etenkin pk-yritysten, arkisen selviytymisen kannalta. Tällä hetkellä niukka pankkien antolainaus on siksi todellinen uhka tällaisten yritysten toimintakyvylle. Jotta tilannetta ei heikennettäisi entisestään, esimerkiksi Basel III -sopimuksella asetettujen taloudellista vakavaraisuutta koskevien sääntöjen ei tulisi johtaa siihen, että reaalitalouteen suuntautuva pankkien antolainaus edelleen supistuu. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi asetettava halvan rahan EKP:ltä lainaamisen ehdoksi, että merkittävän osan on hyödytettävä reaalitaloutta.

1.15

Olennainen osa kestävän ja kilpailukykyisen rakennusalan luomista on alan hyvien työolojen varmistaminen. Aikoinaan vuonna 1993 julkaistussa Atkinsin raportissa (2) todettiin, että rakennusalan riippuvuus epävarmoista työsuhteista, kuten näennäisesti itsenäisestä ammatinharjoittamisesta, heikentää tuottavuutta. Toimintasuunnitelmaan olisi siis sisällyttävä myös strategioita työpaikkojen vakiinnuttamiseksi ja laittomien käytäntöjen, kuten näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittamisen, torjumiseksi rakennusalalla.

1.16

Työsuhteen muotoon katsomatta olisi luotava kannustimia työvoiman osaamisen parantamiseksi ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tarjoamiseksi.

1.17

Sääntöjen ja sosiaalisten velvoitteiden kiertäminen vääristää rakennusalan markkinoita, joten on varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset vastaanottajavaltiossa voimassa olevien sääntöjen ja sosiaalisten vaatimusten perusteella. Jotta tähän päästään, vastaanottajamaan olosuhteet tulee varmistaa asianmukaisia valvontamekanismeja soveltamalla.

1.18

ETSK kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita vahvistamaan toimintalinjoja ja toteuttamaan konkreettisia toimia sen torjumiseksi, että korruptio ja rikollisjärjestöt pääsevät vaikuttamaan julkisiin hankintamenettelyihin – lähinnä suurten infrastruktuurihankkeiden yhteydessä. Tätä ei voida hyväksyä, sillä tuloksena on epäreilu kilpailu, jossa käytetään uhkailua ja väkivaltaa, sekä vapauden ja demokratian kaventuminen.

1.19

ETSK korostaa, että jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa nykyisiä sekä lisäksi tehokkaaksi ja tarpeellisiksi katsottavia valvontatoimenpiteitä tai hallinnollisia menettelyjä. Tähän sisältyy velvollisuus varmistaa, että kyseisenlaiset tarkastukset, seuranta ja valvontamekanismit sekä tehokkaat ja riittävät tarkastukset todella suoritetaan, jotta varmistetaan kansallisen lainsäädännön ja työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin 96/71/EY noudattaminen.

1.20

Siirtotyöläisillä olisi oltava oikeus vastaanottajamaan vaatimusten ja sääntöjen mukaiseen vähimmäissosiaaliturvaan ja/tai yhtäläiseen kohteluun. Sosiaalisen polkumyynnin ja siirtotyöläisten eriarvoisen oikeudellisen kohtelun torjumiseksi olisi otettava käyttöön asianmukaiset valvontamekanismit.

1.21

T&k-toimien osuutta tulee lisätä rakennusalalla tuottavuuden parantamiseksi. Tarvitaan politiikkaa, jonka avulla edistetään jatkuvaa innovointia, tuottavuuden parantamista työvoiman osaamisen avulla, älykkäitä uusia tuotteita ja työn organisointia sekä työpaikkojen laatua. Ympäristöteknologia voi olla yksi tähän liittyvää uutta kehitystä edistävä tekijä.

1.22

ETSK kannattaa oikeudenmukaisia ja tasapuolisia sopimusehtoja, joita tulee soveltaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja myös EU:n rakennusalan markkinoilla toimivissa EU:n ulkopuolisissa yrityksissä. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valitseminen (hinnaltaan halvimman sijasta) ja johdonmukainen ote poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämiseen ovat tehokkaan ja reilun kilpailun kulmakiviä.

1.23

Jotta rakennusala voi paremmin edistää kestävää kehitystä, ETSK suosittaa, että omaisuus arvioitaisiin ja hinnoiteltaisiin sen koko elinkaaren perusteella. Mikäli mahdollista, tällaisten arviointien olisi perustuttava CENin laatimiin tai hyväksymiin standardeihin.

1.24

ETSK suhtautuu myönteisesti rakennusalaa käsittelevän korkean tason EU-foorumin perustamiseen ja haluaa olla siinä mukana, jotta voidaan parantaa rakennusalaan vaikuttavien EU:n toimintalinjojen johdonmukaisuutta.

2.1

Vuonna 2008 puhjennut finanssikriisi ja sitä seurannut rakentamisen taloudellinen taantuma on vaikuttanut vakavasti rakennusalaan EU:n 27 jäsenvaltiossa. Paluuta kasvu-uralle ovat viivästyttäneet euroalueen valtionvelkakriisi ja monissa jäsenvaltioissa toteutetut ankarat säästöohjelmat.

2.2

Rakennusalan liikevaihto ylsi vuonna 2011 kuitenkin 1 208 miljardiin euroon, joka on 9,6 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n bkt:stä ja 51,5 prosenttia kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta (3).

2.3

Rakennusalalla on 3,1 miljoonaa yritystä, joista 95 prosenttia on alle 20 työntekijän pk-yrityksiä ja 93 prosentissa on alle 10 työntekijää.

2.4

Rakennusala on Euroopan teollisuuden suurin työllistäjä: vuonna 2011 työntekijöitä oli 14,6 miljoonaa, mikä on 7 prosenttia kaikista työpaikoista ja 30,7 prosenttia teollisuuden työpaikoista. Työllisyys on heikentynyt jatkuvasti vuodesta 2008 lähtien.

2.5

Kerrannaisvaikutus huomioon ottaen (yksi rakennusalalla työskentelevä henkilö tuottaa työtä kahdelle muulle henkilölle muilla aloilla) EU:ssa on 43,8 miljoonaa työntekijää, joiden työpaikka on suoraan tai välillisesti riippuvainen rakennusalasta.

2.6

Rakennusalan tilannetta ovat eri jäsenvaltioissa heikentäneet samantyyppiset taloudelliset tekijät, joista tärkeimmät ovat

2.7

Kansallisilta toimilta ovat vieneet pohjaa talousarvion ja julkisen talouden vakauttamistoimenpiteet sekä investointeihin tehdyt suuret leikkaukset, joiden avulla on pyritty ratkaisemaan valtionvelkakriisi.

2.8

Tämä on murentanut entisestään yritysten ja kuluttajien luottamusta, joka on edelleen heikoissa kantimissa.

2.9

Rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan vähentyneen yli 2 prosenttia vuonna 2012, koska tuotanto supistui rakennusalan kaikilla lohkoilla.

2.10

Maailmanpankin tekemässä analyysissä rakennusala luetaan niihin sektoreihin, joilla esiintyy korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta seuraavissa yhteyksissä:

EU:n jäsenvaltioiden mukaan korruptiota esiintyy seuraavissa yhteyksissä:

3.1

Ehdotetun strategian tavoitteena on

3.2

Ehdotuksessa käsitellään seuraavia seikkoja:

3.3

Ehdotetulla toimintasuunnitelmalla on seuraavat viisi päätavoitetta:

3.4

Hallinnointiin liittyen ehdotetaan, että perustetaan kolmikantainen (komissio, jäsenvaltiot, sidosryhmät) strategiafoorumi, joka valvoo strategian täytäntöönpanon etenemistä.

4.1.1

Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitseminen ja niihin sopeutuminen sekä ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen pienentäminen

Rakentaminen on paikallista liiketoimintaa ja erittäin työvoimavaltaista, minkä johdosta tuotantoa ei voida siirtää pois Euroopasta. Työpaikat pysyvät siis varmasti EU:ssa.

EU:n 27 jäsenvaltiossa 43,8 miljoonaa työpaikkaa on edelleen suoraan tai välillisesti riippuvaisia rakennusalasta.

Koska rakennusalalla on paljon mikro- ja pk-yrityksiä, alan toiminta on juurtunut syvälle paikallisyhteisöihin ja heijastaa paikallisten tapojen ja kulttuurien monipuolista kirjoa.

Rakennusalalla on monissa jäsenvaltioissa ammatillisten oppilaitosten kanssa keskeinen rooli oppisopimuskoulutuksen tarjoamisessa nuorille työntekijöille ja siten sosiaalisen liikkuvuuden varmistamisessa.

4.2.1

Rakennusala kärsii monissa maissa säännöistä, jotka vaikeuttavat yritysten yhteistyösuhteita (esim. vastuuvelvollisuutta koskevat säännöt), arvoketjut ovat monimutkaisia, ja ristiriitoja ja tehottomuutta esiintyy paljon. Tämä haittaa kilpailukyvyn parantamista.

4.2.2

Rakennusalalla on viime aikoina tapahtunut edistystä – epävirallinen yhteistyöfoorumi European Construction Forum esimerkiksi julkaisi ensimmäisen kerran marraskuussa 2010 ja uudelleen erityisesti komission tiedonannon johdosta 28. tammikuuta 2013 ohjelmajulistuksen nimeltä Building Prosperity for the Future of Europe –, mutta ala koostuu niin monista eri sidosryhmistä, että on vaikea koordinoida kaikkia eri näkemyksiä ja puhua yhdellä ja samalla äänellä kansallisella tai EU:n tasolla.

4.2.3

Joissain tapauksissa ala on altis keinotteluun pohjautuville kiinteistökuplille, jollaisia esiintyi useissa jäsenvaltioissa viime vuosikymmenellä, koska kiinteistöjen rakennuttamiseen oli saatavilla matalakorkoista luottoa.

4.2.4

Tietyntyyppisen rakentamisen edistämiseksi toteutettavia poliittisia toimenpiteitä, kuten verokannustimia energiatehokkaan kunnostamisen tai muutosrakentamisen tukemiseksi tai syöttötariffeja uusiutuvan energian mikrotuotannon tukemiseksi, on usein mahdoton ennakoida. Lisäksi ne ovat lyhytkestoisia ja niitä supistetaan ennen kuin niistä saatava hyöty on tullut kunnolla esille.

4.2.5

Julkiset hankinnat on perinteisesti tehty halvimman hinnan perusteella. Tällainen tarjottavien hintojen alentamispaine vie yrityksiltä mahdollisuudet tehdä prosessi-innovaatioita ja investoida uusiin ja innovatiivisiin materiaaleihin. Lisäksi julkisissa tarjousmenettelyissä ei useinkaan saa esittää useita vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen ehdottamismahdollisuuden puuttuminen ja rajoittavat vakuutusjärjestelyt ovat lisäesteitä innovoinnin lisäämisen tiellä.

4.2.6

Rakennusalan t&k-investoinnit ovat muihin toimialoihin verrattuna vähäisiä. Tämä johtuu alan pilkkoutuneisuudesta, rakentamisen tiukasta sääntelystä ja ennalta määritellystä luonteesta sekä rakennusalan perinteisesti kireistä voittomarginaaleista. ETSK panee kuitenkin merkille energiatehokkuuden edistämiseen liittyvän julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden (EeB), jossa on yhdistetty Euroopan unionilta saatava t&k-tuki ja yksityiseltä sektorilta saatava osarahoitus.

4.2.7

Viime vuosien suurista edistysaskelista huolimatta rakennusalalla on edelleen imago-ongelma, ja etusijalla on vieläkin terveys- ja turvallisuusasioissa saavutettujen tulosten parantaminen. Yleisesti ottaen ala ei edelleenkään – taantumasta huolimatta – kykene vetämään puoleensa riittävää määrää ammattitaitoisia diplomi-insinöörejä. Tämä ongelma pahenee väestörakenteen muuttuessa. Alan on itse puututtava imago-ongelmaansa ja kyettävä houkuttamaan ammattitaitoisia nuoria työntekijöitä.

4.3.1

Alalla on rakennuskannan energiatehokkuuteen liittyen valtavat mahdollisuudet lisätä toimintaa olemassa olevan tekniikan pohjalta. Kansallisten hallitusten tulee kuitenkin tunnustaa potentiaalin olemassaolo ja tarjota riittävää taloudellista tukea ja verokannustimia.

4.3.2

Jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin olisi koordinoitava laajamittaisia ohjelmia, joiden avulla edistetään investointien tekemistä keskeisiin perusrakenteisiin ja rakennuksiin. Investointimäärien tulisi olla suurempia kuin mitä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on ehdotettu Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä.

4.3.3

Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ala pystyy edistämään kestäväpohjaista vähähiilistä taloutta, kunhan tarvittavat taloudelliset ja sääntelykannustimet luodaan.

4.3.4

Rakennusalalla on eturivin asema pyrittäessä vastaamaan ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin haasteisiin.

4.3.5

Uusien tietotekniikkaan pohjautuvien tekniikoiden, kuten rakennuksen tietomallinnuksen (Building Information Modeling, BIM), kehittyminen auttaa edistämään innovointia ja parantamaan alan tehokkuutta.

4.4.1

Rakennusalan pääasiallinen uhka on julkisten ja yksityisten investointien puute, joka on jo johtanut kannattavien yritysten konkursseihin ja heikentänyt työllisyyttä tavattomasti vuodesta 2008. Rakennusalalla pitkään jatkuneen taantuman takia menetetään pysyvästi arkkitehtejä, suunnittelijoita, insinöörejä ja käsityöläisiä.

4.4.2

Edellä sanottuun liittyvä alan toinen uhka on työvoiman ikääntyminen ja se, ettei ikääntyvien tilalle saada riittävästi ammattitaitoisia nuoria työntekijöitä. Saksassa työvoimasta oli vuonna 2011 yli 45-vuotiaita 44 prosenttia.

4.4.3

Uhkaa aiheuttaa myös unionin ulkopuolisten maiden toimijoiden tulo EU:n hankintamarkkinoille. Kyseiset yritykset ovat usein valtion omistuksessa, ja ne ovat käyttäneet reilun kilpailun sääntöjen vastaisesti kotimaastaan saatavaa rahoitusta voidakseen tehdä halvempia tarjouksia. Tästä voidaan mainita esimerkkinä Kiinan valtion omistaman yrityksen osallistuminen A2-moottoritien rakentamiseen Puolassa vuonna 2009. Tällainen vilpillinen kilpailu heikentää rakentamisen laatua ja polkee paikallisten rakennusalan työntekijöiden palkkoja.

4.4.4

Viranomaisten taholta tuleva paine säästää rahaa julkisissa hankintamenettelyissä on johtamassa siihen, että poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia tehdään usein. Tällaiset tarjoukset heikentävät rakennetun ympäristön laatua, vaarantavat työntekijöiden sosiaalisen hyvinvoinnin ja lisäävät kustannuksia pitkällä aikavälillä.

4.4.5

Rakentaminen on jo nykyisellään – syystäkin – tiukasti säänneltyä toimintaa, mutta ellei rakennusalaa koskevaa EU:n lainsäädäntöä koordinoida, se saattaa kääntyä tarkoitustaan vastaan.

4.4.6

Työn suuri liikkuvuus on yksi EU:n rakennusalalle leimallinen ominaispiirre. Ulkomaisen työvoiman ja etenkään itsenäisten ammatinharjoittajien ja lähetettyjen työntekijöiden käytön ei tulisi olla yksi sosiaalisen polkumyynnin muoto, jonka avulla vältellään sosiaaliturvamaksujen maksamista ja kierretään vastaanottajamaassa voimassa olevia sosiaalisia velvoitteita.

4.4.7

Rakennusmateriaaliteollisuuden mittavana haasteena ovat raaka-aineiden saatavuus tulevaisuudessa ja resurssitehokkuus.

5.1

Neuvoa-antavan valiokunnan 19. joulukuuta 2012 järjestämässä kuulemistilaisuudessa korostettiin seuraavia keskeisiä näkökohtia:

6.1

Rakennusalalle ennustettua kehitystä luonnehtivat seuraavat seikat:

6.2

Rakennusalalla tarvitaan eri toimijoiden välistä "ravintoketjua": rakennusyhtiöiden, suunnittelijoiden, arkkitehtien, rakennuttajien jne. olisi oltava mukana esimerkiksi sellaisilla osaamisalueilla kuin rahoitus, vakuutukset, hankinnat, markkinointi ja koulutus.

6.3

Rakennusyhtiöt ovat toteuttamassa monenlaisia toimia ja rakenteellisia uudistuksia korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden ilmiöiden torjumiseksi. Näistä mainittakoon seuraavat: