6.6.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 161/87

1.1

ETSK pitää tarkasteltavana olevaa tiedonantoa johdonmukaisena ja tarpeellisena jatkona toimille, jotka on pantu täytäntöön yhdennetyn meripolitiikan toteuttamiseksi Euroopan unionissa.

1.2

ETSK katsoo yleisesti, että tiedonanto tuo hyödyllisen panoksen EU:n yhdennettyyn meripolitiikkaan. Siinä viitataan Eurooppa 2020 -strategiaan, ja sen tavoitteena on elvyttää Euroopan taloutta hyödyntämällä meritalouden potentiaalia työpaikkojen luomiseksi sekä kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi.

1.3

Tästä näkökulmasta ETSK pitää tiedonantoa myönteisenä erityisesti tämänhetkisessä kriittisessä talouskriisitilanteessa, joka ennustaa Euroopalle vaikeita taloudellisia aikoja ja vaikuttaa kielteisesti myös meritalouteen liittyviin toimialoihin.

1.4

Tiedonannolla pyritään antamaan yhdennetylle meripolitiikalle uutta pontta. ETSK katsoo, että se edellyttää olemassa olevien myönteisten aloitteiden ja toimien hyödyntämistä ja kehittämistä johdonmukaisesti ehdotetun uuden kehyksen kanssa, jotta EU ei hukkaa saamaansa tilaisuutta kehittää yhdennetystä meripolitiikasta laadukasta ja korkeiden vaatimusten mukaista.

1.5

Kun otetaan huomioon, että jatkuvuus ja johdonmukaisuus ovat välttämättömiä sinisen kasvun onnistuneelle täytäntöönpanolle, ETSK:n mielestä tulisi ilmaista selvästi, että sinisestä kasvusta tehdyssä tutkimuksessa "Blue Growth. Scenarios and drivers for Sustainable Growth from the Oceans, Seas and Coasts" (2012, ks. https://webgate.ec.europa.eu/maritimeforum/content/2946) nimetyt viisi painopistealuetta täydentävät perinteisiä toiminta-alueita sen sijaan, että ne tulisivat niiden tilalle.

1.6

ETSK painottaa, että rannikoihin ja meriin jo kohdistuvat monenlaiset paineet voimistuvat entisestään, jos sinistä taloutta pidetään ehtymättömänä hyödyntämättömien rikkauksien lähteenä ja siniseen kasvuun vedotaan toistuvasti eräänlaisena ihmelääkkeenä, jolla voidaan ratkaista Euroopan talouden kaikki ongelmat. ETSK kehottaakin jatkuvaan valppauteen, jotta saavutetaan tasapaino taloudellisten tavoitteiden ja kestävän kehityksen periaatteiden välillä.

1.7

ETSK on korostanut seikkaperäisesti inhimillisen tekijän merkitystä meritaloudessa ja kehottaa kiinnittämään riittävästi huomiota sosiaalisiin näkökohtiin pyrittäessä saavuttamaan tasapaino kestävän yhdennetyn meripolitiikan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän ulottuvuuden välillä.

1.8

ETSK katsoo, että sinisen kasvun tulee edistää sosiaalista integraatiota ja torjua syrjintää tarjoamalla työpaikkoja, koulutusta ja täysivaltaisen osallistumisen mahdollisuuksia varsinkin paikallis- ja rannikkoyhteisöissä ottaen huomioon näiden yhteisöjen – erityisesti syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden – erityispiirteet ja tarpeet.

1.9

ETSK palauttaa mieliin merien ja merenkulkualan tutkimuksesta esittämänsä osuvat huomautukset (1) ja korostaa tutkimuksen ja innovoinnin ratkaisevaa merkitystä pyrittäessä takaamaan Euroopalle vahva kilpailuasema uusilla kehittyvillä aloilla. Erityisen tärkeää on huolehtia perus- ja jatkotutkimuksesta, jossa luodaan innovatiivisia sovelluksia, ja mahdollisimman toimivasta metodologiasta, jossa suositaan yhteistyötä teollisuuden ja korkeakouluyhteisön välillä.

1.10

ETSK pitää erityisen tärkeänä peruskoulutuskysymystä ja kehottaa komissiota laatimaan tarkoituksenmukaisen ja innovatiivisen opetuskehyksen, jonka ansiosta merialan ammattiuralle voidaan saada perusteellisen koulutuksen saaneita opiskelijoita.

1.11

Koska sinisen kasvun toteuttaminen on erityisen kunnianhimoinen ja vaativa hanke, jonka merkitys on valtava, ETSK korostaa, että sen täytäntöönpanoa on syytä vielä tarkentaa, ja nostaa tässä lausunnossaan esille avainkysymyksiä ja erityisongelmia, joihin on kiinnitettävä huomiota, jotta odotusten ja realististen mahdollisuuksien välille ei synny kuilua.

2.1

Tarkasteltavana olevassa tiedonannossa korostetaan "sinisen kasvun" käsitettä. Sen perustana on ajatus siitä, että rannikkoalueet, meret ja valtameret voivat auttaa Eurooppaa selviytymään sen kohtaamista paineista ja ongelmista ja elvyttämään taloutta.

2.2

Komission mukaan sinisen kasvun tavoitteena on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu, joka keskittyy innovointiin, avaa tien sinisen talouden hyödyntämiselle ja nousee jäsenvaltioiden, alueiden, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan keskeiseksi tavoitteeksi.

2.3

Tiedonannossa kuvataan sitä, miten jäsenvaltiot ja EU jo tukevat sinistä taloutta. Edellä (kohdassa 1.5) mainitun, aiheesta laaditun tutkimuksen mukaan kaikkien toimintojen joukosta on mahdollista yksilöidä viisi painopistealuetta, jotka tarjoavat kasvun mahdollisuuksia ja joilla voitaisiin kohdennettujen toimien avulla edistyä nykyistä pidemmälle: i) meri-, rannikko- ja risteilymatkailu, ii) sininen energia, iii) meren mineraalivarat, iv) vesiviljely ja v) sininen bioteknologia.

2.4

Sinisen talouden alat tai arvoketjut voidaan jakaa edelleen perinteisiin, jo nyt täydessä laajuudessa hyödynnettäviin aloihin (meriliikenne, meri- ja rannikkomatkailu), kehittymässä oleviin aloihin (vesiviljely, merialueiden valvonta) ja uusiin aloihin (valtamerien uusiutuva energia, sininen bioteknologia).

2.5

Yhdennetyn meripolitiikan "uudelleenaktivointi" vahvistettiin viime lokakuun alussa hyväksytyssä Limassolin julkilausumassa (2). Sen sisältämä viesti tukee ja lujittaa tätä toimintaa poliittisesti, sillä siinä määritetään sinisen kasvun poliittiset suuntaviivat tulevaisuutta varten ja sovitaan kasvun ja työllisyyden ohjelmasta.

2.6

Sininen kasvu on pitkän aikavälin strategia, jossa pyritään tuomaan esiin alakohtaisten politiikkojen sekä eri toimintojen välillä jo olemassa olevaa synergiaa ja vuorovaikutusta mutta myös tutkimaan niiden mahdollisia vaikutuksia meriympäristöön ja biologiseen monimuotoisuuteen.

2.7

Siinä pyritään myös kokoamaan yhteen ja tukemaan toimia, joilla on huomattavaa kasvupotentiaalia pitkällä aikavälillä, kannustamalla investoimaan tutkimukseen ja innovointiin ja kehittämällä osaamista koulutuksen avulla.

2.8

Komissio aikoo käynnistää laajan kuulemismenettelyn jälkeen toimia, joiden tarkoituksena on hyödyntää alan kasvudynamiikkaa, laatimalla tiedonantoja rannikko- ja merimatkailusta, sinisestä energiasta, sinisestä bioteknologiasta ja merellä tapahtuvasta kaivostoiminnasta sekä esittämällä strategisia suuntaviivoja vesiviljelyalaa varten.

3.1

ETSK on aikaisemmissa lausunnoissaan (3) nostanut tärkeiden huomioidensa kautta esille erilaisia kysymyksiä, jotka liittyvät siniseen kasvuun, ja ilmaissut myönteisen kantansa komission tavasta toteuttaa yhdennettyä meripolitiikkaa siitä alkaen, kun se käynnistettiin vuonna 2007 (4), kiinnittämällä huomiota kestävään kehitykseen meritaloudessa ja meriympäristön suojelun tehostamiseen.

3.2

ETSK käsittää, että sinisen kasvun toteuttaminen ehdotetulla tavalla on vaativa ja vaikea hanke, jolla on valtava merkitys. Sen viitekehykseen kuuluvat a) EU:n aluetta rajaavat kuusi merialuetta (Itämeri, Mustameri, Välimeri, Pohjanmeri, Koillis-Atlantti ja Jäämeri sekä EU:n syrjäisimmät alueet), joista jokaisella on omat taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset, maantieteelliset, ilmastolliset ja institutionaaliset erityispiirteensä ja tarpeensa, b) joukko erilaisia aloja ja toimia, jotka ovat saavuttaneet kukin oman kehitystasonsa ja joilla kullakin on oma erityinen painoarvonsa ja erilaiset ominaispiirteet, sekä c) kasvustrategiat, joissa hyödynnetään kunkin merialueen ja kunkin alan vahvuuksia ja paikataan niiden heikkouksia.

3.3

Kuten tiedetään, ETSK on ilmoittanut kannattavansa eri alojen ja maiden välillä toteutettavaa kaikkien toimijoiden yhteistyötä, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan kilpailukykyä ja takaamaan meritaloudelle parhaimmat mahdolliset kasvuedellytykset.

3.4

ETSK kannattaa sinisen kasvun toiminnallista maantieteellistä lähestymistapaa, johon sisältyvissä merialuekohtaisissa strategioissa otetaan huomioon Euroopan merialueiden erityispiirteet meritalouteen liittyvien eri toimien näkökulmasta sekä kumppanuus- ja synergiakysymykset mutta myös jännitteet EU:n rajojen sisä- ja ulkopuolella.

3.5

ETSK kehottaa lujittamaan merialan klustereita ja edistämään kumppanuuksia innovoinnin tukemiseksi ja uudenlaisten elinkeinotoiminnan käsitteiden kehittämiseksi. Alueelliset järjestelyt, joissa on mukana julkinen sektori, yksityissektori ja kansalaisjärjestöjä, sekä alueelliset merisopimukset ja merialueita koskevat kohdennetut tutkimukset tarjoavat rajat ylittävän yhteistyön ja eurooppalaisten ohjelmien ansiosta mahdollisuuden vähentää meritalouden pilkkoutuneisuutta.

3.6

Rannikkoalueiden, saarien ja syrjäisimpien alueiden paikallisyhteisöjen osalta ETSK kehottaa välttämään kaavamaisia lähestymistapoja ja tukemaan pikemmin räätälöityjen paikallisstrategioiden laatimista ja yhteistyötä paikallisten ja alueellisten viranomaistahojen, ruohonjuuritason yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, jotta turvataan kulttuuriperintö sekä perinteiset tuotannon ja työllisyyden muodot ja suojellaan luonnonvaroja.

3.7

ETSK:n mielestä on painotettava enemmän sitä, että yhdennettyyn meripolitiikkaan liittyvän sinisen kasvun edistäminen ei ole pelkästään Euroopan kannalta merkittävä asia ja että merien ekosysteemit ja meritalous ylittävät kansalliset rajat. Tiettyjä suuria haasteita ei voida ratkaista tehokkaasti ilman kansainvälistä yhteistyötä ja koordinoitua toimintaa. Tämä huomio koskee yhtä lailla ulottuvuudeltaan yleismaailmallisia haasteita, joita ovat esimerkiksi merien luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden katoaminen sekä meriliikenne- ja laivanrakennusalojen rehellinen kilpailu ja kunnollisten työolojen edistäminen näillä aloilla, samoin kuin etupäässä alueellisia kysymyksiä, kuten Välimeren tai Itämeren ympäristönsuojelua.

3.8

ETSK kehottaa komissiota keskittymään yhdennetyn meripolitiikan kansainvälisissä yhteyksissä EU:n seitsemään syrjäisimpään alueeseen (Espanjan autonominen alue Kanariansaaret, Portugalin autonomiset alueet Azorit ja Madeira sekä Ranskan neljä merentakaista departementtia Guadeloupe, Guyana, Martinique ja Réunion), sillä ne toimivat kukin alueillaan unionin etuvartioasemina (5), ja ottamaan tässä huomioon tiiviimmän yhteistyön tärkeimmät alat (6) sekä laatimaan näitä alueita varten alueellisia sinisen kasvun strategioita, sillä niiden ansiosta unionilla on maailman laajin yksinomainen talousvyöhyke.

3.9

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että tiedonannossa viitataan työllisyyteen, koulutukseen ja osaamiseen, mutta katsoo, että näin esille otettu sosiaalinen ulottuvuus tulee Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti sisällyttää toimintalinjauksiin, jotka ovat osa 8. lokakuuta 2012 käynnistettyä, merialan kasvua ja työllisyyttä koskevaa uutta ohjelmaa. On myös toteutettava kohdennettuja toimenpiteitä, joilla parannetaan elin-, työ- ja koulutusoloja ja joissa työmarkkinaosapuolet ovat mukana.

3.10

Tiedonannon mukaan pätevyyden puuttuminen on merkittävä este sinisen kasvun tiellä, ja ETSK katsookin, että riippumatta merenkulkijoiden alhaista koulutustasoa koskevasta kysymyksestä (7) on tärkeää kehittää ammatillista osaamista ja kokemusta, jotta ne vastaisivat kehittyvien alojen vaatimuksia uusista korkean tason taidoista. ETSK kehottaakin erikoistamaan ja laajentamaan politiikkaa ja toimia, sillä merialan opetuksessa keskitytään etupäässä olemassa oleviin toimialoihin, joita hyödynnetään jo täydessä laajuudessaan (kalastus, merenkulku).

4.1

Tiedonannossa kuvataan meri- ja merenkulkualojen taloudellista ulottuvuutta ja työllisyystietoja. Nämä alat tarjoavat Euroopassa työtä jo 5,4 miljoonalle ihmiselle, ja niiden tuottama bruttoarvonlisäys on yhteensä noin 500 miljardia euroa vuodessa, puolustustoiminta poisluettuna. Kaikkiaan 75 prosenttia EU:n ulkomaankaupasta ja 37 prosenttia sisäisestä kaupasta (tonnikilometreinä) hoidetaan meriteitse. Suuri osa tästä toiminnasta keskittyy Euroopan rannikkoalueille. Lisäksi tietyillä mailla, joilla ei ole suoraa meriyhteyttä, on kuitenkin merkittävää meriin liittyvää taloudellista toimintaa, esimerkiksi merenkulkuvälineistön tuotantoa.

4.2

Sinisen talouden arvoketjut avaavat bruttoarvonlisäyksen ja työllisyyden kannalta huomattavia mahdollisuuksia, sillä vuoteen 2020 mennessä työpaikkojen määrä saattaa näillä aloilla nousta 7 miljoonaan ja niiden bruttoarvonlisäys voi olla yhteensä 600 miljardia euroa vuodessa.

4.3

Tiedonannossa tarkastellaan myös viiden painopistealueen dynamiikkaa ja mahdollisia tulevia suuntaviivoja keskittyen edellä (kohdassa 1.5) mainitun sinistä kasvua käsittelevän tutkimuksen ja seuraavassa mainittujen tekijöiden perusteella erityisesti innovointiin ja uusiin työpaikkoihin.

4.4

ETSK toteaa, että mainittujen viiden huippualan talousnäkymät ovat sidoksissa moniin eri seikkoihin ja niiden dynamiikka riippuu monenlaisista teknologiaan, ympäristöön, tutkimukseen, investointeihin ja kilpailuun liittyvistä sekä institutionaalisista haasteista. Nämä haasteet ovat usein kytköksissä yhdennetyn meripolitiikan kansainväliseen ulottuvuuteen tai kansainvälisiin taloudellisiin ja muihin tapahtumiin, kuten tarvittavien lupien saantiin kansainvälisillä vesialueilla tapahtuvaa louhintaa varten tai öljyn hinnan vaihteluihin.

4.5

Sinisen kasvun toteutusaikataulu riippuu huomattavassa määrin siihen vaikuttavasta pitkän aikavälin skenaariosta. Kestävä ja vakaa kasvusuunta tarjoaa toteutukselle paremman tuen, kun taas talouden hauras elpyminen ja pessimistiset kansainväliset indikaattorit saattaisivat hidastaa kehitystä.

4.6

ETSK toteaa kuitenkin, että tiedonannossa ei tunnuta ottavan riittävästi huomioon nykyisen talouskriisin yleisiä ja erityisiä vaikutuksia, joiden vuoksi lyhyen ja pitkän aikavälin haasteita on vaikea ratkaista Euroopan ja koko maailman tasolla.

4.7

Uusilla ja riskialttiilla markkinoilla eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa mahdollisuus saada riittävästi rahoitusta asianmukaisissa puitteissa, jotta investointeja voidaan houkutella avoimin ehdoin. Riskipääoman saatavuus on ratkaisevan tärkeää alan pk-yrityksille, ja on kiinnitettävä huomiota mikroyrityksiin, joilla on valmiudet kehittyä sinisen kasvun vauhdittajiksi.

4.8

ETSK pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että meritalous on erityisen tärkeä niille jäsenvaltioille, joilla on yksinomaisia talousvyöhykkeitä, ja että on tarpeen kehittää meritalouden klustereita vahvistamalla niiden kasvu- ja työllisyysvaikutusta.

4.9

Jotta odotukset eivät olisi liian kaukana todellisuudesta, ETSK arvioi, että on kiinnitettävä vakavasti huomiota tämänhetkiseen vaikeaan taloussuhdanteeseen ja yleensä ottaen pessimistisiin Euroopan ja koko maailman taloutta koskeviin ennusteisiin ja otettava käyttöön realistinen sinisen talouden lähestymistapa ja määritettävä se asianmukaisesti.

5.1

Tiedonannossa viitataan tämänhetkiseen politiikkaan ja strategisiin investointeihin, joita jäsenvaltiot ja EU ovat jo toteuttaneet sinisen talouden alalla. ETSK katsoo kuitenkin, että jäsenvaltioiden aloitteet ja toimet ovat ristiriitaisia sinisen kasvun kunnianhimoisten tavoitteiden kanssa eivätkä vielä takaa sen vakiinnuttamisen edellyttämää kriittistä massaa.

5.2

ETSK arvioi, että tehokkaat hallinnointirakenteet ovat edellytyksenä sille, että saavutetaan riittävä kriittinen massa, jonka ansiosta sininen kasvu voi toimia työllisyyden ja yrittäjyyden vauhdittajana nykyisenä kriisiaikana.

5.3

Toimivien hallinnointirakenteiden luominen edellyttää sitä, että muun muassa kuulemismenettelyssä esiin nostetut sääntelyongelmat ja hallinnolliset esteet on ratkaistu.

5.4

Koska merien hyödyntämiseksi kehitetään jatkuvasti uusia tapoja, on tärkeää, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön vakaat sääntely- ja suunnittelujärjestelmät, joilla kannustetaan tekemään pitkäaikaisia investointeja ja luomaan rajat ylittävää koheesiota sekä innovointiin keskittyneiden kumppanuusjärjestelyjen välistä synergiaa.

5.5

Ennen kaikkea kehittyvillä aloilla, kuten merten bioteknologia-alalla, kaivataan pikaisesti johdonmukaista EU-tason politiikkaa, jota ei vielä toistaiseksi ole, sillä Euroopan tason toimet ovat hajanaisia ja keskittyvät ennemmin kansallisiin tarpeisiin kuin koko unionille yhteisiin painopisteisiin ja tarpeisiin.

5.6

ETSK:n mielestä on siten ratkaisevan tärkeää, että sääntelyyn liittyvät puutteet korjataan nopeasti ja että poistetaan esteet, jotka ovat seurausta oikeuskehyksen monimutkaisuudesta ja epävakaudesta. Tällaisia esteitä ovat muun muassa sääntelyyn liittyvä epävarmuus, joka koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa (merituulivoima), tai EU:n sääntelyn aukot tietyillä aloilla (merenpohjan luonnonvarojen hyödyntäminen, meressä harjoitettava vesiviljely ja merellä tapahtuva tuulivoiman tuotanto).

5.7

Erityisesti olisi vastattava jäsennellysti keskeisiin kysymyksiin, jotka koskevat muun muassa merialueiden yhdennetyn suunnittelun puuttumista etenkin vesiviljelyn ja merellä tapahtuvan tuulivoiman tuotannon aloilla, lupa- ja hyväksymismenettelyjen monimutkaisuutta (merellä sijaitsevat tuulivoimalat, sininen bioteknologia) ja koeviljelylaitosten perustamisen tai rahoituksen esteitä sekä myös jännitteitä, joita esiintyy esimerkiksi merenkulun ja valtameriin sijoitettavien uusiutuvan energian tuotantolaitosten (vuorovesienergian tuotanto, merilämpöenergian muuntaminen ja aaltoenergian hyödyntäminen) välillä.

6.1

ETSK kehottaa ottamaan kestävän kehityksen pohjaksi nk. meristrategiadirektiivin (9), sillä se muodostaa yhdennetyn meripolitiikan ympäristöpilarin ja sillä pyritään johdonmukaiseen politiikkaan, jonka tavoitteena on varmistaa meriympäristön jatkuva suojelu ja säilyttäminen sekä ehkäistä sen tilan huonontuminen.

6.2

ETSK katsoo, että Limassolin julkilausumaan ja tuleviin politiikka-asiakirjoihin tulisi yhdennettyä meripolitiikkaa ja sinistä kasvua jäsentävinä tekijöinä sisällyttää ensinnäkin tavoite saavuttaa tai pitää ennallaan EU:n merivesien hyvä kunto vuoteen 2020 mennessä ja toiseksi ennalta varautumisen periaate.

6.3

Kestävät merialan toiminnot, jotka pystyvät tarjoamaan työpaikkoja, edellyttävät johdonmukaista, pitkän aikavälin lähestymistapaa, jossa pyritään sovittamaan yhteen talouskasvun tavoite ja ympäristöhaasteiden edellyttämät ratkaisut ja jota tuetaan paikallistason, valtiotason, kansainvälisen tason ja EU-tason politiikalla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

6.4

ETSK toteaa, että merien luonnonvarat eivät mittavuudestaan huolimatta ole ehtymättömiä. Komitea pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että sinisen kasvun kestäväpohjaisuus vaarantuu ja ympäristö kuormittuu entisestään, jos syyllistymme jälleen aikaisemmille kehittämishankkeille tyypillisiin vakaviin virheisiin, kuten luonnonvarojen liikakäyttöön ja liikarakentamiseen.

6.5

Vaikka tarkasteltavana olevassa tiedonannossa tunnustetaankin ympäristöön liittyvät haasteet, siinä sivuutetaan se, että Euroopan merien ja valtamerien tila on viime vuosikymmenien aikana huonontunut maaperän, merivesien ja ilman pilaantumisen, valtamerien happamoitumisen, liikahyödyntämisen, tuhoisien kalastuskäytäntöjen ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Sinisen kasvun rajoituksia tarkastelevien tuoreiden tutkimusten mukaan merien ja rannikkoalueiden ekosysteemit ja biologinen monimuotoisuus heikkenevät Itämeressä, Mustassameressä, Välimeressä, Koillis-Atlantissa ja Jäämeressä (Limites to Blue Growth, 2012, http://www.seas-at-risk.org/news_n2.php?page=539.) Aiheeseen liittyvässä Tukholman ympäristöinstituutin (Stockholm Environment Institute – SEI) innovatiivisessa tutkimuksessa määritetään merien pilaantumisesta aiheutuvat kustannukset, joita ei useinkaan oteta huomioon politiikkaa laadittaessa mutta jotka kasvavat huolestuttavassa määrin, jos mihinkään toimenpiteisiin ei ryhdytä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (ks. http://www.sei-international.org/publications?pid=2064).

6.6

Kestävyysperiaatteiden kannalta erityisen riskin muodostavia meritalouden toimia ovat merellä olevat öljyn- tai kaasunporauslautat, vesiviljely, rannikkomatkailu ja risteilyalukset, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä rannikkoliikenne mutta myös merissä olevien fossiilisten polttoaineiden louhinta ja talteenotto, joka on täysin kestävän kehityksen käsitteen vastaista.

6.7

Näiden toimien ympäristövaikutusten voimakkuutta ja laajuutta ei ole vielä tarkasti määritetty etenkään uusiutuvan sinisen energian, merien mineraalivarojen, vesiviljelyn ja sinisen bioteknologian osalta, sillä käytettävissä ei ole riittävästi tietoja, jotta voitaisiin hahmottaa, miten eri vuorovaikutukset kytkeytyvät toisiinsa valtamerissä ja syvillä merialueilla.

6.8

ETSK katsoo, että merten aluesuunnittelua ja rannikkoalueiden yhdennettyä hoitoa, joita komissio tukee tärkeimpinä välineinä EU:n merialueiden ja merien luonnonvarojen hoitamisessa, on harjoitettava jäsennellysti muiden toimintavälineiden, kuten ympäristövaikutusten strategisen arvioinnin, suojelualueiden määrittelyn tai ympäristökustannusten sisällyttämisen kanssa osana hallinnointitapaa, joka perustuu ekosysteemiajatteluun ja erilaisten keskenään vastakkaisten käyttötapojen yhteensovittamiseen.

6.9

ETSK kehottaa komissiota valvomaan tarkemmin, että EU:n ympäristövaatimuksia sekä myös hygienia- ja laatuvaatimuksia noudatetaan erityisesti tuotaessa vesiviljelytuotteita kolmansista maista. Näin suojellaan paitsi EU:n kuluttajia myös alan yrityksiä mahdolliselta vilpilliseltä kilpailulta.

7.1

ETSK toteaa, että vaikka tiedonannossa korostetaan tutkimuksen merkitystä sinisen kasvun lujittamisessa varsinkin uusilla ja kehittyvillä aloilla, se jää yleensä ottaen epämääräiseksi ja siinä lähinnä vain viitataan tulevaan Horisontti 2020 -ohjelmaan.

7.2

Euroopassa eletään julkisten menojen supistamisen aikoja: on pyrittävä saamaan aikaan mahdollisimman paljon rajallisin resurssein. Kun lisäksi pääomasta on puutetta, julkisen tutkimuksen rahoitukseen kohdistuvat rajoitukset saattavat heikentää meritalouden alalla toimivien pk-yritysten elintärkeää roolia uusien tuotteiden ja uusien teknologioiden kehittelyssä.

7.3

ETSK korostaa, että vaikka Euroopalla on vankka osaamispohja ja se on uudenlaisia ja perinteisiä energiamuotoja sekä vesiviljelyä koskevan tutkimuksen huipulla, se on muita jäljessä käytännön innovaatioissa ja kaupallistamisessa uusilla kehittyvillä aloilla, missä eurooppalaiset toimijat eivät tätä nykyä pysty vastaamaan kansainväliseen kilpailuun. Yksi osoitus tästä saadaan vertaamalla eurooppalaisten ja toisaalta Aasian ja Yhdysvaltojen hakemien patenttien määriä suolanpoiston, rannikon suojelun, levänviljelyn ja sinisen bioteknologian aloilla.

7.4

ETSK kehottaakin korjaamaan viipymättä tutkimuksen kohdentamisessa ja tunnettuudessa ilmeneviä puutteita, jotka ovat osittain seurausta meribioteknologiaan ja muihin uusiin aloihin liittyvien tutkimus- ja toiminta-alojen laajasta kirjosta.

7.5

Kaikilla painopistealueilla vallitsevaa osaamisen ja teknologian siirron kuilua voidaan kaventaa monilla eri toimilla, esimerkiksi luomalla yhteyksiä tieteellisen tutkimuksen sekä teollisuuden ja koulutuksen välille, edistämällä teollisuuden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä, parantamalla immateriaalioikeuksien hallintaa, investoimalla demonstraatiohankkeisiin tietyn aiheen kaupallisen merkityksen määrittämiseksi tai käynnistämällä laajoja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia sellaisia aloitteita varten, joilla pyritään luomaan sinisen kasvun edellyttämä kriittinen massa.

7.6

Sinisen kasvun tulevaisuus on 21. vuosisadalla tiiviisti sidoksissa tutkijoiden valmiuksiin kehittää monialaisia ohjelmia, joissa käytetään muilta tutkimusaloilta saatavia taitoja ja käsitteitä, ja osallistua tämäntyyppisiin ohjelmiin. Seuraavan tutkijasukupolven koulutuksessa tulee keskittyä moni- ja laaja-alaisiin lähestymistapoihin, jotta voidaan vastata meren organismeja ja meriympäristöä koskevan tutkimuksen moninaisiin teknologisiin ja kilpailullisiin haasteisiin.

7.7

ETSK katsoo, että on kiireesti puututtava meriympäristöä koskevien tietojen pilkkoutuneisuuteen, sillä tiedot ovat hajallaan eri puolilla Eurooppaa sadoissa eri laitoksissa, mikä hankaloittaa tietojen saantia, käyttöä ja keruuta. Komitea kannustaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa näiden tietojen saamiseksi käyttöön sekä tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoon ja levittämiseen tarkoitetun yhteisen kehyksen luomiseen tarvittavan lisärahoituksen ja muiden resurssien määrittämiseksi, jotta voidaan tukea tutkimusta ja innovointia ja tehostaa ympäristönsuojelua.

7.8

Eurooppalaisten vesialueiden merenpohjia koskevan uuden digitaalisen kartan olisi oltava yhteentoimiva ja rajoittamattomasti käytettävissä, ja sen olisi tuettava tutkimusta tarjoamalla tietoa ihmisen toiminnan vaikutuksista ja valtameriin liittyvistä ennusteista, jotta jäsenvaltiot voisivat käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen omien meriympäristöä koskevien tarkkailu-, näytteenotto- ja tutkimusohjelmiensa potentiaalia.

7.9

Euroopan merirajojen suojelu ja tehokas merivalvonta (10) ovat haaste, johon jäsenvaltioiden on vastattava, jotta sinisen kasvun edistäminen olisi mahdollista. Schengenin alueen ulkorajojen valvonnan tehostamisen ja tiedonvaihtojärjestelmän käyttöönoton ansiosta jäsenvaltioiden rajavalvontaviranomaiset pystyvät vähentämään ihmishenkien menetyksiä merellä ja torjumaan erilaisia ilmiöitä, kuten Euroopan unioniin suuntautuvaa laitonta maahanmuuttoa ja merirosvousta (11).