EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52012AE2039

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Sisämarkkinoiden toinen toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun” COM(2012) 573 final

EUVL C 76, 14.3.2013, p. 24–30 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

14.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 76/24


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Sisämarkkinoiden toinen toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun”

COM(2012) 573 final

2013/C 76/05

Esittelijä: Martin SIECKER

Toinen esittelijä: Benedicte FEDERSPIEL Ivan VOLEŠ

Euroopan komissio päätti 19. joulukuuta 2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Sisämarkkinoiden toinen toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun

COM(2012) 573 final.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 8. tammikuuta 2013.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 16.–17. tammikuuta 2013 pitämässään 486. täysistunnossa (tammikuun 16. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 162 ääntä puolesta ja 24 vastaan 18:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Komitea muistuttaa (1), että sisämarkkinat ovat Euroopan yhdentymisen keskeinen osa ja että niiden avulla voidaan tuottaa etuja, jotka ovat välittömästi eurooppalaisten sidosryhmien havaittavissa, sekä luoda Euroopan talouksiin kestävää kasvua. Hyvin toimivat ja tulevaisuuteen suuntautuneet sisämarkkinat eivät ole nykyisessä talouskriisissä vain suotavat, vaan myös olennaisen tärkeät Euroopan unionin poliittisen ja taloudellisen tulevaisuuden kannalta

1.2

Kun otetaan huomioon edelleen jatkuva talouskriisi sekä muun muassa vaikutukset, joita rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkamisella on ollut jäsenvaltioiden talousarvioihin, reaalitalouteen, köyhyyteen ja työllisyyteen EU:ssa (2), komission tiedonannon optimistinen sävy sisämarkkinoiden toteutumisen osalta ei vaikuta asianmukaiselta. ETSK:n mielestä komissio on kiinnittänyt liian vähän huomiota sisämarkkinoiden kielteisiin sivuvaikutuksiin. Onnistumisesta puhuminen korostetun avoimesti ja suorasukaisesti, mutta ennenaikaisesti, on ainoastaan turhauttavaa EU:n kansalaisten mielestä. Tämä saattaa pikemminkin edelleen heikentää sisämarkkinoita kuin antaa niille uutta pontta. Komission olisi noudatettava viestinnässään realistisempaa ja tasapainoisempaa lähestymistapaa.

1.3

Sisämarkkinoiden parempaa toimintaa – vanhojen ja uusien suuntaviivojen pohjalta – uhkaa työttömien määrän massiivinen lisääntyminen 28 miljoonaan, mistä ovat kärsineet etenkin EU:n nuoret. Satojatuhansia pk-yrityksiä on mennyt konkurssiin, ja köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat 120 miljoonaa kansalaista eli noin 25 prosenttia EU:n väestöstä. Nämä seikat ovat vaikuttaneet merkittävästi kysyntään ja kulutukseen EU:ssa. Avaintoimien lisäksi EU:n ja jäsenvaltioiden on pyrittävä nykyistä tarmokkaammin löytämään ratkaisu finanssi-, talous- ja budjettikriisiin ja hyödyntämään sisämarkkinoiden koko potentiaali.

1.4

ETSK kehottaa parlamenttia, komissiota ja neuvostoa toimimaan ripeästi, jotta taataan näiden säädösehdotusten hyväksyminen ennen parlamentin ja komission toimikausien päättymistä keväällä 2014, mutta huolehtimaan silti niiden laadusta. ETSK olisi erittäin tyytyväinen, mikäli sisämarkkinoiden hallintotavasta annetussa tiedonannossa ehdotetut toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan EU:n lainsäädännön yleistä täytäntöönpanoa, toteutettaisiin nopeasti.

2.   Yleisiä huomioita: ”Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta”

2.1

Komission ehdottama sisämarkkinoiden toimenpidepaketin toinen vaihe (jäljempänä ”toinen sisämarkkinapaketti”) tukeutuu 12 avaintoimeen, joilla pyritään parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa. ETSK on tyytyväinen siihen, että sitä on kuultu ennen tiedonannon julkaisemista ja että komissio on ottanut joitakin sen suosituksia huomioon toisessa sisämarkkinapaketissa. Komitea kuitenkin pahoittelee, että virallista julkista kuulemismenettelyä ei tällä kertaa järjestetty ja että epävirallisessa kuulemisessa asianomaiset sidosryhmät eivät olleet tasapuolisessa asemassa.

2.2

Vaikka sisämarkkinat ovat niiden perustamisesta lähtien edistäneet talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista, kaikki osapuolet eivät ole pystyneet täysin hyötymään niiden mahdollisuuksista, on kyse sitten liikeyrityksistä, työntekijöistä, kuluttajista, kansalaisista tai muista tahoista. Komissio mainitsee 2,77 miljoonaa uutta työpaikkaa, mutta jättää sanomatta, että osa näistä työpaikoista on hyvin epävarmoja. (3) Tiedossa on, että sen jälkeen, kun talouskriisin vaikutukset alkoivat tuntua kaikkialla Euroopassa keväällä 2008, noin 10 miljoonaa työpaikkaa on menetetty, ja näyttää siltä, ettei laskusuhdanteen loppua ole vieläkään saavutettu. (4)

2.3

Vaikka komissio erittelee valintojaan ohjanneet periaatteet (parempaa sääntelyä koskeva ohjelma, EU:n toimien puuttumisesta aiheutuvat kustannukset jne.), joidenkin ratkaisujen kiireellisyyttä ei aina ole ymmärretty kaikissa EU:n toimielimissä. Esimerkiksi työntekijöiden liikkuvuuden osalta komissio ilmoittaa EURES-portaaliin liittyvästä aloitteesta, vaikka samaan aikaan eräät muut ratkaisevan tärkeät toimet tällä alalla odottavat edelleen neuvoston päätöstä.

2.4

ETSK:n mielestä komissio on kiinnittänyt liian vähän huomiota sisämarkkinoiden kielteisiin sivuvaikutuksiin. Rahoitusmarkkinoiden sääntely EU:n tasolla on ollut liian heikkoa, jotta päästäisiin eroon puutteellisesta valvonnasta ja estettäisiin sellainen yrittäjyys, joka pyrkii edistämään pääasiassa tiettyjen etuoikeutettujen osakkeenomistajien lyhyen aikavälin etua. Yritysten hyvän hallintotavan kehittämiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämisen tulisi olla etusijalla, jotta sisämarkkinat edistävät sellaisen oikeudellisen ympäristön kehittämistä, joka kunnioittaa kaikkien osapuolten legitiimejä etuja.

2.5

Huomattavaa on se, miten vahvasti komissio uskoo näiden 12 uuden viputekijän edistävän kasvua, työllisyyttä ja luottamusta sisämarkkinoihin. ETSK:n mielestä sisämarkkinoiden perustamisen historia osoittaa, että tietyillä aiemmin toteutetuilla toimilla on ollut laajoja lyhyen aikavälin vaikutuksia. Onnistumisesta puhuminen korostetun avoimesti ja suorasukaisesti, mutta ennenaikaisesti, on ainoastaan turhauttavaa EU:n kansalaisten mielestä varsinkin, kun vaikutustenarvioinnit eivät anna vankkaa näyttöä. Tämä saattaa pikemminkin edelleen heikentää sisämarkkinoita kuin antaa niille uutta pontta. (5) Komission olisi noudatettava viestinnässään realistisempaa ja tasapainoisempaa lähestymistapaa.

2.6

Valitettavasti ensimmäisessä ja toisessa sisämarkkinapaketissa ei korosteta sitä, että on tärkeää taata luottamus oikeuksien toteutumiseen. ETSK odottaa edelleenkin, että eurooppalaisille kuluttajille tarjottaisiin vihdoinkin tehokas väline kollektiivisten oikeussuojakeinojen käyttämiseen. Vaikka markkinoiden vapauttaminen ja kilpailun lisääminen ovat sisämarkkinapolitiikan keskeisiä tavoitteita ja niillä on tärkeä merkitys kuluttajien valinnanvapauden mahdollistamisessa, kuluttajat tarvitsevat myös vankan suojelevien oikeuksien kehyksen, joka liittyy tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja näiden oikeuksien tehokkaaseen toteutumiseen. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että erilaisten EU:n välineiden täytäntöönpano on hidasta ja oikeuksien toteutuminen edelleen suhteellisen heikkoa etenkin rajatylittävissä tapauksissa. Komission tulisikin välittömästi ehdottaa velvoittavia toimia, jotka koskevat uusia täytäntöönpanovälineitä.

2.7

On valitettavaa, että vain yksi 12:sta aloitteista on nimetty kuluttajatoimenpiteeksi, vaikka todellisuudessa useilla viputekijöillä on merkittävä vaikutus eurooppalaisten kuluttajien arkipäivään. (6) Toivottavasti tämä ei edusta komission yleistä näkemystä kuluttajapolitiikasta. On tärkeää, että näkökulma on laaja eikä kuluttajia nähdä elinkeinopolitiikan jatkumona vaan itsenäisinä toimijoina, kun pyritään rakentamaan kaikkia hyödyttävät sisämarkkinat (ks. Montin ja Grechin raportit). ETSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että 50 ehdotuksen ja ensimmäisen 12 viputekijän jälkeenkin sisämarkkinoilla on yhä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Kuluttajien näkökulmasta komissio kuitenkin voisi ja sen olisi pitänyt painottaa enemmän kuluttajaystävällisten aloitteiden asettamista etusijalle, kuten ETSK:n lausunnossa (7) on aiemmin todettu.

2.8

ETSK ihmettelee myös työmarkkinaosapuolten kumppanuuden puutteellista huomioimista tiedonannossa. Luottamusta ei voida palauttaa, mikäli työmarkkinaosapuolten osallistuminen EU:n politiikkoihin rajoittuu työllisyyden, sosiaaliasioiden ja osallisuuden pääosaston toimialueelle. Työmarkkinaosapuolia on kuultava myös sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston erilaisten toimien yhteydessä.

2.9

Kuten ETSK on todennut aiemmissa lausunnoissaan, kaikki kuluttajien rajatylittäviä taloudellisia toimia koskevat ehdotukset tulisi toteuttaa vaiheittain siten, että aloitetaan yritysten välisiä rajatylittäviä kaupallisia tavaroiden myyntisopimuksia koskevista pilottihankkeista. Mahdollisia yritysten ja kuluttajien välisiä liiketoimia koskevia ehdotuksia odoteltaessa ei tulisi enää tehdä rajatylittäviä kaupallisten tavaroiden myyntisopimuksia koskevia aloitteita, jotka pohjautuvat vapaaehtoisuuteen.

3.   Ensimmäiset 12 viputekijää ja puuttuvat osa-alueet – tilannekatsaus

3.1

Komissio on jo esitellyt yhtä lukuun ottamatta kaikki 12 säädösehdotusta avaintoimista ja ETSK on antanut lausunnot (8) näistä ehdotuksista. ETSK kehottaa parlamenttia, komissiota ja neuvostoa toimimaan ripeästi, jotta taataan näiden säädösehdotusten hyväksyminen ennen parlamentin ja komission toimikausien päättymistä keväällä 2014, mutta huolehtimaan silti niiden laadusta. Jäsenvaltioiden tulisi panna hyväksytty lainsäädäntö täytäntöön asianmukaisesti ja valvoa sen noudattamista, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset. Jotta sisämarkkinat toimisivat kunnolla, epäoikeutetuin ja syrjivin perustein luodut esteet on poistettava.

3.2

Monti II -asetuksen peruminen ei ratkaise ongelmia, joita työntekijöiden lähettämiseen liittyvät Euroopan unionin tuomioistuimen päätökset ovat aiheuttaneet. Nykyiseen tilanteeseen on löydettävä ratkaisu, sillä se estää työntekijöitä käyttämästä oikeuksiaan täysimääräisesti. Komission on taattava, että taloudelliset vapaudet eivät voi rajoittaa sosiaalisia perusoikeuksia. Komission olisi harkittava ehdotusta sosiaalialan edistymispöytäkirjan liittämisestä EU:n perussopimuksiin. Tällaisen pöytäkirjan tulisi selventää sosiaalisten perusoikeuksien ja taloudellisten vapauksien välistä yhteyttä vahvistamalla, että sisämarkkinat eivät itsessään ole tavoite, vaan ne on luotu, jotta kaikki EU:n kansalaiset hyötyisivät sosiaalisesta edistyksestä (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoidun toisinnon 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti). Siinä olisi myös tehtävä selväksi, että taloudelliset vapaudet ja kilpailusäännöt eivät saa olla etusijalla sosiaalisiin perusoikeuksiin ja sosiaaliseen edistykseen nähden, eikä niitä saa missään nimessä tulkita siten, että yrityksillä on oikeus välttää tai kiertää kansallista sosiaali- ja työlainsäädäntöä ja -käytäntöjä tai kilpailla vilpillisesti palkoista ja työolosuhteista.

3.3

ETSK on luetellut useita toimenpiteitä, jotka puuttuivat ensimmäisestä sisämarkkinapaketista ja jotka sen mielestä myös auttaisivat lisäämään kansalaisten luottamusta. Edelleen puuttuvat toimenpiteet liittyvät muun muassa tekijänoikeusdirektiivin tarkistukseen, tekijänoikeusmaksuihin, verkon riippumattomuuteen, sosiaalialan edistymispöytäkirjaan, mikro- ja perheyrityksiin, uusien yritysten perustamiseen ja olemassa olevien laajentamiseen, ylivelkaantumiseen sekä pankkien välisiin tilisiirtoihin yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) toiminnan parantamiseksi.

4.   12 uutta viputekijää

4.1   Liikenne

ETSK on tyytyväinen toimenpiteisiin, joilla pyritään parantamaan sisämarkkinoiden yhteyksiä rautatie-, meri- ja lentoliikenteessä. Komitean mielestä kokonaisvaltainen lähestymistapa kuitenkin puuttuu, sillä komission ehdotuksessa ei ole toimia, jotka liittyvät rautatierahtipalveluihin, maantieliikenteeseen (merkittävin tavara- ja matkustajaliikenteen muoto) sekä multimodaaliseen liikenteeseen, jonka avulla voidaan maksimoida liikenteen tehokkuus.

4.1.1   Rautatieliikenne

Rautatieliikenteen yksityistämisen määrittelyssä ja puolustamisessa on unohdettu se, että tärkeillä Euroopan alueilla on otettava huomioon muitakin kuin pelkästään taloudellisia perusteluita julkisen liikenteen säilyttämiseksi. Kannattavuuden asettaminen ehdoksi voi viedä pohjan rautatieliikennejärjestelmien julkisen palvelun tehtävältä. Ei riitä, että yksityistämisen onnistumista tai epäonnistumista arvioidaan yksinomaan säästöjen perusteella. Palveluiden laadun sekä henkilökunnan ja matkustajien turvallisuuden tulisi olla ensisijainen silmämäärä.

4.1.2   Vesiliikenne

Todelliset meriliikenteen sisämarkkinat voidaan toteuttaa ainoastaan takaamalla tasapuoliset lähtökohdat muiden liikennemuotojen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:n sisäiseen merenkulkuun sovellettavia hallinnollisia (esim. tulli-) menettelyitä on pyrittävä yksinkertaistamaan päättäväisesti. Unionin tuotteita tulisi kohdella eri tavalla kuin unionin ulkopuolisten maiden tuotteita (etenkin käyttämällä sähköistä rahtiluetteloa) byrokratian vähentämiseksi ja vastuun siirtämiseksi varustamoille. Lähtökohtana on, että tuotteita, jotka on tarkastettu niiden saavuttua EU:n alueelle, ei tarvitse tutkia uudelleen toisessa unionin kohdesatamassa.

Tämä auttaisi myös yhtäältä tekemään meriliikenteestä esteetöntä EU:n alueella sekä toisaalta perustamaan kovasti tarvittavia ”merten moottoriteitä” – keskeisiä merireittejä EU:n satamien välillä muihin liikennemuotoihin yhdistettynä. ETSK valmistelee parhaillaan lausuntoa sinisestä kasvusta ja esittelee käytännön ehdotuksia vuoden 2013 alussa.

4.1.3   Lentoliikenne

ETSK pitää tärkeinä toimenpiteitä, joilla puututaan Euroopan ilmatilan tämänhetkiseen pilkkoutumiseen, mutta pahoittelee, että vielä ei ole esitelty tarkistusta lentomatkustajien oikeuksia koskevaan asetukseen, jossa säädetään matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavasta korvauksesta ja avusta. Tätä EU:n säädöstä on selkeytettävä ja ajantasaistettava sen soveltamisalan ja tiettyjen yleisten säännösten tulkinnan osalta. ETSK kehottaa komissiota esittelemään myös säädösehdotuksen, jossa edellytetään lentoyhtiöitä huolehtimaan kaikkien matkustajien suojelemisesta lentoyhtiöiden maksukyvyttömyyden yhteydessä, sekä puuttumaan epäreilujen sopimusehtojen yleistymiseen, avoimuuden puutteeseen hinnoittelussa ja kuluttajien kohtaamiin vaikeuksiin korvausten saamisessa. Lentoyhtiöt olisi velvoitettava noudattamaan vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyitä sekä kansallisten lentoliikenneviranomaisten päätöksiä.

4.2   Energia

Monissa jäsenvaltioissa energiatoimittajan valitseminen useasta eri vaihtoehdosta ei vielä ole mahdollista kilpailun puuttumisen takia. Palveluiden kohtuuhintaisuus, valitusten laadukas käsittely, tarjousten ja hintojen vertailtavuus, toimittajan vaihtamisen helppous sekä hinnoittelun ja sopimusehtojen avoimuus ovat tavoitteita, jotka eivät vielä ole toteutuneet kaikkialla Euroopassa. ETSK kehottaa komissiota ja neuvostoa seuraamaan edelleen tiiviisti kansallisia energian vähittäismyyntimarkkinoita ja tekemään tarvittaessa nopeita päätöksiä sen takaamiseksi, että kolmas energiapaketti pannaan täytäntöön tehokkaasti ja kansalaisia hyödyttävällä tavalla. On tärkeää, että kolmanteen energiapakettiin sisältyvät asianomaiset säännökset siirretään jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön siten, että ne auttavat heikommassa asemassa olevia kansalaisia sekä estävät energiaköyhyyden näissä maissa. Kuluttajien sitoutuminen on ehdoton edellytys älymittareiden onnistuneelle käyttöönotolle, joka voi tarjota mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen. Edelleen on kuitenkin monia ratkaisemattomia ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi tietosuojaan sekä siihen, ovatko mahdolliset hyödyt suurempia kuin kuluttajille aiheutuvat kustannukset. Näiden ongelmien mahdollisimman pikainen ratkaiseminen olisi kaikkien energiankäyttäjien edun mukaista.

4.3   Kansalaisten liikkuvuus

Komissio tukee vahvasti liikkuvuutta. Liikkuvuus itsessään ei kuitenkaan ole tavoite. Kotiseudun jättäminen vaatii ihmisiltä paljon, eikä vertailu Yhdysvaltoihin ole aina mahdollista. Rajatylittävillä työntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on usein ongelmia pätevyytensä tunnustamisessa, pitkät työajat ja huonot työolosuhteet ja he kärsivät syrjinnästä, epäoikeudenmukaisesta kohtelusta sekä kielimuurista. Työolosuhteiden parantamisen ja tasapuolisen kohtelun edistämisen olisi oltava osa unionin aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. Erityisesti ETSK pahoittelee sitä, että yli 20 vuoden aikana ei ole edistytty tärkeässä kysymyksessä, joka koskee ammattipätevyyden tunnustamista. (9) Euroopassa tulisi edistää harjoittelijoiden, oppisopimuskoulutettavien ja nuorten yrittäjien liikkuvuutta.

4.4   Rahoituksen saanti

Ehdotetut toimenpiteet, joilla helpotetaan mahdollisuutta sijoittaa pitkäaikaisiin sijoitusrahastoihin, ovat positiivinen askel. Tämä ei kuitenkaan ratkaise pk-yritysten kohtaamia ongelmia, jotka johtuvat toimintapääoman puuttumisesta. Pk-yritykset ovat EU:n talouden selkäranka, joten pankkien varantoja koskevat tiukat säännöt eivät saa asettaa niitä heikompaan asemaan rahoituksen saamisessa. (10) Komitea viittaa aiempiin lausuntoihinsa pk-yritysten rahoituksen saannista. (11) Se suosittaakin, että perustettaisiin jatkuvaa luottoa tarjoavia välineitä, jotka antavat pk-yrityksille mahdollisuuden saada helposti rahoitusta ilman kohtuuttomia vakuuksia. (12) Vakuudet näille luotoille tulisi tarjota jäsenvaltioiden tai Euroopan unionin varoista. Jäsenvaltioiden olisi harkittava myös muita mahdollisuuksia, kuten yksityis- ja perheinvestoijien verovapautuksia aloittavissa pk-yrityksissä ja niiden jatkamista joidenkin vuosien ajan, sekä muita kannustimia. Näillä toimilla olisi täydennettävä eurooppalaisen riskipääoman vapaata rajatylittävää liikkuvuutta koskevaa ensimmäisen sisämarkkinapaketin ehdotusta, joka on suunnattu innovatiivisia yrityksiä varten mutta joka ei ratkaise muiden pk-yritysten rahoituksen puutetta.

4.5   Yritysten sääntely-ympäristö

Ehdotus maksukyvyttömyyslainsäädännön nykyaikaistamisesta on askel oikeaan suuntaan yritysten sääntely-ympäristön parantamiseksi etenkin, koska näin pyritään antamaan yrittäjille uusi mahdollisuus. Edelleen on kuitenkin liian paljon byrokratiaa, jota pk-yritykset ja erityisesti mikroyritykset eivät kykene hoitamaan. Komitea kehottaa komissiota jatkamaan pyrkimyksiä hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja asettamaan määrällisiä ja laadullisia tavoitteita. Tässä yhteydessä vaikutustenarviointia olisi parannettava jatkuvasti. Toistaiseksi hallintotaakan arvioinnit ovat kohdistuneet liian vahvasti itse lainsäädäntöön ja olleet osittain tästä johtuen luonteeltaan liian ”teknokraattisia”. Jäsenvaltiossa sääntelyn perusteena saattaa hyvinkin olla kyseisen palvelun toivottu laatu, jolloin se on kansalaisten hyvinvoinnin mukaista eikä täten tarpeetonta. (13)

4.6   Palvelut

ETSK on tyytyväinen siihen, että toiseen sisämarkkinapakettiin sisältyy maksupalveludirektiivin tarkistaminen, ja painottaa, että tarkistuksen ensisijaisena tavoitteena tulisi olla kilpailuhenkiset ja toimivat eurooppalaiset maksumarkkinat, joista kaikki kuluttajat ja yritykset hyötyvät. On erityisen tärkeää, että maksupalvelut ovat kuluttajien saatavilla, mutta lisäksi on taattava, että nämä palvelut tarjotaan turvallisesti, tehokkaasti ja edullisesti. Tarkistuksen yhteydessä tulisi kieltää lisämaksujen periminen kuluttajilta maksutapojen käytöstä kaikkialla EU:ssa. Suoraveloitusta käyttäville tulisi antaa ehdoton palautusoikeus sekä valtuutetuissa että luvattomissa maksutapahtumissa. Kuluttajansuojan tulisi olla vahva riippumatta käytetystä maksumenetelmästä, ottaen huomioon joissakin jäsenvaltioissa jo olemassa olevat vahvat kuluttajansuojasäännöt. Tässä yhteydessä tulisi ottaa huomioon sidosryhmille kertyvät moninaiset edut ja toisaalta se, että näitä maksutapoja tarjoaville pk-yrityksille koituvien kustannusten tulisi olla kohtuulliset. ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio aikoo esittää myös korttimaksuista veloitettavia monenvälisiä toimitusmaksuja koskevan lainsäädäntöehdotuksen.

4.7   Digitaaliset sisämarkkinat

ETSK pitää tervetulleena Euroopan komission aikeita antaa yhteiset säännöt nopean viestintäinfrastruktuurin kustannusten alentamiseksi ja sen käyttöönoton tehostamiseksi. ETSK tukee ehdotusta nopeiden laajakaistainternetyhteyksien kehittämisestä, joka on tekninen edellytys sähköisen kaupankäynnin yleistymiselle. On tärkeää, että kansallisten sääntelyviranomaisten noudattamiin kustannuslaskentatapoihin omaksutaan johdonmukainen malli kaikkialla EU:ssa, jotta taataan kustannusten oikeudenmukaisuus ja se, että ne lasketaan samojen standardien mukaisesti. Asianmukaisesti säänneltyjen televiestintämarkkinoiden on taattava kuluttajien valinnanvapaus. Mikäli uusilla operaattoreilla ei todellisuudessa ole tasavertaista pääsyä uuden sukupolven liityntäverkkoihin, kuluttajille tarjottavien palveluiden valikoima on vääristynyt tai rajoittunut. Kaikilla kilpailijoilla tulisi olla tasavertainen pääsy infrastruktuuriin, ja olisi taattava sekä uusien tulokkaiden että vakiintuneiden toimijoiden pääsy verkkoihin kohtuuhintaan (eli kustannusperusteisesti).

4.8   Sähköinen laskutus julkisten hankintojen alalla

Yritykset ovat pitkään toivoneet sähköisen laskutuksen laajaa käyttöä myös rajatylittävissä toiminnoissa. Komitea tukee tämän vuoksi vahvasti ehdotusta ottaa se yleisesti käyttöön julkisissa hankintasopimuksissa. Sähköistä muotoa tulisi kuitenkin soveltaa myös tarjousten esittämiseen, sillä sen puuttuminen on yhtenä syynä siihen, että vain harvat pk-yritykset toisista jäsenvaltioista osallistuvat julkisiin hankintoihin toisessa jäsenvaltiossa (ks. myös komission työohjelma 2013).

4.9   Kuluttajat

4.9.1

EU:n markkinoilla on edelleen turvallisuudeltaan puutteellisia kuluttajatuotteita – myös sellaisia, joilla on CE-merkintä – mikä aiheuttaa vältettävissä olevia terveys- ja turvallisuusriskejä. ETSK onkin tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio aikoo esittää tuoteturvallisuutta koskevan lainsäädäntöpaketin, johon kuuluvat sisämarkkinoiden valvontaväline muita kuin elintarvikkeita varten, ehdotus uudeksi yleistä tuoteturvallisuutta koskevaksi direktiiviksi sekä markkinavalvontaa koskeva monivuotinen toimintasuunnitelma. Tarkistuksen tulisi selkeyttää sitä, miten tuoteturvallisuuteen liittyvät eri EU:n säädökset ovat yhteydessä toisiinsa. Erityisesti olisi vahvistettava ja selvennettävä valmistajien vastuualueita. On taattava, että täytäntöönpano on yhdenmukaista ja markkinavalvonta tehokasta kaikkialla EU:ssa.

4.9.2

Lapsiin vetoaviin tuotteisiin on puututtava erityisesti sekä säilytettävä elintarvikkeita jäljittelevien tuotteiden kielto. EU:n politiikan tulee olla merkittävä edistysaskel turvallisuuden ja terveyden kannalta. Olisi kiinnitettävä huomiota epäreiluun kilpailuun EU:n yritysten kannalta, sillä näiden on noudatettava EU:n sääntöjä. Yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin tarkistuksen tulisi tehokkaasti estää vaarallisten tuotteiden pääsy markkinoille. Tämä edellyttää eurooppalaista markkinavalvontajärjestelmää sekä tehokasta valvontaa EU:n ulkorajoilla.

4.10   Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen yrittäjyys

4.10.1

Esitetyt ehdotukset on sijoitettu tämän otsakkeen alle jossain määrin keinotekoisesti. ETSK on yhtä mieltä siitä, että kriisin aikana on tärkeää painottaa sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumista. Tässä yhteydessä sosiaalinen yrittäjyys mainitaan keskeisenä tekijänä strategiassa, joka tähtää kriisistä selviytymiseen. Yhteisötalouden ja sosiaalisen yrittäjyyden kehittämistä ja kasvua koskevan erityisen avaintoimen puuttuminen on pettymys. Ehdotettu avaintoimi 12 ei ole riittävä vastaus Euroopassa lisääntyvään sosiaaliseen syrjäytymiseen ja köyhyyteen. ETSK suosittaakin selkeää erityisesti sosiaalista yrittäjyyttä koskevaa avaintoimea, joka perustuu ETSK:n ennalta antamiin suosituksiin, sillä komitean mielestä näin otetaan paremmin huomioon tarve edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. (14)

4.10.2

ETSK pitää tervetulleena ehdotusta siitä, että EU:n kaikille kansalaisille annetaan mahdollisuus avata perusmaksutili, varmistetaan tilinhoitomaksujen läpinäkyvyys ja vertailtavuus sekä helpotetaan pankkitilien vaihtoa. ETSK toivoo, että tällä kertaa komissio esittelee sitovan säädöksen, sillä viime vuoden heinäkuussa annettua suositusta arvosteltiin laajalti sen vapaaehtoisuudesta. ETSK toteaa, että tilinhoitomaksujen läpinäkyvyydessä ja vertailtavuudessa on ollut kuluttajien kannalta suuria aukkoja tai ne ovat puuttuneet kokonaan. Ehdotettavan EU:n lainsäädännön tulisi taata, että kaikilla kuluttajilla on oikeus avata perusmaksutili, sekä poistaa kaikki pankkitilien vaihtoa haittaavat esteet.

Bryssel 16. tammikuuta 2013

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON


(1)  EUVL C 24, 28.01.2012, p. 99.

(2)  http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/3-03122012-AP/EN/3-03122012-AP-EN.PDF

(3)  FLASH-IT, Policy Research Alert 5 – Employment, lokakuu 2012.

(4)  Eurostatin tiedote, 31. lokakuuta 2012.

(5)  Monti 2010: ”Tämä veisi pohjan taloudelliselta yhdentymiseltä, kasvulta ja työllisyydeltä kaikkialla EU:ssa aikana, jolloin uusien maailmanmahtien esiinnousu ja vakavat ympäristöön liittyvät haasteet edellyttävät enemmän kuin koskaan yhtenäistä unionia, joka sekä palvelee Euroopan kansalaisten etuja että edistää tehokasta maailmanlaajuista hallintotapaa”.

(6)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. kesäkuuta 2012 sisämarkkinoiden toimenpidepaketista ja kasvun edistämistoimista.

(7)  EUVL C 299, 4.10.2012, s. 165.

(8)  EUVL C 24, 28.1.2012, s. 99.

(9)  EUVL C 191, 29.6.2012, p. 103.

(10)  Ks. neljäs vakavaraisuusdirektiivi (CRD IV).

(11)  EUVL C 351, 15.11.2012, s. 45.

(12)  Esim. Széchenyi-kortti Unkarissa, ks. http://www.iapmei.pt/conferencia/1_Laslo_Krisan.ppt

(13)  Ks. ETSK:n lausunto EUVL C 318, 29.10.2011, s. 109, kohta 3.2.

(14)  Tätä asiaa on käsitelty myös ETSK:n lausunnossa: EUVL C 299, 4.10.2012, s. 165.


LIITE

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Keskustelussa hylättiin seuraava muutosehdotus, joka sai äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä (työjärjestyksen 39 artiklan 2 kohta):

Kohta 3.2 (muutosehdotus 5)

Monti II -asetuksen peruminen ei ratkaise ongelmia, joita työntekijöiden lähettämiseen liittyvät Euroopan unionin tuomioistuimen päätökset ovat aiheuttaneet. Nykyiseen tilanteeseen on löydettävä ratkaisu, sillä se estää työntekijöitä käyttämästä oikeuksiaan täysimääräisesti. Komission on taattava, että taloudelliset vapaudet eivät voi rajoittaa sosiaalisia perusoikeuksia. Komission olisi harkittava ehdotusta sosiaalialan edistymispöytäkirjan liittämisestä EU:n perussopimuksiin. Tällaisen pöytäkirjan tulisi selventää sosiaalisten perusoikeuksien ja taloudellisten vapauksien välistä yhteyttä vahvistamalla, että sisämarkkinat eivät itsessään ole tavoite, vaan ne on luotu, jotta kaikki EU:n kansalaiset hyötyisivät sosiaalisesta edistyksestä (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoidun toisinnon 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti). Siinä olisi myös tehtävä selväksi, että taloudelliset vapaudet ja kilpailusäännöt eivät saa olla etusijalla sosiaalisiin perusoikeuksiin ja sosiaaliseen edistykseen nähden, eikä niitä saa missään nimessä tulkita siten, että yrityksillä on oikeus välttää tai kiertää kansallista sosiaali- ja työlainsäädäntöä ja -käytäntöjä tai kilpailla vilpillisesti palkoista ja työolosuhteista. Komissio on tehnyt kaksi säädösehdotusta, joilla pyritään parantamaan ja vahvistamaan työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin saattamista osaksi kansallisia lainsäädäntöjä sekä sen täytäntöönpanoa ja soveltamista. Ensimmäisen, direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanoa koskevan ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa ulkomaille tilapäisesti lähetettyjen työntekijöiden suojelua parantamalla tiedonkulkua, hallinnollista yhteistyötä ja valvontaa; ehdotuksen käsittely on edelleen kesken. Toinen ehdotus, joka koski työtaisteluoikeuden harjoittamista suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen (Monti II), on peruttu.

Sosiaalisten perusoikeuksien ja taloudellisten vapauksien yhtäläistä arvoa koskevan periaatteen osalta ETSK katsoo, että tämä näkökohta on erityisesti taattava primaarilainsäädännössä. Komitea muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen johdanto-osan kolmanteen kohtaan ja konkreettisemmin 151 artiklaan on jo kirjattu tavoite elin- ja työolojen kohentamisesta siten, että ”olojen yhtenäistäminen olisi mahdollista niitä kohennettaessa”. ETSK kehottaa painokkaasti sisällyttämään perussopimuksiin ”sosiaalisen kehityksen pöytäkirjan”, jotta voidaan varmistaa sosiaalisten perusoikeuksien ja taloudellisten vapauksien välinen tasapaino ja tehdä siten selväksi, etteivät taloudelliset vapaudet eivätkä kilpailusäännöt ole etusijalla sosiaalisiin perusoikeuksiin nähden, sekä määrittää selkeästi sosiaalisen kehityksen aikaansaamista koskevan unionin tavoitteen vaikutus (1).

Perustelu

Esitetään suullisesti.

Äänestystulos

Puolesta

:

77

Vastaan

:

114

Pidättyi äänestämästä

:

11


(1)  EUVL C 376, 22.12.2011, s. 74.


Top