31.7.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 229/1

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Digitaalimarkkinat kasvun vauhdittajana” (valmisteleva lausunto)

2012/C 229/01

Esittelijä: Laure BATUT

Euroopan unionin puheenjohtajavaltio Tanska päätti 11. tammikuuta 2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Digitaalimarkkinat kasvun vauhdittajana

(valmisteleva lausunto).

Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 10. toukokuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 23.–24. toukokuuta 2012 pitämässään 481. täysistunnossa (toukokuun 23. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 141 ääntä puolesta ja 7 vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Johdanto

1.1   Digitaalitalous muuttaa perusteellisesti kaikkia tottumuksiamme ja koskettaa yhteiskuntiemme kaikkia sosiaalisia ja taloudellisia osa-alueita. Turvallisuus ja yhteentoimivuus ovat hyvin keskeisellä sijalla. Unionin digitaalistrategia on yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeista. Komitea on jo hyväksynyt useita lausuntoja digitaalitekniikan vaikutuksista (1) yhteiskuntiimme.

1.2   Asian merkityksen tiedostaen puheenjohtajavaltio Tanska on pyytänyt ETSK:aa määrittelemään, mitä tarvitaan, jotta digitaalitaloudesta voi tulla kasvua edistävä tekijä. Komitea katsoo, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja kansalaisyhteiskunnassa käytävän vuoropuhelun on oltava olennainen osa kaikkea digitaalitaloutta samoin kuin yhteistyötä ja kumppanuuksia koskevaa pohdintaa.

1.3   Markkinoiden ylläpitäminen vain markkinoiden vuoksi (2) ei ole itse tarkoitus. Digitaalitekniikan on oltava taloutta palveleva väline, joka ei vaaranna talous- eikä sosiaalipoliittisia saavutuksia eikä myöskään inhimillisiä eikä kulttuurisia saavutuksia. Verkossa tapahtuva tuotanto ja kaupankäynti sekä digitaalitalouden kehittäminen muuttavat työmarkkinoita. ETSK toivoo lisää tunnettuutta, parempaa tiedotusta hankkeen osapuolille ja kuluttajille sekä asiaankuuluvien takuiden antamista kaikille.

1.4   EU on jäänyt jälkeen merkittävistä suunnittelijoista ja laitteiden ja palvelujen tarjoajista (Yhdysvallat) sekä merkittävistä valmistajista (Aasian maat). Sen on pantava koko digitaalistrategiansa kiireellisesti täytäntöön ja mukautettava lähestymistapaansa niin, että se voi vastata niin lyhyen (esim. teollis- ja tekijänoikeudet) kuin pitkän aikavälin (väestön ikääntyminen) haasteisiin. ETSK:n mielestä ensisijaisina tavoitteina ovat halu panostaa älykkääseen talouteen, kunnianhimo nostaa esiin eurooppalaisia markkinajohtajia, tahto saada ne sijoittamaan päätöksentekokeskuksensa sekä tutkimus- ja kehitystoimintansa EU:hun ja saada se hyödyttämään kaikkia kansalaisia, rakentaa luottamusta, lisätä kaikkien valmiuksia; parantaa tuottavuutta ja sisällyttää digitaalitekniikka kestävää kasvua koskevaan strategiaan.

Seuraavassa esitetään ETSK:n suositukset:

2.   Kasvun käynnistäminen digitaalitekniikan avulla

2.1   Tarpeelliset infrastruktuurit on saatava nopeasti valmiiksi, niin että ne kattavat koko Euroopan unionin alueen, myös merentakaiset maat ja alueet (3). Operaattoreiden on taattava palvelujen yleinen saatavuus kaikkialla, myös syrjäisillä alueilla. ETSK katsoo, ettei komission tiedonanto COM(2011) 942 luottamuksen lisäämisestä digitaalisiin sisämarkkinoihin ole välttämättä riittävä.

2.2   Laitteistojen ja ohjelmistojen saatavuus kaikille  (4) ja niiden käyttöä koskeva koulutus ovat olennaisia ennakkoedellytyksiä. Neljännes väestöstä on ikääntyneitä. Tämä taloudellinen potentiaali on integroitava tietoyhteiskuntaan. Komitea katsoo, että saatavuuden on oltava yksi hankkeen ensisijaisista tavoitteista.

2.3   On laadittava tieto- ja viestintätekniikkaa koskevat säännöt yhdessä teollisuuden, pk-yritysten sekä kaikkien muiden kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa (5), jotta voidaan taata tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien sovellusten ja palvelujen täydellinen yhteentoimivuus ja yhteensopivuus sekä luoda tieto- ja viestintätekniikan standardointipolitiikka, joka tukee EU:n politiikkaa (21. lokakuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma (6), kohdat 69 ja 72). ETSK katsoo, että on hyödyllistä tukea taloudellisesti standardointiin osallistuvia pk-yrityksiä ja yhteiskunnan sidosryhmiä.

2.4   Eurooppalaisten verkkojen yhteenliittäminen on saatettava loppuun, jotta digitaalitalous voidaan ottaa laajemmin käyttöön ja jotta tavaroiden ja palvelujen tarjontaa voidaan laajentaa (ETSK:n lausunto CESE 490/2012 – TEN/469).

2.5   Komitea katsoo, että tarjonnan yhteentoimivuus on järjestettävä EU:n tasolla. Standardointi tarjoaa Euroopalle mahdollisuuden päästä uusille kansainvälisille markkinoille.

2.6   Komitea on jo todennut suhtautuvansa myönteisesti avoimeen internetiin ja verkon neutraliteettiin.  (7)

2.7   Sisämarkkinoiden on tarjottava täydelliset käyttöä koskevat takuut, jotta kysynnän antamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää käyttämällä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

2.8   ETSK kannattaa käyttöliittymiä koskevien yhteisten standardien kehittämistä.

2.9   ETSK:n mielestä on välttämätöntä onnistua jäsenvaltioiden välisessä hallinnollisessa yhteistyössä sekä rajatylittävien sähköisten viranomaispalveluiden käyttöönotossa, ja niitä voitaisiin helpottaa hyödyntämällä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää (IMI). Tässä kehitystyössä on sovellettava järjestelmien monenkeskistä hallinnointia (8).

2.10   Verkkokauppa kannustaa kansallisten arvonlisäverokantojen yhdenmukaistamiseen: ETSK katsoo, että tästä olisi todellista hyötyä sekä yrityksille että kansalaisille, mikäli sitä ei käytetä verukkeena arvonlisäverokantojen yhdenmukaistamiselle ylöspäin.

2.11   Operaattoreiden ja kansalaisten on löydettävä helposti kaikki tiedot oikeuksistaan voidakseen harjoittaa rajatylittäviä liiketoimiaan kaikessa rauhassa.

2.12   Komitea katsoo, että kansalaisyhteiskunnan edustajien on osallistuttava eurooppalaisen digitaalitalouden rakentamiseen (ks. Eurooppa 2020 -strategia, Sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunta), ja ne on pyydettävä mukaan yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Puumaisen rakenteensa vuoksi se ulottuu kaikkialle yhteiskuntaan. Kaikissa hankkeissa on oltava myös digitaalitekniikkaan ja yhteiskuntaan liittyvä osa-alue.

2.13   Digitaalitekniikka edistää palvelutaloutta, joka voi johtaa teollisuustoiminnan vähenemiseen, jopa eurooppalaisten työpaikkojen katoamiseen. ETSK:n mukaan uusia markkinoita etsittäessä on syytä yhdistää eurooppalainen teknologinen innovointi ja tuotanto (valmistaminen). Tieto- ja viestintätekniikka-alan uusyritysten olisi pystyttävä toteuttamaan mahdollisuuksiaan nopeaan kasvuun. ETSK:n mielestä on pohdittava kiireellisesti, mikseivät olosuhteet suosi suurten eurooppalaisten palveluntarjoajien ja kaikkialla maailmassa tunnetuksi tulevien suurten eurooppalaisten myyntisivustojen ilmaantumista markkinoille.

2.14   Koulutus ja elinikäinen oppiminen auttavat palkansaajia pysymään työelämässä. Tietotekniikka voi olla tässä avuksi etenkin syrjäisillä tai haavoittuvilla alueilla. Pätevöittävä alan koulutus on kaikille välttämätöntä.

2.15   Vuoteen 2015 mennessä 95 prosentissa työpaikoista tarvitaan internetin käyttöön liittyvää pätevyyttä. Komitea toivoo, että toteutetuilla toimenpiteillä vältetään esimerkiksi seuraavat työelämään kohdistuvat kielteiset vaikutukset:

—	työntekijöihin kohdistetaan kohtuuttomia ajankäyttöön liittyviä vaatimuksia ja heitä valvotaan jopa liioitellun tehokkaasti

—	etätyö, josta maksetaan vähän ja jolla kierretään työriitojen välittäjäosapuolet eli ammattijärjestöt, mikä vahingoittaa sekä yksilöitä että kollektiivisia oikeuksia.

ETSK on sitä mieltä, että niin digitaalitaloudessa kuin muillakin aloilla on huomioitava ainoastaan ihmisarvoinen työ, sillä se auttaa lisäämään kysyntää maailmanlaajuisesti.

3.   Kasvun aikaansaaminen rakentamalla luottamusta digitaalitalouteen

3.1   Perusoikeudet

3.1.1   Komitea haluaa säilyttää kansalaisten oikeudet ja turvallisuuden rajoittamatta heidän vapauttaan. Vuonna 2012 tarkastellaan kokonaisstrategiaa internetin turvallisuudesta Euroopassa. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää, että tietoverkkorikollisuutta käsittelevä eurooppalainen keskus perustetaan vuoteen 2013 mennessä. ETSK toivoo, että EU viimeinkin edistäisi ”Googlen” tyyppisen tehokkaan eurooppalaisen hakukoneen perustamista.

3.1.2   ETSK laatii lausunnon ensiarvoisen tärkeästä henkilötietojen suojasta (COM(2012) 10 final). Komitea on jo ilmaissut kannattavansa oikeutta pyytää tietojen poistamista (9) ja internetin käyttäjän oikeuksia erityisesti nuorten sekä haavoittuvien ryhmien osalta. Komitea toivoo, että komission ehdotus hyväksytään mahdollisimman pian ja että komissio ottaa huomioon komitean esittämät huomautukset, vaikka EU:n ulkopuoliset internetyhteyden tarjoajat ovatkin jo vastustaneet ehdotusta.

3.1.3   ETSK odottaa unionin edistävän innovaatiota ja suojelevan omia teoksiaan. Eurooppapatenttia tarvitaan kiireellisesti, ja se tarjoaa mahdollisuuden digitaalisille sisämarkkinoille.

3.2   Verkkokaupan kehittäminen

3.2.1   Kauppatavaroiden tarjontaa on avattava, ja rajat on aukaistava ammattilaisille ja kuluttajille, jotta heillä on mahdollisuus kilpailukykyisiin hintoihin (http://ec.europa.eu/consumers/consumer_research/editions/cms6_en.htm).

3.2.2   Komitea katsoo, että tarjonnan yhteentoimivuus on järjestettävä EU:n tasolla. Standardointi tarjoaa Euroopalle mahdollisuuden päästä uusille kansainvälisille markkinoille.

3.2.3   ETSK katsoo, että verkko-ostoksiin liittyvät ongelmat on ratkaistava kiireellisesti poistamalla kansallisuuteen tai asuinpaikkaan liittyvä syrjintä sekä luotava kaikille edellytykset tasapuoliseen saatavuuteen.

3.2.4   Käyttäjien on voitava saada helposti tietoa oikeuksistaan (COM(2011) 794 final) ja mahdollisuuksistaan puolustautua. On tarpeen luoda sähköisiä asiointipisteitä. ETSK (10) on tyytyväinen komission täsmennykseen, että tällainen järjestelmä ei saa rajoittaa kuluttajien eikä kauppiaiden oikeuksia hakea tuomioistuimissa vahingonkorvausta. Komission on sisällytettävä BATNAn (Best Alternative to a Negotiated Agreement – neuvotellun sopimuksen paras vaihtoehto) kaltaiset älykkäät käyttöliittymät direktiiviin 2000/31/EY, jotta ”ensimmäistä sukupolvea” koskevien säädösten alalla ei jäätäisi jälkeen. Verkkokysynnän lisäämisen kannalta on tärkeää, että kuluttajilla on mahdollisuus saada hyvä ratkaisu riitoihin  (11), joita syntyy kaupankäynnin yhteydessä. Käyttäjien on voitava saada oikeuksiaan koskevia tietoja helposti ja selkeässä muodossa. Tietoja on saatava kaikista verkkokauppaan liittyvistä riita-asioista.

3.2.5   ETSK katsoo, että unionin asiakirjoissa on annettava kansalaisille sellainen luottamus digitaalimarkkinoihin, jollaista he voisivat toivoa myös kotimaassaan. Ollakseen valistuneita käyttäjiä kuluttajat tarvitsevat markkinamahdollisuuksia koskevaa tietoa. Tässä tarkoituksessa voitaisiin levittää laajasti kuluttajille suunnattua digitaalitaloutta koskevaa opasta.

Tulevan direktiivin 2011/942 yhteydessä ETSK kehottaa unionin viranomaisia toteuttamaan seuraavia aiheisiin liittyviä aloitteita:

—	verkkopalvelujen tarjoajille suunnattava tiedotus ja internetin käyttäjien suojelu

—	epätarkoituksenmukaiset maksu- ja toimitusjärjestelmät

—	liian yleisen väärinkäytön torjuminen.

3.2.6   Esimerkiksi seuraavat keinot kasvattavat yleistyessään todennäköisesti kuluttajien luottamusta:

—	suojattu sähköinen allekirjoitus

—	asiakirjojen sähköinen aikaleimaus

—	sähköisten allekirjoitusjärjestelmien yhteentoimivuus

—	varmentamiselinten keskinäinen tunnustaminen (SSCD – Secure Signature Creation Devices - turvalliset allekirjoituksen luomisvälineet) ja siihen liittyvä elektronisten varmentamispalvelujen tarjoajien akkreditointi

—	kuluttajansuojaa koskevan yhteistyön järjestelmän ja muutoksenhakukeinojen yhdenmukaistaminen (direktiivi 2011/83/EU ja komission asiakirja COM(2012) 100 final)

—	27. lokakuuta 2004 annetun, kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyötä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 soveltamista koskeva raportti

—	kuluttajansuoja-asioissa tehtävää yhteistyötä koskeva asetus.

3.2.7   ETSK kannattaa aina ryhmäkanteita vahingonkorvausten saamiseksi kollektiivisten oikeuksien rikkomistapauksissa. Tämä täydentäisi sekä vaihtoehtoisten että oikeudellisten muutoksenhakukeinojen tarjoamaa suojaa (12) (ks. direktiivi 98/27/EY, annettu 19. päivänä toukokuuta 1998). On varmistettava sisämarkkinoilla käytävän kilpailun rehellisyys (SEUT-sopimuksen johdanto-osan neljäs kappale). Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin on yksi Euroopan unionin perusoikeuskirjaan (47 artikla) sisältyvistä perusoikeuksista.

3.2.8   Komitea on tyytyväinen kauppalakia koskevaan komission tiedonantoon (13). Kuluttajat tarvitsevat oikeusvarmuutta. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on ottanut huomioon komitean ”toista järjestelmää” koskevan ehdotuksen, vaikka komitea olisikin mieluummin laatinut kaksi erillistä asiakirjaa (toisen yritysten välisiä sopimuksia ja toisen kuluttajien kanssa tehtäviä sopimuksia varten).

3.2.9   ETSK odottaa kiinnostuneena komission ilmoittamaa Euroopan kuluttaja-asioiden toimintaohjelmaa (COM(2011) 777 final/2), jossa arvioidaan digitaalisen vallankumouksen vaikutuksia kuluttajien käyttäytymiseen. Tarvitaan Euroopan laajuinen sähköistä tunnistusta, todentamista ja allekirjoitusta koskeva oikeudellinen kehys, jotta voidaan kaksinkertaistaa verkkokaupan määrä ja tehdä siitä kasvua kiihdyttävä tekijä (asiakirja COM(2011) 942 final).

3.3   Kaupan suojaaminen

3.3.1   Piratismin ja väärennösten torjumiseksi FISCUS-tullihankkeen tavoitteena on sähköisen valvonnan käyttöönotto kaikkialla EU:ssa (14). ETSK on sitä mieltä, että tullilaitosten voimavaroja on lisättävä sekä henkilöstön että valvonnan osalta. Väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen toimintaa olisi tehostettava, ja sille olisi tarjottava työkaluja, joilla pystytään vastaamaan talouden ja yleisen turvallisuuden asettamiin haasteisiin.

3.3.2   Sääntelyllä on autettava viranomaisia suorittamaan tutkimuksia, jotka perustuvat internetissä liikkuviin epäilyttäviin rahavirtoihin. Tullilaitoksille on annettava tehtäväksi suojella eurooppalaista kulttuuriperintöä ja aineetonta perintöä, ja niiden roolia pk-yritysten tukijana on vahvistettava tietokantojen avulla. Näitä ovat esimerkiksi markkinoiden avoimuutta koskeva tietokanta, viennin tukipalvelu tai yhteinen tietoportaali.

3.4   ETSK toivoo kansalaisille suunnattavaa hallintoa ja avoimuutta koskevaa peruskirjaa. Sen mielestä sekä verkkokauppaa että verkkomaksamista ja matkapuhelinmaksamista on säänneltävä kiireellisesti.

3.4.1   ETSK katsoo, että uusien digitaalisten maksuvälineiden turvallisuus on taattava julkisilla standardeilla. Tällä hetkellä vain yksityiset toimijat (operaattorit) luovat ja valvovat standardejaan ja niiden yhteentoimivuutta. ETSK pitää kohtalokkaana tilannetta, jossa EU:n ulkopuolisella maalla olisi mahdollisuus hallita kaikkia maksutapahtumia Euroopassa.

4.   Tuottavuuden ja osallistavan kasvun kehittäminen

4.1   Kasvua edistävän ympäristön luominen

4.1.1   Digitaalimarkkinat tarvitsevat eurooppalaista hallinnointia, joka on luotettavaa ja kunnioittaa kansalaisten oikeuksia. Vuoden 2015 jälkeen tavaroiden ja palvelujen kauppaa koskevan keskitetyn asiointipisteen on tarkoitus tarjota tietoa Euroopan talouden toimijoille. Digitaalialan yritysten on noudatettava yrityksen yhteiskuntavastuuta ja työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua koskevia periaatteita.

4.1.2   Digitaaliset sisämarkkinat ovat yhä jakautuneet kansallisiin markkinoihin. Yhtenäistetty lainsäädäntö tarjoaisi talouden toimijoille mahdollisuuden saavuttaa mittakaavaetuja. ETSK katsoo, että komission on luotava synergia eri yksiköidensä toimien välille, jotta voidaan rakentaa sellainen voimakas johtajuus, jota tarvitaan digitaalisuuden kehittämiseksi kaikkialla unionissa sekä kaikkien näiden viivästysten korjaamiseksi. EU:hun on välttämätöntä saada luotua eurooppalainen ”Silicon Valley”, johon keskittyvät kaikki ne julkiset ja yksityiset pääomat ja se osaaminen, joiden avulla voidaan käynnistää menestyviä ”yhteisyrityksiä”.

4.1.3   ETSK palauttaa mieliin tietoyhteiskuntaan osallistamista koskevan lausuntonsa, jossa se esittää, miten voidaan tasoittaa epäyhdenvertaisia mahdollisuuksia hyödyntää tietotekniikkaa; komitea toivoo unionin tunnustavan, että mahdollisuus hyödyntää infrastruktuuria ja tietoteknisiä välineitä on perusoikeus ja tekee tieto- ja digitaalitekniikasta osallistamista edistävän välineen.

4.2   Yritysten rooli kasvua edistävässä digitaalialan toiminnassa

4.2.1   Digitaalitalouden tulee tähdätä bkt:n nopeaan kasvuun, erityisesti rahoittamalla aloittelevia yrityksiä. Erään amerikkalaisen ”aloittelevan yrityksen” pääoma-arvo on tällä hetkellä 75 miljardia euroa … Innovaation edistäminen edellyttää osaamiseen perustuvien talousmallien hyödyntämistä ja kasvattaa verkkotarjontaa.

4.2.2   Uusien palvelujen tuleminen hyväksytyiksi markkinoilla riippuu pk-yritysten valmiuksista siirtyä digitaaliaikaan (15) yhteentoimivuutta koskevaa periaatetta noudattaen. Tätä varten niiden täytyisi saada tukea konkreettisia hankkeitaan varten. ETSK pyytää puheenjohtajavaltiota kartoittamaan seuraavia toimenpiteitä:

—	käynnistetään kunkin jäsenvaltion viranomaisten ja tärkeimpien tietotekniikan alan toimijoiden välinen kumppanuus

—	tuetaan 300 miljoonalla eurolla yrityksiä, jotka kehittävät energiaa säästäviä infrastruktuureja sekä niihin liittyviä älytekniikoita.

4.2.3   Kortti- ja mobiilimaksut: Euroopan unionin on säilytettävä näilläkin aloilla johtava asemansa samalla tavoin kuin sirukorttialalla, jolla petoksia on onnistuttu vähentämään tehokkaasti.

4.2.4   SEPA-hanke (Single Euro Payments Area – yhtenäinen euromaksualue, helmikuussa 2012 annettu asetus, jossa säädetään kansallisten tilisiirtojen ja suoraveloitusten korvaamisesta niiden eurooppalaisilla vastineilla 1. helmikuuta 2014) kattaa pääasialliset vähittäismaksuvälineet. ETSK katsoo, että pankkien välisiä sekä jäsenvaltioiden välisiä palkkioita on yhdenmukaistettava. Kilpailu ei saa olla esteenä innovaatiolle eikä myöskään aiheuttaa lisäkuluja kuluttajille.

4.2.5   ETSK katsoo, että tarvitaan asianmukaista kehystä, jotta voidaan auttaa pk-yrityksiä pääsemään digitaalisille markkinoille samalla tavalla kuin muille markkinoille.

a)

Euroopan unionissa 4.2.6.1 ETSK suosittaa, että laaditaan digitaalitaloutta koskeva kehys ja sisällytetään se tilinpäätösstandardeihin. Tähän kehykseen voidaan sisällyttää digitaaliset ja digitoitavat hyödykkeet samoin kuin hyödykkeet, joissa tarvitaan digitaalitekniikkaa. 4.2.6.2 ETSK katsoo, että yritysten olisi liitettävä digitaalinen omaisuutensa yrityksen arvonmääritykseen. 4.2.6.3 Tieto- ja viestintätekniikan todellisia vaikutuksia yrityksiin ja kansalliseen varallisuuteen olisi mitattava unionin tasolla määritettyjen arviointiperusteiden mukaisesti. 4.2.6.4 Yksityisen eurooppayhtiön sääntöjen laatiminen (2008) (16) (lainsäädäntöehdotus COM(2008) 396 final) auttaisi pk-yrityksiä kehittymään, sillä se helpottaisi niiden rajatylittäviä liiketoimia.

b)

Euroopan unionin ulkopuolella 4.2.7.1 Osaamistalous hyötyy teollisesta tukiympäristöstä. Se helpottaa investointia, tieto- ja viestintätekniikan rajatylittävää käyttöä ja digitaalista toimintaa. Pk-yrityksiä vaivaa kuitenkin oikeudellinen ja teknologinen epäyhtenäisyys ja avoimuuden puute, ja toimitustavat ovat useissa tapauksissa tarkoituksiin sopimattomia. 4.2.7.2 Komission liikenteen ja energian pääosaston työhön perustuva DiSCwise-hanke (tavaraliikenteen logistiikkaa koskevassa toimintasuunnitelmassa) on esimerkki onnistumisesta, jollaiset voisivat innoittaa ryhtymään myös muihin hankkeisiin työpaikkojen ja kasvun luomiseksi (älykäs liikennejärjestelmä). 4.2.7.3 Globalisaatio: jotta EU:n kilpailukyky säilyisi näiden suurta lisäarvoa tuottavien tuotteiden alalla, sen on luotava vientikonsortioita, klustereita, jotka tukevat tutkimusta ja kehittämistä ja jotka tunnetaan jäsenvaltioissa siitä, että ne edistävät pk-yritysten kansainvälistymistä (http://ec.europa.eu/enterprise/newsroom/cf/itemlongdetail.cfm?item_id=4968).

4.2.8   Tietotekniikan resurssipalvelut voivat auttaa pk-yrityksiä (17), mikäli tietosuoja, jolla on valtava merkitys verkkopalvelujen tarjoajien ”jättiläisten” ja internetyhteyden tarjoajien keskuudessa, voidaan taata. Komission tulisi painottaa pilvipalveluita (cloud) pk-yritysten hyväksi ja auttaa niitä hyödyntämään niitä (koulutus, rahoitus).

4.2.9   Unionin on pyrittävä tiedottamaan yrityksille tehokkaammin niiden mahdollisuuksista saada rahoitusta ja levittämään ajatusta hankejoukkolainoista  (18).

4.2.9.1.1   ETSK suosittaa, että helpotetaan tutkijoiden ja innovatiivisten yritysten hyväksi tehtäviä pääomasijoituksia (COM(2011) 702 final – ”Pieni yritys, suuri maailma”).

4.2.10   Komitea suosittaa, että laaditaan opas yritysten mahdollisuuksista osallistua rajatylittävään digitaaliseen liiketoimintaan.

4.3   Henkinen omaisuus

4.3.1   ETSK pitää olennaisen tärkeänä sitä, että unioni suojelee luovaa työtä, joka takaa unionin tulevaisuuden, niin unionissa kuin sen ulkopuolella. Kulttuurialaa koskeva poikkeus on säilytettävä, sillä se liittyy eurooppalaiseen monimuotoisuuteen. Tarkasteltavat suojatoimet eivät saa vaarantaa sitä niin, että yhdysvaltalaiset teokset hyötyvät tilanteesta.

4.3.2    teollis- ja tekijänoikeuksien suoja varmistetaan vastedes SEUT-sopimuksen 118 artiklan nojalla; 27 jäsenvaltiossa internetin käyttöä valvotaan kuitenkin eri tavoin.

4.3.3    unioni tarkastelee uudelleen teollis- ja tekijänoikeuksien soveltamista kolmansissa maissa koskevaa politiikkaa sisällyttämällä siihen vastavuoroisuuden ja monenvälisten neuvottelujen käsitteen, kuten ACTAn (komission ja 22 jäsenvaltion tammikuussa 2012 allekirjoittama WTO:n ulkopuolinen väärentämisen vastainen kauppasopimus) tapauksessa.

4.3.4   ETSK on antanut teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lausunnon, jossa suositetaan, ettei näihin oikeuksiin sovelleta puhtaasti varallisuuteen ja talouteen perustuvaa lähestymistapaa (19).

4.3.4.1   Komission tulevan lainsäädäntöehdotuksen (2012) osalta komitea korostaa, että kyseessä olevia oikeuksia ja etuja edustavia järjestöjä on kuultava etukäteen (20). Se korostaa tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia hallinnoivien järjestöjen avoimuutta ja valvontaa. Komitea katsoo, että maksu yksityisestä kopioinnista on epäoikeudenmukainen, koska yksityinen kopiointi on olennainen osa kohtuullista käyttöä. On tehtävä ero sellaisen henkilön, joka on ladannut aineistoa henkilökohtaiseen käyttöönsä, ja sellaisen henkilön välillä, joka tavoittelee voittoa laajamittaiseen väärentämiseen perustuvalla toiminnalla. Kulttuuriteollisuudesta ei saa tulla rahantekokonetta eikä internetistä kulttuurin ja tiedon yksityistämisvälinettä.

4.3.4.2   Euroopan parlamentti on vastaanottanut 2 miljoonan eurooppalaisen allekirjoittaman vetoomuksen (AVAAZ.org-sivustolla), jossa vaaditaan puolustamaan vapaata ja avointa internetiä ja kieltäytymään ratifioimasta ACTA-sopimusta. On tärkeää todeta, etteivät Kiina, Venäjä, Brasilia ja Intia, joista suuri määrä väärennetyistä tuotteista on peräisin, ole allekirjoittaneet ACTA-sopimusta.

Komitean mielestä sitä ei ole kuultu kansainvälisestä ACTA-sopimuksesta.  (21) Se ehdottaa, että mikäli ACTA-sopimusta sovelletaan, komissio valvoo, että kansalaisten vapautta ja heidän kykyään tehdä luovaa työtä suojellaan.

4.3.5   ETSK katsoo  (22), että mikäli halutaan välttää digitaalisen kaupan vääristyminen ja polkumyynti, samalla kun suojellaan tekijänoikeuksia, eurooppalaisen tekijänoikeussäännöstön luominen voisi poistaa asiassa sovellettavaan verotuslainsäädäntöön liittyvät epäilykset.

4.4   Julkinen sektori

4.4.1   Myös julkiset hankinnat, joiden osuus BKT:sta on 20 prosenttia, on suojattava.

4.4.2   ETSK:n mielestä on tärkeää, että viranomaispalveluja voidaan käyttää nopeasti verkossa kaikkien – yksityishenkilöiden, viranomaisten, yritysten, julkisten hankintamarkkinoiden – käytössä olevan suojatun sähköisen tunnistamisen ja sähköisen allekirjoituksen avulla.

4.4.3   Julkisella sektorilla jäsenvaltiot arvioivat komission kanssa palveludirektiivin täytäntöönpanoa keskinäisen arviointiprosessin mukaisesti. Komitea suosittaa arvioimaan palveludirektiivin digitaalisille sisämarkkinoille luomia mahdollisuuksia.

4.4.3.1   ETSK on vakuuttunut siitä, että tarjoamansa oikeusvarmuuden ja teknologian ansiosta digitaaliset sisämarkkinat voivat kehittää julkisen sektorin tarjontaa: älykkäitä julkisia palveluja koskevista ratkaisuista syntyneiden säästöjen avulla voidaan luoda saumattomat rajatylittävät julkiset hankintamarkkinat.

4.4.4   Muutetulla julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetulla direktiivillä (23) voidaan yksinkertaistaa yritysten ja yksityishenkilöiden työtä (ks. asiakokonaisuuteen TEN/478 kuuluva lausunto – laadittavana).

5.   Digitaalitekniikasta kestävää kasvua edistävä tekijä

5.1   Kestävän ja erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden luominen edellyttää unionissa luovaa työtä ja innovaatiota. Digitaalitekniikka on sekä väline että myös pelkkää kauppatavaraa suurempi arvo.

5.2   Komitea katsoo, että tarvitaan yksilöityä strategiaa, jolla pyritään takaaman digitaalisten sisämarkkinoiden kestävä luonne.

5.3   On toteutettava tutkimuksia, joissa mitataan yhä useampien digitaalisilla markkinoilla toimivien yritysten hiilijalanjälkeä. Komitea arvioi, että älytekniikoiden avulla voidaan optimoida energian kokonaiskulutus ja vähentää tällä tavoin hiilidioksidipäästöjä.

5.4   Digitaalisten laitteistojen on oltava hiilettömiä; tietojenkäsittelyjärjestelmistä peräisin olevan jätteen varsinainen käsittely Euroopassa (johon sisältyy harvinaisten metallien talteenotto) tarjoaa merkittäviä markkinamahdollisuuksia ja estää kolmansien maiden saastuttamisen.

5.5   Komitea pyytää, että aktiivisen ikääntymisen teemavuonna 2012 puheenjohtajavaltio ottaa käsiteltäväksi digitaalitekniikan tuottavuuden lääketieteellisen hoidon ja sosiaalipalvelujen hallinnassa erityisesti väestön ikääntymistä ajatellen: toimintakyvyn ylläpidossa kipuja leivittämällä ja yleisesti viestinnässä, syrjäytymisen torjumisessa, telelääketieteessä, robotiikassa ja ihmisten turvaamisessa. Kaikki nämä osa-alueet merkitsevät uusia markkinamahdollisuuksia ja uudenlaisia työpaikkoja sekä kasvua.

5.6   Digitaalisten markkinoiden yhdentymisen kannalta unionin on tärkeää saattaa avaruushankkeensa loppuun. Tätä varten on myönnettävä riittävästi rahoitusta. ETSK pahoittelee sitä, ettei Galileon ja siihen liittyvän GNSS-järjestelmän toimintaa ole vielä käynnistetty, vaikka sen yhdysvaltalaista esikuvaa GPS-järjestelmää käytetään kaikkialla Euroopassa ja muualla maailmassa (24).

---

(1)  Tärkeimmät aihetta käsittelevät ETSK:n lausunnot:

EUVL C 318, 23.12.2006, s. 20 – EYVL C 157, 25.5.1998, s. 1 – EUVL C 376, 22.12.2011, s. 62 – EUVL C 143, 22.5.2012, s. 69 – EUVL C 318, 29.10.2011, s. 99 – EUVL C 318, 29.10.2011, s. 105 – EUVL C 68, 6.3.2012, s. 28 – EUVL C 248, 25.8.2011, s. 144 – EUVL C 97, 28.4.2004, s. 21 – EUVL C 175, 27.7.2007, s. 91 – EUVL C 77, 31.3.2009, s. 60 – EUVL C 175, 28.7.2009, s. 8 – EUVL C 218, 11.9.2009, s. 36 – EUVL C 277, 17.11.2009, s. 85 – EUVL C 48, 15.2.2011, s. 72 – EUVL C 54, 19.2.2011, s. 58 – EUVL C 107, 6.4.2011, s. 44 – EUVL C 107, 6.4.2011, s. 53 – EUVL C 107, 6.4.2011, s. 58 – EUVL C 376, 22.12.2011, s. 92 – EUVL C 24, 28.1.2012, s. 40 – EUVL C 318, 29.10.2011, s. 9 – EUVL C 143, 22.5.2012, s. 120.

(2)  EUVL C 175, 28.7.2009, s. 43.

(3)  EUVL C 44, 11.2.2011, s. 178.

(4)  EUVL C 318, 29.10.2011, s. 9.

(5)  EUVL C 376, 22.12.2011, s. 69.

(6)  EUVL C 70 E, 8.3.2012, s. 56–57.

(7)  EUVL C 24, 28.1.2012, s. 139.

(8)  EUVL C 376, 22.12.2011, s. 92.

(9)  EUVL C 143, 22.5.2012, s. 120.

(10)  EUVL C 162, 25.6.2008, s. 1.

(11)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kuluttajariitojen verkkovälitteisestä vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta (ODR-asetus)”, ei vielä julkaistu EUVL:ssä.

(12)  EUVL C 162, 25.6.2008, s. 1.

(13)  ETSK:n lausunto aiheista ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista” ja ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Yhteinen eurooppalainen kauppalaki helpottamaan rajatylittäviä liiketoimia sisämarkkinoilla”, EUVL C 181, 21.6.2012, s. 75.

(14)  EUVL C 143, 22.5.2012, s. 48.

(15)  EUVL C 80, 3.4.2002, s. 67.

(16)  EUVL C 125, 27.5.2002, s. 100.

(17)  EUVL C 24, 28.1.2012, s. 40.

(18)  EUVL C 143, 22.5.2012, s. 116 ja EUVL C 143, 22.5.2012, s. 134.

(19)  EUVL C 68, 6.3.2012, s. 28.

(20)  Ks. edellinen alaviite.

(21)  EUVL C 24, 28.1.2012, s. 139.

(22)  EUVL C 143, 22.5.2012, s. 69.

(23)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY muuttamisesta”, EUVL C 191, 29.6.2012, s. 129.

(24)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä”, EUVL C 181, 21.6.2012, s. 179.

---