22.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 143/120

1.1

Euroopan digitaalistrategian tavoitteena on rakentaa digitaalinen infrastruktuuri, joka mahdollistaa nopean laajakaistayhteyden tarjoamisen kaikille kansalaisille joko kiinteällä tai langattomalla tekniikalla. Tämän päämäärän saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä, joilla poistetaan "digitaaliset pullonkaulat" eli puutteellisesta yhteenliittämisestä ja teknisestä yhteentoimivuudesta johtuvat esteet sekä erot alueiden ja sosiaaliryhmien välillä jäsenvaltioiden ja unionin tasolla.

Ehdotuksessaan "Euroopan laajuisia televiestintäverkkoja koskevat suuntaviivat" komissio on laatinut luettelon yhteistä etua koskevista hankkeista, joilla kehitetään laajakaistaverkkoja ja digitaalisten palveluiden infrastruktuuria. Tätä kautta pyritään kiinnittämään huomiota digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymistä haittaaviin esteisiin sekä siihen, että laajakaistaverkkoihin tehdyt investoinnit eivät ole Euroopassa riittävällä tasolla kilpailijoihin verrattuna.

1.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) onkin tyytyväinen komission ehdotukseen "Verkkojen Eurooppa" -välineen perustamisesta ja katsoo, että laajakaistaverkkoja koskeva sitoumus on suurelta osin konkreettinen ja positiivinen vastaus Euroopan digitaalistrategiassa asetettuihin vaatimuksiin, sillä siinä puututaan ongelmaan, joka johtuu riittämättömistä investoinneista laajakaistaverkkoihin. (1)

1.3

ETSK on jo useissa lausunnoissa todennut olevansa vakuuttunut siitä, että laajalle levinneet laajakaistayhteydet ovat paitsi ehdoton edellytys nykyaikaisen talouden kehitykselle, myös keskeinen tekijä uusien työpaikkojen luomisen ja yhteenkuuluvuuden parantamisen kannalta sekä pyrittäessä lisäämään taloudellisesti ja kulttuurisesti heikossa asemassa olevien ihmisten ja kokonaisten alueiden hyvinvointia ja osallistumista tietoyhteiskuntaan. (2)

1.4

Yhteistä etua palvelevien hankkeiden tavoitteiden ja painopisteiden määrittely vastaa keskeisiin vaatimuksiin siitä, että määrärahoja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla ja saavutetaan tarkasti määritellyt päämäärät siten, että vältetään rahoituksen hajaantuminen.

Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että rahoitettavilla hankkeilla edistetään myös kansallisten verkkojen yhteenliittämistä ja yhteentoimivuutta, sillä muuten digitaaliset sisämarkkinat eivät toteudu.

1.5

ETSK kehottaa komissiota olemaan erityisen tarkkana ja noudattamaan tiukkoja kriteerejä rahoitettavien hankkeiden valinnassa, jotta käytettävillä määrärahoilla turvataan Euroopan laajuinen yhteenliitettävyys, tuetaan syrjäisiä alueita, helpotetaan pk-yritysten osallistumista digitaaliseen talouteen ja parannetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Näiden edellytysten täyttämiseksi sekä toimielinten ja kansalaisten informoimiseksi olisi suotavaa, että komissio julkaisisi säännöllisin väliajoin raportin määrärahojen käytöstä.

1.6

ETSK ihmettelee 5 artiklan 6 kohdan tiettyä epämääräisyyttä. Siinä annetaan komissiolle laajat valtuudet "liitteeseen sisällytettyjen yhteistä etua koskevien hankkeiden kuvauksen tarkistamiseksi". On pyrittävä välttämään mahdollisimman pitkälle poliittisia arviointeja (ks. 5 artiklan 7 kohdan b alakohta, jossa puhutaan "esiin nousevista uusista poliittisista painopisteistä") ja paineita lobbaajien taholta. Sen sijaan on asetettava etusijalle kriteerit, jotka koskevat teknologista innovointia, lisäarvoa ja asetettujen tavoitteiden täyttämistä. ETSK korostaa, että delegoitujen säädösten voimassaoloaika ja kattavuus olisi määriteltävä tarkasti.

1.7

ETSK pitää tärkeänä, että rahoitettavat hankkeet noudattavat verkon teknologianeutraliteetin periaatetta, joka on aidosti avoimen internetin kannalta keskeinen. (3)

1.8

Määrärahoja on käytettävä sellaisiin verkkoratkaisuihin, jotka ovat avoimia ja kaikkien saatavilla ilman syrjintää, jotta uudet toimijat pääsevät markkinoille ja pystyvät tarjoamaan tehokkainta teknologiaa kansalaisille ja yrityksille kohtuullisin kustannuksin.

1.9

ETSK toivoo myös, että komissio koordinoisi asetuksessa ehdotettujen varojen jakamista paremmin muissa aloitteissa määriteltyjen varojen kanssa, jotta vältettäisiin päällekkäisyydet ja laiminlyönnit.

1.10

On välttämätöntä tehdä mahdollisimman pian komission ehdottama kartoitus eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla, jotta selvitetään puutteet kattavuudessa ja kannustetaan yksityisiä ja julkisia sijoittajia tekemään uusia aloitteita.

1.11

Tärkeää on myös laajentaa yhteistyötä unionin ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa eri televiestintäverkkojen yhteentoimivuuden vahvistamiseksi.

1.12

Lopuksi ETSK painottaa jälleen kerran näkemystään siitä, että internetyhteys olisi ehdottomasti sisällytettävä yleispalveluiden joukkoon (4), ja katsoo, että tämän pitäisi olla yksi painopistealoista EU:n kilpailukyvyn ja osallistavuuden parantamiseksi. Odoteltaessa tämän tavoitteen toteutumista jokaiselle kansalaiselle on kuitenkin taattava julkinen tai yksityinen laajakaistayhteys kohtuullisin kustannuksin.

2.1

Kesäkuun 29. päivänä 2011 komissio hyväksyi uudet, Euroopan laajuisia televiestintäverkkoja koskevat suuntaviivat sekä julkaisi ehdotuksen uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä kaudelle 2014–2020 (5). Siihen kuuluu uuden Verkkojen Eurooppa -välineen luominen, jolla tuetaan investointeja unionin edun mukaisiin ensisijaisiin hankkeisiin liikenne-, energia- ja televiestintäinfrastruktuurien alalla. EU:n korkean lisäarvon yhteisrahoitusosuus on kokonaisuudessaan 50 miljardia euroa, josta 9,2 miljardia euroa on varattu verkkoihin ja digitaalisiin palveluihin, kun tarpeen arvioidaan olevan vähintään 270 miljardia euroa.

2.2

Lisäksi komissio ehdottaa EU:n hankejoukkolainojen (project bonds) käyttöönottoa, jotta voitaisiin parantaa kykyä houkutella julkisen tai yksityisen sektorin rahoitusta ja vähentää kolmansina osapuolina olevien sijoittajien riskiä. EU:n talousarvion kautta annetaan näin Euroopan investointipankille (EIP) pääomaa, jolla on tarkoitus kattaa osittain tukikelpoisten hankkeiden yhteisrahoituksessa otettavaa riskiä. EU:n talousarvion kautta taataan siis tavallaan EIP:n rahoitus kyseisille hankkeille, mutta pankin on kannettava vastuu jäljelle jäävästä riskistä. Pilottivaiheen (2012–2013) aikana EIP:lle annetaan 20 miljoonan euron budjetti, joka saadaan, kun EU:n televiestintäohjelmissa käyttämättä jääneet määrärahat jaetaan uudelleen. Komissio odottaa tämän saavan liikkeelle uusia julkisia tai yksityisiä sijoittajia.

2.3

Euroopan laajuisia televiestintäverkkoja koskevassa ehdotuksessa komissio määrittelee suuntaviivat tavoitteille ja painopisteille kehitettäessä laajakaistaverkkoja ja digitaalipalveluiden infrastruktuuria televiestintäalalla. Päämääränä on

2.4

Asetuksella pyritään poistamaan digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamista haittaavat pullonkaulat parantamalla verkon saatavuutta sekä pääsyä julkisten digitaalipalvelujen infrastruktuuriin. Tavoitteena on vähentää tarjontaan liittyviä ongelmia, joista kertovat alan yritysten lukuisat konkurssit sekä aikaisempaa pienemmät investoinnit laajakaistayhteyksiin ja yleisen edun mukaisiin, mutta huonosti kannattaviin palveluihin (esimerkiksi sähköinen terveydenhuolto, sähköinen henkilökortti, sähköiset hankinnat ja niiden yhteentoimivuus yli rajojen). Palveluiden kysyntäkin voi kasvaa ainoastaan, jos kaikilla kansalaisilla on pääsy digitaalisiin verkkoihin.

2.5

Ehdotuspakettiin sisältyy innovatiivisia rahoitusvälineitä, joilla voidaan tukea vipuvaikutuksen avulla julkisia ja yksityisiä investointeja sekä avustusten kautta tapahtuvaa yhteisrahoitusta infrastruktuureihin, jotta vuoteen 2020 mennessä voitaisiin saavuttaa digitaalistrategian tavoite siitä, että kaikkien eurooppalaisten saatavilla on 30 Mbit/s nopeudella toimiva laajakaistayhteys ja vähintään 50 %:lla kotitalouksista on mahdollisuus käyttää yhteyttä, jonka tiedonsiirtonopeus on yli 100 Mbit/s.

2.6

Yhteistä etua koskevien hankkeiden painopisteet ovat seuraavat:

3.1

Synergioiden luomiseksi ja strategisena visiona komissio ehdottaa ensimmäistä kertaa yhteisen rahoitusvälineen luomista liikenne-, energia- ja televiestintäalalle. Tämä uusi lähestymistapa on merkittävä ja voi toimia mallina myös jäsenvaltioiden infrastruktuuripolitiikoille. Verkkojen Eurooppa -välineen tavoitteena ovat älykkäät, kestävät ja täysin yhteenliitetyt verkot, mikä tukee myös EU:n sisämarkkinoiden toteutumista. Kun infrastruktuurihankkeiden uskottavuutta parannetaan ja niiden riskitekijöitä vähennetään, niihin on mahdollista houkutella enemmän rahoitusta julkiselta ja yksityiseltä sektorilta.

3.2

Uudessa tilanteessa laajakaistaverkkojen ja -palveluiden merkitys on erityisen merkittävä. ETSK on jo korostanut, että on tärkeää taata laajakaistan riittävä saatavuus kansalaisille sekä varmistaa, että käyttäjät hyötyvät mahdollisimman paljon aidosta kilpailusta palveluntarjoajien kesken. Lisäksi jäsenvaltioilta tarvitaan poliittisia toimia, joilla tuetaan investointeja infrastruktuuriin sekä innovointia. (6)

3.3

Investoinnit televiestintään, erityisesti laajakaistaverkkoihin ja digitaalipalvelujen infrastruktuuriin, ovat välttämätön edellytys unionin älykkäälle, kestävälle ja osallistavalle talouskasvulle. Tämän rahoitussitoumuksen ja sen täytäntöönpanevan asetuksen myötä digitaalistrategiassa määritellyn tavoitteen (vuoteen 2020 mennessä kaikille vähintään 30 Mbit/s ja 50 %:lle vähintään 100 Mbit/s tiedonsiirtonopeus) toteutuminen on lähempänä.

3.4

Komission päätös Verkkojen Eurooppa -välineen luomisesta on positiivinen vastaus ETSK:n ilmaisemiin huoliin (7) Euroopan digitaalistrategia -tiedonannossa esitetyn toimintasuunnitelman tietynlaisesta sekavuudesta ja epämääräisyydestä sekä televiestintäverkkoihin tehtyjen investointien riittämättömyydestä, joka johtuu monien yleishyödyllisten palveluiden heikoista tuotto-odotuksista sekä syrjäisten alueiden objektiivisista vaikeuksista. Tämä on suuri este yhteisen, nopean, kaikkien saatavilla olevan ja kestävän eurooppalaisen tietoalueen luomiselle paikallishallintoa, kansalaisia, yrityksiä ja voittoa tavoittelematonta sektoria varten.

3.5

ETSK on useissa lausunnoissa todennut, että laajalle levinneet laajakaistayhteydet ovat paitsi keskeinen edellytys nykyaikaisen talouden kehitykselle, myös välttämätön tekijä pyrittäessä lisäämään taloudellisesti ja kulttuurisesti heikossa asemassa olevien ihmisten ja kokonaisten alueiden hyvinvointia ja osallistumista tietoyhteiskuntaan. (8) Muistutettakoon, että jo laajakaistan levinneisyyserojen umpeen kuromista koskevassa, 20. maaliskuuta 2006 annetussa tiedonannossa (9) todetaan, että "laajalle levinneet laajakaistayhteydet ovat keskeinen edellytys nykyaikaisen talouden kehitykselle ja tärkeä osa Lissabonin toimintasuunnitelmaa."

3.6

Tarve vahvalle eurooppalaiselle sitoumukselle tällä alalla ilmaistiin yksimielisesti ja voimakkaasti myös ensimmäisessä digitaalistrategiaa käsitelleessä yleiskokouksessa, joka järjestettiin Brysselissä 16.–17. kesäkuuta 2011 komission varapuheenjohtajan Neelie Kroesin johdolla ja johon osallistui yli 1 000 eri tahojen edustajaa: sisällöntuottajia, laitevalmistajia, sijoittajia ja maailman johtavia televiestintäalan yrityksiä. (10) Osallistujat jakoivat laajalti komission arvion, jonka mukaan nykyinen televiestintäalan investointimalli on riittämätön takaamaan taloudellisesti saavutettavien ja laadukkaiden (nopeiden, toimintavarmojen, kohtuuhintaisten ja kaikkien saatavilla olevien) laajakaistainfrastruktuurien leviämisen. Tähän liittyen ETSK katsoo, että Intian tilannetta olisi mielenkiintoista analysoida tarkemmin. Siellä liittohallitus on ilmoittanut liittävänsä laajakaistaverkkoon 600 miljoonaa kansalaista kiinteän ja langattoman teknologian yhdistelmällä vuoteen 2014 mennessä. Sitoumus on ulottuvuudeltaan verrattavissa EU:n pyrkimyksiin, joten Intian hankkeesta saatuja hyviä käytäntöjä voitaisiin tarkastella ETSK:n alaisessa EU:n ja Intian pyöreän pöydän ryhmässä. (11)

4.1

Komission luetteloimiin tukikelpoisiin yleisen edun mukaisiin hankkeisiin kuuluvat muun muassa seuraavat: julkishallinnon Euroopan laajuiset hyvin nopeat runkoverkkoyhteydet; rajatylittävät sähköisen hallinnon palvelut, jotka perustuvat kaikkialla yhteentoimiviin tunnistus- ja varmennusmenettelyihin (menettelyt yritysten perustamiseksi, rajatylittävät hankintapalvelut, sähköinen oikeudenkäyttö ja sähköiset terveyspalvelut, erityisesti radiologian etäpalvelut); kulttuuriperinnön digitalisointi; turvallinen internet alaikäisille ja huijausten torjuminen sähköisessä kaupankäynnissä; älykkäät energiapalvelut.

4.2

Näillä hankkeilla tuetaan talouskasvua ja sisämarkkinoiden kehitystä ja vahvistetaan näin EU:n talouden ja myös pk-yritysten kilpailukykyä sekä parannetaan kansalaisten elämänlaatua, yritysten toimintaedellytyksiä ja hallintoa edistämällä kansallisten televiestintäverkkojen yhteenliittämistä, yhteentoimivuutta ja saatavuutta.

4.3

Komissio on jo aiemmin eritellyt suurimmat ongelmat, jotka ovat esteenä Euroopan digitaalistrategian (12) (yksi Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta) tavoitteiden saavuttamiselle. ETSK on todennut tähän liittyen, että "se, että poliittisia aloitteita ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön, on pahentanut eurooppalaisen digitaalisen talouden passiivisuutta, joka johtuu epäyhtenäisyydestä ja investointien puutteesta". (13)

4.4

Komitea tukee komission ehdotusta siitä, että jäsenvaltioiden tulisi pyrkiä luomaan EU:n kansalaisille hyödyllisiä palveluita ja sisältöä tarjoava integroitu verkko, vaikka ehdotuksessa ei vielä tarkastella mahdollisuutta luoda kaikille kansalaisille eurooppalainen sähköinen henkilöllisyys (eID), jolla helpotettaisiin sähköisten palveluiden tarjoamista ja kaupankäyntiä verkossa. ETSK on jo aiemmin antanut asiasta erillisen suosituksen. (14)

4.5

Komission ehdottama rahoitusväline voi ratkaista ongelman, joka on tähän asti rajoittanut vahvan infrastruktuurin rakentamismahdollisuuksia. Jos digitaalipalveluiden infrastruktuuria tuetaan pelkästään rakennerahastojen sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman kautta ja ainoastaan pilottihankkein, ei ole mahdollista saavuttaa digitaalipalveluiden merkittävään leviämiseen tarvittavaa kriittistä massaa. Tällä hetkellä laajakaistainvestoinnit ovat monilla alueilla riittämättömiä kilpailun puuttumisen ja suuren kaupallisen riskin vuoksi, ja sähköiset julkiset palvelut ovat usein alikehittyneitä ja huonosti yhteentoimivia teknisten ratkaisujen hajanaisuuden vuoksi. Jos tällä tiellä jatketaan, digitaaliset sisämarkkinat eivät toteudu ja monet Euroopan kansalaiset jäävät syrjään tietoyhteiskunnasta.

4.6

ETSK pitää tärkeänä, että näistä määrärahoista rahoitettavat hankkeet noudattavat verkon teknologianeutraliteetin periaatetta, joka on aidosti avoimen internetin kannalta keskeinen. (15)

4.7

Jo vuosien ajan ETSK on vahvasti painottanut, että internetyhteys olisi ehdottomasti sisällytettävä yleispalveluiden joukkoon. (16) Jälleen on todettava, että komissio ei halua puuttua tähän tärkeään kysymykseen, sillä yleispalvelun soveltamisalan tarkastelun yhteydessä komission jäsen Kroes sulki pois mahdollisuuden matkapuhelinpalveluiden ja nopeiden internetyhteyksien sisällyttämisestä. (17) Komissio perusti johtopäätöksensä maaliskuussa 2010 käynnistettyyn julkiseen kuulemiseen, jonka mukaan seurauksena voisi olla raskas taakka elinkeinolle sekä kuluttajahintojen nousu joissakin jäsenvaltioissa, joissa nämä palvelut ovat vielä heikolla tasolla.

4.8

On yllättävää, että komissio tukee vahvasti tarvetta parantaa infrastruktuurien laatua unionissa ratkaisevalla tavalla, mutta suhtautuu edelleen hyvin varauksellisesti vuodelta 2002 peräisin olevan yleispalvelua koskevan lainsäädännön muuttamiseen televiestintäalan osalta. (18)

ETSK ymmärtää komission mainitsemat taloudelliset vaikeudet, mutta katsoo silti, että odoteltaessa tämän ensisijaisen tavoitteen mahdollisimman pikaista toteuttamista jokaiselle kansalaiselle olisi taattava julkinen tai yksityinen laajakaistayhteys taloudellisesti ja logistisesti kohtuullisin kustannuksin.