12.7.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/1

1.

Komissio ehdottaa, että kaikkien Euroopan unionin toimielinten ja virastojen henkilöstöstä vähennetään 5 prosenttia vuosina 2013–2018. Voidakseen hallinnoida kyseisen vähennyksen vaikutusta ja käsitellä muita henkilöstöön liittyviä asioita komissio ehdottaa henkilöstösääntöihin seuraavia muutoksia:

2.

Komission ehdotuksessa arvioidaan, että uudistuksella on kaudella 2013–2020 seuraavat taloudelliset vaikutukset:

3.

Lisäksi odotetaan, että eläkemenoista kertyy säästöjä pitkällä aikavälillä (3) noin 1 000 miljoonaa euroa vuodessa.

4.

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että komission ehdotuksen vaikutusta ei pitäisi mitata ainoastaan sen perusteella, että henkilöstö vähenee 5 prosentilla ja henkilöstösääntömuutokset pannaan täytäntöön, vaan vaikutuksen arvioinnissa olisi myös otettava huomioon ehdotuksessa ennustetun taloudellisen kokonaistavoitteen saavuttaminen.

5.

Suunniteltu 5 prosentin henkilöstöleikkaus riippuu siitä, miten talousarviomäärärahat päätetään jakaa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Henkilöstöleikkaus on kuitenkin yksi niistä keskeisistä tekijöistä, joilla edistetään taloudellisen säästötavoitteen saavuttamista. Suunnitellut henkilöstöä ja varainkäyttöä koskevat säästöt turvataan parhaiten siten, että kukin toimielin vähentää henkilöstöään 5 prosentilla.

6.

Toimielinten on otettava suunnitellut työvoimavähennykset huomioon EU:n toiminnan suunnittelussa ja henkilöstövarojensa hallinnoinnissa. Lisäksi niiden on varmistettava asianmukainen priorisointi erityisesti silloin, kun päätetään EU:n politiikasta ja menoista seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten.

7.

Ehdotuksessa ei käsitellä henkilöstöhallintoon liittyviä seikkoja (koulutusta, suoritusten arviointia, ylentämistä ja palkkaluokitusta) tapoina parantaa EU:n henkilöstön kokonaistuottavuutta.

8.

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että ehdotus yksinään ei johtaisi henkilöstömäärän vähentämiseen 5 prosentilla ja vastaaviin taloudellisiin säästöihin. Henkilöstösääntöehdotuksen 6 artiklassa viitataan nimenomaisesti velvoitteisiin, jotka on esitetty monivuotisessa rahoituskehyksessä ja sen täytäntöönpanomääräykset sisältävässä toimielinten välisessä sopimuksessa (4). Tilintarkastustuomioistuin muistuttaa, että EU:n virkamieskunnan koko on määritettävä vuotuisen talousarviomenettelyn aikana ja menettelyyn liittyvissä päätöksissä on otettava huomioon komission ehdotuksen tavoitteet.

9.

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että toimielimet raportoivat vuosittain toimenpiteistä, jotka ne ovat toteuttaneet saavuttaakseen suunnitellut tavoitteet vähentää henkilöstöä 5 prosentilla. Tavoite saavutettaisiin siten, että tiettyä määrää palveluksesta poistuvasta henkilöstöstä, toisin sanoen eläkkeelle jääviä tai sopimuksen päättymisen vuoksi lähteviä henkilöitä, ei korvattaisi uusilla. Toimielinten selvityksissä olisi osoitettava, että kulujen vähentämistä ei kierretä esimerkiksi turvautumalla ulkopuolisiin palveluntarjoajiin, koska tämäntyyppistä henkilöstöä ei oteta henkilöstömäärässä huomioon.

10.

Nykyinen EU:n virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden mukauttamismenetelmä perustuu kahdeksan jäsenvaltion virkamiesten palkkojen reaalimuutoksiin. Uudessa ehdotetussa menetelmässä mukautukset perustuvat kaikkien jäsenvaltioiden virkamiesten bruttopalkkojen nimellismuutoksiin; menetelmässä ei oteta huomioon verotuksen vaikutusta tai muita palkasta tehtäviä pidätyksiä. Muutos saattaa johtaa yksinkertaisempaan ja nopeampaan mukautusten määritysmenetelmään. Lainsäätäjän on kuitenkin harkittava huolella muutoksen taloudellista nettovaikutusta.

11.

Komissio ehdottaa, että otetaan käyttöön automaattinen poikkeuslauseke, jonka mukaan palkkojen ja eläkkeiden mukauttamista ylöspäin lykätään osittain vuodella. Näin ollen nykysäännösten mukainen enintään vuoden viive pidentyisi vielä vuodella (5), jos kaikkien poikkeuslausekkeen soveltamisedellytysten täyttymisestä saadaan vahvistus (6). Jos mukautus viivästyy, EU:n henkilöstön palkat ja eläkkeet ovat vähemmässä määrin rinnasteisia jäsenvaltioiden julkishallinnon palkkojen ja eläkkeiden kanssa. Kyseiset mukautukset olisi ihanteellista toteuttaa mahdollisimman pian siitä hetkestä, kun muutoksiin johtavat olosuhteet toteutuvat.

12.

Ehdotuksella otetaan käyttöön uusi sihteerien ja virkailijoiden henkilöstöluokka ”AST/SC” olemassa olevien hallintovirkamiesten (AD) ja hallintoavustajien (AST) tehtäväryhmien lisäksi. AST/SC-aloituspalkkaluokille ehdotettu palkkataso tekee joissakin tapauksissa vaikeaksi rekrytoida sellaista henkilöstöä, jolla olisi toimielinten työn luonteen vaatima kielitaito, ja lisäksi se vaikeuttaa maantieteellisen tasapainon ylläpitoa.

13.

Komissio ehdottaa, että AST-tehtäväryhmän urarakennetta muutetaan siten, että kaksi korkeinta palkkaluokkaa varataan toimihenkilöille, joiden vastuulla on merkittäviä tehtäviä. Tulevaisuudessa toimielimissä on ”vanhempia hallintoavustajia” (AST 10 ja AST 11) ja ”hallintoavustajia” (AST 1–AST 9). Komission ehdottamia siirtymäsäännöksiä sovellettaisiin 31. joulukuuta 2012 palveluksessa olevaan henkilöstöön. Tämä voi tuoda mukanaan eriarvoiseen kohteluun (7) liittyviä ongelmia niiden hallintoavustajien tapauksessa, jotka on otettu palvelukseen henkilöstösääntöjen vuonna 2004 toteutetun uudistuksen jälkeen.

14.

Ehdotus joustavaa työaikaa koskevista järjestelyistä koskee koko henkilöstöä lukuun ottamatta yksikönpäälliköiksi, johtajiksi ja pääjohtajiksi nimitettyjä toimihenkilöitä. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa harkitsemaan, olisiko johtohenkilöstöön asianmukaista soveltaa vastaavanlaisia järjestelyjä, kun otetaan huomioon yhtäältä sitoutuminen, jota johtohenkilöstöltä voidaan kohtuudella odottaa, ja toisaalta toimielinten tarve hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla koko henkilöstöään ja myös niitä toimihenkilöitä, jotka haluavat huolehtia sekä työhön että vanhemmuuteen liittyvistä velvoitteistaan.

15.

Tilintarkastustuomioistuin suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio ehdottaa, että tuomioistuimen olisi läpinäkyvyyden takaamiseksi perustettava rekisteri kaikkien toimielinten täytäntöönpanosäännöistä ja että komission olisi raportoitava kolmen vuoden välein säännöistä, jotka kukin toimielin on antanut henkilöstösääntöjen soveltamiseksi. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio ehdottaa ennalta kuulemiseen perustuvaa menettelyä, jotta vältytään tapauksilta, joissa toimielinten välisten täytäntöönpanosääntöjen eroavaisuuksien vuoksi henkilöstöä kohdeltaisiin eriarvoisella tavalla.

16.

Olisi pohdittava huolella komission ehdotusta korjata pitkäaikainen ja merkittävä maantieteellinen epätasapaino tapauksissa, joissa kansallisuudet ovat aliedustettuina maansa väestön suhteelliseen kokoon nähden. Tällaisissa järjestelyissä olisi noudatettava EU:n kansalaisten tasa-arvoisuuden periaatetta sekä periaatetta, jonka mukaan virkoja ei varata jonkun tietyn jäsenvaltion kansalaisille.

17.

Komissio ehdottaa, että muuhun unionin henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa otetaan virastoja varten käyttöön uusi väliaikaisen henkilöstön ryhmä. Kyseiset toimihenkilöt otettaisiin palvelukseen määräajaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi palvelukseen otettu henkilöstö nauttisi tosiasiassa lähes kaikilta osin samanlaisesta asemasta kuin virkamiehet. Ei ole kuitenkaan olemassa säännöksiä, joiden avulla varmistettaisiin, että tällaisen henkilöstön valinta tapahtuisi samojen periaatteiden ja standardien mukaan ja yhtä kurinalaisesti kuin virkamiesten valinta.

18.

Tilintarkastustuomioistuin muistuttaa, että OLAFin tutkimusten tehokkuuden turvaamisen ja perusoikeuksien suojaamisen välille on löydettävä tasapaino. Olisi selvennettävä, että henkilöstösääntöjen 90 a artiklassa mainittu henkilöstösäännöissä tarkoitetun henkilön ”vastaisen toimenpiteen” käsite pitää sisällään kaikki OLAFin tutkimuksiin sisältyvät toimet, joiden vuoksi henkilöstön edut tai perusoikeudet eivät toteudu tosiasiallisesti erityisesti tapauksissa, joissa OLAF on laatinut lopullisen raporttinsa ja/tai toimittanut tietoja kansallisille oikeusviranomaisille. Lisäksi käytännön kokemus on osoittanut, että nykyiset säännökset (8) eivät ole riittävän tarkkoja, jotta vältyttäisiin OLAFin roolia koskevalta epätietoisuudelta, kun kyseessä on vakava virhe, joka ei vaikuta EU:n taloudellisiin etuihin.

19.

Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistosta (EPSO) (9) on heti sen perustamisen jälkeen tullut keskeinen yhteydenottopiste niille EU:n kansalaisille, jotka haluavat työskennellä Euroopan toimielimissä. EPSOn järjestämiä kilpailuja koskevat nykysäännöt ovat henkilöstösääntöissä (10) varsin alkeelliset. Säännöt otettiin käyttöön vuonna 2004. Huomattava määrä oikeuskäytäntöä on sittemmin selkeyttänyt valintaprosessin tärkeitä periaatteita, kuten valintalautakuntien asemaa tai kielten käyttöä. Komission olisi läpinäkyvyyden varmistamiseksi harkittava tarvittavien muutosehdotusten tekemistä, jotta kyseiset selvennykset otettaisiin huomioon henkilöstösääntöjen asianomaisissa säännöksissä.

20.

Henkilöstösäännöt ja muuhun unionin henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot ovat vuosien saatossa tulleet yhä monimutkaisemmiksi. Komission olisi tutkittava yhdessä muiden asianomaisten toimielinten kanssa, millä eri tavoin niitä voitaisiin yksinkertaistaa ja samalla lisätä varainhoidon asianmukaisuutta. Selvityksen yhteydessä olisi myös tutkittava muiden kansainvälisten järjestöjen ja henkilöstösääntöjen ulkopuolelle jäävien EU:n toimielinten ja virastojen sääntöjä.

21.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 336 artikla on edelleen toimielinten ja niiden henkilöstön välisen suhteen sääntelyn perusta, mutta SEUT-sopimukseen äskettäin lisätyssä 298 artiklassa EU:n lainsäätäjää vaaditaan kuitenkin antamaan säännökset avointa, tehokasta ja riippumatonta eurooppalaista hallintoa varten. Nämä säännökset täydentäisivät henkilöstösääntöjä hyödyllisellä tavalla. Komission olisi pohdittava sellaisten säännösten ehdottamista, joiden avulla parannettaisiin kansalaisten ja SEUT-sopimuksen 298 artiklan mukaisen eurooppalaisen hallinnon välistä suhdetta. Tämä tapahtuisi esim. selvittämällä, miten toimielimet varmistavat, että niiden henkilöstö kohtelee kansalaisia tasapuolisesti, tai miten toimielimet toimivat väitetyissä eturistiriitatilanteissa.