This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52011XG1220(06)
Council conclusions on a benchmark for learning mobility
Neuvoston päätelmät oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevasta vertailuarvosta
Neuvoston päätelmät oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevasta vertailuarvosta
EUVL C 372, 20.12.2011, p. 31–35
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
20.12.2011 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 372/31 |
Neuvoston päätelmät oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevasta vertailuarvosta
2011/C 372/08
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,
OTTAEN HUOMIOON
— |
liikkuvuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta 14. joulukuuta 2000 annetun neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman (1), |
— |
opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä 10. heinäkuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (2), |
— |
koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä – Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja – 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (3), |
— |
Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden edistymisen seurantaan tarkoitettujen indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaisesta luettelosta 25. toukokuuta 2007 annetut neuvoston päätelmät (4), |
— |
nuorten vapaaehtoisten liikkuvuudesta Euroopan unionissa 20. marraskuuta 2008 annetun neuvoston suosituksen (5), |
— |
nuorten liikkuvuudesta 21. marraskuuta 2008 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät (6), |
— |
eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät (7), |
— |
nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018) 27. marraskuuta 2009 annetun neuvoston päätöslauselman (8), |
— |
Eurooppa 2020:stä 16. maaliskuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät (9), |
— |
ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön painopisteistä vuosiksi 2011–2020 18. marraskuuta 2010 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät (10), |
— |
Nuoret liikkeellä -aloitteesta – nuorten haasteita koskeva yhdennetty lähestymistapa – 19. marraskuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät (11), |
— |
koulutuksen asemasta Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa 14. helmikuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät (12), |
— |
Nuoret liikkeellä – nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistämisestä 28. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen (13), |
— |
nuorison osallistumisen ja liikkuvuuden itäisestä ulottuvuudesta 28. marraskuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät, |
— |
Elinikäisen oppimisen ohjelman väliarvioinnista Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 7. heinäkuuta 2011 annetun komission kertomuksen (14). |
JA OTTAEN HUOMIOON
oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta Sopotissa 17.–19. lokakuuta 2011 pidetyn puheenjohtajavaltion konferenssin tulokset;
PALAUTTAEN MIELIIN, ETTÄ
oppimiseen liittyvää liikkuvuutta pidetään yleisesti eräänä nuorten työllistyvyyttä edistävänä osatekijänä, koska se kartuttaa keskeisiä taitoja ja kykyjä, erityisesti kielitaitoa ja kulttuurienvälistä ymmärtämystä mutta myös sosiaalisia ja kansalaistaitoja, yrittäjyyttä, ongelmienratkaisutaitoa ja luovuutta yleensä. Sen lisäksi, että oppimiseen liittyvä liikkuvuus antaa arvokasta kokemusta asianomaisille henkilöille, se voi auttaa parantamaan yleisesti koulutuksen laatua erityisesti oppilaitosten tiiviimmän yhteistyön kautta. Oppimiseen liittyvä liikkuvuus auttaa lisäksi vahvistamaan eurooppalaisen identiteetin ja kansalaisuuden tunnetta.
Näistä syistä mahdollisimman laajojen liikkumismahdollisuuksien tarjoaminen kaikille, mukaan lukien muita heikommassa asemassa olevat ryhmät, ja jäljellä olevien liikkuvuuden esteiden vähentäminen ovat koulutuksen alalla EU:n politiikan tärkeimpiä strategisia tavoitteita.
PANEE MERKILLE
— |
neuvoston vuoden 2006 liikkuvuutta koskevan eurooppalaisen laatuperuskirjan mukaisesti komissiolle esittämän pyynnön parantaa tai kehittää tiiviissä yhteistyössä asianomaisten viranomaisten kanssa sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastotietoja koulutukseen liittyvästä liikkuvuudesta (15), |
— |
korkean tason asiantuntijafoorumin kesäkuussa 2008 liikkuvuudesta antaman raportin ja siihen sisältyvän ehdotuksen, että oppimiseen liittyvän liikkuvuuden tulisi olla mahdollisuus, joka on tarjolla kaikille nuorille Euroopassa, |
— |
Bolognan prosessin mukaisesti Leuvenissä/Louvain-la-Neuvessä huhtikuussa 2009 vahvistetun tavoitteen oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta korkea-asteen koulutuksessa, |
— |
heinäkuussa 2009 annetun komission vihreän kirjan nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistämisestä (16), |
— |
joulukuussa 2010 annetun Bruggen julkilausuman ja ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön painopisteistä vuosiksi 2011–2020 18. marraskuuta 2010 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät (17), joiden mukaan eurooppalaisten ammatillisten koulutusjärjestelmien olisi tarjottava vuoteen 2020 mennessä huomattavasti enemmän tilaisuuksia kansainväliseen liikkuvuuteen, |
— |
koulutusta koskevien vertailuarvojen kehittämisestä työllistyvyyttä varten ja oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta 24. toukokuuta 2011 esitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (18), |
— |
kielitaidosta liikkuvuuden edistäjänä 28. ja 29. marraskuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät. |
TOTEAA SEURAAVAA:
— |
Oppimiseen liittyvä liikkuvuus edistää nuorten sekä henkilökohtaista että ammatillista kehitystä ja parantaa työllistyvyyttä ja kilpailukykyä, mikä on osoitettu paitsi koulutus- ja nuorisoalan EU:n ohjelmissa myös useissa oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevissa kansainvälisissä laatututkimuksissa. |
— |
Oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskeva EU:n vertailuarvo (19) siihen liittyvin asiaankuuluvin indikaattorein (20) voisi auttaa kannustamaan ja seuraamaan jäsenvaltioiden edistymistä jo sovitun (21) liikkuvuuden lisäämistavoitteen saavuttamisessa sekä määrittämään esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja tukemaan vertaisoppimista koskevien aloitteiden kehittämistä. |
— |
Käytettävissä olevien resurssien puitteissa olisi kerättävä tietoja, joiden pohjalta voitaisiin mitata edistymistä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevaan EU:n vertailuarvoon nähden. |
— |
Erilaisten opetusympäristöjen huomioon ottamiseksi vertailuarvossa olisi erotettava kaksi pääalaa: korkea-asteen koulutus ja ammatillinen peruskoulutus. |
— |
Vertailuarvoon on myös tärkeää liittää indikaattori, joka kattaa kaikki oppimiseen liittyvät nuorten liikkuvuuden muodot sekä virallisissa että epävirallisissa puitteissa tapahtuvan liikkuvuuden osalta. |
KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA,
ottaen kuitenkin huomioon jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet,
1) |
nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistämisestä 28. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen eri kohtien mukaisesti hyväksymään sekä kansallisella että Euroopan tasolla toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja saavuttamaan liitteessä esitetty EU:n vertailuarvo; |
2) |
parantamaan – käytettävissä olevien lähteiden ja välineiden avulla ja mahdollisimman vähin hallinnollisin rasittein ja kustannuksin – tietojen keruuta oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta korkea-asteen koulutuksen kaikkien koulutustasojen, ammatillisen peruskoulutuksen ja nuorten yleisen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden puitteissa, jotta saavutettua edistystä voidaan mitata liitteessä esitettyyn EU:n vertailuarvoon ja indikaattoriin nähden; |
3) |
edistämään oppimiseen liittyvän liikkuvuuden ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi laadittujen EU:n ohjelmien ja välineiden – kuten Europass, Youthpass, eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF), eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECTS) sekä ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) – täytäntöönpanoa ja käyttöä. |
PYYTÄÄ KOMISSIOTA
1) |
työskentelemään jäsenvaltioiden kanssa ja tukemaan niitä erityisesti Eurostatin avulla asiaankuuluvien indikaattorien ja tilastojen saatavuuden parantamiseksi vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella. Samalla olisi hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla saatavilla olevia tilastotietoja ja kotitaloustutkimuksia hallinnollisten rasitteiden ja kustannusten vähentämiseksi; |
2) |
tarkastelemaan, erityisesti säännöllisin tilannekatsauksin, missä määrin ”ET 2020” -puitteissa asetettuihin liikkuvuustavoitteisiin on päästy; |
3) |
raportoimaan neuvostolle vuoden 2015 loppuun mennessä liitteessä esitetyn oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevan EU:n vertailuarvon uudelleentarkastelua ja tarvittaessa tarkistamista varten. |
JA KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA KOMISSION TUELLA
1) |
seuraamaan edistymistä ja tehokkuutta rajat ylittävään oppimiseen liittyvän liikkuvuuden alalla sekä kansallisella että Euroopan tasolla, mukaan lukien keräämällä laadullisia tietoja hyviä käytäntöjä koskevista esimerkeistä näyttöön perustuvan toimintapolitiikan perustaksi; |
2) |
mitä tulee oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen korkea-asteen koulutuksessa, parantamaan – käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja pyrkien tiiviiseen synergiaan Bolognan prosessin kanssa – tietojen keruuta hallinnollisista ja muista lähteistä opiskelijoiden liikkuvuudesta kaikilla koulutustasoilla (opintosuoritusten ja tutkintojen liikkuvuus mukaan lukien), erityisesti valmistumisajankohtana, edistymisen mittaamiseksi liitteessä (I osan 1. kohta) esitettyyn liikkuvuuden vertailuarvoon nähden; |
3) |
mitä tulee oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ammatillisessa peruskoulutuksessa, hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla saatavilla olevia kotitaloustutkimuksia sellaisten oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevien tietojen keräämiseksi, joita tarvitaan liitteessä (I osan 2. kohta) esitetyn vertailuarvon tueksi; |
4) |
mitä tulee nuorten yleiseen oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen, hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla saatavilla olevia kotitaloustutkimuksia sellaisten tietojen keräämiseksi, joiden pohjalta voidaan kehittää kaikkea viralliseen ja epäviralliseen oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskeva indikaattori, joka kattaa myös epäviralliseen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden eri muodot; indikaattori on tarpeen nuorisoalan EU:n indikaattorien kokoelman täydentämiseksi (22) ja jotta oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevaan vertailuarvoon voitaisiin mahdollisesti myöhemmin sisällyttää nuorten yleinen liikkuvuus (liitteen II osa); |
5) |
selvittämään, voitaisiinko saatavilla olevia kaikkien koulutustasojen opettajia koskevia tutkimuksia käyttää hyväksi opettajien liikkuvuutta koskevien indikaattorien kehittämisessä, jotta oppimiseen liittyvään liikkuvuutta koskevaan vertailuarvoon voitaisiin mahdollisesti myöhemmin sisällyttää opettajien liikkuvuus (23). |
(1) EYVL C 371, 23.12.2000, s. 4.
(2) EYVL L 215, 9.8.2001, s. 30.
(3) EUVL L 394, 30.12.2006, s. 5.
(4) EUVL C 311, 21.12.2007, s. 13.
(5) EUVL C 319, 13.12.2008, s. 8.
(6) EUVL C 320, 16.12.2008, s. 6.
(7) EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.
(8) EUVL C 311, 19.12.2009, s. 1.
(9) Asiak. 7586/10.
(10) EUVL C 324, 1.12.2010, s. 5.
(11) EUVL C 326, 3.12.2010, s. 9.
(12) EUVL C 70, 4.3.2011, s. 1.
(13) EUVL C 199, 7.7.2011, s. 1.
(14) Asiak. 12668/11.
(15) Katso alaviite 3.
(16) Ks. alaviite 10.
(17) EUVL C 324, 1.12.2010, s. 5.
(18) Asiak. 10697/11 – SEK(2011) 670 lopullinen.
(19) Kuten vuonna 2009 hyväksytyissä eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa todetaan, kyseessä on keskimääräisen eurooppalaisen suoritustason viitearvo, jota ei pitäisi nähdä konkreettisena tavoitteena, joka yksittäisten maiden olisi saavutettava, vaan pikemminkin yhteisenä tavoitteena, jonka saavuttamiseen jäsenvaltioita kehotetaan osallistumaan (EUVL C 119, 28.5.2009, s. 7).
(20) Laaditaan Euroopan tilastojärjestelmän puitteissa.
(21) Ks. nuorten liikkuvuudesta marraskuussa 2008 annetut neuvoston päätelmät (Ks. alaviite 6).
(22) Asiak. 8320/11 – SEK(2011) 401 lopullinen.
(23) Vuonna 2009 hyväksyttyjen eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden mukaisesti (Ks. alaviite 7).
LIITE
KESKIMÄÄRÄISEN EUROOPPALAISEN SUORITUSTASON VIITEARVO
(”EU:n vertailuarvo”)
OPPIMISEEN LIITTYVÄN LIIKKUVUUDEN ALALLA
Edistyksen seuraamiseksi ja haasteiden tunnistamiseksi sekä osana näyttöön perustuvaa toimintapolitiikkaa jäsenvaltiot olivat vuonna 2009 yhtä mieltä siitä, että keskimääräisen eurooppalaisen suoritustason viitearvoilla (”EU:n vertailuarvot”) olisi tuettava jäsenvaltioiden eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista 12. toukokuuta 2009 hyväksymissä neuvoston päätelmissä esitettyjä tavoitteita (1). Tällöin päästiin yhteisymmärrykseen viidestä EU:n vertailuarvosta ja siitä, että komissiota pyydetään esittämään ehdotuksia uusista vertailuarvoista, joista yksi koskisi oppimiseen liittyvää liikkuvuutta.
Jäsenvaltiot, jotka ovat tarkastelleet 24. toukokuuta 2011 annetussa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (2) esitettyjä ehdotuksia, ovat myös tässä vaiheessa yhtä mieltä seuraavasta oppimiseen liittyvän liikkuvuuden vertailuarvosta, jossa erotetaan kaksi pääalaa: korkea-asteen koulutus ja ammatillinen peruskoulutus.
Oppimiseen liittyvää liikkuvuutta jäljempänä esitetyillä kahdella alalla koskeva EU:n vertailuarvo täydentää jo toukokuussa 2009 hyväksyttyjä vertailuarvoja. Vertailuarvojen olisi perustuttava yksinomaan vertailukelpoisiin tietoihin ja niissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet. Niitä ei pitäisi nähdä konkreettisina tavoitteina, jotka yksittäisten maiden olisi saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltioita pyydetään pikemminkin pohtimaan, miten ja missä määrin ne voivat kansallisin toimin vaikuttaa jäljempänä esitettyjä aloja koskevan EU:n vertailuarvon yhteiseen aikaansaamiseen kansallisten painopisteiden pohjalta ja vaihtuvat taloudelliset olosuhteet huomioon ottaen.
Tämän lisäksi olisi kehitettävä nuorten yleistä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskeva indikaattori sekä virallista että epävirallista oppimista varten, jotta oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevaan vertailuarvoon voitaisiin mahdollisesti myöhemmin sisällyttää kaikissa puitteissa tapahtuva nuorten oppimiseen liittyvä liikkuvuus.
Oppimiseen liittyvä liikkuvuus määritellään fyysiseksi liikkuvuudeksi ja siinä otetaan huomioon maailmanlaajuinen liikkuvuus.
I OPPIMISEEN LIITTYVÄN LIIKKUVUUDEN VERTAILUARVO
1. Oppimiseen liittyvä liikkuvuus korkea-asteen koulutuksessa
Korkeakouluopiskelijoiden oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen osallistumisen lisäämiseksi:
Vuoteen 2020 mennessä olisi EU:ssa keskimäärin vähintään 20 prosentilla korkeakoulututkinnon suorittaneista oltava takanaan ulkomailla suoritettu korkea-asteen koulutukseen liittyvä opiskelu- tai harjoittelujakso (työharjoittelujaksot mukaan lukien), josta saa vähintään 15 eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS) suorituspistettä tai joka kestää vähintään kolme kuukautta.
Lyhyemmät jaksot voidaan ottaa huomioon arvioitaessa kansallisia liikkuvuuden tasoja edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio hyväksyy ne osana jotakin korkealuokkaista liikkuvuusjärjestelmää ja että ne merkitään erikseen.
Laadun sekä yhdenmukaisuuden varmistamiseksi Bolognan prosessin kanssa jäsenvaltioita ja komissiota pyydetään tekemään yhteistyötä asianomaisten Bologna-foorumien kanssa ECTS-pisteiden lukumäärää ja opintojen vähimmäiskestoa koskevien yhdenmukaisten vaatimusten käyttöönottamiseksi.
Jäsenvaltioita kannustetaan varmistamaan, että ulkomailla suoritetut opintojaksot tunnustetaan kokonaisuudessaan.
2. Oppimiseen liittyvä liikkuvuus ammatillisessa peruskoulutuksessa
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen osallistumisen lisäämiseksi:
Vuoteen 2020 mennessä olisi EU:ssa keskimäärin vähintään kuudella prosentilla 18–34 vuoden ikäisistä ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista oltava takanaan ulkomailla suoritettu ammatilliseen peruskoulutukseen liittyvä opiskelu- tai harjoittelujakso (työharjoittelujaksot mukaan lukien), joka kestää vähintään kaksi viikkoa (3) tai vähemmän, jos siitä on merkintä Europass-kansiossa.
Laadun varmistamiseksi jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään asiaankuuluvia välineitä, kuten Europass, ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaista siirtojärjestelmää (ECVET) ja ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaista viitekehystä (EQAVET).
Vertailuarvoa – mukaan lukien sen määritelmää ja tavoitetasoa – olisi tarvittaessa tarkasteltava uudelleen / tarkistettava vuoden 2015 loppuun mennessä.
II NUORTEN YLEISTÄ OPPIMISEEN LIITTYVÄÄ LIIKKUVUUTTA KOSKEVA INDIKAATTORI
Kyseessä on oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kokonaisvaltaisesti mittaava indikaattori, jolla voidaan kattaa kaikki nuorten ulkomailla hankkimat oppimiskokemukset. Se kattaa kaikenpituisen virallisten koulutusjärjestelmien puitteissa tapahtuvan oppimiseen liittyvän liikkuvuuden kaikilla tasoilla samoin kuin epävirallisissa puitteissa, kuten nuorten vaihto-ohjelmien tai vapaaehtoistyön puitteissa, tapahtuvan oppimiseen liittyvän liikkuvuuden.
(1) Ks. alaviite 7.
(2) Asiak. 10697/11.
(3) = 10 työpäivää.