9.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 359/5

—

Rio de Janeirossa pidetyssä terveyden sosiaalisia taustatekijöitä käsitelleessä maailmankonferenssissa 21. lokakuuta 2011 annetun Rion poliittisen julistuksen terveyden sosiaalisista taustatekijöistä;

—

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 19. syyskuuta 2011 hyväksytyn yleiskokouksen korkean tason kokouksen poliittisen julistuksen ei-tarttuvien tautien ehkäisystä ja valvonnasta (1);

—

tupakoinnin torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen ja suuntaviivat sen täytäntöön panemiseksi;

—

ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevän Euroopan unionin toimintafoorumin vuoden 2011 vuosikertomuksen (2);

—

neuvoston 8. kesäkuuta 2010 antamat päätelmät oikeudenmukaisuudesta ja terveydestä kaikissa politiikoissa: Solidaarinen terveydenhuolto (3);

—

neuvoston 7. joulukuuta 2010 antamat päätelmät ”Innovatiiviset lähestymistavat kroonisiin sairauksiin kansanterveys- ja terveydenhuoltojärjestelmissä” (4);

—

komission tiedonannon Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia (5);

—

neuvoston 1. joulukuuta 2009 antamat päätelmät alkoholista ja terveydestä (6);

—

neuvoston 30. marraskuuta 2009 antaman suosituksen savuttomista ympäristöistä (7);

—

komission 20. lokakuuta 2009 antaman tiedonannon ”Solidaarinen terveydenhuolto: terveyserojen vähentäminen EU:ssa” (8);

—

terveyden sosiaalisia taustatekijöitä käsittelevän WHO:n komission loppuraportin ”Closing the gap in a generation: health equity through action on the social determinants of health”, CSDH (2008);

—

maailman terveyskokouksen päätöslauselman (WHA62.14) terveyden eriarvoisuuden vähentämisestä terveyden sosiaalisia taustatekijöitä koskevalla toiminnalla ja päätöslauselman (WHA61.18) terveyteen liittyvien vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen seurannasta, jotka molemmat muun muassa EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet;

—

WHO:n Euroopan aluekomiteassa 14. syyskuuta 2011 hyväksyn päätöslauselman EUR/RC61/R1: ”The new European policy for health — Health 2020: Vision, values, main directions and approaches”;

—

komission urheilun valkoisen kirjan (9);

—

neuvoston 6. joulukuuta 2007 antamat päätelmät ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskevan eurooppalaisen strategian toteuttamisesta (10);

—

komission valkoisen kirjan ”Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013” (11);

—

komission vihreän kirjan ”Tavoitteena savuton Eurooppa: EU:n toimintavaihtoehdot” (12);

—

neuvoston 30. marraskuuta 2006 antamat päätelmät terveydestä kaikissa politiikoissa (13).

1.

Terveyserojen laajuus EU:ssa on ristiriidassa EU:n keskeisten arvojen kuten solidaarisuuden, oikeudenmukaisuuden ja universaalisuuden kanssa.

2.

Terveyseroilla tarkoitetaan eroja väestön ennenaikaisessa kuolleisuudessa, sairastuvuudessa ja toimintarajoitteisuudessa jäsenvaltioiden välillä ja jäsenvaltioissa sekä EU:n alueiden välillä. Ne johtuvat osittain merkittävimmistä epäterveellisistä elämäntavoista (tupakointi, alkoholiin liittyvät haitat, epäterveellinen ruokavalio ja liikunnan puute), jotka liittyvät usein sosiaalisiin taustatekijöihin (14)  (15).

3.

Terveyseroja on EU:ssa edelleen uuden vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen jälkeen, ja epäsuotuisat taloudelliset olosuhteet ja yhä ikääntyvämmästä väestöstä johtuva demografinen haaste voivat jopa pahentaa jotain niistä.

4.

Huonolla terveydellä on myös inhimillinen vaikutus, ja siitä aiheutuu yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia.

5.

Kansanterveyspolitiikkojen tehostamisessa, varsinkin terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä, olisi suosittava terveystietoisuuden lisäämistä ja terveellisten asenteiden kehittymistä väestön keskuudessa (vähennettävä terveyttä koskevaa ”lukutaidottomuutta” ja kannustettava kansalaisia tekemään terveellisiä valintoja).

6.

Terveyttä kaikissa politiikoissa korostavaa lähestymistapaa keskittymällä oikeudenmukaisuuteen olisi sovellettava erityisillä politiikan aloilla ja sellaisissa yhteensovitetuissa toimissa, joilla on suurin terveysvaikutus siten, että ne auttavat pienentämään sitkeässä olevia terveyseroja. Tähän voisivat sisältyä terveys-, koulutus-, tutkimus-, ympäristö-, maatalous-, talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikat.

7.

Tehostetulla arvioinnilla voidaan auttaa määrittämään se, ovatko strategiat ja politiikat tehokkaita käsiteltäessä terveyden eriarvoisuutta ja väestöryhmien terveystarpeita. Näin sillä voidaan tukea jäsenvaltioita kehittämään ja panemaan täytäntöön tehokkaita kansanterveysstrategioita ja asianmukaista infrastruktuuria.

8.

edistämään strategioita terveyden taustatekijöihin puuttumiseksi toteuttamalla koko väestöä koskevia toimia, joita täydennetään heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvilla toimilla, terveyserojen ja erityisesti sellaisten terveyserojen pienentämiseksi, jotka johtuvat ehkäistävissä olevista epäterveellisistä elämäntavoista;

9.

torjumaan ripeämmin epäterveellisiä elämäntapoja kuten tupakointia, alkoholiin liittyviä haittoja, epäterveellistä ruokavaliota ja liikunnan puutetta, jotka aiheuttavat yhä useammin ei-tarttuvia kroonisia sairauksia kuten syöpää, hengityselinten sairauksia, sydän- ja verisuonitauteja, diabetestä ja mielenterveysongelmia, jotka ovat tunnetusti ennenaikaisen kuolleisuuden, sairastuvuuden ja toimintarajoitteisuuden merkittäviä syitä Euroopan unionissa;

10.

EU:n tason aloitteet, joilla edistetään terveyserojen poistamista puuttumalla elämäntapoihin: EU:n terveysohjelma, terveyden eriarvoisuutta koskeva yhteinen toiminta (oikeudenmukaisuustoiminta) (16) ja sosiaalisia taustatekijöitä ja terveyden eriarvoisuutta käsittelevän EU:n asiantuntijaryhmän toimet;

11.

EU:n strategian jäsenvaltioiden tukemiseksi vähennettäessä alkoholiin liittyviä haittoja merkittävänä askeleena kohti kattavaa lähestymistapaa alkoholiin liittyviin haittoihin puuttumiseksi EU:n ja kansallisella tasolla. Siinä painotetaan sitä, että väestöryhmien väliset terveyserot jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välillä liittyvät muiden tekijöiden lisäksi usein haitalliseen alkoholinkäyttöön (17);

12.

jatkuvat pyrkimykset kansallisella ja EU:n tasolla tupakointiin puuttumiseksi tupakkatuotteita ja tupakan mainontaa koskevalla lainsäädännöllä (18)  (19), jäsenvaltioiden kanssa tehtävän koordinoinnin, valistuskampanjat sekä kansainvälisen yhteistyön. Näin puututaan ennenaikaisen kuolleisuuden, sairastuvuuden ja toimintarajoitteisuuden yhteen merkittävimmistä riskitekijöistä;

13.

edistymisen ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskevan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanossa ja varsinkin tehostetun keskittymisen heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevän Euroopan unionin toimintafoorumin jäsenten painopisteissä, sekä ravitsemusta ja liikuntaa käsittelevän korkean tason työryhmän toimet muun muassa tuotteiden muokkauksen alalla;

14.

aktiivisena ja terveenä ikääntymiseen liittyvän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (20), jonka tarkoituksena on lisätä EU:n kansalaisten terveitä elinvuosia;

15.

seuraavien tapahtumien tulokset:

16.

jatkamaan, tehostamaan ja/tai kehittämään politiikkoja ja toimia, joilla edistetään terveellisiä elämäntapoja ja käsitellään sosiaalisia taustatekijöitä terveyserojen poistamisen edistämiseksi;

17.

suuntaamaan parhaalla mahdollisella tavalla käytettävissä olevat resurssit, erityisesti terveyden edistämisen ja ennalta ehkäisevien toimien osalta;

18.

tukemaan ja jakamaan olemassa olevia parhaita käytäntöjä politiikoista ja toimista, joilla pyritään pienentämään terveyseroja EU:ssa;

19.

noudattamaan neuvoston suositusta savuttomista ympäristöistä;

20.

tukemaan edelleen yhteistä toimintaa (21), jotta terveyskysymykset ja terveyden oikeudenmukaisuuskysymykset otetaan paremmin huomioon politiikoissa ja strategioissa;

21.

ylläpitämään ja tehostamaan tarvittaessa niitä toimia ja politiikkoja, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi terveyserojen pienentämisessä, ja perustamaan tarvittaessa uusia, mukaan lukien terveys- ja käyttäytymisindikaattorien arviointi elintapoihin ja terveyden taustatekijöihin liittyvistä toimista johtuvan edistymisen seuraamiseksi, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen liittyvät toimet, terveellisten valintojen edistäminen;

22.

edistämään ”terveys kaikissa politiikoissa” -lähestymistavan tehokasta täytäntöönpanoa keskittymällä oikeudenmukaisuuteen, jotta kaikkia asiaan kuuluvia aloja kannustettaisiin ja koordinoitaisiin niiden toimiessa osaltaan terveyserojen pienentämiseksi EU:ssa;

23.

tehostamaan yhteistyötä ja hyödyntämään paremmin olemassa olevia verkostoja ja kansanterveyslaitoksia ja niihin liittyviä instituutioita, jotka selvittävät, seuraavat ja tutkivat terveyden taustatekijöiden vaikutuksia tukien näin yllä mainittuja toimenpiteitä;

24.

kehittämään terveyden eriarvoisuuden tarkastelumenettelyjä, jotta politiikkojen ja strategioiden terveyskysymyksiä ja terveyden oikeudenmukaisuuskysymyksiä tarkasteltaisiin tehokkaammin;

25.

tehostamaan ja jatkamaan toimia terveellisten elämäntapojen tukemiseksi:

26.

tutkimaan keinoja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla EU:n rahoitusohjelmia keskittymällä oikeudenmukaisuuteen. Tämä koskee muun muassa koheesio- ja rakennerahastoja, joiden avulla voidaan edistää terveyserojen pienentämistä ja terveyden eriarvoisuuden vähentämistä EU:ssa kaikilla asianmukaisilla tasoilla vaikuttamatta tulevaan rahoituskehykseen;

27.

tehostamaan toimia terveyden edistämiseksi ja terveyserojen pienentämiseksi ja keskittymään terveyseroihin jäsenvaltioiden välillä ja jäsenvaltioissa sekä EU:n eri alueiden ja sosiaalisten ryhmien välillä ja sisällyttämään tämän näkökohdan kertomukseen, joka on määrä julkaista vuonna 2012 komission tiedonannon mukaisesti: ”Solidaarinen terveydenhuolto: terveyserojen vähentäminen EU:ssa”;

28.

tarkastelemaan tarvetta hyödyntää tehokkaammin olemassa olevaa tietoa ja komparatiivisia lisätietoja epäterveellisistä elämäntavoista, terveyden sosiaalisista taustatekijöistä ja ei-tarttuvista kroonisista sairauksista. Tiedot pitäisi saada niistä kestävistä terveyden seurantajärjestelmistä, joita jo on olemassa tai joita voitaisiin perustaa EU:n tasolla;

29.

tukemaan ensisijaisesti terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisemistä koskevien toimien ja politiikkojen kustannustehokkuuden arviointia sekä tulosten levittämistä, jotta saadaan parempaa tietoa ja näyttöä terveyden eriarvoisuutta käsittelevien politiikkojen ja toimien täytäntöönpanoa varten jäsenvaltioissa;

30.

antamaan lisää tukea nykyisille politiikan koordinointimekanismeille ja hyvien käytäntöjen vaihdoille jäsenvaltioiden välillä terveyden eriarvoisuutta koskevissa kysymyksissä esimerkiksi korkealla tasolla kokoontuvan neuvoston kansanterveystyöryhmän, terveyden sosiaalisia taustatekijöitä ja terveyden eriarvoisuutta käsittelevän EU:n asiantuntijaryhmän sekä sosiaalisen suojelun komitean puitteissa komission tiedonannossa ”Solidaarinen terveydenhuolto: terveyserojen vähentäminen EU:ssa” esitetyn mukaisesti, jotta varmistettaisiin mahdollisimman kattava hyödyntäminen ja synergia.