14.11.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 332/1

---

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

EUROOPAN UNIONIN TILINPÄÄTÖS – VARAINHOITOVUOSI 2010

2011/C 332/01

SISÄLLYSLUETTELO

Konsolidoituun tilinpäätökseen liitetty ilmoitus

I OSA:

Euroopan unionin konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot

Tase

Tuotto- ja kululaskelma

Rahavirtalaskelma

Laskelma nettovarojen muutoksista

Tilinpäätöksen liitetiedot

II OSA:

Konsolidoitu selvitys Euroopan unionin talousarvion toteuttamisesta ja sen liitetiedot

Selvitys Euroopan unionin talousarvion toteuttamisesta

Liitetiedot selvitykseen talousarvion toteuttamisesta

KONSOLIDOITUUN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS

Euroopan unionin vuoden 2010 konsolidoitu tilinpäätös on laadittu käyttäen tietoja, jotka toimielimet ja elimet ovat toimittaneet Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 129 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Vakuutan, että tilinpäätös on laadittu kyseisen varainhoitoasetuksen VII osaston säännösten sekä tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Olen saanut kyseisten toimielinten ja elinten tilinpitäjiltä kaikki heidän oikeiksi vakuuttamansa tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan unionin varat ja velat sekä talousarvion toteuttaminen.

Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin Euroopan komission tilinpäätöksen allekirjoituksellani vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan unionin taloudellisesta asemasta.

I   OSA

Euroopan unionin konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot

SISÄLLYSLUETTELO

Tase

Tuotto- ja kululaskelma

Rahavirtalaskelma

Laskelma nettovarojen muutoksista

Tilinpäätöksen liitetiedot:

1.	Tilinpäätöksen keskeiset laatimisperiaatteet

2.	Taseen liitetiedot

3.	Tuotto- ja kululaskelman liitetiedot

4.	Rahavirtalaskelman liitetiedot

5.	Ehdolliset varat ja velat ja muut tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

6.	Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä

7.	Rahoitusriskien hallinta

8.	Lähipiiriä koskevat tiedot

9.	Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

10.	Konsolidoidut yhteisöt

11.	Konsolidoimattomat yhteisöt

TASE

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009 (oikaistu)
PITKÄAIKAISET VARAT:
Aineettomat hyödykkeet	2.1	108	72
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	2.2	4 813	4 859
Pitkäaikaiset sijoitukset	2.3	2 555	2 379
Lainat	2.4	11 640	10 764
Pitkäaikaiset ennakkomaksut	2.5	44 118	41 544
Pitkäaikaiset saamiset	2.6	40	55
		63 274	59 673
LYHYTAIKAISET VARAT:
Vaihto-omaisuus	2.7	91	77
Lyhytaikaiset sijoitukset	2.8	2 331	1 791
Lyhytaikaiset ennakkomaksut	2.9	10 078	9 436
Lyhytaikaiset saamiset	2.10	13 501	8 958
Käteisvarat ja muut rahavarat	2.11	22 063	23 372
		48 064	43 634
VASTAAVAA YHTEENSÄ		111 338	103 307
PITKÄAIKAISET VELAT:
Työsuhde-etuudet	2.12	(37 172)	(37 242)
Pitkäaikaiset varaukset	2.13	(1 317)	(1 469)
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	2.14	(11 445)	(10 559)
Muut pitkäaikaiset velat	2.15	(2 104)	(2 178)
		(52 038)	(51 448)
LYHYTAIKAISET VELAT:
Lyhytaikaiset varaukset	2.16	(214)	(213)
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	2.17	(2 004)	(40)
Muut lyhytaikaiset velat	2.18	(84 529)	(93 884)
		(86 747)	(94 137)
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		(138 785)	(145 585)
NETTOVARAT		(27 447)	(42 278)
Rahastot	2.19	3 484	3 323
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet (1)	2.20	(30 931)	(45 601)
NETTOVARAT		(27 447)	(42 278)
Ks. lisätietoja tiettyjen varainhoitovuotta 2009 koskevien numerotietojen oikaisemisesta liitetiedoista 2.5.2, 2.9.2, 2.10.3 ja 3.4.1.

TUOTTO- JA KULULASKELMA

milj. euroa
	Liitetieto	2010	2009 (oikaistu)
TOIMINNAN TUOTOT
Tuotot omista varoista ja rahoitusosuuksista	3.1	122 328	110 537
Muut toiminnan tuotot	3.2	8 188	7 532
		130 516	118 069
TOIMINNAN KULUT
Hallintokulut	3.3	(8 614)	(8 133)
Toimintakulut	3.4	(103 764)	(102 504)
		(112 378)	(110 637)
TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ		18 138	7 432
Tuotot rahoitustoiminnasta	3.5	1 178	835
Kulut rahoitustoiminnasta	3.6	(661)	(594)
Työsuhde-etuuksiin liittyvän velan muutos	2.12	(1 003)	(683)
Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten nettotappioista	3.7	(420)	(103)
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS		17 232	6 887
Ks. lisätietoja tiettyjen varainhoitovuotta 2009 koskevien numerotietojen oikaisemisesta liitetiedoista 2.5.2, 2.9.2, 2.10.3 ja 3.4.1.

RAHAVIRTALASKELMA

milj. euroa
	Liitetieto	2010	2009 (oikaistu)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		17 232	6 887
Toiminnan rahavirta	4.2
Hankintamenon jaksottaminen		28	22
Poistot		358	448
Sijoitusten arvonalentumistappio (arvonalentumistappion peruuttaminen)		0	(17)
Lainojen (lisäys)/väheneminen		(876)	(7 199)
Pitkäaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen		(2 574)	(12 521)
Pitkäaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen		15	(10)
Vaihto-omaisuuden (lisäys)/väheneminen		(14)	7
Lyhytaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen		(642)	827
Lyhytaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen		(4 543)	2 962
Pitkäaikaisten varausten lisäys/(väheneminen)		(152)	128
Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)		886	7 210
Muiden pitkäaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)		(74)	(48)
Lyhytaikaisten varausten lisäys/(väheneminen)		1	(134)
Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)		1 964	(79)
Muiden lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)		(9 355)	4 207
Edellisen varainhoitovuoden ylijäämä, joka kirjataan tuottona, johon ei liity maksutapahtumaa		(2 254)	(1 796)
Muut transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa		(149)	54
Työsuhde-etuuksiin liittyvän velan lisäys/(väheneminen)		(70)	(313)
Investointien rahavirta	4.3
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden (lisäys)/väheneminen		(374)	(464)
Pitkäaikaisten sijoitusten (lisäys)/väheneminen		(176)	(284)
Lyhytaikaisten sijoitusten (lisäys)/väheneminen		(540)	(239)
NETTORAHAVIRTA		(1 309)	(352)
Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettomääräinen lisäys/(väheneminen)		(1 309)	(352)
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa	2.11	23 372	23 724
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa	2.11	22 063	23 372
Ks. lisätietoja tiettyjen varainhoitovuotta 2009 koskevien numerotietojen oikaisemisesta liitetiedoista 2.5.2, 2.9.2, 2.10.3 ja 3.4.1.

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

milj. euroa
	Rahastot (A)		Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet (B)		Nettovarat = (A) + (B)
	Käyvän arvon rahasto	Muut varat	Kertynyt ylijäämä/(alijäämä)	Varainhoitovuoden taloudellinen tulos
SALDO 31. JOULUKUUTA 2008	41	3 074	(63 225)	12 686	(47 424)
Takuurahaston varojen muutos		196	(196)		0
Käypään arvoon perustuvat muutokset	28				28
Muut (oikaistu)		(1)	28		27
Varainhoitovuoden 2008 taloudellisen tuloksen kohdentaminen		(15)	12 701	(12 686)	0
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2008 tuloksesta			(1 796)		(1 796)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (oikaistu)				6 887	6 887
SALDO 31. JOULUKUUTA 2009 (oikaistu)	69	3 254	(52 488)	6 887	(42 278)
Takuurahaston varojen muutos		273	(273)		0
Käypään arvoon perustuvat muutokset	(130)				(130)
Muut		4	(21)		(17)
Varainhoitovuoden 2009 taloudellisen tuloksen kohdentaminen (oikaistu)		14	6 873	(6 887)	0
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2009 tuloksesta			(2 254)		(2 254)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos				17 232	17 232
SALDO 31. JOULUKUUTA 2010	(61)	3 545	(48 163)	17 232	(27 447)

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

SISÄLLYSLUETTELO

1.	Tilinpäätöksen keskeiset laatimisperiaatteet

2.	Taseen liitetiedot

3.	Tuotto- ja kululaskelman liitetiedot

4.	Rahavirtalaskelman liitetiedot

5.	Ehdolliset varat ja velat ja muut tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

6.	Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä

7.	Rahoitusriskien hallinta

8.	Lähipiiriä koskevat tiedot

9.	Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

10.	Konsolidoidut yhteisöt

11.	Konsolidoimattomat yhteisöt

1.   TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

1.1   OIKEUSPERUSTA JA VARAINHOITOASETUS

Euroopan unionin konsolidoituun tilinpäätökseen sisältyvät Euroopan unioni, Euroopan atomienergiayhteisö ja (selvitystilassa oleva) Euroopan hiili- ja teräsyhteisö. Kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2007 (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1) ja kyseisen asetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002.

Varainhoitoasetuksen 133 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on laatinut vuoden 2010 konsolidoidun tilinpäätöksensä suoriteperusteisena. Kyseiset säännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) ja kansainvälisiin IFRS-standardeihin (International Financial Reporting Standards). Näitä komission tilinpitäjän vahvistamia kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjä on noudatettava kaikissa konsolidoinnin piiriin kuuluvissa EU:n toimielimissä ja elimissä. Tavoitteena on luoda kirjanpitoa, arvostamista sekä tilinpäätöksen laadintaa ja esittämistä koskevat yhdenmukaiset säännöt, jotta voitaisiin varmistaa, että tilinpäätökset laaditaan ja konsolidointi suoritetaan yhdenmukaisella tavalla. Tilinpäätökset laaditaan kalenterivuosittain euromääräisinä.

1.2   TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle. Koska Euroopan unioni on julkisoikeudellinen yhteisö, tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteossa, ja osoittaa, että unioni on hoitanut sille uskottuja varoja vastuullisesti. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti. Varainhoitoasetuksen 124 artiklassa säädetään tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavista periaatteista, jotka ovat

—	toiminnan jatkuvuus

—	varovaisuus

—	kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus

—	tietojen vertailtavuus

—	olennaisuus

—	bruttoperiaate

—	sisältöpainotteisuus

—	suoriteperusteinen kirjanpito.

Konsolidoidun tilinpäätöksen laatiminen edellä mainittujen sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti edellyttää, että johto tekee arvioita, jotka vaikuttavat tiettyjen erien esitettyihin määriin konsolidoidussa taseessa ja konsolidoidussa tuotto- ja kululaskelmassa sekä niihin liittyviin ehdollisia varoja ja velkoja koskeviin tietoihin.

1.3   KONSOLIDOINTI

Konsolidoinnin laajuus

EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen kuuluvat kaikki merkittävät määräysvallassa olevat yhteisöt (toimielimet ja virastot), osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Määräysvallassa olevia yhteisöjä on 43, yhteisyrityksiä viisi ja osakkuusyrityksiä neljä. Konsolidoitujen yhteisöjen täydellinen luettelo on liitetiedossa 10. Vuodesta 2009 konsolidoinnin piiriin on lisätty kolme määräysvallassa olevaa yhteisöä (yksi toimielin ja kaksi toimeenpanovirastoa), yksi osakkuusyritys ja yksi yhteisyritys. Näillä lisäyksillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta konsolidoituun tilinpäätökseen.

Määräysvallassa olevat yhteisöt

Päätös yhteisön sisällyttämisestä konsolidointiin perustuu määräysvallan käsitteeseen. Määräysvallassa olevat yhteisöt ovat yhteisöjä, joissa Euroopan unioni voi suoraan tai välillisesti määrätä taloudellisista ja operatiivisista toimintaperiaatteista hyötyäkseen kyseisten yhteisöjen toiminnasta. Määräysvallan on oltava käytettävissä kaiken aikaa. Määräysvallassa olevat yhteisöt konsolidoidaan kokonaisuudessaan. Konsolidointi alkaa siitä päivästä, jona määräysvalta saadaan, ja loppuu kun määräysvaltaa ei enää ole.

Määräysvallan tavallisimmat osoittajat ovat Euroopan unionissa yhteisön perustaminen perussopimusten tai johdetun oikeuden mukaisesti, yhteisön toiminnan rahoittaminen yleisestä talousarviosta saatavalla rahoituksella, äänioikeudet hallintoelimissä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemät tarkastukset ja Euroopan parlamentin myöntämä vastuuvapaus. On selvää, että kunkin yhteisön osalta on arvioitava erikseen, täyttyykö yksi tai useampi edellä mainittu määräysvallan peruste.

Tämän lähestymistavan mukaisesti EU:n toimielinten (EKP:tä lukuun ottamatta) ja virastojen (entiseen toiseen pilariin kuuluneet virastot pois luettuina) katsotaan olevan Euroopan unionin yksinomaisessa määräysvallassa, ja ne on tämän vuoksi otettu konsolidoinnin piiriin. Myös selvitystilassa olevaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä pidetään määräysvallassa olevana yhteisönä.

Kaikki EU:n määräysvallassa olevien yhteisöjen väliset olennaiset transaktiot ja rahamäärät eliminoidaan. Sen sijaan näiden yhteisöjen välisiin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu.

Yhteisyritykset

Yhteisyritys on sopimukseen perustuva järjestely, jonka mukaisesti Euroopan unioni ja yksi tai useampi osapuoli harjoittavat yhteisessä määräysvallassa olevaa taloudellista toimintaa. Yhteinen määräysvalta on suorituspotentiaalia sisältävää toimintaa koskevan suoran tai välillisen määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen.

Osuuksia yhteisyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen, ja ne kirjataan alun perin hankintamenoon. Euroopan unionin osuus yhteisessä määräysvallassa olevien yritysten voitoista tai tappioista kirjataan EU:n tuotto- ja kululaskelmaan, ja osuus rahastojen muutoksista kirjataan EU:n rahastoihin. Alkuperäinen hankintameno ja kaikki muutokset (myöhemmät rahoitusosuudet, osuus voitoista, tappioista ja rahastojen muutoksista sekä osingot) muodostavat yhteisyrityksen kirjanpitoarvon EU:n tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä.

Euroopan unionin ja sen yhteisessä määräysvallassa olevien yhteisöjen välisiin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu. Yhteisyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet voivat poiketa Euroopan unionin noudattamista periaatteista, vaikka kyseessä ovat samankaltaiset transaktiot ja tapahtumat samankaltaisissa olosuhteissa.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yhteisöjä, joissa Euroopan unionilla on suoraan tai välillisesti huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Vaikutusvalta katsotaan huomattavaksi, jos Euroopan komissiolla on suoraan tai välillisesti vähintään 20 prosenttia äänioikeuksista.

Osuuksia osakkuusyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen, ja ne kirjataan alun perin hankintamenoon. Euroopan unionin osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista kirjataan EU:n tuotto- ja kululaskelmaan, ja osuus rahastojen muutoksista kirjataan EU:n rahastoihin. Alkuperäinen hankintameno ja kaikki muutokset (myöhemmät rahoitusosuudet, osuus voitoista, tappioista ja rahastojen muutoksista sekä osingot) muodostavat osakkuusyrityksen kirjanpitoarvon EU:n tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä. Osakkuusyrityksestä saatu voitonjako vähentää omaisuuserän kirjanpitoarvoa. Euroopan unionin ja sen osakkuusyritysten välisiin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu.

Osakkuusyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet voivat poiketa Euroopan unionin noudattamista periaatteista, vaikka kyseessä ovat samankaltaiset transaktiot ja tapahtumat samankaltaisissa olosuhteissa. Euroopan unioni ei pyri käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa pääomasijoitusrahastoissa, joissa sillä on vähintään 20 prosentin omistusosuus. Näitä rahastoja pidetään myytävissä olevina rahoitusinstrumentteina, joihin ei sovelleta pääomaosuusmenetelmää.

Konsolidoinnin ulkopuoliset yhteisöt, joiden varoja komissio hallinnoi

Euroopan komissio hallinnoi Euroopan unionin henkilöstön sairausvakuutusjärjestelmän, Euroopan kehitysrahaston ja osallistujien takuurahaston varoja niiden puolesta. Näitä yhteisöjä ei kuitenkaan ole konsolidoitu EU:n tilinpäätökseen, koska ne eivät ole EU:n määräysvallassa (kyseisistä määristä on lisätietoja liitetiedossa 11.)

1.4   LAATIMISPERUSTA

1.4.1    Valuuttojen muuntaminen euroiksi

Toiminta- ja raportointivaluutta

Tilinpäätös laaditaan miljoonina euroina, koska euro on Euroopan unionin toiminta- ja raportointivaluutta.

Transaktiot ja saldot

Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin.

Poikkeavia muuntomenetelmiä sovelletaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jotka arvostetaan euroina niiden hankintapäivänä voimassa olleiden euron kurssien mukaan.

Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita valuuttakursseja:

Euron vaihtokurssit

Valuutta	31.12.2010	31.12.2009
BGN	1,9558	1,9558
CZK	25,0610	26,4730
DKK	7,4535	7,4418
EEK	15,6466	15,6466
GBP	0,8607	0,8881
HUF	277,9500	270,4200
LVL	0,7094	0,7093
LTL	3,4528	3,4528
PLN	3,9750	4,1045
RON	4,2620	4,2363
SEK	8,9655	10,2520
CHF	1,2504	1,4836
JPY	108,6500	133,1600
USD	1,3362	1,4406

Ulkomaan rahan määräisten, myytävissä oleviksi luokiteltujen monetaaristen arvopapereiden käyvän arvon muutokset, jotka liittyvät muuntoeroihin, kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Myös sellaiset muuntoerot, jotka liittyvät tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviin ei-monetaarisiin rahoitusvaroihin ja -velkoihin, kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Myytävissä oleviin ei-monetaarisiin rahoitusvaroihin liittyvät muuntoerot kirjataan käyvän arvon rahastoon.

1.4.2    Arvioiden käyttäminen

IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätökseen sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa työsuhde-etuuksiin liittyvät velat, varaukset, vaihto-omaisuuteen ja muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvä taloudellinen riski, siirtosaamiset ja -velat, ehdolliset varat ja velat sekä aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentuminen. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioihin tehtävät muutokset kirjataan kaudella, jonka aikana ne tulevat tietoon.

1.5   TASE

1.5.1    Aineettomat hyödykkeet

Hankitut tietokoneohjelmistojen lisenssit kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Kyseisistä omaisuuseristä tehdään poistot tasapoistomenetelmällä omaisuuserien arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Sisäisesti tuotetut aineettomat hyödykkeet aktivoidaan, kun EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaiset kriteerit täyttyvät. Aktivoitaviin menoihin kuuluvat kaikki välittömät menot, jotka ovat välttämättömiä hyödykkeen luomiseksi, tuottamiseksi ja saattamiseksi valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Tutkimustoimintaan liittyvät menot, aktivointikelvottomat kehitysmenot ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi, kun ne syntyvät.

1.5.2    Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Kaikki aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Alkuperäiseen hankintamenoon sisältyvät kustannukset, jotka voidaan suoraan kohdistaa omaisuuserän hankintaan tai rakentamiseen.

Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä omaisuuseränä ainoastaan silloin, kun on todennäköistä, että Euroopan unioni saa omaisuuserästä tulevaisuudessa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia, ja kun omaisuuserään liittyvät menot voidaan määrittää luotettavasti. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan sinä varainhoitovuotena, jonka aikana ne syntyvät. Koska Euroopan unioni ei ota lainaa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankkimiseksi, kyseisiin hyödykkeisiin ei liity vieraan pääoman kustannuksia.

Maa-alueista ja taideteoksista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan rajoittamaton. Myöskään keskeneräisistä hankinnoista ei tehdä poistoja, koska tällaiset omaisuuserät eivät ole vielä käytettävissä. Muista omaisuuseristä tehdään tasapoistot, jotta niiden jäännösarvo voidaan vähentää arvioituna taloudellisena vaikutusaikana seuraavasti:

Poistoprosentit

Omaisuuserän laji	Tasapoisto prosentteina
Rakennukset	4 %
Laitteistot, koneet ja kalusto	10–25 %
Kalusteet	10–25 %
Kiinteät kalusteet	10–33 %
Ajoneuvot	25 %
Tietokonelaitteet	25 %
Muut aineelliset hyödykkeet	10–33 %

Omaisuuserien luovutuksesta saatavat voitot ja tappiot määritetään vertaamalla luovutustuloa, josta on vähennetty myyntikustannukset, luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kyseiset voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Vuokraus

Aineellisten hyödykkeiden vuokraus luokitellaan rahoitusleasingtoiminnaksi silloin, kun omistamiseen liittyvät riskit ja edut kuuluvat olennaisilta osin Euroopan unionille. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät aktivoidaan leasingsopimuksen syntymisajankohtana joko omaisuuserän käypään arvoon tai leasingmaksujen vähimmäismäärän nykyarvoon sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Kukin leasingmaksu jaetaan velan lyhennykseen ja rahoitusmenoihin, jotta jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet, joista on vähennetty rahoitusmenot, sisällytetään muihin (lyhyt- ja pitkäaikaisiin) velkoihin. Koron osuus rahoituskustannuksista kirjataan kuluksi tuotto- ja kululaskelmaan vuokra-aikana, jotta jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingilla hallussa pidettävistä omaisuuseristä tehdään poistot joko omaisuuserien taloudellisena vaikutusaikana tai leasingsopimuksen voimassaoloaikana sen mukaan kumpi näistä on lyhyempi.

Leasingsopimukset, joissa omistajuuteen liittyvät riskit ja edut säilyvät olennaisilta osin vuokralleantajalla, luokitellaan muiksi leasingsopimuksiksi. Muihin leasingsopimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan tasaerinä leasingsopimuksen voimassaoloaikana.

1.5.3    Muiden kuin rahoitusvarojen arvon alentuminen

Omaisuuseristä, joiden taloudellista vaikutusaikaa ei ole rajoitettu, ei tehdä poistoja vaan niiden arvon alentumista testataan vuosittain. Kyseisten omaisuuserien arvon mahdollinen alentuminen selvitetään aina, kun on viitteitä siitä, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei ole enää kerrytettävissä tapahtumien tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi. Arvonalentumistappioksi kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot, tai omaisuuserän käyttöarvo, sen mukaan kumpi näistä on suurempi.

Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja muutetaan tarvittaessa. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi vastaamaan siihen liittyvää kerrytettävissä olevaa rahamäärää, jos kirjanpitoarvon havaitaan olevan kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi. Jos aiempina vuosina kirjattujen arvonalennusten perusteet eivät enää päde, arvonalentumistappiot peruutetaan vastaavasti.

1.5.4    Sijoitukset

Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisyrityksissä

Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Pääomakustannuksia oikaistaan siten, että ne vastaavat Euroopan unionin osuutta osakkuusyritysten ja yhteisyritysten nettovarojen vähentymisestä tai lisääntymisestä alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, jos arvon alentuminen voidaan osoittaa. Omaisuuserät kirjataan tarvittaessa alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään edellä liitetiedossa 1.5.3 kuvatulla tavalla. Jos arvon alentumiselle ei myöhempänä ajankohtana ole enää perustetta, arvonalentumistappio peruutetaan kirjaamalla omaisuuserä arvonalentumistappiosta puhdistettuun kirjanpitoarvoon.

Sijoitukset riskipääomarahastoissa

Luokittelu ja arvon määrittäminen

Riskipääomarahastoissa olevat sijoitukset luokitellaan myytävissä oleviksi omaisuuseriksi (ks. liitetieto 1.5.5). Tämän vuoksi ne arvostetaan käypään arvoon, ja käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot, muuntoerot mukaan luettuina, kirjataan käyvän arvon rahastoon.

Käypään arvoon liittyvät näkökohdat

Koska riskipääomarahastoihin tehdyillä sijoituksilla ei ole noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla, ne arvostetaan omaisuuserittäin joko hankintamenoon tai osuudenomistajille kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän nettoarvoon (Net Asset Value, NAV) sen mukaan, kumpi näistä arvoista on pienempi. Käyvän arvon määrittämisestä seurauksena olevat realisoitumattomat voitot kirjataan rahastoihin. Realisoitumattomien tappioiden osalta on selvitettävä mahdollinen arvon alentuminen, jotta voidaan määrittää, kirjataanko ne arvonalentumistappioina tuotto- ja kululaskelmaan vai käyvän arvon rahaston muutoksina taseeseen.

1.5.5    Rahoitusvarat

Luokittelu

Euroopan unioni luokittele rahoitusvaransa seuraavasti: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat; lainat ja muut saamiset; eräpäivään asti pidettävät sijoitukset; ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusinstrumenttien luokka määritellään alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana, ja sitä tarkastellaan vuosittain tilinpäätöspäivänä.

i)   Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä sijoitetaan tähän luokkaan, jos se on ensisijaisesti hankittu myytäväksi lyhyellä aikavälillä tai jos Euroopan unioni on nimennyt sen myytäväksi lyhyellä aikavälillä. Myös johdannaiset sijoitetaan tähän luokkaan. Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos ne todennäköisesti realisoidaan kahdentoista kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

ii)   Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Nämä saamiset syntyvät silloin, kun EU antaa velalliselle suoraan rahaa, tavaroita tai palveluita ilman aikomusta käydä saamisella kauppaa. Ne luokitellaan pitkäaikaisiin varoihin lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

iii)   Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä, jotka erääntyvät tiettyyn aikaan ja jotka Euroopan unioni aikoo pitää ja pystyy pitämään eräpäivään asti. Euroopan unionilla ei ollut tähän luokkaan kuuluvia sijoituksia varainhoitovuonna 2010.

iv)   Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisia, ja ne on joko nimetty tähän luokkaan kuuluviksi tai niitä ei ole sijoitettu mihinkään muuhun luokkaan. Ne luokitellaan joko lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin sen mukaan, koska EU aikoo luovuttaa ne. Myös sijoitukset konsolidoinnin ulkopuolisiin yhteisöihin ja muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset, joita ei arvosteta pääomaosuusmenetelmällä (esimerkiksi riskipääomatoimet), luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Sellaiset rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, pidetään eräpäivään saakka tai jotka ovat myytävissä, kirjataan kaupankäyntipäivänä eli päivänä, jona Euroopan unioni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Lainat kirjataan silloin, kun rahavarat siirretään lainanottajille. Rahoitusinstrumentit kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot niille rahoitusvaroille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypä arvo on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä yleensä kauppahinta, eli saadun vastikkeen käypä arvo. Kun myönnetään pitkäaikainen laina, josta ei peritä korkoa tai perittävä korko on markkinakorkoa alhaisempi, lainan käypänä arvona voidaan pitää kaikkien vastaisten rahavirtojen nykyarvoa, joka saadaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat vastaavaan luottoluokkaan kuuluvan vastaavan instrumentin vallitsevalla markkinakorolla.

Lainatuista varoista myönnetyt luotot arvostetaan nimellisarvoon, jona pidetään luoton nimellisarvoa. Tämä johtuu seuraavista syistä:

—

EU:n lainanannon ”markkinaympäristö” poikkeaa selvästi tavanomaisista pääomamarkkinoista, joilla kaupallisia ja valtioiden joukkovelkakirjoja lasketaan liikkeeseen. Koska lainanantajilla on näillä markkinoilla myös vaihtoehtoisia sijoituskohteita, ne on otettu huomioon markkinahinnoissa. Tätä vaihtoehtoisten sijoitusten mahdollisuutta ei kuitenkaan sovelleta EU:hun, koska se ei saa sijoittaa rahaa pääomamarkkinoille. Se voi ainoastaan ottaa lainaa markkinoilta lainatakseen sen edelleen samoilla ehdoilla (esimerkiksi maksutaselainoina) tai markkinakorkoa edullisemmalla korolla (esimerkiksi Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi vuonna 2011). Tämä tarkoittaa sitä, että EU:lla ei ole ottamilleen lainoille vaihtoehtoista lainaus- tai sijoituskohdetta. Tällöin ei ole myöskään vaihtoehtokustannusta eikä vertailuperustaa markkinakorkojen kanssa. EU:n lainaustoiminta muodostaa itse asiassa omat markkinat. Koska vaihtoehtoisia sijoituskohteita ei oteta huomioon, markkinahinta ei vastaa asianmukaisesti EU:n lainatransaktioiden sisältöä. Näin ollen EU:n lainaustoiminnan käypää arvoa ei voida määrittää suhteessa kaupallisiin tai valtioiden joukkovelkakirjoihin.

—	Koska vertailukelpoisia toimivia markkinoita tai vastaavia transaktioita ei ole, Euroopan komission olisi käytettävä perittyä korkoa määrittäessään käypiä arvoja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin, maksutaselainoihin ja muihin vastaaviin liittyvässä lainanannossa.

—

Koska maksutaselainoissa, makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnetyissä lainoissa ja Euratom-lainoissa lainanotto ja lainananto toteutetaan yleensä samoin ehdoin (back-to-back), ne kompensoivat toistensa vaikutuksia. Myönnettyjen lainojen efektiivinen korko on tämän vuoksi sama kuin niiden rahoittamiseksi otettujen lainojen korko. Euroopan unionille koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusinstrumentit poistetaan taseesta, kun Euroopan unionilla ei enää ole oikeutta saada rahavirtaa sijoituksista tai kun kyseinen oikeus on siirretty ja Euroopan unioni on luopunut kaikista olennaisista omistajuuteen liittyvistä riskeistä ja eduista.

Myöhempi arvostaminen

i)

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat kirjataan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Luokkaan ”tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusinstrumentit” kuuluvien erien käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan kaudella, jolla ne syntyvät.

ii)

Lainat ja muut saamiset sekä eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Lainatuista varoista myönnetyissä luotoissa samaa efektiivistä korkoa sovelletaan sekä otto- että antolainaukseen, koska kyseiset lainat ovat luonteeltaan ns. back-to-back -operaatioita, eivätkä otto- ja antolainauksen ehdot ja määrät eroa merkittävästi toisistaan. Euroopan unionille koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

iii)	Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset: EU:lla ei tällä hetkellä ole näitä sijoituksia.

iv)

Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Myytävissä olevien omaisuuserien käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan käyvän arvon rahastoon. Kun myytävissä oleviksi luokitellut omaisuuserät myydään tai niiden arvo alenee, käyvän arvon rahastoon aiemmin merkityt kumulatiiviset käyvän arvon oikaisut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu myytävissä olevien rahoitusvarojen tuottama korko kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saatavat osingot kirjataan silloin, kun unionin oikeus saada maksuja syntyy.

Toimivilla markkinoilla noteerattavien sijoitusten käyvät arvot perustuvat voimassa oleviin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä ei ole toimivia markkinoita tai arvopaperi on noteeraamaton, Euroopan unioni määrittää käyvän arvon arvostusmenetelmien avulla. Näihin menetelmiin kuuluvat muun muassa vertailu toisistaan riippumattomien osapuolten välisiin viimeaikaisiin liiketoimiin ja muihin keskeisiltä osiltaan vastaaviin instrumentteihin, diskontattujen rahavirtojen analysointi, optionhinnoittelumallit sekä muut markkinatoimijoiden yleisesti käyttämät arvostusmenetelmät.

Jos sellaisiin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, tehtyjen sijoitusten käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, nämä sijoitukset arvostetaan hankintamenoon, josta on vähennetty arvonalentumistappiot.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Euroopan unioni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut ja arvonalentumistappiota on syntynyt ainoastaan siinä tapauksessa, että arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena ja että tappion synnyttävällä tapahtumalla (tai tapahtumilla) on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin.

a)   Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittävät omaisuuserät

Jos on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä lainoista ja muista saamisista tai eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjanpitoarvon ja sen alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena (ottamatta huomioon vastaisia, vielä toteutumattomia luottotappioita). Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan ja tappion määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Jos lainan tai eräpäivään asti pidettävän sijoituksen korko on vaihtuva, arvonalentumistappiota määritettäessä diskonttauskorkona käytetään sopimuksen perusteella määräytyvää tarkasteluhetken efektiivistä korkoa. Rahoitusvaroihin kuuluvan vakuudellisen erän arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon laskennassa otetaan huomioon rahavirrat, jotka mahdollisesti saadaan vakuuden realisoinnin seurauksena, vähennettyinä vakuuden haltuunotosta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla riippumatta siitä, onko vakuuden realisointi todennäköistä vai ei. Jos arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

b)   Käypään arvoon taseeseen merkittävät omaisuuserät

Kun on kyse myytävissä oleviksi luokitelluista oman pääoman ehtoisista sijoituksista, arvopaperin käyvän arvon huomattava tai pysyvä (pitkittynyt) alentuminen alle hankintamenon otetaan huomioon määritettäessä sitä, onko arvopaperien arvo alentunut. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta, kumulatiivinen tappio poistetaan rahastoista ja kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Kumulatiivinen tappio lasketaan seuraavien erien erotuksena: hankintameno ja tarkasteluhetken käypä arvo, vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aikaisemmin tuotto- ja kululaskelmaan kirjatuilla arvonalentumistappioilla. Oman pääoman ehtoisten instrumenttien tulosvaikutteisesti kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta tulosvaikutteisesti. Jos myytävissä olevaksi luokitellun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin käypä arvo nousee myöhemmällä kaudella ja jos nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

1.5.6    Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä arvoista on pienempi. Hankintamenoa määritettäessä käytetään FIFO-menetelmää. Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisen tuotannon hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista suoraan kohdistettavissa olevista menoista sekä valmistuksen yleismenoista, jotka perustuvat normaaliin toiminta-asteeseen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvat menot. Jos vaihto-omaisuutta säilytetään luovutettavaksi veloituksetta tai nimellistä veloitusta vastaan, se arvostetaan hankintamenoon tai jälleenhankintahintaan, sen mukaan kumpi näistä arvoista on pienempi. Jälleenhankintahinta on hinta, jonka Euroopan unioni maksaisi hankkiessaan omaisuuserän tilinpäätöspäivänä.

1.5.7    Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko maksetaan takaisin tai käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava Euroopan unionille. Tukikelpoisten kustannusten hyväksyminen ja rahamäärien palauttaminen johtavat avoinna olevan ennakkomaksun määrän vähentämiseen tai poistamiseen kokonaan, ja kyseinen määrä kirjataan kuluksi.

Vuoden lopussa avoinna olevat ennakkomaksut arvostetaan alkuperäisiin maksettuihin määriin, joista on vähennetty seuraavat erät: palautetut määrät, ennakkomaksuja vastaan kuitatut tukikelpoiset menot sekä arvioidut vuoden lopussa ennakkomaksuista vielä kuittaamatta olevat tukikelpoiset menot ja arvonalennukset.

Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella vuoden lopussa ja merkitään taseeseen.

1.5.8    Saamiset

Saamiset kirjataan alkuperäiseen määräänsä, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Saamisten arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei Euroopan unioni pysty perimään kaikkia määriä saamisten alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Lisäksi kirjataan aiempaan kokemukseen perustuva yleinen arvonalentuminen voimassa olevista perintämääräyksistä, joista ei ole siihen mennessä tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Ks. myös jäljempänä liitetieto 1.5.14, joka koskee vuoden lopussa kirjattavien siirtosaamisten käsittelyä.

1.5.9    Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvaroja ja muita rahavaroja pidetään lyhytaikaisina varoina. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa maksettavat talletukset ja muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, jotka erääntyvät enintään kolmen kuukauden kuluessa.

1.5.10    Työsuhde-etuudet

Eläkevastuut

Euroopan unionilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Henkilöstö maksaa palkoistaan kolmasosan etuuksien aiheuttamista arvioiduista kustannuksista, mutta eläkevelkaa vastaavaa määrää ei rahastoida. Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvä taseeseen merkittävä velka on etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo tilinpäätöspäivänä. Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen arvon laskevat vakuutusmatemaatikot soveltamalla ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla järjestelystä maksettavat arvioidut tulevat rahavirrat käyttämällä maksettavien etuuksien kanssa saman valuutan määräisten valtion joukkovelkakirjalainojen korkoja, joiden erääntymisaika vastaa suunnilleen eläkevastuun erääntymisaikaa.

Kokemukseen perustuvista oikaisuista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan, paitsi jos eläkejärjestelyyn tehtävien muutosten edellytyksenä on, että työntekijät pysyvät palveluksessa määrätyn ajan (oikeuden syntymisajanjakso). Tässä tapauksessa takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot jaksotetaan tasapoistomenetelmällä oikeuden syntymisajanjakson aikana.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset sairausetuudet

Euroopan unioni tarjoaa työntekijöilleen terveydenhoitoetuuksia korvaamalla sairauskuluja. Juoksevaa hallintoa varten on perustettu erillinen rahasto. Järjestelmästä hyötyvät nykyiset työntekijät, eläkeläiset, lesket ja heidän edunsaajansa. Muille edunsaajille kuin nykyisille työntekijöille (eläkeläiset, orvot jne.) myönnetyt etuudet luokitellaan ”työsuhteen päättymisen jälkeisiksi etuuksiksi”. Näiden etuuksien luonteen vuoksi tarvitaan vakuutusmatemaattisia laskelmia. Taseeseen merkittävä velka määritetään vastaavin perustein kuin eläkevelvoitteita vastaava velka (ks. edellä).

1.5.11    Varaukset

Varaus kirjataan silloin, kun Euroopan unionilla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois unionista ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Vastaisia toiminnan tappioita varten ei tehdä varauksia. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä. Jos varaukseen liittyy suuri määrä eriä, velvoite arvioidaan painottamalla mahdolliset tulemat niihin liittyvillä todennäköisyyksillä (ns. odotusarvomenetelmä).

1.5.12    Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviksi rahoitusveloiksi tai jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittäviksi rahoitusveloiksi (lainat). Lainoja ovat lainat luottolaitoksilta ja velkakirjalainat. Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, joka on saatu rahamäärä (saadun vastikkeen käypä arvo), josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmässä vaiheessa ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Saadun rahamäärän, josta on vähennetty transaktiomenot, ja lunastusarvon välinen mahdollinen erotus kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan laina-aikana efektiivisen koron menetelmää soveltaen.

Lainat luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Lainatuista varoista myönnetyissä luotoissa efektiivisen koron menetelmää ei olennaisuusseikkojen vuoksi saa soveltaa otto- ja antolainaukseen. Euroopan unionille koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen. Niitä käsitellään kirjanpidossa kuten tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja (ks. liitetieto 1.5.5).

1.5.13    Velat

Huomattava osa Euroopan unionin veloista ei liity tavaroiden tai palvelujen ostamiseen vaan ne ovat maksamattomia maksupyyntöjä tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta EU:n rahoitusta. Ne kirjataan maksupyynnössä esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun maksupyyntö vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden. Tässä vaiheessa maksupyynnöt arvostetaan hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat menot kirjataan, kun Euroopan unioni on vastaanottanut ja hyväksynyt tavara- tai palvelutoimituksen.

1.5.14    Siirtovelat ja -saamiset sekä tulo- ja menoennakot

Euroopan unionin kirjanpitosääntöjen mukaan liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöstä laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä siirtovelat kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Siirtovelkojen määrä lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätös antaa tilanteesta oikean ja riittävän kuvan.

Myös tulot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos EU:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. perussopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöksen merkitään vastaava siirtosaaminen.

Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätökseen siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

1.6   TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.6.1    Tuotot

Muut kuin vaihtoon perustuvat tuotot

Tähän luokkaan kuuluu selvästi suurin osa EU:n tuloista. Luokkaan kuuluvat tulot ovat pääasiassa välittömiä ja välillisiä veroja sekä omiin varoihin kuuluvia määriä. Verojen lisäksi Euroopan unioni voi saada tuloja myös muilta osapuolilta (esim. tullimaksut, sakot ja lahjoitukset).

Alv- ja BKTL-varat

Tulot kirjataan sillä kaudella, jolla Euroopan unioni lähettää jäsenvaltioille pyynnön maksaa niiden rahoitusosuudet. Nämä summat arvostetaan ”pyydettyyn määrään”. Koska alv- ja BKTL-varat perustuvat asianomaista varainhoitovuotta koskeviin arvioihin, niiden määriä voidaan tarkistaa muutosten perusteella siihen saakka, kunnes jäsenvaltiot ilmoittavat lopulliset tiedot. Arvioon tehdyn muutoksen vaikutukset otetaan huomioon määritettäessä sen kauden nettoylijäämää tai -alijäämää, jolla muutos tapahtui.

Perinteiset omat varat

Saamiset ja niihin liittyvät tuotot kirjataan, kun vastaavat A-kirjanpitoon liittyvät kuukausikatsaukset saadaan jäsenvaltioilta (ml. kannetut tullimaksut ja sellaiset erääntyneet määrät, joille on vakuus ja joita ei ole riitautettu). Jäsenvaltioiden keräämät varainhoitovuotta koskevat tulot, joita ei ole vielä maksettu Euroopan unionille, arvioidaan tilinpäätöspäivänä ja merkitään taseeseen siirtosaamiseksi. B-kirjanpitoon liittyvät jäsenvaltioiden toimittamat neljännesvuosikatsaukset (ml. tullimaksut, joita ei ole kannettu ja joilla ei ole vakuutta, sekä vakuudelliset määrät, jotka velallinen on riitauttanut) kirjataan tuotoiksi, joista on vähennetty 25 prosenttia jäsenvaltioiden pidättäminä kantokuluina. Lisäksi tuotto- ja kululaskelmaan kirjataan arvonalennus, joka vastaa perimättä jäävien saamisten määrästä tehtyä arviota.

Sakot

Sakoista saatavat tuotot kirjataan silloin kun komissio on tehnyt päätöksen sakon määräämisestä ja asiasta on virallisesti ilmoitettu vastapuolelle. Jos yrityksen maksukykyä pidetään epävarmana, saamisen arvoa alennetaan kirjanpidossa. Sakkopäätöksen tekemisen jälkeen velallisen on kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta:

—	joko hyväksyttävä päätös ja maksettava sakko määräajassa, jolloin EU kirjaa saamisen lopullisesti perityksi

—	tai oltava hyväksymättä päätöstä ja nostettava kanne EU:n lainsäädännön mukaisesti.

Sakko on kuitenkin aina maksettava kolmen kuukauden määräajassa, koska kanteella ei ole lykkäävää vaikutusta (EU:n perustamissopimuksen 278 artikla). Sakkoa vastaavalle määrälle voidaan tietyissä olosuhteissa komission tilinpitäjän suostumuksella antaa vaihtoehtoisesti pankkitakaus.

Jos velallinen, joka on jo maksanut sakon alustavasti, nostaa kanteen päätöksestä, sakkoa vastaava määrä esitetään ehdollisissa veloissa. Koska velallisen nostamalla kanteella ei kuitenkaan ole lykkäävää vaikutusta EU:n tekemään päätökseen, saatu rahamäärä käytetään saamisen kuittaamiseen. Jos maksun sijaan saadaan vakuus, sakko kirjataan saamiseksi. Jos pidetään mahdollisena, että unionin yleinen tuomioistuin antaa EU:n vastaisen tuomion, kirjataan varaus, joka kattaa kyseisen riskin. Jos alustavan maksun sijaan on saatu vakuus, saamisen määrää pienennetään kirjanpidossa vastaavasti. Euroopan unionin saamat korot, jotka kertyvät pankkitileiltä, joille saadut maksut talletetaan, kirjataan tuotoiksi, ja ehdollisten velkojen määrää korotetaan vastaavasti.

Tavaroiden ja palvelujen vaihdosta saatavat tuotot

Tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatavat tuotot kirjataan silloin, kun niiden omistajuuteen liittyvät riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin ostajalle. Palvelujen tarjoamista koskevaan liiketoimeen liittyviä tuottoja kirjattaessa otetaan huomioon se, missä vaiheessa liiketoimi on tilinpäätöspäivänä.

Korkotuotot ja -kulut

Korkotuotot ja -kulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Tällä menetelmällä lasketaan rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluvan erän jaksotettu hankintameno ja kohdistetaan korkotuotot ja -kulut asianomaiselle kaudelle. Efektiivistä korkokantaa laskiessaan Euroopan unioni arvioi rahavirrat ottamalla huomioon rahoitusinstrumentin kaikki sopimusehdot (kuten mahdollisuuden suorittaa maksu ennen eräpäivää), mutta huomioon ei oteta vastaisia luottotappioita. Laskelmaan sisällytetään kaikki sellaiset sopimuspuolten välillä suoritettavat tai saatavat palkkiot ja korkopisteet, jotka ovat kiinteä osa efektiivistä korkoa, transaktiomenot sekä kaikki muut yli- tai alikurssit.

Siitä alkaen, kun rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai samankaltaisten rahoitusvarojen muodostaman ryhmän kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumistappion johdosta, korkotuotto kirjataan käyttämällä sitä korkokantaa, jota on käytetty vastaisten rahavirtojen diskonttaamiseen arvonalentumistappiota määritettäessä.

Osinkotuotot

Osinkotuotot kirjataan silloin, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

1.6.2    Menot

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun Euroopan unioni vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen hankintamenoon. Muut kuin vaihtoon perustuvat menot ovat tyypillisiä Euroopan unionille, ja ne muodostavat valtaosan unionin menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: saamiset; sopimuksen mukaiset siirrot sekä harkinnanvaraiset avustukset; rahoitusosuudet ja lahjoitukset.

Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus, henkilöstösäännöt tai muu lainsäädäntö) mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.

Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka unioni on velkaa tuensaajille mutta joita ei vielä ole kirjattu, arvioidaan ja merkitään taseeseen siirtoveloiksi.

1.7   EHDOLLISET VARAT JA VELAT

1.7.1    Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on mahdollinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan Euroopan unionin määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä silloin kun se todennäköisesti tuottaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

1.7.2    Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan Euroopan unionin määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois unionista tai (poikkeuksellisissa tapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.

Euroopan komissio soveltaa samoja tilinpäätöksen laatimisperiaatteita kuin Euroopan unioni, ja ne esitetään EU:n konsolidoidun tilipäätöksen liitetiedossa 1.

2.   TASEEN LIITETIEDOT

PITKÄAIKAISET VARAT

2.1   AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

milj. euroa
	Määrä
Kirjanpitoarvo 31.12.2009, brutto	171
Lisäykset	60
Luovutukset	(2)
Muut muutokset	7
Kirjanpitoarvo 31.12.2010, brutto	236
Kertyneet poistot 31.12.2009	(99)
Poistot varainhoitovuoden aikana	(28)
Luovutukset	1
Muut muutokset	(2)
Kertyneet poistot 31.12.2010	(128)
Kirjanpitoarvo 31.12.2010, netto	108
Kirjanpitoarvo 31.12.2009, netto	72

Suurin osa näistä määristä liittyy tietokoneohjelmistoihin.

2.2   AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

milj. euroa
	Maa-alueet ja rakennukset	Koneet ja laitteet	Irtaimisto ja ajoneuvot	Tietokone- laitteet	Muut aineelliset hyödykkeet	Rahoitusleasingsopimukset	Keskeneräiset hankinnat	YHTEENSÄ
Kirjanpitoarvo 31.12.2009, brutto	3 972	460	215	475	182	2 655	231	8 190
Lisäykset	47	44	20	42	15	10	114	292
Luovutukset	(37)	(125)	(30)	(81)	(27)	(1)	—	(301)
Omaisuusluokkien väliset siirrot	(1)	0	0	1	11	0	(10)	1
Muut muutokset	46	113	21	46	33	(1)	—	258
Kirjanpitoarvo 31.12.2010, brutto	4 027	492	226	483	214	2 663	335	8 440
Kertyneet poistot 31.12.2009	(1 742)	(355)	(155)	(359)	(108)	(612)		(3 331)
Poistot varainhoitovuoden aikana	(127)	(37)	(21)	(60)	(17)	(96)		(358)
Palautetut poistot	—	—	—	2	—	—		2
Luovutukset	31	122	27	77	27	0		284
Omaisuusluokkien väliset siirrot	1	1	0	0	(1)	0		1
Muut muutokset	(31)	(113)	(18)	(38)	(25)	0		(225)
Kertyneet poistot 31.12.2010	(1 868)	(382)	(167)	(378)	(124)	(708)		(3 627)
Kirjanpitoarvo 31.12.2010, netto	2 159	110	59	105	90	1 955	335	4 813
Kirjanpitoarvo 31.12.2009, netto	2 230	105	60	116	74	2 043	231	4 859

Rahoitusleasingsopimuksia ja niitä vastaavia sopimuksia koskevat maksamattomat menot esitetään taseessa pitkä- ja lyhytaikaisissa veloissa (ks. myös liitetiedot 2.15 ja 2.18.1). Ne jakautuvat seuraavasti:

RAHOITUSLEASINGSOPIMUKSET

milj. euroa
Erän kuvaus	Kumulatiiviset menot (A)	Vastaisuudessa maksettavat määrät				Arvo yhteensä	Omaisuuseriin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot	Omaisuuserän arvo	Poistot	Kirjanpitoarvo, netto
		Erääntymiseen < 1 vuosi	Erääntymiseen > 1 vuosi	Erääntymiseen > 5 vuotta	Velka yhteensä (B)	A + B	(C)	A + B + C	(E)	= A + B + C + E
Maa-alueet ja rakennukset	843	56	271	1 389	1 716	2 559	61	2 620	(684)	1 936
Muut aineelliset hyödykkeet	22	9	11	1	21	43	0	43	(24)	19
Yhteensä 31.12.2010	865	65	282	1 390	1 737	2 602	61	2 663	(708)	1 955
Yhteensä 31.12.2009	799	59	270	1 466	1 795	2 594	61	2 655	(612)	2 043

2.3.   PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
Osuudet yhteisyrityksissä	2.3.1	138	196
Osuudet osakkuusyrityksissä	2.3.2	354	382
Takuurahasto	2.3.3	1 346	1 240
Myytävissä olevat varat	2.3.4	717	561
Sijoitukset yhteensä		2 555	2 379

Tässä kohdassa on esitetty sijoitukset, joiden tarkoitus on Euroopan unionin toiminnan tukeminen. Kohta sisältää myös takuurahaston nettovarat.

2.3.1.    Osuudet yhteisyrityksissä

milj. euroa
	Galileoyhteisyritys	SESAR	ITER	IMI	FCH	Yhteensä
Määrä 31.12.2009	0	80	35	81	0	196
Rahoitusosuudet	0	41	53	24	64	182
Osuus nettotuloksesta	0	(110)	(76)	(27)	(27)	(240)
Määrä 31.12.2010	0	11	12	78	37	138

Osuuksia yhteisyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen. Seuraavat kirjanpitoarvot on kohdistettu EU:lle käyttäen perusteena sen prosenttilukuna ilmaistuja osuuksia yhteisyrityksissä.

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Pitkäaikaiset varat	176	48
Lyhytaikaiset varat	165	192
Pitkäaikaiset velat	0	0
Lyhytaikaiset velat	(208)	(44)
Tulot	7	72
Menot	(247)	(169)

Selvitystilassa oleva Galileo-yhteisyritys

Galileo-yhteisyritys asetettiin selvitystilaan vuoden 2006 lopussa, ja kyseinen menettely on yhä käynnissä. Tuloja tai menoja ei ollut, koska yhteisyrityksellä ei ollut toimintaa ja se oli edelleen selvitystilamenettelyssä vuonna 2010. Galileo-yhteisyrityksen nettovarat ja näin ollen investoinnin arvo 31.12.2010 (ja 31.12.2009) oli näin 0 euroa. Arvo on laskettu vähentämällä 585 miljoonan euron investoinnista kyseiseen ajankohtaan mennessä kertyneistä tappioista unionille kuuluva 585 miljoonan euron osuus.

SESAR-yhteisyritys

Sesar-yhteisyrityksen tarkoituksena on varmistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudenaikaistaminen ja eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman nopea täytäntöönpano koordinoimalla ja keskittämällä alan tutkimus- ja kehitystoimintaa EU:ssa. Komission omistusosuus SESAR-yhteisyrityksessä oli 78,8 prosenttia (11 miljoonaa euroa) 31.12.2010. Komission (suuntaa antava) rahoitusosuus Sesar-yhteisyrityksessä on enimmillään 700 miljoonaa euroa vuosina 2007–2013.

Fuusioenergia-alan kansainvälinen ITER-organisaatio (ITER)

Fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation toiminnassa ovat mukana Euroopan unioni, Kiina, Intia, Venäjä, Korea, Japani ja Yhdysvallat. ITER perustettiin hallinnoimaan ITER-laitteistoa, kannustamaan ITER-laitteiston käyttämiseen, edistämään yleistä tietämystä fuusioenergiasta ja lisäämään sen hyväksyntää sekä hoitamaan muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n (Euratomin) rahoitusosuus ITER-organisaatiossa toteutetaan Fusion for Energy -yhteisyrityksen kautta. Rahoitusosuuksia on myös jäsenvaltioilla ja Sveitsillä. Kokonaisrahoitusosuutta pidetään oikeudellisesti Euratomin rahoitusosuutena ITER-organisaatiossa, koska jäsenvaltioilla ja Sveitsillä ei ole omistusosuutta ITER-organisaatiossa. Koska EU:lla on oikeudellisesti omistusosuus ITER International -yhteisyrityksessä, komission on esitettävä kyseinen omistus tilinpäätöksessään.

Euratomin omistusosuus ITER-yhteisyrityksessä oli 47,2 prosenttia (12 miljoonaa euroa) 31.12.2010. Euratomin (suuntaa antava) rahoitusosuus ITER-organisaatiossa on yhteensä 7 649 miljoonaa euroa vuosina 2007–2041.

Yhteiset teknologia-aloitteet

Yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa toteutetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ovat EY:n perustamissopimuksen 171 artiklassa tarkoitettuja yhteisyrityksiä, jotka on perustettu Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2010 aikana käynnistettiin kaksi uutta yhteistä teknologia-aloitetta: ENIAC-yhteisyritys ja polttokenno- ja vety-yhteisyritys (Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking, FCH). Vaikka ENIAC on juridisesti yhteisyritys, tilinpäätöksessä sitä on pidettävä osakkuusyrityksenä (minkä vuoksi se on sisällytetty liitetietoon 2.3.2), koska komissiolla on siinä yhteisen määräysvallan sijaan huomattava vaikutusvalta (kuten ARTEMIS- ja Clean Sky -yhteisyrityksissä).

Innovatiiviset lääkkeet -aloite (IMI Joint Technology Initiative on Innovative Medicines)

IMI-yhteisyrityksellä tuetaan kilpailua edeltävän vaiheen lääketutkimusta ja -kehitystä jäsenvaltioissa ja assosioituneissa maissa. Tavoitteena on lisätä tutkimusinvestointeja biolääketieteen alalla sekä edistää pk-yritysten osallistumista yhteisyrityksen toimintaan. Euroopan unionin, jota edustaa komissio, omistusosuus oli 97,4 prosenttia (78 miljoonaa euroa) 31.12.2010. Komission (suuntaa antava) rahoitusosuus voi olla enimmillään miljardi euroa 31.12.2017 mennessä.

Polttokenno- ja vety-yhteisyritys (Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking, FCH).

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteena on yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin voimavaroja tutkimustoimien tukemiseksi. Näin on tarkoitus tehostaa Euroopan tutkimusta yleensä ja nopeuttaa polttokenno- ja vetyteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Euroopan unionin, jota edustaa komissio, omistusosuus oli 99,9 prosenttia (37 miljoonaa euroa) 31.12.2010. EU:n (suuntaa antava) rahoitusosuus voi olla enimmillään 470 miljoonaa euroa 31.12.2017 mennessä.

2.3.2    Osuudet osakkuusyrityksissä

milj. euroa
	EIR	ARTEMIS	Clean Sky	ENIAC	Yhteensä
Määrä 31.12.2009	301	7	74	0	382
Rahoitusosuudet	14	19	101	30	164
Osuus nettoylijäämästä/(alijäämästä)	2	(12)	(161)	(9)	(180)
Muut oman pääoman muutokset	(12)	0	0	0	(12)
Määrä 31.12.2010	305	14	14	21	354

Osuuksia osakkuusyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen. Seuraavat kirjanpitoarvot on kohdistettu EU:lle käyttäen perusteena sen prosenttilukuna ilmaistuja osuuksia osakkuusyrityksissä.

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Varat	447	420
Velat	(93)	(38)
Tulot	25	17
Ylijäämä/(alijäämä)	(180)	(6)

Euroopan investointirahasto (EIR)

Euroopan investointirahasto (EIR) toimii Euroopan unionin rahoituslaitoksena. Se on erikoistunut tarjoamaan riskipääomaa ja takauksia pk-yrityksille. Komissio oli 31.12.2010 mennessä merkinnyt EIR:n osakepääomasta yhteensä 900 miljoonaa euroa (koko osakepääoma oli 3 000 miljoonaa euroa). Merkitty summa on 30 prosenttia EIR koko osakepääomasta. Tästä summasta 2 miljoonaa euroa on varainhoitovuoden 2010 tulosta (voitto). Varainhoitovuodelta 2010 ei maksettu osinkoa. Komissio on maksanut merkitsemästään osuudesta 20 prosenttia. Jäljelle jäävää osuutta, joka on 720 miljoonaa euroa, ei vielä ole vaadittu maksettavaksi.

milj. euroa
EIR	EIR:n pääoma yhteensä	Komission merkitsemä osuus
Osakepääoma yhteensä	3 000	900
Maksettu	(600)	(180)
Maksamista ei ole pyydetty	2 400	720

ARTEMIS-yhteisyritys

Tämä yhteisyritys perustettiin toteuttamaan sulautettuihin tietotekniikkajärjestelmiin liittyvä yhteinen teknologia-aloite yksityissektorin toimijoiden kanssa. Euroopan unionin, jota edustaa komissio, omistusosuus oli 96,7 prosenttia (14 miljoonaa euroa) 31.12.2010. Komission (suuntaa antava) rahoitusosuus voi olla enimmillään 420 miljoonaa euroa.

Clean Sky Joint Undertaking

Tällä yhteisyrityksellä pyritään vauhdittamaan puhtaan lentoliikenneteknologian kehittämistä, validointia ja demonstrointia EU:ssa. Erityisesti tavoitteena on luoda perin pohjin innovatiivinen lentoliikennejärjestelmä ja vähentää lentoliikenteen ympäristövaikutuksia. Euroopan unionin, jota edustaa komissio, omistusosuus oli 64,7 prosenttia (14 miljoonaa euroa) 31.12.2010. Komission (suuntaa antava) rahoitusosuus voi olla tässä hankkeessa enimmillään 800 miljoonaa euroa.

ENIAC-yhteisyritys

ENIAC-yhteisyrityksen tavoite on määrittää yhteisesti sovittu tutkimusstrategia nanoelektroniikan alalla, jotta voidaan asettaa tutkimuksen painopisteet alan keskeisen osaamisen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Näitä tavoitteita toteutetaan yhdistämällä julkisen ja yksityisen sektorin voimavaroja, joilla tuetaan hankemuotoisia tutkimustoimia. Euroopan unionin, jota edustaa komissio, omistusosuus oli 97,8 prosenttia (21 miljoonaa euroa) 31.12.2010. EU:n (suuntaa antava) kokonaissitoumus voi olla enimmillään 450 miljoonaa euroa.

2.3.3    Takuurahasto

Takuurahaston nettovarat

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Myytävissä olevat varat	1 154	1 050
Käteisvarat ja muut rahavarat	193	191
Varat yhteensä	1 347	1 241
Velat yhteensä	(1)	(1)
Nettovarat	1 346	1 240

Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetusta takuurahastosta katetaan lainat, joille EU on myöntänyt takauksen neuvoston päätöksellä. Tällaisiin kuuluvat etenkin Euroopan unionin ulkopuolelle myönnetyt Euroopan investointipankin (EIP) lainat, makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnetyt lainat ja unionin ulkopuolisille maille myönnetyt Euratom-lainat. Takuurahasto on pitkäaikainen väline, jolla katetaan EU:n takaamiin lainoihin liittyvät maksujen laiminlyönnit, minkä takia sitä voidaan pitää pitkäaikaisena sijoituksena. Tästä on osoituksena se, että lähes 85 prosentilla myytävissä olevista omaisuuseristä maturiteetti on 1–10 vuotta. Takuurahastoa rahoitetaan EU:n yleisestä talousarviosta maksettavilla varoilla, joiden määrä on 9 prosenttia toimenpiteiden pääoma-arvosta, rahaston sijoitusten korkotuotoilla ja maksuvelvoitteensa laiminlyöneiltä velallisilta perityillä varoilla, jos rahastosta on suoritettu maksuja takauksen perusteella. Kaikki vuotuiset ylijäämät palautetaan tuloina Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.

Euroopan unionin on tehtävä takuuvaraus unionin ulkopuolisille maille myönnettyjä lainoja varten. Varauksen tarkoituksena on kattaa takuurahaston rahoitustarpeet ja tarvittaessa sellaiset takauksiin perustuvat vaatimukset, joiden määrä ylittää rahastossa käytettävissä olevat varat. Käytännössä varauksella varmistetaan, että nämä määrät voidaan kattaa talousarviosta. Tämä yhteensä 1 746 miljoonan euron varaus vastaa takuurahaston tavoitemäärää, joka on 9 prosenttia lainakannasta 31.12.2010. Takuurahaston nettovarat olivat 1 346 miljoonaa euroa 31.12.2010. Nettovarallisuuden ja varauksen määrän välinen erotus vastaa EU:n talousarviosta rahastoon maksettavaa 400 miljoonan euron määrää. Myytävissä olevien vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien salkusta kirjattiin 30 miljoonan euron arvoiset käyvän arvon muutokset omaan pääomaan vuonna 2010 (16 miljoonaa euroa vuonna 2008).

2.3.4    Myytävissä olevat varat (pitkäaikaiset)

Tähän kohtaan sisältyvät hankitut sijoitukset ja osuudet, joiden tavoitteena on auttaa tuensaajia kehittämään liiketoimintaansa.

Pitkäaikaiset myytävissä olevat varat

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD)	188	157
Riskipääomatoimet	137	132
ETF-käynnistysjärjestelmä	199	154
Euroopan Kaakkois-Euroopparahastoon (EFSE)	102	96
Vihreän kasvun rahasto (Green for Growth Fund, GGF)	20	20
GEEREF	56	—
Progress-mikrorahoitusjärjestely	14	—
Muut sijoitukset	1	2
Yhteensä	717	561

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD)

Pankin hallintoneuvosto hyväksyi toukokuussa 2010 miljardin euron välittömän korotuksen maksettujen osakkeiden enimmäismäärään. Liikkeeseen laskettuihin maksettuihin osakkeisiin liittyvät maksut hoidettiin kohdentamalla uudelleen nettotulot, jotka oli aiemmin osoitettu ylijäämänä muihin tarkoituksiin eli sentyyppisten osakkeiden maksuihin. Lisäksi EBRD:n perussääntöön sisältyy sopimusperusteisia rajoituksia, jotka koskevat mm. omistusosuuksien myyntiä ja joiden mukaan omistusosuus voidaan myydä enintään hankintahintaan ja vain nykyisille osakkeenomistajille. Komission omistusosuus EBRD:ssä arvostetaan tämän vuoksi hankintahintaan, josta on vähennetty mahdolliset arvonalentumiset.

Komissio on merkinnyt EBRD:n 21 miljardin euron kokonaispääomasta 3 prosenttia. Merkitystä pääomasta maksettavaksi vaadittu osuus oli tilinpäätöspäivänä 187 miljoonaa euroa, joka on maksettu kokonaisuudessaan. Jäljellä olevat maksut pääomasta, jota ei ole vaadittu maksettavaksi, ovat 443 miljoonaa euroa.

milj. euroa
EBRD	EBRD:n pääoma yhteensä	Komission merkitsemä osuus
Osakepääoma yhteensä	20 793	630
Maksettu	(6 197)	(187)
Maksamista ei ole pyydetty	14 596	443

Riskipääomatoimilla myönnetään rahoituksenvälittäjille varoja oman pääoman ehtoisten sijoitusten rahoittamiseksi. Euroopan investointipankki hallinnoi näitä toimia, jotka rahoitetaan Euroopan naapuruuspolitiikkaan tarkoitetuista varoista.

ETF-käynnistysjärjestelmä kattaa kasvu- ja työllisyysohjelman sekä EIR:n hallinnoimat MAP- ja CIP-ohjelmat, joilla tuetaan pk-yritysten perustamista ja käynnistysvaiheessa olevien pk-yritysten rahoittamista investoimalla sopiviin erikoistuneisiin pääomasijoitusrahastoihin.

Kohta sisältää myös vaihtuvapääomaisena sijoitusyhtiönä (SICAV) toimivan Euroopan Kaakkois-Euroopparahaston (EFSE). EFSE:n päätavoitteena on edistää Kaakkois-Euroopan talouskehitystä ja vaurastumista tarjoamalla kestävää ja täydentävää kehitysrahoitusta paikallisten rahoituksenvälittäjien kautta.

Vihreän kasvun rahaston (Green for Growth Fund, GGF), joka on entinen Southeast Europe Energy Efficient Fund, yleisenä tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä Kaakkois-Euroopassa tarjoamalla yrityksille ja kotitalouksille rahoitusta sekä suoraan että rahoituslaitosten kanssa solmittavilla kumppanuuksilla.

Energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon (GEEREF) tehtiin uusi 56 miljoonan euron sijoitus. GEEREF on uusi innovatiivinen rahasto, joka tarjoaa globaalia riskipääomaa yksityisinä sijoituksina energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyviä hankkeita varten kehitysmaissa ja siirtymätalousmaissa. Lisäksi vuonna 2010 tehtiin 14 miljoonan euron sijoitus työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta tukevaan Progress-mikrorahoitusjärjestelyyn.

Vuoden loppuun mennessä oli sidottu ETF-käynnistysjärjestelmään ja pk-yritysten rahoitusvälineeseen liittyvät 122 miljoonan euron varat, joita muut osapuolet eivät olleet vielä nostaneet.

2.4   LAINAT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
Euroopan unionin talousarviosta myönnetyt ja selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämät lainat	2.4.1	162	169
Lainavaroista myönnetyt luotot	2.4.2	11 478	10 595
Yhteensä		11 640	10 764

2.4.1    Euroopan unionin talousarviosta myönnetyt ja selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämät lainat

milj. euroa
	Erityisehdoin myönnetyt lainat	EHTY:n asuntolainat	Yhteensä
Yhteensä 31.12.2009	143	26	169
Uudet lainat	2	—	2
Takaisinmaksut	(16)	(5)	(21)
Kirjanpitoarvon muutos	11	1	12
Yhteensä 31.12.2010	140	22	162

Tähän kohtaan kuuluvat erityisehdoin myönnetyt lainat ovat halpakorkoisia lainoja, joita myönnetään osana EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Kaikki lainat erääntyvät yli 12 kuukautta vuoden lopun jälkeen. Lainojen efektiivinen korko on 7,73–14,507 prosenttia

2.4.2    Lainavaroista myönnetyt luotot

milj. euroa
	Makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainat	Euratom-lainat	Maksutaselainat	Selvitystilassa oleva EHTY	Yhteensä
Yhteensä 31.12.2009	587	484	9 303	261	10 635
Uudet lainat	—	—	2 850	—	2 850
Takaisinmaksut	(84)	(17)	—	—	(101)
Valuuttakurssierot	—	2	—	7	9
Kirjanpitoarvon muutos	—	—	93	(4)	89
Yhteensä 31.12.2010	503	469	12 246	264	13 482
Määrä, jonka eräpäivään < 1 vuosi	—	—	2 004	—	2 004
Määrä, jonka eräpäivään > 1 vuosi	503	469	10 242	264	11 478

Seuraavasta taulukosta käy ilmi efektiivinen korko (joka ilmoitetaan korkojen vaihteluvälinä).

Lainat	31.12.2010	31.12.2009
Makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnettävät lainat	0,99 %–4,54 %	0,9625 %–4,54 %
Euratom-lainat	0,96313 %–5,76 %	1,071 %–5,76 %
Maksutaselainat	2,375 %–3,625 %	3,125 %–3,625 %
Selvitystilassa oleva EHTY	0,556 %–5,8103 %	0,346 %–5,8103 %

Makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnettävät lainat

Makrotaloudellinen rahoitusapu on politiikkalähtöinen rahoitusväline, josta myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea ja/tai talousarviotukea EU:n aluetta maantieteellisesti lähellä oleville kumppanimaille. Makrotaloudellinen rahoitusapu muodostuu keskipitkän ja/tai pitkän aikavälin lainoista tai avustuksista tai tällaisten lainojen ja avustusten tarkoituksenmukaisesta yhdistelmästä. Yleensä sillä täydennetään Kansainvälisen valuuttarahaston tukemille rakennemuutos- ja uudistusohjelmille myönnettyä rahoitusta. Vuoden 2010 loppuun mennessä komissio oli tehnyt 300 miljoonan euron arvosta lainasopimuksia, joihin liittyviä varoja muut osapuolet eivät olleet vielä nostaneet. Komissio ei ole saanut ulkopuolisilta takauksia näille lainoille, mutta takuurahasto on taannut ne (ks. liitetieto 2.3.3)

Euratom-lainat

Euratom on Euroopan unionin oikeushenkilö, jota edustaa Euroopan komissio. Jäsenvaltioille myönnettävillä Euratom-lainoilla rahoitetaan jäsenvaltioissa toteutettavia investointihankkeita, jotka liittyvät ydinsähkön teolliseen tuotantoon ja polttoainekiertoon tarkoitettuihin teollisiin laitoksiin. Kolmansille maille myönnettävät Euratom-lainat on tarkoitettu toimivien tai rakenteilla olevien ydinvoimalaitosten ja ydinpolttoainekiertoon liittyvien laitosten turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseen. Komissio on saanut näille lainoille ulkopuolisilta takauksia yhteensä 466 miljoonan euron arvosta (481 miljoonaa euroa vuonna 2009).

Maksutaselainat

Maksutaselaina on politiikkalähtöinen rahoitusväline, joka on otettu uudelleen käyttöön, jotta EU:n jäsenvaltioille voidaan tarjota keskipitkän aikavälin rahoitustukea tämänhetkisessä talous- ja rahoituskriisissä. Välineellä mahdollistetaan lainojen myöntäminen jäsenvaltioille, joilla on maksutasetta tai pääomatasetta koskevia vaikeuksia tai jota tällaiset vaikeudet vakavasti uhkaavat. Tästä järjestelystä voivat saada tukea vain ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön. Lainojen enimmäismääräksi on vahvistettu 50 miljardia euroa. Lainoille myönnetään vakuudet EU:n yleisestä talousarviosta.

Vuoden 2008 marraskuun ja vuoden 2010 lopun välisenä aikana lainoja myönnettiin yhteensä 14,6 miljardia euroa Unkarille, Latvialle ja Romanialle. Tästä määrästä maksettiin 12,05 miljardia euroa vuoden 2010 loppuun mennessä. Seuraavassa taulukossa esitetään maksu- ja erääntymisaikataulu jo maksettujen maksutaselainojen erille.

milj. euroa
	Unkari	Latvia	Romania	Yhteensä
Maksettu vuonna 2008:
— eräpäivä 11/2011	2 000	—	—	2 000
Maksettu vuonna 2009:
— eräpäivä 4/2014	—	1 000	—	1 000
— eräpäivä 11/2014	2 000	—	—	2 000
— eräpäivä 1/2015	—	1 200	1 500	2 700
— eräpäivä 4/2016	1 500	—	—	1 500
Maksettu vuonna 2010:
— eräpäivä 9/2017	—	—	1 150	1 150
— eräpäivä 5/2019	—	500	1 000	1 500
— -eräpäivä 10/2025	—	200	—	200
31.12.2010 mennessä maksetut lainat	5 500	2 900	3 650	12 050
Lainoja myönnetty yhteensä	6 500	3 100	5 000	14 600
Määrät, joita ei nostettu 31.12.2010 mennessä	Määräaika umpeutunut	200	1 350	1 550

Unkarin maksutaselainaohjelman määräaika umpeutui marraskuussa 2010.

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (EFSM)

Koska rahoituksenvakautusmekanismiin kuuluvien erien maksu tapahtui vasta 31. joulukuuta 2010 jälkeen, kyseisiä lainoja koskevat tiedot esitetään liitetiedossa 9.

Selvitystilassa olevan EHTY:n myöntämät lainat

Erä sisältää lähinnä selvitystilassa olevan EHTY:n perustamissopimuksensa 54 ja 56 artiklan mukaisesti lainavaroista myöntämät luotot sekä kolme noteeraamatonta vieraan pääoman ehtoista arvopaperia, jotka EIP on laskenut liikkeeseen maksukyvyttömän velallisen sijaan tulleena velallisena. EHTY pitää kyseiset arvopaperit hallussaan niiden erääntymiseen (vuonna 2017 ja vuonna 2019) saakka kattaakseen vastaavien ottamiensa lainojen takaisinmaksun. Kirjanpitoarvon muutos vastaa kertyneen koron muutosta lisättynä kyseiselle vuodelle jaksotetulla, oikeuksien syntymisajankohtana maksettujen palkkioiden ja kyseisenä ajankohtana aiheutuneiden transaktiokustannusten osuudella. Laskennassa on käytetty efektiivisen koron menetelmää.

2.5   PITKÄAIKAISET ENNAKKOMAKSUT

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009 (oikaistu)
Ennakkomaksut (ks. liitetieto 2.5.1)	40 298	39 750
Menoennakot (ks. liitetieto 2.5.2)	3 820	1 794
Pitkäaikaiset ennakkomaksut yhteensä	44 118	41 544

2.5.1    Ennakkomaksut

Ennakkomaksun takaisinperinnälle tai käytölle asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä sopimuksessa. Jos ennakkomaksun palauttamiselle tai käytölle asetettu määräaika on alle 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi ennakkomaksuksi, ja se kuuluu lyhytaikaisiin varoihin. Jäljelle jäävä määrä kirjataan pitkäaikaisiin varoihin.

Ennakkomaksut yhteensä

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Pitkäaikaiset ennakkomaksut (ks. edellä)	40 298	39 750
Pitkäaikaiset ennakkomaksut (ks. edellä liitetieto 2.9)	9 123	9 077
Ennakkomaksut yhteensä	49 421	48 827

Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

Tämä erä sisältää vakuudet, joita Euroopan komissio edellyttää joissakin tapauksissa tuensaajilta maksaessaan näille ennakkomaksuja. Tällaisista vakuuksista ilmoitetaan kaksi arvoa, jotka ovat nimellisarvo ja käypä arvo. Kun kyse on nimellisarvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Kun kyse on käyvästä arvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma on ennakkomaksun suorittaminen ja/tai kuittaukset, jotka tämän jälkeen tehdään ennakkomaksua vastaan. Komissiolle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31.12.2010 oli 1 227 miljoonaa euroa (936 miljoonaa euroa vuonna 2009). Vakuuksien käypä arvo oli 1 059 miljoonaa euroa (724 miljoonaa euroa vuonna 2009).

Tietyt seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman (FP7) mukaisesti suoritetut ennakkomaksut kuuluvat käytännössä osallistujien takuurahastoon – Vuonna 2010 ennakkomaksuja suoritettiin yhteensä 3,2 miljardia euroa (2,7 miljardia euroa vuonna 2009). Kyseessä on monenkeskinen väline, jolla pyritään kattamaan EU:n ja osallistujien taloudelliset riskit FP7:n epäsuorien toimien toteuttamisen aikana. Takuurahaston pääoma ja korot muodostavat suoritustakuun. Kaikki avustuksina toteutettaviin epäsuoriin toimiin osallistuvat tahot maksavat 5 prosenttia EU:n kokonaisrahoitusosuudesta takuurahaston pääomaan toimen voimassaoloaikana (tällaisiin avustuksiin liittyy komission kirjanpidossa aina ennakkomaksu). Näin ollen osallistujat omistavat takuurahaston, ja komissio EU:n edustajana on toimeenpaneva elin. Epäsuoran toimen päätyttyä osallistujille palautetaan niiden takuurahastoon maksama pääomaosuus kokonaisuudessaan, paitsi jos velvoitteensa laiminlyöneet tuensaajat ovat aiheuttaneet takuurahastolle tappioita. Tällöin tuensaajille palautetaan vähintään 80 prosenttia maksetusta rahoitusosuudesta. Osallistujien takuurahasto turvaa näin sekä komission että toimiin osallistuvien taloudelliset edut. Osallistujat olivat maksaneet osallistujien takuurahastoon yhteensä 866 miljoonaa euroa 31.12.2010 mennessä (561 miljoonaa euroa vuonna 2009) – ks. myös liitetieto 11.

Pitkäaikaiset ennakkomaksut

milj. euroa
Hallinnointitapa	31.12.2010	31.12.2009
Suora keskitetty hallinnointi	1 695	1 148
Välillinen keskitetty hallinnointi	620	486
Hajautettu hallinnointi	441	347
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	37 055	37 199
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	487	568
Muiden toimielinten ja virastojen toteuttama	0	2
Yhteensä	40 298	39 750

Merkittävimmät pitkäaikaiset ennakkomaksut liittyvät rakennetoimiin, joita rahoitetaan ohjelmakaudella 2007–2013 aluekehitysrahastosta, sosiaalirahastosta, maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, koheesiorahastosta ja kalatalousrahastosta. Koska monet näistä hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, niihin liittyvien ennakkomaksujen olisi oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tällaiset ennakkomaksut esitetään sen vuoksi pitkäaikaisissa varoissa.

2.5.2    Menoennakot

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009 (oikaistu)
Rahoitusjärjestelyjä koskevat välineet	3 820	1 794
Yhteensä	3 820	1 794

Vuosien 2007–2013 koheesiorahasto-ohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa jäsenvaltioille voidaan suorittaa EU:n talousarviosta maksuja, joilla tuetaan jäsenvaltioiden perustamia ja hallinnoimia rahoitusjärjestelyjä koskevia välineitä (lainoja, takauksia tai oman pääoman ehtoisia sijoituksia). Perussäädöksissä jäsenvaltioita ei kuitenkaan velvoiteta raportoimaan komissiolle säännöllisesti kyseisten varojen käytöstä. Nämä maksut on vuoteen 2010 saakka merkitty komission kirjanpitojärjestelmään kuluiksi, vaikka kaikkia varoja ei ole käytetty välineen puitteissa. Asianmukaisempi menettely on merkitä ne omaisuuserinä taseeseen (menoennakot).

Kyseisten määrien käyttötarkoituksen vuoksi niiden käyttöä ei voida määrittää pelkästään tarkastelemalla rahoitusvälineen tilinpäätöslaskelmien kaltaista perustietolähdettä, koska esimerkiksi takaukseen liittyvät varat on jäädytetty rahoitusvälineiden pankkitileille, ja rahoitusvälineille maksetut lainavarat voidaan käyttää uusien lainojen myöntämiseen. Komissio on joutunut laatimaan arvioita, jotta kyseisten varojen käyttö voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon tilinpäätöksessä ohjelmakauden aikana. Tämä johtuu siitä, että jäsenvaltioita ei vaadita raportoimaan näiden varojen yksityiskohtaista käyttöä, eikä komissio pysty hankkimaan kyseisiä tietoja kustannustehokkaasti. Luotettavin mahdollinen menetelmä on näiden menojen kirjaaminen kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan tasaerinä ohjelmakauden aikana 31.12.2015 saakka. Kyseisen ajankohdan jälkeen kyseiset menot eivät ole sallittuja.

Tämän vuoksi komissio pyysi tarvittavia tietoja jäsenvaltioilta vuoden 2011 alussa. Komissio laatii arviot ja merkitsee käyttämättömät määrät taseeseen 31.12.2011. Kokonaismäärä jaetaan määriin, jotka jäsenvaltiot aikovat käyttää vuoden 2011 aikana (ks. liitetieto 2.9.2) ja määriin, jotka käytetään vuoden 2011 jälkeen (ks. edellä oleva taulukko).

EU:n tilinpäätös- ja kirjanpitosääntöjen ja kansainvälisesti hyväksyttyjen tilinpäätöskäytänteiden mukaisesti edellä esitetty kirjanpitokäsittely aiheuttaa muutoksen tilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin, ja asianomaiset rahamäärät ovat merkittäviä. Tämän vuoksi vuoden 2009 tasetta on oikaistu tämän tilinpäätöksen laskelmissa, jotta voidaan esittää vertailukelpoiset numerotiedot, joista käy ilmi edellisvuoden tilanne uuden kirjanpitokäsittelyn mukaisesti. Varainhoitovuoden 2008 lukuihin kohdistuvan vaikutuksen arvioitiin olevan vain 18 miljoonaa euroa. Kyseinen määrä oikaistiin suhteessa vuoden 2009 kertyneeseen alijäämään, eikä vuoden 2009 avaavaan taseeseen tehty oikaisua. Alla olevassa taulukossa esitetään tämän oikaisun vaikutus varainhoitovuoden 2009 alkuperäiseen taseeseen:

	Vuoden 2009 alkuperäinen tase	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutos	Vuoden 2009 oikaistu tase
Pitkäaikaiset ennakkomaksut:
Ennakkomaksut	39 750	—	39 750
Menoennakot	—	1 794	1 794
	39 750	1 794	41 544
Lyhytaikaiset ennakkomaksut:
Ennakkomaksut	9 077	—	9 077
Menoennakot	—	359	359
	9 077	359	9 436
Lyhytaikaiset saamiset:
Siirtosaamiset ja menoennakot	3 912	295	4 207
Varat yhteensä	100 859	2 448	103 307
Velat yhteensä	(145 585)	—	(145 585)
Nettovarat	(44 726)	2 448	(42 278)
Kertynyt tulos ja rahastot
Rahastot	3 323	—	3 323
Kertynyt alijäämä	(52 506)	18	(52 488)
Kuluvan varainhoitovuoden tulos	4 457	2 430	6 887
	(44 726)	2 448	(42 278)

2.6   PITKÄAIKAISET SAAMISET

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Jäsenvaltiot	14	26
EHTY:n henkilöstölainat	9	10
Vakuudet ja talletukset	14	17
Muut	3	2
Yhteensä	40	55

Saamiset jäsenvaltioilta ovat selvitystilassa olevan EHTY:n saamisia entisiltä jäsenyyteen valmistautuvilta mailta. Pitkäaikaisten saamisten kokonaismäärästä 14 miljoonaa euroa liittyy muihin kuin vaihtoon liittyviin transaktioihin (26 miljoonaa euroa vuonna 2009).

LYHYTAIKAISET VARAT

2.7   VAIHTO-OMAISUUS

milj. euroa
Erän kuvaus	31.12.2010	31.12.2009
Tutkimusmateriaali	71	62
Muut	20	15
Yhteensä	91	77

2.8   LYHYTAIKAISET SIJOITUKSET

Lyhytaikaiset myytävissä olevat varat

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Selvitystilassa oleva EHTY	1 283	1 483
Riskinjakorahoitusväline	419	244
TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmä	111	61
BUFI-sijoitukset	515	0
Muut	3	3
Yhteensä	2 331	1 791

Lyhytaikaiset sijoitukset muodostuvat myytävissä olevista rahoitusvaroista, jotka on hankittu tuoton saamiseksi tai joita pidetään hallussa tietyn varojen rakenteen saavuttamiseksi tai toissijaisen likviditeettilähteen muodostamiseksi, ja jotka voidaan näin myydä likviditeettitarpeiden tai koronmuutosten mukaan.

Kaikki selvitystilassa olevan EHTY:n myytävissä oleviin varoihin kuuluvat sijoitukset ovat toimivilla markkinoilla noteerattuja euromääräisiä vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita. Vuonna 2010 erääntyvien vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien (käypä) arvo 31.12.2010 oli 294 miljoonaa euroa (242 miljoonaa euroa vuonna 2009).

Vaikka uusia hankintoja on tehty sekä riskinjakorahoitusvälineeseen että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen lainavakuusvälineeseen (ks. myös liitetieto 5.1.2), suuri kasvu edellisvuoteen verrattuna johtuu pääasiassa siitä, että alustavasti maksetut sakot on sijoitettu talous- ja rahoitusosaston hallinnoimaan erilliseen rahastoon (BUFI). Aiempina vuosina nämä määrät talletettiin erillisille pankkitileille – ks. liitetieto 2.11 (käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia).

2.9   LYHYTAIKAISET ENNAKKOMAKSUT

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009 (oikaistu)
Ennakkomaksut (ks. liitetieto 2.9.1)	9 123	9 077
Menoennakot (ks. liitetieto 2.9.2)	955	359
Lyhytaikaiset ennakkomaksut yhteensä	10 078	9 436

2.9.1    Ennakkomaksut

milj. euroa
Hallinnointitapa	31.12.2010	31.12.2009
Suora keskitetty hallinnointi	3 038	2 924
Välillinen keskitetty hallinnointi	2 368	1 990
Hajautettu hallinnointi	536	700
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	2 177	2 550
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	894	832
Muiden toimielinten ja virastojen toteuttama	110	81
Yhteensä	9 123	9 077

Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien lyhytaikaisten ennakkomaksujen vähennys johtuu siitä, että solidaarisuusrahaston toiminta on päätösvaiheessa. Vuonna 2010 uusille hankkeille maksettiin ennakkomaksueriä (kauteen 2007–2013 kuuluvat ohjelmat), mutta ne kirjattiin pitkäaikaisiin varoihin, kuten liitetiedossa 2.5 selitetään. Välillisen ja suoran keskitetyn hallinnoinnin alaan kuuluvien lyhytaikaisten ennakkomaksujen lisäys johtuu toiminnan lisääntymisestä pääasiassa tutkimuksen ja kehittämisen alalla.

2.9.2    Menoennakot

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009 (oikaistu)
Rahoitusjärjestelyjä koskevat välineet	955	359
Yhteensä	955	359

Kuten edellä liitetiedossa 2.5.2 todetaan, nämä määrät liittyvät jäsenvaltioille vuosien 2007–2013 koheesiorahasto-ohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa suoritettuihin maksuihin, joilla perustetaan ja tuetaan rahoitusjärjestelyjä koskevia välineitä. Näitä varoja ei ollut käytetty välineiden puitteissa vuoden 2010 loppuun mennessä, mutta ne aiotaan käyttää vuoden 2011 aikana.

2.10   LYHYTAIKAISET SAAMISET

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009 (oikaistu)
Lainat ja määräaikaistalletukset	2 170	216
Lyhytaikaiset saamiset	6 786	4 519
Sekalaiset saamiset	20	16
Siirtosaamiset ja menoennakot	4 525	4 207
Yhteensä	13 501	8 958

Lyhytaikaisten saamisten kokonaismäärästä arviolta 11 009 miljoonaa euroa liittyy muihin kuin vaihtoon liittyviin transaktioihin (8 415 miljoonaa euroa vuonna 2009).

2.10.1    Lainat ja määräaikaistalletukset

Nämä määrät muodostuvat pääasiassa maksutaselainoista (2 004 miljoonaa euroa), jotka erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä (ks. edellä liitetieto 2.4). Tähän kohtaan sisältyvät myös 166 miljoonan euron määräaikaistalletukset, jotka liittyvät pääasiassa selvitystilassa olevaan EHTY:n määräaikaistalletuksiin.

2.10.2.    Lyhytaikaiset saamiset

milj. euroa
Tiliryhmä	31.12.2010			31.12.2009
	Bruttomäärä	Arvonalennus	Nettoarvo	Bruttomäärä	Arvonalennus	Nettoarvo
Tuensaajat	207	(79)	128	277	(76)	201
Sakot	4 584	(406)	4 178	3 370	(133)	3 237
Jäsenvaltiot	4 011	(1 625)	2 386	2 198	(1 191)	1 007
Muut	96	(2)	94	76	(2)	74
Yhteensä	8 898	(2 112)	6 786	5 921	(1 402)	4 519

Tuensaajat

Nämä ovat perintämääräyksiä, jotka on viety kirjanpitoon 31.12.2010 vahvistettuina, perimättä olevina saamisina ja joita ei vielä ole otettu mihinkään muuhun kohtaan taseen vastaavaa-puolella.

Sakot

Tähän kohtaan sisältyvät komission määräämiin sakkoihin liittyvät perittävät määrät. Kasvanut arvonalennus edellisvuoteen verrattuna johtuu pääasiassa siitä, että ennen 31.12.2010 päätettyjen sakkojen määrä väheni vuoden 2011 aikana. Arvonalennuksessa otetaan huomioon myös se tosiseikka, että talous- ja finanssikriisin vuoksi joitakin uusia sakkoja ei voitu kattaa alustavilla maksuilla tai pankkitakauksilla. Joulukuun 31. päivään 2010 mennessä näihin saamisiin liittyen oli saatu yhteensä 2 585 miljoonan euron vakuudet (2 952 miljoonaa euroa vuonna 2009). On huomattava, että edellä mainitusta yhteismäärästä 1 771 miljoonaa euroa ei ollut erääntynyt 31.12.2010 mennessä.

Saamiset jäsenvaltioilta

Maataloustukirahastoon ja maaseudun kehittämiseen liittyvät saamiset

Kohtaan on kirjattu pääasiassa jäsenvaltioiden ilmoittamat ja vahvistamat saamiset (tilanne 15.10.2010) maataloustukirahaston tuensaajilta per 31.12.2010. Summasta on vähennetty 20 prosentin osuus, jonka jäsenvaltiot pidättävät hallintokustannusten kattamista varten. Lisäksi on arvioitu saamisten määrä jaksolta, joka ulottuu edellä tarkoitetun ilmoituksen jättämisestä vuoden 2010 joulukuun 31. päivään. Komissio tekee lisäksi arvion arvonalennuksesta, joka vastaa sitä osaa tuensaajien velasta, jota ei todennäköisesti saada perittyä takaisin. Arvonalennuksen kirjaaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että komissio luopuisi kyseisten määrien perimisestä. On huomattava, että arvonalennusmenetelmää mukautettiin vuonna 2010 sekä tulojen että menojen osalta, joten mukautuksella ei ole vaikutusta nettomääriin – ks. liitetieto 3.2.3. Uuden menetelmän mukaisesti saamiset kirjataan nimellisarvoon, ja arvonalennus perustuu tilastoanalyysiin (kerrytettävissä oleva rahamäärä).

Omiin varoihin kuuluvat saamiset

Tätä kohtaa tarkasteltaessa olisi otettava huomioon, että jäsenvaltioilla on oikeus pidättää kantamistaan perinteisistä omista varoista kantokuluina 25 prosenttia. Edellä esitetyt luvut ovat tämän vuoksi nettomääriä, joista on vähennetty kyseinen osuus. Jäsenvaltioilta oleviin saamisiin on jäsenvaltioiden toimittamien arvioiden perusteella tehty 811 miljoonan euron arvonalennus. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että komissio olisi luopunut arvonalennusta vastaavien määrien perimisestä.

Muut saamiset jäsenvaltioilta

Muut saamiset jäsenvaltioilta sisältävät 30 miljoonaa euroa takaisinperittäviä varoja (72 miljoonaa euroa vuonna 2009) ja 199 miljoonaa euroa maataloustukirahaston ennakkomaksuja (8 miljoonaa euroa vuonna 2009).

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Maataloustukirahastoon ja maaseudun kehittämiseen liittyvät saamiset
Maataloustukirahasto	1 130	627
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI)	19	—
SAPARD	146	—
Arvonalennus	(814)	(350)
Yhteensä	481	277
Maksettu ja jäsenvaltioilta perittävä arvonlisävero	46	38
Omat varat
A-kirjanpitoon kirjatut määrät	81	89
Erilliseen kirjanpitoon kirjatut määrät	1 285	1 260
Arvonalennus	(811)	(841)
Muut	391	25
Yhteensä	946	533
Muut saamiset jäsenvaltioilta	913	159
Yhteensä	2 386	1 007

2.10.3    Siirtosaamiset ja menoennakot

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009 (oikaistu)
Siirtosaamiset	3 445	3 655
Menoennakot	1 061	525
Muut	19	27
Yhteensä	4 525	4 207

Tämän kohdan erät muodostuvat pääosin siirtosaamisista:

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Omat varat	2 657	2 209
Käyttötarkoitukseensa sidotut maataloustulot, marras- ja joulukuu	72	940
Maataloustukirahasto: täytäntöönpanematta olevat rahoitusoikaisupäätökset	520	0
Koheesio-, aluekehitys- ja maaseudun kehitysrahastot: rahoitusoikaisut	43	404
Muut siirtosaamiset	153	102
Siirtosaamiset yhteensä	3 445	3 655

Muihin siirtosaamisiin kuuluvia eriä ovat pääasiassa viivästyskorot, kertyneet pankkikorot sekä ennakkomaksuista kertyneet korot.

Tärkeimmät menoennakkoihin sisältyvät määrät liittyvät varoihin, jotka jäsenvaltiot ovat siirtäneet rahoitusjärjestelyjä koskeviin välineisiin ja joita ei ollut vielä ilmoitettu komissiolle tai joita se ei ollut maksanut vuoden loppuun mennessä. Näitä varoja oli 858 miljoonaa euroa 31.12.2010 (295 miljoonaa euroa vuonna 2009). Varainhoitovuoden 2009 osalta kokonaismäärää on oikaistu – ks. liitetieto 2.5.2. Kohtaan on kirjattu myös yhteensä 182 miljoonan euron menoennakot, joiden sisältämistä eristä merkittävimmät ovat kolmansien maiden kanssa tehtyihin kahdenvälisiin kalastussopimuksiin liittyvät 50 miljoonan euron maksut, Eurooppa-kouluihin liittyvät 41 miljoonan euron maksut ja 44 miljoonan euron toimistovuokrat.

2.11   KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Käteisvarat, joihin ei kohdistu rajoituksia:
Tilit valtiokonttoreissa ja keskuspankeissa	10 123	10 958
Käyttötilit	1 150	1 967
Ennakkomaksutilit	39	42
Siirrot (siirrettävinä olevat käteisvarat)	1	9
Lyhytaikaiset talletukset ja muut rahavarat	1 670	1 486
Yhteensä	12 983	14 462
Käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia	9 080	8 910
Yhteensä	22 063	23 372

2.11.1    Käteisvarat, joihin ei kohdistu rajoituksia

Käteisvarat, joihin ei kohdistu rajoituksia, kattavat kaikki EU:n rahavarat, joita säilytetään jäsenvaltioissa ja Efta-maissa olevilla EU:n tileillä (valtiokonttori tai keskuspankki) tai käyttötileillä, ennakkomaksutileillä, lyhytaikaisina talletuksina talletustileillä tai käteiskassoissa.

Lyhytaikaisiin talletuksiin sisällytetyt määrät ovat pääasiassa varoja, jotka EU on antanut ulkopuolisten tahojen hoidettavaksi ja joilla toteutetaan EU:n talousarviosta rahoitettavia yksittäisiä ohjelmia. Vuoden 2010 loppuun mennessä 131 miljoonaa euroa oli sidottu, mutta muut osapuolet eivät olleet vielä nostaneet varoja.

2.11.2    Käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia

Käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia, sisältävät määrät, jotka komissio on saanut määräämiensä sakkojen perusteella sellaisissa tapauksissa, joissa asian käsittely on vielä kesken. Näitä varoja säilytetään erityisillä talletustileillä, joita ei käytetä muihin tarkoituksiin.

PITKÄAIKAISET VELAT

2.12   TYÖSUHDE-ETUUDET

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Eläkkeet – henkilöstö	32 801	33 316
Eläkkeet – muut	840	663
Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä	3 531	3 263
Yhteensä	37 172	37 242

2.12.1    Eläkkeet – henkilöstö

Henkilöstösääntöjen 83 artiklan mukaan eläkejärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan EU:n talousarviosta. Näitä eläkevastuita ei rahastoida, mutta jäsenvaltiot ovat sitoutuneet yhdessä rahoittamaan kyseiset etuudet eläkemenojen rahoittamista varten vahvistetun jakoperusteen mukaisesti. Virkamiehet rahoittavat lisäksi suorittamillaan pakollisilla eläkemaksuilla kolmanneksen eläkejärjestelmän menoista pitkällä aikavälillä.

Eläkejärjestelmän vastuita arvioitiin 31.12.2010 henkilöstön ja eläkkeellä olevan henkilöstön määrän sekä kyseisenä päivänä voimassa olleiden henkilöstösääntöjen perusteella. Arviointi tehtiin kansainvälisen tilinpäätösstandardin IPSAS 25 (ja näin ollen myös EU:n kirjanpitosäännön nro 12) mukaisesti. Eläkevastuut arvioidaan niin sanotulla ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla vakuutusmatemaattisella menetelmällä (projected unit credit method). Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät arviointipäivänä tiedossa olleet vakuutusmatemaattiset oletukset, joita on käytetty arvioinnissa:

Vakuutusmatemaattiset oletukset	31.12.2010	31.12.2009
Nimellinen diskonttokorko	4,6 %	4,5 %
Ennustettu inflaatiovauhti	2,1 %	2,5 %
Reaalinen diskonttokorko	2,4 %	2,0 %
Avioliiton todennäköisyys: mies/nainen	84 %/38 %	84 %/38 %
Yleinen palkkatason nousu / eläkkeiden yleinen uudelleenarvostus	0 %	0 %
Vuoden 2008 kansainvälinen virkamiesten elinaikataulukko	Kyllä	Kyllä

Eläkevastuut koskevat näin seuraavien henkilöryhmien aiemmin määriteltyjä oikeuksia:

1.	Kaikkien Euroopan unionin eläkejärjestelmään kuuluvien toimielinten ja virastojen palveluksessa oleva henkilöstö 31.12.2010.

2.	Toimielinten palveluksesta lopullisesti tai väliaikaisesti lähtenyt henkilöstö, jolla on eläkeoikeuksia Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmässä (edellyttäen, että kyseiset virkamiehet ovat olleet unionin palveluksessa vähintään 10 vuotta).

3.	Vanhuuseläkettä saavat entiset virkamiehet ja toimihenkilöt.

4.	Työkyvyttömyyseläkettä saavat entiset virkamiehet ja toimihenkilöt.

5.	Työkyvyttömyysavustusta saavat entiset virkamiehet ja toimihenkilöt.

6.	Perhe-eläkkeen saajat (lesket, lapset, huollettavat).

Eläkevastuista voidaan todeta seuraavaa (ks. myös jäljempänä taulukko keskeisistä muutoksista):

—

Vastuiden vakuutusmatemaattinen bruttoarvo 31.12.2010 oli 36 639 miljoonaa euroa (37 215 miljoonaa euroa vuonna 2009). Tähän on lisätty korjauskertoimen vaikutus, joka on 1 063 miljoonaa euroa (1 079 miljoonaa euroa vuonna 2009). Edunsaajien maksamat verot vähennetään bruttovastuun kokonaismäärästä. Näin saadaan nettovastuu, joka kirjataan taseeseen (maksetuista eläkkeistä vähennetään vero, joka on EU:n tuloa eläkkeiden maksuvuonna). Nettovastuu eli veroilla vähennetty bruttovastuu oli 31.12.2010 arviolta 32 801 miljoonaa euroa.

—	Eläkejärjestelmän jäsenmäärä kasvoi 1 578 henkilöllä.

2.12.2    Eläkkeet – muut

Tämä kohta sisältää komission, unionin tuomioistuimen (ja yleisen tuomioistuimen) ja tilintarkastustuomioistuimen nykyisten ja entisten jäsenten sekä neuvoston pääsihteerien, Euroopan oikeusasiamiesten, Euroopan tietosuojavaltuutettujen ja Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen jäsenten eläkevastuut. Kohtaan on sisällytetty myös Euroopan parlamentin jäsenten eläkevastuut.

2.12.3    Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä

Tilinpäätöstä varten määritetään myös sellaisen yhteiseen sairausvakuutusjärjestelmään liittyvän vastuun arvioitu arvo, joka EU:lla on eläkkeellä olevan henkilöstönsä osalta. Vastuun bruttomäärän arvioidaan olevan 3 791 miljoonaa euroa. Nettovastuu lasketaan vähentämällä bruttovastuusta järjestelmän varat (260 miljoonaa euroa). Laskelmissa on sovellettu samaa diskonttokorkoa ja palkkatason yleistä nousua kuin henkilöstön eläkkeitä arvostettaessa.

Työsuhde-etuuksiin liittyvän bruttovelan muutos

milj. euroa
	Henkilöstön eläkevastuu	Sairausvakuutusjärjestelmä
Bruttovelka 31.12.2009	37 215	3 535
Työsuoritukseen perustuvat menot	1 331	188
Korkomenot	1 709	169
Maksetut etuudet	(1 131)	(95)
Vakuutusmatemaattiset voitot	(2 566)	(6)
Uudesta henkilöstöstä johtuva muutos	81	—
Bruttovelka 31.12.2010	36 639	3 791

2.13   PITKÄAIKAISET VARAUKSET

milj. euroa
	Määrä 31.12.2009	Lisä-varaukset	Käyttämättä olevat peruutetut määrät	Käytetyt määrät	Siirretty lyhytaikaiseen	Arvioiden muutos	Määrä 31.12.2010
Oikeustapaukset	413	30	(136)	(1)	0	0	306
Ydinlaitosten purkaminen	908	0	0	(3)	(21)	21	905
Rahoitus-varaukset	76	38	0	0	(30)	2	86
Muut	72	18	(9)	(55)	(6)	0	20
Yhteensä	1 469	86	(145)	(59)	(57)	23	1 317

Oikeustapaukset

Tässä kohdassa esitetään arvio käsiteltävinä oleviin oikeustapauksiin liittyvistä määristä, jotka todennäköisesti tulevat maksettaviksi vuoden 2011 jälkeen. Suurin tällainen summa (300 miljoonaa euroa) liittyy 31.12.2010 vielä käsiteltävinä olleisiin oikeustapauksiin, jotka koskevat maataloustukirahaston menoihin liittyviä rahoitusoikaisuja ja maatalousmenoja.

Ydinlaitosten purkaminen

Vuonna 2008 riippumaton asiantuntijaryhmä päivitti vuonna 2003 laatimaansa selvitystä Yhteisen tutkimuskeskuksen ydinlaitosten purkamiseen ja jätehuolto-ohjelmaan liittyvistä kustannuksista. Tilinpäätökseen merkitty varaus perustuu asiantuntijaryhmän tarkistettuun arvioon, joka on 1 222 miljoonaa euroa (alkuperäinen arvio oli 1 145 miljoonaa euroa). Varaukseen tehtiin EU:n tilinpäätössääntöjen mukaisesti inflaatiokorjaus, minkä jälkeen se diskontattiin nettomääräiseen nykyarvoonsa (käyttämällä euromääräistä swap-käyrän nollakuponkikorkoa). Varauksen arvoksi 31.12.2010 saatiin näin yhteensä 926 miljoonaa euroa. Tämä kokonaismäärä jaetaan osuuteen, joka todennäköisesti maksetaan vuonna 2011 (21 miljoonaa euroa), ja osuuteen, joka maksetaan myöhemmin (905 miljoonaa euroa). Koska ohjelman kestoksi on arvioitu noin 20 vuotta, edellä esitetty arvio on jossain määrin epävarma ja lopulliset kustannukset voivat poiketa esitetyistä arvioista.

Rahoitusvaraukset

Tähän kohtaan on merkitty varaukset, jotka perustuvat arvioituihin tappioihin takauksista, jotka Euroopan investointirahasto (EIR) voi myöntää omissa nimissään komission puolesta ja komission riskillä vuosina 1998 ja 2001 käynnistetyissä pk-yritysten takausjärjestelmissä ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvassa vuonna 2007 käynnistetyssä pk-yritysten takausjärjestelmässä. Nostettuihin ja nostamattomiin luottoihin liittyviin takauksiin sovelletaan kuitenkin enimmäismäärää. Pitkän aikavälin rahoitusvaraukset on diskontattu niiden nettomääräiseen nykyarvoon (käyttämällä 12 kuukauden euro swap-korkoa).

Muut varaukset

Pääosa näistä varauksista liittyy maksuihin, joita EU arvioi joutuvansa suorittamaan eläintautien hätärahastosta eräille jäsenvaltioille tiettyjen eläintautiepidemioiden torjumiseksi. Nämä maksut ovat arvion mukaan 12 miljoonaa euroa (60 miljoonaa euroa vuonna 2009), ja ne jaetaan maksuihin, jotka todennäköisesti suoritetaan vuonna 2011 (10 miljoonaa euroa), ja maksuihin, jotka todennäköisesti suoritetaan myöhemmin (2 miljoonaa euroa).

2.14   PITKÄAIKAISET RAHOITUSVELAT

milj. euroa
	Makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainat	Euratom-lainat	Maksutaselainat	Selvitystilassa oleva EHTY	Yhteensä
Yhteensä 31.12.2009	587	484	9 303	225	10 599
Uudet lainat	—	—	2 850	—	2 850
Takaisinmaksut	(84)	(17)	—	—	(101)
Valuuttakurssierot	—	2	—	6	8
Kirjanpitoarvon muutos	—	—	93	—	93
Yhteensä 31.12.2010	503	469	12 246	231	13 449
Määrä, jonka eräpäivään < 1 vuosi	—	—	2 004	—	2 004
Määrä, jonka eräpäivään > 1 vuosi	503	469	10 242	231	11 445

Tässä kohdassa esitetään Euroopan unionin ottamat lainat, joiden erääntymiseen on yli vuosi. Lainanotto sisältää velkakirjalainat, joiden määrä on 13 211 miljoonaa euroa (10 324 miljoonaa euroa vuonna 2009). Kirjanpitoarvon muutos vastaa kertyneen koron muutosta.

Seuraavasta taulukosta käy ilmi efektiivinen korko (joka ilmoitetaan korkojen vaihteluvälinä).

Lainanotto	31.12.2010	31.12.2009
Makrotaloudellinen rahoitusapu	0,99 %–4,54 %	0,9625 %–4,54 %
Euratom	0,987 %–5,6775 %	0,9031 %–5,6775 %
Maksutaselainat	2,375 %–3,625 %	3,125 %–3,625 %
Selvitystilassa oleva EHTY	0,556 %–9,2714 %	0,346 %–9,2714 %

2.15   MUUT PITKÄAIKAISET VELAT

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Rahoitusleasingvelat	1 672	1 736
Erissä maksettavat rakennukset	382	395
Muut	50	47
Yhteensä	2 104	2 178

Tämä kohta sisältää pääasiassa sellaiset rahoitusleasingvelat, joiden erääntymiseen on yli vuosi (ks. edellä liitetieto 2.2). Tähän kohtaan sisältyvät myös eräisiin sellaisiin komission ostamiin rakennuksiin liittyvät määrät, joiden ostohinta maksetaan erissä. Kyse ei ole leasingsopimuksista, koska rakennusten omistusoikeus siirtyi komissiolle heti hankintahetkellä.

LYHYTAIKAISET VELAT

2.16   LYHYTAIKAISET VARAUKSET

milj. euroa
	Määrä 31.12.2009	Lisävaraukset	Käyttämättä olevat peruutetut määrät	Käytetyt määrät	Siirrot pitkäaikaisista	Arvioiden muutos	Määrä 31.12.2010
Oikeustapaukset	30	7	(7)	(1)	0	0	29
Ydinlaitosten purkaminen	22	0	0	(22)	21	0	21
Rahoitusvaraukset	128	21	(3)	(38)	30	2	140
Muut	33	10	(5)	(20)	6	0	24
Yhteensä	213	38	(15)	(81)	57	2	214

Tämä kohta sisältää alle vuoden kuluessa erääntyviin velkoihin liittyvät varaukset.

2.17   LYHYTAIKAISET RAHOITUSVELAT

Tämä erä sisältää 2 004 miljoonaa euroa maksutaselainoihin liittyvää ottolainausta (ks. liitetieto 2.14), joka erääntyy 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä (vuoden 2009 määrä oli 40 miljoonaa euroa, joka liittyi makrotaloudelliseen rahoitusapuun).

2.18   MUUT LYHYTAIKAISET VELAT

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Alle vuoden kuluessa erääntyvät pitkäaikaiset velat	78	71
Lyhytaikaiset velat	17 615	15 260
Sekalaiset velat	97	133
Siirtovelat ja tuloennakot	66 739	78 420
Yhteensä	84 529	93 884

2.18.1    Alle vuoden kuluessa erääntyvät pitkäaikaiset velat

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Rahoitusleasingvelat	65	59
Muut	13	12
Yhteensä	78	71

2.18.2    Lyhytaikaiset velat

milj. euroa
Velkalaji	31.12.2010	31.12.2009
Jäsenvaltiot	17 035	14 903
Toimittajat ja muut vastaavat	1 292	944
Määrät, joiden arvioidaan olevan tukikelvottomia	(712)	(587)
Yhteensä	17 615	15 260

Lyhytaikaisiin velkoihin sisältyy Euroopan unionin saamia, avustusten yhteydessä toimitettuja maksupyyntöjä. Maksupyynnössä ilmoitettu määrä kirjataan velkoihin, kun maksupyyntö on vastaanotettu. Jos vastapuolena on jäsenvaltio, ne luokitellaan vastaavasti. Hankintoihin liittyvät veloitus- ja hyvityslaskut käsitellään samaa menettelyä noudattaen. Tällaiset maksupyynnöt on otettu huomioon tilikautta päätettäessä. Seuraavalla tilikaudella suoritettaviksi tulevat tukikelpoiset määrät on tilikautta päätettäessä arvioitu ja kirjattu siirtoveloiksi (ks. edellä liitetieto 2.18.3), ja määrät, joiden tukikelpoisuutta ei vielä ole tutkittu, on jätetty avoimiksi niiden määrien tileille, joiden arvioidaan olevan tukikelvottomia. Jotta varojen ja velkojen määrää ei arvioitaisi liian suureksi, lyhytaikaisiin velkoihin on kirjattu nettomäärä.

Jäsenvaltiot

Merkittävimmät tähän kohtaan kirjatut määrät ovat rakennerahastotoimiin liittyvät, 16 924 miljoonan euron maksupyynnöt (11 160 miljoonaa euroa vuonna 2009).

Toimittajat ja muut vastaavat

Tähän kohtaan sisältyvät avustusten ja hankesopimusten perusteella maksettavien määrien lisäksi julkisille organisaatioille ja konsolidoimattomille yhteisöille (esimerkiksi EKR) maksettavat määrät.

Määrät, joiden arvioidaan olevan tukikelvottomia

Velkoihin on tehty 712 miljoonan euron vähennys. Summa vastaa tukikelpoisuuden tarkistamista odottavien maksupyyntöjen sellaista osuutta, jota ei pidetä tukikelpoisena. Suurimmat määrät liittyvät rakennetoimia toteuttaviin pääosastoihin.

2.18.3    Siirtovelat ja tuloennakot

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Siirtovelat	66 326	76 435
Tuloennakot	407	1 976
Muut	6	9
Yhteensä	66 739	78 420

Siirtovelat on jaoteltu seuraavasti:

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Maataloustukirahaston siirtovelat:
Menot 16.10.2010 – 31.12.2010	33 015	32 087
Suora tuki	10 703	12 195
Sokerialan rakenneuudistus	400	735
Muut	(303)	(55)
Maataloustukirahasto yhteensä:	43 815	44 962
Rakennetoimien siirtovelat:
Maaseuturahasto ja EMOTR:n tukiosasto	10 792	9 076
Euroopan kalatalousrahasto	116	347
Euroopan aluekehitysrahasto ja innovatiiviset toimenpiteet	3 337	11 777
Koheesiorahasto	1 557	980
Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline (ISPA)	74	3
Euroopan sosiaalirahasto	2 182	5 411
Rakennetoimet yhteensä:	18 058	27 594
Muut siirtovelat:
T&K	1 267	1 687
Muut	3 186	2 192
Muut yhteensä:	4 453	3 879
Siirtovelat yhteensä	66 326	76 435

Rakennetoimiin liittyvät menot vähenevät yleisesti, koska kauden 2000–2006 ohjelmat ovat päätösvaiheessa.

Tuloennakkojen suuri määrä 31.12.2009 johtui siitä, että kaksi jäsenvaltiota maksoi etukäteen vuodelle 2010 kuuluvia omien varojen rahoitusosuuksiaan.

NETTOVARAT JA RAHASTOT

2.19   RAHASTOT

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Käyvän arvon rahasto	(61)	69
Muut rahastot:
Takuurahasto	1 746	1 472
Uudelleenarvostusrahasto	57	57
Lainanotto- ja lainanantotoiminta	1 525	1 511
Muut	217	214
Yhteensä	3 545	3 254
Yhteensä	3 484	3 323

2.19.1    Käyvän arvon rahasto

Myytävissä olevien varojen käyvän arvon muutokset merkitään tilinpäätössääntöjen mukaisesti käyvän arvon rahastoon. Vuonna 2010 käyvän arvon rahastosta poistettiin 48 miljoonaa euroa myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvia varoja, jotka kirjattiin tuotto- ja kululaskelmaan.

2.19.2    Muut varat

Takuurahasto

Takuurahaston toimintaa käsitellään myös liitetiedossa 2.3.3. Tähän erään on kirjattu takuurahaston tavoitesumma, joka on 9 prosenttia rahaston takaamista vastuista. Tavoitesumma on samalla rahaston varojen vähimmäismäärä.

Uudelleenarvostusrahasto

Uudelleenarvostusrahasto sisältää aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden uudelleenarvostuksen. Rahastossa vuoden lopussa oleva summa oli 57 miljoonaa euroa. Määrä liittyy komission maa-alueiden ja rakennusten uudelleenarvostukseen, joka tehtiin ennen uusien kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen käyttöönottoa.

Lainanotto- ja lainanantotoiminta

Nämä varat kuuluvat selvitystilassa olevalle EHTY:lle ja sen teräs- ja hiilialan tutkimusrahastolle. Lainanotto- ja lainanantotoimintaan liittyvä rahasto perustettiin EHTY:n toiminnan lopettamisen yhteydessä.

2.20   JÄSENVALTIOIDEN RAHOITUSOSUUDET

milj. euroa
	Määrä
Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavat rahoitusosuudet 31.12.2009 (oikaistu)	45 601
Varainhoitovuoden 2009 ylijäämän palautus jäsenvaltioille	2 254
Takuurahaston varojen muutos	273
Muiden varojen muutokset	21
Selvitystilassa oleva EHTY: varainhoitovuoden 2009 tuloksen siirtäminen rahastoihin	14
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos (ylijäämä)	(17 232)
Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavat rahoitusosuudet yhteensä 31.12.2010	30 931
Jaottelu:
Työsuhde-etuudet	37 172
Muut määrät	(6 241)

Tämä määrä, jota ei luokitella saamiseksi jäsenvaltioilta, vastaa aiemmilta vuosilta kertyneen alijäämän (48 163 miljoonaa euroa) ja vuoden 2010 taloudellisen tuloksen (17 232 miljoonan euron ylijäämä) summaa. ”Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavien rahoitusosuuksien” tarkoitus on antaa tietoja monivuotisia toimia rahoittavan vuotuisen budjetointiprosessin todellisesta tilanteesta. Rahastot (3 484 miljoonaa euroa), joiden varat on käytettävä niiden omien säännösten ja sääntöjen mukaisesti, on tarkoituksella jätetty pois näistä laskelmista.

Tämä kohta vastaa pohjimmiltaan sellaisia EU:lle vuoden 2010 joulukuun 31. päivään mennessä aiheutuneita menoja, jotka on katettava tulevista talousarvioista. Monet menot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti vuonna n, vaikka niitä vastaavat maksut suoritetaan vasta vuonna n + 1 vuoden n + 1 talousarviosta. Koska tällaiset velat kirjataan tilinpäätökseen ja koska niitä vastaavat maksut rahoitetaan vasta tulevista talousarvioista, velat ovat vuoden lopussa huomattavasti varoja suuremmat. Tärkeimpiin tällaisiin eriin kuuluvat maataloustukirahaston toimintaan liittyvät erät. Jäsenvaltioille suoritettavat maksut olivat jaksolta 16. lokakuuta – 31. joulukuuta 2010 yhteensä 33 miljardia euroa. Jäsenvaltiot itse asiassa maksavat suurimman osan maksettaviksi vaadittavista määristä alle 12 kuukauden kuluessa asianomaisen varainhoitovuoden päättymisestä osana seuraavan vuoden talousarviota.

Vain maksut, jotka liittyvät komission henkilöstölleen myöntämiin työsuhde-etuuksiin, suoritetaan pidemmällä aikavälillä. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon, että jäsenvaltiot ovat taanneet eläkevastuiden rahoittamisen vuotuisista talousarvioista. Seuraavassa on esitetty ohjeellinen arvio työsuhde-etuuksiin liittyvien tulevien maksujen jakautumisesta:

milj. euroa
	Määrä
Lyhytaikaiset: vuonna 2010 maksettavat määrät	1 278
Pitkäaikaiset: vuoden 2010 jälkeen maksettavat määrät	35 894
Työsuhde-etuuksiin liittyvä kokonaisvelka 31.12.2010	37 172

Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavien varojen määrä laski 14,7 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. Lasku johtuu pääasiassa seuraavista seikoista: 1) muut lyhytaikaiset velat vähenivät 9,4 miljardia euroa (ks. liitetieto 2.18); 2) lyhytaikaiset rahoitusvelat laskivat 2 miljardia euroa (ks. liitetieto 2.17); 3) pitkäaikaiset ennakkomaksut lisääntyivät 2,6 miljardia euroa; ja 4) lyhytaikaiset saamiset lisääntyivät 4,6 miljardia euroa (ks. liitetieto 2.10).

On huomattava, että edellä esitetyllä jakaumalla ei ole vaikutusta talousarvion toteutumaan. Talousarvioon otetut tulot vastaavat aina talousarvioon otettuja menoja, koska kaikki ylimääräiset tulot palautetaan jäsenvaltioille.

3.   TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

3.1   TUOTOT OMISTA VAROISTA JA RAHOITUSOSUUKSISTA

milj. euroa
	Liitetieto	2010	2009
Tuotot omista varoista:	3.1.1
BKTL-varat		91 178	81 978
Alv-varat		12 517	12 795
Perinteiset omat varat:
Tullimaksut		16 065	14 002
Sokerimaksut		150	130
Perinteiset omat varat yhteensä		16 215	14 132
Budjettioikaisut	3.1.2	2 135	1 399
Kolmansien maiden maksuosuudet (ml. EFTA-valtiot)		283	233
Yhteensä		122 328	110 537

Omista varoista saatavat tuotot ovat Euroopan unionin tärkeimpiä toiminnan tuottoja. Suurin osa menoista rahoitetaan omista varoista. Muiden tuottojen osuus kokonaisrahoituksesta on huomattavasti pienempi.

3.1.1    Tuotot omista varoista

Omat varat jakautuvat kolmeen ryhmään: perinteisiin omiin varoihin, alv-perusteisiin varoihin ja BKTL-perusteisiin varoihin. Perinteisiin omiin varoihin kuuluvat sokerimaksut ja tullimaksut. Omien varojen järjestelmään kuuluvat lisäksi EU-budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestely (ns. UK-korjaus) sekä Alankomaiden ja Ruotsin vuotuisiin BKTL-maksuosuuksiin tehtävä bruttovähennys. Jäsenvaltiot pidättävät itselleen kantokuluina 25 prosenttia perinteisistä omista varoista. Edellä esitetyt luvut ovat nettomääriä, joista on vähennetty kyseiset kantokulut.

Vuoteen 2009 verrattuna BKTL-perusteisista omista varoista saadut tuotot kasvoivat 9,2 miljardia euroa, mikä heijastaa tarvetta kattaa enemmän maksumäärärahoja vuonna 2010. Tullimaksut lisääntyivät 2 miljardia euroa pääasiassa tuonnin kasvun vuoksi.

3.1.2    Budjettioikaisut

Budjettioikaisut sisältävät vuoden 2009 talousarvion ylijäämän (2 254 miljoonaa euroa), joka palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se niistä omista varoista, jotka jäsenvaltioiden on tuloutettava EU:lle seuraavana vuonna. Ylijäämä kirjataan näin vuoden 2010 tuottoihin. Tämän lisäksi omien varojen järjestelmästä vuonna 2007 tehdyssä päätöksessä säädetään Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävästä budjettiaseman epätasapainon korjauksesta. Korjauksen rahoittavat muut jäsenvaltiot, joten sillä ei periaatteessa ole vaikutusta talousarvion toteutumaan eikä taloudelliseen tulokseen. Kohtaan on kuitenkin kirjattu 112 miljoonan euron määrä, joka on seurausta siitä, että talousarviota laadittaessa käytetyt euron kurssit (ks. asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 10 artiklan 3 kohta) poikkeavat kursseista, jotka olivat voimassa silloin kun rahaliittoon kuulumattomat jäsenvaltiot tosiasiassa suorittivat maksut.

3.2   MUUT TOIMINNAN TUOTOT

milj. euroa
	Liitetieto	2010	2009
Sakot	3.2.1	3 077	2 648
Maatalousmaksut	3.2.2	25	705
Varojen takaisinperintä:	3.2.3
Suora keskitetty hallinnointi		49	63
Välillinen keskitetty hallinnointi		11	6
Hajautettu hallinnointi		71	41
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa		1 776	1 066
Yhteensä		1 907	1 176
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot:	3.2.4
Henkilöstö		1 073	1 010
Tuotot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä		13	33
Muut hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot		121	165
Yhteensä		1 207	1 208
Muut toiminnan tuotot:	3.2.5
Oikaisut/varaukset		157	150
Kurssivoitot		460	618
Muut		1 355	1 027
Yhteensä		1 972	1 795
Yhteensä		8 188	7 532

3.2.1    Sakot

Nämä tuotot liittyvät sakkoihin, jotka komissio on määrännyt kilpailusääntöjen rikkomisesta. Saamiset ja niihin liittyvät tuotot kirjataan silloin kun komissio on tehnyt päätöksen sakon määräämisestä ja asiasta on virallisesti ilmoitettu vastapuolelle.

3.2.2    Maatalousmaksut

Tässä kohdassa on ilmoitettu maidon lisämaksut, jotka ovat 25 miljoonaa euroa (99 miljoonaa euroa ja 606 miljoonan euron sokerimaksut vuonna 2009). Maidon lisämaksut ovat markkinoiden hallintavälineitä, joilla pyritään rankaisemaan maidontuottajia, jotka ylittävät viitemääränsä. Koska maidon lisämaksut eivät ole yhteydessä komission aiempiin maksuihin, niitä pidetään käytännössä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Maitokiintiöitä ollaan asteittain poistamassa, mikä selittää näiden maksujen jatkuvan vähentymisen. Maatalousvuodesta 2008/2009 alkaen kiintiöitä korotetaan vuosittain prosentilla, kunnes ne poistuvat kokonaan vuonna 2015.

Sokerimaksut liittyvät sokerialan rakenneuudistusrahastoon, jonka avulla sokerialalla on alennettu sokerin sisäistä hintaa tavoitteena kaventaa EU:n ja kansainvälisten markkinoiden välistä hintaeroa. Omarahoitteinen rakenneuudistusrahasto perustettiin, jotta vähemmän kilpailukykyiset sokerintuottajat poistuisivat markkinoilta. Rahasto saa varoja sokerintuottajilta perittävästä tilapäisestä verosta, jota pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona. Vaikka järjestelmän maksut jatkuvat syyskuuhun 2012 saakka, jäsenvaltiot olivat 31.12.2009 mennessä ilmoittaneet kaikki sokerialan rakenneuudistusrahastoon liittyvät tulot, joten näitä tuloja ei ollut vuonna 2010.

3.2.3    Varojen takaisinperintä

Tässä kohdassa esitetään komission antamat perintämääräykset ja komission kirjanpitojärjestelmään kirjatut tulevista maksuista tehtävät vähennykset, jotka koskevat yleisestä talousarviosta maksettuja määriä ja jotka perustuvat tehtyihin tarkastuksiin tai päätökseen saatuihin tilintarkastuksiin taikka tukikelpoisuustarkastuksiin. Kohdassa esitetään myös perintämääräykset, jotka jäsenvaltiot ovat antaneet Euroopan maatalouden tukirahastosta, jäljempänä ”maataloustukirahasto”, myönnetyn tuen takaisin perimiseksi. Tähän kohtaan sisältyvät myös siirtosaamisia koskevien arvioiden muutokset edellisen vuoden lopusta nykyhetkeen. Kohta ei kuitenkaan sisällä kaikkia EU-menojen takaisin perittyjä määriä. Se ei etenkään sisällä määriä, jotka on peritty takaisin rakennetoimien alalla, jolla rahoitusta myönnetään merkittäviä määriä. Tällä alalla on käytössä omat järjestelmät, joilla varmistetaan, että aiheettomasti maksetut määrät palautetaan. Palauttamiseen ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa liity perintämääräyksen antamista. Takaisinperittäviä ennakkomaksuja ei EU:n tilinpäätössääntöjen mukaan myöskään merkitä varainhoitovuoden tuotoiksi.

Tähän kohtaan kirjatusta kokonaismäärästä suurin osa eli 1 775 miljoonaa euroa liittyy yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin varoihin (1 331 miljoonaa euroa maataloustukirahastoon, 19 miljoonaa euroa maaseudun väliaikaiseen kehittämisvälineeseen (TRDI), 146 miljoonaa euroa maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityiseen liittymisohjelmaan (SAPARD) ja 279 miljoonaa euroa rakennetoimiin).

a)   Maatalous: maataloustukirahasto

Maataloustukirahastossa tähän kohtaan sisältyvät varainhoitovuoden tuotot ovat 1 331 miljoonaa euroa, ja ne jakautuvat seuraavasti:

—	vuoden aikana päätetyt sääntöjenmukaisuusoikaisut (1 032 miljoonaa euroa);

—

petokset ja sääntöjenvastaisuudet (299 miljoonaa euroa): jäsenvaltioiden ilmoittamat vuoden aikana takaisin perityt määrät (178 miljoonaa euroa), joista on vähennetty 121 miljoonaa euroa, joka vastaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien vuoksi vuoden lopussa takaisinperittävinä oleviin määriin tehtyä lisäystä (kokonaismäärä vuoden 2010 lopussa oli 1 130 miljoonaa euroa, josta vähennetään arvonalennukseen perustuva oikaisu 382 miljoonaa euroa; kokonaismäärä oli 627 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa) – ks. myös liitetieto 2.10.2.

b)   Rakennetoimet

Tähän kohtaan sisältyvät rakennetoimiin liittyvät takaisinperittävät menot olivat 279 miljoonaa euroa (613 miljoonaa euroa vuonna 2009). Tähän kohtaan sisältyy pääasiassa komission antamia perintämääräyksiä, joilla peritään takaisin edellisten vuosien aiheettomia maksuja (610 miljoonaa euroa) ja siirtosaamisten vähentyminen vuoden lopussa (377 miljoonaa euroa).

Perintämääräyksiä annetaan ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

—	jäsenvaltion ilmoittamissa määrissä on havaittu sääntöjenvastainen meno, josta komissio on tehnyt muodollisen rahoitusoikaisupäätöksen;

—

suoritettujen ennakko- ja välimaksujen yhteismäärä on suurempi kuin jäsenvaltion ilmoittamien tukikelpoisten menojen perusteella maksettavaksi tuleva määrä, jolloin EU:n rahoitusosuutta vähennetään ohjelman päättyessä; jos jäsenvaltio hyväksyy tällaisen toimenpiteen, se voidaan toteuttaa ilman komission muodollista päätöstä;

—	määrä maksetaan takaisin sen jälkeen, kun hankkeen päättymisajankohtana käynnissä ollut oikeudenkäyntimenettely on saatu päätökseen.

Muut rakennetoimiin liittyvät perintämääräykset koskevat ennakkomaksujen takaisinperintää. Näitä määriä ei ole kirjattu varainhoitovuoden tuotoiksi vaan niillä on hyvitetty ennakkomaksuja taseessa.

3.2.4    Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot

Hallinnollisen toiminnan tuotot saadaan henkilöstön palkoista tehdyistä vähennyksistä, ja ne voidaan jakaa kahteen pääryhmään: eläkemaksuihin ja tuloveroihin.

3.2.5    Muut toiminnan tuotot

Nämä 430 miljoonan euron tuotot (376 miljoonaa euroa vuonna 2009) on saatu liittymisneuvotteluja käyviltä mailta. Kohta sisältää myös kurssivoitot lukuun ottamatta jäljempänä liitetiedossa 3.5 käsitellyistä rahoitustoiminnoista kertyviä kurssivoittoja. Kurssivoittoja syntyy EU:n jokapäiväisen toiminnan ja siihen liittyvien muiden kuin euromääräisten transaktioiden yhteydessä sekä tilinpäätöksen laadintaa varten tehtävässä vuoden lopun uudelleenarvostuksessa. Kurssivoitot voivat olla joko toteutuneita tai toteutumattomia. Vuoden 2010 aikana syntyi nettomääräinen 21 miljoonan euron kurssivoitto (185 miljoonaa euroa vuonna 2009).

3.3   HALLINTOKULUT

milj. euroa
	2010	2009
Henkilöstökulut	5 171	4 898
Poistot ja arvon alentuminen	384	436
Muut hallintokulut	3 059	2 799
Yhteensä	8 614	8 133

Hallintokulut ovat EU:n toimintaan liittyviä kuluja, jotka sisältävät henkilöstökulut, poistot ja muut toimielinten ja virastojen toiminnasta aiheutuneet kulut (esimerkiksi vuokrat, huoltokustannukset, tavarat ja palvelut, koulutuskustannukset).

3.4   TOIMINNAN KULUT

milj. euroa
	Liitetieto	2010	2009 oikaistu
Varsinaisen toiminnan kulut:	3.4.1
Suora keskitetty hallinnointi		10 123	8 744
Välillinen keskitetty hallinnointi		4 045	3 605
Hajautettu hallinnointi		933	137
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa		85 432	87 251
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa		1 868	1 655
Yhteensä		102 401	101 392
Muut toimintakulut:	3.4.2
Oikaisut/varaukset		68	199
Kurssitappiot		439	432
Muut		856	481
Yhteensä		1 363	1 112
Yhteensä		103 764	102 504

3.4.1    Varsinaisen toiminnan kulut

Euroopan unionin toimintamenot sisältävät rahoituskehyksen eri otsakkeisiin liittyvät menot, joita hallinnoidaan eri tavoin. Hallinnointitapa määrää sen, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hoidetaan. Pääosaa menoista hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jolloin jäsenvaltiot on valtuutettu hoitamaan esimerkiksi maataloustukirahaston menoihin ja rakennetoimiin liittyviä tehtäviä (aluekehitysrahasto, sosiaalirahasto, maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, koheesiorahasto ja kalatalousrahasto).

Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien varojen vähentyminen vuonna 2010 johtuu pääasiassa siitä, että kauden 2000–2006 ohjelmia (ESR) on päätetty, ja siitä, että maatalousrahaston varojen käyttö vähentyi edellisvuoteen verrattuna. Vähennystä kompensoivat osittain ohjelmakauden 2007–2013 rakennetoimet, jotka saavuttavat hitaan alun jälkeen normaalitason vuonna 2009. Keskitettyyn hallinnointiin kuuluvien menojen kasvu johtuu tutkimus- ja kehitystoimista.

Kuten liitetiedossa 2.5.2. todetaan, komissio on muuttanut tiettyjen koheesiopolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen liittyvien menojen kirjanpitokäsittelyä. Koska asianomaiset rahamäärät ovat merkittäviä, komission on kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjensä mukaisesti oikaistava vuoden 2009 numerotietoja. Näin voidaan esittää vertailukelpoiset tiedot, jotka osoittavat, mikä tilanne olisi ollut, jos samaa kirjanpitokäsittelyä olisi sovellettu vuonna 2009. Alla olevassa taulukossa esitetään tämän oikaisun vaikutus varainhoitovuoden 2009 alkuperäiseen taloudelliseen tulokseen:

milj. euroa
	Vuoden 2009 alkuperäinen tilinpäätös	Muutettu tilinpäätöksen laatimisperiaate	Vuoden 2009 oikaistu tilinpäätös
Toiminnan tuotot	118 069	—	118 069
Toiminnan kulut:
Varsinaisen toiminnan kulut:
Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavat varat	(89 681)	2 430	(87 251)
Varsinaisen toiminnan kulut yhteensä	(113 067)	2 430	(110 637)
Toiminnan ylijäämä	5 002	2 430	7 432
Taloudellinen tulos	4 457	2 430	6 887

3.4.2    Muut toimintakulut

Kurssitappioita (jäljempänä liitetiedossa 3.6 käsiteltyihin rahoitustoimintoihin liittyviä kurssitappioita lukuun ottamatta) syntyy unionin tavanomaisen toiminnan ja siihen liittyvien muiden kuin euromääräisten transaktioiden yhteydessä sekä tilinpäätöksen laadintaa varten tehtävässä vuoden lopun uudelleenarvostuksessa. Kurssitappiot voivat olla joko realisoituneita tai realisoitumattomia.

Alakohdassa ”muut” komission tekemät saamisten kirjanpitoarvon alentamiset kasvoivat selvästi 365 miljoonaan euroon (26 miljoonaa euroa vuonna 2009). Tämä johtui pääasiassa sakkopäätöksistä tehdyistä 273 miljoonan euron arvonalennuksista sekä maaseuturahastoon ja maaseudun kehittämiseen liittyvistä 82 miljoonan euron arvonalennuksista.

Tutkimus- ja kehitysmenot:

Vuonna 2010 kuluksi kirjattiin seuraavat menot:

milj. euroa
	2010
Tutkimusmenot	295
Aktivoimattomat kehitysmenot	157
Kirjattu kuluksi	452

3.5   RAHOITUSTUOTOT

milj. euroa
	2010	2009
Osinkotuotot	1	14
Korkotuotot:
ennakkomaksuista	42	59
viivästyneistä suorituksista	382	132
swap-sopimuksista	0	2
myytävissä olevista varoista	100	100
lainoista	394	265
käteisvaroista ja muista rahavaroista	110	158
muut	2	3
Yhteensä	1 030	719
Muut tuotot rahoitustoiminnasta:
rahoitusvarojen realisoituneet myyntivoitot	11	10
muut	83	76
Yhteensä	94	86
Nykyarvon oikaisut	1	10
Kurssivoitot	52	6
Yhteensä	1 178	835

3.6   RAHOITUSKULUT

milj. euroa
	2010	2009
Korkokulut:
leasingsopimuksista	93	95
swap-sopimuksista	0	2
lainanotosta	380	248
muut	23	20
Yhteensä	496	365
Muut kulut rahoitustoiminnasta:
rahoitusvarausten muutos	60	39
rahoituskulut talousarvioon sisältyvistä rahoitusvälineistä	55	73
myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumistappiot	5	15
rahoitusvarojen toteutuneet myyntitappiot	1	0
muut	42	57
Yhteensä	163	184
Kurssitappiot	2	45
Yhteensä	661	594

3.7   OSUUS OSAKKUUSYRITYSTEN JA YHTEISYRITYSTEN NETTOTAPPIOISTA

EU kirjaa pääomaosuusmenetelmän mukaisesti tuotto- ja kululaskelmaansa osuuden osakkuusyritystensä ja yhteisyritystensä nettotappioista (ks. myös liitetiedot 2.3.1 ja 2.3.2).

3.8   TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON LIITTYVISTÄ TRANSAKTIOISTA

Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattiin 129 597 miljoonan euron tuotot muista kuin vaihtoon liittyvistä transaktioista vuonna 2010.

3.9   SEGMENTTIRAPORTOINTI

Segmenttiraportissa jaotellaan toiminnan tuotot ja kulut komissiossa toimintalohkoittain toimintoperusteisen budjettirakenteen mukaisesti. Toimintalohkot voidaan ryhmitellä kolmeen isompaan otsakkeeseen: toiminta Euroopan unionissa, toiminta Euroopan unionin ulkopuolella sekä palvelut ja muut.

”Toiminta Euroopan unionissa” on otsakkeista suurin, koska siihen kuuluu hyvin monta toimintalohkoa. ”Toiminta Euroopan unionin ulkopuolella” liittyy kaupan ja kehitysavun kaltaiseen unionin ulkopuoliseen toimintaan. ”Palvelut ja muut” ovat sisäisiä ja horisontaalisia toimintoja, joita tarvitaan EU:n toimielinten ja muiden elinten toiminnan ylläpitämiseen.

On huomattava, että omia varoja ja rahoitusosuuksia ei ole jaettu toimintokohtaisesti, koska ne lasketaan ja kannetaan ja niitä hallinnoidaan komission keskusyksiköissä. Kyseiset luvut esitetään tässä sen vuoksi, että vertailu tuotto- ja kululaskelman nettotulokseen on mahdollista.

SEGMENTTIRAPORTOINTI — TIIVISTELMÄ

milj. euroa
	Toiminta Euroopan unionissa	Toiminta Euroopan unionin ulkopuolella	Palvelut ja muut	Selvitystilassa oleva EHTY	Muut toimielimet	Konsolidoinnista johtuvat eliminoinnit	YHTEENSÄ
Muut toiminnan tuotot:
Sakot	3 077	0	0	0	0	0	3 077
Maatalousmaksut	25	0	0	0	0	0	25
Varojen takaisinperintä	1 849	89	1	0	0	(32)	1 907
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	60	36	912	0	347	(148)	1 207
Muut toiminnan tuotot	2 445	10	575	3	1	(1 062)	1 972
MUUT TOIMINNAN TUOTOT	7 456	135	1 488	3	348	(1 242)	8 188
Hallintokulut:
Henkilöstökulut	(1 945)	(824)	(1 073)	0	(1 353)	24	(5 171)
Aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	(88)	(13)	(119)	0	(164)	0	(384)
Muut hallintokulut	(904)	(318)	(902)	0	( 1 234)	299	(3 059)
	(2 937)	(1 155)	(2 094)	0	(2 751)	323	(8 614)
Toimintakulut:
Suora keskitetty hallinnointi	(7 115)	(3 597)	(180)	0	0	769	(10 123)
Välillinen keskitetty hallinnointi	(3 821)	(213)	(45)	0	0	34	(4 045)
Hajautettu hallinnointi	(113)	(820)	0	0	0	0	(933)
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	(85 173)	(29)	(230)	0	0	0	(85 432)
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	(382)	(1 486)	0	0	0	0	(1 868)
Muut toimintakulut	(947)	(23)	(448)	(59)	(2)	116	(1 363)
	(97 551)	(6 168)	(903)	(59)	(2)	919	(103 764)
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ	(100 488)	(7 323)	(2 997)	(59)	(2 753)	1 242	(112 378)
Toiminnan nettokulut	(93 032)	(7 188)	(1 509)	(56)	(2 405)	0	(104 190)
Tuotot omista varoista ja rahoitusosuuksista							122 328
Toiminnan ylijäämä							18 138
Nettorahoitustuotot							517
Työsuhde-etuuksiin liittyvän velan muutos							(1 003)
Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten toiminnan tuloksesta							(420)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos							17 232

SEGMENTTIRAPORTOINTI — TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA

milj. euroa
	Talous ja rahoitus	Yritys- ja teollisuustoiminta	Kilpailu	Työllisyys	Maatalous	Energia ja liikenne	Ympäristöasiat	Tutkimus	Tietoyhteiskunta
Muut toiminnan tuotot:
Sakot	0	12	3 065	0	0	0	0	0	0
Maatalousmaksut	0	0	0	0	25	0	0	0	0
Varojen takaisinperintä	0	1	0	15	1 603	12	1	32	14
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	0	0	0	0	0	1	1	1	1
Muut toiminnan tuotot	4	402	0	39	135	184	39	624	7
MUUT TOIMINNAN TUOTOT	4	415	3 065	54	1 763	197	41	657	22
Hallintokulut:	(57)	(178)	(82)	(108)	(115)	(268)	(110)	(391)	(125)
Henkilöstökulut	(51)	(128)	(75)	(82)	(95)	(190)	(80)	(218)	(102)
Aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	0	(8)	0	(0)	0	(11)	(1)	(2)	0
Muut hallintokulut	(6)	(42)	(7)	(26)	(20)	(67)	(29)	(171)	(23)
Toimintakulut:	(105)	(650)	(305)	(6 077)	(56 176)	(3 328)	(224)	(3 238)	(1 107)
Suora keskitetty hallinnointi	(105)	(347)	1	(176)	(31)	(1 312)	(207)	(2 436)	(1 179)
Välillinen keskitetty hallinnointi	0	(90)	0	(7)	0	(1 750)	0	(714)	78
Hajautettu hallinnointi	0	0	0	(24)	0	(5)	0	0	0
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	0	0	0	(5 850)	(56 037)	0	0	0	0
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	0	(166)	0	(3)	0	(197)	0	0	0
Muut toimintakulut	0	(47)	(306)	(17)	(108)	(64)	(17)	(88)	(6)
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ	(162)	(829)	(387)	(6 185)	(56 291)	(3 596)	(333)	(3 630)	(1 231)
Toiminnan nettokulut	(158)	(414)	2 678	(6 131)	(54 528)	(3 399)	(292)	(2 973)	(1 209)
	Yhteinen tutkimuskeskus	Kalastus	Sisämarkkinat	Aluepolitiikka	Verotus ja tulliliitto	Koulutus ja kulttuuri	Terveys- ja kuluttaja-asiat	Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasiat	Toiminta Euroopan unionissa yhteensä
Muut toiminnan tuotot:
Sakot	0	0	0	0	0	0	0	0	3 077
Maatalousmaksut	0	0	0	0	0	0	0	0	25
Varojen takaisinperintä	0	9	0	150	0	9	1	2	1 849
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	38	0	0	0	0	0	9	9	60
Muut toiminnan tuotot	77	7	174	1	0	166	337	249	2 445
MUUT TOIMINNAN TUOTOT	115	16	174	151	0	175	347	260	7 456
Hallintokulut:	(341)	(44)	(162)	(71)	(94)	(195)	(323)	(273)	(2 937)
Henkilöstökulut	(242)	(35)	(113)	(59)	(38)	(100)	(197)	(140)	(1 945)
Aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	(27)	0	(4)	0	(2)	(1)	(24)	(8)	(88)
Muut hallintokulut	(72)	(9)	(45)	(12)	(54)	(94)	(102)	(125)	(904)
Toimintakulut:	(85)	(523)	(51)	(22 677)	(16)	(1 445)	(615)	(929)	(97 551)
Suora keskitetty hallinnointi	(63)	(254)	(10)	(46)	(16)	(175)	(411)	(348)	(7 115)
Välillinen keskitetty hallinnointi	0	0	0	(8)	0	(1 254)	(76)	0	(3 821)
Hajautettu hallinnointi	0	0	0	(84)	0	0	0	0	(113)
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	0	(267)	0	(22 524)	0	0	0	(495)	(85 173)
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	0	0	0	(15)	0	(1)	0	0	(382)
Muut toimintakulut	(22)	(2)	(41)	0	0	(15)	(128)	(86)	(947)
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ	(426)	(567)	(213)	(22 748)	(110)	(1 640)	(938)	(1 202)	(100 488)
Toiminnan nettokulut	(311)	(551)	(39)	(22 597)	(110)	(1 465)	(591)	(942)	(93 032)

SEGMENTTIRAPORTOINTI — TOIMINTA EUROOPAN UNIONIN ULKOPUOLELLA

milj. euroa
	Ulkosuhteet	Kauppapolitiikka	Kehitysyhteistyö	Laajentumisasiat	Humanitaarinen apu	Toiminta Euroopan unionin ulkopuolella yhteensä
Muut toiminnan tuotot:
Varojen takaisinperintä	15	0	10	61	3	89
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	36	0	0	0	0	36
Muut toiminnan tuotot	5	0	1	5	(1)	10
MUUT TOIMINNAN TUOTOT	56	0	11	66	2	135
Hallintokulut:	(862)	(57)	(165)	(44)	(27)	(1 155)
Henkilöstökulut	(577)	(49)	(144)	(37)	(17)	(824)
Aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	(13)	0	0	0	0	(13)
Muut hallintokulut	(272)	(8)	(21)	(7)	(10)	(318)
Toimintakulut:	(2 766)	(7)	(1 387)	(1 063)	(945)	(6 168)
Suora keskitetty hallinnointi	(1 722)	(5)	(866)	(531)	(473)	(3 597)
Välillinen keskitetty hallinnointi	(171)	0	(16)	(26)	0	(213)
Hajautettu hallinnointi	(259)	0	(95)	(466)	0	(820)
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	(29)	0	0	0	0	(29)
Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa	(574)	(2)	(405)	(38)	(467)	(1 486)
Muut toimintakulut	(11)	0	(5)	(2)	(5)	(23)
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ	(3 628)	(64)	(1 552)	(1 107)	(972)	(7 323)
Toiminnan nettokulut	(3 572)	(64)	(1 541)	(1 041)	(970)	(7 188)

SEGMENTTIRAPORTOINTI — PALVELUT JA MUUT

milj. euroa
	Viestintä	Petostentorjuntavirasto	Koordinointi	Henkilöstö ja hallinto	Eurostat	Budjettipääosasto	Tilintarkastus	Kielet	Muut	Palvelut ja muut yhteensä
Muut toiminnan tuotot:
Varojen takaisinperintä	1	0	0	0	0	0	0	0	0	1
Hallinnollisesta toiminnasta saatavat tuotot	2	5	0	764	0	51	0	90	0	912
Muut toiminnan tuotot	(2)	(1)	8	25	0	37	0	53	455	575
MUUT TOIMINNAN TUOTOT	1	4	8	789	0	88	0	143	455	1 488
Hallintokulut:	(108)	(54)	(168)	(1 260)	(85)	(52)	(10)	(403)	46	(2 094)
Henkilöstökulut	(67)	(38)	(140)	(448)	(62)	(39)	(9)	(316)	46	(1.073)
Aineettomiin hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	(2)	(1)	0	(114)	0	0	0	(2)	0	(119)
Muut hallintokulut	(39)	(15)	(28)	(698)	(23)	(13)	(1)	(85)	0	(902)
Toimintakulut:	(136)	(17)	(2)	(32)	(37)	(234)	0	(15)	(430)	(903)
Suora keskitetty hallinnointi	(91)	(17)	(1)	(30)	(37)	(4)	0	0	0	(180)
Välillinen keskitetty hallinnointi	(45)	0	0	0	0	0	0	0	0	(45)
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	0	0	0	0	0	(230)	0	0	0	(230)
Muut toimintakulut	0	0	(1)	(2)	0	0	0	(15)	(430)	(448)
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ	(244)	(71)	(170)	(1 292)	(122)	(286)	(10)	(418)	(384)	(2 997)
Toiminnan nettokulut	(243)	(67)	(162)	(503)	(122)	(198)	(10)	(275)	71	(1 509)

4.   RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT

4.1   RAHAVIRTALASKELMAN TARKOITUS JA LAATIMISPERIAATTEET

Rahavirtalaskelman sisältämien tietojen perusteella arvioidaan, miten hyvin EU kykenee kerryttämään käteisvaroja ja muita rahavaroja ja millainen näiden varojen tarve on.

Rahavirtalaskelman laadinta perustuu epäsuoraan esittämistapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tilikauden yli- tai alijäämää oikaistaan sellaisten toimien vaikutuksella, joihin ei liity maksutapahtumaa, aikaisempien tai tulevien tilikausien toimintaan kuuluvien maksujen jaksotuksilla sekä investointien rahavirtoihin kuuluvilla tuotto- ja kuluerillä.

Ulkomaanvaluutan määräisten toimien rahavirrat kirjataan Euroopan unionin tilinpäätösvaluuttana (euroina). Muuntokurssina käytetään rahavirtalaskelman laatimispäivän euron kurssia.

Rahavirtalaskelmassa esitetään tilikauden rahavirrat jaoteltuina toiminnan ja investointien rahavirtoihin (EU:lla ei ole rahoitustoimiin liittyviä rahavirtoja).

4.2   TOIMINNAN RAHAVIRTA

Toiminnan rahavirrat sisältävät muusta EU:n toiminnasta kuin investoinneista kertyvät rahavirrat. Rahavirroista suurin osa kuuluu näihin rahavirtoihin. Tuensaajille myönnettyjä lainoja (ja mahdollisesti niiden rahoittamiseksi otettuja lainoja) ei katsota investoinneiksi (eikä rahoitustoiminnaksi), koska ne kuuluvat EU:n yleisiin tavoitteisiin ja ovat näin osa EU:n päivittäistä toimintaa. Toiminnan rahavirtoihin kuuluvat myös investoinnit, jotka liittyvät esimerkiksi Euroopan investointirahastoon, EBRD:hen ja pääomasijoitustoimintaan. Näiden toimien tavoitteena on näet tukea EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

4.3   INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investointien rahavirrat sisältävät aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat ja luovutukset sekä sellaiset muihin investointeihin liittyvät hankinnat ja luovutukset, joita ei sisällytetä muihin rahavaroihin. Tuensaajille myönnettyjä lainoja ei ole sisällytetty investointien rahavirtaan. Tavoitteena on esittää vain EU:n varsinaiset investoinnit.

Käteisvarat ja muut rahavarat sisältävät komission hallussa olevan 9 080 miljoonan euron määrän, joka ei kuitenkaan ole EU:n käytettävissä. Tämä summa koskee tapauksia, joissa EU:n määräämiin sakkoihin liittyviä maksuja on suoritettu, mutta sakon määräämistä koskevaan päätökseen on haettu muutosta Nämä summat on esitetty edellä erikseen liitetiedossa 2.11 (Käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia).

5.   EHDOLLISET VARAT JA VELAT JA MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

EHDOLLISET VARAT

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Saadut vakuudet:
Suoritustakuut	301	252
Muut	30	27
Muut ehdolliset varat	8	18
Ehdolliset varat yhteensä	339	297

Tuensaajilta vaaditaan toisinaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että EU:n rahoitusta saavat tuensaajat noudattavat EU:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja. Muut ehdolliset varat liittyvät pääasiassa komission rakennuksista perittyjen verojen mahdolliseen takaisinmaksuun.

EHDOLLISET VELAT

milj. euroa
	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
Annetut vakuudet	5.1	22 171	19 330
Sakot – unionin tuomioistuimessa nostetut kanteet	5.2	9 627	11 969
Maataloustukirahasto – tuomiota ei vielä annettu	5.3	1 772	1 945
Oikeustapauksiin ja muihin riita-asioihin liittyvät määrät	5.4	458	416
Muut ehdolliset velat	5.5	4	12
Ehdolliset velat yhteensä		34 032	33 672
Kaikki ehdolliset velat rahoitetaan niiden toteutuessa EU:n tulevista talousarvioista.

5.1   ANNETUT VAKUUDET

5.1.1    Takaukset lainoille, jotka Euroopan investointipankki (EIP) on myöntänyt omista varoistaan EU:n ulkopuolisille maille

milj. euroa
	Riskinjako 31.12.2010	Ei riskinjakoa 31.12.2010		Takauskanta 31.12.2010 yhteensä	Takauskanta 31.12.2009
		Viranomainen	Yksityinen yritys
65 % takaus	3 625	12 443	2 149	18 217	14 945
70 % takaus	87	2 132	62	2 281	2 596
75 % takaus	0	635	60	695	850
100 % takaus	0	683	106	789	821
Yhteensä Total	3 712	15 893	2 377	21 982	19 212

EU:n talousarviosta on myönnetty takauksia EIP:n omista varoistaan kolmansille maille 31. joulukuuta 2010 mennessä myöntämille lainoille (myös jäsenvaltioille ennen liittymistä myönnetyt lainat). EU:n takaus on kuitenkin rajoitettu tiettyyn prosenttiosuuteen hyväksyttyjen lainajärjestelyjen enimmäismäärästä. Tämä prosenttiosuus voi olla 65, 70, 75 tai 100 prosenttia. Jos enimmäismäärää ei saavuteta, EU:n takaus annetaan koko lainakannalle. Takauskanta oli 31. joulukuuta 2010 yhteensä 21 982 miljoonaa euroa. Summa vastaa EU:lla olevaa enimmäisriskiä.

EIP hankkii EU:n talousarviosta takauksen saaneille lainoille myös ulkopuolisen tahon (valtion tai julkisen taikka yksityisen rahoituslaitoksen) antaman takauksen. Tällöin komissio on toissijaisena takaajana. EU:n talousarviosta myönnetty takaus kattaa vain poliittisen riskin niiden takausten osalta, jotka on esitetty sarakkeessa ”Riskinjako”. Muut riskit ovat toteutuessaan EIP:n vastuulla, jos ensisijainen takaaja ei noudata sitoumuksiaan. EU:n talousarviosta myönnetty sarakkeeseen ”Ei riskinjakoa” kuuluva takaus kattaa kaikki riskit, jos ensisijainen takaaja ei noudata sitoumustaan. Jos ensisijainen takaaja on viranomainen, katettavaksi tulee yleensä vain poliittinen riski. Jos ensisijainen takaaja sen sijaan on laitos tai yksityinen yritys, EU:n talousarviosta voidaan joutua kattamaan myös kaupallinen riski.

5.1.2    Muut annetut vakuudet

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Riskinjakorahoitusväline	161	94
TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmä	11	6
MEDA: Marokkoon liittyvät vakuudet	17	17
Muut	0	1
Yhteensä	189	118

Riskinjakorahoitusväline

Riskinjakorahoitusvälineen (Risk Sharing Finance Facility, RSFF) puitteissa komission rahoitusosuudella katetaan taloudellista riskiä, joka liittyy tukikelpoisille tutkimushankkeille myönnettyihin EIP:n lainoihin ja takauksiin. Komissio on budjetoinut varoja kaudelle 2007–2013 yhteensä enintään miljardi euroa. Tästä summasta enintään 800 miljoonaa liittyy ”Yhteistyö”-erityisohjelmaan ja enintään 200 miljoonaa euroa ”Valmiudet” -erityisohjelmaan. EIP on sitoutunut tarjoamaan yhtä paljon varoja.

Joulukuun 31. päivään 2010 mennessä komissio oli osoittanut riskinjakorahoitusvälineelle 515 miljoonaa euroa. EIP oli sijoittanut kyseisestä määrästä 419 miljoonaa euroa joukkovelkakirjoihin, 55 miljoonaa euroa määräaikaistalletuksiin ja 33 miljoonaa euroa muihin rahavaroihin 31. joulukuuta 2010 mennessä. Vuoden 2010 loppuun mennessä tehtyjen riskinjakorahoitusvälineeseen kuuluvien lainasopimusten arvo on 2 212 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 aikana tapahtui 5 miljoonan euron maksulaiminlyönti, joka katetaan riskinjakorahoitusvälineen varoista. Edellä ehdollisena velkana esitetty 161 miljoonan euron määrä on arvioitu enimmäistappio per 31. joulukuuta 2010, joka komissiolle voi aiheutua niihin lainoihin ja vakuuksiin liittyvistä maksulaiminlyönneistä, jotka EIP on myöntänyt riskinjakorahoitusvälineen puitteissa. Nämä epävarmat määrät ovat 7,3 prosenttia kaikista vakuuksilla suojatuista vastuista. On huomattava, että komission kokonaisriski on rajoitettu määrään, jonka se on sijoittanut riskinjakorahoitusvälineeseen.

TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmä

TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmästä tarjotaan takauksia, joilla pyritään vähentämään tulojen määrään liittyvää riskiä TEN-T-hankkeiden alkuvuosina. Vakuus kattaisi kokonaan valmiusluotot, joita voidaan käyttää vain silloin, kun hankkeen kassavirta ei riitä etuoikeutettujen lainojen takaisinmaksuun. Lainavakuusjärjestelmä on komission ja EIP:n yhteinen rahoitusjärjestely, ja Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan asetuksen mukaisesti sitä varten on varattu EU:n talousarviosta 500 miljoonaa euroa vuosina 2007–2013. EIP:n rahoitusosuus lainavakuusjärjestelmässä on niin ikään 500 miljoonaa euroa, joten käytettävissä oleva kokonaismäärä on miljardi euroa.

Joulukuun 31. päivään 2010 mennessä komissio oli osoittanut lainavakuusjärjestelmälle 155 miljoonaa euroa. Kyseiseen päivään mennessä EIP on sijoittanut kyseisestä määrästä 111 miljoonaa euroa joukkovelkakirjoihin, 36 miljoonaa euroa määräaikaistalletuksiin ja 5 miljoonaa euroa käteisvaroihin. Vuoden 2010 loppuun mennessä tehtyjen lainavakuusjärjestelmän piiriin kuuluvien lainasopimusten arvo on 140 miljoonaa euroa. Edellä ehdollisena velkana esitetty 11 miljoonan euron määrä on arvioitu enimmäistappio per 31. joulukuuta 2010, joka komissiolle voi aiheutua niihin lainoihin liittyvistä maksulaiminlyönneistä, jotka EIP on myöntänyt lainavakuusjärjestelmän puitteissa. Määrä vastaa 7,9 prosenttia kaikista vakuuksilla suojatuista vastuista. On huomattava, että komission kokonaisriski on rajoitettu määrään, jonka se on sijoittanut lainavakuusjärjestelmään.

Riskinjakorahoitusvälineen ja lainavakuusjärjestelmän omaisuuserät on merkitty komission taseeseen lyhytaikaisina myytävissä olevina varoina (ks. liitetieto 2.8) ja käteisvaroina (ks. liitetieto 2.11).

Meda

Komissio on perustanut osana MEDA-ohjelmaa erityisrahaston kautta takausjärjestelmän, jolla tuetaan kahta marokkolaista järjestöä (Caisse Centrale de Garantie ja Fonds Dar Ad-Damane). Rahaston varat olivat 27 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2010, ja ne esitetään käteisvaroissa ja muissa rahavaroissa (ks. liitetieto 2.11). Ehdollisena velkana esitetty komission takaus kattaa 17 miljoonan euron osuuden lainoista, jotka edellä mainitut järjestöt ovat myöntäneet.

5.2   SAKOT

Nämä määrät koskevat sakkoja, jotka komissio on määrännyt kilpailusääntöjen rikkomisesta ja jotka on alustavasti maksettu. Lisäksi sakon määräämistä koskevaan komission päätökseen on joko jo haettu muutosta tai ei tiedetä, haetaanko päätökseen muutosta. Ehdollinen velka säilytetään siihen saakka kunnes unionin tuomioistuin on antanut asiassa lainvoimaisen päätöksen. Alustaville maksuille kertynyt korko (561 miljoonaa euroa) sisältyy varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen, ja se esitetään myös ehdollisena velkana määriin liittyvän komission omistusoikeuden epävarmuuden osoittamiseksi.

5.3   MAATALOUSTUKIRAHASTO — TUOMIOTA EI VIELÄ ANNETTU

Tämä kohta sisältää sellaiset ehdolliset velat jäsenvaltioille, jotka liittyvät maataloustukirahaston menojen sääntöjenmukaisuustarkastusten seurauksena tehtyihin päätöksiin ja joista unionin tuomioistuin ei ole vielä antanut tuomiota. Menettelyn kesto unionin tuomioistuimessa määrää sen, milloin velan lopullinen määrä vahvistetaan ja minkä vuoden talousarviosta velallisen hyväksi ratkaistun muutoksenhaun vaikutus katetaan. Arvio mahdollisesti maksettavaksi tulevista määristä on kirjattu taseeseen pitkäaikaisiin varauksiin (ks. liitetieto 2.13).

5.4   OIKEUSTAPAUKSIIN JA MUIHIN RIITA-ASIOIHIN LIITTYVÄT MÄÄRÄT

Tämä kohta liittyy EU:ta vastaan nostettuihin käsiteltävinä oleviin vahingonkorvauskanteisiin ja muihin oikeusriitoihin sekä näihin liittyviin arvioituihin kustannuksiin. On huomattava, että perustamissopimuksen 288 artiklan nojalla nostetuissa vahingonkorvauskanteissa kantajan on näytettävä toteen, että toimielin on vakavasti rikkonut oikeussääntöä, jonka tarkoituksena on antaa yksityisille oikeuksia, että kantaja on kärsinyt todellista vahinkoa ja että lainvastaisen teon ja vahingon välillä on suora syy-yhteys.

5.5   MUUT EHDOLLISET VELAT

Tämä kohta sisältää sellaiset vähäisemmät ehdollisten velkojen määrät, joita ei voida luokitella muihin edellä esitettyihin kohtiin.

Muut merkittävät tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

5.6   KÄYTTÄMÄTTÖMIIN MÄÄRÄRAHOIHIN LIITTYVÄT SITOUMUKSET

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Käyttämättömiin määrärahoihin liittyvät sitoumukset	155 642	134 689

Talousarviosta maksattamatta olevat sitoumukset ovat avoimia sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei vielä ole suoritettu ja/tai joita ei vielä ole purettu. Maksattamatta olevia määriä syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä. Talousarviosta maksattamatta olevia sitoumuksia oli yhteensä 194 395 miljoonaa euroa 31.12.2010. Edellä esitetty määrä saadaan vähentämällä maksattamatta olevien sitoumusten määrästä niihin liittyvät, vuoden 2010 tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät.

5.7   MERKITTÄVÄT OIKEUDELLISET SITOUMUKSET

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
Rakennetoimet	210 638	275 761
Välimeren alueen maiden kanssa tehdyt pöytäkirjat	263	263
Kalastussopimukset	130	249
Galileo-ohjelma	513	1 517
GMES-ohjelma	390	556
TEN-T-hankkeet	3 530	4 289
Muut sopimukset	3 920	1 325
Yhteensä	219 384	283 960

Nämä sitoumukset johtuvat sellaisista komission tekemistä pitkäaikaisista oikeudellisista sitoumuksista, joita ei ole vielä katettu talousarvioon otetuilla maksusitoumusmäärärahoilla. Kyseiset sitoumukset voivat liittyä monivuotisiin ohjelmiin (esimerkiksi rakennetoimet) tai määriin, jotka EU on sitoutunut maksamaan tulevaisuudessa tilinpäätöspäivänä voimassa olleiden hallinnollisten sopimusten mukaisesti (esimerkiksi turvallisuus- ja siivouspalvelut, mutta myös rakennustöiden kaltaisia erityishankkeita koskevat sopimusvelvoitteet). Kaikkiin monivuotisiin ohjelmiin ei sisälly tähän kohtaan merkittäviä sitoumuksia, koska tulevien varainhoitovuosien menot vahvistetaan vuosittain budjettivallan käyttäjän päätöksellä tai asianomaisiin sääntöihin tehtävillä muutoksilla.

5.7.1    Rakennetoimet

Seuraavassa taulukossa vertaillaan oikeudellisia sitoumuksia, joista ei ole vielä tehty talousarviositoumuksia, ja vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen perusteella laskettua sitoumusten enimmäismäärää.

milj. euroa
	Rahoituskehykseen sisältyvät määrät 2007–2013 (A)	Tehdyt oikeudelliset sitoumukset (B)	Talousarviositoumukset vuosina 2007–2010 (C)	Oikeudelliset sitoumukset, joista vähennetty talousarviositoumukset (= B – C)	Sitoumusten enimmäismäärä (= A – C)
Koheesiopolitiikka	347 550	346 475	189 574	156 901	157 976
Luonnonvarat	100 549	100 549	54 759	45 790	45 790
Liittymistä valmisteleva tukiväline	10 958	7 357	4 086	3 271	6 872
Yhteensä	459 057	454 381	248 419	205 962	210 638

5.7.2    Välimeren alueen maiden kanssa tehdyt pöytäkirjat

Näiden sitoumusten yhteismäärä on 263 miljoonaa euroa, ja ne liittyvät EU:n ulkopuolisten Välimeren alueen maiden kanssa tehtyihin rahoituspöytäkirjoihin. Tässä kohdassa ilmoitettu määrä on allekirjoitettujen pöytäkirjojen mukaisen kokonaismäärän ja kirjanpitoon merkittyjen talousarviositoumusten erotus. Kyseiset pöytäkirjat ovat kansainvälisiä sopimuksia, joita ei voida purkaa ilman molempien sopimuspuolten suostumusta. Purkamismenettely on kuitenkin käynnissä.

5.7.3    Kalastussopimukset

Nämä yhteensä 130 miljoonan euron arvoiset sitoumukset on tehty kolmansien maiden kanssa kansainvälisten kalastussopimusten mukaisien toimien toteuttamiseksi.

5.7.4    Galileo-ohjelma

Galileo on globaali satelliittinavigointijärjestelmä, jota rakentavat parhaillaan Euroopan unioni ja Euroopan avaruusjärjestö (ESA). Galileo-ohjelma rahoitetaan nykyään kokonaan EU:n talousarviosta, ja komissio hallinnoi hanketta EU:n puolesta. Ohjelman ensimmäinen vaihe, kiertoradalla toteutettava validointivaihe, saadaan päätökseen vuonna 2012, ja muodostettujen omaisuuserien siirto komissiolle alkaa tuolloin.

On huomattava, että komissio on vuoden 2010 loppuun mennessä osoittanut (mukaan lukien aiempi investointi Galileo-yhteisyritykseen) 1 178 miljoonaa euroa Galileo-ohjelmaan kuuluvaa kiertoradalla tapahtuvaa validointia varten. Koska tämä ohjelma on vielä tutkimusvaiheessa, käytetty rahamäärä on EU:n kirjanpitosääntöjen mukaisesti kirjattu kuluksi eikä aineettomia omaisuuseriä ole merkitty taseeseen. Galileo-ohjelman seuraavassa vaiheessa (täysi toimintavalmius vuosina 2008–2013) komission (suuntaa antavan) rahoitusosuuden arvioidaan olevan yhteensä 2 408 miljoonaa euroa.

5.7.5    GMES-ohjelma

Komissio on tehnyt ESA:n kanssa vuosia 2008–2013 koskevan sopimuksen ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuiseen seurantajärjestelmään (GMES) kuuluvan avaruuskomponentin toteuttamisesta. Kyseiseksi kaudeksi osoitettu suuntaa antava kokonaismäärä on 624 miljoonaa euroa. ESA:n toimintakulut olivat 166 miljoonaa euroa vuonna 2010.

5.7.6    TEN-T-sitoumukset

Tähän kohtaan kuuluvat avustukset, jotka myönnetään Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin liittyville toimille kaudella 2007–2013. Ohjelma liittyy hankkeisiin, joilla kehitetään Euroopan laajuisia liikenneverkkoja. Siitä tuetaan sekä infrastruktuurihankkeita että tutkimus- ja innovaatiohankkeita, joilla edistetään uuden teknologian ja innovatiivisten prosessien yhdistämistä uuden liikenneinfrastruktuurin käyttöönottoon. Tälle ohjelmalle osoitettu suuntaa antava kokonaismäärä on 8 013 miljoonaa euroa.

5.7.7    Muut sopimukset

Tähän kohtaan sisältyvät määrät, joita vastaavat maksut on vielä suoritettava sopimusten voimassaoloaikana. Tähän kohtaan sisältyy suorittamatta oleva 83 miljoonan euron sopimusvelvoite, joka liittyy unionin tuomioistuimen rakennusten kunnostuskustannuksiin, 76 miljoonan euron summa, joka liittyy neuvoston rakennusurakkasopimuksiin, 434 miljoonan euron summa, joka liittyy parlamentin rakennusurakkasopimuksiin ja komissiota koskeva 446 miljoonan euron summa, joka liittyy pääasiassa kahteen suureen rakennushankkeeseen Luxemburgissa. Muita tähän kohtaan sisältyviä merkittäviä määriä ovat seuraavat: 2 654 miljoonaa euroa, joka liittyy Fusion for Energy-yhteisyrityksen (Eurooppalainen yhteisyritys ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten) hankintajärjestelyihin ITER-hankkeen yhteydessä.

5.8   MUUT LEASINGSOPIMUKSET

milj. euroa
Erän kuvaus	Vastaisuudessa maksettavat määrät
	Erääntymiseen < 1 vuosi	Erääntymiseen 1–5 vuotta	Erääntymiseen > 5 vuotta	Yhteensä
Rakennukset	350	1 235	749	2 334
Atk-laitteet ja muut laitteet	12	38	0	50
Yhteensä	362	1 273	749	2 384

Erä sisältää sellaisilla muilla leasingsopimuksilla vuokratut rakennukset ja laitteet, jotka eivät täytä taseen vastaaviin kirjaamisen edellytyksiä. Tähän kohtaan sisältyviä sitoumuksia vastaavat maksut on vielä suoritettava sopimusten voimassaoloaikana.

Muita leasingsopimuksia koskevista menoista kirjattiin vuonna 2010 kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan 363 miljoonaa euroa.

6.   RAHOITUSOIKAISUT JA TAKAISINPERINTÄ

6.1   JOHDANTO

Tässä osassa annetaan yleiskuva havaittujen virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien korjaamisesta, erityisesti siinä osassa EU:n talousarviota, jonka varoja hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa (noin 80 prosenttia koko talousarviosta). Yhteistyössä hallinnoitavien varojen osalta komissio siirtää EU:n ohjelmien toteuttamisen jäsenvaltioiden vastuulle. Tällöin EU:n rahoitusosuus maksetaan jäsenvaltioille eli yleensä tietylle maksajavirastolle, joka puolestaan vastaa maksujen suorittamisesta tuensaajille. Tässä järjestelyssä jäsenvaltiot ovat viime kädessä vastuussa tuensaajien tekemien virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien ennaltaehkäisystä, havaitsemisesta ja korjaamisesta. Euroopan komissiolla puolestaan on yleinen valvontarooli, jonka puitteissa se varmistaa jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkaan toiminnan.

6.1.1    Rahoitusoikaisut

Rahoitusoikaisut ovat tärkein väline, jolla korjataan jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitaviin varoihin liittyviä virheitä ja sääntöjenvastaisuuksia. Euroopan komissio tekee rahoitusoikaisuja poistaakseen EU:n rahoituksen piiristä menot, jotka eivät ole sovellettavien sääntöjen ja säännösten mukaisia. Rahoitusoikaisuja voidaan tehdä myös silloin, kun jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmässä havaitaan vakavia puutteita. Tällä korjausjärjestelmällä pyritään viime kädessä varmistamaan, että kaikki jäsenvaltioiden ilmoittamat menot (joiden perusteella EU:n rahoitusosuus maksetaan) ovat sääntöjenmukaisia. Komission antama perintämääräys, jolla aiheettomasti maksetut määrät maksetaan takaisin, on vain yksi rahoitusoikaisuissa käytetyistä menetelmistä.

Rahoitusoikaisuissa sovellettavassa menettelyssä on kolme keskeistä vaihetta:

1)	Rahoitusoikaisun määrä selvitetään oikeudellisella ja muutoksenhakumenettelyllä (rahoitusoikaisu on ”tekeillä”).

2)	Rahoitusoikaisun määrä vahvistetaan lopullisesti joko komission päätöksellä tai jäsenvaltion hyväksynnällä.

3)

Takaisinperinnän ”toteuttamiseen” on kaksi vaihtoehtoa: a) komissio antaa perintämääräyksen, minkä jälkeen jäsenvaltio joko maksaa vaaditun summan komissiolle tai komissio vähentää sen asianomaiselle jäsenvaltiolle tulevaisuudessa suoritettavista maksuista; tai b) hyväksyttyään oikaisun jäsenvaltio vähentää asianomaisen määrän jostain myöhemmin esitettävästä komission maksupyynnöstä joko ennen kuin kansallinen takaisinperintämenettely on saatu päätökseen (peruuttaminen) tai sen jälkeen kun kyseinen menettely on saatu päätökseen ja tuensaaja on palauttanut varat (takaisinperintä kansallisella tasolla). Kummassakin tapauksessa (määrän peruuttaminen tai vähentäminen tulevasta maksupyynnöstä perinnän jälkeen) voimassa olevat säännökset sallivat sääntöjenvastaisten menojen korvaamisen muilla tukikelpoisilla menoilla. Suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteiden mukaisesti tulojen ja menojen hyväksyjän on hyväksyttävä perintämääräys tai maksupyyntö kirjanpitojärjestelmässä ennen kuin rahoitusoikaisu voidaan tehdä. Jos ohjelma on päättymässä tai jäsenvaltio ei pysty käyttämään varoja muuhun tukikelpoiseen tarkoitukseen, komissio tekee rahoitusoikaisun purkamalla sitoumuksen, jonka jälkeen varat otetaan uudelleen käyttöön.

1)   Tekeillä olevat rahoitusoikaisut:

Tekeillä olevista rahoitusoikaisuista esitetyt määrät perustuvat komission, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAF:in tarkastushavaintoihin. Asianomaiset komission pääosastot seuraavat jäsenvaltioiden kanssa kaikkien havaintojen käsittelyä käynnissä olevien muutoksenhakumenettelyjen kautta. Tämä on paras varovainen arvio, kun otetaan huomioon tarkastusten seurannan tilanne ja toimitetut lopulliset selonteot (tai tuen keskeyttämistä edeltävät kirjeet) per 31.12.2010. Tämä määrä muuttuu muutoksenhakumenettelyissä, joiden aikana jäsenvaltiot voivat esittää lisätietoja maksupyyntöjensä tueksi.

2)   Rahoitusoikaisut, joista on tehty päätös/jotka on vahvistettu

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla Euroopan maatalouden tukirahasto (EAGF) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (EAFRD) ovat korvanneet kaudella 2007–2013 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EAGGF), joka oli käytössä kaudella 2000–2006. Rahoitusoikaisua koskevaan päätökseen johtava prosessi perustuu yleensä jäsenvaltioiden ilmoittamien menojen hyväksymismenettelyyn. Menoihin sovelletaan seuraavia tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjä:

—	Komissio tekee tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä vuosittain päätöksen, jolla maksajavirastojen tilinpäätökset hyväksytään johdon lausumien sekä tarkastuselinten todistusten ja lausuntojen perusteella.

—	Komissio tekee monivuotisen sääntöjenmukaisuustarkastusta koskevan päätöksen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden ilmoittamat menot ovat EU:n sääntöjen ja säännösten mukaisia.

—	Komissio tekee maksujen suorittamista koskevan päätöksen, jonka perusteella rahoitusoikaisuja voidaan tehdä maksuihin, joissa ei noudateta lainsäädännössä asetettuja määräaikoja.

Koheesiopolitiikan alalla päätetyt tai vahvistetut rahoitusoikaisut perustuvat EU:n valvontaan sekä komission, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin tarkastuksiin.

3)   Rahoitusoikaisujen toteutus:

Euroopan maatalouden tukirahaston osalta rahoitusoikaisut toteutetaan aina tekemällä vähennyksiä kuukausittaisiin ilmoituksiin. EAFRD:n osalta jäsenvaltioiden takaisin perimät varat ja rahoitusoikaisuihin, joista on tehty päätös, liittyvät varat voidaan käyttää uudelleen.

Koheesiopolitiikan alalla rahoitusoikaisut toteutetaan seuraavasti:

—

Jäsenvaltio hyväksyy komission vaatiman tai ehdottaman oikaisun. Tällöin jäsenvaltio tekee rahoitusoikaisun itse vähentämällä asianomaisen määrän seuraavasta menoilmoituksestaan (ks. lisätietoja peruuttamisista ja takaisinperinnästä edellä 6.1.1 kohdan 3 alakohdasta). Jäsenvaltioiden oikaisemat määrät voidaan tämän jälkeen käyttää uudestaan muissa tukikelpoisissa toimissa, joihin sisältyy sääntöjenmukaisia menoja. Näillä tapauksilla ei ole vaikutusta komission tilinpäätökseen, koska tietylle ohjelmalle myönnetty EU:n rahoitus pysyy samana. EU:n taloudelliset edut on näin suojattu sääntöjenvastaisuuksien ja petosten varalta.

—

Jäsenvaltio kiistää komission vaatiman tai ehdottaman rahoitusoikaisun. Tällöin jäsenvaltion kanssa toteutetaan virallinen muutoksenhakumenettely, johon kuuluu maksujen keskeyttäminen kyseiselle ohjelmalle. Jäsenvaltion virallisen kuulemisen jälkeen komissiolla on kolme kuukautta (kauden 2007–2013 ohjelmien osalta kuusi kuukautta) aikaa tehdä virallinen rahoitusoikaisua koskeva päätös ja antaa perintämääräys, jolla varojen takaisinmaksua vaaditaan jäsenvaltiolta. Näissä tapauksissa rahoitusoikaisun kohteena olevan operatiivisen ohjelman EU-rahoitusosuuteen tehdään nettovähennys, eikä jäsenvaltio voi käyttää oikaistua määrää muihin tukikelpoisiin toimiin.

—	Jos jäsenvaltio ei voi käyttää varoja uudelleen muuhun tarkoitukseen ohjelman päättyessä, rahoitusoikaisua vastaava määrä joko vähennetään jäsenvaltion toimittamasta viimeisestä maksupyynnöstä tai komissio purkaa sitoumuksen ja vapauttaa varat uudelleen käyttöön.

6.1.2    Varojen takaisinperintä

Varojen takaisinperinnän toteuttaminen rahoitusoikaisuilla on budjettivallan käyttäjän mielestä niin merkittäviä, että ne on esitettävä erikseen tilinpäätöksessä.

Varainhoitoasetuksen mukaisesti tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä rahoitusoikaisut aiheettomasti maksetuista määristä. Velallinen (esimerkiksi jäsenvaltio) maksaa takaisin perittävän määrän suoralla pankkisiirrolla, tai kyseinen määrä vähennetään muista määristä, jotka komissio maksaa jäsenvaltiolle. Varainhoitoasetuksessa on säännökset myös muista menettelyistä, joilla varmistetaan erääntyneisiin perintämääräyksiin liittyvien varojen takaisinperintä. Nämä ovat komission tilinpitäjän erityisseurannassa.

Maatalouden alalla jäsenvaltiot on velvoitettu havaitsemaan virheet ja sääntöjenvastaisuudet ja perimään aiheettomasti maksetut määrät takaisin kansallisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Maataloustukirahaston osalta tuensaajilta takaisin perityt määrät siirretään komissiolle sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat vähentäneet niistä keskimäärin 20 prosentin osuuden, ja komissio merkitsee varat tuotoiksi tuotto- ja kululaskelmaan. Maaseuturahaston hankkeissa takaisin perittävät määrät vähennetään seuraavasta maksupyynnöstä, ennen kuin se lähetetään komission yksiköille. Tämän vuoksi maaseuturahastoon liittyvät takaisin perityt määrät voidaan käyttää uudestaan ohjelmassa. Jos jäsenvaltio ei yritä periä varoja takaisin tai takaisinperintä on puutteellista, komissio voi puuttua asiaan ja määrätä jäsenvaltiolle rahoitusoikaisun.

Koheesiopolitiikassa jäsenvaltiot (ei komissio) ovat päävastuussa siitä, että aiheettomasti maksetut määrät peritään tuensaajilta takaisin tarvittaessa viivästyskorkoineen. Jäsenvaltioiden takaisin perimät määrät julkistetaan tässä liitetiedossa täydentävänä tietona komission määräämien rahoitusoikaisujen lisäksi. Kaudella 2007–2013 jäsenvaltiot on lainsäädännössä velvoitettu toimittamaan komissiolle selkeät, jäsennellyt tiedot määristä, jotka on peruutettu yhteisrahoituksesta ennen kansallisen perintäprosessin päättymistä, ja määrät, jotka on todellisuudessa peritty takaisin tuensaajilta kansallisin toimin.

6.1.3    Maksujen keskeyttäminen ja lykkääminen

Alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti komissio voi myös

—

lykätä maksun suorittamispäivää kauden 2007–2013 ohjelmissa enintään kuusi kuukautta, jos a) on näyttöä siitä, että asianomaisen jäsenvaltion hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat selkeästi puutteelliset; b) komission yksiköiden on tehtävä ylimääräisiä tarkastuksia saatuaan tietoja, joiden mukaan varmennetussa maksupyynnössä ilmoitetut menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole korjattu;

—

keskeyttää kaikki jäsenvaltiolle tarkoitetut välimaksut tai osan niistä kausien 2000–2006 ja 2007–2013 ohjelmissa seuraavissa kolmessa tapauksessa: a) ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmässä on vakavia puutteita, tai b) varmennetussa maksupyynnössä ilmoitetut menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole oikaistu, tai c) jäsenvaltio on laiminlyönyt vakavasti hallinnointi- ja valvontavelvoitteensa.

Komissio voi määrätä rahoitusoikaisun, jos jäsenvaltio ei toteuta vaadittuja toimenpiteitä.

6.1.4    Muut hallinnointitavat

Suoraan hallinnointitapaan kuuluvassa osassa EU:n talousarviota menot, jotka eivät ole sovellettavien sääntöjen ja säännösten mukaisia, johtavat siihen, että komissio antaa varojen takaisinperintämääräyksen tai ne vähennetään myöhemmästä menoilmoituksesta. Jos tuensaaja tekee itse vähennyksen menoilmoituksessa, vastaavia tietoja ei voida merkitä komission kirjanpitojärjestelmään. Hajautetun hallinnoinnin ja välillisen keskitetyn hallinnoinnin piiriin kuuluvissa menoissa vastuu aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnästä on siirretty jäsenvaltioille, kolmansille maille tai erillisvirastoille. Kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteistyössä hallinnoitavien menojen osalta oikaisumekanismit määritetään kyseisten järjestöjen kanssa tehtävissä sopimuksissa

Huom: Kaikki numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin. Pyöristämisen vuoksi osa tiedoista ei näytä täsmäävän. Nollana esitetty määrä on todellisuudessa alle 500 000 euroa. Jos määrä on nolla, se ilmoitetaan ajatusviivalla (–).

6.2   MAATALOUTTA JA MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT RAHOITUSOIKAISUT

6.2.1    Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä, päätös tehty vuonna 2010

Maataloustukirahastoa koskevat rahoitusoikaisut, päätös tehty vuonna 2010

milj. euroa
	2010	2009
Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettely (maataloustukirahasto)
Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen sekä maksumääräaikojen noudattamatta jättäminen	33	103
Sääntöjenmukaisuustarkastus	1 022	359
Yhteensä	1 055	462

Maaseudun kehittämistä koskevat rahoitusoikaisut, päätös tehty vuonna 2010

milj. euroa
	2010	2009
Maaseudun kehittämistä koskevat rahoitusoikaisut:
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) 2000–2006	49	11
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard) 2000–2006	3	14
Maaseuturahasto 2007–2013	20	—
Yhteensä	73	25

Vuonna 2010 vahvistettu varojen takaisinperintä

milj. euroa
	2010	2009
Maataloustukirahasto – sääntöjenvastaisuudet	178	163
TRDI – takaisinperintä	10	—
SAPARD – takaisinperintä	5	—
Maaseuturahasto – sääntöjenvastaisuudet	98	47
Yhteensä	292	210

Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä yhteensä, vahvistettu tai päätös tehty vuonna 2010

milj. euroa
	2010	2009
Maataloustukirahasto:
rahoitusoikaisut	1 055	462
varojen takaisinperintä	178	163
Maataloustukirahasto, välisumma	1 233	625
Maaseudun kehittäminen:
rahoitusoikaisut	73	25
varojen takaisinperintä	114	47
Maaseudun kehittäminen, välisumma	187	72
Yhteensä	1 420	697

Maataloustukirahastoon liittyvät määrät on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 1.

Kaikki edellä mainitut luvut on sisällytetty komission tuotto- ja kululaskelmaan. Sääntöjenmukaisuustarkastusta koskevien menettelyjen lukumäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 laskun jälkeen vuonna 2010. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että vuoden 2009 lopussa ei ollut täytäntöönpanoa odottavia sääntöjenmukaisuuspäätöksiä. Vuonna 2008 täytäntöönpanoa odottavia sääntöjenmukaisuuspäätöksiä oli 178 miljoonan euron arvosta, mikä selittää lukumäärän laskun vuosien 2008 ja 2009 välillä. Vastaavasti vuoden 2010 numerotietoihin sisältyy 471 miljoonan euron arvoinen täytäntöönpanoa odottava sääntöjenmukaisuuspäätös, joka tehtiin ennen vuoden loppua ja joka pannaan täytäntöön vuonna 2011. Vuosien 2009 ja 2010 välinen kasvu johtuu siitä.

Vahvistettuun varojen takaisinperintään sisältyy vuonna 2010 maaseuturahastoa koskevia määriä yhteensä 98 miljoonaa euroa, mikä selittää kasvun vuoteen 2009 verrattuna.

6.2.2    Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä, toteutettu vuonna 2010

Maataloustukirahastoa koskevat rahoitusoikaisut, toteutettu vuonna 2010

milj. euroa
	2010	2009
Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettely (maataloustukirahasto):
Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen sekä maksumääräaikojen noudattamatta jättäminen	33	103
Sääntöjenmukaisuustarkastus	728	600
Yhteensä	761	703

Maaseudun kehittämistä koskevat rahoitusoikaisut, toteutettu vuonna 2010

milj. euroa
	2010	2009
Maaseudun kehittämistä koskevat rahoitusoikaisut:
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) 2000–2006	49	11
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard) 2000–2006	3	14
Maaseuturahasto 2007–2013	0	0
Yhteensä	53	25

Vuonna 2010 toteutettu varojen takaisinperintä

milj. euroa
	2010	2009
Maataloustukirahasto – sääntöjenvastaisuudet	172	148
TRDI – takaisinperintä	10	—
SAPARD – takaisinperintä	5	—
Maaseuturahasto – sääntöjenvastaisuudet	98	47
Yhteensä	286	195

Rahoitusoikaisut ja takaisinperintä yhteensä, toteutettu vuonna 2010

milj. euroa
	2010	2009
Maataloustukirahasto:
rahoitusoikaisut	761	703
varojen takaisinperintä	172	148
Maataloustukirahasto, välisumma	934	851
Maaseudun kehittäminen:
rahoitusoikaisut	53	25
varojen takaisinperintä	114	47
Maaseudun kehittäminen, välisumma	167	72
Yhteensä	1 101	923

Maataloustukirahastoon liittyvät määrät on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 2.

Sääntöjenmukaisuuspäätösten toteuttamisesta voidaan todeta, että määrät yleensä vaihtelevat vähän vuodesta toiseen. Maaseuturahaston toiminta alkoi kaudella 2007–2013, ja EU:n ensimmäiset tarkastukset ovat alkaneet. Rahoitusoikaisuihin liittyvistä määristä on tarkoitus raportoida tulevina vuosina (ks. liitetieto 6.24 tekeillä olevista rahoitusoikaisuista).

Kuten edellä vahvistetun varojen takaisinperinnän yhteydessä todetaan, toteutettu takaisinperintä sisältää vuonna 2010 ensi kertaa maaseuturahastoon liittyvät 98 miljoonaa euroa, mikä selittää suurelta osin määrän kasvun vuoteen 2009 verrattuna. Tämän määrän odotetaan kasvavan tulevina vuosina edellä mainitusta syystä.

6.2.3    Rahoitusoikaisut – kumulatiiviset numerotiedot

Maataloustukirahastoa koskevat vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut – kumulatiiviset numerotiedot 1999–2010

milj. euroa
	2010	2009
Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyt (maataloustukirahasto)	6 258	5 719
Yhteensä	6 258	5 719

Tämä määrä vastaa tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjen rahallista vaikutusta kokonaisuudessaan oikaisumekanismien käytön aikana eli vuodesta 1999.

Muut vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut – kumulatiiviset numerotiedot 2000–2010

milj. euroa
	Vuoden 2010 lopussa	Vuoden 2009 lopussa
Muut rahoitusoikaisut:
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) 2000–2006	61	11
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard) 2000–2006	17	14
Maaseuturahasto 2007–2013	21	0
Yhteensä	98	25

Maataloustukirahaston tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn liittyvistä oikaisuista laskettu kumulatiivinen määrä muodostuu komission päätöksillä virallisesti vahvistetuista määristä. Hyväksymispäätökset nro 1–34 on otettu huomioon vuoden 2010 määrissä. On huomattava, että kaikki sääntöjenmukaisuuspäätökset on virallisesti jo tehty, kun taas tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätösten tekeminen kestää kauemmin ja niiden vaikutukset tuntuvat tulevina vuosina.

6.2.4    Tekeillä olevat rahoitusoikaisut

Maataloustukirahastoa koskevat tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010

milj. euroa
	Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2009	Uudet tekeillä olevat rahoitusoikaisut 2009	Rahoitusoikaisut, joista tehtiin päätös vuonna 2010	Mukautukset rahoitusoikaisuihin, joista oli tehty päätös tai jotka olivat tekeillä 31.12.2009	Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010
Maataloustukirahasto – tulevat sääntöjenmukaisuuspäätökset sekä tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätökset	2 763	670	(1 029)	(115)	2 288
Maataloustukirahastoa koskevat tekeillä olevat rahoitusoikaisut yhteensä	2 763	670	(1 029)	(115)	2 288

Maataloustukirahastoa koskevien tekeillä olevien rahoitusoikaisujen yhteismäärään on konsolidoitu tulevia sääntöjenmukaisuuspäätöksiä koskeva arviointimenetelmä.

Muut tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010

milj. euroa
	Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2009	Uudet tekeillä olevat rahoitusoikaisut 2009	Rahoitusoikaisut, joista tehtiin päätös vuonna 2010	Mukautukset rahoitusoikaisuihin, joista oli tehty päätös tai jotka olivat tekeillä 31.12.2009	Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) 2000–2006	12	45	(49)	0	7
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard) 2000–2006	4	54	(3)	13	68
Maaseuturahasto 2007–2013	114	55	(57)	11	123
Muut tekeillä olevat rahoitusoikaisut yhteensä	130	154	(109)	24	198

Tekeillä olevien rahoitusoikaisujen määrä selittyy sillä, että Sapard- ja TRDI-ohjelmat ovat tulossa päätösvaiheeseen. Maaseuturahastoa koskevien tekeillä olevien oikaisujen määrä johtuu suurelta osin siitä, että rahastossa on aloitettu EU-tason tarkastukset.

Maataloustukirahastoa koskeva käynnissä oleva varojen takaisinperintä 31.12.2010

milj. euroa
	Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2009	Uudet tekeillä olevat rahoitusoikaisut 2009	Rahoitusoikaisut, joista tehtiin päätös vuonna 2010	Mukautukset rahoitusoikaisuihin, joista oli tehty päätös tai jotka olivat tekeillä 31.12.2009	Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010
Maataloustukirahasto – sääntöjenvastaisuudet	276	170	(178)	55	323
Käynnissä oleva varojen takaisinperintä yhteensä	276	170	(178)	55	323

Koska vahvistetut ja oikaistut sääntöjenvastaisuudet on esitetty liitetiedoissa 6.2.1 ja 6.2.2, tässä jaksossa on syytä kertoa, kuinka sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät määrät kehittyvät tulevaisuudessa.

Muu käynnissä oleva varojen takaisinperintä 31.12.2010

milj. euroa
	Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2009	Uudet tekeillä olevat rahoitusoikaisut 2009	Rahoitusoikaisut, joista tehtiin päätös vuonna 2010	Mukautukset rahoitusoikaisuihin, joista oli tehty päätös tai jotka olivat tekeillä 31.12.2009	Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010
Maaseudun väliaikainen kehittämisväline (TRDI) 2000–2006	5	6	(10)	7	7
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard) 2000–2006	88	52	(5)	(41)	94
Maaseuturahasto 2007–2013	8	60	(98)	52	22
Käynnissä oleva varojen takaisinperintä yhteensä	101	118	(114)	18	123

6.3   KOHEESIOPOLITIIKAN PIIRIIN KUULUVAT RAHOITUSOIKAISUT

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla on tavallista varojen takaisinperintä, joka ei liity rahoitusoikaisuihin. Sen sijaan koheesiopolitiikassa käytetään lähes pelkästään perintämääräyksiä pantaessa täytäntöön rahoitusoikaisuja, joista on komission päätös ja jotka johtavat EU:n rahoituksen nettovähennykseen.

Liitetiedossa 6.5 annetaan tietoja niiden tarkastusten tuloksista, jotka jäsenvaltiot tekevät koheesiopolitiikan menoihin. Lisäksi jaksossa ”maatalous ja maaseudun kehittäminen” (ks. liitetieto 6.2) annetaan yhdessä maaseuturahaston kanssa tiedot vuonna 2009 tehdyistä rahoitusoikaisuista, jotka liittyvät TRDI:n ja Sapardin menoihin ohjelmakaudella 2000–2006.

6.3.1    Vuonna 2010 vahvistetut rahoitusoikaisut

Vuonna 2010 päätetyt/vahvistetut rahoitusoikaisut

milj. euroa
	2010	2009
Koheesiopolitiikka (EU:n tarkastukset)
Vuosien 1994–1999 ohjelmat	136	521
Vuosien 2000–2006 ohjelmat	788	1 865
Vuosien 2007–2013 ohjelmat	2	0
Yhteensä	925	2 386
Nämä määrät on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 3.

Vuonna 2010 vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut ja niiden toteuttaminen vuonna 2010

milj. euroa
	EAKR	Koheesiorahasto	Euroopan sosiaalirahasto	KOR	EMOTR:n tukiosasto	YHTEENSÄ
Kautta 1994–1999 koskevat rahoitusoikaisut:
toteutettu purkamalla sitoumus/tekemällä vähennys ohjelman päättyessä	2	0	—	0	—	2
toteutettu perintämääräyksellä	118	—	4	3	3	128
ei vielä toteutettu	5	0	—	—	0	6
Välisumma 1994–1999	125	0	4	3	3	136
Kautta 2000–2006 koskevat rahoitusoikaisut:
toteutettu purkamalla sitoumus/tekemällä vähennys ohjelman päättyessä	—	11	—	—	—	11
jäsenvaltiot toteuttivat	—	—	35	87	—	122
toteutettu perintämääräyksellä	0	0	—	-—	30	30
ei vielä toteutettu	368	246	8	2	—	624
Välisumma 2000–2006	368	258	43	89	30	788
Kautta 2007-2013 koskevat rahoitusoikaisut:
toteutettu purkamalla sitoumus/tekemällä vähennys ohjelman päättyessä	—	—	—	—	—	—
jäsenvaltiot toteuttivat	1	—	1	—	—	2
toteutettu perintämääräyksellä	—	—	—	—	—	—
ei vielä toteutettu	0	—	0	—	—	0
Välisumma 2007-2013	1	—	1	—	—	2
Vuonna 2010 vahvistetut rahoitusoikaisut yhteensä	494	258	49	91	33	925
Vuonna 2009 päätetyt rahoitusoikaisut yhteensä	2 061	86	180	46	13	2 386
Vuonna 2010 vahvistetusta 925 miljoonan euron kokonaismäärästä 2 miljoonaa euroa oli vahvistettu aiempina vuosina, mutta ei ilmoitettu. Lisäksi aiemmin ilmoitettuja määriä on oikaistu 44 miljoonalla eurolla.

Vuoden aikana vahvistettujen/päätettyjen rahoitusoikaisujen, jotka toteutettiin komission antamalla perintämääräyksellä (raha maksettiin komissiolle), yhteismäärä oli 158 miljoonaa euroa. Kautta 1994–1999 koskevien oikaisujen yhteismäärä oli 128 miljoonaa euroa ja kautta 2000–2006 koskevien oikaisujen yhteismäärä oli 30 miljoonaa euroa (146 miljoonaa euroa vuonna 2009). Vain pieni osa rahoitusoikaisuista toteutetaan perintämääräyksillä (20 prosenttia vuonna 2010), koska sovellettavassa alakohtaisessa lainsäädännössä jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus hyväksyä komission ehdottama rahoitusoikaisu. Tämän jälkeen jäsenvaltio korvaa sääntöjenvastaiset menot tukikelpoisilla menoilla, eikä komission tarvitse antaa perintämääräystä. Komissio antaa perintämääräyksen ainoastaan silloin, kun jäsenvaltio kiistää rahoitusoikaisun, tai kun ohjelmaa ollaan päättämässä eikä jäsenvaltio pysty enää esittämään tukikelpoisia menoja sääntöjenvastaisten tilalle.

EAKR:n osalta suuri ero vahvistetuissa/päätetyissä oikaisuissa vuosien 2009 ja 2010 välillä johtuu Espanjaa koskevasta noin 1,5 miljardin euron oikaisusta, jonka jäsenvaltio vahvisti vuoden 2009 lopussa. Kyseisellä oikaisulla saatettiin päätökseen vuonna 2004 aloitettu merkittävä toimintasuunnitelma, joka koski julkisten hankintojen hallinnointia ja toisen tason tarkastuksia 20:ssä espanjalaisessa ohjelmassa. Tämän vuoksi oikaisujen yhteismäärä kasvoi huomattavasti vuoteen 2009 mennessä. Vuodesta 2010 alkaen kauteen 2000–2006 liittyvät määrät vähentyvät, koska ohjelmien lopullinen päättäminen lähestyy. Jatkossa ilmoitetut oikaisut liittyvät aiempina vuosina aloitettujen menettelyjen loppuun saattamiseen sekä ohjelmien päättämismenettelyihin ja tarkastuksiin.

Euroopan sosiaalirahaston osalta kautta 1994–1999 koskevien rahoitusoikaisujen pienempi määrä johtuu siitä, että komission yksiköt ovat saamassa päättämisprosessin valmiiksi. Ohjelmakauden 2000–2006 osalta valtaosa ohjelmista toimitti hankkeen päättämiseen liittyvät asiakirjat vuonna 2010. Tämän vuoksi rahoitusoikaisujen määrä todetaan ja vahvistetaan vasta sen jälkeen, kun komission yksiköt ovat saaneet päätökseen käynnissä olevan jäsenvaltioiden lähettämien asiakirjojen analysoinnin.

Kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) osalta Espanjan keskusviranomaiset tekivät vuoden 2009 lopulla tarkastuksen, jonka tuloksena vahvistettiin 87 miljoonan euron määrä vuonna 2010. Espanja vähensi kyseisen määrän vuoden 2010 lopussa toimitetusta lopullisesta menoilmoituksesta.

6.3.2    Vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut

Vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut

milj. euroa
	2010	2009
Koheesiopolitiikka (EU:n tarkastukset)
Vuosien 1994–1999 ohjelmat	476	300
Vuosien 2000–2006 ohjelmat	259	384
Vuosien 2007–2013 ohjelmat	2	0
Yhteensä	737	684
Nämä määrät on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 4.

Edellä mainittuihin määriin eivät (etenkään ohjelmakauden 2000–2006 osalta) sisälly rahoitusoikaisut, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle vuonna 2010 toimitetuissa lopullisissa maksupyynnöissä. Niiden hyväksyminen on käynnissä. Tässä vaiheessa rahoitusoikaisun toteuttaa jäsenvaltio, joka varmentaa oikaisua vastaavan määrän vähentämisen lopullisesta maksupyynnöstä. Ohjelmaa päätettäessä tulojen ja menojen hyväksyjä noudattaa pidempiä määräaikoja validoidessaan maksupyyntöä kirjanpitojärjestelmässä, minkä vuoksi prosessin loppuun saattaminen ja komission maksujen suorittaminen kestää kauemmin. Ennen vuoden 2010 loppua vastaanotettuihin maksupyyntöihin, joita ei ole vielä hyväksytty, sisältyy vähennettyjä rahoitusoikaisuja yhteensä 2,3 miljardia euroa (EAKR 2 155 miljoonaa euroa, koheesiorahasto 105 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahasto 24 miljoonaa euroa). Maksupyynnöt käsitellään vuoden 2011 lopussa ja vuoden 2012 alussa.

Vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut (vahvistettu/päätös tehty vuonna 2010 ja aiempina vuosina)

milj. euroa
	EAKR	Koheesiorahasto	Euroopan sosiaalirahasto	KOR	EMOTR:n tukiosasto	Yhteensä 2010
Kautta 1994–1999 koskevat rahoitusoikaisut:
vahvistettu vuonna 2010	120	0	4	3	2	129
vahvistettu aiempina vuosina	342	4	1	—	1	347
Välisumma 1994-1999	462	4	5	3	3	476
Kautta 2000-2006 koskevat rahoitusoikaisut:
vahvistettu vuonna 2010	0	11	35	87	30	164
vahvistettu aiempina vuosina	79	6	1	—	8	95
Välisumma 2000-2006	80	18	36	87	38	259
Kautta 2007-2013 koskevat rahoitusoikaisut:
vahvistettu vuonna 2010	1	—	1	—	—	1
vahvistettu aiempina vuosina	—	—	—	—	—	—
Välisumma 2007-2013	1	—	1	—	—	1
Vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut yhteensä	542	21	42	90	41	737
Vuonna 2009 toteutetut rahoitusoikaisut yhteensä	334	89	206	50	5	684
Vuonna 2010 toteutettujen rahoitusoikaisujen 737 miljoonan euron yhteismäärästä miljoona euroa on toteutettu aiempina vuosina, mutta kyseistä määrää ei ole ilmoitettu aiemmin.

EAKR:n osalta on huomattava, että Espanja vahvisti helmikuussa 2010, että edellä liitetiedossa 6.3.1 mainittu 1,5 miljardin euron oikaisu on otettu huomioon asianomaisten ohjelmien paikallisissa kirjanpitojärjestelmissä. Kyseinen määrä oli vähennetty syyskuussa 2010 esitetyistä 20:stä lopullisesta maksupyynnöstä. Näitä maksupyyntöjä ei kuitenkaan ole otettu huomioon edellä mainituissa toteutettuja rahoitusoikaisuja koskevissa numerotiedoissa, koska hyväksymisprosessi on kesken. Tilanne on sama myös kauden 2000–2006 päättämiseen liittyvien maksupyyntöjen osalta.

Kaikki Euroopan sosiaalirahastoa koskevat vuonna 2010 vahvistetut rahoitusoikaisut, jotka koskevat ohjelmakautta 1994–1999, myös toteutettiin vuonna 2010. Kyseiseltä kaudelta ei ole enää jäljellä toteuttamista odottavia rahoitusoikaisuja. Aiempina vuosina vahvistetut ohjelmakautta 2000–2006 koskevat rahoitusoikaisut todetaan ja käsitellään käynnissä olevassa ohjelmien päättämistä koskevassa prosessissa.

6.3.3    Rahoitusoikaisut – kumulatiiviset tiedot ja toteutusaste

Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut – kumulatiiviset numerotiedot

milj. euroa
	Kausi 1994–1999	Kausi 2000-2006	Kausi 2007-2013	Yhteensä vuoden 2010 lopussa	Yhteensä vuoden 2009 lopussa
EAKR	1 758	4 165	1	5 924	5 430
Koheesiorahasto	273	490	—	763	506
Euroopan sosiaalirahasto	397	1 174	1	1 572	1 522
KOR	100	96	—	195	104
EMOTR:n tukiosasto	124	41	—	165	132
Yhteensä	2 652	5 965	2	8 619	7 694

Kokonaismäärä on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 3.

Toteutetut rahoitusoikaisut – kumulatiiviset numerotiedot

milj. euroa
	Kausi 1994-1999	Kausi 2000-2006	Kausi 2007-2013	Yhteensä vuoden 2010 lopussa	Yhteensä vuoden 2009 lopussa
EAKR	1 736	1 972	1	3 709	3 167
Koheesiorahasto	266	227	—	493	472
Euroopan sosiaalirahasto	395	1 146	1	1 542	1 500
KOR	100	94	—	194	104
EMOTR:n tukiosasto	124	41	—	165	124
Yhteensä	2 621	3 480	2	6 102	5 366

Kokonaismäärä on jaoteltu jäsenvaltioittain liitteessä 4.

Useimmat ohjelmakautta 1994–1999 koskevat ohjelmat ja sääntöjenvastaisuudet ovat loppuun käsiteltyjä, ja niihin liittyvät määrät todennäköisesti pienenevät tulevaisuudessa. Jäsenvaltiot tekivät itse useita vähennyksiä kauden 2000–2006 ohjelmia koskeviin lopullisiin maksupyyntöihinsä. Maksupyyntöjen hyväksyminen on kuitenkin vielä kesken, minkä vuoksi ne eivät sisälly edellä esitettyihin määriin. Ne kirjataan toteutetuiksi, kun maksut hyväksytään vuonna 2011. Monimutkaisimmat tapaukset siirtyvät vuodelle 2012. Nykyistä ohjelmakautta 2007–2013 koskevien oikaisujen määrä kasvanee käynnissä olevien paikalla tehtävien tarkastusten myötä.

Edellä olevaan taulukkoon on sisällytetty rahoitusoikaisut, jotka tietyt jäsenvaltiot ovat kiistäneet, koska aiempien kokemusten mukaan komission pitää maksaa oikaistut määrät takaisin hyvin harvoin.

Joulukuun 31. päivään 2010 mennessä vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut, joita ei ollut toteutettu, sekä toteutusaste 31. joulukuuta 2010 (kumulatiiviset numerotiedot)

milj. euroa
	EAKR	Koheesiorahasto	Euroopan sosiaalirahasto	KOR	EMOTR:n tukiosasto	Yhteensä 2010	Yhteensä 2009
Kauden 1994–1999 ohjelmia koskevat rahoitusoikaisut
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut	1 758	273	397	100	124	2 652	2 516
Toteutetut rahoitusoikaisut	1 736	266	395	100	124	2 621	2 145
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut, joita ei ole vielä toteutettu	22	8	2	—	0	31	371
Toteutusaste	99 %	97 %	100 %	100 %	100 %	99 %	85 %
Kauden 2000-2006 ohjelmia koskevat rahoitusoikaisut
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut	4 165	490	1 174	96	41	5 965	5 177
Toteutetut rahoitusoikaisut	1 972	227	1 146	94	41	3 480	3 221
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut, joita ei ole vielä toteutettu	2 192	263	28	2	—	2 485	1 956
Toteutusaste	47 %	46 %	98 %	98 %	100 %	58 %	62 %
Kauden 2007-2013 ohjelmia koskevat rahoitusoikaisut
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut	1	—	1	—	—	2	-
Toteutetut rahoitusoikaisut	1	—	1	—	—	2	—
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut, joita ei ole vielä toteutettu	0	—	0	—	—	0	—
Toteutusaste	69 %	—	98 %	—	—	84 %	—
Rahoitusoikaisut yhteensä
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut	5 924	764	1 571	195	165	8 619	7 694
Toteutetut rahoitusoikaisut	3 709	493	1 542	194	165	6 102	5 366
Vahvistetut/päätetyt rahoitusoikaisut, joita ei ole vielä toteutettu	2 214	271	30	2	0	2 516	2 327
Toteutusaste	63 %	65 %	98 %	99 %	100 %	71 %	70 %

Kauden 1994–1999 ohjelmia koskeva korkea toteutusaste johtuu siitä, että vuoden 2010 aikana annettiin suurin osa perintämääräyksistä, joilla toteutetaan vuoden 2009 aikana tehdyt rahoitusoikaisupäätökset (jotka olivat kesken vuoden 2009 tilejä päätettäessä) tai uudet oikaisut, jotka vahvistettiin tai joista tehtiin päätös vuoden 2010 aikana.

Ohjelmakauden 2000–2006 alhainen toteuttamisaste johtuu siitä, että päättämisprosessi on siinä vaiheessa, että vuoden 2010 lopussa saatuja maksupyyntöjä ei ole vielä hyväksytty. Näin ollen vuoden 2010 toteutustiedoissa asianomaisia rahoitusoikaisuja, joiden yhteismäärä on 2,3 miljardia euroa, ei voida ottaa huomioon.

6.3.4    Tekeillä olevat rahoitusoikaisut

milj. euroa
	Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2009	Uudet tekeillä olevat rahoitusoikaisut 2009	Rahoitusoikaisut, joista tehtiin päätös vuonna 2010	Mukautukset rahoitusoikaisuihin, joista oli tehty päätös tai jotka olivat tekeillä 31.12.2009	Tekeillä olevat rahoitusoikaisut 31.12.2010
Rakenne- ja koheesiorahastot (ohjelmakaudet 1994–1999, 2000–2006 ja 2007–2013)
EAKR	430	135	(212)	(156)	197
Koheesiorahasto	149	206	(21)	(72)	262
Euroopan sosiaalirahasto	326	9	(42)	(10)	284
KOR	2	—	(1)	0	0
EMOTR:n tukiosasto	63	4	(33)	(31)	4
Yhteensä	971	354	(309)	(269)	747

EAKR:n osalta useat aiempina vuosina käynnissä olleet menettelyt saatiin päätökseen vuonna 2010 tekemällä rahoitusoikaisuja tai mukauttamalla asianomaisia määriä. Lisäksi vuosi 2010 oli siirtymäkausi kahdelle ohjelmakaudelle: ohjelmakautta 2000–2006 koskevat menettelyt saatettiin päätökseen, jolloin tekeillä olevien oikaisujen määrä pieneni, ja ohjelmakautta 2007–2013 koskevia uusia menettelyjä aloitettiin (joskin vielä suhteellisen vähän). Tämän vuoksi tekeillä olevia rahoitusoikaisuja on tänä vuonna ollut rahamääräisesti vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Euroopan sosiaalirahastoa koskevista 9 miljoonan euron arvoisista uusista tapauksista useimmat liittyvät ohjelmakauteen 2000–2006, koska kaikki asianomaiset operatiiviset ohjelmat ovat tulossa päätösvaiheeseen. Rahoitusoikaisuihin sovellettava menettely toteutetaan ohjelmien päättämisprosessin yhteydessä. Puolet käynnissä olevista menettelyistä koskee ohjelmakautta 2007–2013. Niiden määräksi on tässä vaiheeksi esitetty alustavasti yksi euro, koska oikaistavaa määrää ei ole vielä todettu.

Edellä mainitun määrän lisäksi jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet 1 437 miljoonan euron arvosta potentiaalisia takaisinperittäviä varoja havaittuaan rakennerahastoihin liittyviä sääntöjenvastaisia maksupyyntöjä. Määrä perustuu komission asetuksen (EY) N:o 1681/94 mukaisiin jäsenvaltioiden virallisiin ilmoituksiin. Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella ei voida riittävän tarkkaan arvioida, onnistuuko perintä yksittäistapauksissa. Lisäksi on vaara, että edellä ilmoitettuihin numerotietoihin sisältyy päällekkäisyyttä, joka on vaikea kvantifioida, koska jäsenvaltioiden ei tarvitse raportoinnissaan eritellä EU:n työstä ja omista tarkastuksistaan johtuvaa potentiaalista takaisinperintää.

6.3.5    Maksujen lykkääminen ja keskeyttäminen

EAKR:n osalta vuonna 2010 tehtiin 49 maksujen eräpäiviä koskevaa lykkäyspäätöstä, joiden rahallinen arvo oli yhteensä 2 156 miljoonaa euroa. Maksujen suorittamiselle annettiin lupa 41 tapauksessa, joiden rahallinen arvo oli 2 057 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa 8 tapausta oli vielä käsittelyssä, ja niiden rahallinen arvo oli 99 miljoonaa euroa.

Euroopan sosiaalirahaston osalta vuonna 2010 tehtiin 12 maksujen eräpäiviä koskevaa lykkäyspäätöstä, joiden rahallinen arvo oli yhteensä 255 miljoonaa euroa. Ne liittyivät kaikki ohjelmakauteen 2007–2013. Maksujen suorittamiselle annettiin lupa kuudessa tapauksessa, joiden rahallinen arvo oli 94 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa 6 tapausta oli vielä käsittelyssä, ja niiden rahallinen arvo oli 161 miljoonaa euroa.

Lykkäystapaukset jakautuivat jäsenvaltioittain vuonna 2010 seuraavasti:

milj. euroa
	EAKR	Euroopan sosiaalirahasto	Yhteensä
Lykkäykset – loppuun käsitellyt tapaukset per 31.12.2010
Saksa	175	—	175
Espanja	1 477	74	1 552
Italia	84	—	84
Luxemburg	—	1	1
Unkari	33	—	33
Portugali	103	—	103
Romania	—	18	18
Yhdistynyt kuningaskunta	184	—	184
Loppuun käsitellyt tapaukset yhteensä	2 057	94	2 151
Lykkäykset – käsiteltävinä olleet tapaukset 31.12.2010
Belgia	—	3	3
Bulgaria	15	—	15
Saksa	43	69	112
Italia	—	72	72
Itävalta	—	17	17
Yhdistynyt kuningaskunta	41	—	41
Käsiteltävinä olleet tapaukset yhteensä	99	161	260
Lykkäykset yhteensä	2 156	255	2 411
Tässä taulukossa esitetyt tiedot vastaavat tilannetta 15. helmikuuta 2011.

Lisäksi Euroopan sosiaalirahaston osalta tehtiin kuusi maksujen keskeytyspäätöstä vuoden 2010 aikana (Belgia, Espanja ja Ranska). Vuoden loppuun mennessä maksujen suorittamista jatkettiin vain Espanjan osalta.

6.4   MUU PERINTÄ

Tässä kohdassa esitetään aiheettomasti maksettujen varojen takaisinperintä, joka perustuu komission, jäsenvaltioiden, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tai OLAFin havaitsemiin virheisiin tai sääntöjenvastaisuuksiin siinä osassa talousarviota, jota ei hallinnoida yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

MUU VUONNA 2010 VAHVISTETTU VAROJEN TAKAISINPERINTÄ

milj. euroa
	2010	2009
Muut hallinnointitavat:
— external actions	137	81
— sisäiset politiikat	188	202
Muu vahvistettu takaisinperintä yhteensä	325	283

MUU VUONNA 2010 TOTEUTETTU VAROJEN TAKAISINPERINTÄ

milj. euroa
	2010	2009
Muut hallinnointitavat:
— ulkoiset toimet	136	81
— sisäiset politiikat	163	202
Muu toteutettu takaisinperintä yhteensä	299	283

6.5   VAROJEN TAKAISINPERINTÄ JA RAHOITUSOIKAISUIHIN LIITTYVÄT TOIMET JÄSENVALTIOITTAIN (RAKENNETOIMET TAI KOHEESIOPOLITIIKKA)

Koheesiopolitiikassa jäsenvaltioiden tekemiä rahoitusoikaisuja, jotka perustuvat niiden omiin tai EU:n tarkastuksiin, ei kirjata komission kirjanpitojärjestelmään, koska jäsenvaltiot voivat käyttää nämä varat uudelleen muihin tukikelpoisiin menoihin. Komissio kuitenkin kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan päivitetyt tiedot rakennerahastoja koskevista peruutuksista, takaisinperinnästä ja keskeneräisestä takaisinperinnästä sekä vuosittain että kumulatiivisesti kaudelta 2000–2006. Tiedot pyydetään kaikista neljästä rahastosta (EAKR, ESR, EMOTR:n tukiosasto ja KOR). Jäsenvaltioiden ei kuitenkaan tarvitse eritellä EU:n tarkastuksista johtuvia oikaisuja. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden tekemiä rahoitusoikaisuja ei lisätä komission tekemiin oikaisuihin.

Kausi 2000–2006 on päätösvaiheessa, jolloin kaikista sääntöjenvastaisuuksia koskevista vähennyksistä on toimitettava todisteet. Tämän vuoksi jäsenvaltioita ei velvoiteta toimittamaan komissiolle erikseen vuoden 2010 tietoja peruutuksista, takaisinperinnästä ja keskeneräisestä takaisinperinnästä. Tästä huolimatta Belgia, Kreikka, Portugali ja Unkari toimittivat kyseiset tiedot maaliskuussa 2011. Komissiolle toimitettiin myös tiedot alueiden välisistä ohjelmista. Kyseiset tiedot on otettu huomioon tässä jaksossa.

Tähän mennessä saatujen tietojen perusteella jäsenvaltiot ovat raportoineet EU:n rahoitusosuuksien osalta yhteensä noin 5,1 miljardin euron kumulatiiviset rahoitusoikaisut, jotka perustuvat niiden tekemiin kansallisiin tarkastuksiin vuoden 2000–2006 ohjelmissa (peruutusten osuus on noin 4 miljardia euroa ja takaisinperinnän 1,1 miljardia euroa).

Aluepolitiikan pääosasto sai vuonna 2010 päätökseen jäljellä olevia kuutta jäsenvaltiota koskevat ohjelmakauden 2000–2006 takaisinperintään liittyvät paikalla tehdyt tarkastukset, jotka toteutettiin osana kansallisiin järjestelmiin sovellettua vuoden 2008 toimintaohjelmaa. Tarkastukset on nyt tehty kaikissa 25 jäsenvaltiossa (Bulgarialla ja Romanialla ei ollut kautta 2000–2006 koskevia raportointivelvoitteita). Näiden tarkastusten ja tilintarkastustuomioistuimen kahdessa viimeisessä vuosikertomuksessaan raportoimien tarkastusten tulokset osoittavat, että jäsenvaltioiden viranomaiset noudattavat yleisesti ottaen vaatimuksia. Tästä huolimatta havaittiin selkeitä puutteita, jotka liittyvät tietojen kattavuuteen sekä sääntöjenvastaisuuksien kirjaamiseen ja raportointiin joidenkin kauden 2000–2006 ohjelmien osalta Alankomaissa, Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa. Puutteita havaittiin, tosin vähemmässä määrin, myös Latvian, Slovenian, Suomen, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan ohjelmissa. Vaikka komission tarkastuksissa on havaittu, että tilanne on parantunut kaikissa jäsenvaltioissa vuosina 2007–2010, komissio toimii varovaisesti ohjelmien päätösvaiheessa. Tämän vuoksi se on pyytänyt kaikkia ohjelmia valvovia viranomaisia raportoimaan seurannasta (ml. rahoitusoikaisut), joka toteutetaan kansallisella tasolla kunkin ohjelman kaikkien sääntöjenvastaisuuksien osalta. Komissio ei päätä ohjelmia ennen kuin se katsoo toimitettujen tietojen olevan johdonmukaisia ja kattavia.

Ohjelmakauteen 2000–2006 liittyy riski, että rahoitusoikaisuja koskevissa luvuissa on päällekkäisyyksiä, kun verrataan EU:n tason tarkastuksista (komissio, tilintarkastustuomioistuin ja OLAF) ja jäsenvaltioiden omista tarkastuksista johtuvista oikaisuista raportoituja numerotietoja. Tämä johtuu siitä, että suuri osa EU:n elinten tarkastustyöstä johtuvista rahoitusoikaisuista hyväksytään jäsenvaltioissa. Ne tekevät oikaisut ilman komission virallista päätöstä peruuttamalla kyseiset menot menoilmoituksistaan. Päällekkäisyyttä ei voida tarkasti ilmoittaa numeroina, koska jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta eritellä EU:n tason tarkastuksista ja omasta valvonta- ja tarkastustyöstään johtuvia rahoitusoikaisuja kauden 2000–2006 raportoinnissa. Jäsenvaltiot eivät myöskään aina tee rahoitusoikaisua sinä vuonna, jona ne hyväksyvät sen. Mahdollisista päällekkäisyyksistä voidaan tämän vuoksi esittää vain arvioita. Kun vertaillaan jäsenvaltiokohtaisesti niiden toimittamia numerotietoja vuodelta 2010 ja EU:n elinten tarkastuksista johtuvien, jäsenvaltioiden kyseisenä vuonna hyväksymien rahoitusoikaisujen rahallista arvoa, päällekkäisyydet näyttävät olevan arvoltaan enintään 65 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 päällekkäisyyksiä oli 465 miljoonan euron arvosta).

Ohjelmakaudesta 2007–2013 jäsenvaltioiden on lainsäädännön mukaisesti raportoitava vuosittain varojen takaisinperinnästä ja peruutuksista SFC 2007 -tietotekniikkajärjestelmän kautta. Uudessa järjestelmässä komissio saa tiedot sähköisesti suoraan jäsenvaltioilta vuosittain maaliskuun 31. päivään mennessä. Jäsenvaltioille laatimissaan ohjeissa komissio ehdottaa myös, että jäsenvaltiot ilmoittavat erikseen EU:n toimielinten tarkastuksista johtuvat oikaisut, jotta tietoihin ei jää päällekkäisyyksiä. Jäsenvaltioiden komissiolle 31.3.2011 mennessä lähettämien tietojen mukaan EU:n osuus varoista, jotka jäsenvaltiot ovat perineet takaisin tuensaajilta ja vähentäneet komissiolle vuonna 2010 esitetyistä vahvistetuista menoista, on 35 miljoonaa euroa. Lisäksi vuoden 2010 maksupyynnöistä on peruutettu 189 miljoonaa euroa ennen kuin kansallinen perintäprosessi on saatu päätökseen. Vuoden 2010 lopussa oli keskeneräisiä perintämenettelyjä 41 miljoonan euron arvosta. EU:n osuus oli siis yhteensä 265 miljoonaa euroa.

milj. euroa
EU 27 2007-2013 (2)	Jäsenvaltioiden tarkastuksiin perustuvat peruutukset	EU:n toimielinten tarkastuksiin perustuvat peruutukset	Peruutukset yhteensä	Jäsenvaltioiden tarkastuksiin perustuva varojen takaisinperintä	EU:n toimielinten tarkastuksiin perustuva varojen takaisinperintä	Takaisinperintä yhteensä	Vuonna 2010 ilmoitettu keskeneräinen takaisinperintä yhteensä	Jäsenvaltioiden ilmoitukset yhteensä
EAKR/Koheesiorahasto  (3)	151	5	156	29	2	31	25	212
Euroopan sosiaalirahasto	31	2	33	4	0	4	15	52
Euroopan kalatalousrahasto	0	0	0	1	0	1	0	1
Yhteensä	183	7	189	34	2	35	41	265

Komissio aikoo tehdä takaisinperintää koskevan tarkastuksen vuoden 2011 jälkipuoliskolla. Tavoitteena on tarkastaa kaikkien rahastojen osalta varmentavien viranomaisten käyttämät oikaisumekanismit sekä arvioida, kuinka varmoina komissio voi pitää ilmoitettuja numerotietoja. Tässä arvioinnissa käytetään riskianalyysin avulla tehtyä ohjelmien ja jäsenvaltioiden otosta.

Liitetieto 6 –   Liite 1: Maataloustukirahastoa koskeva varojen takaisinperintä ja rahoitusoikaisut, joista tehtiin päätös vuonna 2010; kokonaismäärä – Jaottelu jäsenvaltioittain

milj. euroa
Jäsenvaltio	Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen	Sääntöjenmukaisuustarkastus	Ilmoitetut sääntöjen vastaisuudet	Yhteensä 2010	Yhteensä 2009
Belgia	0	—	4	4	15
Bulgaria	0	17	3	20	5
Tšekki	0	1	0	1	1
Tanska	0	10	3	12	104
Saksa	–1	16	12	28	17
Viro	—	—	0	0	0
Irlanti	–1	0	7	7	4
Kreikka	4	460	14	477	21
Espanja	8	52	23	83	106
Ranska	–1	39	28	67	111
Italia	4	39	35	78	15
Kypros	—	1	0	1	0
Latvia	0	—	0	0	0
Liettua	0	0	2	2	4
Luxemburg	0	1	0	1	0
Unkari	0	8	1	8	22
Malta	0	—	0	0	0
Alankomaat	–1	47	5	51	36
Itävalta	0	1	1	2	3
Puola	0	50	2	52	13
Portugali	2	40	16	58	18
Romania	11	38	6	55	14
Slovenia	0	4	1	5	2
Slovakia	0	0	0	0	1
Suomi	0	2	1	2	2
Ruotsi	0	3	2	5	2
Yhdistynyt kuningaskunta	8	194	11	213	109
Yhteensä (päätös tehty)	33	1 022	178	1 233	625

Liitetieto 6 –   Liite 2: Maataloustukirahastoa koskeva varojen takaisinperintä ja rahoitusoikaisut, jotka toteutettiin vuonna 2010; kokonaismäärä – Jaottelu jäsenvaltioittain

milj. euroa
Jäsenvaltio	Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen sekä maksumääräaikojen laiminlyönti	Sääntöjenmukaisuustarkastus	Jäsenvaltioiden ilmoittamat sääntöjenvastaisuudet (maksettu takaisin EU:lle)	Yhteensä 2010	Yhteensä 2009
Belgia	0	0	3	3	14
Bulgaria	0	—	5	6	1
Tšekki	0	0	1	1	0
Tanska	0	10	3	12	105
Saksa	–1	16	10	26	18
Viro	—	—	0	0	0
Irlanti	–1	1	5	5	5
Kreikka	4	136	10	150	196
Espanja	8	92	30	130	59
Ranska	–1	90	30	120	82
Italia	4	5	23	33	177
Kypros	—	1	0	1	1
Latvia	0	—	0	0	0
Liettua	0	2	1	4	2
Luxemburg	0	1	0	1	0
Unkari	0	24	2	26	9
Malta	0	—	0	0	0
Alankomaat	–1	46	5	51	9
Itävalta	0	3	1	3	1
Puola	0	95	1	97	2
Portugali	2	4	18	24	7
Romania	11	—	6	16	12
Slovenia	0	—	1	1	2
Slovakia	0	0	1	1	0
Suomi	0	2	1	2	2
Ruotsi	0	3	2	5	14
Yhdistynyt kuningaskunta	8	195	12	215	133
Toteutetut yhteensä	33	728	172	934	851

Liitetieto 6 –   Liite 3: Vuonna 2010 vahvistetut rakennetoimia koskevat rahoitusoikaisut yhteensä

milj. euroa
Jäsenvaltio	Kumulatiivinen vuoden 2009 lopussa	Vuonna 2010 vahvistetut rahoitusoikaisut						Kumulatiivinen vuoden 2010 lopussa
		EAKR	Koheesiorahasto	Euroopan sosiaalirahasto	KOR	EMOTR:n tukiosasto	Yhteensä 2010
1994-1999	2 516	125	0	4	3	3	136	2 652
Belgia	5	—	—	—	—	—	0	5
Tanska	3	—	—	—	—	—	0	3
Saksa	339	0	—	—	0	1	1	340
Irlanti	42	—	—	—	—	—	0	42
Kreikka	526	1	0	—	—	0	2	528
Espanja	548	116	0	0	—	1	117	664
Ranska	84	—	—	4	—	0	4	88
Italia	505	0	—	—	—	0	0	505
Luxemburg	5	—	—	—	—	—	0	5
Alankomaat	177	—	—	—	—	—	0	177
Itävalta	2	—	—	—	—	—	0	2
Portugali	137	2	—	—	1	1	4	141
Suomi	1	—	—	—	—	—	0	1
Ruotsi	1	—	—	—	—	—	0	1
Yhdistynyt kuningaskunta	131	6	—	—	1	0	7	138
INTERREG	10	0	—	—	—	—	0	10
2000-2006	5 178	368	258	43	89	30	788	5 965
Belgia	10	0	—	—	—	—	0	10
Bulgaria	2	—	18	—	—	—	18	21
Tšekki	0	4	7	—	—	—	11	11
Tanska	0	—	—	—	—	—	0	0
Saksa	12	0	—	0	0	—	1	13
Viro	0	0	—	0	—	—	0	0
Irlanti	42	2	1	—	—	—	2	44
Kreikka	920	40	0	0	—	—	40	961
Espanja	2 503	170	104	2	87	—	363	2 865
Ranska	261	16	—	0	—	9	26	287
Italia	825	97	—	4	1	2	105	930
Kypros	—	—	—	—	—	—	0	0
Latvia	4	—	1	—	0	—	1	4
Liettua	2	—	0	—	—	—	0	2
Luxemburg	2	—	—	—	—	—	0	2
Unkari	52	0	—	—	—	—	0	52
Malta	—	—	—	—	—	—	0	0
Alankomaat	2	—	—	—	—	—	0	2
Itävalta	—	—	—	—	—	—	0	0
Puola	134	0	111	1	0	—	112	246
Portugali	126	0	13	0	—	18	31	157
Romania	10	—	2	—	—	—	2	12
Slovenia	2	—	—	—	—	—	0	2
Slovakia	39	0	2	—	—	—	2	41
Suomi	0	—	—	—	0	—	0	1
Ruotsi	11	0	—	—	—	—	0	11
Yhdistynyt kuningaskunta	217	29	—	36	—	1	65	283
INTERREG	1	9	—	—	—	—	9	10
2007-2013	0	1	0	1	0	—	2	2
Belgia	—	—	—	—	—	—	—	—
Bulgaria	—	—	—	—	—	—	—	—
Tšekki	—	—	—	—	—	—	—	—
Tanska	—	—	—	0	—	—	0	0
Saksa	—	—	—	—	—	—	—	—
Viro	—	0	—	—	—	—	0	0
Irlanti	—	—	—	0	—	—	0	0
Kreikka	—	—	—	—	—	—	—	—
Espanja	—	—	—	—	—	—	—	—
Ranska	—	—	—	0	—	—	0	0
Italia	—	—	—	—	—	—	—	—
Kypros	—	—	—	—	—	—	—	—
Latvia	—	—	—	—	—	—	—	—
Liettua	—	—	—	—	—	—	—	—
Luxemburg	—	—	—	0	—	—	0	0
Unkari	—	0	—	1	—	—	1	1
Malta	—	—	—	—	—	—	—	—
Alankomaat	—	—	—	—	—	—	—	—
Itävalta	—	—	—	—	—	—	—	—
Puola	—	0	—	0	—	—	0	0
Portugali	—	0	—	0	—	—	1	1
Romania	—	—	—	—	—	—	—	—
Slovenia	—	—	—	—	—	—	—	—
Slovakia	—	—	—	—	—	—	—	—
Suomi	—	—	—	—	—	—	—	—
Ruotsi	—	—	—	—	—	—	—	—
Yhdistynyt kuningaskunta	—	—	—	—	—	—	—	—
INTERREG	—	—	—	—	—	—	—	—
Vahvistetut yhteensä	7 694	494	258	49	91	33	925	8 619

Liitetieto 6 –   Liite 4: Vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut yhteensä: Rakennetoimet

milj. euroa
Jäsenvaltio	Kumulatiivinen vuoden 2009 lopussa	Vuonna 2010 toteutetut rahoitusoikaisut						Kumulatiivinen vuoden 2010 lopussa
		EAKR	Koheesiorahasto	Euroopan sosiaalirahasto	KOR	EMOTR:n tukiosasto	Yhteensä vuonna 2010
1994-1999	2 144	462	4	5	3	3	476	2 621
Belgia	6	—	—	—	—	—	—	6
Tanska	4	—	—	—	—	—	—	4
Saksa	300	37	—	—	0	1	38	338
Irlanti	40	—	—	—	—	—	—	40
Kreikka	521	1	3	—	—	0	4	525
Espanja	293	363	1	0	—	1	365	658
Ranska	85	—	—	4	—	0	4	89
Italia	483	21	—	—	—	—	21	504
Luxemburg	4	—	—	1	—	—	1	5
Alankomaat	177	—	—	—	—	—	—	177
Itävalta	2	—	—	—	—	—	—	2
Portugali	118	20	—	—	1	1	23	141
Suomi	1	0	—	—	—	—	0	1
Ruotsi	1	—	—	—	—	—	—	1
Yhdistynyt kuningaskunta	108	11	—	—	1	0	13	120
INTERREG	2	7	—	—	—	—	7	9
2000-2006	3 222	80	18	36	87	38	259	3 480
Belgia	8	—	—	0	—	—	0	8
Bulgaria	2	—	—	—	—	—	—	2
Tšekki	0	—	—	—	—	—	—	0
Tanska	0	—	—	—	—	—	—	0
Saksa	10	0	—	—	—	—	0	10
Viro	0	—	—	0	—	—	0	0
Irlanti	26	—	—	—	—	—	—	26
Kreikka	904	—	—	—	—	—	—	904
Espanja	940	—	16	0	87	8	111	1 051
Ranska	239	—	—	—	—	9	9	248
Italia	686	79	—	0	—	2	82	768
Kypros	0	—	—	—	—	—	—	0
Latvia	3	—	1	—	—	—	1	4
Liettua	1	—	0	—	—	—	0	1
Luxemburg	2	—	—	—	—	—	—	2
Unkari	41	—	—	—	—	—	—	41
Malta	0	—	—	—	—	—	—	0
Alankomaat	0	—	—	—	—	1	1	1
Itävalta	0	—	—	—	—	—	—	0
Puola	90	—	—	—	—	—	—	90
Portugali	95	—	1	—	—	18	18	113
Romania	8	—	0	—	—	—	0	8
Slovenia	2	—	—	—	—	—	—	2
Slovakia	1	—	—	—	—	—	—	1
Suomi	0	—	—	—	—	—	—	0
Ruotsi	11	—	—	—	—	—	—	11
Yhdistynyt kuningaskunta	151	—	—	36	—	1	37	188
INTERREG	0	0	—	—	—	—	0	0
2007-2013	0	1	0	1	0	—	2	2
Belgia	—	—	—	—	—	—	—	—
Bulgaria	—	—	—	—	—	—	—	—
Tšekki	—	—	—	—	—	—	—	—
Tanska	—	—	—	0	—	—	0	0
Saksa	—	—	—	—	—	—	—	—
Viro	—	0	—	—	—	—	0	0
Irlanti	—	—	—	0	—	—	0	0
Kreikka	—	—	—	—	—	—	—	—
Espanja	—	—	—	—	—	—	—	—
Ranska	—	—	—	0	—	—	0	0
Italia	—	—	—	—	—	—	—	—
Kypros	—	—	—	—	—	—	—	—
Latvia	—	—	—	—	—	—	—	—
Liettua	—	—	—	—	—	—	—	—
Luxemburg	—	—	—	—	—	—	—	—
Unkari	—	—	—	1	—	—	1	1
Malta	—	—	—	—	—	—	—	—
Alankomaat	—	—	—	—	—	—	—	—
Itävalta	—	—	—	—	—	—	—	—
Puola	—	0	—	—	—	—	0	0
Portugali	—	0	—	0	-	-	1	1
Romania	—	—	—	—	—	—	—	—
Slovenia	—	—	—	—	—	—	—	—
Slovakia	—	—	—	—	—	—	—	—
Suomi	—	—	—	—	—	—	—	—
Ruotsi	—	—	—	—	—	—	—	—
Yhdistynyt kuningaskunta	—	—	—	—	—	—	—	—
INTERREG	—	—	—	—	—	—	—	—
Toteutetut yhteensä	5 366	542	21	42	90	41	737	6 102

7.   RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Seuraavat Euroopan unionin (EU) rahoitusriskien hallintaa koskevat tiedot liittyvät

—	treasury-toimintoihin, jotka Euroopan komissio on toteuttanut EU:n talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä;

—	otto- ja antolainaustoimintaan, jonka Euroopan komissio on toteuttanut makrotaloudellisena rahoitusapuna, maksutaselainoina tai Euratomin toimina;

—	ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettuun takuurahastoon; ja

—	otto- ja antolainaustoimintaan sekä treasury-toimintaan, jonka Euroopan unioni toteuttaa selvitystilassa olevan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön kautta.

7.1   RAHOITUSRISKIEN HALLINTAPOLITIIKKA

7.1.1    Treasury-toiminnot

Talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä toteutettavien komission treasury-toimintojen säännöistä ja periaatteista säädetään neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1150/2000 (sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 2028/2004 ja neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 105/2009), varainhoitoasetuksessa (neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006, neuvoston asetuksella (EY) N:o 1525/2007 ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1081/2010) ja kyseisen asetuksen soveltamissäännöistä annetussa komission asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY, Euratom) N:o 1261/2005, neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1248/2006 ja neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 478/2007).

Edellä mainittujen asetusten mukaisesti sovelletaan seuraavia perusperiaatteita:

—

Jäsenvaltiot asettavat EU:n omat varat käyttöön maksamalla ne tileille, joka on avattu tätä tarkoitusta varten komission nimissä kunkin jäsenvaltion valtiokonttoriin tai kyseisen jäsenvaltion nimeämään rahoituslaitokseen. Komissio nostaa varoja kyseisiltä tileiltä ainoastaan kattaakseen käteisvaratarpeensa.

—	Jäsenvaltiot maksavat omat varat kansallisessa valuutassaan, mutta komissio suorittaa maksunsa pääasiassa euromääräisinä.

—	Komission nimissä avatuilla tileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä.

—	Muiden valuuttojen kuin euron määräisillä tileillä olevat varat joko käytetään saman valuutan määräisten maksujen suorittamiseen tai muunnetaan säännöllisesti euroiksi.

Omien varojen tilien lisäksi komissio on avannut pankkitilejä keskuspankeissa ja liikepankeissa suorittaakseen ja vastaanottaakseen maksuja, jotka eivät liity EU:n talousarvioon tuloutettaviin jäsenvaltioiden maksuosuuksiin.

Treasury- ja maksutoiminnot ovat pitkälle automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Erityismenettelyillä taataan järjestelmän turvallisuus ja varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti.

Komission treasury- ja maksutoimintojen hallinnointia säännellään kirjallisilla ohjeilla ja menettelyillä. Tavoitteena on minimoida operatiiviset ja rahoitusriskit sekä varmistaa riittävä valvonta. Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot (esimerkiksi maksujen suorittaminen ja kassanhallinta, rahavirtojen ennustaminen ja toiminnan jatkuvuus). Ohjeiden ja menettelyjen noudattamista valvotaan säännöllisesti. Lisäksi budjettipääosaston ja talouden ja rahoituksen pääosaston kanssa pidetään kokouksia, joissa neuvotellaan riskienhallintaa ja parhaita käytänteitä koskevien tietojen jakamista.

BUFI – alustavasti maksetut sakot

Vuodesta 2010 alkaen alustavasti maksetut sakot sijoitetaan tarkoitusta varten perustettuun rahastoon (BUFI), jota hallinnoi talouden ja rahoituksen pääosasto (ECFIN). Ennen vuotta 2010 maksettuihin sakkoihin liittyvät varat säilytetään erillisillä pankkitileillä. Alustavasti maksetuista sakoista saatujen varojen hoidosta vastaa komissio, joka noudattaa sisäisiä ohjeita ja varainhoidon suuntaviivoja, jotka sisältyvät budjettipääosaston ja talouden ja rahoituksen pääosaston väliseen joulukuussa 2009 allekirjoitettuun palvelutasosopimukseen. Eri osa-alueista, muun muassa treasury-toiminnoista, on annettu menettelyohjeet, joita kyseisistä toiminnoista vastaavat yksiköt noudattavat. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten ohjeiden ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti.

Varainhoidon tavoitteena on sijoittaa komissiolle maksetut sakot siten, että

a)	varat ovat tarvittaessa nopeasti käytettävissä;

b)	tavanomaisissa olosuhteissa varoille saadaan keskimäärin tuotto, joka vastaa BUFI-viitearvon mukaista tuottoa, josta on vähennetty kulut.

Sijoitukset tehdään periaatteessa ainoastaan seuraaviin kohteisiin: määräaikaistalletukset euroalueen keskuspankkeihin, euroalueen valtioiden luottolaitoksiin, valtioiden kokonaan omistamiin tai takaamiin pankkeihin tai ylikansallisiin laitoksiin; sijoitukset joukkovelkakirjoihin, velkasitoumuksiin tai sijoitustodistuksiin, joiden liikkeeseenlaskijoita ovat valtioiden yksiköt, joihin liittyy suora euroalueen valtiovastuu, tai ylikansalliset laitokset.

7.1.2    Otto- ja antolainaustoiminta (makrotaloudellinen rahoitusapu, maksutaselainat ja Euratom)

EU harjoittaa lainananto- ja lainanottotoimintojaan sekä niihin liittyviä treasury-toimintojaan kyseisiä toimintoja koskevien neuvoston päätösten ja tarvittaessa sisäisten ohjeidensa mukaisesti. Eri osa-alueista, kuten lainanotosta, lainanannosta sekä treasury-toiminnoista, on annettu kirjalliset menettelyohjeet, joita kyseisistä toiminnoista vastaavat yksiköt noudattavat. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten ohjeiden ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti. Suojausta ei yleensä käytetä korkotason tai ulkomaanvaluuttojen kurssien vaihtelujen kattamiseksi, koska EU:n myöntämät lainat myönnetään samoin ehdoin kuin niiden rahoittamiseksi otetut lainat (back-to-back), jolloin avoimia valuutta- tai korkopositioita ei ole.

7.1.3    Takuurahasto

Takuurahaston (ks. liitetieto 2.3.3) varojen hoidossa noudatettavat säännöt ja periaatteet sisältyvät 25. marraskuuta 1994 Euroopan komission ja Euroopan investointipankin välillä tehtyyn sopimukseen, jota on muutettu 17. ja 23. syyskuuta 1996, 8. toukokuuta 2002, 25. helmikuuta 2008 ja 9. marraskuuta 2010. Takuurahaston toiminnassa käytetään vain yhtä valuuttaa eli euroa. Takuurahaston kaikki sijoitukset tehdään euroina valuuttakurssiriskin välttämiseksi. Varojen hoidossa noudatetaan rahoitustoimintaan tavanomaisesti sovellettavia varovaisuutta koskevia sääntöjä. Takuurahaston hoidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota riskien vähentämiseen ja sen varmistamiseen, että hoidossa olevat varat voidaan myydä tai siirtää ilman merkittävää viivettä, ottaen huomioon katettavat sitoumukset.

7.1.4    Selvitystilassa oleva EHTY

Euroopan komissio hallinnoi velkojen selvittämistä, eikä selvitystilassa oleva EHTY näin enää myönnä uusia lainoja eikä hanki niitä varten jälleenrahoitusta. EHTY voi ottaa uutta lainaa vain sellaista jälleenrahoitusta varten, jonka tarkoituksena on vähentää rahoitustoiminnan kustannuksia. Treasury-toiminnassa noudatetaan varovaisuusperiaatetta rahoitusriskien rajoittamiseksi.

7.2   MARKKINARISKI

Markkinariski on riski siitä, että rahoitusinstrumentin käypä arvo tai vastaiset rahavirrat vaihtelevat markkinahintojen muutoksista johtuen. Markkinariski käsittää paitsi tappion myös voiton mahdollisuuden. Siihen kuuluvat valuuttariski, korkoriski ja muu hintariski. EU:lla ei ole merkittävää muuta hintariskiä.

7.2.1    Valuuttariski

Valuuttariski on riski siitä, että EU:n toimien tai sen sijoitusten arvo vaihtelee valuuttakurssien muutoksista johtuen. Tämä riski aiheutuu yhden valuutan arvon muuttumisesta suhteessa toiseen valuuttaan.

7.2.1.1   Treasury-toiminnot

Omista varoista annetun asetuksen mukaisesti omat varat, jotka jäsenvaltiot maksavat muissa valuutoissa kuin euroina, säilytetään omien varojen pankkitileillä. Varat muunnetaan euroiksi, kun niitä tarvitaan maksujen suorittamiseen. Edellä mainitussa asetuksessa säädetään menettelyistä, joita sovelletaan kyseisten varojen hallinnoinnissa. Joissakin tapauksissa niitä voidaan myös käyttää kyseisen vieraan valuutan määräisten maksujen suorittamiseen ilman muuntamista euroiksi.

Komissio on avannut muiden EU-valuuttojen kuin euron sekä Sveitsin frangin ja Yhdysvaltain dollarin määräisiä pankkitilejä liikepankeissa suorittaakseen kyseisten valuuttojen määräisiä maksuja. Näille tileille siirretään lisää varoja sitä mukaa kuin maksuja suoritetaan, minkä vuoksi ne eivät muodosta valuuttariskiä.

Kun sekalaisia tuloja (muita kuin omia varoja) saadaan muussa valuutassa kuin euroina, ne joko siirretään muille saman valuutan määräisille tileille, jos varoja tarvitaan maksujen suorittamiseen, tai vaihtoehtoisesti ne muunnetaan euroiksi ja siirretään muille euromääräisille tileille. Muille kuin euromääräisille ennakkotileille siirretään varoja sen mukaan miten paljon kulloinkin kyseeseen tulevan valuutan määräisiä varoja arvioidaan lyhyellä aikavälillä tarvittavan maksujen kattamiseksi. Näiden tilien saldoille on asetettu enimmäismäärät.

BUFI – alustavasti maksetut sakot

Koska kaikki sakot määrätään ja maksetaan euroina, komissiolle ei aiheudu riskiä valuuttakurssien vaihtelusta.

7.2.1.2   Otto- ja antolainaustoiminta (makrotaloudellinen rahoitusapu, maksutaselainat ja Euratom)

Useimmat rahoitusvarat ja -velat ovat euromääräisiä, joten EU:lla ei ole valuuttakurssiriskiä näissä tapauksissa. EU kuitenkin myöntää lainoja Yhdysvaltain dollareina Euratomin rahoitusvälineen kautta. Lainat rahoitetaan ottamalla vastaavan suuruisia lainoja Yhdysvaltain dollareissa (back-to-back -operaatiot). EU:lla ei ollut tilinpäätöspäivänä Euratomiin liittyviä valuuttakurssiriskejä.

7.2.1.3   Takuurahasto

Takuurahaston rahoitusvarat ovat euromääräisiä, joten valuuttakurssiriskiä ei ole.

7.2.1.4   Selvitystilassa oleva EHTY

Selvitystilassa olevalla EHTY:llä on pieni ulkomaan valuutan määräinen nettovastuu, jonka arvo on 1,43 miljoonaa euroa. Vastuu jakautuu 1,39 miljoonan euron suuruisiin asuntolainoihin ja 0,04 miljoonan euron suuruisiin käyttötilien saldoihin.

7.2.2    Korkoriski

Korkoriski liittyy mahdollisuuteen, että arvopaperin, erityisesti joukkovelkakirjalainan, arvo laskee korkojen noustessa. Yleisesti ottaen nouseva korkotaso laskee kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjojen arvoa ja päinvastoin.

7.2.2.1   Treasury-toiminnot

Komission treasury-toimintaan ei kuulu ottolainaus. Tämän vuoksi korkoriskiä ei ole. Komissio voi kuitenkin saada korkoa varoista, joita se säilyttää pankkitileillään. Komissio on tämän vuoksi ottanut käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että pankkitileille kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja niiden mahdollista vaihtelua.

Jäsenvaltioiden valtiokonttoreihin ja keskuspankkeihin omien varojen vastaanottamista varten avatut tilit ovat korottomia, eikä niistä peritä kuluja. Kaikille muille keskuspankeissa oleville tileille maksetaan korkoa pankin kanssa sovittujen ehtojen mukaisesti. Korko vaihtelee markkinatilanteen mukaisesti.

Liikepankeissa olevien tilien yliyön-saldoille kertyy korko päivittäin. Korko perustuu muuttuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan positiivista tai negatiivista sopimusmarginaalia. Useimmille tileille maksettava korko perustuu eoniakorkoon (Euro over night index average), ja maksettavaa korkoa mukautetaan eoniakoron mukaan. Joidenkin tilien koron laskennassa käytetään Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltamaa marginaalikorkoa. Tämän vuoksi ei ole riskiä siitä, että komission saama korko alittaisi markkinakorot.

BUFI – alustavasti maksetut sakot

BUFI-salkussa ei ole vaihtuvakorkoisia joukkovelkakirjoja. Tilinpäätöspäivänä 69 prosenttia joukkovelkakirjasalkusta oli nollakorkoisia joukkovelkakirjoja.

7.2.2.2   Otto- ja antolainaustoiminta (makrotaloudellinen rahoitusapu, maksutaselainat ja Euratom)

Vaihtuvakorkoinen otto- ja antolainaus

EU:lla on lainananto- ja lainanottotoimintansa luonteen vuoksi merkittävät korolliset varat ja velat. EU:hun kohdistuu korkoriski makrotaloudelliseen rahoitusapuun ja Euratomiin liittyvän vaihtuvakorkoisen ottolainauksen vuoksi. Näiden lainojen korkoriski katetaan kuitenkin siten, että EU myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut (back-to-back). EU:n nimellismääräiset vaihtuvakorkoiset lainat olivat tilinpäätöspäivänä yhteensä 0,86 miljardia euroa (0,96 miljardia euroa 2009). Lainat hinnoitellaan uudelleen kuuden kuukauden välein.

Kiinteäkorkoinen otto- ja antolainaus

EU:lla oli vuonna 2010 myös makrotaloudelliseen rahoitusapuun ja Euratomiin liittyviä kiinteäkorkoisia lainoja yhteensä 110 miljoonaa euroa (110 miljoonaa euroa Vuonna 2009). Nämä lainat erääntyvät joko 1–5 vuoden kuluttua (25 miljoonaa euroa) tai yli viiden vuoden kuluttua (85 miljoonaa euroa). Merkittävämpiä ovat 10 kiinteäkorkoista lainaa, jotka EU:lla on osana maksutaselainojen rahoitusvälinettä. Niiden yhteismäärä oli 12,05 miljardia euroa vuonna 2010 (9,2 miljardia euroa Vuonna 2009). Nämä lainat erääntyvät joko vuoden kuluessa (2 miljardia euroa), 1–5 vuoden kuluttua (5,7 miljardia euroa) tai yli viiden vuoden kuluttua (4,35 miljardia euroa).

7.2.2.3   Takuurahasto

Takuurahastoon kuuluvat vaihtuvakorkoiset vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ovat alttiita korkojen volatiliteettiin liittyville vaikutuksille, kun taas kiinteäkorkoiset vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit aiheuttavat käypään arvoon liittyviä riskejä. Kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjojen osuus sijoitussalkusta oli tilinpäätöspäivänä noin 93 prosenttia (97 prosenttia vuonna 2009).

7.2.2.4   Selvitystilassa oleva EHTY

Selvitystilassa olevan EHTY:n toiminnasta seuraa, että siihen kohdistuu korkoriski. Näiden lainojen korkoriski katetaan yleensä kuitenkin siten, että unioni myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut. Varojen hoidosta voidaan todeta, että kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjojen osuus arvopaperisalkusta oli tilinpäätöspäivänä noin 92 prosenttia (97 prosenttia vuonna 2009).

7.3   LUOTTORISKI

Luottoriski on tappion riski, joka aiheutuu siitä mahdollisuudesta, että velallinen/lainanottaja ei maksa takaisin lainaa tai muuta luottoa (pääomaa, korkoa tai ei kumpaakaan), tai rikkoo muuten sopimuksesta aiheutuvia velvoitteita. Lainan takaisinmaksu voi viivästyä, lainanottajan maksuja voidaan joutua järjestelemään uudelleen tai velallinen voi joutua konkurssiin.

7.3.1    Treasury-toiminnot

Pääosaa komission hallussa olevista omista varoista säilytetään omista varoista annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) 1150/2000 mukaisesti pankkitileillä, jotka jäsenvaltiot ovat avanneet rahoitusosuuksien maksamista varten (omat varat). Kaikki tällaiset tilit ovat jäsenvaltioiden valtiokonttoreissa tai keskuspankeissa. Näistä laitoksista aiheutuu komissiolle alhaisin mahdollinen luottoriski (tai vastapuoliriski), koska vastapuolena on jäsenvaltio. Osa komission rahavaroista on talletettu liikepankkeihin maksujen suorittamista varten. Näitä tilejä täydennetään tarpeen mukaan, ja niitä hallinnoidaan automaattisesti kassanhallintajärjestelmällä. Kullakin tilillä säilytetään vähimmäismäärä varoja, joka vastaa tileiltä keskimäärin päivittäin suoritettavia maksuja. Tämän vuoksi tilien yliyön-saldot ovat alhaiset (yli 20 tilillä on keskimäärin yhteensä 20–100 miljoonaa euroa) eikä komissiolle aiheudu juurikaan riskiä. Nämä määrät on syytä suhteuttaa kaikkien pankkitilien yhteismäärään, joka vaihtelee miljardista 35 miljardiin euroon. Vuonna 2010 näiltä tileiltä suoritettiin maksuja yhteensä 120 miljardia euroa.

Komissioon kohdistuva vastapuoliriski pyritään lisäksi minimoimaan valitsemalla liikepankit erityisohjeiden mukaisesti.

—	Kaikki liikepankit valitaan tarjouskilpailulla. Liikepankin lyhytaikaisen luottoluokituksen on oltava vähintään Moody's P-1 tai vastaava (S&P A-1 tai Fitch F1), jotta se voi osallistua tarjouskilpailuun. Tietyissä olosuhteissa alhaisempikin luokitus voidaan hyväksyä.

—

Liikepankeilla, jotka on erikseen valittu alustavasti maksettujen sakkojen (käteisvarat, joihin kohdistuu rajoituksia) tallettamista varten, on pääsäännön mukaan oltava pitkän aikavälin luottoluokituksena vähintään S&P AA tai vastaava. Erityistoimia sovelletaan silloin kun tähän ryhmään kuuluvan pankin luottoluokitusta alennetaan.

—

Vuoden 2009 aikana komission treasury-palvelujen yksiköissä otettiin käyttöön vaihtoehtoinen järjestelmä alustavasti maksettujen sakkojen hallinnointia varten, jotta niihin liittyviä riskejä voidaan pienentää. Komission päätöksen K(2009) 4264 mukaisesti tammikuun 1. päivästä 2010 alkaen määrättyjä sakkoja hallinnoidaan uuden järjestelmän mukaisesti, eikä niitä enää talleteta liikepankkeihin.

—

Ennakkotilit ovat paikallisissa pankeissa, jotka on valittu yksinkertaistetulla tarjouskilpailulla. Luokitusvaatimukset riippuvat paikallisista olosuhteista ja voivat vaihdella huomattavasti maiden välillä. Riskien rajoittamiseksi näiden tilien saldot pidetään niin pieninä kuin operatiiviset tarpeet sallivat. Tileille siirretään varoja säännöllisesti ja sovellettavia enimmäismääriä tarkistetaan vuosittain.

—	Niiden liikepankkien, joissa komissiolla on tilejä, luottoluokitukset tarkistetaan vähintään kuukausittain ja tarpeen mukaan useamminkin. Finanssikriisin vuoksi tehostettuja seurantamenettelyjä sovellettiin koko vuoden 2010 ajan.

BUFI – alustavasti maksetut sakot

Alustavasti maksetuista sakoista saatujen varojen sijoittamisesta aiheutuu komissiolle luottoriski, eli riski siitä, että vastapuoli ei pysty maksamaan varoja takaisin täysimääräisesti eräpäivänä. Suurimmat riskit aiheutuvat Ranskasta ja Saksasta, koska niiden osuus sijoitussalkusta on 69 prosenttia (Ranska) ja 25 prosenttia (Saksa).

Viitearvona tällä hetkellä oleviin maihin eli Ranskaan ja Saksaan, joiden luottoluokitus on AAA/Aaa, tehtävien sijoitusten enimmäismäärä on 100 prosenttia sijoitussalkusta. Muiden hyväksyttyjen liikkeeseenlaskijoiden (luottoluokitus vähintään Aa2 (Moody’s tai vastaava)) osuus voi olla enintään 25 prosenttia sijoitussalkusta.

7.3.2    Otto- ja antolainaustoiminta (makrotaloudellinen rahoitusapu, maksutaselainat ja Euratom)

Euratomin tapauksessa luottoriskiä hallitaan ensisijaisesti hankkimalla takauksia valtioilta. Toissijaisena riskinhallintakeinona on takuurahasto (makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euratom). Viime kädessä luottoriskiä hallinnoidaan EU:n talousarvion kautta (maksutaselainat; jos muut toimet eivät riitä, myös makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euratom). Vuonna 2010 voimassa olleessa omia varoja koskevassa lainsäädännössä BKTL-varojen enimmäismäärä oli 1,23 prosenttia jäsenvaltioiden BKTL:stä. Maksumäärärahojen kattamiseen käytettiin käytännössä 1,12 prosenttia vuoden 2010 aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että 31. joulukuuta 2010 tämän takuun kattamiseen oli käytettävissä 0,11 prosentin marginaali. Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten tarkoitettu takuurahasto perustettiin vuonna 1994. Siitä katetaan sellaisiin lainoihin liittyvä maksukyvyttömyysriski, jotka on otettu Euroopan unionin ulkopuolisille maille myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi. Luottoriskiä kuitenkin pienentää mahdollisuus pyytää varoja EU:n talousarviosta, jos velallinen ei pysty maksamaan erääntynyttä velkaa kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi EU:lla on oikeus kääntyä jäsenvaltioiden puoleen varmistaakseen velkojista johtuvien oikeudellisten velvoitteiden noudattamisen.

Nämä lainat on myönnetty pääasiassa Latvialle, Romanialle ja Unkarille. Latvialle myönnettyjen lainojen osuus kaikista myönnetyistä lainoista on noin 22 prosenttia, Romanian noin 30 prosenttia ja Unkarin noin 42 prosenttia. Treasury-toiminnassa on noudatettava ohjeita, jotka on annettu vastapuolien valinnasta. Näistä toiminnoista vastaava yksikkö voi tämän vuoksi tehdä sopimuksen vain sellaisten pankkien kanssa, jotka rajaavat vastapuoliriskinsä riittävän hyvin.

7.3.3    Takuurahasto

Kaikkien pankkienvälisten sijoitusten luottoluokituksen olisi takuurahaston hallinnoinnista EU:n ja EIP:n välillä tehdyn sopimuksen mukaan oltava vähintään Moody’s P-1 tai vastaava luokitus. Joulukuun 31. päivään 2010 mennessä kaikki sijoitukset (124 miljoonaa euroa) oli tehty tällaisten vastapuolien kanssa (sijoituksia oli 153 miljoonaa euroa vuonna 2009). Takuurahastolla oli 31. joulukuuta 2010 sijoituksia viidessä lyhytaikaisessa rahoitusinstrumentissa. Kaikki sijoitukset (69 miljoonaa euroa) oli tehty sellaisten vastapuolien kanssa, joiden luottoluokitus oli vähintään Moody’s P-1 tai vastaava. Kaikki myytävissä olevien varojen salkussa olevat arvopaperit ovat hallinnoinnista annettujen suuntaviivojen mukaisia.

7.3.4    Selvitystilassa oleva EHTY

Luottoriskiä hallitaan analysoimalla säännöllisesti sitä, pystyvätkö velalliset suoriutumaan korkojen ja pääoman maksuvelvollisuudestaan. Luottoriskin hallintaan kuuluu myös vakuuksien hankkiminen sekä takausten hankkiminen valtioilta, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Lainakannasta 68 prosentin osuudelle on saatu takaus joltakin jäsenvaltiolta tai joltain vastaavalta elimeltä (esimerkiksi julkiselta laitokselta). Pankeille myönnettyjen tai niiden takaamien lainojen osuus on 11 prosenttia. Treasury-toiminnassa on noudatettava ohjeita, jotka on annettu vastapuolien valinnasta. Toiminnoista vastaava yksikkö voi tehdä sopimuksen vain sellaisten pankkien kanssa, jotka rajaavat vastapuoliriskinsä riittävän hyvin.

7.4   LIKVIDITEETTIRISKI

Likviditeettiriski tarkoittaa riskiä siitä, että arvopaperia tai muuta omaisuuserää on hankala myydä nopeasti markkinoilla tappion estämiseksi tai velvoitteen täyttämiseksi.

7.4.1    Treasury-toiminnot

EU:n budjettiperiaatteet varmistavat sen, että rahavaroista pystytään koko vuoden ajan suorittamaan kaikki maksut. Käytännössä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien kokonaismäärä vastaa varainhoitovuoden maksumäärärahoja. Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet saadaan kahtenatoista kuukausittaisena suorituksena vuoden mittaan, mutta maksujen aikataulu on epätasaisempi. Jotta voidaan varmistaa, että rahavarat riittävät joka kuukausi maksujen suorittamiseen, tarvittavien rahavarojen määrästä laaditaan säännöllisesti ennusteita. Jäsenvaltioita voidaan tietyin edellytyksin pyytää myös maksamaan etukäteen omiin varoihin kuuluvia rahoitusosuuksiaan. Lisäksi komission päivittäisessä treasury-toiminnassa käytetään automatisoituja kassanhallintavälineitä, joilla varmistetaan, että komission jokaisella pankkitilillä on joka päivä riittävästi varoja.

7.4.2    Otto- ja antolainaustoiminta (makrotaloudellinen rahoitusapu, maksutaselainat ja Euratom)

Lainanotosta aiheutuva likviditeettiriski katetaan yleensä siten, että EU myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut (back-to-back). Takuurahasto toimii makrotaloudellisen rahoitusavun ja Euratomin likviditeettireservinä ja turvaverkkona siltä varalta, että velalliset myöhästyvät maksuissaan tai laiminlyövät ne. Maksutaselainoihin liittyvissä laiminlyönneissä sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 431/2009, jossa säädetään menettelystä, joka antaa aikaa ottaa varoja käyttöön EU:n talousarviosta.

7.4.3    Takuurahasto

Takuurahastoa hallinnoitaessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan omaisuuserillä on oltava vastattaviksi tulevien sitoumusten täyttämiseksi riittävä likvidiys ja siirrettävyys. Takuurahaston sijoitussalkun on oltava suuruudeltaan vähintään 100 miljoonaa euroa, ja sijoitusten on oltava maturiteetiltaan alle 12 kuukauden rahamarkkinainstrumenteissa. Näiden sijoitusten kokonaismäärä oli 192 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2010. Lisäksi rahaston varojen nimellisarvosta vähintään 20 prosenttia on sijoitettava rahamarkkinainstrumentteihin, kiinteäkorkoisiin jäljellä olevalta maturiteetiltaan enintään 12 kuukauden joukkovelkakirjoihin ja vaihtuvakorkoisiin joukkovelkakirjoihin. Tämä suhdeluku oli 32 prosenttia 31. joulukuuta 2010.

7.4.4    Selvitystilassa oleva EHTY

Lainanotosta aiheutuva likviditeettiriski katetaan yleensä siten, että EU myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut (back-to-back). Selvitystilassa olevan EHTY:n varojen ja velkojen hallinnoinnin osalta komissio varmistaa likviditeettivaatimusten täyttymisen käyttämällä takaisinmaksuennusteita, jotka on laadittu yhteistyössä asianomaisten komission yksiköiden kanssa.

8.   LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

8.1   LÄHIPIIRI

EU:ssa lähipiiriin kuuluvat sen konsolidoidut yhteisöt ja kyseisten yhteisöjen ylin johto (ks. jäljempänä). Näiden yhteisöjen väliset transaktiot ovat osa EU:n normaalia toimintaa. Tämän vuoksi EU:n tilinpäätössääntöihin ei sisälly kyseisiä transaktioita koskevia erityisiä tiedonantovaatimuksia. Konsolidoitujen yhteisöjen luettelo on liitetiedossa 10.

8.2   YLIMMÄN JOHDON KESKEISET TALOUDELLISET ETUUDET

Euroopan unionin ylimpään johtoon liittyvien lähipiiriä koskevien tietojen esittämiseksi ylin johto on jaettu seuraaviin viiteen ryhmään:

Ryhmä 1: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, komission puheenjohtaja ja Euroopan unionin tuomioistuimen presidentti

Ryhmä 2: komission varapuheenjohtaja, Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja muut komission varapuheenjohtajat

Ryhmä 3: neuvoston pääsihteeri, komission jäsenet, unionin tuomioistuimen tuomarit ja julkisasiamiehet, unionin yleisen tuomioistuimen presidentti ja jäsenet, Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen presidentti ja jäsenet, Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan tietosuojavaltuutettu

Ryhmä 4: tilintarkastustuomioistuimen presidentti ja jäsenet

Ryhmä 5: Euroopan unionin toimielinten ja erillisvirastojen korkeimmat virkamiehet

Ylimmän johdon etuuksista on tiivistelmä seuraavassa taulukossa. Lisätietoja on Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L 187, 8.8.1967, muutettu viimeksi 18.1.2005 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 202/2005, (L 33, 5.2.2005), ja L 268, 20.10.1977, muutettu viimeksi 30.4.2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1293/2004 (L 243 15.7.2004)). Lisätietoja löytyy myös Europa-sivustossa julkaistuista henkilöstösäännöistä. Henkilöstösäännöt ovat virallinen asiakirja, jossa esitetään kaikkien EU:n virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet. Ylimpään johtoon kuuluvat eivät ole saaneet EU:lta edullisin ehdoin myönnettäviä lainoja.

Ylimmän johdon keskeiset taloudelliset etuudet

euroa
Etuus työntekijää kohti	Ryhmä 1	Ryhmä 2	Ryhmä 3	Ryhmä 4	Ryhmä 5
Peruspalkka (kuukausipalkka)	25 351,76	22 963,55 – 23 882,09	18 370,84 – 20 667,20	19 840,51 – 21 126,47	11 681,17 – 18 370,84
Asuinpaikkakorvaus/Ulkomaankorvaus	15 %	15 %	15 %	15 %	16 %
Perhelisät:
Kotitalouslisä (% palkasta)	2 % + 170,52	2 % + 170,52	2 % + 170,52	2 % + 170,52	2 % + 170,52
Huollettavana oleva lapsi	372,61	372,61	372,61	372,61	372,61
Alle kouluikäinen	91,02	91,02	91,02	91,02	91,02
Kouluikäinen tai	252,81	252,81	252,81	252,81	252,81
koulutus työpaikan sijaintipaikan ulkopuolella	505,39	505,39	505,39	505,39	505,39
Oikeuden puheenjohtajan korvaus	—	—	500 - 810,74	—	—
Edustuslisä	1 418,07	0 - 911,38	500 - 607,71	—	—
Vuotuinen matkakulukorvaus	—	—	—	—	Kyllä
Siirrot palkasta jäsenvaltioihin:
Koulutuslisä (4)	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
% palkasta (4)	5 %	5 %	5 %	5 %	5 %
% palkasta ilman korjauskerrointa enintään	Enintään 25 %	Enintään 25 %	Enintään 25 %	Enintään 25 %	Enintään 25 %
Edustuskulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	—	—
Palvelukseen astuminen:
Asettautumiskorvaus	50 703,52	45 927,10 – 47 764,18	36 741,68 – 41 334,40	39 681,02 – 42 252,94	Korvataan
Perheen matkakulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Muuttokulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Palvelussuhteen päättyminen:
Uudelleenasettautumiskorvaus	25 351,76	22 963,55 – 23 882,09	18 370,84 – 20 667,20	19 840,51 – 21 126,47	Korvataan
Perheen matkakulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Muuttokulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Siirtymäjakso (% palkasta) (5)	40 % - 65 %	40 % - 65 %	40 % - 65 %	40 % - 65 %	—
Sairausvakuutus	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Vapaaehtoinen
Eläke (% palkasta ennen veroja)	Enintään 70 %	Enintään 70 %	Enintään 70 %	Enintään 70 %	Enintään 70 %
Vähennykset:
Yhteisön vero	8 % - 45 %	8 % - 45 %	8 % - 45 %	8 % - 45 %	8 % - 45 %
Sairausvakuutus (% palkasta)	1,8 %	1,8 %	1,8 %	1,8 %	1,8 %
Erityismaksu	5,07 %	5,07 %	5,07 %	5,07 %	5,07 %
Eläkemaksu	—	—	—	—	11,3 %
Henkilöiden lukumäärä 31.12.2010	3	7	91	27	89

9.   TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Jäljempänä esitettyjä tietoja lukuun ottamatta komission tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen hyväksymispäivään mennessä ollut tullut sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.

Maksutaselainat

Maaliskuussa 2011 Romanialle maksettiin 1,2 miljardin euron maksutaselaina, joka erääntyy huhtikuussa 2018. Viimeinen 150 miljoonan euron lainaerä maksettiin kesäkuussa 2011. Lisäksi Romania pyysi helmikuussa 2011 maksutaselainojen järjestelmän puitteissa ennalta varautuvaa rahoitustukea, jolla on tarkoitus saada talouskasvu taas käyntiin. Neuvosto päätti 12. toukokuuta 2011 myöntää Romanialle EU:n ennalta varautuvaa rahoitustukea enintään 1,4 miljardia euroa (neuvoston päätös 2011/288/EU). Romania ei toistaiseksi aio pyytää ennalta varautuvaan rahoitustukeen kuuluvien uusien maksuerien suorittamista, koska rahoitustuki on tarkoitettu ainoastaan korjaamaan markkinoiden odottamattoman heikentymisen aiheuttamaa huonoa talous- ja/tai rahoitustilannetta, joka johtuu Romanian viranomaisten vaikutusvallan ulkopuolisista tekijöistä ja akuutista rahoitusvajeesta. Jos rahoitustuki otetaan käyttöön, se myönnetään lainana, jonka takaisinmaksuaika on enintään seitsemän vuotta. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään takaisinmaksuohjelma 13,4 miljardin euron kokonaismäärälle, joka oli maksettu hyväksytyn tilinpäätöksen julkistamispäivään mennessä.

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi

Neuvosto perusti 11. toukokuuta 2010 Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin rahoitusvakauden säilyttämiseksi Euroopassa (neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010). Mekanismi perustuu perussopimuksen 122 artiklan 2 kohtaan, jossa määrätään mahdollisuudesta myöntää jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua, jos poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet kyseiselle jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia. Unionin taloudellinen apu myönnetään kyseiselle jäsenvaltiolle lainan tai luottojärjestelyn muodossa EU:n talousarviosta. Jos mekanismi otetaan käyttöön, komissio lainaa varat pääomamarkkinoilta tai käyttää rahoituslaitoksia välittäjinä ja lainaa varat edelleen tukea tarvitsevalle jäsenvaltiolle. Toukokuun 9. päivänä 2010 kokoontuneen Ecofin-neuvoston päätelmissä järjestelyn enimmäismäärä rajoitetaan 60 miljardiin euroon, mutta neuvoston asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioille myönnettävien lainojen tai luottojärjestelyjen pääoma rajoitetaan omien varojen enimmäismäärän mukaisten maksumäärärahojen liikkumavaraan.

Irlanti pyysi edellä mainitun asetuksen mukaista rahoitustukea 21. marraskuuta 2011. Neuvoston 7. joulukuuta 2010 antaman täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU mukaisesti Irlannille voidaan myöntää enintään 22,5 miljardin euron laina, jonka takaisinmaksuaika on keskimäärin enintään 7 ½ vuotta. Laina maksetaan Irlannille enintään 13 erässä. Ensimmäiseen lainaerään kuuluva 5 miljardin euron osa maksettiin Irlannille 12. tammikuuta 2011, ja sen lopullinen eräpäivä on joulukuussa 2015. Ensimmäisen lainaerän toinen osa (3,4 miljardia euroa) maksettiin Irlannille 24. maaliskuuta 2011, ja sen lopullinen eräpäivä on huhtikuussa 2018. Toinen 3 miljardin euron lainaerä, jonka eräpäivä on kesäkuussa 2021, maksettiin Irlannille 31. toukokuuta 2011.

Myös Portugali pyysi 7. huhtikuuta 2011 Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin mukaista rahoitustukea. Neuvosto päätti 17. toukokuuta 2011 myöntää maalle enimmäismäärältään 26 miljardin euron lainan, jonka takaisinmaksuaika on keskimäärin enintään 7 ½ vuotta (ks. neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/344/EU). Laina maksetaan Portugalille kolmen vuoden aikana enintään 14 erässä. Ensimmäisen lainaerän ensimmäinen osa (1,75 miljardia euroa) maksettiin Portugalille 31. toukokuuta 2011, ja takaisinmaksun eräpäivä on kesäkuussa 2021. Ensimmäisen lainaerän toinen osa (4,75 miljardia euroa) maksettiin Portugalille 1. kesäkuuta 2011, ja sen eräpäivä on kesäkuussa 2016. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään takaisinmaksuohjelma 17,9 miljardin euron kokonaismäärälle, joka oli maksettu hyväksytyn tilinpäätöksen julkistamispäivään mennessä.

Muut rahoituksenvakautusmekanismit, jotka eivät vaikuta EU:n tilinpäätökseen

Euroalueen jäsenvaltiot ja muut osallistuvat jäsenvaltiot ovat perustaneet myös toisen rahoitustukijärjestelmän, Euroopan rahoitusvakausvälineen, jolla ei ole vaikutusta EU:n tilinpäätökseen eikä talousarvioon. Tämä järjestely päättyy kesäkuussa 2013.

Edellä mainitut Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin kuuluvat lainat Irlannille ja Portugalille myönnettiin yhdessä Euroopan rahoitusvakausvälineeseen kuuluvan lainajärjestelyn kanssa. Irlannille maksettava nettomäärä on yhteensä 17,7 miljardia euroa ja Portugalille maksettava määrä 26 miljardia euroa. Kansainvälinen valuuttarahasto on myöntänyt laajennettuun rahoitusjärjestelyyn kuuluvaa tukea Irlannille 19,5 miljardin SDR:n (erityinen nosto-oikeus) arvosta (noin 22,5 miljardia euroa sopimusta tehtäessä voimassa olleen muuntokurssin perusteella) ja Portugalille 23,7 miljardin SDR:n arvosta (noin 26 miljardia euroa). Lisäksi Irlanti sai kahdenvälisiä lainoja Yhdistyneeltä kuningaskunnalta (3,3 miljardia Englannin puntaa eli noin 3,8 miljardia euroa), Ruotsilta (600 miljoonaa euroa) ja Tanskalta (400 miljoonaa euroa).

Tämän lisäksi Eurooppa-neuvoston 24. kesäkuuta 2011 pidetyssä kokouksessa päätettiin perustaa uusi pysyvä kriisimekanismi, Euroopan vakausmekanismi. Euroopan vakausmekanismi otetaan käyttöön vuoden 2013 puolivälissä, ja se korvaa Euroopan rahoitusvakausvälineen ja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin. Uudesta vakausmekanismista voidaan myöntää rahoitustukea talousvaikeuksissa oleville euroalueen jäsenvaltioille. Tuen ehtona on voimassa olevien järjestelyjen mukaisen tiukan talous- ja finanssipolitiikan mukauttamisohjelman toteuttaminen. Koska uusi vakausmekanismi on erillinen oikeushenkilö ja euroalueen jäsenvaltiot rahoittavat suoraan sen toiminnan, se ei vaikuta EU:n talousarvioon eikä tilinpäätökseen.

Jäsenvaltioilla hyväksytyn tilinpäätöksen julkistamispäivänä olleiden lainojen vuosittain takaisinmaksettavat erät

miljardia euroa
Laina ja velallinen	Erä	2011	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2021	2025	Yhteensä
Maksutaselainat
Unkari	1.	2,0
	2.		2,0
	3.				1,5
Latvia	1.		1,0
	2.			1,2
	3.							0,5
	4.									0,2
	5.
	6.
Romania	1.			1,5
	2.							1,0
	3.					1,15
	4.						1,2
	5.						0,15
	Ennalta varautuva rahoitustuki
Maksutaselainat yhteensä		2,0	3,0	2,7	1,5	1,15	1,35	1,5	0,0	0,2	13,4
Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (EFSM)
Irlanti	1. (1. osa)			5,0
	1. (2. osa)						3,4
	2.								3,0
Portugali	1. (1. osa)								1,75
	1. (2. osa)				4,75
Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi yhteensä		0,0	0,0	5,0	4,75	0,0	3,4	0,0	4,75	0,0	17,9
Kaikki yhteensä		2,0	3,0	7,7	6,25	1,15	4,75	1,5	4,75	0,2	31,3

10.   KONSOLIDOIDUT YHTEISÖT

A.   EUROOPAN UNIONIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVAT YHTEISÖT

1.    Toimielimet ja neuvoa-antavat elimet

Alueiden komitea

Euroopan unionin neuvosto

Euroopan unionin tuomioistuin

Euroopan komissio

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Euroopan tietosuojavaltuutettu

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Euroopan oikeusasiamies

Euroopan parlamentti

Eurooppa-neuvosto (6)

2.    EU:n virastot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan lentoturvallisuusvirasto

Euroopan tautienehkäisy ja -valvontakeskus

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus

Euroopan ympäristökeskus

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö

Euroopan meriturvallisuusvirasto

Euroopan lääkevirasto

Euroopan kemikaalivirasto

Fusion for Energy-yhteisyritys (Eurooppalainen yhteisyritys ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten)

Eurojust

Euroopan tasa-arvoinstituutti (6)

Euroopan perusoikeusvirasto

Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto

Euroopan koulutussäätiö

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto

Euroopan unionin elinten käännöskeskus

Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen

Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Euroopan rautatievirasto

Yhteisön kasvilajikevirasto

Yhteisön kalastuksenvalvontavirasto

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus

Euroopan poliisiakatemia (CEPOL)

Euroopan poliisivirasto (EUROPOL) (6)

Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto

Koulutus-, audiovisuaali- ja kulttuurialan toimeenpanovirasto

Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto

Terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto

Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto

Tutkimuksen toimeenpanovirasto

3.    Muut määräysvallassa olevat yhteisöt

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (selvitystilassa)

B.   YHTEISYRITYKSET

Fuusioenergia-alan kansainvälinen ITER-organisaatio

SESAR-yhteisyritys

Polttokenno- ja vety-yhteisyritys (FCH) (6)

Galileo-yhteisyritys (selvitystilassa)

IMI-yhteisyritys

C.   OSAKKUUSYRITYKSET

Euroopan investointirahasto (EIR)

Clean Sky -yhteisyritys

ARTEMIS-yhteisyritys

ENIAC-yhteisyritys (6)

11.   KONSOLIDOIMATTOMAT YHTEISÖT

Tässä kohdassa on esitetty tiedot sellaisista yhteisöistä, joiden varoja Euroopan unioni hallinnoi, mutta jotka eivät täytä konsolidoinnille asetettuja edellytyksiä ja joita ei tämän vuoksi ole sisällytetty Euroopan unionin tilinpäätökseen.

11.1   EUROOPAN KEHITYSRAHASTO (EKR)

Euroopan kehitysrahasto, jäljempänä ”EKR”, on tärkein väline, jolla EU tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä ”AKT-valtiot”, sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. EKR:n perustamisesta määrättiin vuonna 1957 tehdyssä Rooman sopimuksessa. Tavoitteena oli myöntää teknistä ja taloudellista tukea alun perin Afrikan maille, joihin joillakin EY:n jäsenvaltioilla oli historiallisia yhteyksiä.

EKR:n toimintaa ei rahoiteta EU:n talousarviosta vaan rahoitus perustuu jäsenvaltioiden suoraan maksamiin rahoitusosuuksiin, joista sovitaan neuvotteluissa. EKR:n varojen hoidosta vastaavat komissio ja EIP. Kukin EKR-sopimus tehdään noin viideksi vuodeksi. Vuonna 1964 tehdystä ensimmäisestä kumppanuussopimuksesta lähtien kehitysrahastojen toimintakausi on yleensä vastannut kumppanuussopimusten voimassaoloaikoja.

EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta (EUVL L 83, 19.3.2008, s. 1), jossa säädetään, että EKR:sta laaditaan oma, EU:n tilinpäätöksestä erillinen tilinpäätös. EKR:n tilinpäätöstä ja resurssienhallintaa valvovat ulkoisena tarkastajina toimivat Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan parlamentti. Seuraavassa on esitetty tiedoksi kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n tase sekä tuotto- ja kululaskelma.

8, 9, ja 10. Euroopan kehitysrahaston tase

milj. euroa
	31.12.2010	31.12.2009
PITKÄAIKAISET VARAT	353	196
LYHYTAIKAISET VARAT	2 151	1 389
Vastaavaa yhteensä	2 504	1 585
LYHYTAIKAISET VELAT	(1 046)	(860)
Vastattavaa yhteensä	(1 046)	(860)
Nettovarat	1 458	725
RAHASTON VARAT JA VARANNOT
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty	23 879	20 381
Muut varannot	2 252	2 252
Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos	(21 908)	(18 814)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(2 765)	(3 094)
Nettovarat	1 458	725

8, 9, ja 10. Euroopan kehitysrahaston tuotto- ja kululaskelma

milj. euroa
	2010	2009
TOIMINNAN TUOTOT	140	49
TOIMINNAN KULUT	(3 000)	(3 192)
TOIMINNAN ALIJÄÄMÄ	(2 860)	(3 143)
RAHOITUSTOIMINTA	95	49
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS	(2 765)	(3 094)

11.2   SAIRAUSVAKUUTUSJÄRJESTELMÄ

Sairausvakuutusjärjestelmän tarkoitus on tarjota sairausvakuutus Euroopan unionin eri toimielinten ja elinten palveluksessa olevalle henkilöstölle. Järjestelmän varat ovat sen omia varoja, eivätkä ne ole Euroopan unionin määräysvallassa, vaikka järjestelmän rahoitusvarojen hallinnoinnista vastaa komissio. Järjestelmä rahoittaa toimintansa jäseniltä (henkilöstöltä) sekä työnantajilta (toimielimet, virastot ja elimet) kerättävin maksuin. Kaikki ylijäämät säilyvät järjestelmän käytössä.

Järjestelmä muodostuu neljästä erillisestä osajärjestelmästä, jotka ovat Euroopan unionin toimielinten ja erillisvirastojen henkilöstön kattava pääjärjestelmä sekä kolme kattavuudeltaan suppeampaa osajärjestelmää: Firenzen yliopistollisen Eurooppa-instituutin henkilöstön kattava järjestelmä, Eurooppa-koulut kattava järjestelmä sekä unionin ulkopuolella työskentelevän henkilöstön kattava järjestelmä, jonka piiriin kuuluu mm. EU:n edustustojen henkilöstö. Järjestelmän varat olivat yhteensä 286 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2010 (297 miljoonaa euroa vuonna 2009).

11.3   OSALLISTUJIEN TAKUURAHASTO

Tietyt seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman (FP7) mukaisesti suoritetut ennakkomaksut katetaan käytännössä osallistujien takuurahastosta. Kyseessä on monenkeskinen väline, jolla pyritään kattamaan EU:n ja osallistujien taloudelliset riskit FP7:n epäsuorien toimien toteuttamisen aikana. Takuurahaston pääoma ja korot muodostavat suoritustakuun. Kaikki avustuksina toteutettaviin epäsuoriin toimiin osallistuvat tahot maksavat 5 prosenttia EU:n kokonaisrahoitusosuudesta takuurahaston pääomaan toimen voimassaoloaikana. Näin ollen osallistujat omistavat takuurahaston, ja komissio EU:n edustajana on ainoastaan toimeenpaneva elin. Osallistujien takuurahaston kokonaisvarat olivat 879 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2010 (580 miljoonaa euroa vuonna 2009). Takuurahaston varat ovat sen omia varoja, eivätkä ne ole Euroopan unionin määräysvallassa, vaikka järjestelmän rahoitusvarojen hallinnoinnista vastaa komissio.

OSA II

Konsolidoitu selvitys Euroopan unionin talousarvion toteuttamisesta ja sen liitetiedot

SISÄLLYSLUETTELO

Selvitys Euroopan unionin talousarvion toteuttamisesta:

1.	Varainhoitovuoden talousarvion toteutuma

2.	Budjetoitujen ja toteutuneiden määrien vertailutaulukot

Tulot:

3.	Konsolidoitu yhteenveto talousarvion tulototeutumasta

Menot:

4.	Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jakautuminen ja muutokset otsakkeittain

5.	Maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen rahoituskehyksen otsakkeittain

6.	Maksumäärärahojen toteutuminen rahoituskehyksen otsakkeittain

7.	Maksattamatta olevien sitoumusten muutokset rahoituskehyksen otsakkeittain

8.	Maksattamatta olevien sitoumusten jakautuminen alkuperävuoden mukaan rahoituskehyksen otsakkein

9.	Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jakautuminen ja muutoksettoimintalohkoittain

10.	Maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen toimintalohkoittain

11.	Maksumäärärahojen toteutuminen toimintalohkoittain

12.	Maksattamatta olevien sitoumusten muutokset toimintalohkoittain

13.	Maksattamatta olevien sitoumusten jakautuminen alkuperävuoden mukaan toimintalohkoittain

Toimielimet:

14.	Konsolidoitu yhteenveto talousarvion tulototeutumasta toimielimittäin

15.	Maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen rahoituskehyksen otsakkeittain

Erillisvirastot:

16.	Erillisvirastojen tulot: talousarvioennusteet, saamiset ja toteutuneet tulot

17.	Maksusitoumus- ja maksumäärärahat virastoittain

18.	Talousarvion toteutuma (sisältää erillisvirastot)

Liitetiedot selvitykseen talousarvion toteuttamisesta:

1.	Budjettiperiaatteet, talousarvion rakenne ja määrärahat

2.	Liitetiedot selvitykseen talousarvion toteuttamisesta

KONSOLIDOITU SELVITYS EUROOPAN UNIONIN TALOUSARVION TOTEUTTAMISESTA  (7)

TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

1.   Varainhoitovuoden 2010 talousarvion toteutuma

milj. euroa
EUROOPAN UNIONI	2010	2009
Varainhoitovuoden tulot	127 795	117 626
Maksut varainhoitovuoden määrärahoista	(121 213)	(116 579)
Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat	(2 797)	(1 759)
Varainhoitovuodelta n – 1 siirretyt käyttämättä jääneet maksumäärärahat, jotka on peruutettu	741	2 791
Valuuttakurssierot varainhoitovuonna	23	185
Talousarvion toteutuma  (8)	4 549	2 264

Euroopan unionin talousarvion ylijäämä palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se seuraavan varainhoitovuoden maksuosuuksista.

2.   Budjetoitujen ja toteutuneiden määrien vertailutaulukot

Tulot

milj. euroa
Osasto	Alkuperäinen talousarvio	Lopullinen talousarvio	Vahvistetut saamiset	Tulot	Erotus (lopullinen – toteutunut)	Tulot % budjetoidusta	Perimättä
	1	2	3	4	5=2 – 4	6=4/2	7=3 – 4
1. Omat varat	121 507	119 270	119 950	119 869	– 599	100,50 %	81
3. Käytettävissä olevat ylijäämät	0	2 254	1 624	1 460	794	64,79 %	164
4. Unionin toimielinten ja elinten palveluksessa olevasta henkilöstöstä kertyvät tulot	1 178	1 180	1 129	1 123	58	95,12 %	7
5. Toimielinten hallinnollisesta toiminnasta kertyvät tulot	69	69	407	388	– 319	563,54 %	19
6. Unionin ohjelmiin ja sopimuksiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset	30	30	3 781	3 512	–3 482	11 707,30 %	269
7. Viivästyskorot ja sakot	123	123	15 301	1 408	–1 285	1 144,36 %	13 893
8. Otto- ja antolainaus	0	0	122	0	0	0	122
9. Sekalaiset tulot	30	30	47	36	–6	119,95 %	10
Yhteensä	122 937	122 956	142 362	127 795	–4 839	103,94 %	14 566

Menot rahoituskehyksen otsakkein

milj. euroa
Rahoituskehyksen otsake	Alkuperäinen talousarvio	Lopullinen talousarvio (9)	Suoritetut maksut	Erotus (lopullinen – toteutunut)	%	Siirretyt määrärahat	Peruuntuvat määrärahat
	1	2	3	4=2 – 3	5=3/2	6	7=2 – 3 – 6
1. Kestävä kasvu	47 727	52 103	48 828	3 275	93,71 %	1 905	1 370
2. Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	58 136	59 630	56 647	2 983	95,00 %	2 382	601
3. Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus	1 398	1 617	1 373	244	84,93 %	199	44
4. EU maailmanlaajuisena toimijana	7 788	8 101	7 487	615	92,41 %	114	501
5. Hallinto	7 889	9 076	7 896	1 180	87,00 %	957	223
6. Korvaukset	0	0	0	0	0,00 %	0	0
Yhteensä	122 937	130 527	122 231	8 296	93,64 %	5 557	2 739

Toimintalohkoittain

milj. euroa
Toimintalohko	Alkuperäinen talousarvio	Lopullinen talousarvio (10)	Suoritetut maksut	Erotus (lopullinen – toteutunut)	%	Vuodelle 2011 siirretyt määrärahat	Peruuntuvat määrärahat
	1	2	3	4=2 – 3	5=3/2	6	7=2 – 3 – 6
01 Talous- ja rahoitusasiat	406	401	289	112	72,11 %	67	44
02 Yritystoiminta	638	771	658	113	85,35 %	99	14
03 Kilpailu	91	104	92	12	88,79 %	10	2
04 Työllisyys- ja sosiaaliasiat	8 572	8 543	7 481	1 062	87,57 %	43	1 019
05 Maatalous ja maaseudun kehittäminen	57 077	58 421	55 611	2 810	95,19 %	2 325	485
06 Energia ja liikenne	3 262	3 369	2 859	510	84,85 %	187	323
07 Ympäristö	371	438	358	80	81,79 %	24	56
08 Tutkimus	4 138	5 369	4 507	863	83,93 %	848	14
09 Tietoyhteiskunta ja viestimet	1 597	1 986	1 786	200	89,94 %	197	3
10 Suora tutkimustoiminta	392	789	438	351	55,51 %	344	7
11 Meri- ja kalastusasiat	819	827	656	172	79,23 %	39	133
12 Sisämarkkinat	73	80	71	9	88,66 %	7	2
13 Aluepolitiikka	28 768	30 709	30 623	87	99,72 %	79	8
14 Verotus ja tulliliitto	107	136	126	10	92,53 %	9	1
15 Koulutus ja kulttuuri	1 443	1 783	1 572	211	88,16 %	205	6
16 Viestintä	210	231	206	25	89,24 %	14	11
17 Terveys- ja kuluttaja-asiat	542	664	590	74	88,84 %	45	30
18 Vapaus, turvallisuus ja oikeus	798	840	745	95	88,70 %	71	24
19 Ulkosuhteet	3 658	3 867	3 683	185	95,23 %	84	101
20 Kauppa	82	90	77	13	85,06 %	6	7
21 Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin	1 608	1 819	1 708	111	93,90 %	55	56
22 Laajentuminen	1 204	1 152	1 130	22	98,06 %	16	6
23 Humanitaarinen apu	820	978	971	7	99,30 %	6	1
24 Petostentorjunta	73	82	73	10	88,34 %	7	3
25 Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki	188	215	189	26	87,95 %	22	4
26 Komission hallinto	1 013	1 239	1 044	195	84,24 %	177	19
27 Talousarvio	68	77	65	12	83,82 %	11	1
28 Varainhoidon valvonta	11	12	11	2	86,62 %	1	0
29 Tilastotiedot	120	148	126	22	84,99 %	17	6
30 Eläkkeet ja niihin liittyvät menot	1 214	1 210	1 205	4	99,63 %	0	4
31 Kielipalvelut	389	486	427	60	87,75 %	57	3
40 Varaukset	249	193	0	193	0,00 %	0	193
90 Muut toimielimet	2 937	3 496	2 857	639	81,72 %	484	155
Yhteensä	122 937	130 527	122 231	8 296	93,64 %	5 557	2 739

3.   Yhteenveto talousarvion tulototeutumasta 2010

milj. euroa
Osasto	Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Tulot			Tulot %budjetoiduista	Perimättä
	Alkuperäiset	Lopulliset	Varainhoitovuonna	Siirretyt	Yhteensä	Varainhoitovuoden saamisista	Siirretyistä saamisista	Yhteensä
1. Omat varat	121 507	119 270	119 861	89	119 950	119 846	22	119 869	100,50 %	81
3. Käytettävissä olevat ylijäämät	0	2 254	1 624	0	1 624	1 460	0	1 460	64,79 %	164
4. Unionin toimielinten ja elinten palveluksessa olevasta henkilöstöstä kertyvät tulot	1 178	1 180	1 122	7	1 129	1 116	7	1 123	95,12 %	7
5. Toimielinten hallinnollisesta toiminnasta saatavat tulot	69	69	305	102	407	290	98	388	563,54 %	19
6. Unionin ohjelmiin ja sopimuksiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset	30	30	3 507	275	3 781	3 360	153	3 512	11 707,30 %	269
7. Viivästyskorot ja sakot	123	123	3 460	11 841	15 301	621	786	1 408	1 144,36 %	13 893
8. Otto- ja antolainaus	0	0	47	76	122	0	0	0		122
9. Sekalaiset tulot	30	30	28	19	47	24	13	36	119,95 %	10
Yhteensä	122 937	122 956	129 955	12 407	142 362	126 717	1 078	127 795	103,94 %	14 566

Osasto 1 erittely:   omat varat

Luku	Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Tulot			Tulot %budjetoiduista	Perimättä
	Alkuperäiset	Lopulliset	Varainhoitovuonna	Siirretyt	Yhteensä	Varainhoitovuoden saamisista	Siirretyistä saamisista	Yhteensä
11. Sokerimaksut	123	123	146	0	146	146	0	146	118,00 %	0
12. Tullimaksut	14 080	15 596	15 507	89	15 595	15 491	22	15 514	99,47 %	81
13. ALV	13 951	13 277	13 393	0	13 393	13 393	0	13 393	100,87 %	0
14. BKTL	93 353	90 273	90 948	0	90 948	90 948	0	90 948	100,75 %	0
15. Budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestely	0	0	– 128	0	– 128	– 128	0	– 128	—	0
16. BKTL-maksuosuuksiin tehtävä vähennys (Alankomaat ja Ruotsi)	0	0	–3	0	–3	–3	0	–3	—	0
Yhteensä	121 507	119 270	119 861	89	119 950	119 846	22	119 869	100,50 %	81

Osasto 3 erittely:   käytettävissä olevat ylijäämät

Luku	Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Tulot			Tulot %budjetoiduista	Perimättä
	Alkuperäiset	Lopulliset	Varainhoitovuonna	Siirretyt	Yhteensä	Varainhoitovuoden saamisista	Siirretyistä saamisista	Yhteensä
30. Edellisen varainhoitovuoden ylijäämä	0	2 254	2 254	0	2 254	2 254	0	2 254	100,00 %	0
31. ALV-ylijäämä	0	0	– 880	0	– 880	– 917	0	– 917	—	37
32. BKTL-ylijäämä	0	0	241	0	241	113	0	113	—	128
34. Mukautus jäsenvaltioille, jotka eivät osallistu oikeus- ja sisäasioita koskevaan politiikkaan	0	0	–4	0	–4	–4	0	–4	–	0
35. UK-korjaus	0	0	9	0	9	9	0	9	—	0
37. UK-korjaus – väliaikainen laskelma	0	0	4	0	4	4	0	4	—	0
Yhteensä	0	2 254	1 624	0	1 624	1 460	0	1 460	64,9 %	164

4.   Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jakautuminen ja muutokset rahoituskehyksen otsakkeittain

milj. euroa
	Maksusitoumusmäärärahat						Maksumäärärahat
Rahoituskehyksen otsake	Hyväksytyt määrärahat	Muutokset (siirrot ja lisätalousarviot)	Siirretyt	Käyttö tarkoitukseensa sidotut tulot	Lisäys yhteensä	Hyväksytty yhteensä	Hyväksytyt määrärahat	Muutokset (siirrot ja lisätalousarviot)	Siirretyt	Käyttö tarkoituk seensa sidotut tulot	Lisäys yhteensä	Hyväksytty yhteensä
	1	2	3	4	5=3 + 4	6=1 + 2 + 5	7	8	9	10	11=9 + 10	12=7 + 8 + 11
1 Kestävä kasvu	64 249	0	65	1 929	1 994	66 243	47 727	1 074	932	2 370	3 302	52 103
2 Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	59 499	0	253	2 560	2 813	62 312	58 136	–1 116	62	2 549	2 611	59 630
3 Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus	1 674	80	0	151	151	1 906	1 398	42	8	169	177	1 617
4 EU maailmanlaajuisena toimijana	8 141	0	0	277	277	8 418	7 788	1	90	222	313	8 101
5 Halllinto	7 889	19	11	473	484	8 392	7 889	19	682	486	1 168	9 076
6 Korvaukset	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Yhteensä	141 453	99	329	5 390	5 719	147 270	122 937	19	1 774	5 797	7 571	130 527

5.   Maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen rahoituskehyksen otsakkeittain

milj. euroa
Rahoituskehyksen otsake	Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat	Tehdyt sitoumukset					Varainhoitovuodelle 2011 siirretyt määrärahat				Peruuntuvat määrärahat
		Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Käyttö tarkoitukseensa sidotut tulot	Erikseen päätetyt siirrot	Yhteensä	%	Varainhoitovuoden määrärahoista	Siiretyistä määrärahoista	Käyttö- tarkoituk-seensa sidotut tulot (EFTA)	Yhteensä	%
	1	2	3	4	5=2 + 3 + 4	6=5/1	7	8	9=7 + 8	10=9/1	11	12	13	14=11 + 12 + 13	15=14/1
1 Kestävä kasvu	66 243	63 590	65	799	64 453	97,30 %	1 130	182	1 312	1,98 %	477	0	1	478	0,72 %
2 Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	62 312	59 406	253	592	60 251	96,69 %	1 968	2	1 970	3,16 %	91	0	0	91	0,15 %
3 Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus	1 906	1 717	0	78	1 795	94,20 %	73	24	97	5,11 %	13	0	0	13	0,69 %
4 EU maailmanlaajuisena toimijana	8 418	8 083	0	164	8 247	97,97 %	113	42	154	1,83 %	16	0	0	17	0,20 %
5 Halllinto	8 392	7 758	10	229	7 997	95,30 %	244	9	254	3,02 %	140	1	0	141	1,68 %
6 Korvaukset	0	0	0	0	0	0,00 %	0	0	0	0,00 %	0	0	0	0	0,00 %
Yhteensä	147 270	140 554	328	1 861	142 744	96,93 %	3 528	259	3 787	2,57 %	738	1	1	740	0,50 %

6.   Maksumäärärahojen toteutuminen rahoituskehyksen otsakkeittain

milj. euroa
Rahoituskehyksen otsake	Hyväksytyt Maksumäärärahat	Suoritetut maksut					Varainhoitovuodelle 2010 siirretyt määrärahat					Peruuntuvat määrärahat
		Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Automaattiset siirrot	Erikseen päätetyt siirrot	Käyttö tarkoitukseensa sidotut tulot	Yhteensä	%	Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrära hoista	Käyttö tarkoituk- seensa sidotut tulot (EFTA)	Yhteensä	%
	1	2	3	4	5=2 + 3 + 4	6=5/1	7	8	9	10=7 + 8 + 9	11=10/1	12	13	14	15=12 + 13 + 14	16=15/1
1 Kestävä kasvu	52 103	47 811	282	735	48 828	93,71 %	125	156	1 624	1 905	3,66 %	709	651	10	1 370	2,63 %
2 Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	59 630	56 014	47	587	56 647	95,00 %	46	373	1 963	2 382	3,99 %	586	15	0	601	1,01 %
3 Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus	1 617	1 299	6	67	1 373	84,93 %	8	90	101	199	12,33 %	42	2	0	44	2,74 %
4 EU maailmanlaajuisena toimijana	8 101	7 259	81	147	7 487	92,41 %	36	2	76	114	1,41 %	491	9	0	501	6,18 %
5 Halllinto	9 076	7 088	602	205	7 896	87,00 %	666	10	281	957	10,54 %	144	80	0	223	2,46 %
6 Korvaukset	0	0	0	0	0	0,00 %	0	0	0	0	0,00 %	0	0	0	0	0,00 %
Yhteensä	130 527	119 472	1 018	1 741	122 231	93,64 %	881	631	4 045	5 557	4,26 %	1 972	756	11	2 739	2,10 %

7.   Maksattamatta olevien sitoumusten muutokset rahoituskehyksen otsakkeittain

milj. euroa
	Maksattamatta olevat sitoumukset edellisen varainhoitovuoden lopussa				Varainhoitovuoden sitoumukset
Rahoituskehyksen otsake	Edellisiltä varainhoitovuosilta siirretyt sitoumukset	Puretut sitoumukset/uudelleenarvostukset/ peruutukset	Maksut	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa	Varainhoitovuodenaikana tehdyt sitoumukset	Maksut	Sellaisten sitoumusten peruutukset, joita ei voida siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa yhteensä
1 Kestävä kasvu	136 903	–2 058	–43 678	91 167	64 453	–5 150	–3	59 300	150 467
2 Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	19 541	– 181	–10 280	9 079	60 251	–46 367	0	13 883	22 963
3 Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus	1 662	– 173	– 452	1 037	1 795	– 921	0	874	1 911
4 EU maailmanlaajuisena toimijana	18 462	– 890	–5 231	12 340	8 247	–2 255	0	5 992	18 332
5 Halllinto	704	–83	– 607	15	7 997	–7 289	–1	708	723
6 Korvaukset	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Yhteensä	177 272	–3 385	–60 249	113 638	142 744	–61 982	–5	80 757	194 395

8.   Maksattamatta olevien sitoumusten jakautuminen alkuperävuoden mukaan rahoituskehyksen otsakkeittain

milj. euroa
Rahoituskehyksen otsake	< 2004	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010	Yhteensä
1 Kestävä kasvu	781	617	1 461	13 421	2 879	23 288	48 719	59 300	150 467
2 Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	44	13	47	1 517	138	688	6 633	13 883	22 963
3 Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus	13	12	23	42	151	218	577	874	1 911
4 EU maailmanlaajuisena toimijana	786	412	584	1 474	1 727	3 164	4 193	5 992	18 332
5 Halllinto	0	0	0	0	0	0	14	708	723
Yhteensä	1 623	1 055	2 116	16 455	4 895	27 359	60 136	80 757	194 395

9.   Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jakautuminen ja muutokset toimintalohkoittain

milj. euroa
Toimintalohko	Maksusitoumusmäärärahat						Maksumäärärahat
	Hyväksytyt määrärahat	Muutokset (siirrot ja lisätalousarviot)	Siirretyt määrärahat	Käyttö- tarkoitukseensa sidotut tulot	Lisäys yhteensä	Hyväksytty yhteensä	Hyväksytyt määrärahat	Muutokset (siirrot ja lisätalousarviot)	Siirretyt määrärahat	Käyttö tarkoituk seensa sidotut tulot	Lisäys yhteensä	Hyväksytty yhteensä
	1	2	3	4	5=3 + 4	6=1 + 2 + 5	7	8	9	10	11=9 + 10	12=7 + 8 + 11
01 Talous- ja rahoitusasiat	449	–6	0	13	13	455	406	–29	6	18	24	401
02 Yritystoiminta	795	0	0	112	112	907	638	–7	13	126	140	771
03 Kilpailu	91	0	0	4	4	95	91	0	8	4	12	104
04 Työllisyys- ja sosiaaliasiat	11 274	85	40	16	56	11 414	8 572	– 790	748	14	762	8 543
05 Maatalous ja maaseudun kehittäminen	58 081	–2	252	2 548	2 800	60 879	57 077	–1 229	26	2 548	2 573	58 421
06 Energia ja liikenne	4 950	3	0	136	136	5 089	3 262	– 152	92	167	259	3 369
07 Ympäristö	471	–1	0	24	24	494	371	26	24	18	42	438
08 Tutkimus	5 142	0	0	770	770	5 912	4 138	28	38	1 165	1 203	5 369
09 Tietoyhteiskunta ja viestimet	1 628	0	0	189	189	1 817	1 597	96	14	279	293	1 986
10 Suora tutkimustoiminta	383	0	4	460	464	847	392	–11	35	374	409	789
11 Meri- ja kalastusasiat	1 001	1	1	3	3	1 005	819	–9	15	3	17	827
12 Sisämarkkinat	74	1	0	3	3	78	73	–2	6	3	9	80
13 Aluepolitiikka	38 897	99	21	4	25	39 020	28 768	1 925	13	4	17	30 709
14 Verotus ja tulliliitto	135	0	0	4	4	139	107	18	7	4	11	136
15 Koulutus ja kulttuuri	1 500	0	0	317	317	1 817	1 443	–3	14	329	343	1 783
16 Viestintä	218	2	0	4	4	223	210	3	15	4	18	231
17 Terveys- ja kuluttaja-asiat	677	1	0	26	26	703	542	73	28	21	50	664
18 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue	1 066	1	0	61	61	1 128	798	–23	7	58	65	840
19 Ulkosuhteet	4 264	65	0	121	121	4 450	3 658	67	50	92	142	3 867
20 Kauppa	79	–1	0	3	3	81	82	–1	6	3	9	90
21 Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin	1 647	–49	0	139	139	1 737	1 608	57	41	114	154	1 819
22 Laajentuminen	1 022	–6	1	18	19	1 035	1 204	–79	9	19	28	1 152
23 Humanitaarinen apu	820	245	0	5	5	1 070	820	107	46	4	50	978
24 Petostentorjunta	78	0	0	0	0	78	73	2	7	0	7	82
25 Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki	188	2	0	9	9	199	188	2	16	9	25	215
26 Komission hallinto	1 014	2	0	96	96	1 111	1 013	4	123	99	222	1 239
27 Talousarvio	68	–7	0	6	6	67	68	–7	10	6	16	77
28 Varainhoidon valvonta	11	0	0	1	1	12	11	0	1	1	1	12
29 Tilastotiedot	141	–5	0	17	17	153	120	4	7	17	24	148
30 Eläkkeet ja niihin liittyvät menot	1 214	–4	0	0	0	1 210	1 214	–4	0	0	0	1 210
31 Kielipalvelut	389	0	0	72	72	462	389	0	24	72	97	486
40 Varaukset	749	– 334	0	0	0	415	249	–56	0	0	0	193
90 Muut toimielimet	2 937	9	10	213	223	3 170	2 937	9	325	224	549	3 496
Yhteensä	141 453	99	329	5 390	5 719	147 270	122 937	19	1 774	5 797	7 571	130 527

10.   Maksusitoumusmäärärahojen toteutuminen toimintalohkoittain milj. euroa

EUR millions
Toimintalohko	Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat	Tehdyt sitoumukset					Varainhoitovuodelle 2011 siirretyt määrärahat				Peruuntuvat määrärahat
		Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttö tarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Käyttö tarkoitukseensa sidotut tulot	Erikseen päätetyt siirrot	Yhteensä	%	Varainhoitovuoden määrärahoista	Siiretyistä määrära hoista	Käyttö-tarkoituk seensa sidotut tulot (EFTA)	Yhteensä	%
	1	2	3	4	5=2 + 3 + 4	6=5/1	7	8	9=7 + 8	10=9/1	11	12	13	14=11 + 12 + 13	15=14/1
01 Talous- ja rahoitusasiat	455	440	0	11	451	99,07 %	1	0	1	0,32 %	3	0	0	3	0,60 %
02 Yritystoiminta	907	785	0	60	845	93,14 %	52	0	52	5,68 %	10	0	0	11	1,18 %
03 Kilpailu	95	90	0	2	92	96,87 %	2	0	2	2,15 %	1	0	0	1	0,98 %
04 Työllisyys- ja sosiaaliasiat	11 414	11 329	40	9	11 378	99,69 %	7	19	26	0,23 %	10	0	0	10	0,09 %
05 Maatalous ja maaseudun kehittäminen	60 879	58 048	252	580	58 880	96,72 %	1 967	0	1 967	3,23 %	31	0	0	31	0,05 %
06 Energia ja liikenne	5 089	4 797	0	67	4 864	95,57 %	69	146	215	4,23 %	10	0	0	10	0,20 %
07 Ympäristö	494	447	0	11	459	92,78 %	13	0	13	2,60 %	23	0	0	23	4,62 %
08 Tutkimus	5 912	5 141	0	404	5 545	93,79 %	366	0	366	6,19 %	1	0	0	1	0,02 %
09 Tietoyhteiskunta ja viestimet	1 817	1 624	0	68	1 692	93,12 %	121	0	121	6,66 %	4	0	0	4	0,22 %
10 Suora tutkimustoiminta	847	383	4	75	462	54,49 %	385	0	385	45,46 %	0	0	0	0	0,04 %
11 Meri- ja kalastusasiat	1 005	975	1	2	977	97,20 %	1	2	3	0,31 %	25	0	0	25	2,48 %
12 Sisämarkkinat	78	75	0	2	76	98,23 %	1	0	1	1,64 %	0	0	0	0	0,13 %
13 Aluepolitiikka	39 020	38 958	21	2	38 981	99,90 %	2	21	23	0,06 %	16	0	0	16	0,04 %
14 Verotus ja tulliliitto	139	131	0	2	133	95,51 %	2	0	2	1,15 %	5	0	0	5	3,34 %
15 Koulutus ja kulttuuri	1 817	1 497	0	144	1 641	90,33 %	173	0	173	9,52 %	3	0	0	3	0,15 %
16 Viestintä	223	216	0	2	217	97,52 %	2	0	2	0,83 %	4	0	0	4	1,65 %
17 Terveys- ja kuluttaja-asiat	703	659	0	17	676	96,10 %	9	0	9	1,24 %	19	0	0	19	2,66 %
18 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue	1 128	1 038	0	32	1 070	94,84 %	29	24	53	4,71 %	5	0	0	5	0,45 %
19 Ulkosuhteet	4 450	4 293	0	66	4 359	97,96 %	55	31	86	1,93 %	5	0	0	5	0,11 %
20 Kauppa	81	77	0	1	78	97,05 %	1	0	1	1,57 %	1	0	0	1	1,37 %
21 Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin	1 737	1 591	0	96	1 686	97,07 %	44	6	49	2,83 %	2	0	0	2	0,10 %
22 Laajentuminen	1 035	1 014	1	8	1 023	98,87 %	10	0	10	0,98 %	2	0	0	2	0,16 %
23 Humanitaarinen apu	1 070	1 055	0	3	1 058	98,90 %	2	0	2	0,20 %	10	0	0	10	0,90 %
24 Petostentorjunta	78	77	0	0	77	98,77 %	0	0	0	0,02 %	1	0	0	1	1,21 %
25 Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki	199	189	0	4	193	97,10 %	4	0	4	2,21 %	1	0	0	1	0,69 %
26 Komission hallinto	1 111	1 013	0	58	1 070	96,32 %	38	0	38	3,44 %	3	0	0	3	0,24 %
27 Talousarvio	67	61	0	3	63	94,71 %	3	0	3	4,02 %	1	0	0	1	1,27 %
28 Varainhoidon valvonta	12	11	0	0	11	96,29 %	0	0	0	2,55 %	0	0	0	0	1,16 %
29 Tilastotiedot	153	130	0	9	139	90,74 %	8	0	8	5,10 %	6	0	0	6	4,16 %
30 Eläkkeet ja niihin liittyvät menot	1 210	1 205	0	0	1 205	99,63 %	0	0	0	0,00 %	4	0	0	4	0,37 %
31 Kielipalvelut	462	388	0	44	431	93,39 %	29	0	29	6,24 %	2	0	0	2	0,37 %
40 Varaukset	415	0	0	0	0	0,00 %	0	0	0	0,00 %	415	0	0	415	100,00 %
90 Muut toimielimet	3 170	2 821	9	81	2 911	91,83 %	133	9	142	4,47 %	117	1	0	117	3,70 %
Yhteensä	147 270	140 554	328	1 861	142 744	96,93 %	3 528	259	3 787	2,57 %	738	1	1	740	0,50 %

11.   Maksumäärärahojen toteutuminen toimintalohkoittain

milj. euroa
Toimintalohko	Hyväksytyt maksumäärärahat	Suoritetut maksut					Varainhoitovuodelle 2011 siirretyt määrärahat					Peruuntuvat määrärahat
		Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Automaattiset siirrot	Erikseen päätetyt siirrot	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttö tarkoitukseensa sidotut tulot (EFTA)	Yhteensä	%
	1	2	3	4	5=2 + 3 + 4	6=5/1	7	8	9	10=7 + 8 + 9	11=10/1	12	13	14	15=12 + 13 + 14	16=15/1
01 Talous- ja rahoitusasiat	401	282	5	2	289	72,11 %	5	48	14	67	16,82 %	41	0	3	44	11,07 %
02 Yritystoiminta	771	594	11	53	658	85,35 %	14	12	73	99	12,81 %	11	3	1	14	1,84 %
03 Kilpailu	104	83	7	2	92	88,79 %	7	0	2	10	9,46 %	1	1	0	2	1,74 %
04 Työllisyys- ja sosiaaliasiat	8 543	7 353	121	7	7 481	87,57 %	18	19	6	43	0,51 %	392	627	0	1 019	11,93 %
05 Maatalous ja maaseudun kehittäminen	58 421	55 009	22	580	55 611	95,19 %	25	332	1 968	2 325	3,98 %	482	3	0	485	0,83 %
06 Energia ja liikenne	3 369	2 710	88	62	2 859	84,85 %	17	70	100	187	5,56 %	313	4	6	323	9,59 %
07 Ympäristö	438	329	19	10	358	81,79 %	16	0	7	24	5,44 %	51	4	0	56	12,78 %
08 Tutkimus	5 369	4 136	25	345	4 507	83,93 %	29	0	819	848	15,80 %	1	13	0	14	0,27 %
09 Tietoyhteiskunta ja viestimet	1 986	1 675	13	98	1 786	89,94 %	16	0	181	197	9,91 %	2	1	0	3	0,15 %
10 Suora tutkimustoiminta	789	338	31	69	438	55,51 %	39	0	305	344	43,58 %	3	4	0	7	0,91 %
11 Meri- ja kalastusasiat	827	652	2	1	656	79,23 %	3	35	1	39	4,74 %	121	12	0	133	16,03 %
12 Sisämarkkinat	80	64	5	1	71	88,66 %	6	0	1	7	8,81 %	1	1	0	2	2,53 %
13 Aluepolitiikka	30 709	30 611	11	2	30 623	99,72 %	10	67	2	79	0,26 %	5	2	0	8	0,03 %
14 Verotus ja tulliliitto	136	117	6	2	126	92,53 %	7	1	2	9	6,98 %	0	1	0	1	0,49 %
15 Koulutus ja kulttuuri	1 783	1 416	13	143	1 572	88,16 %	15	5	186	205	11,51 %	4	2	0	6	0,33 %
16 Viestintä	231	192	12	2	206	89,24 %	12	0	2	14	6,09 %	8	3	0	11	4,67 %
17 Terveys- ja kuluttaja-asiat	664	552	27	11	590	88,84 %	29	6	10	45	6,70 %	28	1	0	30	4,45 %
18 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue	840	721	6	18	745	88,70 %	8	23	41	71	8,48 %	23	1	0	24	2,82 %
19 Ulkosuhteet	3 867	3 589	42	52	3 683	95,23 %	42	2	40	84	2,16 %	93	8	0	101	2,61 %
20 Kauppa	90	70	5	1	77	85,06 %	5	0	1	6	7,01 %	6	1	0	7	7,92 %
21 Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin	1 819	1 585	35	88	1 708	93,90 %	29	0	26	55	3,03 %	50	5	0	56	3,07 %
22 Laajentuminen	1 152	1 113	8	10	1 130	98,06 %	7	0	9	16	1,39 %	5	2	0	6	0,55 %
23 Humanitaarinen apu	978	922	45	4	971	99,30 %	5	0	1	6	0,61 %	1	0	0	1	0,09 %
24 Petostentorjunta	82	67	5	0	73	88,34 %	7	0	0	7	8,55 %	1	1	0	3	3,11 %
25 Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki	215	171	14	4	189	87,95 %	16	1	5	22	10,39 %	2	2	0	4	1,66 %
26 Komission hallinto	1 239	889	110	44	1 044	84,24 %	122	1	54	177	14,27 %	6	13	0	19	1,50 %
27 Talousarvio	77	52	10	3	65	83,82 %	8	0	3	11	14,49 %	1	0	0	1	1,69 %
28 Varainhoidon valvonta	12	10	1	0	11	86,62 %	1	0	0	1	11,77 %	0	0	0	0	1,61 %
29 Tilastotiedot	148	113	6	7	126	84,99 %	6	0	10	17	11,21 %	5	1	0	6	3,79 %
30 Eläkkeet ja niihin liittyvät menot	1 210	1 205	0	0	1 205	99,63 %	0	0	0	0	0,00 %	4	0	0	4	0,37 %
31 Kielipalvelut	486	362	23	41	427	87,75 %	25	0	31	57	11,65 %	2	1	0	3	0,60 %
40 Varaukset	193	0	0	0	0	0,00 %	0	0	0	0	0,00 %	193	0	0	193	100,00 %
90 Muut toimielimet	3 496	2 490	286	80	2 857	81,72 %	331	9	144	484	13,85 %	117	38	0	155	4,43 %
Yhteensä	130 527	119 472	1 018	1 741	122 231	93,64 %	881	631	4 045	5 557	4,26 %	1 972	756	11	2 739	2,10 %

12.   Maksattamatta olevien sitoumusten muutokset toimintalohkoittain

milj. euroa
Toimintalohko	Maksattamatta olevat sitoumukset edellisen varainhoitovuoden lopussa				Varainhoitovuoden sitoumukset				Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa yhteensä
	Edellisiltä varainhoitovuosilta siirretyt sitoumukset	Puretut sitoumukset/uudelleenarvostukset/ peruutukset	Maksut	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa	Varainhoitovuoden aikana tehdyt sitoumukset	Maksut	Sellaisten sitoumusten peruutukset, joita ei voida siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoitovuoden lopussa
01 Talous- ja rahoitusasiat	424	–5	–74	344	451	– 215	0	236	581
02 Yritystoiminta	768	–20	– 301	447	845	– 357	0	488	935
03 Kilpailu	9	–2	–7	0	92	–85	0	8	8
04 Työllisyys- ja sosiaaliasiat	26 278	–1 501	–7 071	17 706	11 378	– 410	–1	10 967	28 673
05 Maatalous ja maaseudun kehittäminen	17 155	– 227	–9 400	7 528	58 880	–46 211	0	12 669	20 197
06 Energia ja liikenne	6 713	–99	–2 180	4 435	4 864	– 679	0	4 184	8 619
07 Ympäristö	750	–29	– 225	496	459	– 133	0	325	821
08 Tutkimus	8 407	– 200	–3 019	5 188	5 545	–1 488	0	4 057	9 245
09 Tietoyhteiskunta ja viestimet	2 411	–65	–1 031	1 315	1 692	– 755	0	937	2 252
10 Suora tutkimustoiminta	158	–17	–90	51	462	– 348	–1	112	163
11 Meri- ja kalastusasiat	1 620	–64	– 428	1 128	977	– 227	0	750	1 877
12 Sisämarkkinat	15	–1	–12	2	76	–59	0	17	20
13 Aluepolitiikka	93 232	– 114	–30 104	63 013	38 981	– 518	0	38 462	101 475
14 Verotus ja tulliliitto	83	–14	–53	15	133	–72	0	60	76
15 Koulutus ja kulttuuri	591	–50	– 283	258	1 641	–1 288	0	353	610
16 Viestintä	91	–9	–65	18	217	– 141	0	76	94
17 Terveys- ja kuluttaja-asiat	706	–68	– 337	300	676	– 253	0	423	723
18 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue	1 049	–92	– 220	737	1 070	– 525	0	545	1 282
19 Ulkosuhteet	9 034	– 327	–2 398	6 309	4 359	–1 285	0	3 074	9 383
20 Kauppa	19	–1	–12	6	78	–65	0	13	19
21 Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin	3 391	–95	–1 131	2 166	1 686	– 577	0	1 109	3 275
22 Laajentuminen	3 173	– 300	– 939	1 934	1 023	– 191	0	832	2 766
23 Humanitaarinen apu	513	–19	– 334	160	1 058	– 637	0	421	581
24 Petostentorjunta	32	–4	–18	10	77	–55	0	22	32
25 Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki	18	–2	–16	1	193	– 173	0	20	20
26 Komission hallinto	168	–15	– 143	11	1 070	– 901	0	169	179
27 Talousarvio	10	0	–10	0	63	–55	0	8	8
28 Varainhoidon valvonta	1	0	–1	0	11	–10	0	1	1
29 Tilastotiedot	101	–6	–46	49	139	–79	0	59	108
30 Eläkkeet ja niihin liittyvät menot	0	0	0	0	1 205	–1 205	0	0	0
31 Kielipalvelut	24	–1	–23	0	431	– 403	0	28	28
90 Muut toimielimet	328	–38	– 278	11	2 911	–2 579	0	332	344
Yhteensä	177 272	–3 385	–60 249	113 638	142 744	–61 982	–5	80 757	194 395

13.   Maksattamatta olevien sitoumusten jakautuminen alkuperävuoden mukaan toimintalohkoittain

milj. euroa
Toimintalohko	<2004	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010	Yhteensä
01 Talous- ja rahoitusasiat	0	0	13	63	32	40	196	236	581
02 Yritystoiminta	16	3	13	17	57	112	229	488	935
03 Kilpailu	0	0	0	0	0	0	0	8	8
04 Työllisyys- ja sosiaaliasiat	137	26	350	2 616	701	4 288	9 590	10 967	28 673
05 Maatalous ja maaseudun kehittäminen	4	2	4	1 199	0	494	5 825	12 669	20 197
06 Energia ja liikenne	62	61	105	175	381	797	2 854	4 184	8 619
07 Ympäristö	4	7	24	40	101	138	183	325	821
08 Tutkimus	183	117	213	423	792	1 369	2 091	4 057	9 245
09 Tietoyhteiskunta ja viestimet	12	8	42	73	179	337	664	937	2 252
10 Suora tutkimustoiminta	0	0	1	7	4	14	26	112	163
11 Meri- ja kalastusasiat	36	4	19	282	23	130	634	750	1 877
12 Sisämarkkinat	0	0	0	0	0	0	2	17	20
13 Aluepolitiikka	522	553	884	10 452	729	16 566	33 307	38 462	101 475
14 Verotus ja tulliliitto	0	0	0	0	0	2	13	60	76
15 Koulutus ja kulttuuri	12	3	10	28	27	57	121	353	610
16 Viestintä	0	0	0	0	0	1	17	76	94
17 Terveys- ja kuluttaja-asiat	4	7	4	17	29	74	164	423	723
18 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue	0	1	12	13	98	167	446	545	1 282
19 Ulkosuhteet	450	187	215	636	1 074	1 588	2 158	3 074	9 383
20 Kauppa	0	0	0	0	1	1	4	13	19
21 Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin	126	46	133	203	262	523	873	1 109	3 275
22 Laajentuminen	52	28	72	208	392	623	559	832	2 766
23 Humanitaarinen apu	2	0	0	0	7	27	124	421	581
24 Petostentorjunta	0	0	0	0	2	3	5	22	32
25 Komission politiikkojen koordinointi ja oikeudellinen tuki	0	0	0	0	0	0	0	20	20
26 Komission hallinto	0	0	0	0	0	2	7	169	179
27 Talousarvio	0	0	0	0	0	0	0	8	8
28 Varainhoidon valvonta	0	0	0	0	0	0	0	1	1
29 Tilastotiedot	1	0	2	4	5	6	31	59	108
30 Eläkkeet ja niihin liittyvät menot	0	0	0	0	0	0	0	0	0
31 Kielipalvelut	0	0	0	0	0	0	0	28	28
90 Muut toimielimet	0	0	0	0	0	0	11	332	344
Yhteensä	1 623	1 055	2 116	16 455	4 895	27 359	60 136	80 757	194 395

14.   Yhteenveto talousarvion tulototeutumasta toimielimittäin

milj. euroa
Toimielin	Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Tulot			Tulot %Budjetoiduista	Perimättä
	Alkuperäiset	Lopulliset	Varainhoitovuonna	Siirretyt	Yhteensä	Varainhoitovuoden saamisista	Siirretyistä saamisista	Yhteensä
Euroopan parlamentti	129	130	158	109	267	154	89	243	186,52%	24
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	54	54	94	7	101	87	6	93	172,12%	8
Komissio	122 675	122 692	129 603	12 291	141 894	126 376	983	127 359	103,80%	14 534
Unionin tuomioistuin	40	40	44	0	44	44	0	44	110,33%	0
Tilintarkastustuomioistuin	20	20	19	0	19	19	0	19	94,72%	0
Talous- ja sosiaalikomitea	10	10	15	0	15	15	0	15	147,07%	0
Alueiden komitea	7	7	20	0	20	20	0	20	294,94%	0
Oikeusasiamies	1	1	1	0	1	1	0	1	96,40%	0
Euroopan tietosuojavaltuutettu	1	1	1	0	1	1	0	1	68,01%	0
Yhteensä	122 937	122 956	129 955	12 407	142 362	126 717	1 078	127 795	103,94%	14 566

15.   Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen toteutuminen toimielimittäin

Maksusitoumusmäärärahat

milj. euroa
Toimielin	Hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat	Tehdyt sitoumukset					Varainhoitovuodelle 2011 siirretyt määrärahat				Peruuntuvat määrärahat
		Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Erikseen päätetyt siirrot	Yhteensä	%	Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyt määrärahat	Käyttö- tarkoitukseensa sidotut tulot (EFTA)	Yhteensä	%
	1	2	3	4	5=2 + 3 + 4	6=5/1	7	8	9=7 + 8	10=9/1	11	12	13	14=11 + 12 + 13	15=14/1
Euroopan parlamentti	1 752	1 552	9	24	1 586	90,50 %	101	9	111	6,31 %	55	1	0	56	3,19 %
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	703	593	0	41	634	90,08 %	29	0	29	4,14 %	41	0	0	41	5,79 %
Komissio	144 100	137 733	319	1 780	139 833	97,04 %	3 395	250	3 645	2,53 %	621	0	1	622	0,43 %
Unionin tuomioistuin	331	324	0	1	325	97,89 %	1	0	1	0,44 %	6	0	0	6	1,66 %
Tilintarkastustuomioistuin	149	138	0	0	138	93,02 %	0	0	0	0,26 %	10	0	0	10	6,72 %
Talous- ja sosiaalikomitea	127	121	0	4	125	98,00 %	0	0	0	0,14 %	2	0	0	2	1,87 %
Alueiden komitea	91	79	0	11	90	99,39 %	0	0	0	0,02 %	1	0	0	1	0,59 %
Oikeusasiamies	9	8	0	0	8	89,65 %	0	0	0		1	0	0	1	10,35 %
Euroopan tietosuojavaltuutettu	7	6	0	0	6	82,73 %	0	0	0		1	0	0	1	17,27 %
Yhteensä	147 270	140 554	328	1 861	142 744	96,93 %	3 528	259	3 787	2,57 %	738	1	1	740	0,50 %

Maksumäärärahat

milj. euroa
Toimielin	Hyväksytyt maksumäärärahat	Suoritetut maksut					Varainhoitovuodelle 2011 siirretyt määrärahat					Peruuntuvat määrärahat
		Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Automaattiset siirrot	Erikseen päätetyt siirrot	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot	Yhteensä	%	Varainhoitovuoden määrärahoista	Siirretyistä määrärahoista	Käyttö- tarkoitukseensa sidotut tulot (EFTA)	Yhteensä	%
	1	2	3	4	5=2 + 3 + 4	6=5/1	7	8	9	10=7 + 8 + 9	11=10/1	12	13	14	15=12 + 13 + 14	16=15/1
Euroopan parlamentti	1 938	1 321	165	20	1 507	77,74 %	231	9	111	351	18,10 %	55	25	0	81	4,16 %
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	748	543	34	43	620	82,89 %	50	0	31	81	10,76 %	41	7	0	48	6,35 %
Komissio	127 031	116 982	732	1 661	119 374	93,97 %	550	622	3 901	5 073	3,99 %	1 855	718	11	2 584	2,03 %
Unionin tuomioistuin	350	307	15	1	323	92,40 %	17	0	1	18	5,24 %	6	3	0	8	2,36 %
Tilintarkastustuomioistuin	210	122	60	0	182	86,90 %	16	0	0	17	7,94 %	10	1	0	11	5,15 %
Talous- ja sosiaalikomitea	134	112	5	4	121	90,36 %	8	0	1	9	6,95 %	2	1	0	4	2,68 %
Alueiden komitea	97	73	5	12	89	92,03 %	7	0	0	7	6,91 %	1	0	0	1	1,06 %
Oikeusasiamies	10	8	1	0	8	84,26 %	1	0	0	1	5,23 %	1	0	0	1	10,50 %
Euroopan tietosuojavaltuutettu	8	4	1	0	5	61,11 %	1	0	0	1	16,79 %	1	1	0	2	22,10 %
Yhteensä	130 527	119 472	1 018	1 741	122 231	93,64 %	881	631	4 045	5 557	4,26 %	1 972	756	11	2 739	2,10 %

16.   Erillisvirastojen tulot: talousarvioennusteet, saamiset ja toteutuneet tulot

milj. euroa
Erillisvirasto	Talousarvioon otetut tulot	Vahvistetut saamiset	Toteutuneet tulot	Perimättä	Rahoitus komission toimintalohkosta
Euroopan lentoturvallisuusvirasto	137	109	106	4	06
Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex)	93	84	84	0	18
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus	18	19	19	0	15
Euroopan poliisiakatemia (CEPOL)	8	8	8	0	18
Euroopan kemikaalivirasto	75	386	386	0	02
Euroopan tautienehkäisy ja -valvontakeskus	58	48	49	0	17
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus	16	16	16	0	18
Euroopan ympäristökeskus	51	46	46	0	07
Yhteisön kalastuksenvalvontavirasto	11	10	10	0	11
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen	73	74	74	0	17
Euroopan tasa-arvoinstituutti	6	6	6	0	04
Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen	9	16	16	0	06
Fusion for Energy -yhteisyritys	242	273	236	37	08
Eurojust	32	32	32	0	18
Euroopan meriturvallisuusvirasto	51	45	45	0	06
Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)	174	179	179	0	12
Euroopan lääkevirasto	208	221	209	12	02
Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto	8	8	8	0	09
Euroopan perusoikeusvirasto	20	22	22	0	18
Euroopan rautatievirasto	24	24	24	0	06
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto	15	14	14	0	04
Euroopan unionin elinten käännöskeskus	56	59	51	8	31
Euroopan koulutussäätiö	20	19	19	0	15
Yhteisön kasvilajikevirasto	13	12	12	0	17
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö	21	21	21	0	04
Koulutus-, audiovisuaali- ja kulttuurialan toimeenpanovirasto	49	49	49	0	15
Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto	16	16	16	0	06
Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto	29	29	29	0	08
Tutkimuksen toimeenpanovirasto	34	36	34	3	08
Terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto	7	7	7	0	17
Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto	10	10	10	0	06
Yhteensä	1 677	1 993	1 929	64

milj. euroa
Tulolaji	Talousarvioon otetut tulot	Vahvistetut saamiset	Toteutuneet tulot	Perimättä
Euroopan komission avustus	1 061	1 040	1 037	3
Maksutulot	443	765	751	14
Muut tulot	173	188	141	47
Yhteensä	1 677	1 993	1 929	64

17.   Erillisvirastot: maksusitoumus- ja maksumäärärahat virastoittain

milj. euroa
Erillisvirasto	Maksusitoumusmäärärahat			Maksumäärärahat
	Määrärahat	Tehdyt sitoumukset	Siirretty vuodelle 2010	Määrärahat	Suoritetut maksut	Siirretty vuodelle 2010
Euroopan lentoturvallisuusvirasto	144	122	22	157	108	48
Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex)	95	89	3	118	82	27
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus	21	19	2	21	17	3
Euroopan poliisiakatemia (CEPOL)	12	10	2	13	8	3
Euroopan kemikaalivirasto	75	71	0	96	77	12
Euroopan tautienehkäisy ja -valvontakeskus	58	56	0	76	56	16
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus	16	16	0	17	15	1
Euroopan ympäristökeskus	52	44	8	58	44	13
Euroopan poliisiakatemia (CEPOL)	93	91	0	93	68	22
Yhteisön kalastuksenvalvontavirasto	10	10	0	11	10	1
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen	76	74	0	84	71	11
Euroopan tasa-arvoinstituutti	6	4	0	6	2	2
Eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen	74	67	7	63	45	18
Fusion for Energy -yhteisyritys	551	550	1	302	192	56
Eurojust	34	31	3	38	28	9
Euroopan meriturvallisuusvirasto	55	53	0	53	46	1
Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)	366	158	0	396	150	35
Euroopan lääkevirasto	210	201	0	248	196	45
Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto	8	8	0	10	8	2
Euroopan perusoikeusvirasto	20	20	0	27	19	8
Euroopan rautatievirasto	24	24	0	29	23	5
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto	16	15	0	20	15	4
Euroopan unionin elinten käännöskeskus	56	43	0	60	43	4
Euroopan koulutussäätiö	19	19	0	21	20	1
Yhteisön kasvilajikevirasto	13	12	0	14	11	0
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö	22	21	0	27	22	4
Koulutus-, audiovisuaali- ja kulttuurialan toimeenpanovirasto	49	49	0	55	48	6
Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto	16	15	0	17	15	2
Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto	29	29	0	32	30	2
Tutkimuksen toimeenpanovirasto	34	33	0	37	32	3
Terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto	7	7	0	8	7	1
Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto	10	10	0	11	9	1
Yhteensä	2 271	1 972	49	2 217	1 516	366

EUR millions
Menolaji	Maksusitoumusmäärärahat			Maksumäärärahat
	Määrärahat	Tehdyt sitoumukset	Siirretty vuodelle 2010	Määrärahat	Suoritetut maksut	Siirretty vuodelle 2010
Henkilöstö	673	656	3	688	649	19
Hallintomenot	283	264	2	365	249	93
Toimintamenot	1 314	1 052	44	1 165	618	254
Yhteensä	2 271	1 972	49	2 217	1 516	366

18.   Talousarvion toteutuma (sisältää erillisvirastot)

milj. euroa
	Euroopan Unioni	Erillisvirastot	Virastoavustuksen eliminointi	Yhteensä
Varainhoitovuoden tulot	127 795	1 929	(1 037)	128 687
Maksut varainhoitovuoden määrärahoista	(121 213)	(1 320)	1 037	(121 495)
Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat	(2 797)	(366)	0	(3 164)
Peruutettavat varainhoitovuodelta n – 1 siirretyt käyttämättä jääneet määrärahat	741	181	0	922
Valuuttakurssierot varainhoitovuonna	22	0	0	22
Talousarvion toteutuma	4 549	424	0	4 972

Liitetiedot konsolidoituun selvitykseen talousarvion toteuttamisesta

1.   BUDJETTIPERIAATTEET, TALOUSARVION RAKENNE JA MÄÄRÄRAHAT

1.1   OIKEUSPERUSTA JA VARAINHOITOASETUS

Talousarviokirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2007 (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1) ja kyseisen asetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002. Yleinen talousarvio on Euroopan unionin rahoitussuunnittelun tärkein väline. Se on vuosittain laadittava asiakirja, jossa vahvistetaan Euroopan unionin tulot ja menot.

Komissio laatii joka vuosi arvion kaikkien toimielinten tuloista ja menoista ja tekee budjettivallan käyttäjälle alustavan talousarvioesityksen. Neuvosto laatii alustavan talousarvioesityksen pohjalta talousarvioesityksen, josta se käy tämän jälkeen neuvotteluja parlamentin kanssa. Kun neuvottelut on saatu päätöksen, parlamentin puhemies toteaa talousarvion vahvistetuksi, minkä jälkeen talousarvion toteuttaminen voidaan aloittaa. Talousarvion toteuttaminen on pääosin komission tehtävä.

1.2   BUDJETTIPERIAATTEET

Euroopan unionin yleisessä talousarviossa noudatetaan useita perusperiaatteita:

—   Yhtenäisyys ja talousarvion totuudenmukaisuus: kaikki Euroopan unionin tulot ja menot on koottava yhteen budjettiasiakirjaan ja kukin tulo ja meno otettava johonkin budjettikohtaan; menot eivät saa ylittää vahvistettuja määrärahoja.

—   Yleiskatteisuus: tähän periaatteeseen kuuluu kaksi sääntöä

kohdentamiskielto, jonka mukaan talousarvion tuloja ei voida kohdentaa määrättyyn käyttötarkoitukseen (tulojen kokonaismäärällä on katettava kaikki menot),

bruttoperiaate, jonka mukaan kaikki tulot ja menot on otettava talousarvioon täysimääräisinä vähentämättä niitä toisistaan.

—   Vuotuisuus: talousarvioon otetut määrärahat on vahvistettu yhdeksi varainhoitovuodeksi, joten ne on käytettävä kyseisen varainhoitovuoden aikana.

—   Tasapaino: talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa (arvioitujen tulojen ja maksumäärärahojen on oltava yhtä suuret).

—   Erittely: kaikki määrärahat on sidottava erikseen määriteltyyn käyttötarkoitukseen ja tavoitteeseen.

—   Laskentayksikkö: talousarvio laaditaan ja toteutetaan ja tilinpäätös esitetään euroina.

—   Moitteeton varainhoito: talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita noudattaen.

—   Seurattavuus: talousarvio ja lisätalousarviot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1.3   TALOUSARVION RAKENNE

Talousarvio koostuu seuraavista osista:

(a)	yleinen tulotaulukko

(b)

toimielinkohtaiset pääluokat, jotka on jaettu tulo- ja menotaulukoihin. Pääluokka I: parlamentti; pääluokka II: neuvosto; pääluokka III: komissio; pääluokka IV: unionin tuomioistuin; pääluokka V: tilintarkastustuomioistuin; pääluokka VI: talous- ja sosiaalikomitea; pääluokka VII: alueiden komitea; pääluokka VIII: oikeusasiamies; pääluokka IX: Euroopan tietosuojavaltuutettu.

Kunkin toimielimen tulot ja menot luokitellaan lajin tai käyttötarkoituksen mukaan osastoihin, lukuihin, momentteihin ja alamomentteihin.

Osa selvitystilassa olevan EHTY:n varoista asetettiin selvitystilassa olevan EHTY:n toimintatalousarvion käyttöön. Komissio vahvisti kyseisen toimintatalousarvion vuosittain kuultuaan neuvostoa ja Euroopan parlamenttia. EHTY:n viimeinen toimintatalousarvio laadittiin kaudeksi 1. tammikuuta – 23. heinäkuuta 2002. Heinäkuun 24. päivästä 2002 lähtien EHTY:n toimintatalousarvioon liittyneet tuotot ja kulut on sisällytetty purettavana olevan EHTY:n tulostiliin. Vielä täyttämättä olevat sitoumukset esitetään taseen vastattavaa-puolella.

1.4   TILINPÄÄTÖKSEN RAKENNE

1.4.1    Yleiskatsaus

Ainoastaan komission talousarvioon sisältyy sekä hallintomäärärahoja että toimintamäärärahoja. Muilla toimielimillä on vain hallintomäärärahoja. Talousarviossa on kahdenlaisia määrärahoja: jaksottamattomia määrärahoja ja jaksotettuja määrärahoja.

Jaksottamattomilla määrärahoilla rahoitetaan yksivuotisia toimintoja (jotka ovat vuotuisperiaatteen mukaisia). Ne kattavat kaikki komission pääluokkaan sisältyvät hallintomenojen luvut ja kaikki muut pääluokat kokonaisuudessaan, maataloustukirahaston luonteeltaan vuotuiset määrärahat ja jotkin tekniset määrärahat (esimerkiksi takaisinmaksut ja otto- ja antolainaukseen liittyvät takuut). Jaksottamattomissa määrärahoissa maksusitoumusmäärärahat ovat yhtä suuret kuin maksumäärärahat.

Jaksotetut määrärahat on otettu käyttöön, jotta myös monivuotisten toimintojen rahoittamisessa voidaan noudattaa talousarvion vuotuisperiaatetta. Jaksotetuilla määrärahoilla pyritään kattamaan monivuotiset toiminnot, ja niihin luetaan komissiota koskevan pääluokan lukujen kaikki määrärahat luvun 01 määrärahoja lukuun ottamatta. Jaksotetut määrärahat jaetaan maksusitoumusmäärärahoihin ja maksumäärärahoihin:

—   Maksusitoumusmäärärahoilla: katetaan kaikki monivuotisiin toimiin liittyvistä oikeudellisista sitoumuksista kuluvana varainhoitovuonna aiheutuvat kustannukset. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan kuitenkin varainhoitoasetuksen 76 artiklan 3 kohdan mukaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin, jos perussäädöksessä niin säädetään.

—   Maksumäärärahoilla: katetaan menot, jotka johtuvat kyseisen varainhoitovuoden ja/tai aiempien varainhoitovuosien aikana tehtyjen maksusitoumusten täyttämisestä.

1.4.2    Määrärahojen alkuperä

Suurin osa määrärahoista on peräisin kuluvaa varainhoitovuotta koskevasta Euroopan unionin talousarviosta. Määrärahoihin sisältyy kuitenkin myös muunlaisia varainhoitoasetuksen säännösten mukaisia määrärahalajeja. Tällaiset muut määrärahat ovat peräisin aikaisemmilta varainhoitovuosilta tai ulkopuolisista lähteistä.

—

Kuluvalle varainhoitovuodelle hyväksyttyjä alkuperäisiä määrärahoja voidaan täydentää budjettikohtien välisillä siirroilla varainhoitoasetuksen (25. kesäkuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) 22–24 artiklaan sisältyvien sääntöjen mukaisesti ja lisätalousarvioilla (varainhoitoasetuksen 37 ja 38 artikla).

—

Myös edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt määrärahat tai uudelleen käyttöönotetut määrärahat täydentävät kuluvan vuoden talousarviota. Niitä ovat (i) jaksottamattomat maksumäärärahat, jotka voidaan siirtää ilman eri toimenpiteitä vain seuraavalle varainhoitovuodelle varainhoitoasetuksen 9 artiklan 4 kohdan nojalla. (ii) toimielinten päätöksellä siirretyt määrärahat, jos alustavat muodollisuudet on hoidettu (varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohta) tai jos säädösperusta on hyväksytty myöhään (varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohta). Siirtää voidaan sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoja (9 artiklan 3 kohta) ja (iii) vapautuneiden määrärahojen ottaminen uudelleen käyttöön. Sellaisia rakennerahastojen maksusitoumusmäärärahoja, jotka ovat vapautuneet maksusitoumusten purkautumisen seurauksena, voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Maksusitoumusmäärärahoja voidaan poikkeuksellisesti ottaa uudelleen käyttöön silloin, kun niihin liittyy komission tekemä virhe tai kun ne ovat välttämättömiä ohjelman toteuttamiselle (varainhoitoasetuksen 157 artikla).

—

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joihin kuuluvat (i) saadut suoritukset, kun varat ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja siinä budjettikohdassa, johon alkuperäinen meno on kirjattu. Niitä voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta; (ii) Efta-määrärahat. Euroopan talousaluetta koskevassa sopimuksessa on määrätty sen jäsenten rahoitusosuuksista tietyissä EU:n talousarviosta rahoitettavissa toimissa. Kyseiset budjettikohdat sekä suunniteltujen rahoitusosuuksien määrät julkaistaan Euroopan unionin talousarvion liitteessä III. Eftan rahoitusosuus lisää kyseisten kohtien määrärahoja. Määrärahat, jotka ovat varainhoitovuoden lopussa käyttämättä, peruutetaan ja palautetaan ETA-maille; (iii) tulot kolmansilta/kolmansilta mailta, jotka ovat tehneet Euroopan unionin kanssa sopimuksia, joissa määrätään EU:n toimintaan liittyvistä rahoitusosuuksista. Näiden maiden maksamat rahoitusosuudet katsotaan kolmansilta saaduksi rahoitukseksi, ja ne kohdennetaan asianomaisiin budjettikohtiin (usein tutkimustoiminnan yhteyteen). Kyseisiä määrärahoja voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta (varainhoitoasetuksen 10 artikla ja 18 artiklan 1 kohdan a ja d alakohta); (iv) työt kolmansille. EU:n tutkimuskeskukset voivat tutkimustoimintansa yhteydessä suorittaa töitä ulkopuolisille tahoille (varainhoitoasetuksen 161 artiklan 2 kohta). Kolmansilta saatavien tulojen tavoin kolmansille suoritetuista töistä saatavat tulot otetaan asianomaisiin budjettikohtiin, ja niitä voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta (varainhoitoasetuksen 10 artikla ja 18 artiklan 1 kohdan d alakohta); ja (v) ennakoiden palautusten vuoksi uudelleen käyttöön saadut määrärahat. Nämä määrärahat ovat tuensaajien palauttamia unionin varoja, ja ne voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle rajoituksetta. Rakennerahastojen tapauksessa uudelleen käyttöön ottaminen perustuu komission päätökseen (varainhoitoasetuksen 18 artiklan 2 kohta ja kyseisen asetuksen soveltamissääntöjen 228 artikla).

1.4.3    Käytettävissä olevien määrärahojen muodostuminen

—   Lopulliset talousarviomäärärahat= vahvistetun alkuperäisen talousarvion määrärahat + lisätalousarvioiden määrärahat + määrärahasiirrot

—   Lisämäärärahat= käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (ks. edellä) + edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt tai maksusitoumusten purkamisen johdosta uudelleen käyttöön saadut määrärahat

—   Hyväksytyt määrärahat yhteensä= lopulliset talousarviomäärärahat + lisämäärärahat

—   Varainhoitovuoden määrärahat (talousarvion toteutumaa laskettaessa)= lopulliset talousarviomäärärahat + käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

1.5   TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

Talousarvion toteuttamiseen sovelletaan varainhoitoasetuksen 48 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan ”komissio toteuttaa talousarviota tämän asetuksen mukaisesti, omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa”. Asetuksen 50 artiklan mukaan komissio tunnustaa muiden toimielinten toimivallan toteuttaa omia talousarvion pääluokkiaan.

1.6   MAKSATTAMATTA OLEVAT SITOUMUKSET

Jaksotettujen määrärahojen käyttöönotto on aiheuttanut sen, että maksusitoumukset poikkeavat maksusuorituksista. Tämä ero johtuu maksattamatta olevista sitoumuksista. Tällaiset sitoumukset puolestaan aiheutuvat maksusitoumusten tekemisen ja niitä vastaavien maksujen suorittamisen välisestä viiveestä.

2.   LIITETIEDOT SELVITYKSEEN TALOUSARVION TOTEUTTAMISESTA

2.1   VARAINHOITOVUODEN TALOUSARVION TOTEUTUMA (Taulukko 1)

2.1.1    Yleistä

Omat varat viedään kirjanpitoon niiden määrien perusteella, jotka jäsenvaltioiden viranomaiset ovat varainhoitovuoden kuluessa maksaneet komission puolesta avaamilleen tileille. Tuloihin sisältyy myös edellisen varainhoitovuoden taloudellinen tulos, jos se on ollut ylijäämäinen. Muut tulot viedään kirjanpitoon varainhoitovuoden aikana saatujen määrien perusteella.

Varainhoitovuoden talousarvion toteutumaa laskettaessa menoilla tarkoitetaan varainhoitovuoden maksumäärärahoista suoritettuja maksuja. Näihin lisätään sellaiset kyseisen varainhoitovuoden määrärahat, jotka siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle. Varainhoitovuoden maksumäärärahoista suoritetuiksi maksuiksi katsotaan tilinpitäjän viimeistään 31. joulukuuta suorittamat maksut. Maataloustukirahaston osalta otetaan huomioon maksut, jotka jäsenvaltiot ovat suorittaneet 16. lokakuuta 2009 – 15. lokakuuta 2010, jos tieto maksusitoumuksesta ja maksun hyväksymisestä on saapunut tilinpitäjälle viimeistään 31. tammikuuta 2011. Maataloustukirahaston menoista voidaan myöhemmin tehdä sääntöjenmukaisuutta koskeva päätös jäsenvaltioissa tehtyjen tarkastusten jälkeen.

Talousarvion toteutuma muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat Euroopan unionin talousarvion toteutuma ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien Efta-maiden rahoitusosuuden toteutuma. Yhteisön omista varoista annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 15 artiklan mukaisesti toteutuma muodostuu seuraavien erien erotuksesta:

—	varainhoitovuoden aikana kertyneiden tulojen kokonaismäärä ja

—	varainhoitovuoden määrärahoista suoritettujen maksujen kokonaismäärä, johon on lisätty kyseiseltä varainhoitovuodelta seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt määrärahat.

Tämän erotuksen määrään lisätään tai siitä vähennetään:

—	edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjen maksumäärärahojen peruutukset (nettomäärä) ja edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä jaksottamattomista määrärahoista suoritettavien maksujen ylitykset, jotka johtuvat euron kurssimuutoksista, ja

—	varainhoitovuoden aikana kirjatut kurssivoitot ja -tappiot.

Talousarvion toteutuma palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se seuraavan varainhoitovuoden maksuosuuksista.

Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt kolmansien osapuolten rahoitusosuuksiin ja kolmansille tehtyihin töihin liittyvät määrärahat, jotka eivät periaatteessa koskaan raukea, otetaan varainhoitovuoden lisämäärärahoihin. Tämän vuoksi määrät, jotka on vuoden 2010 talousarvion toteuttamisselvityksen mukaan siirretty edelliseltä varainhoitovuodelta, poikkeavat määristä, jotka vuoden 2009 talousarvion toteuttamisselvityksen mukaan siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle. Uudelleen käyttöön otettuja maksumäärärahoja ja ennakoiden palauttamisen jälkeen uudelleen käyttöön saatuja määrärahoja ei oteta huomioon varainhoitovuoden tulosta laskettaessa.

Siirretyt maksumäärärahat sisältävät sekä ilman eri toimenpiteitä siirretyt määrärahat että päätöksellä siirretyt määrärahat. Varainhoitovuoden lopussa käyttämättä olevien edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettyjen maksumäärärahojen peruutukset sisältävät peruutukset, jotka koskevat ilman eri toimenpiteitä siirrettyjä ja päätöksellä siirrettyjä määrärahoja. Tähän sisältyy myös seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettävien käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saatavien määrärahojen vähennys vuoteen 2009 verrattuna.

2.1.2    Varainhoitovuoden talousarvion toteutuman ja taloudellisen tuloksen täsmäyttäminen

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on laskettu suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteiden mukaisesti. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu mukautettuihin maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin varainhoitoasetuksen mukaisesti. Koska taloudellisen tuloksen ja talousarvion toteutuman perustana ovat samat transaktiot, ne on syytä täsmäyttää. Alla olevassa taulukossa esitetään nämä täsmäytykset ja erityisesti tärkeimmät tulo- ja menopuolen erät.

Täsmäytys: varainhoitovuoden taloudellinen tulos – talousarvion toteutuma

milj. euroa
	2010	2009 oikaistu
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS	17 232	6 887
Tulot
Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita ei ole vielä saatu	(3 132)	(2 806)
Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot	1 346	2 563
Siirtosaamiset (netto)	(371)	436
Menot
Siirtovelat (netto)	(7 426)	2 951
Edellisen vuoden aikana syntyneet menot, jotka on maksettu kuluvan vuoden aikana	(386)	(432)
Ennakkomaksujen nettovaikutus	(678)	(9 458)
Seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt maksumäärärahat	(2 798)	(1 759)
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä määrärahoista suoritetut maksut ja käyttämättömien maksumäärärahojen peruutukset	1 760	4 573
Varausten muutos	(323)	(329)
Muut	(257)	(153)
Erillisvirastojen ja EHTY:n taloudellinen tulos	(418)	(209)
VARAINHOITOVUODEN TALOUSARVION TOTEUTUMA*	4 549	2 264

Täsmäytyserät – Tulot

Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen saamisten perusteella. Tämän vuoksi varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin. Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

Siirtosaamisten nettomäärä muodostuu pääasiassa maatalousmaksuihin, omiin varoihin, korkoihin ja osinkoihin liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli kuluvan vuoden siirtosaamisista vähennetään aiempien vuosien peruutetut siirtosaamiset.

Täsmäytyserät – Menot

Siirtovelkojen nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä eristä, eli sellaisista EU:n varojen saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu komissiolle.

Vaikka siirtovelkoja ei pidetä talousarviomenoina, kuluvan vuoden aikana suoritetut maksut, jotka liittyvät aiempina vuosina kirjanpitoon merkittyihin laskuihin, kuuluvat kuluvan vuoden talousarviomenoihin.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu seuraavasti: 1) kuluvan vuoden aikana suoritetut ennakkomaksut, jotka kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi, ja 2) kuluvan vuoden tai aiempien vuosien aikana suoritettujen ennakkomaksujen kuittaaminen hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut ovat suoriteperusteisia menoja, mutta niitä ei merkitä talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu kirjattiin talousarviomenoksi jo silloin kun maksu suoritettiin.

Varainhoitovuoden määrärahoista suoritettujen maksujen lisäksi kyseisen varainhoitovuoden määrärahat, jotka siirretään seuraavalle vuodelle, on myös otettava huomioon laskettaessa talousarvion toteutumaa (asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 15 artiklan mukaisesti). Tämä koskee myös talousarviomaksuja, jotka suoritetaan edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä määrärahoista, ja käyttämättömien maksumäärärahojen peruutuksia.

Varausten muutos liittyy siirtyvien erien tileistä vuoden lopussa tehtäviin arvioihin (koskevat pääasiassa työsuhde-etuuksia), jotka eivät vaikuta talousarviokirjanpitoon. Muihin täsmäytyseriin sisältyy muun muassa omaisuuseristä tehtäviä poistoja, omaisuuserien hankintoja, pääomaleasing-maksuja sekä rahoitusosuuksia, joita käsitellään eri tavalla talousarviokirjanpidossa ja suoriteperusteisessa kirjanpidossa.

Myös erillisvirastojen ja EHTY:n taloudellinen tulos, joka sisältyy konsolidoituun taloudelliseen tulokseen, on jätettävä huomiotta, koska niiden talousarvioiden toteutus ei ole osa konsolidoitua talousarvion toteutumaa.

2.2   BUDJETOITUJEN JA TOTEUTUNEIDEN MÄÄRIEN VERTAILU (Taulukko 2)

Vahvistetussa alkuperäisessä talousarviossa, jonka Euroopan parlamentin puhemies allekirjoitti 17. joulukuuta 2009, maksumäärärahoja oli yhteensä 122 937 miljoonaa euroa. Ne rahoitettiin omilla varoilla, joiden yhteismäärä oli 121 507 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion meno- ja tuloarvioihin tehdään yleensä varainhoitovuoden aikana oikaisuja, jotka sisältyvät lisätalousarvioihin. BKTL:oon perustuviin omiin varoihin tehtävillä oikaisulla varmistetaan, että unionin talousarvion tulot ja menot ovat täsmälleen yhtä suuret. Tasapainoperiaatteen mukaan talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

Tulot:

Vuonna 2010 annettiin kahdeksan lisätalousarviota. Kun niiden vaikutus otetaan huomioon vuoden 2010 talousarvion tulopuolella, kokonaistulot olivat 122 956 miljoonaa euroa. Tämä määrä rahoitettiin yhteensä 119 270 miljoonan euron omilla varoilla (2 237 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa) ja muilla tuloilla. Omien varojen vähentynyt tarve johtui pääasiassa edellisen varainhoitovuoden 2 254 miljoonan euron ylijäämän ottamisesta talousarvioon.

Omien varojen osalta on huomattava, että perinteisiä omia varoja kannettiin melkein täsmälleen ennustettu määrä. Tämä johtuu siitä, että talousarvioennusteita muutettiin lisätalousarvion N:o 4/2010 hyväksymisen yhteydessä, jolloin niihin tehtiin 1 516 miljoonan euron lisäys. Nämä oikaisut perustuivat kevään 2010 uusiin makrotalousennusteisiin, jotka olivat aiempaa optimistisempia.

Myös jäsenvaltioiden lopulliset alv- ja BKTL-maksut vastasivat hyvin lopullisia talousarvioennusteita. Ennusteiden ja todellisuudessa maksettujen määrien ero johtuu siitä, että talousarviota laadittaessa käytetyt euron kurssit poikkesivat kursseista, jotka olivat voimassa silloin kun rahaliittoon kuulumattomat jäsenvaltiot tosiasiassa suorittivat maksut.

Menot:

Vuosi 2010 oli käynnissä olevan ohjelmakauden neljäs vuosi. Ohjelmien toteutus oli täydessä vauhdissa, ja vanhojen ohjelmien päätösvaihe alkoi. Ennen vuotta 2007 tehtyjen maksattamatta olevien sitoumusten osuus oli vuoden 2010 lopussa noin 10 prosenttia kaikista maksattamatta olevista sitoumuksista.

Sitoumusten osalta alkuperäinen talousarvio ja näin ollen myös poliittiset tavoitteet toteutettiin käytännössä suunnitelmien mukaan. Talousarvion toteutusaste oli 99,4 prosenttia. Siinä on otettu huomioon käyttämättömiä varoja seuraavasti: Euroopan globalisaatiorahaston 415 miljoonaa euroa ja 28 miljoonaa euroa käyttämättä jääneitä alustavia määrärahoja (tiettyjen ehtojen täyttymistä odotettaessa syrjään laitetut määrät, joita ei ollut otettu käyttöön varainhoitovuoden loppuun mennessä). Vuoden aikana tehtiin seuraavat mukautukset: 80 miljoonaa euroa Euroopan solidaarisuusrahastolle (ennakoimattomia menoja), Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen liittyneet 10 miljoonan euron hallintomenot ja Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeiset 10 miljoonan euron menot Euroopan parlamentille. Määrärahoista toteutettiin yhteensä 140 554 miljoonaa euroa, ja 554 miljoonaa euroa jäi käyttämättä. Varainhoitovuodelle 2011 siirrettiin 259 miljoonaa euroa, joista suurin erä oli talouden elpymistä edistävät energiahankkeet (147 miljoonaa euroa). Käyttämättä jäi näin ollen 295 miljoonaa euroa.

Maksuissa toteutusaste oli 97,4 prosenttia, kun pois luetaan hätäapuvaraus (193 miljoonaa euroa) ja 48 miljoonan euron alustavat määrärahat. Kokonaismäärärahoihin tehtiin vuoden aikana vain edellä mainitut hallintomenojen korotukset.

Aiemmista vuosista poiketen maksumäärärahoja ei supistettu lisätalousarviolla vuoden lopussa. Suurin mukautus oli aluepolitiikan tehostamiseksi tehty 1 125 miljoonan euron yleinen siirto, joka toteutettiin vähentämällä maaseudun kehittämiseen tarkoitettuja määrärahoja. Komissio vahvisti myös koheesiorahastoa noin 600 miljoonan euron sisäisillä siirroilla. Käyttämättömiä hyväksyttyjä määrärahoja, pois lukien varaukset, oli yhteensä 3 243 miljoonaa euroa. Yhteensä 1 513 miljoonaa euroa siirrettiin seuraavalle varainhoitovuodelle, ja käyttämättä jäi yhteensä 1 730 miljoonaa euroa, joka jakautui tasaisesti monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeisiin.

Talousarvioon tehtyjen oikaisujen yksityiskohtaisempi analyysi ja niiden taustat, perustelut ja vaikutukset esitetään komission vuodelta 2010 laatiman, varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskevan selvityksen osassa A, jossa tiedot esitetään talousarvion tasolla, ja osassa B, jossa käsitellään erikseen kutakin monivuotisen rahoituskehyksen otsaketta.

2.3   TULOT (Taulukko 3)

Euroopan unionin yleisen talousarvion tulot voidaan jakaa kahteen pääluokkaan, jotka ovat omat varat ja muut tulot. Tästä määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 artiklassa: ”Talousarvio rahoitetaan kokonaisuudessaan yhteisön omin varoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja”. Suurin osa talousarviosta katettavista menoista rahoitetaan omista varoista. Muiden tulojen osuus kokonaisrahoituksesta on hyvin pieni.

Omat varat jakautuvat kolmeen ryhmään: perinteiset omat varat, alv-varat ja BKTL-varat. Perinteisiin omiin varoihin taas kuuluvat sokerimaksut ja tullimaksut. Omien varojen järjestelmään kuuluvat lisäksi EU-budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestely (ns. UK-korjaus) sekä Alankomaiden ja Ruotsin vuotuisiin BKTL-maksuosuuksiin tehtävä bruttovähennys.

2.3.1    Perinteiset omat varat

Perinteiset omat varat: kaikki todetut perinteiset omat varat on vietävä jompaankumpaan seuraavista toimivaltaisten viranomaisten ylläpitämistä kirjanpitojärjestelmistä.

—	Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tavanomaiseen kirjanpitoon viedään kaikki perityt määrät ja määrät, joille on asetettu vakuus.

—

Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 6 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erilliseen kirjanpitoon viedään kaikki sellaiset määrät, joita ei ole vielä peritty ja/tai joille ei ole asetettu vakuutta. Tähän kirjanpitoon voidaan viedä myös sellaiset vakuuksien kattamat määrät, joista on syntynyt erimielisyyttä.

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle neljännesvuosittain erillisestä kirjanpidosta mm. seuraavat tiedot:

—	perittävänä oleva saldo edelliseltä vuosineljännekseltä,

—	asianomaisen vuosineljänneksen aikana vahvistetut saamiset,

—	asianomaisen vuosineljänneksen aikana tehdyt laskentaperusteen korjaukset (oikaisut/peruutukset),

—	Kirjanpidosta poistetut määrät (joita ei voida asettaa käyttöön asetuksen 1150/2000 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti),

—	asianomaisen vuosineljänneksen aikana perityt määrät,

—	perittävänä oleva saldo kyseisen vuosineljänneksen lopussa.

Perinteiset omat varat on tuloutettava komission tilille kyseisen jäsenvaltion valtiovarainhallinnossa tai jäsenvaltion nimeämässä elimessä viimeistään varojen perimiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 19. päivää seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä (tai perittävä, kun on kyse erilliskirjanpidosta). Jäsenvaltiot pidättävät itselleen kantokuluina 25 prosenttia perinteisistä omista varoista. Ehdollisia omiin varoihin perustuvia saamisia oikaistaan sen mukaan, kuinka todennäköisesti ne saadaan perittyä.

2.3.2    Alv- ja BKTL-varat

Arvonlisäveroon perustuvat omat varat saadaan soveltamalla kaikkien jäsenvaltioiden osalta samaa verokantaa yhdenmukaiseen alv:n määräytymisperusteeseen, joka määritetään omien varojen järjestelmästä vuonna 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Alv-määräytymisperuste on asetettu 0,30 prosenttiin. Kaudella 2007–2013 kuitenkin Itävaltaan sovelletaan 0,225 prosentin, Saksaan 0,15 prosentin, Alankomaihin 0,10 prosentin ja Ruotsiin 0,10 prosentin määräytymisperustetta. Alv-määräytymisperuste on rajattu kaikilla jäsenvaltioilla 50 prosenttiin bruttokansantulosta.

Arvonlisäveroon perustuvat omat varat saadaan soveltamalla kaikkien jäsenvaltioiden osalta samaa verokantaa yhdenmukaiseen alv:n määräytymisperusteeseen, joka määritetään 29. syyskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Alv-määräytymisperuste on rajattu kaikilla jäsenvaltioilla 50 prosenttiin bruttokansantulosta.

BKTL:oon perustuvilla omilla varoilla, joiden määrä vaihtelee vuosittain, katetaan kunakin vuonna ne menot, jotka ylittävät perinteisistä omista varoista, alv-varoista ja sekalaisista eristä saatavat tulot. BKTL-varoihin perustuvat tulot saadaan soveltamalla kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlaskettuun BKTL:oon yhdenmukaista kerrointa.

Alv- ja BKTL-varat määritetään määräytymisperusteita koskevien ennusteiden perusteella alustavan talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä. Ennusteita tarkistetaan ja määriä muutetaan varainhoitovuoden aikana annettavassa lisätalousarviossa.

Tietyn varainhoitovuoden todellisia alv- ja BKTL-määräytymisperusteita koskevat tiedot saadaan käyttöön vasta seuraavana varainhoitovuonna. Komissio laskee, miten paljon määrä, joka jäsenvaltioiden on maksettava todellisten alv- ja BKTL-määräytymisperusteiden perusteella, poikkeaa määrästä, jonka ne ovat jo suorittaneet (tarkistettujen) ennusteiden perusteella. Erotus, joka voi olla joko negatiivinen tai positiivinen, tasataan komission toimesta kyseistä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden joulukuun 1. päivään mennessä. Todellisiin alv- ja BKTL-määräytymisperusteisiin voidaan vielä tehdä oikaisuja seuraavien neljän vuoden aikana, ellei perusteista ole esitetty varaumaa. Aikaisemmat saldot oikaistaan ja erotus tasataan samaan aikaan kuin edellisen varainhoitovuoden alv- ja BKTL-erotukset.

Tarkastaessaan jäsenvaltioiden toimittamia alv-ilmoituksia ja BKTL-tietoja komissio voi ilmoittaa jäsenvaltioille tehneensä joidenkin kohtien osalta varaumia, joilla voi olla vaikutusta jäsenvaltioilta kannettaviin omiin varoihin. Tällaisia varaumia voidaan esittää esimerkiksi silloin kun hyväksyttäviä tietoja ole saatu tai kun jäsenvaltion on otettava käyttöön asianmukaiset menetelmät. Varaumia olisi pidettävä mahdollisina saamisina jäsenvaltioilta. Varaumien taloudellista vaikutusta ei kuitenkaan voida vielä tällöin tarkkaan arvioida, joten saamisten määrää ei voida vahvistaa. Kun tarkka määrä tunnetaan, alv- ja BKTL-varoista muodostuva saaminen peritään joko alv- ja BKTL-saldojen erotuksen tasaamisen yhteydessä tai erikseen.

2.3.3    Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä korjaus

Tällä järjestelyllä pienennetään Yhdistyneen kuningaskunnan suoritettavaksi tulevia omien varojen maksuja sen ns. budjettiaseman epätasapainon määräämässä suhteessa ja vastaavasti kasvatetaan muiden jäsenvaltioiden maksuosuuksia. Yhdistyneen kuningaskunnan budjettiaseman epätasapainon korjausjärjestelystä päätettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Fontainebleaussa kesäkuussa 1984, ja järjestely otettiin käyttöön omista varoista 7. toukokuuta 1985 tehdyllä päätöksellä. Järjestelyn tavoitteena on korjata Yhdistyneen kuningaskunnan budjettiaseman epätasapainoa vähentämällä sen unionille suorittamia maksuja. Alankomaiden, Itävallan, Ruotsin ja Saksan osuutta korjausjärjestelyn rahoittamisessa on vähennetty neljäsosaan niiden tavanomaisesta maksuosuudesta.

2.4   MENOT (Taulukot 4–13)

2.4.1    Rahoituskehys 2007–2013

milj. euroa
	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013
1. Kestävä kasvu	53 979	57 653	61 696	63 555	63 974	66 964	69 957
2. Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	55 143	59 193	56 333	59 955	60 338	60 810	61 289
3. Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus	1 273	1 362	1 518	1 693	1 889	2 105	2 376
4. EU maailmanlaajuisena toimijana	6 578	7 002	7 440	7 893	8 430	8 997	9 595
5. Hallinto	7 039	7 380	7 525	7 882	8 334	8 670	9 095
6. Korvaukset	445	207	210	0	0	0	0
Maksusitoumusmäärärahat	124 457	132 797	134 722	140 978	142 965	147 546	152 312
Maksumäärärahat yhteensä	122 190	129 681	120 445	134 289	134 280	141 360	143 331

Tässä luvussa käsitellään EU:n keskeisiä menoluokkia, jotka esitetään vuosia 2007–2013 koskevien rahoitusnäkymien otsakkeiden mukaisesti. Varainhoitovuosi 2010 oli vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen neljäs soveltamisvuosi. Maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä oli vuonna 2010 yhteensä 140 978 miljoonaa euroa eli 1,18 prosenttia suhteessa BKTL:oon. Maksumäärärahojen enimmäismäärä oli vuonna 2010 yhteensä 134 289 miljoonaa euroa eli 1,12 prosenttia suhteessa BKTL:oon. Edellä olevassa taulukossa esitetään käypiin hintoihin mukautettu rahoituskehys vuoteen 2013 saakka.

Otsake 1 –   Kestävä kasvu

Tämä otsake jakautuu kahteen toisiinsa yhteydessä olevaan komponenttiin:

—	1 a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky: otsakkeeseen kuuluvat tutkimuksen ja innovoinnin, koulutuksen, EU:n laajuisten verkkojen, sosiaalipolitiikan, sisämarkkinoiden ja niihin liittyvien politiikkojen menot.

—	1 b. Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio: otsakkeen määrärahoilla tuetaan jäsenvaltioiden ja vähiten kehittyneiden alueiden lähentymistä, EU:n kestävän kehityksen strategiaa köyhimpien alueiden ulkopuolella sekä alueiden välistä yhteistyötä.

Otsake 2 –   Luonnonvarojen suojelu ja hallinta

Otsakkeeseen 2 sisältyvät yhteinen maatalous- ja kalastuspolitiikka, maaseudun kehittäminen ja ympäristötoimet, erityisesti Natura 2000. Yhteisen maatalouspolitiikan menot vastaavat Brysselissä lokakuussa 2002 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa tehtyä sopimusta.

Otsake 3 –   Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus

Uudella otsakkeella 3 (kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus) otetaan huomioon oikeus- ja sisäasioiden, rajojen turvaamisen, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan, kansanterveyden ja kuluttajansuojan, kulttuurin ja nuorison, tiedotuksen ja kansalaisten kanssa käytävän vuoropuhelun tärkeyden lisääntyminen sekä EU:n uudet tehtävät näillä aloilla. Otsake jakautuu kahteen osaan:

—	3a. Vapaus, oikeus ja turvallisuus, ja

—	3 b. Kansalaisuus

Otsake 4 –   EU maailmanlaajuisena toimijana

Otsakkeeseen 4 kuuluvat kaikki ulkoiset toimet, liittymistä valmistelevat tukivälineet mukaan luettuina. Komissio olisi sisällyttänyt myös Euroopan kehitysrahaston rahoituskehykseen, mutta Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti päättivät jättää sen rahoituskehyksen ulkopuolelle.

Otsake 5 –   Hallinto

Tämä otsake kattaa kaikkien toimielinten, eläkejärjestelmien ja Eurooppa-koulujen hallintomenot. Muilla toimielimillä kuin komissiolla on pelkästään hallintomenoja. Sen sijaan erillisvirastoilla ja muilla elimillä on sekä hallinto- että toimintamenoja.

Otsake 6 –   Korvaukset

Uusia jäsenvaltioita ei poliittisen sopimuksen mukaisesti aseteta heti jäsenyyden alkuvaiheessa nettomaksajan asemaan. Tähän otsakkeeseen on tämän vuoksi otettu varoja korvauksia varten. Määrä on käytettävissä siirtoihin, joilla tasapainotetaan uusien jäsenvaltioiden unionin talousarvioon suorittamat maksut ja niiden unionin talousarviosta saama rahoitus.

2.4.2    Toimintalohkot

Komissiossa on siirrytty toimintojohtamiseen ja otettu suunnittelu- ja johtamisprosessien yhteydessä käyttöön toimintoperusteinen budjetointi. Toimintoperusteisessa budjetoinnissa talousarvion osastot vastaavat toimintalohkoja ja luvut toimintoja.

Toimintoperusteisella budjetoinnilla pyritään luomaan selkeät puitteet, joiden avulla komissio voi toteuttaa poliittisia tavoitteitaan lainsäädännön, rahoituksen tai muun politiikan keinoin. Komission tehtävät määritellään toimintoina, jolloin saadaan selkeä kuva komission toimintapolitiikasta ja luodaan yhteiset puitteet painopisteiden määrittämiselle. Resurssit kohdennetaan talousarviossa toimintojen kautta eri painopisteisiin. Toimintoperusteisella budjetoinnilla luodaan yhteys toimintojen ja niiden toteuttamiseksi osoitettujen resurssien välille ja tehostetaan näin samalla komission resurssien käyttöä.

Toimintalohkot voidaan määritellä komission toiminnoista muodostetuiksi homogeenisiksi ryhmiksi, joilla on merkitystä päätöksentekoprosessin kannalta. Kukin toimintalohko vastaa yleensä yhden pääosaston tehtäviä ja koostuu kuudesta tai seitsemästä toiminnosta. Toimintalohkot sisältävät pääasiassa toimintamäärärahoja, koska niihin sisältyvien keskeisten toimintojen tarkoituksena on rahoittaa ulkopuolisten tuensaajien toimintaa kulloinkin kyseeseen tulevan toiminnon alalla. Kunkin toimintalohkon toimintatalousarviota täydennetään toimintalohkon hallintomenoja varten tarvittavilla määrärahoilla.

2.5   TOIMIELIMET JA VIRASTOT (Taulukot 14–18)

Konsolidoitu selvitys Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta sisältää edellisvuosien tapaan selvitykset kunkin toimielimen talousarvion toteuttamisesta, koska eri toimielinten talousarviot sisältyvät EU:n talousarvioon erillisinä. EU:n erillisvirastojen talousarvioita ei sen sijaan esitetä erikseen EU:n talousarviossa. Erillisvirastot saavat komissiolta avustuksen, jolla rahoitetaan osa niiden menoista.

Jotta erillisvirastojen talousarvioista voitaisiin kuitenkin esittää kaikki olennaiset tiedot, konsolidoidun tilinpäätöksen talousarvio-osuudessa on erillinen selvitys kunkin konsolidointiin mukaan otettavan perinteisen viraston talousarvion toteuttamisesta.

---

(1)  Euroopan parlamentin 15. joulukuuta 2010 vahvistaman talousarvion mukaisesti EU:n lyhytaikaiset velat katetaan omista varoista, jotka jäsenvaltiot kantavat tai joiden maksamista pyydetään jäsenvaltioilta vuonna 2011. Lisäksi henkilöstösääntöjen (29. helmikuuta 1968 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, sellaisena kuin se on muutettuna) 83 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot takaavat yhdessä eläkevastuun kattamisen.

(2)  Jäsenvaltioiden 31.3.2011 mennessä ilmoittamat tiedot (SFC 2007).

(3)  Tiedot puuttuvat 10 ohjelmasta. Niitä on pyydetty vastuuviranomaisilta.

(4)  Sovelletaan korjauskerrointa.

(5)  Maksetaan palvelussuhteen päättymisen jälkeisten kolmen ensimmäisen vuoden aikana.

(6)  Konsolidoitu ensimmäistä kertaa vuonna 2010.

(7)  On huomattava, että osa talousarviota kuvaavien taulukoiden tiedoista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(8)  EFTA:n osuus oli 9 miljoonaa euroa vuonna 2010 ja 11 miljoonaa euroa vuonna 2009.

(9)  Sisältää varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat ja käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

(10)  Sisältää varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat ja käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

---