52011SC1406

1. Ongelman määrittely

Kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvusta ilmakehässä johtuvan maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen yhä suuremman uhan alla EU on suunnitellut ja toteuttanut joukon ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviä politiikkoja ja toimia. Vankan seuranta-, arviointi-, raportointi- ja todentamiskehyksen perustaminen on tärkeä osa tätä toimintaa, sillä sen ansiosta EU voi muun muassa tulevaisuudessa laatia ja toteuttaa paremmin vaikuttavia politiikkoja sekä arvioida ja havainnollistaa omien sitoumustensa täyttämistä.

Järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tehty päätös 280/2004/EY[1], jäljempänä ’seurantajärjestelmäpäätös’, ja sen täytäntöönpanosäännökset (päätös 2005/166/EY[2]) ovat kasvihuonekaasupäästöjen seurannan, raportoinnin ja todentamisen pääasialliset välineet. Niissä selostetaan tarkasti, kuinka menetellään raportoitaessa ihmisen toiminnan aiheuttamista päästöistä lähteittäin ja nielujen aikaansaamista poistumista sekä toimitettaessa tietoja päästöjen vähenemiseen tähtäävistä kansallisista ohjelmista, kasvihuonekaasupäästöjen kehitysarvioista ja ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) mukaisista politiikoista ja toimenpiteistä.

Kuuden vuoden kokemukset päätöksen 280/2004/EY ja sen täytäntöönpanosäännösten eli päätöksen 2005/166/EY täytäntöönpanosta sekä kansainvälisten neuvottelujen ja YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen (UNFCCC) erilaisten vaatimusten noudattamisen kautta saatu kokemus ovat osoittaneet, että merkittäviä parannuksia voitaisiin tehdä monilla aloilla. Koska lisäksi hillitsemistoimia on tehostettava ja EU:n on noudatettava uusia ja tulevia kansainvälisiä ja EU:n tason sitoumuksiaan, Eurooppa 2020 ‑strategia mukaan luettuna, tarvitaan nykyistä parempi seuranta- ja raportointijärjestelmä.

Tarkemmin eritellen seurantajärjestelmäpäätöksen tarkistuksella pyritään puuttumaan seuraaviin ongelmiin:

§ Nykyinen seuranta- ja raportointijärjestelmä ei ole riittävä, jotta uuteen lainsäädäntöön perustuvia uusia vaatimuksia pystyttäisiin noudattamaan.

Neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä sovittuun ilmastonmuutos- ja energiapakettiin, jonka parlamentti hyväksyi 17. joulukuuta 2008, sisältyy jäsenvaltioille asetettuja uusia seuranta- ja raportointivaatimuksia, jotka on sisällytettävä päätöksen 280/2004/EY tarkistukseen, jotta ne voisivat tulla voimaan.

EU:n tasolla ei ole käytettävissä riittävästi tietoa politiikan laadinnan ja toteutuksen tueksi tulevaisuudessa.

Joillakin alueilla tai aloilla, joilla on suuri merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja toimien toteuttamisessa EU:n tasolla, ei nykyisellään kerätä riittävästi tai riittävän tarkkoja tietoja, jotta vaikuttavan politiikan suunnittelu ja toteutus olisi mahdollista ja sitä voitaisiin tukea. Tällaisia aloja ovat a) meriliikenne, b) ilmailu, c) maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF), ja c) sopeutuminen.

Nykyisessä seuranta- ja raportointijärjestelmässä ei ole otettu huomioon YK:n ilmastonmuutokseen puitesopimuksen (UNFCCC) liittyvää uusinta kansainvälistä kehitystä eikä sen avulla pystytä takaamaan uusien kansainvälisten velvoitteiden täyttämistä.

EU on sitoutunut kansainvälisellä tasolla toimittamaan kehitysmaille ilmastotoimia varten merkittävän määrän nopeasti käytettävissä olevaa pitkäaikaista rahoitusta ja teknologista tukea. Läpinäkyvyys ja kattavuus toimitettavan tuen lajin ja määrän osalta on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme varmistaa EU:n näkyvyyden, tehokkaat toimitukset ja uskottavuuden kansainvälisten kumppaniemme silmissä. Edellä määritellyt ongelmat ovat usein johtaneet muiden maiden taholta tulevaan ankaraan kritiikkiin siitä, etteivät EU ja sen jäsenvaltiot täytä velvoitteitaan, ja nämä ongelmat on ratkaistava.

Lisää tietoa tarvitaan kohti päästörajoitustavoitetta tapahtuneen edistymisen arvioimiseksi, erityisesti Eurooppa 2020 –strategian puitteissa.

Eurooppalaiset ja kansalliset päästörajoitustavoitteet kuuluvat Eurooppa 2020 ‑strategian eli kasvua ja työpaikkojen syntyä edistävän uuden yhdennetyn talouspolitiikkastrategian yleistavoitteisiin

Seurantajärjestelmäpäätöksen nojalla nykyisin toimitettavien tietojen osalta on todettu puutteita läpinäkyvyydessä, oikea-aikaisuudessa, yhtenäisyydessä, kattavuudessa ja vertailukelpoisuudessa.

Viime vuosien aikana on ollut suhteellisen paljon tapauksia, joissa vaatimusten noudattaminen on ollut puutteellista, mikä osoittaa, että nykyisen seuranta- ja raportointijärjestelmän läpinäkyvyyden, tarkkuuden, yhtenäisyyden ja tehokkuuden parantaminen on tarpeen.

Kokemus on osoittanut yhä selvemmin, että nykyisiä vaatimuksia on syytä yksinkertaistaa ja keventää.

Seurantajärjestelmäpäätöksen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten mukaan tiettyjen raportointivaatimusten kohdalla ei ole saavutettu toivottuja tuloksia tai tietoja ei ole käytetty ennakoidulla tavalla. On myös tullut ilmeiseksi, että eri raportointivälineiden välisiä yhteyksiä voitaisiin joiltakin osin vahvistaa.

2. Toissijaisuusanalyysi

Säädösehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohta. Ehdotetulla säädöksellä edistetään SEUT-sopimuksen 191 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvaa oikeutettua tavoitetta eli ilmastonmuutoksen torjuntaa (hillitseminen ja sopeutuminen). Säädösehdotuksen tarkoituksena on saada tiedot paremmin käyttöön unionin politiikkaa ja päätöksentekoa varten sekä parantaa EU:n ja jäsenvaltioiden raportoinnin koordinointia ja yhdenmukaisuutta YK:n ilmastosopimuksen yhteydessä. Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa keinoilla, joiden rajoittava vaikutus on vähäisempi kuin säädösehdotuksen. Kansallisen tason toiminta ei mahdollistaisi kansainvälisesti sovittujen sitoumusten täyttämistä, eikä se olisi riittävä taakanjakopäätöksen (406/2009/EY) nojalla asetettujen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen vuoksi on tarpeen, että unioni luo tarvittavat edellytykset perustamalla mahdollisuuksien rajoissa yhdenmukaistetun raportointikehyksen kansainvälisellä ja EU:n tasolla asetettujen vaatimusten noudattamista varten. EU:n tason toiminnalla saavutettaisiin myös selvästi suurempi vaikuttavuus kuin kansallisella toiminnalla.

3. EU:n aloitteen tavoitteet

Yleisenä tavoitteena on EU:n tason ja jäsenvaltiotason oikeaan aikaan tapahtuvalla läpinäkyvällä, tarkalla, kattavalla, yhdenmukaisella ja vertailun mahdollistavalla raportoinnilla

(a) tukea EU:ta ja jäsenvaltioita, jotta ne pystyisivät täyttämään YK:n ilmastosopimuksen mukaiset sitoumuksensa,

(b) tukea EU:ta ja jäsenvaltioita, jotta ne pystyisivät täyttämään omat ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja muutokseen sopeutumista koskevat sitoumuksensa,

(c) tukea EU:n politiikkojen laadintaa ja toteutusta.

          3.1 Erityistavoitteet ja toimintatavoitteet

§ Taakanjakopäätöksen ja EU:n päästökauppajärjestelmää koskevan direktiivin seuranta- ja raportointivaatimusten täyttyminen

o Toimintatavoitteet:

§ vahvistetaan taakanjakopäätökseen liittyvä tarkistukset ja vaatimusten noudattamisen arvioinnin käsittävä kierros;

§ lisätään huutokauppatulojen käyttöä koskevat raportointivaatimukset, kuten tarkistetussa päästökauppadirektiivissä säädetään.

§ Parannetaan nykyistä seuranta- ja raportointikehystä niin, että se vastaa EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden tulevia tarpeita

o Toimintatavoitteet:

§ vahvistetaan meriliikennettä koskevat seuranta- ja raportointivaatimukset;

§ vahvistetaan ilmailun muita kuin hiilidioksidiin liittyviä vaikutuksia koskevat raportointivaatimukset;

§ vahvistetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat raportointivaatimukset;

§ vahvistetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevat raportointivaatimukset.

§ Tehostetaan EU:n ja jäsenvaltioiden raportointia kehitysmaille annetusta taloudellisesta ja teknologisesta tuesta, jonka avulla pyritään varmistamaan YK:n ilmastosopimuksen mukaisten kansainvälisten sitoumusten noudattaminen

o Toimintatavoite: kehitysmaille annettavaa taloudellista ja teknologista tukea koskevat erityiset raportointivaatimukset.

§ Parannetaan seurantajärjestelmäpäätöksen mukaisen raportoinnin yhtenäisyyttä muiden oikeudellisten välineiden nojalla EU:ssa suoritettavan, ilman epäpuhtauksia koskevan raportoinnin kanssa

o Toimintatavoite: luodaan yhteydet kasvihuonekaasupäästöjä koskevaan EU:n päästökauppajärjestelmän, E-PRTR-rekisterin, päästörajadirektiivin (NEC) ja fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevan asetuksen puitteissa tehtävään raportointiin.

§ Tehostetaan raportointia ottaen huomioon aiemmasta täytäntöönpanosta saadut kokemukset

o Toimintatavoitteet:

§ parannetaan kehitysarvioita, politiikkoja ja toimenpiteitä koskevaa raportointia;

§ parannetaan kansallisten inventaarioraporttien laadintaa.

4. Toimintavaihtoehdot ja vaikutusten arviointi

Seurantajärjestelmäpäätöksen tarkistus tukee EU:n hyväksymien politiikkojen ja sen tekemien sitoumusten, erityisesti YK:n ilmastosopimuksen mukaisten sitoumusten, täytäntöönpanoa sekä ilmasto- ja energiapaketin mukaisten tavoitteiden saavuttamista ja pakettiin liittyvien oikeudellisten välineiden täytäntöönpanoa. Ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia on jo arvioitu monilla kyseessä olevilla aloilla hyväksyttäessä ilmasto- ja energiapakettia[3], jossa säädetään erityistavoitteista ja ‑toimintaperiaatteista. Seurantajärjestelmäpäätöksen ja sen täytäntöönpanosäännösten tarkistus edistää kyseisten välineiden vaikutusten arvioinnissa määriteltyjä ympäristöhyötyjä turvaamalla sen, että tavoitteiden saavuttamista seurataan asianmukaisesti.

Ympäristövaikutukset

Seurantajärjestelmäpäätöksen tarkistuksella halutaan nostaa EU:n ympäristönsuojelun tasoa

a) varmistamalla parempien ja täydellisempien tietojen saatavuus (tietoaineiston laatu/kattavuus),

b) mahdollistamalla omien sekä kansainvälisten tavoitteiden, sitoumusten ja vaatimusten parempi noudattaminen (EU:n sisäisten ja/tai kansainvälisten sitoumusten noudattaminen), ja

c) mahdollistamalla tulevaisuudessa uusien politiikkatoimien suunnittelu, kehittely ja toteutus (tulevan politiikan laadinta ja toteutus).

Ympäristövaikutukset on arvioitu kunkin ehdotetun vaihtoehdon osalta kolmen edellä esitetyn perusteen mukaisesti (arvostelu: + tai – tarkoittaa edullista tai epäedullista vaikutusta, = tarkoittaa, ettei vaikutusta ole, +/- vähäinen vaikutus, ++/-- keskisuuri vaikutus, +++/--- suuri vaikutus).

Myös vaatimusten noudattamista ja yksinkertaistamista arvioitiin erikseen. (Vaatimusten noudattamisen osalta arvostelu oli seuraava: LL: pieni todennäköisyys, ML: keskisuuri todennäköisyys, HL: suuri todennäköisyys.)

Taloudelliset vaikutukset

Seurantajärjestelmäpäätös on väline, jonka kautta EU:n sisäiset sekä kansainväliset raportointivaatimukset saatetaan voimaan. Kyseisten vaatimusten noudattaminen tapahtuu kansallisella tasolla, ja sen vuoksi tärkeimmät seurantajärjestelmäpäätöksen tarkistukseen kytkeytyvät taloudelliset vaikutukset liittyvät hallinnolliseen rasitukseen, jota jäsenvaltioiden viranomaisille todennäköisesti aiheutuu, kun muutokset pannaan täytäntöön.

Muut vaikutukset (sosiaalisiin näkökohtiin, työllisyyteen, teollisuuteen ja pk-yrityksiin kohdistuvat vaikutukset)

Ehdotetuilla vaihtoehdoilla olisi vain vähäisiä sosiaalisia vaikutuksia, jotka liittyvät tietojen toimittamiseen yleisölle, eikä näitä ole käsitelty erikseen vaikutusten arvioinnissa.

Seurantajärjestelmäpäätöksellä ei kohdisteta pk-yrityksiin tai teollisuuteen välittömiä tai välillisiä raportointivaatimuksia, eikä päätös todennäköisesti vaikuta myöskään työllisyyteen millään tavoin, joten näitä vaikutuksia ei arvioitu tarkemmin.

          4.1 Vahvistetaan taakanjakopäätöksen yhteydessä EU:n tarkistukset ja vaatimusten noudattamisen arvioinnin käsittävä kierros

Vaihtoehto 1: EU:n tasolla ei tehdä sisäistä tarkistusta, vaan nojataan YK:n ilmastosopimusta koskevaan tarkistukseen. (Politiikka ei muutu). (Tämä vaihtoehto hylättiin varhaisessa vaiheessa.)

Vaihtoehto 2: Suoritetaan Euroopan tasolla sisäinen inventaariotarkistus tavoitteiden asettamista varten (alustava tarkistus), ja samalla EU nojaa taakanjakopäätökseen perustuvien vaatimusten noudattamista koskevan vuosittaisen arviointikierroksen osalta YK:n ilmastosopimuksen puitteissa tehtävään inventaariotarkistukseen, kuten nykyisessäkin seurantajärjestelmäpäätöksessä. (Tämä vaihtoehto hylättiin varhaisessa vaiheessa.)

Vaihtoehto 3: Luodaan EU:n tasolla taakanjakopäätöksen täytäntöönpanoon liittyvä ”kevennetty” vuosittainen kierros, joka käsittää tarkistukset ja vaatimusten noudattamisen arvioinnin, sekä kattava alustava tarkistus. (Vuosittainen tarkistus suoritettaisiin lyhyemmän ajan kuluessa pääosin automaattisten tarkastuskäytäntöjen puitteissa ja sitä täydennettäisiin edellisiä YK:n ilmastosopimukseen liittyviä tarkistuskertomuksia koskevalla analyysillä käyttäen perustana tarkastuksia ja menettelyjä, joita Euroopan ympäristövirasto nykyisin käyttää seurantajärjestelmäpäätöksen yhteydessä.) (Kevennetty tarkistus)

Vaihtoehto 4: Luodaan EU:n tasolla taakanjakopäätöksen täytäntöönpanoon liittyvä kattava vuosittainen tarkistukset ja vaatimusten noudattamisen arvioinnin käsittävä kierros sekä kattava alustava tarkistus. Tämä tarkistus noudattelisi YK:n ilmastosopimukseen liittyvää tarkistusta, mutta se suoritettaisiin lyhyemmän ajan kuluessa, jotta vaatimusten noudattamisen arviointi voitaisiin tehdä kyseisen kalenterivuoden aikana. (Kattava tarkistus)

|| Ympäristövaikutukset[4] || Hallinnollinen rasitus

Vaihtoehto 3: Kevennetty tarkistus || + || 15 000–30 000 €

Vaihtoehto 4: Kattava tarkistus || +++ || 50 000–100 000 €

Vuosittaisen raportointia, tarkistuksia ja vaatimusten noudattamisen arviointia koskevan kierroksen yhteydessä tarkasteltiin myös alavaihtoehtoja, jotka koskivat a) vuosittain säännönmukaisesti kasvihuonekaasuinventaarioihin menetelmien tai tietoaineiston osalta tehtäviin parannuksiin (tapaus 1) ja b) raportoinnin sääntöihin kansainvälisellä tasolla tehtyyn muutokseen (tapaus 2) perustuvia uusintalaskelmia.

          4.2 Lisätään huutokauppatulojen käyttöä koskevat raportointivaatimukset tarkistetun päästökauppadirektiivin mukaisesti

Tarkistetussa päästökauppadirektiivissä mainitaan selvästi, että päätöksen N:o 280/2004/EY mukaisesti toimitettavissa raporteissa on ilmoitettava lisäraportointivaatimusten mukaisesti tiedot päästökauppaoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen käytöstä[5].

          4.3 Seuranta- ja raportointivaatimusten vahvistaminen kansainvälisen meriliikenteen päästöjen osalta

Vaihtoehto 1: Jatketaan nykyistä kasvihuonekaasuinventaarioihin perustuvaa EU:n sisäisen ja kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa ja raportointia eikä luoda perustaa tietopohjan parantamiseksi. (Politiikka ei muutu)

Vaihtoehto 2: Vahvistetaan jäsenvaltioille yksityiskohtaiset seuranta- ja raportointivaatimukset. Tässä vaihtoehdossa määriteltäisiin perusta seurantaa varten, jäsenvaltioille myönnettävien päästöoikeuksien jakoperusteet sekä raportointia koskevat hallinnolliset seikat. (Yksityiskohtaiset raportointivaatimukset heti)

Vaihtoehto 3: Vahvistetaan perusta uusille seurannan ja raportoinnin suuntaviivoille, jotka mahdollistavat yksityiskohtaisten säännösten antamisen tulevassa lainsäädännössä komiteamenettelyllä heti kun Kansainvälinen merenkulkujärjestö tai EU on hyväksynyt toimenpiteen. (Kehys heti, yksityiskohdat myöhemmin)

|| Ympäristö­vaikutukset || Vaatimusten noudattaminen || Hallinnollinen rasitus

Vaihtoehto 1: Politiikka ei muutu ||  - - || na || na

Vaihtoehto 2: Yksityiskohtaiset raportointivaatimukset heti || + || ML || - - -

Vaihtoehto 3: Kehys heti, yksityiskohdat myöhemmin || + + + || HL || -

4.4 Vahvistetaan ilmailun ilmastolle maailmanlaajuisesti aiheuttamia muita kuin hiilidioksidiin liittyviä vaikutuksia koskevat raportointivaatimukset

Vaihtoehto 1: Jatketaan nykyistä kasvihuonekaasuinventaarioihin perustuvaa EU:n sisäisen ja kansainvälisen ilmailun kasvihuonekaasupäästöjen raportointia hiilidioksidipäästöihin rajoittuen. (Politiikka ei muutu)

Vaihtoehto 2: Edellytetään, että jäsenvaltiot raportoivat ilmailun muut kuin hiilidioksidiin liittyvät ilmastovaikutukset kertomalla hiilidioksidin vaikutukset ennalta määritellyllä kertoimella. (Ilmastonmuutoskomitea muuttaisi kerrointa uusimpien tieteellisten tutkimustulosten mukaan.) (Kerroinmenettely)

Vaihtoehto 3: Edellytetään, että jäsenvaltiot raportoivat ilmailun muut kuin hiilidioksidiin liittyvät ilmastovaikutukset yksityiskohtaisia malleja käyttäen. (Mallinnusmenettely)

Vaihtoehto 4: Otetaan jäsenvaltioiden osalta käyttöön uudet ilmailun muita kuin hiilidioksidiin liittyviä vaikutuksia koskevat, kaksiportaiseen järjestelmään perustuvat raportointivaatimukset. Tässä vaihtoehdossa ne jäsenvaltiot, joiden raportoima ilmailun hiilidioksidipäästöjen määrä on yli 3 prosenttia EU:n koko määrästä, raportoisivat ilmailun muut kuin hiilidioksidiin liittyvät vaikutukset yksityiskohtaisia malleja käyttäen. (Nykytilanteessa tämä koskisi Alankomaita, Espanjaa, Italiaa, Ranskaa, Saksaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa, joiden yhteen laskettu osuus hiilidioksidipäästöistä on noin 80 prosenttia. Kaikki muut jäsenvaltiot voisivat raportoida käyttäen yksityiskohtaisia malleja, mutta jos tämä ei ole mahdollista, ne voisivat myös käyttää kerroinmenettelyä. (Porrastettu menettely)

|| Ympäristö­vaikutukset || Vaatimusten noudattaminen || Hallinnollinen rasitus

Vaihtoehto 1: Politiikka ei muutu || - || = || =

Vaihtoehto 2: Kerroinmenettely || + || HL || 24 000 €

Vaihtoehto 3: Mallinnusmenettely || ++ || LL || 6,75 milj. €

Vaihtoehto 4: Porrastettu menettely || +++ || ML || 1,52 milj. €

          4.5 Vahvistetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat raportointivaatimukset

Vaihtoehto 1: Jatketaan nykyistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia, haavoittuvuutta ja sopeutumista koskevaa raportointia jäsenvaltioiden maaraporteissa YK:n ilmastosopimuksen puitteissa ja käytetään näitä tietoja myös EU:ta varten. (Politiikka ei muutu)

Vaihtoehto 2: Edellytetään, että jäsenvaltiot raportoivat vuosittain kattavasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia, haavoittuvuutta ja sopeutumista koskevista toimistaan. (Tämä vaihtoehto kattaisi muun muassa havaitut ja ennakoidut vaikutukset aloittain, arvion tärkeimmistä haavoittuvuuteen liittyvistä kysymyksistä alueittain ja aloittain, olemassa olevat kansalliset tai alueelliset sopeutumisstrategiat sekä toteutetut tai suunnitellut toimenpiteet, sopeutumista koskevat strategiat ja kahden- ja monenväliset hankkeet sekä näihin osoitetut määrärahat.) (Kattava raportointi)

Vaihtoehto 3: Edellytetään, että jäsenvaltiot raportoivat vuosittain toteutetuista ja suunnitelluista ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevista kansallisista toimistaan. Tässä vaihtoehdossa annettaisiin suuntaa antava luettelo raportoitavista tiedoista. (Raportointi toimista)

|| Ympäristö­vaikutukset || Vaatimusten noudattaminen || Hallinnollinen rasitus

Vaihtoehto 1: Politiikka ei muutu || - || = || =

Vaihtoehto 2: Kattava raportointi || +++ || LL || 1–2,24 milj. €

Vaihtoehto 3: Raportointi toimista || ++ || HL || 120 000 €

          4.6 Vahvistetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevat lisäraportointivaatimukset

Vaihtoehto 1: Jatketaan nykyistä maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevaa raportointia. (Politiikka ei muutu)

Vaihtoehto 2: Vahvistetaan LULUCF-toiminnalle tarkistetut raportointivaatimukset meneillään oleviin kansainvälisiin neuvotteluihin perustuvien tietojen pohjalta (nykyisten raportointivaatimusten lisäksi) seuraavilla aloilla (Yksityiskohtaiset vaatimukset heti)[6]:

§ arvioidaan ja raportoidaan metsien hoitoon perustuvat päästöt ja poistumat (pakollinen)

§ arvioidaan ja raportoidaan tiedot puunkorjuun tuotteiden aiheuttamista päästöistä (pakollinen)

§ arvioidaan ja raportoidaan uudelleenkostutuksen ja kuivatuksen[7] aiheuttamat päästöt (vapaaehtoinen)

§ arvioidaan ja raportoidaan force majeure ‑tilanteista[8] johtuvat päästöt ja poistumat (vapaaehtoinen)

§ saatetaan metsänhoitoon liittyvät viitetasot ajan tasalle uusien tietojen tai parantuneiden menetelmien mukaisesti.

Vaihtoehto 3: Vahvistetaan perusta uusille raportoinnin suuntaviivoille, jotka mahdollistavat yksityiskohtaisten säännösten antamisen tulevassa lainsäädännössä, kun asiaankuuluvia toimenpiteitä on hyväksytty EU:n tasolla tai kansainvälisesti. (Käytännössä tämä tarkoittaa, että raportoinnin laajuudesta voidaan päättää yhteispäätösmenettelyllä säädettäessä LULUCF-toimien asemasta EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteessa, kun taas tekniset yksityiskohdat vahvistettaisiin delegoiduilla säädöksillä (komiteamenettely) Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymässä kehyksessä.) (Kehys heti, yksityiskohdat myöhemmin)

|| Ympäristö­vaikutukset || Vaatimusten noudattaminen || Hallinnollinen rasitus

Vaihtoehto 1: Politiikka ei muutu || - - - || = || =

Vaihtoehto 2: Yksityiskohtaiset vaatimukset heti || + + || ML || 610 000–710 000 milj. €

Vaihtoehto 3: Kehys heti, yksityiskohdat myöhemmin ||  + + + || HL || <610 000–710 000 milj. €

          4.7 Kehitysmaille annettavaa taloudellista ja teknologista tukea koskevat raportointi­vaatimukset

Vaihtoehto 1: Jatketaan kehitysmaille annettavaa taloudellista ja teknologista tukea koskevaa raportointia jäsenvaltioiden maaraporttien kautta YK:n ilmastosopimuksen puitteissa ilman erillistä raportointivaatimusta EU:n osalta. (Politiikka ei muutu)

Vaihtoehto 2: Edellytetään, että jäsenvaltiot ilmoittavat tiedot antamastaan taloudellisesta ja teknologisesta tuesta joka toinen vuosi maaraportteja koskevien ohjeiden mukaisesti. (Omaehtoinen raportointi)

Vaihtoehto 3: Edellytetään, että jäsenvaltiot ilmoittavat vuosittain kevennetyillä formaateilla tiedot kehitysmaille annetusta taloudellisesta ja teknologisesta tuesta maaraportteja koskevien voimassa olevien ohjeiden mukaisesti sekä kattavammat tiedot teknologiaohjelmista, EU:ssa taloudellisesta tuesta raportoimista varten kehitettyjen menetelmien käytöstä sekä OECD:n kehitysapukomitean rahavirtaindikaattoreista. (Kattava raportointi)

|| Ympäristö­vaikutukset || Vaatimusten noudattaminen || Hallinnollinen rasitus

Vaihtoehto 1: Politiikka ei muutu || - - - || = || =

Vaihtoehto 2: Omaehtoinen raportointi || + || ML || 65 000 €

Vaihtoehto 3: Kattava raportointi || +++ || ML || 195 000 €

          4.8 Parempi yhtenäisyys EU:n muiden ilman epäpuhtauksia koskevien oikeudellisten välineiden kanssa

Vaihtoehto 1: Seurantajärjestelmäpäätökseen ja muihin oikeudellisiin välineisiin sisältyvät raportointivaatimukset hoidetaan toisistaan erillään ilman pyrkimystä eri välineisiin liittyvän raportoinnin yhdenmukaistamiseen. (Politiikka ei muutu)

Vaihtoehto 2: Vahvistetaan velvoitteet raportoida tietojen yhtenäisyydestä EU:n päästökauppajärjestelmän, E-PRTR-rekisterin, päästörajadirektiivin (NEC) ja fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevan asetuksen puitteissa suoritettavan raportoinnin yhteydessä sekä raportoida laadunvarmistus- ja laadunohjaustarkastuksista, joita on tehty raportoinnin yhtenäisyyden varmistamiseksi eri oikeudellisten välineiden kesken (päästökauppaosuus mukaan luettuna). (Yhtenäisyysraportti)

Vaihtoehto 3: Vahvistetaan vaatimukset, joiden mukaan jäsenvaltioiden nykyisiä kansallisia inventaariojärjestelmiä on parannettava siten, että niihin voidaan viedä muista raportointivälineistä (esim. päästökauppajärjestelmä, E-PRTR, NEC) peräisin olevia tietoja, ja siten, että myös inventaariotiedot ovat käytettävissä muiden raportointivälineiden puitteissa suoritettavaan raportointiin. (Kansallisen järjestelmän muutos)

Vaihtoehto 4: Vahvistetaan velvoite käyttää suoraan muiden raportointivälineiden kautta ilmoitettuja tietoja yhdenmukaistamalla epäpuhtauksia koskevat tiedot käytettyjen tai määriteltyjen jaottelujen, sisältöjen, menettelyjen, työkalujen ja formaattien osalta. (Tämä vaihtoehto hylättiin varhaisessa vaiheessa.)

|| Ympäristö­vaikutukset || Yksin­kertaista­minen || Vaatimusten noudatta­minen || Hallinnollinen rasitus

Vaihtoehto 1: Politiikka ei muutu || - || - - || = || Mahdolliset kustannukset, jos ilmastosopimukseen liittyvässä tarkistuksessa ilmenee, ettei laadunvarmistusta tai ‑ohjausta ole tehty

Vaihtoehto 2: Yhtenäisyysraportti || + + || ++ || HL || 525 000 € (ei sisällä yksinkertaistuksella saavutettavaa hyötyä)

Vaihtoehto 3: Kansallisen järjestelmän muutos || + + + || +++ || HL || 380 000 €

          4.9 Tehostettu raportointi, jossa otetaan huomioon täytäntöönpanosta aiemmin saadut kokemukset

Vaihtoehto 1: Säilytetään nykyiset raportointiohjeet seurantajärjestelmäpäätöksessä ja täytäntöönpanosäännöksissä ja menetelmien osalta käytetään YK:n ilmastosopimukseen sisältyviä ohjeita. Noudatetaan ilmastosopimuksen puitteissa raportointiohjeisiin tehtäviä muutoksia. (Politiikka ei muutu)

Vaihtoehto 2: Edellytetään vuosittaista raportointia ja tarkennetaan edelleen raportoitavien tietojen lajia ja/tai käytettäviä formaatteja. (Yksinkertaiset formaatit)

Vaihtoehto 3: Tarkennetaan lisää ohjeita, jotka koskevat politiikkojen ja toimenpiteiden arviointiin käytettäviä menetelmiä ja kasvihuonekaasupäästöjä koskevien ennusteiden laadintaa. (Yhdenmukaiset menetelmät)

Vaihtoehto 4: Edellytetään kansallisen järjestelmän perustamista ennusteista, politiikoista ja toimenpiteistä raportoimista varten[9] (noudattaen vastaavia periaatteita kuin kasvihuonekaasuinventaariossa). (Kansallisen järjestelmän perustaminen)

|| Ympäristö­vaikutukset || Vaatimusten noudattaminen || Yksin­kertaista­minen || Hallinnollinen rasitus

Vaihtoehto 1: Politiikka ei muutu || = || = ||  - - - ||

Vaihtoehto 2: Yksinkertaiset formaatit || ++ || HL || + + || 980 000- 1,3 milj. €

Vaihtoehto 3: Yhdenmukaiset menetelmät || +++ || LL || - || Suurempi kuin vaihtoehdossa 2

Vaihtoehto 4: Kansallisen järjestelmän perustaminen || +++ || ML || + + + || 290 000 €

5. Vaihtoehtojen vertailu

Seurantajärjestelmäpäätöksen pääasiallisena tavoitteena on tukea EU:ta ja sen jäsenvaltioita täyttämään sitoumuksensa ja saavuttamaan tavoitteensa EU:n tasolla ja kansainvälisesti sekä helpottaa tulevaa politiikan laadintaa varmistamalla läpinäkyvä, tarkka, yhtenäinen, vertailukelpoinen ja kattava raportointi. Parhaaksi katsottu skenaario takaa, että edellä mainitut tavoitteet saavutetaan tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla. Tähän skenaarioon liittyvä hallinnollinen rasitus on EU-27:n osalta 4–5 miljoonaa euroa.

Koska tulevaan ilmastojärjestelmään liittyy epävarmuutta, valittuun skenaarioon sisältyy jäsenvaltioiden toimittamien kasvihuonekaasutietojen tarkistusprosessin perustaminen EU:n tasolla, jotta voidaan taata, että taakanjakopäätöksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kattavalla, läpinäkyvällä ja uskottavalla tavalla ja oikeaan aikaan kuten ilmasto- ja energiapaketissa edellytetään. Kun tarkastellaan päästöraportointia kansainvälisen meriliikenteen sekä maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF-sektori) osalta eli aloilla, joilla parhaillaan käydään politiikasta keskusteluja sekä EU:n sisällä että kansainvälisesti, on varovaisen lähestymistavan jälkeen tarkoitus varmistaa, että seurantajärjestelmäpäätös tarjoaa riittävän kehyksen yksinkertaisten raportointivaatimusten vahvistamiselle myöhemmässä vaiheessa, kun politiikan suhteen on saavutettu konkreettisia tuloksia (joko EU:n sisällä tai kansainvälisesti). Tällä tavoin varmistetaan yhtenäisyys tulevan politiikkakehyksen kanssa ja vältetään päällekkäisyydet ja samalla varmistetaan, että EU kykenee täyttämään yksityiskohtaiset vaatimukset mahdollisimman tehokkaasti. Myös ilmailun aiheuttamien muiden kuin hiilidioksidiin liittyvien vaikutusten osalta varmistetaan yhtenäisyys EU:n nykyisen politiikan kanssa – kyseinen politiikka edellyttää toimia ilmailun vaikutusten huomion ottamiseksi. Ilmailun muita kuin hiilidioksidiin liittyviä vaikutuksia koskevaan asetusluonnokseen sisältyvä ehdotus, jonka mukaan komission edellytetään arvioivan joka toinen vuosi kyseisiä vaikutuksia uusimpien käytettävissä olevien päästötietojen ja tieteellisten saavutusten pohjalta, on erilainen kuin vaikutusten arvioinnissa tarkastellut ehdotukset ja siinä otetaan huomioon komission muilta yksiköiltä sisäisen lausuntokierroksen aikana saatu hyödyllinen palaute. Kyseinen uusi ehdotus sisällytettiin asetusluonnokseen, koska katsottiin, että se takaa yhtenäisyyden unionin nykyisen politiikan kanssa ja että sillä saavutetaan vastaavat hyödyt merkittävästi pienemmällä hallinnollisella rasituksella. Taloudellisen ja teknologisen tuen osalta myös valittu vaihtoehto eli yhteisiin menetelmiin perustuva tehostettu raportointi vastaa EU:n velvoitetta antaa läpinäkyvät ja kattavat tiedot kehitysmaille antamastaan taloudellisesta ja teknologisesta tuesta, ja siitä aiheutuva rasitus on vähäinen. Vuosittainen raportointi ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toteutettavista toimista auttaa osaltaan määrittelemään koko EU:n kattavaa sopeutumisstrategiaa ja tukee myös EU:n tietokeskusta (Clearinghouse Mechanism). Vaihtoehto on lupaava, sillä hallinnollinen rasitus olisi pieni ja EU pystyisi paremmin hoitamaan kansainväliset raportointivelvoitteensa. Lisäksi valitussa vaihtoehdossa parannettaisiin jäsenvaltioiden nykyisiä kansallisia järjestelmiä siten, että ne vastaisivat myös kehitysarvioita, politiikkoja ja toimenpiteitä koskevasta raportoinnista sekä yhdenmukaisuudesta ilman epäpuhtauksiin liittyvien muiden oikeudellisten välineiden kanssa. Tämä on toimiva ratkaisu, sillä syntyvästä rasituksesta huolimatta pitkällä aikavälillä vaatimusten noudattaminen paranisi, menettelyt yksinkertaistuisivat ja lopulta myös kustannukset alenisivat. Valittuun skenaarioon sisältyvät myös parhaimmat laadunvarmistus- ja määräykset sekä uudet yksinkertaiset raportointiformaatit ja ohjeet toimitettavien tietojen laadun ja kattavuuden parantamiseksi ja nykyisten raportointivaatimusten yksinkertaistamiseksi hallinnollista rasitusta tarpeettomasti lisäämättä.

6. Seuranta ja arviointi

Koska kaikki politiikkavaihtoehdot liittyvät seuranta- ja raportointivaatimuksiin, tuloksena olevien raporttien kattavuus ja läpinäkyvyys sekä se, miten ne vastaavat EU:n sisäisiä ja kansainvälisiä vaatimuksia, ratkaisee, saavutetaanko tarkistetulla seurantajärjestelmäpäätöksellä asetetut tavoitteet.

Seurantajärjestelmäpäätöksen vaikuttavuutta on tarkoitus seurata ja arvioida tietyillä indikaattoreilla, jotka vastaavat tässä vaikutusten arvioinnissa asetettuja yleisiä, erityisiä ja toiminnallisia tavoitteita. Indikaattorit kuvaavat muun muassa sitä, miten laajasti tuloksena olevat raportit ja tiedot vastaavat annettuja suuntaviivoja tai ohjeita ja miten oikea-aikaisia ja kattavia ne ovat, sekä todettuja tapauksia, joissa vaatimuksia ei ole noudatettu.

Seurantajärjestelmäpäätöksen nojalla laadittuja raportteja arvioidaan edelleen EU:n tasolla ja/tai kansainvälisesti vuosittain, joka toinen vuosi tai joka neljäs vuosi.

Seurantaan ja arviointiin ovat EU:n tasolla perinteisesti osallistuneet ilmastotoimien pääosaston lisäksi Euroopan ympäristövirasto, yhteinen tutkimuskeskus ja Eurostat. Nämä toimijat ovat mukana jatkossakin.

Sekä EU:n tasolla että kansainvälisesti suoritettujen arviointien tuloksia käytetään edelleen vaatimusten noudattamisen tarkastamisen lisäksi parannustoimien kohdentamiseen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja valmiuksien kehittämistoimiin EU:ssa ja jäsenvaltioissa.

[1] EUVL L 49, 19.2.2004, s. 1.

[2] Komission päätös 2005/166/EY, tehty 10 päivänä helmikuuta 2005, järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 280/2004/EY täytäntöönpanosäännöistä (EUVL L 55, 1.3.2005, s. 57).

[3] Vaikutusten arviointi sisältyy komission valmisteluasiakirjaan vaikutusten arvioinnin asiakirjasta, joka liittyy ”toimenpidepakettiin ilmastonmuutosta ja uusiutuvia energianlähteitä koskevien Euroopan unionin tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä”, SEC(2008) 85/3 ja sen liite SEC(2008) 85 vol II.

[4] Arvostelu: + tai – tarkoittaa edullista tai epäedullista vaikutusta, = tarkoittaa, ettei vaikutusta ole, +/- vähäinen vaikutus, ++/-- keskisuuri vaikutus, +++/--- suuri vaikutus.

[5] Vaikka päästökauppadirektiivin 3 d artiklan 4 kohdassa ei säädetä erikseen, että päätöksen N:o 280/2004/EY mukaisesti toimitettavia raportteja käytetään ilmailualan päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen ilmoittamiseen, kyseiset tulot olisi kuitenkin yhtenäisyyden vuoksi ilmoitettava.

[6]    Osatekijät perustuvat Kioton pöytäkirjan puitteissa laadittuun päätösluonnokseen.

[7]     ”Uudelleenkostutuksella ja kuivatuksella” tarkoitetaan vähintään yhden hehtaarin suuruisen orgaanista ainesta sisältävän maa-alan uudelleenkostutus- ja kuivatustoimenpiteitä. Mukaan luetaan kaikki maa-alat, jotka on kuivatettu ja/tai uudelleenkostutettu vuoden 1990 jälkeen ja joita ei oteta huomioon minkään muun tässä liitteessä määritellyn toiminnan yhteydessä, jos kuivatus on ihmisen suoraan aiheuttamaa pohjaveden pinnan alenemista maassa ja uudelleenkostutus ihmisen suoraan aiheuttamaa kuivatetun maan palauttamista osittain tai kokonaan ennalleen.

[8]     Tapahtumat, jotka eivät ole asianomaisen maan hallittavissa ja joihin se ei ole vaikuttanut merkittävässä määrin. On osoitettava, ettei force majeure ‑tapahtuman kohteena olleen alan maankäytössä ole tapahtunut muutosta, etteivät tapahtumat ole olleet kyseisen sopimuspuolen hallittavissa, että force majeure ‑tapahtumien kohteena olleiden maa-alojen kunnostamiseksi on toteutettu toimenpiteitä ja että myös pystyyn kuolleiden puiden hakkuuseen liittyvät päästöt on otettu huomioon.

[9] Kansallisen järjestelmän tavoitteena on Kioton pöytäkirjan mukaisesti taata vuosittaisen kasvihuonekaasuinventaarion toteutus inventaarioille asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti sekä raportointi Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutoksen puitesopimuksen (UNFCCC) sihteeristölle ja Euroopan unionin sihteeristölle. Kansallinen järjestelmä tuottaa päästötietoja ja taustatietoja inventaariota varten. Se myös arkistoi päästölaskelmissa käytetyt tiedot, julkaisee tulokset, osallistuu inventaariotutkintoihin ja vastaa inventaarion laadunhallinnasta.