This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52011PC0873
Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL Establishing the European Border Surveillance System (EUROSUR)
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan rajavartiointijärjestelmän (Eurosur) perustamisesta
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan rajavartiointijärjestelmän (Eurosur) perustamisesta
/* KOM/2011/0873 lopullinen - 2011/0427 (COD) */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan rajavartiointijärjestelmän (Eurosur) perustamisesta /* KOM/2011/0873 lopullinen - 2011/0427 (COD) */
PERUSTELUT
1.
EHDOTUKSEN TAUSTA
1.1.
Johdanto
Tällä ehdotuksella vahvistetaan oikeudellinen
kehys, joka tarvitaan, jotta voidaan vastata Eurooppa-neuvoston 23. ja 24.
kesäkuuta 2011 esittämään pyyntöön kehittää ensi tilassa Euroopan
rajavartiointijärjestelmää (Eurosur) siten, että se voitaisiin ottaa käyttöön
vuoteen 2013 mennessä. Sen avulla jäsenvaltioiden rajavartioinnista vastaavat
viranomaiset ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta
ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto[1]
(Frontex), jäljempänä ’virasto’, voivat jakaa operatiivisia tietoja ja parantaa
yhteistyötään. Eurosurin avulla on tarkoitus vahvistaa
Schengen-alueen ulkorajojen valvontaa. Sen myötä luodaan rajavartioinnista
vastaaville jäsenvaltioiden viranomaisille mekanismi, jolla ne voivat jakaa
operatiivista tietoa ja tehdä yhteistyötä keskenään ja viraston kanssa.
Tarkoituksena on vähentää merellä menetettyjen ihmishenkien ja EU:hun
huomaamatta ja laittomasti tulevien maahanmuuttajien määrää sekä lisätä
sisäistä turvallisuutta ehkäisemällä valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta,
kuten ihmiskauppaa ja huumeiden salakuljetusta. Parhaillaan toteutetaan Eurosurin testaamiseen
ja asteittaiseen käyttöönottoon liittyviä töitä, joiden perustana on komission
tiedonannossa vuonna 2008 esitetty etenemissuunnitelma[2].
1.2.
Oikeusperusta
Tämä
lainsäädäntöehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen
(SEUT) 77 artiklan 2 kohdan d alakohtaan, jonka mukaan Euroopan parlamentti ja
neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen kaikista
tarvittavista toimenpiteistä, joilla otetaan vaiheittain käyttöön yhdennetty
ulkorajojen valvontajärjestelmä[3]. Eurosurin perustaminen on osa toimia, joilla
vahvistetaan jäsenvaltioiden ulkorajojen turvallisuutta. Se on siis uusi
ohjauskeino, jolla sujuvoitetaan yhteistyötä ja jonka avulla jäsenvaltiot
voivat systemaattisesti vaihtaa rajavartiointia koskevia tietoja keskenään ja
viraston kanssa. Tällaista mahdollisuutta ei ole tähän mennessä EU:n tasolla
ollut. Eurosuria koskevalla säädöksellä kehitetään
Schengenin säännöstöä, johon Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät
osallistu, mutta jota sen sijaan sovelletaan neljään assosioituneeseen maahan
(Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein). Schengen-maat ovat sitoutuneet
pitämään yllä ulkorajojen valvonnan yhteisiä standardeja.
1.3.
Lainsäädäntöehdotuksen tavoitteet ja sisältö
Lainsäädäntöehdotuksen tarkoituksena on
parantaa jäsenvaltioiden ja viraston tilannetietoisuutta ja reaktiokykyä niiden
estäessä laitonta muuttoliikettä ja maa- ja meriulkorajat ylittävää
rikollisuutta (1 artikla). Tavoitteeseen päästään vahvistamalla yhteiset
puitteet (4 artikla) ja määrittelemällä Eurosurin perustan muodostavien,
jäsenvaltioissa toimivien rajavartioinnin kansallisten koordinointikeskusten (5
artikla) ja viraston (6 artikla) vastuu ja toimivalta. Koordinaatiokeskuksissa
vastataan tuloksellisesta ja tehokkaasta resurssi- ja henkilöstöhallinnosta
kansallisella tasolla. Ne ja virasto viestivät toisilleen Eurosur-verkon kautta
(7 artikla); verkon ansiosta voidaan vaihtaa niin arkaluonteisia mutta
turvallisuusluokittelemattomia tietoja kuin salaisiksi luokiteltujakin tietoja.
Kansallisten koordinointikeskusten ja viraston
yhteistyötä ja tiedonvaihtoa toteutetaan tilannekuvin (8 artikla), jotka
laaditaan kansallisella (9 artikla) ja EU:n (10 artikla) tasolla sekä rajan
läheisen alueen tasolla (11 artikla). Nämä kolme tilannekuvaa, joista kahta
viimeksi mainittua hallinnoi virasto, ovat rakenteeltaan samanlaisia, jotta
tiedonkulku niiden välillä olisi helpompaa. Tilannekuvat eivät yleensä sisällä
henkilötietoja, vaan niiden kautta vaihdetaan tietoja erityistapahtumista ja
muista kuin henkilökohteista, esimerkiksi alusten havaitsemisesta ja
jäljittämisestä. Poikkeuksellisissa tapauksissa henkilötiedot voivat kuulua jäsenvaltioiden
viraston kanssa jakamiin tietoihin, mikäli 26. lokakuuta 2004 annetun asetuksen
(EY) N:o 2007/2004 edellytyksiä noudatetaan[4] Jos henkilötiedot kuuluvat kansallisiin
tilannekuviin vierekkäisillä ulkorajaosuuksilla, niitä voidaan vaihtaa ainoastaan
naapurijäsenvaltion kanssa EU:n horisontaalisen tietosuojaa koskevan
oikeudellisen kehyksen edellytysten mukaisesti. Lisäksi virasto toteuttaa valvontavälineiden
yhteiseen käyttöön liittyvän palvelun (12 artikla), sillä tällainen palvelu
voidaan tarjota kustannustehokkaammin Euroopan tasolla. Se voidaan toteuttaa
soveltuvien Euroopan avaruusohjelmien, esimerkiksi ympäristön ja turvallisuuden
maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän GMES:n, tuella. Eurosurin suhteen on valittu lähestymistapa,
jonka mukaan pyritään mahdollisimman pitkälti käyttämään hyväksi muiden EU:n
virastojen saatavilla olevia tietoja, valmiuksia ja järjestelmiä. Tästä syystä
virasto tarjoaa tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin satelliittikeskuksen,
Euroopan kalastuksenvalvontaviraston ja Euroopan meriturvallisuusviraston
kanssa valvontavälineiden yhteiseen käyttöön liittyviä palveluja sekä Europolin
kanssa rajat ylittävää rikollisuutta koskevien tietojen vaihtoon liittyviä
palveluja. Komissio aikoo tehdä vuonna 2013 asianmukaisen
ehdotuksen direktiivin 2002/59/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse
meriliikennettä koskevien tietojen toimittamisesta SafeSeaNet-järjestelmän
kautta. Tarkoituksena on, että SafeSeaNet-järjestelmässä olevat asiaankuuluvat
tiedot annetaan käyttöön myös muihin kuin meriturvallisuuteen, merenkulun
turvatoimiin ja meriympäristön suojeluun liittyviin tarkoituksiin, jolloin ne
olisivat osa Eurosurin puitteissa käytettyjä valvontavälineitä. Pelkkä parempi tietoisuus ulkorajojen
tapahtumista ei riitä, jos jäsenvaltioilla ei ole parempia valmiuksia reagoida
haasteisiin omilla ulkorajoillaan. Tämän vuoksi jäsenvaltiot jakavat ulkorajat
osuuksiin (13 artikla), joiden vaikutustasot määritellään riskianalyysin ja
erityistapahtumien määrän mukaan (14 artikla). Rajavartioinnin kansalliset
koordinointikeskukset ja virasto toteuttavat vastatoimia kunkin ulkorajaosuuden
vaikutustason perusteella vaikutuksia vähentääkseen. Yhteistyö naapurissa sijaitsevien kolmansien
maiden kanssa on keskeisen tärkeää Eurosurin menestymiselle. Tämän vuoksi
jäsenvaltioiden ja naapurimaiden välillä jo olevat tai suunnitellut alueelliset
verkostot yhdistetään Eurosuriin kansallisten koordinointikeskusten kautta
(vrt. 9 artiklan 2 kohdan h alakohta ja 18 artikla). Jäsenvaltiot ja virasto
ovat jo toteuttamassa Eurosurin eri osia kansallisella ja Euroopan tasolla,
joten Eurosur lienee toiminnassa vuoden 2013 jälkipuoliskolla (21 artikla).
Euroopan komissio yhteisen tutkimuskeskuksen pitäisi tarjota virastolle
teknistä tukea Eurosurin teknisessä kehittämisessä. Eurosuria ei ole tarkoitettu järjestelmäksi,
johon kerätään tai tallennetaan henkilötietoja tai jonka kautta niitä
vaihdetaan valtioiden välillä. Tämän vuoksi se ei kuulu tiedonhallinnasta
vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella vuonna 2010 annetun komission
tiedonannon[5]
piiriin. Eurosurin kehittämistä on kuitenkin analysoitu tiedonannossa
vahvistettujen periaatteiden perusteella, kuten tämän asiakirjan liitteenä
olevassa vaikutustenarvioinnissa esitetään. Tämä koskee erityisesti välttämättömyyden
periaatetta: mahdollisuus käyttää Eurosuria henkilötietojen vaihtoon on pidetty
mahdollisimman vähäisenä. Kustannustehokkuuden periaatetta on noudatettu siten,
että on valittu asteittainen lähestymistapa, johon liittyvät tekniset ratkaisut
ovat vähiten monimutkaisia. Toimintalinjoja on laadittu alhaalta ylöspäin ja
komissio on tehnyt vuodesta 2008 tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden
asiantuntijoiden kanssa arvioidakseen eri teknisiä ratkaisuja ja vahvistaakseen
tehtyjen tutkimusten tuloksia ja suosituksia yhdessä näiden kanssa. Ehdotusta on tarkasteltu perusteellisesti,
jotta voitaisiin olla varmoja, että säännökset noudattavat täysin
perusoikeuksia, joita ovat erityisesti ihmisarvon kunnioittaminen, kidutuksen
sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen tai kohtelun kielto, oikeus
vapauteen ja turvallisuuteen, oikeus henkilötietojen suojaan,
palauttamiskielto, syrjimättömyys ja lapsen oikeudet. Erityistä huomiota
kiinnitettiin EU:n perusoikeuskirjan 4 artiklaan ja 19 artiklan 2 kohtaan, joiden
mukaan ketään ei saa siirtää sellaiseen maahan, jossa häntä vakavasti uhkaa
kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus
tai kohtelu. Tämän asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa kielletään nimenomaisesti
tietojen vaihto sellaisen kolmannen maan kanssa, joka voisi käyttää näitä
tietoja tunnistamaan henkilöitä tai henkilöryhmiä, joita vakavasti uhkaa
kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu tai muu
perusoikeuksien loukkaus. Lisäksi perusoikeuskirjan 24 artikla oli
otettava huomioon, sillä monet laittomat muuttajat ja ihmiskaupan uhrit ovat
lapsia. Asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa säädetään nimenomaisesti, että
jäsenvaltioiden ja viraston on annettava etusija lasten, ihmiskaupan uhrien,
välitöntä lääkintäapua tarvitsevien, kansainvälistä suojelua tarvitsevien,
merihädässä olevien sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien
henkilöiden erityistarpeille. Perusoikeuskirjan 8 artikla, joka koskee
henkilötietojen suojaa, on myös erityisen tärkeä. Tiedonvaihtoon saattaa
sisältyä henkilötietoja, jolloin sovelletaan tietosuojaa koskevia sääntöjä,
joita on noudatettava täysimääräisesti. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tämän ehdotuksen liitteenä olevassa komission
valmisteluasiakirjassa arvioidaan ehdotuksen vaikutukset. Siinä esitetään
yhteenveto vuosina 2008–2011 toteutetuista kuulemisista sekä yksityiskohtainen
selvitys Eurosurin puitteista ja sen perustamiseen liittyvistä erilaisista
toimintavaihtoehdoista ja kustannuksista. 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET
NÄKÖKOHDAT Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan d alakohta. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Eurosurin eri osien täytäntöönpanosta
vastaavat pääasiassa virasto ja jäsenvaltiot (yhteinen hallinnointi) vuonna
2008 laaditun Eurosuria koskevan etenemissuunnitelman pohjalta (KOM(2008) 68
lopullinen). Jäsenvaltiot saavat tukea kansallisten
koordinointikeskusten perustamiseen ulkorajarahastolta vuosina 2012–2013 sekä
ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä osana suunniteltua sisäisen
turvallisuuden rahastoa vuosina 2014–2020. Toisaalta virasto käyttää omaa talousarviotaan
viestintäverkon ja muiden Eurosurin horisontaalisten osien luomiseen,
esimerkiksi Euroopan tilannekuvan ja rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan
luomiseen. Tarvittaessa täydentävää tukea saadaan sisäisen turvallisuuden
rahastosta (suora tai välillinen keskitetty varainhoito). Seitsemännestä tutkimuksen ja teknologian
kehittämisen puiteohjelmasta saadaan rahoitusta, jolla tuetaan
valvontavälineiden yhteiseen käyttöön liittyvän palvelun aloittamista vuosina
2012–2013. Toimenpiteitä naapurissa sijaitsevissa
kolmansissa maissa tuetaan vuosina 2012–2013 turvapaikka-asioita ja
muuttoliikettä koskevasta aihekohtaisesta ohjelmasta osana kehitysyhteistyön
rahoitusvälinettä. 2011/0427 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan rajavartiointijärjestelmän (Eurosur)
perustamisesta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan d alakohdan, ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys
lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu
kansallisille parlamenteille, noudattavat tavallista
lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan
rajavartiointijärjestelmää, jäljempänä ’Eurosur’, tarvitaan vahvistamaan
tiedonvaihtoa ja operatiivista yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten sekä
näiden ja 26 päivänä lokakuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o
2007/2004[6]
perustetun Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta
ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex), jäljempänä ’virasto’,
välillä. Eurosurin olisi tarjottava näille viranomaisille ja virastolle
infrastruktuuri ja välineet, joita tarvitaan tilannetietoisuuden ja
reaktiokyvyn parantamiseksi, kun pyritään havaitsemaan ja estämään laitonta
muuttoliikettä ja rajat ylittävää rikollisuutta sekä suojaamaan ja pelastamaan
maahantulijoiden henkiä unionin jäsenvaltioiden ulkorajoilla. (2) Jäsenvaltioiden olisi
perustettava rajavartioinnin kansalliset koordinointikeskukset, jotta niiden ja
viraston välinen yhteistyö ja tiedonvaihto tehostuisi. Eurosurin moitteettoman
toiminnan kannalta on keskeisen tärkeää, että kaikki jäsenvaltioiden
viranomaiset, jotka vastaavat kansallisen lainsäädännön nojalla ulkorajojen
vartioinnista, toimivat yhteistyössä kansallisten koordinointikeskusten kanssa. (3) Tämä asetus ei saisi estää
jäsenvaltioita antamasta kansallisille koordinointikeskuksille vastuuta myös
ilmarajojen vartiointia koskevan tiedonvaihdon ja yhteistyön koordinoinnista ja
rajanylityspaikoilla tehtävistä tarkastuksista. (4) Tämä asetus on osa EU:n ulkorajojen
yhdennettyä rajaturvallisuusmallia ja Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden
strategiaa. Eurosurilla kehitetään myös osaltaan EU:n merialueen vartiointia
koskevaa yhteistä tiedonvaihtoympäristöä, sillä se tarjoaa laajemmat puitteet
meritilannetietoisuudelle eri alojen julkisten viranomaisten tiedonvaihdon
kautta EU:ssa. (5) Asetuksen (EY) N:o 2007/2004
2 artiklan 1 kohdan i alakohdan mukaan viraston olisi annettava tarvittava tuki
Eurosurin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi ja tarvittaessa yhteisen
tiedonvaihtoympäristön, myös järjestelmien yhteentoimivuuden, kehittämiseksi. (6) Tässä asetuksessa
kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin
perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, joita ovat muun muassa ihmisarvon
kunnioittaminen, kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen
ja kohtelun kielto, oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, oikeus henkilötietojen
suojaamiseen, palauttamiskiellon periaate, syrjimättömyys ja lapsen oikeudet.
Jäsenvaltioiden olisi sovellettava tätä asetusta kyseisten oikeuksien ja
periaatteiden mukaisesti. (7) Eurosurin viestintäverkon
kautta toteutettavan henkilötietojen vaihdon olisi perustuttava voimassa
oleviin kansallisiin ja EU:n säännöksiin ja noudatettava niihin sisältyviä
erityisiä tietosuojavaatimuksia. Yksilöiden suojelusta henkilötietojen
käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta
1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY[7],
yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa
henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18
päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta
(EY) N:o 45/2001[8]
ja poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön osalta rikosasioissa
tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien
henkilötietojen suojaamisesta 27 päivänä marraskuuta 2008 tehtyä neuvoston
puitepäätöstä 2008/977/YOS[9]
sovelletaan tapauksissa, joissa kohdennetummat välineet, kuten asetus (EY) N:o
2007/2004, eivät takaa täydellistä tietosuojaa. (8) Koska jäsenvaltiot eivät voi
yksin riittävällä tavalla saavuttaa Eurosurin perustamista koskevaa tavoitetta,
vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin
unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn
sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.
Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on
tarpeen sen tavoitteen saavuttamiseksi. (9) Jotta Eurosur voitaisiin
ottaa maantieteellisesti asteittain käyttöön, velvoitetta nimetä ja hallinnoida
kansallisia koordinointikeskuksia olisi sovellettava kolmessa toisiaan
seuraavassa vaiheessa: ensin jäsenvaltioissa, jotka sijaitsevat eteläisillä
meriulkorajoilla ja itäisillä maaulkorajoilla, toisessa vaiheessa muissa
jäsenvaltioissa, joilla on maa- tai meriulkorajoja, ja kolmannessa vaiheessa
lopuissa jäsenvaltioissa. (10) Euroopan unionista tehtyyn
sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn,
Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei
osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sen vuoksi sido Tanskaa eikä
sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin
säännöstöä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V
osaston määräysten nojalla, Tanskan on päätettävä edellä mainitun pöytäkirjan 4
artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen antamisesta,
saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään. (11) Tällä asetuksella kehitetään
sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei
osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan
pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29
päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY[10]
mukaisesti. Sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen
antamiseen eikä asetus sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta
siihen. (12) Tällä asetuksella kehitetään
sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu
Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin
28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY[11]
mukaisesti. Sen vuoksi Irlanti ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä
asetus sido Irlantia eikä sitä sovelleta siihen. (13) Islannin ja Norjan osalta
tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita
tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan
kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin
säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä
sopimuksessa[12].
(14) Sveitsin osalta tällä
asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita
tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä
allekirjoitetussa sopimuksessa[13]
Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon,
soveltamiseen ja kehittämiseen. (15) Liechtensteinin osalta tällä
asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita
tarkoitetaan Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin,
Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee
Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon,
soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin
valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehdyssä pöytäkirjassa[14]. (16) Tämän asetuksen täytäntöönpano
ei vaikuta unionin ja jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon, eikä se
vaikuta niihin jäsenvaltioiden velvoitteisiin, jotka johtuvat Yhdistyneiden
Kansakuntien merioikeusyleissopimuksesta, ihmishengen turvallisuutta merellä koskevasta
kansainvälisestä yleissopimuksesta, kansainvälisestä etsintä- ja
pelastuspalveluja merellä koskevasta yleissopimuksesta, kansainvälisen
järjestäytyneen rikollisuuden vastaisesta Yhdistyneiden Kansakuntien
yleissopimuksesta ja sen maitse, meritse ja ilmateitse tapahtuvaa
maahanmuuttajien salakuljetusta koskevasta lisäpöytäkirjasta, pakolaisten
oikeusasemaa koskevasta yleissopimuksesta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien
suojaamista koskevasta yleissopimuksesta sekä muista kansainvälisistä
sopimuksista. (17) Tämän asetuksen täytäntöönpano
ei vaikuta viraston koordinoiman operatiivisen yhteistyön puitteissa
suoritettavan meriulkorajojen vartioinnin sääntöihin, jotka on vahvistettu 26
päivänä heinäkuuta 2010 annetussa neuvoston päätöksessä 2010/252/EU[15], OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: I OSASTO YLEISET
MÄÄRÄYKSET 1 artikla Aihe Tässä asetuksessa vahvistetaan yhteiset
puitteet, jäljempänä ’Euroopan rajavartiointijärjestelmä’ tai ’Eurosur’,
jäsenvaltioiden viranomaisten ja viraston väliselle tiedonvaihdolle ja
operatiiviselle yhteistyölle, jotta tilannetietoisuutta ja reaktiokykyä
Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajoilla voidaan parantaa. 2 artikla Soveltamisala 1. Tätä asetusta sovelletaan
jäsenvaltioiden meri- ja maaulkorajojen vartiointiin, johon kuuluu laittomien
rajanylitysten seuranta-, havaitsemis-, tunnistamis-, jäljittämis-, estämis- ja
pysäyttämistoimenpiteitä. 2. Tätä asetusta ei sovelleta
pysäyttämisen jälkeen toteutettuihin operatiivisiin, menettelyllisiin ja
oikeudellisiin toimenpiteisiin. 3. Jäsenvaltioiden ja viraston
on tätä asetusta soveltaessaan noudatettava perusoikeuksia, myös
tietosuojavaatimuksia. Niiden on annettava etusija lasten, ihmiskaupan uhrien,
välitöntä lääkintäapua tarvitsevien, kansainvälistä suojelua tarvitsevien, merihädässä
olevien sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden
erityistarpeille. 3 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan a) ”tilannetietoisuudella” kykyä
seurata, havaita, tunnistaa, jäljittää ja ymmärtää rajat ylittävää toimintaa,
jotta valvontatoimenpiteille voidaan määrittää perusteet uusien tietojen ja jo
saadun tietämyksen yhdistämisen pohjalta; b) ”reaktiokyvyllä” kykyä
toteuttaa toimia laittomien rajanylitysten torjumiseksi, mukaan lukien keinot
ja määräajat, joiden avulla epätavanomaisiin olosuhteisiin kyetään reagoimaan
riittävän hyvin; c) ”tilannekuvalla” graafista
käyttöliittymää, jossa esitetään eri viranomaisilta, valvontalaitteista ja
-järjestelmistä sekä muista lähteistä saadut reaaliaikaiset tiedot ja tiedustelutiedot,
jotka jaetaan viestintä- ja tiedotuskanavia pitkin muille viranomaisille
tilannetietoisuuden saavuttamiseksi ja reaktiokyvyn tukemiseksi ulkorajoilla ja
rajan läheisellä alueella; d) ”rajat ylittävällä
rikollisuudella” vakavaa tai järjestäytynyttä rikollisuutta jäsenvaltioiden
ulkorajoilla, kuten ihmiskauppaa, huumausaineiden salakuljetusta tai muuta
laitonta toimintaa; e) ”ulkorajaosuudella”
jäsenvaltion maa- tai meriulkorajaa kokoisuudessaan tai osittain sellaisena
kuin se on määritelty kansallisessa lainsäädännössä tai sellaisena kuin
kansallinen koordinointikeskus tai muu vastuussa oleva kansallinen viranomainen
on sen vahvistanut; f) ”rajan läheisellä alueella”
jäsenvaltion ulkorajan ulkopuolella sijaitsevaa maantieteellistä aluetta, joka
ei kuulu minkään kansallisen rajavartiointijärjestelmän piiriin. II OSASTO PUITTEET I
LUKU Osat 4 artikla Eurosur-puitteet 1. Jäsenvaltioiden ja viraston
on käytettävä tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön rajavartioinnin alalla
Eurosur-puitteita, joihin kuuluvat seuraavat osat: a) rajavartioinnin kansalliset
koordinointikeskukset; b) kansalliset tilannekuvat; c) viestintäverkko; d) Euroopan tilannekuva; e) rajan läheisen alueen yhteinen
tiedustelutilannekuva; f) valvontavälineiden yhteinen
käyttö. 2. Kansallisten koordinointikeskusten
on toimitettava virastolle viestintäverkon kautta kansallisista
tilannekuvistaan kaikki tiedot, joita tarvitaan Euroopan tilannekuvan ja rajan
läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan luomiseen ja ylläpitoon. 3. Virasto antaa kansallisille
koordinointikeskuksille viestintäverkon kautta rajattoman pääsyn tarkastelemaan
Euroopan tilannekuvaa ja rajan läheisen alueen yhteistä tiedustelutilannekuvaa. 4. Edellä 1 kohdassa luetellut
osat luodaan ja niitä pidetään yllä liitteessä esitettyjen periaatteiden
mukaisesti. 5 artikla Kansallinen
koordinointikeskus 1. Kunkin jäsenvaltion, jolla on
maa- ja meriulkorajoja, on nimettävä rajavartioinnin kansallinen
koordinointikeskus sekä hallinnoitava sitä ja pidettävä sitä yllä;
koordinointikeskus koordinoi ja vaihtaa tietoa kaikkien niiden viranomaisten
kanssa, joilla on vastuu ulkorajojen vartioinnista kansallisesti, sekä muiden
kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa. Jäsenvaltion on
ilmoitettava keskuksen perustamisesta komissiolle, joka puolestaan toimittaa
tiedon muille jäsenvaltioille ja virastolle. 2. Kansalliset
koordinointikeskukset ovat yhteyspiste tiedonvaihdolle ja yhteistyölle muiden
kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa tämän kuitenkaan
rajoittamatta 16 artiklan soveltamista. 3. Kansallisen
koordinointikeskuksen on a) huolehdittava
oikea-aikaisesta tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä kaikkien niiden kansallisten
viranomaisten välillä, jotka ovat vastuussa ulkorajojen vartioinnista, ja
kansallisella tasolla asianomaisten lainvalvontaviranomaisten kanssa sekä
muiden kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa; b) osallistuttava resurssien ja
henkilöstön tehokkaaseen ja tulokselliseen hallintaan; c) luotava kansallinen
tilannekuva 9 artiklan mukaisesti ja pidettävä sitä yllä; d) tuettava kaikkien
kansallisten rajavartiointitoimien suunnittelua ja toteuttamista; e) hallinnoitava kansallista
rajavartiointijärjestelmää, tarvittaessa kansallisen lainsäädännön mukaisesti; f) mitattava säännöllisesti
kansallisten rajavartiointitoimien vaikutukset; g) koordinoitava operatiivisia
toimia muiden jäsenvaltioiden kanssa tämän kuitenkaan vaikuttamatta viraston
toimivaltaan. 4. Kansallisten
koordinointikeskusten on oltava toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä
päivänä viikossa. 6 artikla Virasto 1. Virasto a) hallinnoi Eurosurin
viestintäverkkoa 7 artiklan mukaisesti; b) luo Euroopan tilannekuvan 10
artiklan mukaisesti ja pitää sitä yllä; c) luo rajan läheisen alueen yhteisen
tiedustelutilannekuvan 11 artiklan mukaisesti ja pitää sitä yllä; d) helpottaa valvontavälineiden
yhteistä käyttöä 12 artiklan mukaisesti. 2. Virasto on 1 kohdassa
tarkoitettujen tehtävien osalta toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä
päivänä viikossa. 7 artikla Viestintäverkko 1. Virasto perustaa
viestintäverkon ja pitää sitä yllä tarjotakseen viestintä- ja
analysointivälineitä ja mahdollistaakseen arkaluonteisten mutta
turvallisuusluokittelemattomien tietojen ja salaisiksi luokiteltujen tietojen
turvatun vaihdon miltei reaaliajassa kansallisten koordinointikeskusten kanssa
ja niiden kesken. Verkko on toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä
päivänä viikossa ja sen puitteissa on pystyttävä toteuttamaan seuraavat toimet: a) kahden- ja monenvälinen
tiedonvaihto miltei reaaliajassa; b) audio- ja videokokousten
pitäminen, c) arkaluonteisten mutta
turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojattu käsittely, säilyttäminen ja
muokkaus; d) EU:n
turvallisuusluokiteltujen tietojen suojattu käsittely, säilyttäminen,
lähettäminen ja muokkaus RESTREINT UE/EU RESTRICTED -tasoon tai vastaavaan
kansalliseen luokitustasoon saakka samalla kun varmistetaan, että
turvallisuusluokiteltua tietoa käsitellään erillisessä ja asianmukaisesti
valtuutetussa osassa viestintäverkkoa. 2. Virasto tarjoaa teknistä
tukea ja varmistaa, että viestintäverkko on yhteentoimiva kaikkien muiden
viraston hallinnoimien viestintä- ja tietojärjestelmien kanssa. 3. Virasto ja kansalliset
koordinointikeskukset vaihtavat, muokkaavat ja tallettavat viestintäverkkoon
arkaluonteisia mutta turvallisuusluokittelemattomia sekä
turvallisuusluokiteltuja tietoja noudattaen sääntöjä ja standardeja, joissa
noudatetaan komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta tehdyn
komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom[16] perusperiaatteita tai yhteisiä vaatimuksia. 4. Viestintäverkkoa käyttävien
jäsenvaltioiden viranomaisten, virastojen ja muiden elinten on varmistettava,
että turvallisuusluokiteltua tietoa käsiteltäessä noudatetaan vastaavia
turvallisuussääntöjä ja -standardeja kuin ne, joita virasto soveltaa. II LUKU Tilannetietoisuus 8 artikla Tilannekuvat 1. Kansalliset tilannekuvat,
Euroopan tilannekuva ja rajan läheisen alueen yhteinen tiedustelutilannekuva
laaditaan kokoamalla, arvioimalla, keräämällä, analysoimalla, tulkitsemalla, tuottamalla,
havainnollistamalla ja jakamalla tietoa. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut
kuvat sisältävät seuraavat tietokerrokset: a) tapahtumatietokerros, joka
sisältää tiedot laittomaan muuttoliikkeeseen, rajat ylittävään rikollisuuteen
ja kriisitilanteisiin liittyvistä erityistapahtumista; b) operatiivisten tietojen
kerros, joka sisältää tiedot omien voimavarojen tilanteesta ja asemasta,
toiminta-alueista ja ympäristöstä; c) analyysitietokerros, joka
sisältää strategisia tietoja, analyysituotteita, tiedustelutietoja sekä kuvia
ja paikkatietoja. 9 artikla Kansallinen
tilannekuva 1. Kansallisen
koordinointikeskuksen on laadittava kansallinen tilannekuva ja pidettävä sitä
yllä, jotta kaikki ulkorajojen vartioinnista kansallisesti vastuussa olevat
viranomaiset saisivat tehokkaita, tarkkoja ja oikea-aikaisia tietoja, jotka
ovat keskeisen tärkeitä laittoman muuttoliikkeen ja rajat ylittävän
rikollisuuden estämiseksi kyseisen jäsenvaltion ulkorajoilla. 2. Kansallinen tilannekuva
kootaan seuraavista lähteistä kerätyistä tiedoista: a) kansallinen
rajavartiointijärjestelmä, tarvittaessa kansallisen lainsäädännön mukaisesti; b) ulkorajojen vartioinnista
vastuussa olevien kansallisten viranomaisten hallinnoimat liikkumattomat ja
liikkuvat valvontalaitteet; c) rajavartiointia ja muita
seurantatehtäviä suorittavat partiot; d) paikalliset, alueelliset ja
muut koordinointikeskukset; e) muut asiaankuuluvat
kansalliset viranomaiset ja järjestelmät; f) virasto; g) kansalliset
koordinointikeskukset muissa jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa; h) alueelliset verkostot
naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa, esimerkiksi
Seahorse-verkostot Atlantin ja Välimeren alueilla, Itämeren alueen
rajavalvonnan yhteistyöverkosto CoastNet, Mustanmeren rajavalvonnan
koordinointi- ja tiedotuskeskus ja muut alueelliset verkostot, joita on
perustettu maaulkorajoille; i) alusten
ilmoitusjärjestelmät, kuten alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä AIS ja
alusten satelliittiseurantajärjestelmä VMS; tiedot näistä järjestelmistä
hankitaan kansallisella tasolla toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta
ja kalastuksenseurantakeskuksilta; j) muut asiaa hoitavat
eurooppalaiset ja kansainväliset organisaatiot; k) muut lähteet. 3. Kansallisen tilannekuvan
tapahtumatietokerros koostuu seuraavista välitasoista: a) laittoman maahantulon
välitaso, joka sisältää tietoa maahanpyrkijöiden laittomiin rajanylityksiin
liittyvistä erityistapahtumista kyseisen jäsenvaltion ulkorajalla tai sen
läheisyydessä, laittomien rajanylitysten järjestämisestä, ja muista vastaavista
maahantulotilanteista, esimerkiksi laitonta rajanylitystä yrittäneiden
henkilöiden etsintä- ja pelastustoimista; b) rajat ylittävän rikollisuuden
välitaso, joka sisältää tietoa ihmiskauppaan sekä huumausaineiden ja muun
laittoman tavaran salakuljetukseen liittyvistä erityistapahtumista sekä
vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä tapahtumista kyseisen
jäsenvaltion ulkorajalla tai sen läheisyydessä; c) kriisitilanteiden välitaso,
joka sisältää tietoa luonnononnettomuuksista, ihmisen aiheuttamista
katastrofeista, onnettomuuksista ja muista sellaisista kriisitilanteista
kyseisen jäsenvaltion ulkorajalla tai sen läheisyydessä, joilla saattaa olla
merkittävä vaikutus ulkorajojen valvontaan; d) muiden tapahtumien välitaso,
joka sisältää tietoa tunnistamattomista ja epäilyttävistä rakenteista tai
henkilöistä kyseisen jäsenvaltion ulkorajalla tai sen läheisyydessä, sekä
muista tapahtumista, joilla saattaa olla merkittävä vaikutus ulkorajojen
valvontaan. 4. Kullekin kansallisen tilannekuvan
tapahtumatietokerroksen erityistapahtuman vaikutukselle määritellään
suuntaa-antava taso, joka on ”matala”, ”keskitaso” tai ”korkea”. Kaikista
tapahtumista, joiden vaikutustaso on ”keskitaso” tai ”korkea”, on ilmoitettava
virastolle. 5. Kansallisen tilannekuvan
operatiivisten tietojen kerros koostuu seuraavista välitasoista: a) omien voimavarojen välitaso,
joka sisältää tietoja omien voimavarojen sijainnista, aikataulusta,
kulkusuunnasta, kulkuvauhdista, asemasta ja tyypistä, sekä käyttöönottosuunnitelmasta,
joka sisältää tiedot toiminta-alueen maantieteellisistä koordinaateista,
partiointiaikatauluista ja viestintäkoodeista; jos omia voimavaroja käytetään
valvontatoimeen, jonka yhteydessä toteutetaan useita, myös sotilaallisia,
tehtäviä, kansallinen koordinointikeskus voi päättää, ettei se jaa tietoja
muiden kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa, paitsi silloin,
kun omia voimavaroja käytetään toisen jäsenvaltion vierekkäisellä
ulkorajaosuudella; b) toiminta-alueiden välitaso,
joka sisältää tietoja operaatioiden tehtävästä, sijainnista, asemasta, kestosta
ja mukana olevista viranomaisista, c) ympäristöä koskevan tiedon
välitaso, joka sisältää tietoja maasto- ja sääolosuhteista kyseisen
jäsenvaltion ulkorajoilla tai tarjoaa pääsymahdollisuuden tarkastelemaan näitä
tietoja. 6. Kansallisen tilannekuvan
analyysitietokerros koostuu seuraavista välitasoista: a) informaation välitaso, joka
sisältää laittoman muuttoliikkeen ja rajat ylittävän rikollisuuden analysoinnin
kannalta tärkeimmät tapahtumat ja indikaattorit; b) analyysien välitaso, jossa
esitetään kyseisen jäsenvaltion kannalta oleellisia analyysiraportteja,
riskinluokittelun suuntauksia, alueellisia havaintoja ja tilannekatsauksia; c) tiedustelutilanteen välitaso,
joka sisältää maahantulijoiden profiileja, reittejä, tietoja maa- tai
meriulkorajalle määritellyistä vaikutustasoista sekä laittoman maahantulon
järjestämistä koskevia analyysejä; d) kuvien ja paikkatietojen
välitaso, joka sisältää referenssikuvia, taustakarttoja, tiedustelutiedon
validointiarvioita, muutosanalyysejä (maapallon havainnointikuvia) sekä
muutosten jäljitystietoja, paikannustietoja ja rajojen läpäisevyyttä koskevia
karttoja. 7. Analyysitietokerroksen tiedot
ja operatiivisten tietojen kerroksen ympäristöä koskevat tiedot voivat perustua
Euroopan tilannekuvassa annettuihin tietoihin ja rajan läheisen alueen yhteiseen
tiedustelutilannekuvaan. 8. Operatiivisten tietojen
kerroksen omia voimavaroja koskevat tiedot luokitellaan EU RESTRICTED
-turvaluokkaan. 9. Naapurijäsenvaltioiden
kansallisten koordinointikeskusten on jaettava toistensa kanssa suoraan ja
miltei reaaliajassa vierekkäisiä ulkorajaosuuksia koskevat tilannekuvat
seuraavilta osin: a) kaikki erityistapahtumat,
jotka liittyvät laittomaan muuttoliikkeeseen ja rajat ylittävään rikollisuuteen
sekä muihin tapahtumatietokerrokseen sisältyviin merkittäviin tilanteisiin; b) operatiivisten tietojen
kerrokseen sisältyvät omien partioiden sijaintitiedot, kun partion päätehtävänä
on torjua laitonta muuttoliikettä ja rajat ylittävää rikollisuutta; c) vierekkäisillä
ulkorajaosuuksilla toimivien partioiden seuraavan päivän suunnitelmat,
aikataulut ja viestintäkoodit; d) taktista riskianalyysiä
koskevat raportit sellaisina kuin ne ovat analyysitietokerroksessa. 10 artikla Euroopan tilannekuva 1. Virasto laatii Euroopan
tilannekuvan ja pitää sitä yllä voidakseen toimittaa kansallisille
koordinointikeskuksille tietoja ja analyysejä, jotka ovat oleellisia laittoman
muuttoliikkeen ja rajat ylittävän rikollisuuden estämiseksi jäsenvaltioiden
ulkorajoilla. 2. Euroopan tilannekuva kootaan
seuraavista lähteistä kerätyistä tiedoista: a) kansalliset tilannekuvat,
myös 9 artiklan 8 kohdan mukaisesti saadut perustiedot; b) virasto; c) muut asiaan kuuluvat
eurooppalaiset ja kansainväliset organisaatiot; d) muut lähteet. 3. Euroopan tilannekuvan
tapahtumatietokerrokseen sisältyy seuraavia seikkoja koskevia tietoja: a) laitonta muuttoliikettä ja
rajat ylittävää rikollisuutta koskevat erityistapahtumat sekä kriisitilanteet
ja muut kansallisen tilannekuvan tapahtumatietokerrokseen sisältyvät
tapahtumat, jotka kansallinen koordinointikeskus on luokitellut
vaikutustasoltaan keskitasoisiksi tai korkeiksi; b) laitonta muuttoliikettä ja
rajat ylittävää rikollisuutta koskevat erityistapahtumat sekä kriisitilanteet
ja muut rajan läheisen alueen yhteiseen tiedustelutilannekuvaan sisältyvät
tapahtumat, kun niillä on kohtuullisen merkittävää tai merkittävää vaikutusta
jäsenvaltioiden ulkorajoilla; c) laitonta muuttoliikettä ja
rajat ylittävää rikollisuutta koskevat erityistapahtumat viraston koordinoiman
yhteisen operaation toiminta-alueella. 4. Virasto käyttää Euroopan
tilannekuvassa tietylle erityistapahtumalle kansallisen koordinointikeskuksen
laatimassa kansallisessa tilannekuvassa määriteltyä vaikutustasoa. 5. Euroopan tilannekuvan
operatiivisten tietojen kerros koostuu seuraavista välitasoista: a) omien voimavarojen välitaso,
joka sisältää tietoja viraston yhteisiin operaatioihin osallistuvien tai
viraston käytettävissä olevien voimavarojen sijainnista, aikataulusta,
kulkusuunnasta, kulkuvauhdista ja tyypistä, sekä käyttöönottosuunnitelman, joka
sisältää tiedot toiminta-alueesta, partiointiaikatauluista ja
viestintäkoodeista; b) operaatioiden välitaso, joka
sisältää tietoja viraston koordinoimista yhteisestä operaatioista, myös
tehtävänmäärityksestä, sijainnista, asemasta, kestosta, jäsenvaltioista ja
muista mukana olevista toimijoista sekä päivittäiset ja viikoittaiset
tilanneraportit, tilastotiedot ja viestimille tarkoitetut tiedotuspaketit; c) ympäristöä koskevan tiedon
välitaso, joka sisältää tietoja maasto- ja sääolosuhteista jäsenvaltioiden
ulkorajoilla. 6. Euroopan tilannekuvan
analyysitietokerros koostuu seuraavista välitasoista: a) informaation välitaso, joka
sisältää laittoman muuttoliikkeen ja rajat ylittävän rikollisuuden analysoinnin
kannalta tärkeimmät tapahtumat ja indikaattorit; b) analyysien välitaso, jossa
esitetään yleiset ja luokittain jaotellut riskiluokittelukartat;
riskinluokittelun suuntaukset; alueelliset havainnot; tilannekatsaukset sekä
riskinluokittelun vastaavuusindikaattorit ja Frontexin riskianalyysiverkoston
indikaattorit; c) tiedustelutilannekuvan
välitaso, joka sisältää maahantulijoiden profiileja, reittejä, tietoja maa- tai
meriulkorajalle määritellyistä vaikutustasoista sekä laittoman maahantulon
järjestämistä koskevia analyysejä; d) kuvien ja paikkatietojen
välitaso, joka sisältää referenssikuvia, taustakarttoja, tiedustelutiedon
validointiarvioita, muutosanalyysejä (maapallon havainnointikuvia) sekä
muutosten jäljitystietoja, paikannustietoja ja rajojen läpäisevyyttä koskevia
karttoja. 6. Euroopan tilannekuvan
operatiivisten tietojen kerroksen omia voimavaroja koskevat tiedot luokitellaan
EU RESTRICTED -turvaluokkaan. 11 artikla Rajan
läheisen alueen yhteinen tiedustelutilannekuva 1. Virasto laatii rajan läheisen
alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan ja pitää sitä yllä, jotta kansallisille
koordinointikeskuksille voidaan toimittaa rajan läheisestä alueesta tietoja ja
analyysejä, jotka ovat oleellisia laittoman muuttoliikkeen ja vakavan tai
järjestäytyneen rikollisuuden estämiseksi jäsenvaltioiden ulkorajoilla ja
naapurissa sijaitsevissa kolmansissa maissa. 2. Rajan läheisen alueen yhteinen
tiedustelutilannekuva kootaan seuraavista lähteistä kerätyistä tiedoista: a) kansalliset
koordinointikeskukset; b) maahanmuuttoalan
yhteishenkilöiltä saadut tiedot ja raportit; c) virasto; d) muut asiaankuuluvat
eurooppalaiset ja kansainväliset organisaatiot; e) kolmannet maat; f) muut lähteet. 3. Rajan läheisen alueen yhteiseen
tiedustelutilannekuvaan voi sisältyä tietoa, joka on ilmarajojen
vartiointioperaatioiden ja rajanylityspaikoilla tehtävien tarkastusten kannalta
oleellista. 4. Rajan läheisen alueen yhteisen
tiedustelutilannekuvan tapahtumatietokerros sisältää tietoa kaikista sellaisista
erityistapahtumista, kriisitilanteista ja muista tapauksista rajan läheisellä
alueella, joilla voi olla kohtuullisen merkittävää tai merkittävää vaikutusta
laittomaan muuttoliikkeeseen ja rajat ylittävään rikollisuuteen jäsenvaltioiden
ulkorajoilla. 5. Virasto määrittää ohjeellisen
vaikutustason kullekin erityistapahtumalle rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan
tapahtumatietokerroksessa. Virasto ilmoittaa kansallisille
koordinointikeskuksille kaikista sellaisista erityistapahtumista yhteisessä
rajan läheisillä alueilla, jotka on luokiteltu vaikutustasoltaan
keskitasoisiksi tai korkeiksi. 6. Rajan läheisen alueen yhteisen
tiedustelutilannekuvan operatiivisten tietojen kerros on rakenteeltaan
samanlainen kuin Euroopan tilannekuva ja sisältää tietoja rajan läheisellä
alueella toimivista voimavaroista ja toteutettavista operaatioista sekä tietoja
ympäristöstä. 7. Rajan läheisen alueen yhteisen
tiedustelutilannekuvan analyysitietokerros on rakenteeltaan samanlainen kuin
Euroopan tilannekuva ja sisältää strategisia tietoja, analyysituotteita ja
-palveluja, tiedustelutietoa sekä kuvia ja paikkatietoja rajan läheisestä
alueesta. 12 artikla Valvontavälineiden
yhteinen käyttö 1. Virasto helpottaa
valvontavälineiden, esimerkiksi satelliittien ja alusten ilmoitusjärjestelmien,
yhteistä käyttöä jäsenvaltioissa, jotta kansalliset koordinointikeskukset ja se
itse saavat ulkorajoja ja rajan läheistä aluetta koskevaa vartiointitietoa
säännöllisesti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti. 2. Virasto voi toimittaa
kansalliselle koordinointikeskukselle jäsenvaltion pyynnöstä tämän ulkorajoista
ja rajan läheisestä alueesta tietoa, joka saadaan seuraavasti: a) riskianalyysin ja
tiedustelutyön avulla yksilöityjen, kolmansissa maissa sijaitsevien nimettyjen
satamien ja rannikoiden valikoiva seuranta laittomaan maahantuloon ja rajat
ylittävään rikollisuuteen käytettävien alusten maihinnousu- ja
läpikulkupaikkoina; b) sellaisen aluksen
jäljittäminen avomerellä, jota epäillään käytettävän tai jota on havaittu
käytetyn laittomaan maahantuloon ja rajat ylittävään rikollisuuteen; c) nimettyjen merialueiden
seuranta sellaisten alusten havaitsemiseksi, tunnistamiseksi ja
jäljittämiseksi, joita epäillään käytettävän tai joita on havaittu käytetyn
laittomaan maahantuloon ja rajat ylittävään rikollisuuteen; d) nimettyjen merialueiden ja
maaulkorajoilla sijaitsevien alueiden ympäristöarviointi seuranta- ja
partiointitoiminnan optimoimiseksi; e) riskianalyysin ja
tiedustelutoiminnan avulla nimettyjen ulkorajan läheisten alueiden valikoiva
seuranta mahdollisina laittomaan maahantuloon ja rajat ylittävään
rikollisuuteen käytettävinä lähtö- ja läpikulkupaikkoina. 3. Virasto voi toimittaa 1
kohdassa tarkoitetut tiedot yhdistämällä ja analysoimalla seuraavista
järjestelmistä ja valvontalaitteista ja -järjestelmistä saatuja tietoja: a) alusten ilmoitusjärjestelmät,
esimerkiksi alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä AIS ja alusten
satelliittiseurantajärjestelmä VMS, niiden oikeudelliset rajoitukset huomioon
ottaen; b) satelliittikuvat; c) mihin tahansa alustaan
asennetut valvontalaitteet, myös miehitetyt tai miehittämättömät ilma-alukset. 4. Virasto saattaa evätä
kansallisen koordinointikeskuksen pyynnön teknisten ja taloudellisten
rajoitusten vuoksi sekä muista perustelluista syistä. 5. Virasto saattaa omasta
aloitteestaan käyttää 2 kohdassa tarkoitettuja valvontavälineitä kerätäkseen
tietoja, jotka ovat oleellisia rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan
kannalta. III LUKU Reaktiokyky 13 artikla Ulkorajaosuuksien
määrittely Kukin jäsenvaltio jakaa maa- ja
meriulkorajansa rajaosuuksiin, ja paikallinen tai alueellinen
koordinointikeskus vastaa niiden henkilöstön ja resurssien tehokkaasta ja
tuloksellisesta hallinnasta. 14 artikla Ulkorajaosuuksien
vaikutustasojen määrittely 1. Virasto määrittelee oman
riskianalyysinsä perusteella ja asianomaisia jäsenvaltioita kuultuaan seuraavat
vaikutustasot kullekin jäsenvaltioiden maa- tai meriulkorajaosuudelle: a) matala vaikutustaso, mikäli
kyseisellä rajaosuudella tapahtuvilla laittomaan maahantuloon ja rajat
ylittävään rikollisuuteen liittyvillä erityistapahtumilla on vähäinen vaikutus
rajaturvallisuuteen; b) keskitason vaikutustaso,
mikäli kyseisellä rajaosuudella tapahtuvilla laittomaan muuttoliikkeeseen ja
rajat ylittävään rikollisuuteen liittyvillä erityistapahtumilla on kohtuullisen
merkittävä vaikutus rajaturvallisuuteen; c) korkea vaikutustaso, mikäli
kyseisellä rajaosuudella tapahtuvilla laittomaan muuttoliikkeeseen ja rajat
ylittävään rikollisuuteen liittyvillä erityistapahtumilla on merkittävä
vaikutus rajaturvallisuuteen. 2. Kansalliset
koordinointikeskukset arvioivat säännöllisin väliajoin, onko rajaosuuden
vaikutustasoa tarvetta mukauttaa. Kansallinen koordinointikeskus voi pyytää
virastoa muuttamaan vaikutustasoa toimittamalla perusteltuja tietoja kyseisen
rajaosuuden muuttuneista olosuhteista. 3. Virasto esittää ulkorajoille
määritellyt vaikutustasot Euroopan tilannekuvassa. 15 artikla Vaikutustasoa
vastaava reaktio 1. Jäsenvaltioiden on
varmistettava, että ulkorajaosuuksilla toteutettu vartiointi- ja
partiointitoiminta vastaa määriteltyjä vaikutustasoja seuraavasti: a) kun ulkorajaosuudelle on
määritelty matala vaikutustaso, paikallisen tai alueellisen
koordinointikeskuksen on järjestettävä säännöllinen vartiointi riskianalyysin
perusteella ja varmistettava, että raja-alueella pidetään valmiudessa
riittävästi partioita jäljittämistä, tunnistamista ja pysäyttämistä varten; b) kun ulkorajaosuudelle on
määritelty keskitason vaikutustaso, kansallisen koordinointikeskuksen on
tuettava paikallista tai alueellista koordinointikeskusta antamalla
väliaikaisesti käyttöön lisähenkilöstöä ja -resursseja; c) kun ulkorajaosuudelle on
määritelty korkea vaikutustaso, kansallisen koordinointikeskuksen on
varmistettava, että paikalliselle tai alueelliselle koordinointikeskukselle
annetaan kansallisesti kaikki tarvittava tuki, myös tiedot, resurssit ja
henkilöstö; kansallinen koordinointikeskus voi myös pyytää virastolta tukea
asetuksen (EY) N:o 2007/2004 säännösten mukaisesti. 2. Kansallisen
koordinointikeskuksen on ilmoitettava virastolle viipymättä 1 kohdan b ja c
alakohdan mukaisesti toteutetuista kansallisista toimenpiteistä. 3. Jos sellaiselle
ulkorajaosuudelle on määritelty keskitason tai korkea vaikutustaso, jonka
vieressä on toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan rajaosuus, kansallinen
koordinointikeskus koordinoi naapurimaan kansallisen koordinointikeskuksen
kanssa toteutettuja toimenpiteitä. 4. Kun kansallinen
koordinointikeskus esittää 1 kohdan c kohdassa tarkoitetun pyynnön, virasto voi
tukea kyseistä keskusta erityisesti seuraavasti: a) sille annetaan etusija
valvontavälineiden yhteisessä käytössä; b) Euroopan rajavartijaryhmien
käyttöönottoa koordinoidaan asetuksen (EY) N:o 2007/2004 mukaisesti; c) viraston käytössä olevien teknisten
apuvälineiden käyttö taataan asetuksen (EY) N:o 2007/2004 mukaisesti; d) koordinoidaan jäsenvaltioiden
tarjoamaa mahdollista lisätukea. 5. Virasto arvioi
vaikutustasojen määrittelyä sekä kansallisella ja EU:n tasolla toteutettuja
vastaavia toimenpiteitä riskianalyysiraporteissaan. IV OSASTO ERITYISMÄÄRÄYKSET 16 artikla Tehtävien
jakaminen muille keskuksille jäsenvaltioissa 1. Jäsenvaltiot voivat antaa
alueellisille, paikallisille, toiminnallisille tai muille keskuksille, jotka
pystyvät tekemään operatiivisia päätöksiä, tehtäväksi tilannetietoisuuden ja
reaktiokyvyn varmistamisen toimialueellaan, mukaan lukien 5 artiklan 3 kohdan
b, d ja e alakohdassa tarkoitetut tehtävät ja toimivalta. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu
jäsenvaltion päätös ei saa vaikuttaa kansalliseen koordinointikeskukseen ja sen
kykyyn tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoa muiden kansallisten
koordinointikeskusten ja viraston kanssa. 3. Ennalta määritetyissä
tapauksissa kansallinen koordinointikeskus voi antaa 1 kohdassa tarkoitetulle keskukselle
luvan viestiä ja vaihtaa tietoa toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan
alueellisen koordinointikeskuksen tai kansallisen koordinointikeskuksen kanssa
sillä edellytyksellä, että se tiedottaa säännöllisesti omalle kansalliselle
koordinointikeskukselleen tästä viestinnästä ja tiedonvaihdosta. 17 artikla Viraston
yhteistyö kolmansien osapuolten kanssa 1. Virasto käyttää muiden EU:n
virastojen käytössä jo olevaa tietoa, valmiuksia ja järjestelmiä näitä
koskevien oikeudellisten puitteiden mukaisesti. 2. Virasto tekee 1 kohdan
mukaisesti yhteistyötä erityisesti seuraavien yhteisöjen kanssa: a) Euroopan poliisivirasto
(Europol), huumausaineasioissa toimiva merenkulun analysointi- ja
operaatiokeskus (MAOC-N) ja Välimeren huumeidentorjunnan koordinointikeskus
(CeCLAD-M) rajat ylittävää rikollisuutta koskevan tiedon vaihtamiseksi, jotta
se voidaan lisätä Euroopan tilannekuvaan; b) Euroopan unionin
satelliittikeskus, Euroopan meriturvallisuusvirasto ja Euroopan
kalastuksenvalvontavirasto valvontavälineiden yhteisen käytön osalta; c) Euroopan komissio ja EU:n
virastot, jotka voivat toimittaa virastolle Euroopan tilannekuvan ja rajan
läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan ylläpitämisen kannalta tärkeitä
tietoja; d) kansainväliset organisaatiot,
jotka voivat toimittaa virastolle Euroopan tilannekuvan ja rajan läheisen
alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan ylläpitämisen kannalta tärkeitä tietoja. 3. Viraston ja 2 kohdassa
tarkoitettujen yhteisöjen välillä vaihdetaan tietoa 7 artiklassa tarkoitetun
verkon tai muiden sellaisten viestintäverkkojen kautta, jotka täyttävät
saatavuus-, luottamuksellisuus- ja luotettavuuskriteerit. 4. Viraston ja 2 kohdassa
tarkoitettujen yhteisöjen välistä yhteistyötä säännellään toimintamenettelyillä
asetuksen (EY) N:o 2007/2004 sekä kutakin yhteisöä koskevan oikeusperustan
mukaisesti. Turvallisuusluokitellun tiedon käsittelyn osalta näillä
menettelyillä on varmistettava, että EU:n virastot ja muut asianomaiset
yhteisöt noudattavat viraston soveltamia turvallisuussääntöjä ja -normeja
vastaavia turvallisuussääntöjä ja -normeja. 5. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut
virastot ja yhteisöt voivat käyttää Eurosurin kautta saatua tietoa
oikeudellisten puitteidensa rajoissa ja perusoikeuksia noudattaen. 18 artikla Yhteistyö
naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa 1. Tiedonvaihto ja yhteistyö
laittoman muuttoliikkeen ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa
naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa voidaan toteuttaa yhden tai
usean jäsenvaltion ja yhden tai usean naapurissa sijaitsevan kolmannen maan
välillä tehtyjen kahden- tai monenvälisten sopimusten pohjalta. Jäsenvaltioiden
kansalliset koordinointikeskukset toimivat 7 artiklassa tarkoitetun verkon ja
naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa ylläpidettyjen alueellisten
verkkojen välisen tiedonvaihdon yhteyspisteinä. 2. Tämän artiklan 1 kohdassa ja
9 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettu tiedonvaihto sellaisen kolmannen
maan kanssa, joka voisi käyttää näitä tietoja tunnistamaan henkilöitä tai
henkilöryhmiä, joita vakavasti uhkaa kidutus tai muu epäinhimillinen tai
halventava rangaistus tai kohtelu tai muu perusoikeuksien loukkaus, on
kiellettyä. 3. Tämän artiklan 1 kohdassa ja
9 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettu tiedonvaihto toteutetaan
naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa tehtyjen kahden- tai
monenvälisten sopimusten edellytyksiä noudattaen. 4. Minkä tahansa muun
jäsenvaltion, joka on toimittanut tietoja Eurosurin puitteissa eikä kuulu 1
kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin tai 9 artiklan 2 kohdan h alakohdassa
tarkoitettuihin verkkoihin, on hyväksyttävä ennalta se, että kyseistä tietoa
voidaan jakaa kolmannen maan kanssa osana kyseistä sopimusta tai verkostoa. 5. Valvontavälineiden yhteisen
käytön palveluista saatujen tietojen vaihtamiseen kolmansien maiden kanssa
sovelletaan kyseisiä välineitä ja järjestelmiä koskevaa lainsäädäntöä ja
sääntöjä sekä direktiivin 95/46/EY ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 asiaa koskevia
säännöksiä. 19 artikla Käsikirja Euroopan komissio toimittaa tiiviissä yhteistyössä
jäsenvaltioiden ja viraston kanssa Eurosurin toteuttamista ja hallintoa varten
käytännön käsikirjan, jäljempänä ’käsikirja’, joka sisältää teknisiä ja
operatiivisia ohjeita, suosituksia ja parhaita käytänteitä. Euroopan komissio
hyväksyy käsikirjan suosituksen muodossa. 20 artikla Seuranta
ja arviointi 1. Virasto varmistaa, että
käytössä on menettelyt Eurosurin teknisen ja operatiivisen toiminnan
seuraamiseksi suhteessa tavoitteisiin, jotka koskevat riittävän
tilannetietoisuuden ja reaktiokyvyn saavuttamista ulkorajoilla. 2. Virasto antaa kertomuksen
Eurosurin toiminnasta 1 päivänä lokakuuta 2015 ja tämän jälkeen joka toinen
vuosi. 3. Komissio esittää Euroopan
parlamentille ja neuvostolle Eurosuria koskevan kokonaisarvion 1 päivänä
lokakuuta 2016 ja tämän jälkeen neljän vuoden välein. Kokonaisarviossa
tarkastellaan saavutettuja tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja arvioidaan
perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, tämän asetuksen soveltamista
jäsenvaltioissa ja viraston toimesta sekä perusoikeuksien noudattamista.
Arvioon liitetään tarvittaessa tämän asetuksen muuttamista koskevia
asianmukaisia ehdotuksia. 4. Jäsenvaltioiden on
toimitettava virastolle tiedot, joita se tarvitsee 2 kohdassa tarkoitetun
kertomuksen laatimiseksi. Viraston on toimitettava komissiolle 3 kohdassa
tarkoitetun arvion laatimiseen tarvittavat tiedot. 21 artikla Voimaantulo ja soveltaminen 1. Tämä asetus tulee voimaan
kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. 2. Tätä asetusta sovelletaan 1
päivästä lokakuuta 2013. 3. Asetuksen 5 artiklan 1 kohtaa
sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2013 jäsenvaltioihin, jotka sijaitsevat EU:n
eteläisillä meriulkorajoilla ja itäisillä maaulkorajoilla (Bulgaria, Espanja,
Italia, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Portugali, Puola, Ranska,
Romania, Slovakia, Slovenia, Suomi, Unkari ja Viro). 4. Asetuksen 5 artiklan 1 kohtaa
sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2014 muihin jäsenvaltioihin, joilla on maa- ja
meriulkorajoja (Alankomaat, Belgia, Ruotsi ja Saksa). Tämä
asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan
jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja Liite Eurosur-puitteiden eri osia luotaessa,
hallinnoitaessa ja ylläpidettäessä on otettava huomioon seuraavat periaatteet: a) Etuyhteisöjen periaate:
Kansalliset koordinointikeskukset ja virasto muodostavat erityisiä etuyhteisöjä
tietojen vaihtamiseksi ja yhteistyön toteuttamiseksi osana Eurosuria.
Etuyhteisöjä käytetään, kun organisoidaan eri kansallisten
koordinointikeskusten ja viraston tiedonvaihtoa yhteisten tavoitteiden,
vaatimusten ja etujen edistämiseksi. b) Johdonmukaisen hallinnon
ja olemassa olevien rakenteiden käytön periaatteet: Virasto varmistaa, että
Eurosur-puitteiden eri osat toimivat johdonmukaisesti, esimerkiksi antamalla
ohjausta ja tukea kansallisille koordinointikeskuksille ja edistämällä
informaation ja tekniikan yhteentoimivuutta. Eurosurin puitteissa käytetään
mahdollisimman paljon olemassa olevia järjestelmiä ja valmiuksia. Sitä
perustettaessa varmistetaan, että se vastaa kaikilta osin merivalvontaa
koskevan yhteisen tiedonvaihtoympäristön aloitetta ja edistää ja hyödyntää näin
koordinoitua ja kustannustehokasta lähestymistapaa monialaiselle
tiedonvaihdolle EU:ssa. c) Tiedonvaihdon ja
tietovarmuuden periaatteet: Eurosurin puitteissa käyttöön annettu tieto on
kaikkien kansallisten koordinointikeskusten ja viraston käytettävissä, ellei
erityisrajoituksia ole vahvistettu tai niistä sovittu. Kansalliset
koordinointikeskukset takaavat kansallisesti ja Euroopan tasolla vaihdettavan
tiedon saatavuuden, luottamuksellisuuden ja luotettavuuden. Virasto takaa
Euroopan tasolla vaihdettavan tiedon saatavuuden, luottamuksellisuuden ja
luotettavuuden. d) Palvelulähtöisyyden ja
standardoinnin periaatteet: Eurosurin eri valmiuksia toteutetaan
palvelulähtöisesti. Viraston on varmistettava mahdollisimman pitkälti, että
Eurosur-puitteet perustuvat kansainvälisesti sovittuihin standardeihin. e) Joustavuuden periaate:
Eurosurin organisaatio, informaatio ja tekniikka suunnitellaan siten, että
Eurosurin sidosryhmät voivat reagoida muuttuviin olosuhteisiin joustavasti ja
järjestelmällisesti. SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ
RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 1.3. Ehdotuksen/aloitteen
luonne 1.4. Tavoitteet
1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.6. Toiminnan
ja sen rahoitusvaikutusten kesto 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat) 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta-
ja raportointisäännöt 2.2. Hallinnointi-
ja valvontajärjestelmä 2.3. Toimenpiteet
petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen
tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 3.2. Arvioidut
vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
3.2.2. Arvioidut
vaikutukset toimintamäärärahoihin 3.2.3. Arvioidut
vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.4. Yhteensopivuus
nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 3.2.5. Ulkopuolisten
tahojen osallistuminen rahoitukseen 3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.
PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.
Ehdotuksen/aloitteen nimi
Ehdotus
asetukseksi Euroopan rajavartiointijärjestelmän (Eurosur) perustamisesta
1.2.
Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[17]
Nykyään otsake
3 A, 18 luku – Sisäasiat Tuleva
monivuotinen rahoituskehys Otsake 3 (turvallisuus ja kansalaisuus) Ehdotuksen/aloitteen luonne þ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen (sisäasioiden
rahoittaminen kaudella 2014-2020) ¨ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai
valmistelutoimeen[18].
¨ Ehdotus/aloite
liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. ¨ Ehdotus/aloite
liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.
1.3.
Tavoitteet
1.3.1.
Komission monivuotinen strateginen tavoite
(monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista
ehdotus/aloite tukee
Eurooppa-neuvosto
totesi 23. ja 24. kesäkuuta 2011 pidetyn kokouksensa päätelmissä, että Euroopan
rajavartiointijärjestelmää (Eurosur) on kehitettävä ensi tilassa edelleen,
jotta se voitaisiin ottaa käyttöön vuoteen 2013 mennessä ja jäsenvaltioiden
rajavartioinnista vastaavat viranomaiset voisivat jakaa operatiivisia tietoja
ja parantaa yhteistyötä. Kuten
komission vuotta 2011 koskevassa työohjelmassa[19] mainitaan, ”Eurosurilla on tarkoitus
vahvistaa valvontaa Schengenin ulkorajoilla, erityisesti eteläisillä
merirajoilla ja itäisillä maarajoilla Eurosur antaa rajavartiointia hoitaville
jäsenvaltioiden viranomaisille (rajavartijat, rannikkovartijat, poliisi, tulli
ja laivasto) mekanismin, jolla ne voivat jakaa operatiivista tietoja ja tehdä
yhteistyötä keskenään ja Frontexin kanssa, jotta merellä menetettyjen
ihmishenkien ja EU:hun huomaamatta laittomasti tulevien maahanmuuttajien määrää
voidaan vähentää sekä sisäistä turvallisuutta lisäämällä ehkäistä valtioiden
rajat ylittävää rikollisuutta, kuten terrorismia, ihmiskauppaa, aseiden ja
huumeiden salakuljetusta ym.” EU:n
jäsenvaltiot, EU:n ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto Frontex ja Euroopan
komissio ovat tehneet vuodesta 2008 tiivistä yhteistyötä määritelläkseen ja
laatiakseen Eurosur-puitteet. Eurosurin eri osia testataan ja niitä on
perustettu vuodesta 2011 pilottihankkeena Frontexin talousarviosta saadulla
rahoituksella. Jäsenvaltiot ovat käyttäneet samaan aikaan vuodesta 2008
ulkorajarahastoa perustaessaan Eurosurin kansallisia osia, esimerkiksi
kansallisia koordinointikeskuksia ja kansallisia rajavartiointijärjestelmiä. Tämän
perusteella tällä hetkellä käytössä ovat seuraavat toimintoperusteisen
budjetointijärjestelmän toiminnot: 18 02 —
Solidaarisuus – ulkorajat, palauttamismenettelyt, viisumipolitiikka ja
henkilöiden vapaa liikkuvuus – Tavoite 1: Huolehtia, että henkilöt voivat
ylittää sisärajat ilman rajatarkastuksia, edistää turvallisia rajoja ja estää
laitonta maahantuloa kehittämällä edelleen yhdennettyä ulkorajojen
turvallisuusjärjestelmää ja rajatarkastusten korkeaa tasoa, johon kuuluu SIS II
-järjestelmän käyttöönotto ja rahoitustuki ulkorajarahastosta. Eurosurin
samanaikaisen kehittämisen ja käyttöönoton ansiosta sen perustamiseen
tarvittava aika lyhenee merkittävästi ja Eurosurin eri osia voidaan testata ja
mukauttaa ennen kuin sen toiminta alkaa vuoden 2013 lopussa. Parhaillaan
toteutetaan Eurosurin kehittämiseen, testaamiseen ja asteittaiseen
käyttöönottoon liittyviä töitä, jotka perustuvat komission tiedonannossa vuonna
2008 esitettyyn etenemissuunnitelmaan[20].
Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto vahvisti tämän etenemissuunnitelman kesäkuussa
2008 ja helmikuussa 2010 esittämissään päätelmissä, ja samoin se on vahvistettu
Tukholman ohjelmassa ja sen toteuttamista koskevassa toimintasuunnitelmassa.
1.3.2.
Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto
(toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä
Eurosurilla on
kaksi erityistavoitetta: jäsenvaltioiden rajavalvontaviranomaisten ja Frontexin
tilannetietoisuuden ja reaktiokyvyn parantaminen merkittävästi,
jolloin laittoman maahantulon ja rajat ylittävän rikollisuuden uudet reitit ja
menettelyt voidaan parhaassa tapauksessa havaita ja lopettaa pian niiden
käyttöönoton jälkeen.
1.3.3.
Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Selvitys siitä, miten
ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän
tilanteeseen 1. Tilannetietoisuudella
mitataan sitä, miten viranomaiset pystyvät havaitsemaan rajanylityksiä ja
määrittämään perusteet valvontatoimenpiteille. Tilannetietoisuus voidaan
saavuttaa seuraavien operatiivisten tavoitteiden toteuttamisella kansallisella
ja Euroopan tasolla: a. parannetaan viranomaisten välistä
yhteistyötä yksinkertaistamalla rakenteita ja liittämällä lainvalvonta-alan
järjestelmiä toisiinsa, b. käytetään datafuusiota yhdessä
nykyaikaisten teknisten valmiuksien kanssa rajanylitysten ja erityisesti
(pienten) alusten havaitsemiseen ja jäljittämiseen, c. vaihdetaan monialaisia tietoja muiden
merialan toimijoiden, esimerkiksi liikenteen, tullin, kalastuksenvalvonnan ja
puolustusvoimien toimijoiden, kanssa, d. parannetaan tiedonvaihtoa naapurissa sijaitsevien kolmansien
maiden kanssa. 2. Reaktiokyvyllä
mitataan aikaa, joka tarvitaan rajan ylittäneen saavuttamiseen tarkastamista
varten, sekä aikaa ja keinoja, joita tarvitaan, jotta epätavallisiin
olosuhteisiin voitaisiin reagoida riittävästi. Seuraavat operatiiviset
tavoitteet olisi tämän vuoksi saavutettava kansallisella ja Euroopan tasolla: a. tiedon ja tiedustelutiedon vaihto miltei
reaaliajassa ja tarvittaessa turvatusti, jolloin siirrytään partiointiin
perustuvasta lähestymistavasta tiedusteluun ja riskianalyysiin perustuvaan
lähestymistapaan, b. henkilöstön ja resurssien tehokas
hallinta, valvontalaitteet ja partiot mukaan lukien, c. vaikutusten mittaaminen, rajavartiointitoimien vaikutusten
arvioiminen ja näin uuden perustason vahvistaminen riskinarvioinnille sekä
prioriteettien uudelleen järjestäminen. Ongelmien, tavoitteiden ja toimien
yhteenliittäminen Erityistavoitteet || Suunnitellut toimet 1 a – Rakenteiden yksinkertaistaminen ja järjestelmien yhdistäminen toisiinsa kansallisesti. 2 a – Henkilöstön ja resurssien tehokas hallinta. 2 c – Vaikutusten mittaus. || Kansallisen koordinointikeskuksen ja Frontexin tilannekeskuksen perustaminen. 2 a – Tiedon ja tiedustelutiedon jakaminen miltei reaaliajassa. || Eurosur-verkoston perustaminen ja kansallisten koordinointikeskusten ja Frontexin liittäminen siihen. Rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan perustaminen. 1 d – Tiedonvaihdon parantaminen naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa. || Eurosurin liittäminen jäsenvaltioiden ja niiden naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden välisiin alueellisiin verkkoihin. 1 b – Datafuusion ja teknisten valmiuksien yhdistäminen rajanylitysten havaitsemista ja jäljittämistä varten. 1 c – Monialainen tiedonvaihto muiden merialan toimijoiden kanssa. || Valvontavälineiden yhteiseen käyttöön liittyvän palvelun perustaminen EU:n tasolla.
1.3.4.
Tulos- ja vaikutusindikaattorit
Selvitys siitä,
millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan Frontex varmistaa, että menetelmät
Eurosurin toiminnan seuraamiseksi suhteessa politiikan päätavoitteisiin ovat
olemassa ja ottaa huomioon seuraavat indikaattorit[21]: Vaikutusindikaattorit[22] Schengen-alueelle havaitsematta
saapuvien laittomien maahantulijoiden määrän väheneminen, meriteitse saapuvien maahantulijoiden
kuolemien väheneminen, rajat ylittävän rikollisuuden,
erityisesti ulkorajojen yli salakuljetettujen huumeiden, väheneminen. Tulos- ja tuotosindikaattorit[23] ulkorajoja ja rajan läheistä aluetta
koskevan tilannetietoisuuden paraneminen, viranomaisten välisen yhteistyön
paraneminen kansallisella tasolla, jäsenvaltioiden välisen sekä Frontexin
kanssa tehdyn yhteistyön paraneminen, naapurissa sijaitsevien kolmansien
maiden kanssa toteutettavan yhteistyön lisääntyminen, pienten veneiden havaitsemista ja
jäljittämistä koskevien teknisten ja operatiivisten valmiuksien paraneminen, turvallisuusluokittelemattomien ja
-luokiteltujen tietojen vaihto yhä useammin miltei reaaliajassa, paremmat valmiudet reagoida hälytyksiin,
erityistapahtumiin ja muihin tapahtumiin ulkorajoilla.
1.4.
Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.4.1.
Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan
lyhyellä tai pitkällä aikavälillä
EU:lla on
edelleen vuosina 2012–2020 rajavartioinnin alalla monia yleisiä ja erityisiä
ongelmia, joita ratkotaan Eurosurin avulla.[24] EU:n
ulkorajoille on syntynyt laittomasta maahantulosta merkittävästi painetta,
jonka odotetaan jatkuvan tulevina vuosina. Pienten merikelvottomien veneiden
käytön vuoksi Välimerellä hukkuneiden maahanpyrkijöiden määrä on lisääntynyt
räjähdysmäisesti. Tämä aiheuttaa lainvalvontaviranomaisille suuren haasteen,
sillä tällaisia veneitä on erittäin vaikea havaita avomerellä.
Maahanpyrkijöiden salakuljettamiseen osallistuvat rikollisverkostot käyttävät
usein samoja reittejä ja menetelmiä rajat ylittävään rikolliseen toimintaan, esimerkiksi
ihmis- ja huumekauppaan. Rajavalvonta- ja poliisiviranomaisten välisen
yhteistyön paraneminen helpottaa merkittävästi tällaisten vakavien rikosten
torjuntaa ulkorajoilla. Rikollisverkostot
ovat laittoman maahantulon ja rajat ylittävän rikollisuuden reittejä ja
menetelmiä vaihtaessaan usein nopeampia ja joustavampia kuin jäsenvaltioiden
viranomaiset reagoidessaan muuttuneisiin olosuhteisiin. Yksi syy reagoinnin
hitauteen on se, että eräissä jäsenvaltioissa jopa kuusi eri viranomaista
työskentelee suoraan merirajojen valvonnan parissa, eikä näiden viranomaisten
välillä ole selkeitä sääntöjä ja menettelyjä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa
varten. Koordinointi ei kuitenkaan ole puutteellista pelkästään joissakin
jäsenvaltioissa, vaan myös eri jäsenvaltioiden välillä, koska niillä ei ole
kunnollisia menettelyjä, verkostoja tai viestintäkanavia vaihtaa tietoja.
Maahantulijoiden aiheuttama paine asettaa merkittäviä haasteita myös
kolmansille maille, jotka sijaitsevat Välimeren etelärannikolla. Tämän vuoksi
laittomien maahantulijoiden alkuperä- ja lähtömaiden kanssa on tarpeen tehdä
tiiviimpää yhteistyötä.
1.4.2.
EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo
Eurosurissa
noudatetaan toissijaisuusperiaatteen[25]
mukaisesti hajautettua lähestymistapaa, ja Eurosur-yhteistyö perustuu rajavartioinnin
kansallisten koordinointikeskusten työlle. Eurosur liittää toisiinsa olemassa
olevat kansalliset ja eurooppalaiset järjestelmät ja kehittää uusia valmiuksia,
jolloin jäsenvaltioiden rajavalvontaviranomaiset ja Frontex pystyvät viestimään
ja vaihtamaan tietoja paremman tilannetietoisuuden saamiseksi ulkorajoilla.
Näin rajavartiointiin saadaan todellista lisäarvoa. Paremman
tiedonvaihdon avulla voidaan helpommin tunnistaa kohteet, esimerkiksi
laittomaan maahantuloon ja rajat ylittävään rikollisuuteen käytettävät veneet,
ja pysäyttämiseen tarkoitettuja laitteita voidaan käyttää kohdennetummin,
oikea-aikaisemmin ja kustannustehokkaammin. Jäsenvaltiot eivät kykene yksin
saavuttamaan tätä tavoitetta riittävissä määrin, ja se onkin helpompi saavuttaa
EU:n tasolla.
1.4.3.
Vastaavista toimista saadut kokemukset
Eurosur-aloitteen
pohjana ovat aiemmat, esimerkiksi Frontexin koordinoimasta Euroopan
rannikkovartioverkostosta saadut kokemukset. Lisäksi tarkoituksena on käyttää
mahdollisimman tehokkaasti hyväksi jo olemassa olevia kansallisia rajavalvonnan
infrastruktuureita yhdessä kansainvälisten ja eurooppalaisten operatiivisten
järjestelmien kanssa sekä uusia tekniikoita (esim. satelliitteja). Eurosurin
yhteydessä käytetään erityisesti nykyaikaisen teknologian käytön osalta hyväksi
useita tutkimushankkeita, jotka on toteutettu osana seitsemättä tutkimuksen ja
teknologian kehittämisen puiteohjelmaa.[26]
1.4.4.
Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden
kanssa ja mahdolliset synergiaedut
Käyttämällä
mahdollisimman tehokkaasti hyväksi EU:n tasolla saatavilla jo olevia
järjestelmiä, valmiuksia ja rahoitusohjelmia Eurosurin ja muiden välineiden
välille pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tasapaino ja synnyttämään
synergiaa.
1.5.
Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
þ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto
on rajattu. –
¨ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy
[PP/KK]VVVV. –
þ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2020. ¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan
kestoa ei ole rajattu. –
- Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy
vuonna VVVV, –
- minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
1.6.
Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[27]
þ komissio hallinnoi suoraan keskitetysti
þ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
¨ toimeenpanovirastoille –
þ yhteisöjen perustamille elimille[28] –
¨ kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun
tehtäviä hoitaville elimille –
¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan
unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään
varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä þ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa ¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava) Jos käytetään useampaa
kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava
lisätietoja. Eurosurin eri
osien täytäntöönpanosta vastaavat pääasiassa virasto ja jäsenvaltiot vuonna
2008 laaditun Eurosuria koskevan etenemissuunnitelman pohjalta (KOM(2008) 68
lopullinen). Vuosina 2012–2013 jäsenvaltiot saavat kansallisten
koordinointikeskusten perustamiseen tukea ulkorajarahastolta sekä vuosina 2014–2020
ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä osana suunniteltua sisäisen
turvallisuuden rahastoa. Toisaalta Frontex käyttää omaa talousarviotaan
Eurosur-verkoston ja muiden Eurosurin horisontaalisten osien perustamiseen,
esimerkiksi rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan luomiseen.
Tarvittaessa täydentävää tukea saadaan sisäisen turvallisuuden rahastosta
(suora tai välillinen keskitetty varainhoito). Seitsemännestä
tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta saadaan rahoitusta,
jolla tuetaan tulevan valvontavälineiden yhteiseen käyttöön liittyvän palvelun
aloittamista vuosina 2012–2013. Toimenpiteitä
naapurissa sijaitsevissa kolmansissa maissa tuetaan vuosina 2012–2013
turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskevasta aihekohtaisesta ohjelmasta osana
kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä.
2.
HALLINNOINTI
2.1.
Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset Frontex toimittaa komissiolle kaksi
vuotta sen jälkeen, kun Eurosur on aloittanut täysimääräisesti toimintansa, ja
tämän jälkeen vuosittain Eurosurin teknisestä ja operatiivisesta toiminnasta
kertomuksen, jossa otetaan huomioon aiemmin selostetut indikaattorit.[29] Lisäksi
komissio tekee Eurosurista kokonaisarvion, jossa tarkastellaan saavutettuja
tuloksia tavoitteisiin nähden ja arvioidaan perustana olevien periaatteiden
pätevyyttä, kolme vuotta sen jälkeen, kun Eurosur-järjestelmä on aloittanut
kaikki toiminnot, ja tämän jälkeen neljän vuoden välein. Ensimmäinen arvio
tehtäneen vuonna 2016, mikäli Eurosur aloittaa toimintansa vuonna 2013.
Komission olisi toimitettava arviointia koskevat kertomukset Euroopan
parlamentille ja neuvostolle ja niiden mukana olisi tarvittaessa toimitettava
asianmukaiset ehdotukset, joilla muutetaan Eurosurin perustamisesta annettua
asetusta.
2.2.
Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.2.1.
Todetut riskit
– Liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa esitetyt kustannusarviot on
laadittu jäsenvaltioiden, EU:n virastojen ja yksityisen sektorin toimittamien
tietojen perusteella. Ulkopuolinen toimeksisaaja (GHK) on vahvistanut Eurosurin
taloudellista vaikutusta koskevan teknisen selvityksen. Kyseessä on tarkin
mahdollinen arvio harkittavana olevien toimintalinjavaihtoehtojen toteuttamisen
kustannuksista vuonna 2008 laaditussa Eurosurin etenemissuunnitelmassa esitetyn
kuvauksen ja siihen liittyvien teknisten asiakirjojen perusteella.
Soveltamisalan, organisoinnin ja hallintorakenteiden, teknisten vaatimusten,
tuotettujen palvelujen luonteen ja Eurosuria koskevan etenemissuunnitelman
asteittaisen toteuttamisen mukauttaminen johtaa oletettavasti muutoksiin myös
palvelujen tuottamisen kustannuksissa. – Vuonna 2008 laaditussa Eurosurin etenemissuunnitelmassa (KOM(2008) 68
lopullinen) esitettyjä eri osia ja vaiheita kehitetään, testataan ja toteutetaan
samanaikaisesti. Näin tehdään siksi, että järjestelmän kehittämisen
tavanomainen aikataulu, jossa kukin vaihe perustuu edellisen vaiheen tuloksille
ja järjestelmää toteutetaan sen jälkeen, kun se on laadittu, olisi liian
aikaavievä. Yhdistettäessä eri vaiheiden tuloksia yhdeksi kokonaisuudeksi on
oltava varovainen. Johdonmukaisuus voidaan saavuttaa parhaiten lainsäädännön
avulla siten, että määritellään selvästi osien erilainen sisältö ja eri
toimijoiden roolit ja vastuualueet.
2.2.2.
Valvontamenetelmä(t)
Eurosurin yhteydessä käytetään eri rahoitusohjelmien
(esimerkiksi sisäisen turvallisuuden rahaston) osana käyttöön otettuja
hallinto- ja valvontajärjestelmiä. Lisäksi aiotaan käyttää sisäisiä (esim.
yhteinen tutkimuskeskus) ja ulkoisia (esim. ulkopuoliset toimeksisaajat)
asiantuntijoita varmistamaan, että Eurosurin eri osat toteutetaan
moitteettomasti ja sujuvasti.
2.3.
Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien
ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä
olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet Kansallisella ja Euroopan tasolla käyttöön otettuja
petoksentorjuntatoimenpiteitä sovelletaan täysimääräisesti.
3.
EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.
Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen
otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat[30] Monivuotisen
rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä. Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Menojen tyyppi || Rahoitusosuus Numero || JM[31] || EFTA-mailta[32] || ehdokasmailta[33] || kolmansilta mailta || Varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet 3 A || 18 02 03 02 – Frontex || JM || Ei || Ei || Ei || Ei 3 A || 18 02 06 – Ulkorajarahasto || JM || Ei || Ei || Kyllä || Ei · - Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat Monivuotisen rahoituskehyksen
otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä. Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Menojen tyyppi || Rahoitusosuus Numero || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || Varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet 3 || 18 02 cc - Sisäisen turvallisuuden rahasto – raja- ja viisumiasiat || JM || Ei || Ei || Kyllä || Ei 3 || 18 02 05 02 – Frontex || JM || Ei || Ei || Ei || Ei
3.2.
Arvioidut vaikutukset menoihin vuosina 2014–2020[34]
3.2.1.
Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Otsake 3 || Turvallisuus ja kansalaisuus Pääosasto: HOME || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Myöhemmät vuodet || YHTEENSÄ Toimintamäärärahat || || || || || || || || || Sisäisen turvallisuuden rahasto[35] || Maksusitoumusmäärärahat || (1) || 14,107 || 16,111 || 16,111 || 16,411 || 16,411 || 16,411 || 16,411 || || 111,973 Maksumäärärahat || (2) || 1,915 || 3,997 || 7,720 || 12,130 || 15,751 || 16,266 || 16,347 || 37,848 || 1111,973 18 02 03 02[36] || Maksusitoumusmäärärahat || (1a) || 20,601 || 19,997 || 18,290 || 18,290 || 18,290 || 18,290 || 18,290 || || 132,048 Maksumäärärahat || (2a) || 10,301 || 20,299 || 19,144 || 18,290 || 18,290 || 18,290 || 18,290 || 9,145 || 132,048 Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[37] || || || || || || || || || Budjettikohdan numero || || (3) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || || 0 Pääosasto HOMEn määrärahat YHTEENSÄ || Maksusitoumusmäärärahat || =1+1a +1b+1c || 34,708 || 36,108 || 34,401 || 34,701 || 34,701 || 34,701 || 34,701 || || 244,021 Maksumäärärahat || || 12,215 || 24,296 || 26,864 || 30,420 || 34,041 || 34,556 || 34,637 || 46,993 || 244,021 Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Maksusitoumusmäärärahat || (4) || 34,708 || 36,108 || 34,401 || 34,701 || 34,701 || 34,701 || 34,701 || || 244,021 Maksumäärärahat || (5) || 12,215 || 24,296 || 26,864 || 30,420 || 34,041 || 34,556 || 34,637 || 46,993 || 244,021 Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || || 0 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 3 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Maksusitoumusmäärärahat || =4+ 6 || 34,708 || 36,108 || 34,401 || 34,701 || 34,701 || 34,701 || 34,701 || || 244,021 Maksumäärärahat || =5+ 6 || 12,215 || 24,296 || 26,864 || 30,420 || 34,041 || 34,556 || 34,637 || 46,993 || 244,021 Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || Hallintomenot milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Myöhemmät vuodet || YHTEENSÄ Pääosasto: HOME || Henkilöresurssit || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || || 1,778 Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || || 0 Pääosasto HOME YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || || 1,778 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Maksusitoumusmäärärahat yhteensä = maksumäärärahat yhteensä) || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || || 1,778 milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Maksusitoumusmäärärahat || 34,962 || 36,362 || 34,655 || 34,955 || 34,955 || 34,955 || 34,955 || || 245,799 Maksumäärärahat || 12,469 || 24,550 || 27,118 || 30,674 || 34,295 || 34,810 || 34,891 || 46,993 || 245,799
3.2.2.
Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin
–
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja. –
þ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti: Tavoitteet ja tuotokset ò || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ || TUOTOKSET || Tyyppi[38] || Keskimäär. kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä || ERITYISTAVOITTEET 1 a, 2 a & 2 c[39] || || || || || || || || || || || || || || || || || - Tuotos[40] || Keskus || 2,179 || 24 || 7,470 || 24 || 7,470 || 24 || 7,470 || 24 || 7,470 || 24 || 7,470 || 24 || 7,470 || 24 || 7,470 || 24 || 52,29 || - Tuotos[41] || Keskus || 75,765 || 1 || 11,316 || 1 || 12,164 || 1 || 10,457 || 1 || 10,457 || 1 || 10,457 || 1 || 10,457 || 1 || 10,457 || 1 || 75,765 || Erityistavoitteet 1 a, 2 a ja 2 c yhteensä || 25 || 18,786 || 25 || 19,634 || 25 || 17,927 || 25 || 17,927 || 25 || 17,927 || 25 || 17,927 || 25 || 17,927 || 25 || 128,055 || ERITYISTAVOITE 2 a[42] || || || || || || || || || || || || || || || || || - Tuotos[43] || Verkko || 33,071 || 1 || 5,969 || 1 || 4,517 || 1 || 4,517 || 1 || 4,517 || 1 || 4,517 || 1 || 4,517 || 1 || 4,517 || 1 || 33,071 || - Tuotos[44] || Kuva || 23,212 || 1 || 3,316 || 1 || 3,316 || 1 || 3,316 || 1 || 3,316 || 1 || 3,316 || 1 || 3,316 || 1 || 3,316 || 1 || 23,212 || Erityistavoite 2 a yhteensä || 2 || 9,285 || 2 || 7,833 || 2 || 7,833 || 2 || 7,833 || 2 || 7,833 || 2 || 7,833 || 2 || 7,833 || 2 || 56,283 || ERITYISTAVOITE 1 d[45] || || || || || || || || || || || || || || || || || || - Tuotos[46] || Verkko || 537,75 || 4 || 951 || 4 || 0 || 4 || 0 || 4 || 300 || 4 || 300 || 4 || 300 || 4 || 300 || 4 || 2,151 || Erityistavoite 1 d yhteensä || 4 || 0,951 || 4 || 0 || 4 || 0 || 4 || 0,300 || 4 || 0,300 || 4 || 0,300 || 4 || 0,300 || 4 || 2,151 ERITYISTAVOITTEET 1 b ja 1 c[47] || || || || || || || || || || || || || || || || - Tuotos[48] || Palvelu || || 1 || 5,686 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 57,532 Erityistavoitteet 1 b ja 1 c yhteensä || 1 || 5,686 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 8,641 || 1 || 57,532 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 32 || 37,198 || 32 || 38,688 || 32 || 36,891 || 32 || 37,191 || 32 || 37,191 || 32 || 37,191 || 32 || 37,191 || 32 || 244,021 ||
3.2.3.
Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin
3.2.3.1.
Yhteenveto
–
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja. –
þ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti: milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) || Vuosi 2014[49] || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || || Henkilöresurssit || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 1,778 Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 1,778 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[50] || || || || || || || || Henkilöresurssit || || || || || || || || Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 YHTEENSÄ || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 1,778
3.2.3.2.
Henkilöresurssien arvioitu tarve
–
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. –
þ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti[51]: arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden
desimaalin tarkkuudella) || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) 18 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || || XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || || 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[52] XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || || XX 01 04 yy[53] || - päätoimipaikassa[54] || || || || || || || - edustustoissa || || || || || || || XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || YHTEENSÄ || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD || 2 AD XX viittaa
kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon. Henkilöresurssien tarve
katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai
pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena
saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka
toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen
jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Kuvaus henkilöstön
tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Eurosurin päivittäisen hallinnoinnin seuranta ja tukeminen. Ulkopuolinen henkilöstö ||
3.2.4.
Yhteensopivuus nykyisen ja seuraavan monivuotisen
rahoituskehyksen kanssa
–
þ Ehdotus/aloite on nykyisen ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen
mukainen. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen
rahoitussuunnitelman muuttamista. Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista
muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista
tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[55] Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös
kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät
3.2.5.
Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen
–
þ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.
–
¨ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja
seuraavasti (arvio): määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin
tarkkuudella) || Vuosi n || Vuosi n + 1 || Vuosi n + 2 || Vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || || Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||
Arvioidut vaikutukset tuloihin –
þ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin. –
¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti: ¨ vaikutukset omiin varoihin ¨ vaikutukset sekalaisiin tuloihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[56] Vuosi n || Vuosi n + 1 || Vuosi n + 2 || Vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) Momentti …………. || || || || || || || || Vastaava(t) menopuolen
budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten
tulojen tapauksessa: Selvitys tuloihin
kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä [1] EUVL L
349, 25.11.2004, s. 1. [2] KOM(2008)
68 lopullinen, 13.2.2008 (Eurosuria koskeva etenemissuunnitelma). Edistyminen
vuosina 2008–2010, ks. SEC(2009) 1265 lopullinen, 24.9.2009, ja SEC(2011)145
lopullinen, 28.1.2011. [3] Vrt. myös
SEUT-sopimuksen 77 artiklan 1 kohdan c alakohta. [4] Vrt.
asetuksen (EY) N:o 2007/2004 11 c artikla, joka on lisätty asetuksella (EU) N:o
1168/2011. [5] KOM(2010)
385 lopullinen, 20.7.2010. [6] EUVL L
349, 25.11.2004, s. 1. [7] EYVL L
281, 23.11.1995, s. 31. [8] EYVL L 8,
12.1.2001, s. 1. [9] EUVL L
350, 30.12.2008, s. 60. [10] EYVL L
131, 1.6.2000, s. 43. [11] EYVL L 64,
7.3.2002, s. 20. [12] EYVL L
176, 10.7.1999, s. 36. [13] EUVL L 53,
27.2.2008, s. 52. [14] EUVL L
160, 18.6.2011, s. 19. [15] EUVL L
111, 4.5.2010, s. 20. [16] EYVL L
317, 3.12.2001, s. 31. [17] ABM:
toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi. [18] Sellaisina
kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a
ja b alakohdassa. [19] KOM(2010)
623 lopullinen, 27.10.2010, vol. II, 43 kohta, s. 14. [20] KOM(2008)
68 lopullinen, 13.2.2008 (Eurosuria koskeva etenemissuunnitelma). [21] Vrt.
liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin luku 8. [22] Verrattuna
vuotta 2011 koskeviin lukuihin, jotka on esitetty Frontexin
riskianalyysiraporteissa ja Europolin asiaa koskevissa kertomuksissa. Kyseiset
indikaattorit riippuvat myös Eurosurin ulkopuolisista tekijöistä, kuten
muutoksista naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden poliittisessa ja
taloudellisessa tilanteessa. [23] Verrattuna
nykytilanteeseen, jota on kuvattu Eurosur-asetusehdotuksen liitteenä olevassa
vaikutustenarvioinnissa. [24] Vrt.
liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin luvut 3.2 ja 3.3. [25] Vrt.
liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin luku 3.5. [26] Ks.
luettelo hankkeista liitteessä 1.5. [27] Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset
varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla
osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html. [28] Sellaisina
kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa. [29] Vrt.
liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin luku 8. [30] Kyseisiä
budjettikohtia käytetään Eurosurin eri osien vaiheittaiseen kehittämiseen ja
testaamiseen vuoteen 2013 asti. Koska ehdotetun Eurosur-asetuksen pitäisi tulla
voimaan vuoden 2013 lopussa, rahoitusselvitys koskee ainoastaan vuosia
2014–2020. Liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa esitetään katsaus
Eurosurin kehittämiskustannuksiin vuosina 2008–2010 ja Eurosurin arvioituihin
kustannuksiin vuosina 2011–2020. [31] JM =
Jaksotetut määräajat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat. [32] EFTA:
Euroopan vapaakauppaliitto. [33] Ehdokasmaat
ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat. [34] Katsaus
vuosien 2011–2020 arvioituihin kokonaismenoihin esitetään liitteenä olevassa
vaikutustenarvioinnissa. [35] Tämä
budjettikohta kattaa seuraavat kustannukset: 1. EU:n osarahoitus, 75 %
kansallisten koordinointikeskusten toimintakustannuksista 24 jäsenvaltiossa,
joilla on maa- ja meriulkorajoja, mikäli nämä kustannukset sisältyvät
jäsenvaltioiden ohjelmasuunnitteluun, jossa käytetään EU:n talousarviota; 2.
valvontavälineiden yhteiseen käyttöön liittyvän palvelun kustannukset, joihin
pitäisi saada osarahoitusta myös asiaa koskevista Euroopan avaruusohjelmista,
esimerkiksi ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisesta
seurantajärjestelmästä GMES:stä, jos sitä on saatavilla jaksolle 2014–2020; 3.
kustannukset Eurosurin liittämisestä alueellisiin verkkoihin jäsenvaltioiden ja
niiden naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa; 4. muut Eurosurin
toteuttamiseen tarvittavat kustannukset. [36] Frontexin
tilannekeskuksen, kansalliset koordinointikeskukset ja Frontexin yhdistävän
verkon sekä yhteisen rajan läheisen alueen tiedustelutilannekuvan
toimintakustannukset. Näistä arvioista 5–10 miljoonaa euroa vuodessa katetaan
Frontexin talousarviosta ja 10–15 miljoonaa euroa vuodessa sisäisen
turvallisuuden rahastosta. Frontexin rahoittamat tarkat määrät määritellään
vuotuisessa talousarviomenettelyssä. [37] Tekninen
ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen
liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora
tutkimustoiminta. [38] Tuotokset ovat
tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen
opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit). [39] Ks. 1.4.2
kohta: 1a – Rakenteiden yksinkertaistaminen ja järjestelmien yhdistäminen
toisiinsa kansallisesti; 2a – Henkilöstön ja resurssien tehokas hallinta; 2c –
Vaikutusten mittaus. [40] EU:n
osarahoitus, 75 % kansallisten koordinointikeskusten toimintakustannuksista 24
jäsenvaltiossa, joilla on maa- ja meriulkorajoja. [41] Frontexin
tilannekeskuksen toimintakustannukset. [42] 2a –
Tiedon ja tiedustelutiedon jakaminen miltei reaaliajassa. [43] Kansalliset
koordinointikeskukset ja Frontexin yhdistävän verkon toimintakustannukset. [44] Yhteisen
rajojen läheisen alueen tiedustelutilannekuvan toimintakustannukset. [45] 1 d –
Tiedonvaihdon parantaminen naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa. [46] Eurosurin
liittäminen jäsenvaltioiden ja niiden naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden
välisiin alueellisiin verkkoihin. [47] 1 b –
Datafuusion ja teknisten valmiuksien yhdistäminen rajanylitysten havaitsemista
ja jäljittämistä varten; 1 c – Monialainen tiedonvaihto muiden merialan
toimijoiden kanssa. [48] Valvontavälineiden
EU:n tason yhteiseen käyttöön liittyvän palvelun toimintakustannukset. [49] Vuosi N on
ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. [50] Tekninen
ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen
liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora
tutkimustoiminta. [51] Taulukossa
esitetyt kaksi AD-virkaa sisältyvät sisäisen turvallisuuden rahaston perustamista
koskevaan asetusehdotukseen. [52] Sopimussuhteiset
toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa
edustustoissa, paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat [53] Toimintamäärärahoista
katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [54] Etenkin
rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
(maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto. [55] Katso
toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta. [56] Perinteiset
omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli
bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.