PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Euroopan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla). Perussopimuksen mukaisesti unionin toiminta kansainvälisellä tasolla ”perustuu sen perustamisen, kehittämisen ja laajentumisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin, joita unioni pyrkii edistämään muualla maailmassa: demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen” (21 artikla).

Sen vuoksi demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen on EU:n ulkoisessa toiminnassa olennaisen tärkeää. Ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi maailmassa EU soveltaa useita toimenpiteitä, joihin kuuluvat mm. poliittinen vuoropuhelu ja diplomatiaan liittyvät aloitteet sekä rahoituksellinen ja tekninen yhteistyö ja avunanto.

Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä, jäljempänä ’EIDHR’, annettu asetus[1] on kyseisen poliittisen strategian kulmakivi ja ainutlaatuinen ja näkyvä ilmaus EU:n vahvasta sitoutumisesta demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Välineestä on saatu aitoja tuloksia ja se on johtanut lukuisiin menestystarinoihin. Sillä on tuettu kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisoikeusinstituutioita maailmanlaajuisesti ja siitä on annettu tukea vaalitarkkailuun. Koska EIDHR on hallituksista riippumaton ja joustava, se antaa tärkeää lisäarvoa EU:n poliittisten välineiden valikoimaan.

Uudessa asetuksessa on säilytettävä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen yleistavoitteet ja sen soveltamisala eli ihmisoikeuksien ja perusvapauksien, demokratian ja oikeusvaltion kehittäminen ja vahvistaminen ympäri maailmaa.

Asetus perustuu demokratian ja ihmisoikeuksien väliselle vahvalle yhteydelle. Viime vuosina demokratiaa tukeva EU:n ohjelma on jatkuvasti kehittynyt kohti kattavaa lähestymistapaa. Erityisesti neuvoston marraskuussa 2009 tekemät päätelmät[2] demokratian tukemisesta merkitsevät ensimmäistä strategista ja konkreettista askelta kohti laajempaa ja johdonmukaisempaa demokratian tukemista koskevaa politiikkaa EU:n ulkosuhteissa. Joulukuussa 2010 komissio antoi ensimmäisen päätelmiä koskevan seurantakertomuksen, ja neuvosto hyväksyi uusia päätelmiä[3], muun muassa määritti kymmenen pilottimaata, joissa toimintaohjelma pannaan täytäntöön ja toimet toteutetaan välittömästi.

Sen vuoksi pidetään olennaisen tärkeänä, että tulevan EIDHR:n soveltamisala kattaa nykyiset moninaiset toimet, kuten kampanjointi, keskeiset tukitehtävät ja kenttäoperaatiot, mukaan luettuna vaalitarkkailu, kaikkien demokratiaan liittyvien perusoikeuksien sekä kaikkien muiden ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tukeminen. Näin taataan politiikan järkiperäisyys, lähestymistavan kattavuus, toimien johdonmukaisuus ja mittakaavaedut.

EIDHR:n soveltamisala on kattanut vuodesta 2007 lähtien viisi tavoitetta:

· Edistetään ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista maissa, joissa ne ovat erityisesti uhattuina;

· Vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan asemaa ihmisoikeuksien ja demokraattisten uudistusten edistämisessä, eri ryhmien etujen rauhanomaisessa yhteensovittamisessa sekä poliittisten osallistumis- ja edustusmahdollisuuksien lujittamisessa;

· Tuetaan ihmisoikeuksia ja demokratiakysymyksiä koskevia toimia EU:n suuntaviivojen kattamilla aloilla. Toimet koskevat muun muassa ihmisoikeusvuoropuheluita, ihmisoikeuksien puolustajia, kuolemanrangaistusta, kidutusta, lapsia aseellisissa konflikteissa, lapsen oikeuksia, naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja heihin kohdistuvan kaikenlaisen syrjinnän torjumista, kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja mahdollisia tulevia suuntaviivoja;

· Tuetaan ja vahvistetaan ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisuuden ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja demokratian edistämiseen tähtäävää kansainvälistä ja alueellista toimintakehystä;

· Lisätään kansalaisten luottamusta demokraattisiin vaalimenettelyihin ja parannetaan vaalimenettelyjen luotettavuutta ja avoimuutta etenkin vaalitarkkailun avulla.

EIDHR:n mukainen toimintastrategia[4] perustuu pääasiassa toimintaan kansalaisjärjestöjen kanssa ja niiden kautta. Kyseisten kansalaisjärjestöjen tavoitteena on puolustaa kaikkien demokraattisten prosessien perustana olevia perusvapauksia ja auttaa kansalaisyhteiskuntaa lisäämään vaikutusvaltaansa poliittisissa uudistuksissa ja ihmisoikeuksien puolustamisessa. Tämä toimintastrategian erityisominaisuus säilytetään täysin uudessa asetuksessa. Siten se täydentää uuden sukupolven maantieteellisiä ohjelmia, joissa demokratia ja ihmisoikeudet valtavirtaistetaan lisääntyvässä määrin, vaikka siinä keskitytään pääasiallisesti instituutioiden kehittämiseen.

Lisäksi EIDHR:stä annettavassa uudessa asetuksessa EU:lle annetaan tehokkaampia keinoja käsitellä tilannetta maissa, joissa tilanne on vakava, tai hätätilanteita, joissa ihmisoikeudet ja perusvapaudet ovat eniten vaarassa. Viimeaikainen kehitys EU:n naapurimaissa, erityisesti arabikevät, on osoittanut, että kyseisissä maissa on olemassa voimakas tahto lisätä vapauksia, oikeuksia ja demokratiaa, ja EU:n on tuettava tätä kehitystä. Euroopan unioni voi tällaisissa tapauksissa suoraan rahoittaa tilapäisiä toimia suorien avustusten tai pienimuotoisten avustusten kautta. Näin menetellään tapauksissa, joissa menettelysäännöt voisivat vaikuttaa kielteisesti toimien tehokkuuteen tai altistaa edunsaajat vakavalle uhkailulle, kostotoimille tai muille riskeille. Tilapäiset toimet voisivat periaatteessa sisältyä strategia-asiakirjoihin ja vuosiohjelmiin. Kuitenkin poikkeuksellisissa tapauksissa tilapäiset toimet voitaisiin hyväksyä ohjelmakauden ulkopuolisilla erityistoimenpiteillä.

Laajemmasta perspektiivistä katsottuna EIDHR:ää koskevaa asetusehdotusta olisi tarkasteltava kaikki vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ehdotetut rahoitusvälineet huomioon ottaen tiedonannon ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” mukaisesti. Yhdessä otsakkeen 4 (Globaali Eurooppa) mukaisten välineiden ja Euroopan kehitysrahaston kanssa uudella EIDHR-välineellä varmistetaan EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden ja tehokkuuden lisääntyminen.

Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) organisaatiosta ja toiminnasta annetun neuvoston päätöksen[5] mukaisesti korkea edustaja/varapuheenjohtaja varmistaa unionin ulkoisen toiminnan yleisen poliittisen yhteensovittamisen myös EIDHR:n kautta. Erityisesti EUH edistää edellä mainitun neuvoston päätöksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti EIDHR:n ohjelmasuunnittelua ja hallinnointisykliä.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

Euroopan komissio järjesti 26. marraskuuta 2010 – 31. tammikuuta 2011 julkisen kuulemisen EU:n ulkoisen toiminnan rahoituksesta tulevaisuudessa. Kyseinen prosessi perustui verkkokyselyyn ja komission ja EUH:n asianomaisten yksikköjen laatimaan tausta-asiakirjaan ”What funding for EU external action after 2013?” (EU:n ulkoisen toiminnan rahoitus vuoden 2013 jälkeen). Julkiseen kuulemiseen saadut 220 vastausta heijastivat laajasti ja monipuolisesti niitä eri rakenteita, näkökantoja ja perinteitä, jotka ovat ominaisia ulkoiselle toiminnalle.

Suurin osa vastaajista (noin 70 %) vahvisti, että EU:n rahoitus antoi huomattavan lisäarvon EU:n ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden kautta tuetuilla politiikan pääaloilla [6] . Monet vastaajat esittivät EU:n lisäarvon tärkeimmäksi toiminnan vauhdittajaksi tulevaisuudessa. He katsoivat, että EU:n olisi hyödynnettävä globaalista läsnäolosta johtuvaa suhteellista etuaan, laaja-alaista asiantuntemustaan, ylikansallista luonnettaan, rooliaan koordinaation helpottajana sekä mittakaavaetuja.

Melkein kaikki vastaajat (92 %) tukevat eriytetympää lähestymistapaa, joka on räätälöity edunsaajamaan tilanne huomioon ottaen, joka perustuu päteviin kriteereihin ja tehokkaaseen tietojenkeruuseen ja jota käytetään keinona lisätä EU:n rahoitusvälineiden vaikutusta. Yli kaksi kolmannesta vastaajista uskoo, että EU:n edut otetaan riittävästi huomioon sen ulkoisessa toiminnassa. He katsovat myös, että unionin ulkoisen toiminnan olisi perustuttava suuremmassa määrin EU:n arvoihin ja periaatteisiin sekä kumppanimaiden kehitystavoitteisiin. Vähemmistö on sitä vastoin sitä mieltä, että EU:n ulkoisissa toimissa olisi keskityttävä enemmän EU:n omiin etuihin maailmantaloudessa ja erityisesti suhteessa kehittyviin markkinatalousmaihin.

Välineiden yksinkertaistamisen sekä maantieteellisten ja temaattisten välineiden keskinäisen tasapainon osalta mielipiteet eroavat, kun on kyse EU:n temaattisten ohjelmien tarkistamisesta ja niiden määrän mahdollisesta vähentämisestä. Monet pelkäävät, että se merkitsisi temaattisiin toimiin käytettävissä olevan kokonaissumman vähenemistä, ja kehottavat yksinkertaistamaan temaattisten ohjelmien rahoituksen myöntämistä ja täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä. Useita temaattisia kysymyksiä pidetään tärkeinä, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen vahvistamista, ilmastorahoitusta tai kehitysyhteistyön rahoitusvälineen nykyisiä temaattisia ohjelmia. Huomattava enemmistö vastaajista tukee EU:n rahoitusvälineiden maantieteellisten rajojen joustavuuden lisäämistä keinona vastata alueiden välisiin haasteisiin.

Enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että jäsenvaltioiden kanssa toteutettavilla yhteisohjelmilla ja yhteisrahoituksella voidaan lisätä EU:n ulkoisen toiminnan vaikutusta ja johdonmukaisuutta, yksinkertaistaa avun toimittamista ja vähentää kokonaiskuluja.

Kun on kyse samanlaisten rahoituksen ehtojen asettamisesta, vastaajat kannattavat laajasti ehtoja, jotka perustuvat siihen, miten edunsaajamaa kunnioittaa ihmisoikeuksia, vähemmistöjä, hyvää hallintotapaa ja kulttuurista monimuotoisuutta (78 %), tai edunsaajamaan politiikkojen laatuun ja sen kykyyn ja haluun panna täytäntöön järkeviä politiikkoja (63 %). Suurin osa vastaajista suhtautuu kriittisesti siihen, että ulkoinen yhteistyö perustuisi EU:n omiin etuihin.

Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n ulkoisen toiminnan osalta kaikki vastaajat korostivat tarvetta edistää ja tukea kyseisiä tavoitteita maailmanlaajuisesti sekä valtavirtaistamalla ne kaikkiin EU:n politiikkoihin ja toimiin että sisällyttämällä ne osaksi erillistä mutta täydentävää rahoitusvälinettä. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline on erittäin arvostettu, ja kaikki sidosryhmät pyysivät EU:ta vahvistamaan potentiaaliaan, suojelemaan lisäarvoaan ja lisäämään avun toimittamisen nopeutta erityisesti kaikkein vaikeimmissa tapauksissa ja hätätapauksissa.

Vaikutusten arviointi

Komissio toteutti vaikutusten arvioinnin, jossa otettiin huomioon seuraavat kolme tärkeintä toimintapoliittista vaihtoehtoa (myös joitain alavaihtoehtoja):

1) Ei erillistä asetusta EIDHR:stä ja ihmisoikeudet ja demokratia sisällytetään osaksi muita rahoitusvälineitä.

2) Ei muutosta nykyiseen asetukseen, ainoastaan lisäys talousarviomäärärahoihin, joilla rahoitetaan lisätoimia nykyisen rahoituskehyksen mukaisesti.

3) Laaditaan parannettu valtuusasetus ja samalla säilytetään olemassa olevan asetuksen tärkeimmät piirteet.

Ensimmäinen vaihtoehto hylättiin, koska oli selvää, että itsenäisen demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan rahoitusvälineen lakkauttaminen lähettäisi negatiivisen poliittisen signaalin ja johtaisi siihen, että tiettyjä arvokkaita toimintaperiaatteita, kuten sitä, että isäntämaan suostumus ei ole tarpeen tai että toimet kohdistetaan kansalaisyhteiskunnan toimijoihin, ei enää sovellettaisi. Tämä puolestaan vähentäisi avun toimittamisen tehokkuutta ja merkitsisi EU:n näkyvyyden huomattavaa pienenemistä ja maineen menettämistä.

Toinen vaihtoehto hylättiin myös, koska sen avulla ei voitaisi kohdata uusia haasteita riittävän hyvin, korjata tehtyjä virheitä eikä vastata uusiin vaatimuksiin.

Kolmas vaihtoehto hyväksyttiin, koska sen avulla voitaisiin säilyttää rahoitusvälineiden poliittiset ja operatiiviset hyödyt ja asetus voitaisiin mukauttaa paremmin. Tämän vaihtoehdon mukaisesti uuden luonnoksen olisi oltava parannettu valtuusasetus. Tarkistettu rahoitusväline muodostaisi prosessisuuntautuneen välineen, jossa keskityttäisiin neljään eri osa-alueeseen:

· temaattiset kampanjat, kampanjoinnin ja kenttäoperaatioiden yhdistäminen (esimerkiksi tuki demokratialle) ja puuttuminen vakaviin oikeuksien loukkauksiin (kuten kidutukseen, kuolemanrangaistukseen, syrjintään, jne.) sekä tuen antaminen tärkeimmille toimijoille ja kansalaisuuskasvatukselle;

· kohdennettu tuki toimivan kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen, mikä antaa tälle valmiudet pyrkiä kohti demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja niiden puolustamista, ja tuki sen erityiselle roolille positiivisen muutoksen aikaansaamisessa;

· EU:n vahvistetut valmiudet reagoida nopeasti ihmisoikeuksiin liittyvissä hätätapauksissa ja kattavan EU:n ihmisoikeuksien puolustajia koskevan mekanismin perustaminen;

· demokraattista prosessia koskeva tehostettu ja paremmin integroitu lähestymistapa, joka perustuu vaalitarkkailuun ja muihin demokratiaa ja vaaliprosesseja tukeviin toimiin.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Ehdotettu rahoitusväline perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 209 artiklaan, jossa määrätään kehitysyhteistyön oikeusperustasta unionin ulkoisen toiminnan periaatteiden ja tavoitteiden puitteissa. Lisäksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 21 artiklassa korostetaan, että Euroopan unionille on tärkeää tukea demokratiaa ja ihmisoikeuksia osana sen ulkoista toimintaa.

Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetusehdotuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten takia saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. EU on ainutlaatuisessa asemassa, sillä se voi toimittaa osan ulkoisesta avusta jäsenvaltioiden puolesta ja niiden kanssa. Näin sen uskottavuus kasvaa niissä maissa, joissa se toimii. Useilla jäsenvaltioilla ei ole valmiuksia ja/tai halua kehittää globaaleja ulkoisen toiminnan välineitä. Sen vuoksi EU:n tason toimet ovat ainoa mahdollisuus edistää EU:n arvoja koko maailmassa ja varmistaa EU:n maailmanlaajuinen näkyvyys.

Asetusehdotuksella vahvistetaan koordinointikapasiteettia ja helpotetaan yhteisohjelmointia jäsenvaltioiden kanssa. Näin varmistetaan tehokas työnjako ja tuloksellinen avun toimitus. Unionin apu keskitetään sinne, missä sillä on eniten vaikutusta eli demokratian, hyvän hallintotavan, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen maailmanlaajuisesti, ennakoitavaan pitkän aikavälin sitoumukseen antaa kehitysapua ja unionin rooliin toimien koordinoimiseksi jäsenvaltioiden kanssa. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti asetusehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotettu rahoitusväline on osa toimenpiteitä, jotka pannaan täytäntöön Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 4 ”Globaali Eurooppa” mukaisesti. Rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2014–2020 ovat 1 578 000 000 euroa. Vuotuiset määrärahat ovat keskimäärin noin 225 000 000 euroa.

2011/0412 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 209 ja 212 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[7],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[8],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Tämä asetus muodostaa yhden niistä välineistä, joilla annetaan suoraa tukea Euroopan unionin ulkopolitiikalle. Sillä korvataan demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1889/2006[9].

(2) Tällä asetuksella perustetaan demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskeva eurooppalainen rahoitusväline, jota voidaan käyttää ilman kolmannen maan hallituksen tai muiden julkisten viranomaisten suostumusta.

(3) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

(4) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaan unionin ulkoinen toiminta perustuu sen perustamisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin: demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen.

(5) Kyseinen rahoitusväline edistää unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden, mukaan luettuna Euroopan kehityspolitiikan tavoitteiden, saavuttamista.

(6) Unionin panos demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen perustuu kansainvälisessä ihmisoikeuslaissa vahvistettuihin yleisperiaatteisiin ja muihin Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa tehtyihin ihmisoikeusvälineisiin sekä asiaankuuluviin alueellisiin ihmisoikeusvälineisiin.

(7) Sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeudet ovat perusoikeuksia ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä, ja niiden edistäminen on tämän asetuksen tärkeä osatekijä.

(8) Demokratia ja ihmisoikeudet liittyvät väistämättömästi toisiinsa, kuten neuvoston 18 päivänä marraskuuta 2009 antamissa päätelmissä demokratian tukemisesta EU:n ulkosuhteissa muistutettiin. Perusoikeuksiin kuuluvat sananvapaus ja yhdistymisvapaus ovat poliittisen moniarvoisuuden ja demokratiakehityksen edellytyksiä, kun taas demokraattinen valvonta ja vallanjako ovat olennaisia riippumattoman oikeuslaitoksen ja oikeusvaltioperiaatteen kannalta. Näitä puolestaan tarvitaan ihmisoikeuksien suojaamiseksi tehokkaasti.

(9) Vaikka ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan kulttuurin ja kansalaisten kannalta toimivan demokratian rakentaminen ja säilyttäminen on erityisen tärkeää ja vaikeaa demokratiakehityksen alkuvaiheissa olevissa maissa, kyseessä on itse asiassa jatkuva haaste, johon ennen kaikkea asianomaisen maan asukkaiden on vastattava mutta jonka yhteydessä ei pidä väheksyä kansainvälisen yhteisön osallistumisen merkitystä. Se edellyttää myös, että perustetaan useita instituutioita, erityisesti demokraattiset kansalliset parlamentit, joiden on varmistettava osallistuminen, edustus, reagointivalmius ja vastuullisuus.

(10) Kyseisten kysymysten ratkaisemiseksi tehokkaalla, avoimella, oikea-aikaisella ja joustavalla tavalla asetuksen (EY) N:o 1889/2006 voimassaoloajan päättymisen jälkeen tarvitaan jatkuvasti erityisiä taloudellisia resursseja ja erityinen rahoitusväline, joiden avulla voidaan jatkaa riippumatonta toimintaa.

(11) Tämän asetuksen nojalla myönnettävällä unionin avulla on tarkoitus täydentää muita demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevien unionin politiikkojen täytäntöönpanossa käytettäviä välineitä, joita ovat mm. poliittinen vuoropuhelu ja diplomatiaan liittyvät toimenpiteet sekä erilaiset rahoitukseen liittyvän ja teknisen yhteistyön välineet, kuten maantieteelliset ja temaattiset ohjelmat. Tämän asetuksen mukainen apu täydentää myös vakautusvälineen käyttöä kriisipainotteisimmissa toimissa.

(12) Tämän asetuksen mukaisesti unioni antaa apua maailmanlaajuisten, alueellisten, kansallisten ja paikallisten ihmisoikeuksia ja demokratisointia koskevien kysymysten ratkaisemiseksi yhdessä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Apua voidaan antaa valtiosta riippumattomien ja ihmisoikeuksien ja demokratian tukemisen alalla aktiivisten yksilöiden tai ryhmien kaikenlaisiin sosiaalisiin toimiin.

(13) Vaikka demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvät tavoitteet on otettava yhä laajemmin huomioon kaikissa ulkoista apua koskevissa rahoitusvälineissä, tämän asetuksen nojalla annettavalla unionin avulla on erityinen täydentävä asema ja erillinen merkitys maailmanlaajuisen luonteensa vuoksi ja siksi, että se ei ole riippuvaista kolmansien maiden hallitusten ja muiden julkisten viranomaisten suostumuksesta. Tämä mahdollistaa arkaluonteisiin ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksiin liittyvän yhteistyön kansalaisyhteiskunnan kanssa ja tarjoaa joustovaraa, jonka turvin kyetään vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin. Lisäksi uusi väline antaa unionille valmiudet laatia ja tukea sellaisia erityistavoitteita ja -toimenpiteitä kansainvälisellä tasolla, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai kriisiin ja jotka edellyttävät mahdollisesti valtioiden rajat ylittävää toimintaa tai kattavat operaatioita sekä unionissa että joissakin kolmansissa maissa. Lisäksi se tarjoaa puitteet Euroopan unionin riippumattomien vaalitarkkailuvaltuuskuntien tukemisen kaltaiselle toiminnalle, joka edellyttää johdonmukaista toimintapolitiikkaa, yhtenäistä hallinnointijärjestelmää ja yhteisiä toimintaperiaatteita.

(14) Unioni kiinnittää erityistä huomiota maihin ja hätätilanteisiin, joissa ihmisoikeudet ja perusvapaudet ovat eniten vaarassa ja joissa kyseisten oikeuksien ja vapauksien rikkominen on erityisen vakavaa ja systemaattista. Kyseisissä tilanteissa ensisijaisina poliittisina tavoitteina on edistää asianmukaisten kansainvälisten oikeussääntöjen noudattamista ja antaa paikalliselle kansalaisyhteiskunnalle konkreettista tukea ja toimintakeinoja sekä edistää sen toimintaa erittäin vaikeissa olosuhteissa. Konfliktitilanteissa unioni kehottaa asiaa koskevien unionin suuntaviivojen mukaisesti kaikkia konfliktin osapuolia noudattamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia velvollisuuksiaan.

(15) Unionin olisi pystyttävä kiireellisissä tapauksissa suojelemaan ihmisoikeuksien puolustajia tilapäisillä avustuksilla joustavasti ja ajoissa vaikeimmissa maissa ja tilanteissa. Näin menetellään erityisesti tapauksissa, joissa menettelysääntöjen valinta voisi vaikuttaa suoraan toimenpiteiden tehokkuuteen tai altistaa edunsaajat vakavalle uhkailulle, kostotoimille tai muille riskeille.

(16) Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnat voivat edistää merkittävästi ja tuloksellisesti kolmansien maiden demokratisointiprosesseja. Demokratian edistäminen ei kuitenkaan rajoitu yksinomaan vaaleihin. Siksi vaalitarkkailuvaltuuskuntien kustannukset eivät saisi viedä suhteettoman suurta osaa tämän asetuksen nojalla käytettävissä olevasta kokonaisrahoituksesta.

(17) Tämän asetuksen mukaisesti tuettujen toimien suunnitteluun ja rahoitukseen liittyvää täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Ottaen huomioon kyseisten täytäntöönpanosäädösten luonteen ja erityisesti niiden poliittiset linjaukset tai niiden taloudelliset vaikutukset säädöksiä hyväksyttäessä olisi käytettävä tarkastelumenettelyä, lukuun ottamatta kustannuksiltaan vähäisiä teknisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä.

(18) Unionin ulkoisen toiminnan välineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä säädetään … annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o …/…[10], jäljempänä ’yhteinen täytäntöönpanoasetus’.

(19) Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta säädetään neuvoston päätöksessä 2010/427/EU,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Kohde ja tavoitteet

Tällä asetuksella perustetaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, josta unioni antaa apua demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi.

Kyseisen avun tarkoituksena on erityisesti:

(a) edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ja noudattamista ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muiden ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten ja alueellisten välineiden mukaisesti, ja vahvistaa niiden suojelua, edistämistä ja valvontaa pääasiassa tukemalla asianmukaisia kansalaisjärjestöjä, ihmisoikeuksien puolustajia ja sortotoimien ja väärinkäytösten uhreja;

(b) tukea ja vakiinnuttaa demokraattisia uudistuksia kolmansissa maissa tehostamalla osallistuvaa ja edustuksellista demokratiaa, vahvistaa koko demokraattista prosessia ja parantaa vaalimenettelyiden luotettavuutta erityisesti vaalitarkkailutoiminnalla.

2 artikla Soveltamisala

1.           Unionin apu koskee seuraavia aloja:

(a) osallistuvan ja edustuksellisen demokratian, myös parlamentaarisen demokratian, ja demokratiakehityksen tukeminen ja tehostaminen pääasiassa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen avulla muun muassa seuraavasti:

i) edistetään yhdistymis- ja kokoontumisvapautta, henkilöiden vapaata liikkuvuutta, mielipiteen vapautta ja sananvapautta, myös taiteellisen ja kulttuurisen ilmaisun vapautta, vapaata lehdistöä ja riippumattomia moniarvoisia tiedotusvälineitä, sekä perinteisiä että tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia tiedotusvälineitä, internetin vapautta sekä toimia, joilla torjutaan näiden vapauksien harjoittamisen hallinnollisia esteitä, sensuurin torjunta mukaan luettuna;

ii) vahvistetaan oikeusvaltiota, edistetään oikeuslaitoksen riippumattomuutta, tuetaan ja arvioidaan oikeudellisia ja institutionaalisia uudistuksia ja edistetään oikeussuojan saatavuutta;

iii) edistetään ja vahvistetaan Kansainvälistä rikostuomioistuinta, väliaikaisia kansainvälisiä rikostuomioistuimia ja siirtymäkauden oikeus-, totuus- ja sovittelujärjestelmiä;

iv) tuetaan uudistuksia, joiden tavoitteena on tehokas ja avoin demokraattinen vastuu ja valvonta, mukaan luettuna turvallisuus- ja oikeusalojen vastuu ja valvonta, ja edistetään toimenpiteitä korruption torjumiseksi;

v) edistetään poliittista moniarvoisuutta ja demokraattista poliittista edustusta ja kannustetaan kansalaisia, erityisesti syrjäytyneitä ryhmiä, osallistumaan paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin demokraattisiin uudistusprosesseihin;

vi) edistetään miesten ja naisten tasapuolista osallistumista yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään sekä talouselämään ja tuetaan naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia, osallistumista ja poliittista edustusta;

vii) tuetaan toimia, joiden tavoitteena on helpottaa eri ryhmien etujen rauhanomaista yhteensovittamista, mukaan luettuna tuki luottamusta rakentaville toimille ihmisoikeus- ja demokratisointiasioissa;

(b) ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa siviilioikeuksia sekä poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskevissa kansainvälisissä ja alueellisissa välineissä tarkoitettujen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistäminen ja suojeleminen ensisijaisesti kansalaisjärjestöjen avulla muun muassa seuraaviin seikkoihin liittyen:

i) kuolemanrangaistuksen poistaminen, kidutuksen, huonon kohtelun ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen toiminta sekä kidutuksen uhrien kuntoutus;

ii) ihmisoikeuksien puolustajien tukeminen, suojeleminen ja auttaminen, kuten määrätään yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntaelinten oikeudesta ja velvollisuudesta edistää ja suojella yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia annetun Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen 1 artiklassa;

iii) rasismin ja muukalaisvihan sekä sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan ja kaikenlaisen muun syrjinnän torjunta;

iv) ajatuksen, omantunnon, uskonnon tai vakaumuksen vapauden edistäminen muun muassa toimenpiteillä uskontoon tai vakaumukseen perustuvan vihan, suvaitsemattomuuden ja syrjinnän muotojen poistamiseksi ja edistämällä uskonnollisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden suvaitsemista ja kunnioitusta;

v) alkuperäiskansojen oikeuksien sekä vähemmistöihin ja etnisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden oikeuksien ajaminen;

vi) kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa ja sen valinnaisissa pöytäkirjoissa tarkoitettujen naisten oikeuksien ajaminen, mukaan luettuina toimet, joiden tavoitteena on estää naisten sukuelinten silpominen, pakkoavioliitot, kunniarikokset, naiskauppa ja kaikenlainen muu naisiin kohdistuva väkivalta;

vii) lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ja sen valinnaisissa pöytäkirjoissa tarkoitettujen lapsen oikeuksien ajaminen, mukaan luettuna lapsityövoiman käytön, lapsikaupan, lapsiprostituution sekä lapsisotilaiden värväämisen ja käytön torjunta;

viii) vammaisten oikeuksien ajaminen;

ix) taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet sekä perustyönormien ja yritysten sosiaalisen vastuun edistäminen;

x) ihmisoikeuksiin ja demokratiaan sekä vii kohtaan liittyvä koulutus ja seuranta;

xi) ihmisoikeuksien suojelemiseen, edistämiseen ja puolustamiseen ja vii kohdassa tarkoitettuihin toimiin osallistuvien paikallisten, alueellisten, kansallisten tai kansainvälisten kansalaisjärjestöjen tukeminen;

(c) ihmisoikeuksien suojelemiseen, oikeudenmukaisuuteen, oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja demokratiaan sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden edistämiseen tähtäävän kansainvälisen toimintakehyksen vahvistaminen etenkin:

i) tukemalla ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa koskevia kansainvälisiä ja alueellisia välineitä;

ii) edistämällä kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä kansainvälisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen kanssa ja tukemalla kansalaisyhteiskunnan toimia, joiden tavoitteena on edistää ja valvoa ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa koskevien kansainvälisten ja alueellisten välineiden täytäntöönpanoa;

iii) tarjoamalla kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskevaa koulutusta ja siitä tiedottamalla sekä tukemalla sen soveltamista;

(d) kansalaisten demokraattisiin vaalimenettelyihin kohdistaman luottamuksen lisääminen ja vaalimenettelyjen luotettavuuden ja avoimuuden parantaminen sekä koko vaalisyklin tehokkuuden ja yhdenmukaisuuden edistäminen erityisesti

i) unionin vaalitarkkailuvaltuuskuntien avulla;

ii) muiden vaalitarkkailuprosesseihin liittyvien toimien avulla;

iii) auttamalla kehittämään alueellisten ja paikallisten kansalaisjärjestöjen vaalitarkkailukapasiteettia ja tukemalla niiden aloitteita vaalimenettelyihin osallistumisen ja niiden seurannan tehostamiseksi;

iv) tukemalla toimia, joilla vaalimenettelyt integroidaan yhdenmukaisesti demokraattiseen prosessiin ja joilla unionin vaalitarkkailuvaltuuskuntien suosituksia pannaan täytäntöön.

2.           Kaikissa tässä asetuksessa tarkoitetuissa avustustoimenpiteissä on otettava tarpeen vaatiessa huomioon sukupuolten välisen tasa-arvon, lapsen oikeuksien, alkuperäiskansojen oikeuksien ja vammaisten oikeuksien edistäminen ja suojeleminen sekä sellaiset periaatteet, kuten heikossa asemassa olevien ryhmien vaikutusmahdollisuudet, osallistuminen ja syrjimättömyys sekä vastuullisuus.

3.           Avustustoimenpiteet on toteutettava kolmansien maiden alueella tai niiden on liityttävä suoraan kolmansissa maissa ilmeneviin tilanteisiin tai niiden on liityttävä suoraan maailmanlaajuisiin tai alueellisiin toimiin.

4.           Avustustoimenpiteissä on otettava huomioon kriisien tai hätätilanteiden erityisluonne ja niiden maiden tai tilanteiden erityisluonne, joissa perusvapauksien puute on vakava, joissa ihmisten turvallisuus on eniten uhattuna tai joissa ihmisoikeusjärjestöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien toimintaolosuhteet ovat vaikeimmat.

3 artikla Yleinen ohjelma- ja täytäntöönpanokehys

Tämän asetuksen nojalla annettava unionin apu pannaan täytäntöön seuraavien toimenpiteiden avulla ja yhteisen täytäntöönpanoasetuksen mukaisesti:

(a) strategia-asiakirjat ja niihin tarvittaessa tehtävät tarkistukset;

(b) vuotuiset toimintaohjelmat, yksittäiset toimenpiteet ja tukitoimenpiteet;

(c) erityistoimenpiteet.

4 artikla Strategia-asiakirjat

1.           Strategia-asiakirjoissa vahvistetaan unionin painopistealoihin, kansainväliseen tilanteeseen ja tärkeimpien kumppaneiden toimintaan perustuva Euroopan unionin strategia sen tämän asetuksen nojalla antamalle avulle. Strategia-asiakirjojen on oltava johdonmukaisia tämän asetuksen yleisen tarkoituksen, tavoitteiden, soveltamisalan ja periaatteiden kanssa.

2.           Strategia-asiakirjoissa vahvistetaan unionin valitsemat rahoituksen painopistealat tämän asetuksen voimassaoloaikana, erityistavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Strategia-asiakirjoissa ilmoitetaan myös ohjeelliset määrärahat sekä kokonaisuudessaan että painopistealoittain; määrärahat voidaan tarvittaessa esittää myös vaihteluvälinä.

3.           Strategia-asiakirjat hyväksytään yhteisen täytäntöönpanoasetuksen 15 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Jos olosuhteissa ja politiikassa tapahtuneet merkittävät muutokset sitä edellyttävät, strategia-asiakirjat päivitetään saman menettelyn mukaisesti.

5 artikla Komitea

Komissiota avustaa demokratia- ja ihmisoikeuskomitea, jäljempänä ’komitea’. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

6 artikla Rahoitusohje

Rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2014–2020 ovat 1 578 000 000 euroa. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuotuiset määrärahat vuosia 2014–2020 koskevan rahoituskehyksen rajoissa.

7 artikla Euroopan ulkosuhdehallinto

Tätä asetusta sovelletaan Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta annetun neuvoston päätöksen 2010/427/EU mukaisesti.

8 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoite (tavoitteet)

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tuleva(t) monivuotisen rahoituskehyksen otsake/otsakkeet ja menopuolen budjettikohta/kohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä.

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[11]

Osasto 19: Ulkosuhteet

Luku 19 04: Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline (EIDHR)

Kyseinen talousarvion luku vastaa vuosien 2007–2013 rahoitusvälineiden nykyistä rakennetta. Luku 19 04 ehdotetaan säilytettäväksi.

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[12].

x Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Tällä rahoitusvälineellä pyritään tukemaan seuraavia strategisia tavoitteita, jotka esitetään 29. kesäkuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio – Osa II” (KOM(2011) 500 – Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio – Osa II: Politiikan alat, ”Ulkoiset toimet”, s. 46):

Tällä asetuksella on kaksi tavoitetta.

1. edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ja noudattamista ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muiden kansainvälisten ja alueellisten välineiden mukaisesti sekä vahvistaa niiden suojelua, edistämistä ja valvontaa pääasiassa tukemalla asianmukaisia kansalaisjärjestöjä, ihmisoikeuksien puolustajia ja sortotoimien ja väärinkäytösten uhreja;

2. tukea ja vakiinnuttaa demokraattisia uudistuksia kolmansissa maissa tehostamalla osallistuvaa ja edustuksellista demokratiaa, vahvistamalla koko demokraattista prosessia ja parantamalla vaalimenettelyiden luotettavuutta erityisesti vaalitarkkailutoiminnalla.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Edellä mainittuihin kahteen tavoitteeseen pyritään käytännössä erilaisten erityistavoitteiden kautta.

Erityistavoite 1

Temaattiset kampanjat, kampanjoinnin ja kenttäoperaatioiden yhdistäminen (esimerkiksi kansainvälinen oikeus) ja puuttuminen vakaviin oikeuksien loukkauksiin (kuten kidutukseen, kuolemanrangaistukseen, syrjintään, jne.) sekä tuen antaminen tärkeimmille toimijoille ja kansalaisuuskasvatukselle.

Erityistavoite 2

Kohdennettu tuki toimivan kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen, mikä antaa kansalaisyhteiskunnalle valmiudet pyrkiä kohti demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja niiden puolustamista, ja tuki sen erityiselle roolille positiivisen muutoksen aikaansaamisessa.

Erityistavoite 3

EU:n valmiuksien tehostaminen, jotta se voi toimia kaikkein vaikeimmissa ympäristöissä, vastata nopeasti ihmisoikeuksia koskeviin hätätilanteisiin ja tukea suojelun tarpeessa olevia ihmisoikeuksien puolustajia.

Erityistavoite 4

Demokraattista prosessia koskeva tehostettu ja paremmin integroitu lähestymistapa, joka perustuu vaalitarkkailuun ja muihin demokratiaa ja vaaliprosesseja tukeviin toimiin.

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuisessa edistämisessä ja tukemisessa saatujen konkreettisten tulosten tukeminen.

Hankkeen käynnistäminen ajoissa, mukaan luettuna nopea reagointimekanismi ihmisoikeuksien rikkomisista johtuvissa ja ihmisoikeuksien puolustajiin liittyvissä hätätilanteissa. Ajoissa tapahtuva seuranta, täydennys, maksaminen ja päättäminen.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Kahden edellä mainitun tavoitteen ja neljän erityistavoitteen toteuttamista mitataan muun muassa seuraavilla tulos- ja vaikutusindikaattoreilla:

Käynnistettyjen kampanjoiden määrä, mukaan luettuina kampanjointitapausten määrä, ja erityisesti se, kuinka paljon positiivisia muutoksia on saavutettu kolmansien maiden laeissa ja asetuksissa ihmisoikeuslausekkeiden osalta.

Ratifioitujen kansainvälisten sopimusten määrä ja erityisesti se, kuinka monta sopimusta voisi tulla voimaan ja kuinka monessa maassa ne voisivat tulla voimaan unionin antaman tuen ansiosta.

Kenttäoperaatioiden määrä ja erityisesti se, kuinka moni heikko kansalaisjärjestö ja/tai syrjäytynyt ryhmä, jotka muuten olisi jätetty selviytymään yksin, on saanut tukea.

Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaa tietämystä ja koulutusta saaneiden kansalaisten, ammattilaisten ja opiskelijoiden määrä.

Tärkeimpien tuettujen toimijoiden määrä, erityisesti tukeen suoraan yhteydessä olevat kansainvälisten järjestöjen toimet, kertomukset, oikeuskäytäntö ja/tai selvitykset.

Toteutettujen kansalaisyhteiskuntahankkeiden määrä maailmanlaajuisesti ja paikallisesti ja niiden vaikutus ihmisoikeuksien edistämiseen, suojeluun ja valvontaan.

Ihmisoikeuksien puolustajia koskevien asioiden määrä, erityisesti niiden henkilöiden määrä, joita suojellaan poliittisesti, oikeudellisesti ja/tai fyysisesti ja joiden kaltoin kohtelu on saatu lopetettua.

Hankkeiden määrä kaikkein vaikeimmissa maissa ja tilanteissa ja erityisesti niiden toimien ja toimijoiden määrä, joita on tuettu kyseisissä vaikeimmissa olosuhteissa.

Tuettujen, tarkkailtujen ja seurattujen vaaliprosessien ja demokraattisten prosessien määrä, erityisesti kentällä toteutettujen EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien suositusten määrä.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Perusteluiden 1 jaksossa määritetään ne poliittiset edellytykset, jotka välineen on tarkoitus täyttää kehittyvän poliittisen ohjauksen puitteissa. Ottaen huomioon demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuisen edistämisen ja tukemisen erityisluonteen sekä hätätilanteet, joissa ihmisoikeuksien puolustajia on suojeltava loukkauksilta, ehdotuksella on vastattava sekä lyhyen että pitkän aikavälin tarpeisiin.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EU näyttää konfliktien ratkaisemisessa, rauhan rakentamisessa ja vaurauden luomisessa aikaansaamiensa saavutusten perusteella olevan erinomaisessa asemassa toteuttaa ulkoista toimintaa jäsenvaltioidensa puolesta ja niiden kanssa, koska sillä on yleensä ottaen suuri uskottavuus maissa, joissa se toimii. Sillä on hyvät mahdollisuudet toimia kansainvälisenä suunnannäyttäjänä kansalaistensa puolesta erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien tukemisen ja edistämisen osalta. Eurooppalaista lisäarvoa ei kuitenkaan voida pitää pelkkänä laskennallisena suureena: maailmanlaajuiseen rauhan rakentamiseen osallistuminen, maailman köyhimpien ihmisten auttaminen ja demokratisaation ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen tukeminen ovat kiistämättömiä todisteita siitä, kuinka EU tuo lisäarvoa jokapäiväisen toimintansa kautta. EU:n ulkoisen toiminnan tulevien rahoitusvälineiden ensisijaiset painopistealat ovatkin juuri edellä mainitut.

EU:n 27 jäsenvaltiota toimivat yhteisten politiikkojen ja strategioiden puitteissa, minkä takia EU:lla on tarvittava painoarvo vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden edistämiseen.

Suuren kokonsa vuoksi EU voi antaa apua maailman syrjäisimmillä alueilla, joihin useimmilla jäsenvaltioilla ei ole paljon strategista kiinnostusta, joilla niiden läsnäolo on rajallista ja joilla niiden toimintakapasiteetti on vähäinen. EU:n toiminnan johdosta esimerkiksi Fidžillä, Vanuatulla tai Itä-Timorilla, joissa uutta rahoitusta myönnettiin äskettäin vakaan demokratian ja kestävän kehityksen edistämiseen, apu saavuttaa sitä eniten tarvitsevat, jotka muuten jäisivät siitä paitsi.

Budjettirajoitusten takia useat jäsenvaltiot ovat pakotettuja vetämään pois apunsa kokonaisilta sektoreilta ja mailta, mutta EU jatkaa edelleen aktiivista toimintaansa rauhan, demokratian, yhteisvastuun, vakauden, vaurauden ja köyhyyden vähentämisen edistämiseksi lähimmissä naapurimaissaan sekä maailmanlaajuisesti. Tässä yhteydessä on kaikista järkevintä pelkästään taloudelliselta kannalta investoida rahaa EU:n tasolla, missä on todelliset vaikutusmahdollisuudet. Itse asiassa EU:n kautta toimimalla jäsenvaltiot voivat säästää rahaa. Äskettäin tehdyn riippumattoman tutkimuksen mukaan tietyt avun tuloksellisuutta koskevat uudistukset erityisesti työn jakamisen osalta merkitsisivät mahdollisesti 3–6 miljardin euron säästöjä vuosittain (The Benefits of a European Approach, HTSPE).

EU:n kanssa toimiminen on myös halvempaa. Hallinnolliset kulut (arviolta 5,4 prosenttia vuoden 2009 tietojen perusteella) ovat alhaisemmat kuin kahdenvälisen avun tärkeimpien avunantajien keskimääräiset hallinnolliset kulut. Sovellettavien hallinnollisten sääntöjen tarkoituksena on varmistaa, että EU:n veronmaksajien rahat käytetään asianmukaisesti noudattaen sellaisia kriteereitä, joita voidaan valvoa.

Lisäksi Euroopan komissio on yksi maailman avoimimmista apua antavista elimistä. Avoimuus on itsessään tärkeä väline kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Publish what you Fund -järjestö on tunnustanut tämän ja asettanut Euroopan komission neljännelle sijalle (listalla 30 avunantajaa) ensimmäisessä avun avoimuutta koskevassa arvioinnissaan kuluvan vuoden helmikuussa. Avoimuutta pyritään vielä lisäämään.

Äskettäin järjestetyssä vihreään kirjaan liittyneessä kuulemisessa pyrittiin kartoittamaan sidosryhmien mielipiteitä unionin kehityspolitiikasta. Kaikki vastaajat olivat samaa mieltä siitä, että EU:lla on positiivinen rooli hyvän hallinnon (mukaan luettuna kansalaisyhteiskunnan osallistuminen), turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon tukemisessa.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Tarkastuksissa ja arvioinneissa korostettiin useita vahvuuksia

Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä rahoitettavien toimien toteuttaminen ei ole riippuvaista hallitusten suostumuksesta, mikä on ratkaisevan tärkeää erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien kaltaisilla aroilla aloilla. Välineestä tuetaan nuorten tulevien valkovenäläisten johtajien jatkotutkintotason demokratiakoulutusta ulkomailla tai sillä yritetään vähentää oppositioon kuulumisen takia vangittujen demokratia-aktivistien epäoikeudenmukaista kriminalisointia. Uhrien puolustajia, kuten asianajajia, on puolestaan puolustettava (ihmisoikeuksien puolustajia koskeva järjestelmä), sillä demokratia-aktivistien tai ihmisoikeuksien puolustajien asioiden ajamisen takia heidät voidaan vangita.

Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline on myös joustavampi ja sillä on enemmän valmiuksia vastata muuttuviin olosuhteisiin päinvastoin kuin maantieteellisten ohjelmien pitkän aikavälin lähestymistavassa. Tunisian uudistuskomitealle annettiin välittömästi apua siirtymäkauden etenemissuunnitelman laatimiseksi ja kansalaisyhteiskunnan auttamiseksi osallistumaan prosessiin. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä rahoitetaan myös poliittisten puolueiden aktivistien demokratiakoulutusta, tuetaan vapaata lehdistöä ja riippumattomia moniarvoisia tiedotusvälineitä, sekä perinteisiä että tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia tiedotusvälineitä, mukaan luettuina sensuurista vapaat ja häiriöttömät sähköiset viestintätekniikat, valvotaan siirtymistä demokratiaan ja tuetaan kansalaisten demokratiakoulutusta. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä annettavalla tuella voitaisiin myös vahvistaa tiedotusvälineiden tuotantokapasiteettia ja kouluttaa journalisteja. Tunisian tulevat vaalit huomioon ottaen demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä rahoitetaan tuhansien paikallisten tarkkailijoiden koulutus ja toteutetaan suunniteltu EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan toiminta.

Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä rahoitetaan hankkeita myös kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa, joissa perusoikeudet ja -vapaudet ovat suurimmassa vaarassa. Kyseisten hankkeiden yksityiskohtia ei voida julkistaa, sillä siten halutaan suojella aktivisteja ja niitä henkilöitä, joiden henki voi olla vakavasti uhattuna. Euroopan komissio raportoi hankkeista neuvoston, parlamentin ja EUH:n valtuutetuille henkilöille vain silloin, kun se on tarpeen, ja komissio voi vain kiittää asialleen omistautuneita aktivisteja.

Vaikeiden tapausten osuus demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä rahoitettavista toimista on noin 20 prosenttia. Vuodesta 2007 demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä on tuettu yli 100:aa tällaista hanketta (arvo 60 miljoonaa euroa). Ihmisoikeuksien puolustajien verkoston tukemana demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä rahoitettiin 19:ää ihmisoikeuksien puolustajiin liittyvää hanketta (arvo 13,5 miljoonaa euroa) yli 45 maassa.

Edellä mainituissa yhteyksissä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline on kuin virkistävä tuulahdus; useimmissa hankkeissa keskitytään auttamaan heikentynyttä ja romuttunutta kansalaisyhteiskuntaa ja tiedotusvälineitä säilymään elinkelpoisina ja avataan ovia vuoropuhelulle ja muutokselle. Se tarjoaa suurimmalta osalta ulkomailla oleskeleville opiskelijoille ja heikoimmassa asemassa oleville ryhmille mahdollisuuden demokratiakoulutukseen. Se auttaa kansalaisyhteiskunnan ja kotimaansa ulkopuolella asuvien asian edistämistä. Joskus rahoitusvälineestä pyritään antamaan yksinkertaisesti suojelua ja tarvittaessa siirtämään demokratian vastaisen sorron uhrit pois maasta.

”Jasmiini-vallankumouksen” jälkeen voidaan nyt paljastaa, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä annettiin ennen vallansiirtoa vuonna 2010 tukea Tunisiassa toimiville Tunisian ihmisoikeusliitolle (LTDH), demokraattisten naisten järjestölle (AFTD), ammattiliitoille (UGTT), tuomareiden ja asianajajien järjestöille, jne. Kyseisen tuen pysyminen pois julkisuudesta voitiin tuolloin tulkita siten, että asiaa ei otettu huomioon ja siihen ei haluttu reagoida, mutta tosiasiassa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen puitteissa toimittiin aktiivisesti kentällä.

Tarkastuksissa ja arvioinneissa korostettiin myös kolmea ongelmakohtaa

Ensinnäkin laajasti määritellyt tavoitteet ja strategiat ovat aiheuttaneet tiettyä lähestymistapojen pirstoutumista ja välineen vaikeatulkintaisuutta. Tästä on puolestaan aiheutunut päällekkäisyysriskejä, vaikeuksia arvioida toimien vaikutusta ja tiettyä täydentävyyden heikentymistä.

Toiseksi, vaikka kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa toteutetut hankkeet on virallisen kuvauksen sijaan usein määritelty perinteisemmiksi kehitysaputoimiksi hankkeen suojelemiseksi vihamielisessä ympäristössä, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen riippumattomuus maan hallituksen suostumuksesta pitää sisällään myös riskin, että sitä käytetään muihin kuin välineen soveltamisalaan ensisijaisesti kuuluviin toimiin. Tämä on johtanut laadullisen tuen käyttöön ottamiseen.

Kolmanneksi on olemassa jatkuva tarve lisätä välineen joustavuutta. Tämä pitää erityisesti paikkansa, kun kyseessä on välineen se osa, joka koskee vaikeimpia ihmisoikeuksien rikkomuksia ja hätätilanteita, joiden osalta avoimet ehdotuspyynnöt eivät näyttäisi olevan riittäviä.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Perussopimuksen selkeästä määräyksestä johtuen demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen ja tukeminen otetaan osaksi kaikkia EU:n politiikkoja.

Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline on osa Euroopan komission ja YUTP:n korkean edustajan yhdessä ehdottamien ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden rakennetta. Sillä täydennetään pitkän aikavälin välineitä siten, että siinä keskitytään kansalaisjärjestöjen toimiin demokratian ja ihmisoikeuksien alalla, toimitaan kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa, rahoitetaan EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntia ja tuetaan paikallisia, alueellisia ja maailmanlaajuisia kampanjoita tärkeimmistä ihmisoikeuskysymyksistä. Se on olennainen osa laajempia ulkoisen toiminnan välineitä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja turvaamiseksi. Sillä täydennetään myös kriisien hallinnan ja ennaltaehkäisemisen välineitä, humanitaarista apua, YUTP:n operaatioita ja vakautusvälinettä siten, että siitä annetaan nopeaa tukea ihmisoikeuksien rikkomuksista johtuvissa hätätilanteissa. Sillä on myös yhteys hätäapuun, kuntoutustoimiin ja kehitysyhteistyöhön, sillä se antaa mahdollisuuden loukkausten uhrin fyysiseen ja henkiseen kuntoutukseen ja hänen sopeuttamiseensa uudelleen yhteiskuntaan tai ihmisoikeuksien puolustajien auttamiseen heidän tarvitessaan pikaista suojelua.

On olennaisen tärkeää varmistaa kentällä käytännönläheisellä tavalla demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen ja muiden vuorovaikutteisten välineiden keskinäinen koordinaatio ja työnjako erityisesti tapausten tarvearviointivaiheessa. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline täydentää ECHOn operaatioita, sillä pakolaiset ja humanitaarisen avun vastaanottajat ovat usein ihmisoikeusrikkomusten uhreja ja kyseiset rikkomukset on dokumentoitava, rekisteröitävä ja käsiteltävä. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen ja vakautusvälineen (esim. hätätilanteissa), valtiosta riippumattomia toimijoita koskevan ohjelman (esim. tuki kansalaisjärjestöille), Investointi ihmisiin -ohjelman (esim. sukupuolten tasa-arvo ja syrjäytyneet ryhmät) ja myöhemmin uuden kansalaisyhteiskuntaa tukevan naapuruuspolitiikan välineen välillä on vahva synergia ja ne vahvistavat toisiaan.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– x Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2014.

–      Rahoitusvaikutukset alkavat 1.1.2014 ja päättyvät 31.12.2020.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[13]

x komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

x välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– x toimeenpanovirastoille

– x yhteisöjen perustamille elimille[14]

– x kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– x henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

x hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

x hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

x hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Välineen avulla voidaan sen erityisluonteen vuoksi reagoida arkaluonteisiin ja monimutkaisiin ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksiin erityisesti kaikkein vaikeimmissa maissa ja tilanteissa sekä silloin, kun tarvitaan pikaista suojelua. Sen vuoksi siihen on sovellettava mahdollisimman monta hallinnointitapaa.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Euroopan komission seuranta- ja arviointijärjestelmissä keskitytään entistä enemmän tuloksiin, ja seurantaan ja arviointiin osallistuu komission henkilöstöä ja ulkopuolisia asiantuntijoita.

Edustustojen ja päätoimipaikan vastuuhenkilöt seuraavat jatkuvasti hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanoa eri tavoin, mahdollisuuksien mukaan myös menemällä paikan päälle. Seurannan avulla saadaan arvokasta tietoa edistymisestä, ja vastuuhenkilöt voivat havaita todelliset ja potentiaaliset pullonkaulat ja tehdä tarvittavia korjauksia.

Riippumattomille ulkopuolisille asiantuntijoille annetaan tehtäväksi arvioida EU:n ulkoisia toimia kolmella eri tavalla. Arviointien avulla voidaan lisätä vastuuvelvollisuutta ja parantaa käynnissä olevia toimia. Niissä otetaan myös huomioon aiemmat kokemukset, joiden pohjalta tulevia politiikkoja ja toimia voidaan kehittää. Kaikissa arviointivälineissä käytetään kansainvälisesti tunnustettuja OECD:n kehitysapukomitean arviointikriteerejä, mukaan lukien (mahdolliset) vaikutukset.

Hanketasolla päätoimipaikan hallinnoima tulospainotteinen seurantajärjestelmä (ROM) tuottaa lyhyen laatukatsauksen otoksesta toimia. Riippumattomat ROM-asiantuntijat arvioivat jäsenneltyä ja vakiomuotoista menettelyä käyttäen hankkeen vahvuuksia ja heikkouksia ja antavat suosituksia siitä, miten tuloksellisuutta voidaan lisätä.

Hankkeesta vastaava EU:n edustusto hallinnoi hanketason arviointeja, joissa laaditaan yksityiskohtaisempi analyysi ja joiden pohjalta vastuuhenkilöt voivat kehittää käynnissä olevia toimia ja valmistella uusia. Riippumattomille ulkopuolisille asiantuntijoille, joilla on temaattista ja maantieteellistä asiantuntemusta, annetaan tehtäväksi laatia kyseinen analyysi sekä kerätä palautetta ja näyttöä kaikilta sidosryhmiltä, luonnollisestikin myös lopullisilta edunsaajilta.

Myös komissio laatii strategisia arviointeja politiikoistaan alkaen ohjelmasuunnittelusta ja strategiasta ja päätyen toimien täytäntöönpanoon tietyllä sektorilla (esim. terveys tai koulutus), tietyssä maassa tai tietyllä alueella taikka tietyn välineen osalta. Näistä arvioinneista on suurta apua muotoiltaessa politiikkoja ja suunniteltaessa välineitä ja hankkeita. Arvioinnit julkaistaan komission verkkosivuilla, ja neuvostolle ja Euroopan parlamentille esitettävään vuosikertomukseen sisällytetään tiivistelmät niiden päätelmistä.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

EIDHR:stä rahoitettavien toimien toimintaympäristöön liittyvät seuraavat tämän välineen tavoitteiden saavuttamista koskevat riskit:

– vaikeat kohdeympäristöt, joissa välineen mukaisia toimia toteutetaan erityisesti kaikkien vaikeimmissa maissa/tilanteissa, voivat luoda fyysisiä ja poliittisia esteitä hankkeiden toteuttamiselle,

– hajanaiset ja pienet hankkeet ympäri maailmaa voivat johtaa täytäntöönpano- ja valvontaresurssien pulaan,

– useat erilaiset edunsaajat, joiden hallinnointi- ja valvontarakenteet ovat erilaisia ja joiden kapasiteetti on usein heikko, voivat johtaa täytäntöönpanovaikeuksiin ja -viiveisiin,

– demokratian ja ihmisoikeuksien kehitystä useissa kolmansissa maissa koskevien tietojen rajallinen laatu ja määrä ja usein ristiriitainen luonne voivat rajoittaa komission kykyä ilmoittaa tuloksista ja olla niistä vastuussa,

– hallintomäärärahojen puute voi johtaa puutteellisiin resursseihin, jolloin välinettä ei voida hallinnoida asianmukaisesti.

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

Komission sisäinen valvontaprosessi on suunniteltu niin, että sillä voidaan kohtuudella varmistaa niiden tavoitteiden saavuttaminen, jotka liittyvät toimintojen tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen, tilinpäätösraportoinnin luotettavuuteen sekä lainsäädäntö-, rahoitus- ja menettelykehyksen noudattamiseen.

Komissio soveltaa laajaa strategista politiikanteko- ja suunnitteluprosessia, sisäistä ja ulkoista tarkastusta ja muita komission sisäisen valvonnan standardeja. Komissio jatkaa nykyisen kirjanpitojärjestelmän (ABAC) sekä ulkoisen avun erityisvälineiden, kuten unionin ulkopuolisiin maihin suunnattua unionin apua hallinnoivan toimialan tietojärjestelmän (CRIS), käyttämistä. Se pyrkii saavuttamaan kirjanpidon ja tilinpäätösraportoinnin korkeimmat standardit saadakseen ulkoisilta tarkastajilta (tilintarkastustuomioistuin) tarkastuskertomuksen, joka ei sisällä huomautuksia.

Suurimman tuloksellisuuden ja tehokkuuden saavuttamiseksi komissio käyttää räätälöityä lähestymistapaa, joka kattaa seuraavat:

– EU:n edustustot hallinnoivat hajautetusti suurinta osaa ulkoisesta avusta

– taloudellisen vastuun selvä delegointi tulojen ja menojen hyväksyjältä päätoimipaikkaan ja edustustoihin edelleenvaltuutuksen välityksellä

– säännöllinen raportointi mukaan lukien edustuston päällikön vuosittain laatima tarkastuslausuma

– perusteellinen koulutusohjelma sekä päätoimipaikassa että edustustoissa

– merkittävät tuki- ja ohjaustoimet

– säännölliset tarkastukset

– hankesyklin hallintamenetelmä ja sen osien laadun tukeminen

– tehokkaan täytäntöönpanon mahdollistavat välineet ohjelman/hankkeen hallinnointiin, seurantaan ja raportointiin, mukaan lukien hankkeiden säännöllinen ulkopuolinen seuranta paikalla.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ottaen huomioon ne monet riskit, joita EuropeAidilla/FPI:llä on toimintaympäristössään, niiden järjestelmissä on varauduttava sääntöjen noudattamiseen liittyvien virheiden (sääntöjenvastaisuuksien) mahdollisesti suureen määrään transaktioissa ja kehitettävä tehokkaat menetelmät virheiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi maksuprosessin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sääntöjen noudattamista koskevassa EuropeAidin/FPI:n valvonnassa pidetään tärkeimpänä sekä ulkopuolisten tarkastajien että komission henkilöstön paikalla ennen lopullisten hankemaksujen suorittamista tekemiä ennakkotarkastuksia, joita tehdään usean vuoden ajan (samanaikaisesti joidenkin jälkitarkastusten kanssa), mikä menee huomattavasti pidemmälle kuin mitä varainhoitoasetuksessa vaaditaan. Sääntöjen noudattamista koskeva EuropeAidin/FPI:n valvonta muodostuu muun muassa seuraavista tekijöistä:

Ehkäisevät toimenpiteet

– apua hallinnoivalle henkilöstölle ja tarkastajille annettava pakollinen peruskoulutus petoksiin liittyen;

– ohjauksen antaminen (myös internetin välityksellä), mukaan lukien julkaisut Practical Guide to Contracts, EuropeAid Companion ja nk. varainhoidon työkalupakki (täytäntöönpanokumppaneille);

– ennakkoarviointi sen varmistamiseksi, että viranomaisilla, jotka hallinnoivat EU-varoja hajautetusti ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa, on käytössään asianmukaiset keinot kyseisten varojen käyttöön liittyvien petosten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi;

– kumppanimaassa käytössä olevien petostentorjuntamekanismien ennakkoarviointi osana julkisen varainhoidon arviointia ehtona budjettituen saamiselle (toisin sanoen aktiivinen sitoutuminen petosten ja korruption torjuntaan, pätevät valvontaviranomaiset, tuomioistuinlaitoksen riittävät valmiudet sekä tehokkaat toiminta- ja seuraamusmekanismit);

– komissio allekirjoitti Accrassa vuonna 2008 kansainvälisen avun avoimuutta koskevan IATI-aloitteen, jonka ansiosta apuvirtoja koskevista tiedoista ja asiakirjoista tulee ajankohtaisempia, yksityiskohtaisempia ja säännöllisempiä;

– komissio aloitti 14. lokakuuta 2011 apua koskevien tietojen julkaisemista koskevan IATI-vaatimuksen ensimmäisen vaiheen täytäntöönpanon avun tuloksellisuudesta Busanissa marraskuussa 2011 järjestettävän korkean tason foorumin edellä. Lisäksi komissio aikoo tehdä EU:n jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä yhteisen verkkopohjaisen IT-sovelluksen (TR-AID) kehittämiseksi. Sovellus muuntaa IATIn ja muiden lähteiden kautta toimitetut EU:n antamaa apua koskevat tiedot käyttäjäystävällisemmiksi.

Havaitsemista helpottavat ja korjaavat toimenpiteet

– ulkoiset, myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemät (sekä pakolliset että riskiperusteiset) tarkastukset;

– jälkitarkastukset (riskiperusteiset) ja takaisinperintä;

– EU:n rahoituksen jäädyttäminen vakavissa petostapauksissa laajamittainen korruptio mukaan luettuna, kunnes viranomaiset ovat toteuttaneet asianmukaiset toimet tilanteen korjaamiseksi ja vastaavien petosten ehkäisemiseksi tulevaisuudessa.

EuropeAid/FPI muokkaa petostentorjuntastrategiaansa 24. kesäkuuta 2011 hyväksyttyä komission uutta petostentorjuntastrategiaa vastaavaksi varmistaakseen muun muassa, että

– petoksentorjuntaan liittyvä EuropeAidin/FPI:n sisäinen valvonta vastaa täysin komission uutta strategiaa;

– petosriskien hallintaan sovellettavassa EuropeAidin/FPI:n lähestymistavassa suuntaudutaan petoksille alttiiden osa-alueiden ja asianmukaisten vastatoimien kartoittamiseen;

– EU:n varojen käyttöön suunnitellut kolmansien maiden järjestelmät tuottavat merkityksellistä tietoa, jota voidaan hyödyntää petosriskien hallinnassa (esim. päällekkäisrahoitus);

– tarvittaessa luodaan verkostoja ja tarkoituksenmukaisia IT-välineitä ulkoiseen apuun liittyvien petosten analysoimiseen. 2.4. Valvontatoimien arvioidut kustannukset ja edut

Vuosien 2014–2020 talousarviosuunnittelussa sisäisen valvonnan / hallinnoinnin arvioidut kustannukset ovat koko EuropeAidin osalta vuositasolla keskimäärin 658 miljoonaa euroa maksusitoumuksina. Määrään sisältyy EKR:n hallinnointikulut. EKR toimii EuropeAidin hallinnointirakenteen puitteissa. Nämä ”ei-operatiiviset” kustannukset ovat noin 6,4 prosenttia arviolta 10,2 miljardin euron vuotuisesta keskimäärästä, joka on varattu EuropeAidin kaikkiin (operatiivisiin ja hallinnollisiin) sitoumuksiin, jotka rahoitetaan EU:n yleisestä talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta vuosina 2014–2020.

Näissä hallinnointikuluissa on huomioitu EuropeAidin koko henkilöstöstä (päätoimipaikka ja edustustot), infrastruktuurista, matkoista, koulutuksesta, seurannasta, arvioinnista ja (myös edunsaajien tekemistä) tarkastussopimuksista aiheutuvat menot.

EuropeAid aikoo ajan mittaan vähentää hallinnoinnin ja operatiivisen toiminnan osuutta uusien välineiden mukaisten parempien ja yksinkertaisempien järjestelyjen ansiosta hyödyntäen muutoksia, joita on odotettavissa varainhoitoasetuksen tarkistuksen myötä. Nämä hallinnointikulut mahdollistavat toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen, resurssien tehokkaan ja tuloksellisen käytön sekä selkeiden ja kustannustehokkaiden ehkäisevien toimenpiteiden ja tarkastusten käytön varainkäytön laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi.

Vaikka hallinnoinnin luonnetta ja kohdentamista sekä sääntöjen noudattamisen valvontaa on tarkoitus kehittää edelleen, nämä kustannukset ovat kokonaisuudessaan välttämättömiä välineiden tavoitteiden saavuttamiseksi tuloksellisesti ja tehokkaasti niin, että sääntöjenvastaisuuksien riski jää mahdollisimman pieneksi (alle 2 prosentin jäännösvirheaste). Kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat kuin riskit, joita sisältyy sisäisen valvonnan lopettamiseen tai vähentämiseen tällä riskialttiilla osa-alueella.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tuleva(t) monivuotisen rahoituskehyksen otsake/otsakkeet ja menopuolen budjettikohta/kohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha-laji || Rahoitusosuudet

Numero: || JM/EI-JM ([15]) || EFTA-mailta[16] || ehdokas-mailta[17] || kolman-silta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

4 || 19 04: Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline 19 04 01 Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline (EIDHR) 19 04 03 Vaalitarkkailu 19 04 05 Aikaisemman yhteistyön loppuun saattaminen 19 04 06 Pilottihanke – EU:n ja Venäjän kansalaisyhteiskuntafoorumi 19 04 07 Pilottihanke – Rahoitus kidutuksen uhreja varten || Ei sovelleta || EI || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä-rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero 19 04 || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas-mailta || kolman-silta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

4 || 19 04: Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline 19 04 01 Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline (EIDHR ilman EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntaa) 19 04 02 EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnat 19 04 03 Aikaisemman yhteistyön loppuun saattaminen || Ei sovelleta || EI || EI || EI || EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 4 || ”Globaali Eurooppa”

PO: DEVCO/FPI || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || ||

19 04 || Sitoumukset || (1) || 198,63 || 202,84 || 207,04 || 211,34 || 213,93 || 220,24 || 224,84 || 1 478,87

Maksut || (2) || 178,43 || 182,24 || 186,04 || 189,94 || 192,03 || 197,94 || 202,14 || 1 328,77

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[18] Budjettikohdan numero 19 01 04 03 || || || || || || || || || ||

|| (3) || 13,57 || 13,66 || 13,76 || 13,86 || 15,77 || 14,06 || 14,16 || 98,83

PO DEVCO/FPI:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 212,20 || 216,50 || 220,80 || 225,20 || 229,70 || 234,30 || 239,00 || 1 577,70

|| Maksut || =2 +3 || 192,00 || 195,90 || 199,80 || 203,80 || 207,80 || 212,00 || 216,30 || 1 427,60

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 198,63 || 202,84 || 207,04 || 211,34 || 213,93 || 220,24 || 224,84 || 1 478,87

Maksut || (5) || 178,43 || 182,24 || 186,04 || 189,94 || 192,03 || 197,94 || 202,14 || 1 328,77

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 13,57 || 13,66 || 13,76 || 13,86 || 15,77 || 14,06 || 14,16 || 98,83

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <4> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 212,20 || 216,50 || 220,80 || 225,20 || 229,70 || 234,30 || 239,00 || 1 577,70

Maksut || =5+ 6 || 192,00 || 195,90 || 199,80 || 203,80 || 207,80 || 212,00 || 216,30 || 1 427,60

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

PO: DEVCO/FPI ||

Ÿ Henkilöresurssit || 7,168 || 7,096 || 7,024 || 6,953 || 6,953 || 6,953 || 6,953 || 49,100

Ÿ Muut hallintomenot || 0,595 || 0,547 || 0,541 || 0,540 || 0,541 || 0,541 || 0,541 || 3,846

PO DEVCO/FPI YHTEENSÄ || Määrärahat || 7,763 || 7,643 || 7,565 || 7,493 || 7,494 || 7,494 || 7,494 || 52,945

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 7,763 || 7,643 || 7,565 || 7,493 || 7,494 || 7,494 || 7,494 || 52,945

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi n 2014 || vuosi n + 1 2015 || vuosi n + 2 2016 || vuosi n + 3 2017 || vuosi n + 4 2018 || vuosi n + 5 2019 || vuosi n + 6 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 219,963 || 224,143 || 228,365 || 232,693 || 237,194 || 241,794 || 246,494 || 1 630,645

Maksut || 199,763 || 203,543 || 207,365 || 211,293 || 215,294 || 219,494 || 223,794 || 1 480,545

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi[19] || Keskimäär. kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Luku määrä || Kustannus || Luku määrä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Luku määrä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1[20] Temaattiset kampanjat (esim. kidutus, kuolemanrangaistus, jne.) || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 1 || 78–88 || 43–53 || 78–88 || 43–53 || 78–88 || 43–53 || 78–88 || 43–53 || 78–88 || 43–53 || 78–88 || 43–53 || 78–88 || 43–53 || 546–616 || 20–25 %

ERITYISTAVOITE 2 Toimivan kansalaisyhteiskunnan kehittäminen || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 2 || 340–390 || 76 || 340–390 || 76 || 340–390 || 76 || 340–390 || 76 || 340–390 || 76 || 340–390 || 76 || 340–390 || 76 || 2 380– 2 730 || 35–40 %

ERITYISTAVOITE 3 Ihmisoikeuksia koskevat hätätilanteet ja kaikkein vaikeimmat olosuhteet || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 3 || 52–76 || 22,2–33,2 || 52–76 || 22,2–33,2 || 52–76 || 22,2–33,2 || 52–76 || 22,2–33,2 || 52–76 || 22,2–33,2 || 52–76 || 22,2–33,2 || 52–76 || 22,2–33,2 || 294–371 || 20–25 %

ERITYISTAVOITE 4 Tuki demokraattisille prosesseille || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 4 || 47–86 || 46,4–76,6 || 47–86 || 46,4–76,6 || 47–86 || 46,4–76,6 || 47–86 || 46,4–76,6 || 47–86 || 46,4–76,6 || 47–86 || 46,4–76,6 || 47–86 || 46,4–76,6 || 329–602 || 25–30 %

josta vaalitarkkailuvaltuuskunnat || 11–14 || 44–55 || 11–14 || 44–55 || 11–14 || 44–55 || 11–14 || 44–55 || 11–14 || 44–55 || 11–14 || 44–55 || 11–14 || 44–55 || 77–98 || 20–25 %

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 506–640 || 198,63 || 506–640 || 202,84 || 506–640 || 207,04 || 506–640 || 211,34 || 506–640 || 213,93 || 506–640 || 220,24 || 506–640 || 224,84 || 3 542–4 480 || 1 478,87

·

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi n[21] 2014 || vuosi n + 1 2015 || vuosi n + 2 2016 || vuosi n + 3 2107 || vuosi n + 4 2018 || vuosi n + 5 2019 || vuosi n + 6 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 7,17 || 7,10 || 7,02 || 6,95 || 6,95 || 6,95 || 6,95 || 49,10

Muut hallintomenot || 0,595 || 0,547 || 0,541 || 0,540 || 0,541 || 0,541 || 0,541 || 3,846

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 7,763 || 7,643 || 7,565 || 7,493 || 7,494 || 7,494 || 7,494 || 52,945

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[22] sisältymättömät || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 8,81 || 8,81 || 8,81 || 8,81 || 8,81 || 8,81 || 8,81 || 61,67

Muut hallintomenot || 4,76 || 4,85 || 4,95 || 5,05 || 6,96 || 5,25 || 5,35 || 37,16

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 13,57 || 13,66 || 13,76 || 13,86 || 15,77 || 14,06 || 14,16 || 98,83

YHTEENSÄ || 21,333 || 21,306 || 21,324 || 21,349 || 23,264 || 21,551 || 21,654 || 151,780 ||

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 35,1 || 34,8 || 34,4 || 34,1 || 34,1 || 34,1 || 34,1

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || 9,8 || 9,7 || 9,6 || 9,5 || 9,5 || 9,5 || 9,5

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) FTE)[23]

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 5,2 || 5,2 || 5,1 || 5,1 || 5,1 || 5,1 || 5,1

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

XX 01 04 yy[24] || - päätoimipaikassa[25] || 34,7 || 34,1 || 33,4 || 32,7 || 32,1 || 31,5 || 30,9

- edustustoissa || 73,4 || 73,4 || 73,4 || 73,4 || 73,4 || 73,4 || 73,4

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 158,3 || 157,1 || 155,9 || 154,8 || 154,1 || 153,5 || 152,9

Vuoden 2014 osalta otsakkeeseen 5 kuuluvat henkilöresurssit jakautuvat DEVCOn ja FPI:n kesken seuraavasti:

- henkilöstötaulukko: FPI:n osalta 5,5 kokoaikaiseksi muutettua virkaa ja DEVCOn osalta 39,4 kokoaikaiseksi muutettua virkaa (yhteensä 44,9 kokoaikaiseksi muutettua virkaa)

- ulkopuolinen henkilöstö: FPI:n osalta 3,2 kokoaikaiseksi muutettua virkaa ja DEVCOn osalta 2 kokoaikaiseksi muutettua virkaa (yhteensä 5,2 kokoaikaiseksi muutettua virkaa).

Otsakkeeseen 4 kuuluvien henkilöresurssien osalta (EIDHR-ohjelman BA-budjettikohta) BA-budjettikohdasta vuonna 2014 rahoitettavan henkilöstön määrä on DEVCOn osalta 102,1 sopimussuhteista toimihenkilöä (28,7 päätoimipaikassa ja 73,4 edustustoissa) ja FPI:n osalta 6 sopimussuhteista toimihenkilöä päätoimipaikassa.

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Rahoituspäätökset ja operatiiviset päätökset ja niiden täytäntöönpano

Ulkopuolinen henkilöstö || Tekninen täytäntöönpano

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– x Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– x Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[26].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– x Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– ¨ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– x Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– x        vaikutukset omiin varoihin

– ¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

[1]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1889/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä (EUVL L 386/1 – johdanto-osan 8 kappale).

[2]               Neuvoston päätelmät demokratian tukemisesta EU:n ulkosuhteissa – Johdonmukaisuuden ja tehokkuuden lisääminen, 16081/09.

[3]               Neuvoston päätelmät demokratian tukemisesta EU:n ulkosuhteissa – vuoden 2010 edistyskertomus ja luettelo ehdotetuista pilottimaista, 3058. ULKOSUHTEIDEN neuvoston kokous 13. joulukuuta 2010 Brysselissä.

[4]               Komission tiedonanto, annettu 25. tammikuuta 2006.

[5]               Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010.

[6]               Rauha ja turvallisuus, köyhyyden vähentäminen, humanitaarinen apu, investoinnit laajentumismaiden ja naapurimaiden vakauteen ja kasvuun, globaaleihin haasteisiin vastaaminen, EU:n ja kansainvälisten standardien ja arvojen edistäminen sekä kasvun ja kilpailukyvyn tukeminen ulkomailla.

[7]               EUVL C , , s. .

[8]               EUVL C , , s. .

[9]               EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1–11.

[10]             EUVL …

[11]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[12]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[13]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[14]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[15]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[16]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[17]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[18]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[19]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita tai palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä, rakennetut tiekilometrit, jne.)

[20]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

[21]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[22]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[23]             CA=sopimussuhteinen toimihenkilö; INT=vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED=”Jeune Expert en Délégation” (nuoremmat asiantuntijat lähetystöissä) ; LA= paikallinen toimihenkilö; SNE=kansallinen asiantuntija.

[24]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[25]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[26]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.