PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut

Yritykset ja etenkin pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat merkittäviä kasvun ja työllisyyden edistäjiä unionissa. Jos unioni haluaa toteuttaa Eurooppa 2020 -strategiassa esitetyt älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevat prioriteetit, kilpailukyky on asetettava toimien keskiöön.

Unionin käytössä on sääntelykeinoja, kuten järkevä sääntely ja byrokratian vähentäminen unionin yrityksiltä, mutta joihinkin markkinoiden epäkohtiin voidaan puuttua tehokkaasti julkisen rahoituksen keinoin EU:n tasolla.

Ja tätä tapahtuukin jo. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta (CIP) annetaan rahoitusta asiaan liittyviin toimiin. Tarve jatkaa ja kehittää tällaista rahoitustukea tunnustettiin komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”[1]. Nyt komissio on ehdottanut yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevaa ohjelmaa (COSME), jonka kokonaismäärärahat kaudelle 2014–2020 olisivat 2,5 miljardia euroa.

Yleinen tausta

Unionin yritysten haasteena on olla kilpailukykyisiä globaalisti. Niitä estävät kuitenkin usein markkinoiden epäkohdat, jotka haittaavat niiden kykyä kilpailla kilpakumppaneiden kanssa muualla maailmassa. Tämän tuloksena EU:n pk-yritysten työvoiman ja luonnonvarojen tuottavuus on alhaisempi ja kasvu hitaampaa kuin pk-yrityksillä esimerkiksi Yhdysvalloissa, eivätkä ne ole niin kyvykkäitä mukautumaan menestyksekkäästi muuttuviin toimintaedellytyksiin kuin suuremmat yritykset Euroopassa. Pk-yritysten vaikeuksia on vielä pahentanut hiljattainen talous- ja rahoituskriisi sekä hyödykkeiden ja luonnonvarojen hinnannousut.

Näihin markkinoiden epäkohtiin kohdistuvat toimet ovat ensisijaisesti jäsenvaltioiden ja alueiden vastuulla, mutta joillakin aloilla EU:n toimet voivat selvästi tuoda lisäarvoa. Unioni voi esimerkiksi avustaa vahvistamalla sisämarkkinoita, tukemalla kansallisten toimenpiteiden yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta, tehostamalla hyvien toimintatapojen levittämisestä saatavia katalyyttivaikutuksia tai saamalla aikaan mittakaavaetuja. Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamisen lisäksi EU:lla on tehtävä liiketoimintaympäristön parantamisessa, jotta voidaan varmistaa vahvat ja monipuoliset EU:n yritykset ja globaaliin kilpailuun pystyvät pk-yritykset mukautumalla samalla vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen.

Tätä ohjelmaa ehdotetaan keinoksi käsitellä keskeisiä markkinoiden epäkohtia, jotka rajoittavat yritysten, etenkin pk-yritysten, kasvua unionissa. Kilpailukyvyn ja yrittäjyyden osalta unionin yritysten tärkeimpiä haasteita ovat edelleen seuraavat:

– pk-yritysten vaikeudet saada rahoitusta; ne joutuvat kamppailemaan osoittaakseen luottokelpoisuutensa ja niiden on vaikea saada riskipääomaa

– heikko yrittäjyyshenki; vain 45 prosenttia Euroopan kansalaisista haluaa ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi (esim. Yhdysvalloissa sama osuus on 55 prosenttia)

– liiketoimintaympäristö, joka ei kannusta yritysten perustamiseen ja kasvuun ja jolle on ominaista sääntelyn hajanaisuus ja liiallinen byrokratia

– pk-yritysten heikko kapasiteetti mukautua vähähiiliseen, ilmastonmuutosta sietävään sekä energia- ja resurssitehokkaaseen talouteen rajallisen rahoituksen ja vähäisen asiantuntemuksen vuoksi

– pk-yritysten heikko kapasiteetti laajentua markkinoille kotimaansa rajojen yli, sekä sisämarkkinoilla että niiden ulkopuolella.

Nämä vaikeudet merkitsevät sitä, että yrityksiä ei perusteta riittävästi ja että ne, jotka perustetaan, eivät usein ole elinkelpoisia tai niiden tuottavuus ja elinkelpoisuus ovat heikkoja. Makrotasolla on havaittavissa EU:n talouden kilpailuedun heikkeneminen.

Ohjelmalla pyritään Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti luomaan Euroopan yrityksille kukoistamisedellytykset ja varmistamaan, että pk-yritykset pystyvät hyödyntämään täysimittaisesti sisämarkkinoiden valtavan potentiaalin, sekä kannustamaan niitä katsomaan sisämarkkinoiden rajojen yli. Pk-yritysten kehittämiseksi olisi toteutettava erityistoimia, koska ne ovat unionin talouskasvun ja uusien työpaikkojen tärkeä lähde: niiden osuus on yli 67 prosenttia yksityissektorin työpaikoista ja ne tuottavat yli 58 prosenttia kokonaisliikevaihdosta EU:ssa.

Erityishuomiota kiinnitetään yritysten kilpailukyvyn parantamiseen matkailusektorilla; tässä toteutetaan Lissabonin sopimuksella unionille annettua uutta toimivaltaa, koska sektori on merkittävä unionin BKT:n kannalta ja sillä toimii paljon pk-yrityksiä.

Ehdotuksen tavoitteet

Ohjelmalla pyritään saavuttamaan seuraavat yleistavoitteet:

· vahvistetaan unionin yritysten kilpailukykyä ja kestävyyttä, myös matkailusektorilla

· kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään pk-yritysten perustamista ja kasvua.

Ohjelmasta rahoitetuilla toimilla pyritään seuraaviin:

· Parannetaan toimintaedellytyksiä unionin yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi, myös matkailusektorilla, tukemalla täytäntöönpanon yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta sekä tietoon perustuvaa poliittista päätöksentekoa unionin tasolla. Taloudellista ja sääntely-ympäristöä voidaan parantaa vertailuanalyysien, hyvien toimintatapojen vaihdon ja alakohtaisten aloitteiden kautta. Pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa kehitetään ja pk-yritysten kilpailukykyä edistetään eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act ‑aloitteen ja Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden mukaisesti. Unionin toimissa vahvistetaan pienet ensin -periaatteen käyttöä unionin ja jäsenvaltioiden poliittisessa päätöksenteossa, kartoitetaan ja vaihdetaan hyviä toimintatapoja pk-yrityksiä tukevan aloitteen täytäntöönpanon edistämiseksi ja tuetaan pk-yrityksiä, jotta ne pystyisivät hyödyntämään sisämarkkinoiden potentiaalia mahdollisimman hyvin. Liiketoimintasektoreita, kuten tuotantoteollisuus ja palveluala, ja tiettyjä sektoreita, joilla on suuri osuus pk-yrityksiä, vahvistetaan.

· Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien parissa. Toimiin sisältyy hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen ja yrittäjyystaitojen ja ‑asenteen kehittäminen, etenkin uusien yrittäjien, nuorten ja naisten parissa, sekä yrittäjien uusien mahdollisuuksien edistäminen.

· Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia pääoma- ja velkajärjestelyin: Kasvun edistämiseen tarkoitetuilla rahoitusvälineillä, mukaan luettuna uudet pääoma- ja velkamekanismit, joilla tarjotaan pääomajärjestelyjä ja lainatakauksia, annetaan pk-yrityksille mahdollisuus saada rahoitusta helpommin. Kasvuvaiheen investointeja varten tarkoitetusta pääomajärjestelystä tarjotaan kaupallisesti suuntautunutta pääomarahoitusta pääasiassa riskipääoman muodossa rahoituksenvälittäjien kautta pk-yrityksille. Luottojärjestelystä tarjotaan suoria tai muunlaisia riskinjakojärjestelyjä rahoituksenvälittäjien kanssa kattamaan pk-yrityksille myönnettäviä lainoja.

· Parannetaan pääsyä markkinoille unionin sisällä ja globaalisti: Kasvusuuntautuneita yrityspalveluita tarjotaan Enterprise Europe Network -verkoston kautta; tarkoituksena on helpottaa toiminnan laajenemista sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. Ohjelmasta tarjotaan pk-yrityksille tukea myös unionin ulkopuolisilla markkinoilla. Tukea myönnetään myös kansainväliseen teollisuusalan yhteistyöhön; tarkoituksena on erityisesti vähentää sääntely- ja toimintaympäristön eroja EU:n ja sen tärkeimpien kauppakumppaneiden välillä.

EU:n tasolla saatava lisäarvo

Toimista unionin tasolla saatava lisäarvo perustuu seuraaviin viiteen tärkeimpään tekijään:

· Sisämarkkinoiden vahvistaminen torjumalla markkinoiden hajanaisuutta riskipääomasijoitusten, valtioiden rajojen yli tapahtuvan lainanannon ja erillistakausten kaltaisilla aloilla samoin kuin tiedotukseen ja organisaatioon liittyviä rajoituksia, jotka estävät pk-yrityksiä hyödyntämästä sisämarkkinoiden tarjoamia etuja. Rahoitusvälineiden päätarkoituksena on parantaa pk-yritysten rahoituksen saatavuutta markkinasegmentillä, jota jäsenvaltioiden toimenpiteet – jotka rajoittuvat investointeihin ja tukeen kunkin maan sisällä – eivät kata. Toimissa keskitytään rahoittamaan kansainvälisille markkinoille pyrkivien kasvusuuntautuneiden yritysten laajentumista ja valtioiden rajat ylittäviä toimia sekä kehittämään valtioiden rajat ylittäviä pk-yritysten rahoitusmarkkinoita. Tämä voidaan tehdä ainoastaan unionin tasoisella ohjelmalla.

· Esimerkki- ja katalyyttivaikutukset levittämällä parhaimpia teollisuuden ja politiikan toimintatapoja. Nykyisessä ohjelmassa parhaat esimerkit yrittäjyyden ja pk-yritysten edistämisestä jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallistasolla voidaan valita kilpailemaan Yrittävä Eurooppa -palkinnosta. Palkinnot myönnetään viranomaisten toteuttamille parhaille toimenpiteille esimerkiksi hallinnollisen rasitteen yksinkertaistamisen ja keventämisen alalla. Joka vuosi noin 400 hanketta osallistuu kansalliseen kilpailuun, ja kukin maa valitsee näistä noin 56 osallistumaan Euroopan tason kilpailuun, jossa eurooppalainen valintalautakunta valitsee kuusi voittajaa. 250:stä kansallisesta ehdokkaasta yli 30 on saanut palkinnon ja toiminut esimerkkinä hyvästä toimintatavasta koko Euroopassa. Taitojen ja tietojen siirtämisellä valtioiden rajojen yli edistetään jäsenvaltioiden toimintalinjojen yhdentämistä, uusien yhteistyökumppanuuksien luomista ja Euroopan talouksien välisten erojen kaventamista. Jäsenvaltioiden keskus- ja paikallisviranomaiset voivat esitellä menestyksekkäitä aloitteita Small Business Act ‑konferenssissa, jonka komissio ja unionin puheenjohtajavaltio järjestävät joka vuosi. Konferenssista on tullut keskeinen tapahtuma, jolla edistetään hyvien toimintatapojen vaihtoa unionin sisällä ja ulkopuolella. Esimerkiksi Budapestissä järjestettyyn viimeisimpään Small Business Act -konferenssiin osallistui 340 henkeä EU:n jäsenvaltioista ja 30 jäsenvaltioiden ulkopuolelta. Työpajoissa esitettiin 28 hyvää toimintatapaa. Rahoitusvälineiden osalta Euroopan investointirahaston tehtävänä on helpottaa hyvien toimintatapojen vaihtoa sekä takausten että riskipääoman alalla, ja katalyyttivaikutuksen on havaittu olevan erityisen suuri riskipääoman alalla.

· Mittakaavaedut aloilla, joilla yksittäisten jäsenvaltioiden saattaisi olla vaikea saavuttaa vaadittua kriittistä massaa. Jos tarkastellaan esimerkiksi pk-yritysten tukemista ulkomailla, Euroopan tason lisäarvoa saadaan aikaan niputtamalla yhteen kansallisia toimia ja perustamalla palveluita, joilta puuttuisi kriittistä massaa, jos ne tarjottaisiin kansallisella tasolla (esim. tukemalla teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa). Nykyisestä ohjelmasta rahoitettu ”Kiina – teollis- ja tekijänoikeudet (IPR) – Pk-yritysten neuvontapalvelu” tarjoaa neuvoja, jotka eivät muutoin olisi pk-yritysten saatavilla pienemmissä jäsenvaltioissa.[2] Lisäksi unionin toimilla voidaan välttää toiminnan päällekkäisyyttä ja edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä koordinointia asiaan liittyvien muiden kuin jäsenvaltioiden kanssa. Matkailualalla unionin tasolla toteutetuista aloitteista on selvää lisäarvoa etenkin seuraavilla aloilla: tietopohjan vahvistaminen Euroopan laajuisilla kyselyillä ja tutkimuksilla, jotta saadaan kysynnästä ja tarjonnasta enemmän tietoa, jota ilman ei saavuteta tietojen vertailukelpoisuutta ja johdonmukaisuutta koko unionissa[3],yhteisten kansainvälisten edistämisstrategioiden kehittäminen niin, että Euroopasta muodostuu korkealaatuisten ja kestävien matkailukohteiden tyyssija[4], sellaisten hyvien toimintatapojen kartoittaminen, joista voi olla etua erityisille sektoreille, kuten meri- ja rannikkoalueiden matkailusektorille, samoin kuin matkailusesongin pidentäminen, joka onnistuu paremmin jäsenvaltioiden välisillä vaihdoilla kuin kunkin maan yksittäisillä toimilla.

· Kansallisten toimenpiteiden yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus hyvien toimintatapojen vaihdon ja vertailuanalyysien kautta. Yksi parhaista esimerkeistä nykyisestä ohjelmasta rahoitettujen vertailuanalyysien onnistumisesta on perustamismenettelyjen yksinkertaistamiseen tähtäävä toimi. Vuodesta 2008 lähtien tilannetta ja edistymistä on seurattu maakohtaisesti vuosittain ottaen huomioon kolme yksinkertaistamisnäkökohtaa (joiden osalta kilpailukykyneuvosto antoi vertailuanalyysia koskevan toimeksiannon): osakeyhtiön perustamisen keskimääräinen aika, hallinnolliset kustannukset ja menettelyt. Toimi koostuu jäsenvaltioiden nimeämien asiantuntijoiden puolivuosittain pitämistä kokouksista (kansallisten koordinaattoreiden verkosto – ”the network of National Start-up Co-ordinators”). Tarkoituksena oli kehittää mittausmenetelmä, seurata edistystä ja tukea edistystä vaihtamalla hyviä toimintatapoja ja tietoa. Vuodesta 2002 lähtien rekisteröitymisajat ovat lyhentyneet 70 prosenttia ja kustannukset enemmän kuin puolittuneet. Toimenpiteen onnistumisen tuloksena tavoitteita on tarkistettu helmikuussa 2011 hyväksytyssä Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelussa.

· EU-toimielinten hankkima ainutlaatuinen asiantuntemus.

– Tämä koskee EU:n rahoituslaitoksia, Euroopan investointipankkia ja Euroopan investointirahastoa (EIR), joiden asiantuntemus pk-ystävällisten rahoitusjärjestelyjen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa on omaa luokkaansa. EIR:n yli 10 vuoden aikana hankkima kokemus on ainutlaatuisen arvokasta. Se on toiminut vuodesta 2007 investoijana 19:ssä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta tuetussa riskipääomarahastossa, usein ratkaisevassa asemassa, ja on saanut käyttöön yli 1,4 miljardin euron kokonaisinvestoinnit kasvusuuntautuneisiin pk-yrityksiin. Aiempien saavutusten osalta voidaan todeta, että EU:n riskipääoman ensimmäisen sukupolven (kasvu- ja työllisyysaloitteeseen kuuluva Euroopan teknologiaohjelman (ETF) käynnistysjärjestelmä, 1998–2000) aikana tehdyistä investoinneista edunsaajat ovat jo maksaneet tai niiden pitäisi maksaa takaisin 98 prosenttia; edunsaajia olivat mm. Skype (VoIP-tekniikkaa käyttävät puhelut), Vertaris (paperinkierrätys) ja Solaire Direct (valosähkökennorakenteet).

– Yritys-Eurooppa-verkosto (Enterprise Europe Network) on saanut konkreettisia tuloksia korostamalla pk-yritysten kansainvälistymistä (sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella) ja tarjoamalla tietoa unioniin liittyvistä asioista sekä mahdollisuudesta osallistua päätöksentekoprosessiin. Sen tehtävä on erityisen tärkeä pyrittäessä torjumaan tiedon epätasaista jakautumista pk-yrityksille ja vähentämään valtioiden rajat ylittävään toimintaan liittyviä kustannuksia. Yritys-Eurooppa-verkoston arvo muodostuu jaetuista menetelmistä ja välineistä, joita alueellisten tai kansallisten viranomaisten valtuuttamat ja (osa)rahoittamat pätevät palveluntarjoajat käyttävät.

Johdonmukaisuus suhteessa muuhun politiikkaan ja muihin ohjelmiin

On elintärkeää ottaa pk-yritysten erityisedut ja -olosuhteet huomioon kaikkien unionin politiikkojen ja rahoitusohjelmien suunnittelussa. Tuleva rahoituskehys suunnitellaan niin, että sillä helpotetaan pienyritysten osallistumista rahoitusohjelmiin yksinkertaistamalla sääntöjä, supistamalla osallistumiskustannuksia, nopeuttamalla myöntämismenettelyjä ja tarjoamalla käyttöön keskitetty asiointipiste, millä kevennetään unionin rahoituksen saajiin kohdistuvaa rasitetta.

Koska pk-yritysten toimintaympäristön parantaminen on niin tärkeää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden kannalta, se mainitaan kuudessa seitsemästä Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeesta: Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka, Innovaatiounioni, Nuoret liikkeellä, Euroopan digitaalistrategia, Resurssitehokas Eurooppa ja Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma. Erityisen merkityksellinen uuden ohjelman kannalta on lippulaivahanke ”Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka”, jossa esitetään uudenlaista strategista lähestymistapaa ja käsitellään Euroopan kilpailukykyä, pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja kasvua sekä yrittäjyyskulttuurin edistämistä.

Ehdotettu uusi ohjelma tarjoaa myös välineen, joka voi palvella muita poliittisia tavoitteita. Yritys-Eurooppa-verkoston kautta voidaan linkittyä muihin ohjelmiin ja aloitteisiin, kun on kyseessä tiedon ylhäältä alas suuntautuva levittäminen ja edistäminen sekä alhaalta ylöspäin suuntautuva palautteen kerääminen sidosryhmiltä. Siitä tarjotaan edelleen ympäristöohjelmia ja niiden noudattamista koskevaa tietoa, apua ja tukea pk-yrityksille. Synergiaetuja muiden ohjelmien kanssa hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi uudessa ohjelmassa ehdotetut takaustoimet toimivat rinnakkain unionin rakennerahastoista ja Progress-mikrorahoitusjärjestelystä rahoitettujen takaustoimien kanssa. Riskipääomavälineet täydentävät Horisontti 2020 -puiteohjelmasta (tutkimuksen ja innovoinnin tulevasta puiteohjelmasta) tarjottuja riskipääomavälineitä. Ohjelmassa vältetään myös päällekkäisyyksiä muiden ohjelmien kanssa, etenkin yrittäjyyden edistämisen ja ammattitaidon alalla. Lisäksi otetaan huomioon uuden ohjelman täydentävyys ehdotetun kumppanuusvälineen kanssa. On keskeisen tärkeää, että unionin ulkoiset toimet täydentävät sisäisen strategian – Euroopan kestävän kasvun ja työpaikkojen turvaamisen – ulkoista ulottuvuutta.

Ohjelman hallinnointi

Kuten komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”[5] ilmoitettiin, hallinnointi ulkoistetaan suureksi osaksi.

– Rahoitusvälineitä hoitaa Euroopan investointipankkiryhmä komission puolesta.

– Muiden toimien hallinnointia voi hoitaa toimeenpanovirasto, käyttäen perustana kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston (EACI) toiminnasta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä saatuja positiivisia kokemuksia[6]. Toiminnasta tehdään kustannushyötyanalyysi.

Ulkoistaminen on kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman yhteydessä osoittautunut erityisen onnistuneeksi yksinkertaistamisen osalta, koska EACI on erikoistumisensa ansiosta järkeistänyt ja kehittänyt pk-yrityksille mukautettuja menettelyjä.

Myös tulevien rahoitusohjelmien pk-yrityksiin liittyvät osat saatetaan ulkoistaa EACI:lle. Niihin saattaa sisältyä Horisontti 2020 -puiteohjelmasta osia, joissa virastosta tehdään keskitetty asiointipiste pk-yrityksille, jotka haluavat osallistua unionin rahoitusohjelmiin. Yhden toimeenpanoviraston käyttö johtaisi myös tietoteknisten välineiden ja sähköisten portaalien järkeistettyyn käyttöön, mikä edelleen helpottaisi pk-yritysten osallistumista.

Yksinkertaistaminen

Komission prioriteettina tässä ohjelmassa, kuten muissakin monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvissa ohjelmissa, on yksinkertaistaa sääntely-ympäristöä ja helpottaa rahoituksen saatavuutta EU:n yrityksille, etenkin pk-yrityksille, mahdollisuuksien mukaan. Tätä lähestymistapaa sovelletaan yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevassa COSME-ohjelmassa käyttämällä perustana yksinomaan varainhoitoasetuksen sääntöjä ilman poikkeuksia. Näin tarjotaan yrityksille yksinkertaiset, johdonmukaiset ja standardoidut hallinnolliset menettelyt varojen saamiseen.

Varainhoitoasetuksen tarkistuksen ansiosta pienten yritysten on helpompi osallistua rahoitusohjelmiin, kun esimerkiksi sääntöjä helpotetaan, osallistumiskustannuksia alennetaan, myöntämismenettelyjä nopeutetaan ja tarjotaan keskitetty asiointipiste, jotta unionin rahoituksen saanti helpottuisi. Myös uutta kertakorvausjärjestelmää ehdotetaan.

Nämä ominaisuudet täyttävät sidosryhmien tarpeet, jotka ne toivat esiin kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman tulevaisuutta koskevassa julkisessa kuulemisessa:

· yksinkertaistetaan hallinnollisia menettelyjä ja Yritys-Eurooppa-verkoston menettelyjä yksinkertaistamalla ehdotusten laatimista

· hyödynnetään enemmän kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta

· ei enää vaadita hankkeen työllistämien henkilöiden nimien ilmiottamista

· yksinkertaistetaan hallinnollisia asiakirjoja, jotka on toimitettava sopimuksen tekemisen yhteydessä

· luovutaan vaatimuksesta, jonka mukaan yksityisten tuensaajien on toimitettava pankkitakaus.

Ohjelmalla vastataan näihin ehdotuksiin hyödyntämällä mahdollisimman paljon uutta varainhoitoasetusta ja pyritään yksinkertaistamaan raportointivaatimuksia edelleen niin, että käytetään laajemmin raportointia verkon välityksellä. Pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi niiden osallistumista kaikkiin tuleviin unionin rahoitusohjelmiin ja tukikelpoisuutta näissä ohjelmissa koskevat säännöt pyritään yhdenmukaistamaan mahdollisuuksien mukaan.

Rahoitusvälineet sinällään ovat yrityksille helppokäyttöisiä, koska ne osoittavat pankilleen tai riskipääomarahastolleen tavallisen rahoituspyynnön eivätkä hanke-ehdotusta, kuten avustusrahoituksessa. Euroopan investointirahaston tai muiden asianmukaisten rahoituslaitosten täytäntöönpanemien rahoitusvälineiden osalta komission ehdotus pääoma- ja velkamekanismeista ja tarkistettu varainhoitoasetus sääntelevät rahoitusvälineiden hallinnollisia vaatimuksia. Sääntöjä yksinkertaistetaan mahdollisimman paljon, jotta saadaan tasapainotettua toisaalta välittäjien ja edunsaajien raportointivaatimukset ja toisaalta moitteeton varainhoito, mukaan luettuna tilintarkastusvaatimukset.

Lisäksi komissio hyödyntää EACI:n kehittämiä yksinkertaistettuja menettelyjä samantyyppisissä hankkeissa. Hyviä toimintatapoja vaihdetaan esimerkiksi viraston sopimuksissa ja menettelyissä käyttöön ottamien yksinkertaistamistoimien osalta. Yksinkertaistamista voidaan vielä lisätä esimerkiksi ottamalla käyttöön joustavampia täytäntöönpanotapoja avustussopimuksissa, jotta vältetään muutokset myöhemmin.

INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

Intressitahojen kuuleminen

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma päättyy 31. joulukuuta 2013. Komissio järjesti sen seuraajaohjelman vaikutustenarvioinnin yhteydessä laajan julkisen kuulemisen, johon osallistui julkisia ja yksityisiä organisaatioita ja yksityishenkilöitä ja joka toteutettiin neljässä vaiheessa:

– internetkysely (myös rahoitusvälineitä koskeva erityiskysely[7]), joka toteutettiin 8. marraskuuta 2010 ja 11. helmikuuta 2011 välisenä aikana

– julkinen konferenssi 25. tammikuuta 2011

– jäsenvaltioiden edustajien tapaaminen yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman komiteassa ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman komiteoiden yhteisessä kokouksessa

– kilpailukyvyn ja innovoinnin strategisen neuvoa-antavan komitean kokous 2. helmikuuta 2011.

Kuulemisessa vahvistui, että monet nykyisen ohjelman osat toimivat hyvin ja että yleisesti kannatetaan sellaisen unionin ohjelman säilyttämistä, josta tuetaan pk-yrityksiä ja luodaan niille suotuisa toimintaympäristö. Pk-yritysten rahoituksensaantiin liittyvistä kysymyksistä keskusteltiin pk-yritysten rahoitusfoorumissa, joka järjestettiin syyskuussa 2010 ja maaliskuussa 2011.

Nykyisen ohjelman arviointi

Nykyisessä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa arviointeja tehdään sekä erillisten ohjelmien että koko puiteohjelman tasolla. Useimmat ehdotetun yritysten ja pk-yritysten kilpailukykyä koskevan ohjelman toimista ovat jatkoa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvan yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman toimille.

Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman arviointien tärkeimmät havainnot esitetään tiivistettynä jäljempänä.

Väliarviointi

Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman väliarvioinnissa[8] arvioitiin ohjelman ensimmäisiä tuloksia ja keskityttiin Yritys-Eurooppa-verkoston perustamiseen ja ohjelmasta ja sitä edeltävistä ohjelmista rahoitettujen rahoitusvälineiden vaikutuksiin. Arvioinnissa vahvistui, että yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman tavoitteissa oli tehokkaasti otettu huomioon Euroopan pk-yritysten tärkeimmät esteet ja rajoitukset, kuten sääntelyyn liittyvät ja hallinnolliset rasitteet sekä rahoituksen heikko saanti. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmasta tuettuja rahoitusvälineitä tarvitaan markkinoiden epäkohtien vuoksi, jotta voidaan puuttua rahoitukseen liittyviin vaikeuksiin, joita aloittavilla ja kasvavilla pk-yrityksillä on kaikkialla unionissa. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman rahoitusvälineitä pidettiin innovatiivisena tapana käsitellä markkinoiden epäkohtia pk-yritysten rahoituksen alalla.

Suosituksia lisäparannuksiksi olivat esimerkiksi seuraavat:

· kehitetään standardoitu joukko seurantaindikaattoreita, jotta voidaan pitää kirjaa ja raportoida ohjelman edistyksestä

· parannetaan Yritys-Eurooppa-verkoston palautetoimintoa

· yksinkertaistetaan ohjelman rakennetta, jotta saadaan parannettua yksittäisten toimien ja ohjelman yleisten tavoitteiden välistä yhteyttä.

Loppuarviointi

Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman loppuarvioinnissa[9] arvioitiin ohjelman merkityksellisyyttä, tehokkuutta, vaikuttavuutta, hyödyllisyyttä ja kestävyyttä sekä sitä koskevaa tiedotusta ja tietämystä ja keskityttiin tärkeimpiin osatekijöihin: rahoitusvälineet, Yritys-Eurooppa-verkosto ja innovointi. Arviointiin sisältyi sidosryhmien ja edunsaajien erittäin kattava kuuleminen kyselyjen ja haastattelujen kautta.

Arvioinnin tulokset olivat rohkaisevia. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman katsottiin olevan oikeilla jäljillä odotettujen vaikutusten saavuttamiseksi, ja sen katsottiin puuttuvan tarpeisiin, ongelmiin ja kysymyksiin, joita varten se on tarkoitettu, erityisen tehokkaasti Euroopan tasolla.

Sen tavoitteita pidettiin erittäin merkityksellisinä yritysten tarpeiden ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden kannalta. Ohjelman katsottiin hyödyttävän tehokkaalla tavalla loppukäyttäjiä, etenkin pk-yrityksiä. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman toimenpiteiden ja varsinkin sen rahoitusvälineiden katsottiin luoneen tehokkaasti todelliset edellytykset markkinoilla toimimista varten.

Ohjelman täytäntöönpanon lisäparannuksista annettiin seuraavia suosituksia:

· kehitetään järjestelmällinen hallintoprosessi, jolla pyritään laaja-alaisiin tavoitteisiin ohjelman sisällä ja yhdistetään korkean tason tavoitteet yksittäisiin rahoitettuihin toimiin ja toimenpiteisiin

· tehdään yhteys muihin yrityspolitiikan osatekijöihin selvemmäksi, esimerkiksi viittaamalla pienyrityksiä koskevan aloitteen prioriteetteihin tai asiaan liittyviin Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeisiin

· kehitetään seurantajärjestelmää ja -indikaattoreita, joita on edelleen hiottava, vaikka ne ovatkin arvokas tekijä ohjelman tuloksellisuuden arvioinnissa.

Nykyisessä ohjelmassa on jo kiinnitetty enemmän huomiota tuloksellisuuden mittaamiseen ja tuloksellisuutta koskeviin indikaattoreihin, ja tällä on keskeinen asema uudessa ohjelmassa. Uudessa ohjelmassa otetaan huomioon edellä esitetyt suositukset, etenkin niin, että toimintalogiikkaa vahvistetaan ja yhdistetään se tiiviimmin unionin strategisiin prioriteetteihin.

Vaikutusten arviointi

Ohjelman välineistä tehtiin vaikutusten arviointi, joka on liitettynä tähän komission ehdotukseen. Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoa:

– vaihtoehto 1: nykytilan säilyttäminen – ohjelma kattaisi samat kilpailukykyyn ja pk-yrityksiin liittyvät seikat kuin yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman odotetaan kattavan vuonna 2013

– vaihtoehto 2: kaikkien nykyisten rahoitustoimien lakkauttaminen

– vaihtoehto 3 b: toimien nykyisen soveltamisalan säilyttäminen ja talousarvion tasapainotettu laajentaminen

– vaihtoehto 3 c: keskitetty talousarvion laajentaminen ja rahoitustuen rajoittaminen rahoitusvälineisiin ja Yritys-Eurooppa-verkostoon.

Vaikutustenarvioinnissa päädyttiin siihen, että kohtuullinen talousarvion laajentaminen on parhaana pidetty vaihtoehto, koska sillä päästäisiin tasapainoiseen lähestymistapaan niin, että tuetaan tehokkuusetuja, kriittistä massaa, johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta ja torjutaan markkinoiden ja sääntelyn epäkohtia.

Vaikutustenarviointilautakunnan lausunnon perusteella raporttia parannettiin seuraavasti:

– tekstissä tuotiin yksityiskohtaisemmin esiin arvioinnin tulokset ja sidosryhmien kannat

– sosiaalisia vaikutuksia arviointiin laajemmin

– politiikan johdonmukaisuutta ja johdonmukaisuutta muiden EU-ohjelmien kanssa arviointiin ja selitettiin tarkemmin raportissa.

EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 173 ja 195 artiklaan.

Siinä on seuraavat säännökset:

– 1 artiklalla perustetaan ohjelma.

– 2 artiklassa määritellään yleiset tavoitteet ja 3 artiklassa erityistavoitteet.

– 4 artiklassa kuvataan ohjelman budjetti.

– 5 artikla koskee kolmansien maiden osallistumista.

– 6, 7, 8 ja 9 artiklassa kuvataan ohjelman toiminta-alat.

– 10 artiklassa määritellään vuotuinen työohjelma täytäntöönpanoa varten.

– 11 artiklassa määritellään niiden tukitoimenpiteiden soveltamisala, joista komissio vastaa.

– 12 artiklassa esitetään seurantaa ja arviointia koskevat säännökset.

– 13 artiklassa kuvataan taloudellisen avun muodot.

– 14 artiklassa annetaan tietoa rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta.

– 15 artiklassa on säännöksiä unionin taloudellisten etujen suojaamisesta.

– 16 artiklassa esitetään komiteaa koskevat säännökset.

– 17, 18 ja 19 artiklassa esitetään delegoituja säädöksiä, siirretyn säädösvallan käyttämistä sekä kiireellistä menettelyä koskevat säännökset.

– 20 artiklassa esitetään tämän asetuksen voimaantulopäivä.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet

Ehdotettu EU-toimi on Lissabonin sopimuksen mukainen, koska se kohdistuu erityisesti politiikan epäkohtiin, kuten koordinoinnin ja tehokkaan verkottumisen puutteeseen, ja markkinoiden epäkohtiin, kuten tiedon epätasaiseen jakautumiseen, johon voidaan puuttua vain EU:n tasolla. Koordinoidun ja vakaan politiikan toteuttamista pidetään erittäin arvokkaana siltä kannalta, että sillä saadaan tuotua yhteen keskeiset sidosryhmät, jaettua tietoa, ideoita ja huolenaiheita sekä tekemällä asiaa tunnetuksi viranomaisten parissa ja laajemmin yhteiskunnassa.

Mikään tulevassa ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä ei edellytä sitä, että kansalliset aloitteet korvattaisiin EU-tason toimenpiteillä tai että sitovat päätökset tehtäisiin EU:n tasolla. EU:n toimilla on tarkoitus saada kansalliset toimenpiteet toimimaan paremmin antamalla niille EU:n tasoista ulottuvuutta, parantamalla koordinointia ja poistamalla yksityisten toimijoiden tai viranomaisten yhteistyön esteitä valtioiden väliltä. Kansallisten ja alueellisten toimijoiden ja rakenteiden yhteistyötä kannustetaan pikemminkin horisontaalisella verkostoitumisella kuin vertikaalisella keskittämisellä.

EU:n toimien on oltava oikeasuhteisia eli käyttöön otettujen toimien ja keinojen on oltava täysin perusteltuja tavoitteiden kannalta. Tältä osin kun otetaan huomioon EU:n talouden haasteet, EU-toimien koon ja laajuuden odotetaan luovan positiivisia vaikutuksia koko Euroopassa keskittämis- ja kerrannaisvaikutusten ansiosta. Talousarviorajoitusten vuoksi ehdotetut EU-tason toimenpiteet on huolellisesti valittu niin, että ne tuovat lisäarvoa EU:n tasolla.

Edellä esitetyn analyysin perusteella voidaan todeta, että ehdotettu EU:n tason toimi yrittäjyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi on täysin perusteltu, etenkin kun otetaan huomioon pk-yritysten tarpeet.

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ohjelman täytäntöönpanoon liittyvät määrärahat 1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi ovat 2,522 miljardia euroa.[10]

2011/0394 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 ja 195 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun säädösehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Komissio antoi maaliskuussa 2010 tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”[11], jäljempänä ’Eurooppa 2020 -strategia’. Tiedonanto hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 2010. Eurooppa 2020 ‑strategialla pyritään vastaamaan talouskriisiin ja valmistelemaan Eurooppaa seuraavaa vuosikymmentä varten. Siinä asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka koskevat ilmastoa ja energiaa, työllisyyttä, innovointia, koulutusta sekä sosiaalista osallisuutta ja jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä, ja tuodaan esiin kasvun avaintekijöitä, joilla pyritään lisäämään Euroopan dynaamisuutta ja kilpailukykyä. Siinä korostetaan myös, että on tärkeää vahvistaa Euroopan talouskasvua ja pitää samalla yllä korkeaa työllisyystasoa, vähähiilistä, resurssi- ja energiatehokasta taloutta sekä sosiaalista koheesiota.

(2) Varmistaakseen, että yrityksillä on keskeinen asema Euroopan talouskasvun luomisessa komissio antoi lokakuussa 2010 tiedonannon ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle”[12], jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätelmissään joulukuussa 2010. Kyseessä on Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke. Tiedonannossa esitetään strategia, jolla pyritään lisäämään kasvua ja työpaikkoja säilyttämällä ja tukemalla vahvaa, monipuolista ja kilpailukykyistä teollisuuspohjaa Euroopassa etenkin parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä sekä vahvistamalla useita sisämarkkinoiden näkökohtia, myös yrityksiin liittyviä palveluja.

(3) Komissio antoi kesäkuussa 2008 tiedonannon ”Pienet ensin – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”)”[13], jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2008. Small Business Act -aloitteessa esitetään kattavat poliittiset toimintapuitteet pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), edistetään yrittäjyyttä ja nivotaan ”pienet ensin” ‑periaate lainsäädäntöön ja politiikkaan pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Aloitteessa vahvistetaan 10 periaatetta ja esitetään poliittisia ja lainsäädäntötoimia, joiden tarkoituksena on edistää pk-yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja luoda työpaikkoja. Small Business Act -aloitteella edistetään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Lippulaivahankkeissa on jo esitetty useita pk-yrityksiä koskevia toimia.

(4) Helmikuussa 2011 annetussa komission tiedonannossa ”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu”[14], jonka kilpailukykyneuvosto hyväksyi toukokuussa 2011, tehdään katsaus aloitteen toteutukseen ja arvioidaan pk-yritysten tarpeita nykyisessä talousympäristössä, jossa niiden on entistä vaikeampi saada rahoitusta ja päästä markkinoille. Kyseisessä uudelleentarkastelussa luodaan katsaus SBA-aloitteen ensimmäisten kahden vuoden aikana saavutettuun edistykseen ja esitetään uusia toimia talouskriisin aiheuttamien, sidosryhmien esille ottamien uusien haasteiden ratkaisemiseksi; siinä myös ehdotetaan keinoja parantaa SBA-aloitteen toteutusta antamalla sidosryhmille selkeä rooli ja asettamalla liike-elämän organisaatiot toiminnan etulinjaan.

(5) Ehdotuksessa neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta[15], joka hyväksyttiin 29 päivänä kesäkuuta 2011, komissio esittää lainsäädäntöehdotusten ja asiakirjojen pakettia, joka koskee unionin talousarviota vuosiksi 2014–2020. Kyseisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä kuvataan, miten voidaan saavuttaa poliittiset tavoitteet, jotka koskevat kasvun lisäämistä ja työpaikkojen luomista Euroopassa sekä vähähiilisen ja ympäristöystävällisemmän talouden ja kansainvälisesti merkittävän Euroopan luomista.

(6) Jotta voitaisiin edistää unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, vahvempaa kilpailukykyä ja kestävyyttä, osaamisyhteiskunnan etenemistä ja tasapainoiseen talouskasvuun perustuvaa kehitystä, olisi perustettava yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

(7) Komissio on sitoutunut sisällyttämään ilmastotoimet unionin rahoitusohjelmiin ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. On tärkeää varmistaa, että ohjelman valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä riskien ennaltaehkäisyä. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla toimenpiteillä olisi osaltaan edistettävä siirtymistä vähähiiliseen sekä ilmastonmuutosta sietävään talouteen ja yhteiskuntaan.

(8) Unionin kilpailukykypolitiikalla on tarkoitus ottaa käyttöön institutionaalisia ja poliittisia järjestelyjä, joilla luodaan edellytykset, joiden vallitessa yritykset voivat kasvaa kestävällä tavalla. Parantunut tuottavuus on keskeistä kestävälle tulojen kasvulle, joka puolestaan parantaa elintasoa. Kilpailukyky riippuu myös yritysten kyvystä hyödyntää täysimääräisesti Euroopan sisämarkkinoiden kaltaisia mahdollisuuksia. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille, joiden osuus unionin yrityksistä on 99 prosenttia ja jotka tarjoavat tämänhetkisistä yksityissektorin työpaikoista kaksi kolmasosaa ja uusista työpaikoista 80 prosenttia ja vastaavat yli puolesta unionin yritysten luomasta kokonaislisäarvosta. Pk-yritykset ovat keskeinen talouskasvun, työllisyyden ja sosiaalisen integraation moottori.

(9) Kilpailukyky on asetettu unionin politiikan keskipisteeseen viime vuosina niiden markkinoiden, poliittisten ja institutionaalisten epäkohtien vuoksi, jotka haittaavat unionin yritysten ja erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä.

(10) Ohjelmassa olisi sen vuoksi puututtava markkinoiden epäkohtiin, jotka vaikuttavat unionin talouden kilpailukykyyn globaalisti pääasiassa sellaisten seikkojen vuoksi, jotka haittaavat yritysten kykyä kilpailla kilpakumppaneiden kanssa muualla maailmassa.

(11) Ohjelma olisi kohdistettava erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY[16] olevan määritelmän mukaisiin pk-yrityksiin. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä mikroyrityksiin, käsiteollisuustoimintaa harjoittaviin yrityksiin sekä sosiaalisiin yrityksiin. Huomiota olisi kiinnitettävä myös nuorten yrittäjien, uusien ja mahdollisten yrittäjien sekä naisyrittäjien samoin kuin erityisten kohderyhmien kuten maahanmuuttajien ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevista ryhmistä tulevien yrittäjien erityisominaisuuksiin ja ‑vaatimuksiin. Ohjelmalla olisi myös kannustettava seniorikansalaisia ryhtymään yrittäjiksi ja jatkamaan yrittäjinä sekä edistettävä yrittäjien uusia mahdollisuuksia.

(12) Monet unionin kilpailukykyongelmista liittyvät pk-yritysten vaikeuksiin saada rahoitusta, koska ne eivät pysty osoittamaan luottokelpoisuuttaan ja niillä on vaikeuksia saada riskipääomaa. Tällä on negatiivista vaikutusta perustettujen uusien yritysten määrään ja laatuun sekä yritysten kasvuun. Ehdotettujen rahoitusvälineiden lisäarvo unionin kannalta on muun muassa siinä, että vahvistetaan riskipääoman sisämarkkinoita ja kehitetään Euroopan laajuiset pk-yritysten rahoitusmarkkinat. Unionin toimilla olisi täydennettävä pk-yrityksiä koskevien rahoitusvälineiden käyttöä jäsenvaltioissa. Toimien täytäntöönpanosta vastaavien tahojen olisi taattava täydentävyys ja vältettävä päällekkäistä rahoitusta EU:n muista resursseista.

(13) Yritys-Eurooppa-verkosto on osoittanut lisäarvonsa Euroopan pk-yritysten kannalta keskitettynä asiointipisteenä, joka tarjoaa tukea ja apua yrityksille, jotta ne voisivat parantaa kilpailukykyään ja selvittää liiketoimintamahdollisuuksia sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. Menettelyjen ja työskentelymenetelmien järkeistäminen ja yritysten tukipalvelujen eurooppalainen ulottuvuus voidaan saavuttaa vain unionin tasolla. Verkosto on erityisesti auttanut pk-yrityksiä löytämään kumppaneita yhteistyötä tai teknologian siirtoa varten sekä saamaan neuvoja rahoituslähteistä, teollis- ja tekijänoikeuksista sekä ekoinnovaatioista ja kestävästä tuotannosta. Se on myös saanut palautetta unionin lainsäädännöstä ja standardeista. Sen ainutlaatuinen kokemus on erityisen tärkeä pyrittäessä torjumaan tiedon epätasaista jakautumista ja vähentämään valtioiden rajat ylittävään toimintaan liittyviä kustannuksia.

(14) Pk-yritysten vähäinen kansainvälistyminen sekä Euroopan sisällä että ulkopuolella vaikuttaa kilpailukykyyn. Joidenkin arvioiden mukaan tällä hetkellä unionin pk-yrityksistä 25 prosenttia harjoittaa tai on jossakin vaiheessa kolmen viime vuoden aikana harjoittanut vientiä ja näistä vain 13 prosenttia harjoittaa säännöllisesti vientiä unionin ulkopuolelle ja vain 2 prosenttia on tehnyt investointeja kotimaansa ulkopuolelle. Small Business Act -aloitteessa kehotettiin unionia ja jäsenvaltioita tukemaan ja kannustamaan pk-yrityksiä hyödyntämään unionin ulkopuolisten markkinoiden kasvua, ja tämän mukaisesti EU tukee Euroopan liike-elämän järjestöjen verkostoa yli 20:illä ulkomaanmarkkinoilla. Se tarjoaa taloudellista tukea EU:n–Japanin teolliselle yhteistyökeskukselle, elinkeinoelämän elimille Hongkongissa, Malesiassa ja Singaporessa sekä Euroopan kauppa- ja teknologiakeskukselle Intiassa, EU:n pk-yritysten keskukselle Kiinassa ja Thaimaassa sekä teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevälle pk-yritysten neuvontapalvelulle Kiinassa. Euroopan tason lisäarvoa saadaan aikaan niputtamalla yhteen alan kansallisia toimia, välttämällä päällekkäisyyttä, edistämällä yhteistyötä ja tarjoamalla palveluita, joilta puuttuisi kriittistä massaa, jos ne tarjottaisiin kansallisella tasolla.

(15) Eurooppalaisten yritysten ja etenkin pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi jäsenvaltioiden ja komission on luotava suotuisa liiketoimintaympäristö. Huomiota on kiinnitettävä varsinkin pk-yritysten etuihin ja niihin sektoreihin, joilla pk-yritysten toiminta on aktiivisinta. Unionin tason aloitteita tarvitaan, jotta voidaan kehittää tasapuoliset toimintaedellytykset pk-yrityksille ja vaihtaa tietoa ja osaamista Euroopan laajuisesti.

(16) Yksi kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on suhteellisen heikko yrittäjyyshenki unionissa. Vain 45 prosenttia unionin kansalaisista (ja alle 40 prosenttia naisista) haluaisi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, kun sama osuus on 55 prosenttia Yhdysvalloissa ja 71 prosenttia Kiinassa.[17] Esimerkki- ja katalyyttivaikutukset, kuten eurooppalaiset palkinnot ja konferenssit, sekä yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta lisäävät toimenpiteet, kuten vertailuanalyysit ja hyvien toimintatapojen vaihto, saavat aikaan paljon Euroopan tason lisäarvoa.

(17) Globaali kilpailu, väestörakenteen muutokset, resurssien rajoitukset ja esiin tulevat sosiaaliset suuntaukset synnyttävät haasteita ja mahdollisuuksia joillekin sektoreille. Esimerkiksi suunnittelupohjaisen sektoreiden, joihin kohdistuu globaaleja haasteita ja joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus, on mukauduttava niin, että ne pystyvät hyödyntämään edut ja valjastamaan käyttöönsä yksilöllisten ja inklusiivisten tuotteiden suureen kysyntään liittyvän käyttämättömän potentiaalin. Koska nämä haasteet koskevat kaikkia näillä sektoreilla toimivia pk-yrityksiä unionissa, tarvitaan unionin tasolla yhdennettyjä toimia.

(18) Komissio antoi 30 päivänä kesäkuuta 2010 tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet”[18], joka hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston päätelmissä lokakuussa 2010, ja siinä todettiin, että matkailu on merkittävä unionin talouden sektori. Sektorilla toimivien yritysten osuus unionin bruttokansantuotteesta (BKT) ja työpaikkojen luomisesta on huomattava, ja niillä on merkittävä potentiaali kehittää yrittäjyyttä, koska sektorilla toimii pääasiassa pk-yrityksiä. Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan matkailun merkitys ja esitetään unionin erityinen toimivalta alalla jäsenvaltioiden toimien täydentäjänä. Unionin tasoisista matkailualoitteista saadaan selvää lisäarvoa, etenkin koska niillä voidaan tarjota unionin tasoisia tietoja ja analyysejä, kehittää kansainvälisiä matkailunedistämisstrategioita ja vaihtaa hyviä toimintatapoja.

(19) Ohjelmassa olisi esitettävä toimet tavoitteita varten, rahoituspuitteet niiden toteuttamiseksi, erilaiset täytäntöönpanotoimenpiteet sekä seurantaa, arviointia ja unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevat järjestelyt.

(20) Ohjelmalla olisi täydennettävä unionin muita ohjelmia ja otettava samalla huomioon, että kunkin välineen olisi toimittava omien erityismenettelyjensä mukaisesti. Näin ollen samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin ei tulisi myöntää kaksinkertaista rahoitusta. Jotta unionin rahoituksella saataisiin lisäarvoa ja merkittävää vaikutusta, ohjelmassa olisi kehitettävä tiiviitä synergiaetuja muiden unionin ohjelmien ja rakennerahastojen kanssa.

(21) Avoimuuden sekä naisten ja miesten tasa-arvon periaatteet olisi otettava huomioon kaikissa ohjelmaan kuuluvissa aloitteissa ja toimissa. Aloitteissa ja toimissa olisi otettava huomioon myös kaikkien kansalaisten ihmisoikeudet ja perusvapaudet.

(22) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta XX/YY/201Z tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[19] 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(23) Sen varmistamiseksi, että varoja käytetään ainoastaan markkinoiden, poliittisten ja institutionaalisten epäkohtien torjumiseksi, ja jotta vältetään markkinoiden vääristyminen, ohjelman rahoituksessa on noudatettava valtiontukea koskevia unionin sääntöjä.

(24) Euroopan talousaluetta koskevassa sopimuksessa ja liittymissopimusten liitteenä olevissa pöytäkirjoissa määrätään asianomaisten maisten osallistumisesta unionin ohjelmiin. Muiden kolmansien maiden osallistumisen olisi oltava mahdollista, jos se on sopimusten ja menettelyjen mukaista.

(25) Ohjelmaa olisi seurattava ja arvioitava, jotta sitä voidaan mukauttaa.

(26) Euroopan unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin seuraamukset.

(27) Tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa tämän ohjelman täytäntöönpanoa koskevien vuotuisten työohjelmien hyväksymistä varten. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[20] mukaisesti.

(28) Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti osallistumista ja tiettyjen tehtävien ulkoistamista koskevien erityisten sääntöjen osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.

(29) Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, ajoissa ja asianmukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU Kohde

1 artikla Perustaminen

Perustetaan unionin toimia koskeva ohjelma yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi, korostaen erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), jäljempänä ’ohjelma’, 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi.

2 artikla Yleiset tavoitteet

1. Ohjelmalla edistetään seuraavassa kuvattuja yleisiä tavoitteita, joissa kiinnitetään erityishuomiota pk-yritysten erityistarpeisiin Euroopan ja globaalilla tasolla:

(a) vahvistetaan unionin yritysten kilpailukykyä ja kestävyyttä, myös matkailusektorilla

(b) kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään pk-yritysten luomista ja kasvua.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraavilla indikaattoreilla:

(c) unionin teollisuussektorin kasvuprosentti suhteessa bruttokansantuotteen (BKT) kokonaiskasvuun

(d) unionin teollisuustuotannon kasvu ekoteollisuudessa

(e) muutokset pk-yritysten hallinnollisessa rasitteessa

(f) pk-yritysten kasvu lisäarvon ja työntekijöiden lukumäärän osalta

(g) ja pk-yritysten vaihtuvuus.

3. Ohjelmalla tuetaan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa ja edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan tavoitteen saavuttamista. Ohjelmalla edistetään erityisesti työllisyyttä koskevaa yleistavoitetta.

II LUKU Erityiset tavoitteet ja toiminta-alat

3 artikla Erityiset tavoitteet

4. Ohjelman erityisiä tavoitteita ovat seuraavat:

(a) Parannetaan unionin yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla

(b) Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien parissa

(c) Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia pääoma- ja velkajärjestelyin

(d) Parannetaan markkinoille pääsyä sekä unionissa että globaalisti.

5. Ohjelman täytäntöönpanossa edistetään yritysten tarvetta mukautua vähähiiliseen, ilmastonmuutosta sietävään sekä energia- ja resurssitehokkaaseen talouteen.

6. Ohjelman vaikutusta 1 kohdassa tarkoitettujen erityisten tavoitteiden saavuttamiseen mitataan tuloksellisuutta koskevilla indikaattoreilla. Nämä indikaattorit esitetään liitteessä I.

4 artikla Talousarvio

1. Rahoituspuitteet ohjelman täytäntöönpanoa varten ovat 2,522 miljardia euroa, josta noin 1,4 miljardia euroa osoitetaan rahoitusvälineisiin.

2. Tässä asetuksessa vahvistetuista rahoituspuitteista voidaan kattaa myös sellaisiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, auditointi- ja arviointitoimiin liittyviä kustannuksia, joita ohjelman hallinnointi ja sen tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät; tällaisia ovat erityisesti tutkimukset, asiantuntijatapaamiset, tiedotus- ja viestintätoimet, myös toimielinten tiedotustoiminta unionin poliittisista prioriteeteista, sikäli kuin ne liittyvät tämän ohjelman yleisiin tavoitteisiin, tiedon käsittelyyn ja vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkostoihin liittyvät kustannukset sekä kaikki muut tekniseen ja hallinnolliseen apuun liittyvät kustannukset, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnista.

3. Rahoitusosuudella voidaan myös kattaa teknisen ja hallinnollisen avun kuluja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1639/2006/EY[21] mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä. Samanlaisten kulujen kattamiseksi talousarvioon voidaan tarvittaessa ottaa määrärahoja myös vuoden 2020 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

5 artikla Kolmansien maiden osallistuminen

1. Ohjelmaan voivat osallistua:

(a) Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvat maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti ja muut Euroopan maat, jos se on sopimusten ja menettelyjen mukaista

(b) EU:hun liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat kunkin maan osalta puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen tai vastaavien järjestelyjen mukaisesti

(c) Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat, jos se on sopimusten ja menettelyjen mukaista, kunkin maan osalta puitesopimuksissa, assosiaatiosopimusten pöytäkirjoissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen mukaisesti.

2. Tämän ohjelman mukaisiin toimiin voivat osallistua 1 kohdassa tarkoitettuihin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit, jos kyseisessä kohdassa vahvistetut ehdot eivät täyty tai jos kyseiset maat päättävät olla osallistumatta ohjelmaan, tai muihin kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit.

3. Tällaiset oikeussubjektit eivät ole oikeutettuja unionin rahoitustukeen, paitsi jos se on välttämätöntä ohjelman kannalta, etenkin unionin yritysten kilpailukyvyn ja markkinoille pääsyn kannalta. Tätä poikkeusta ei sovelleta oikeussubjekteihin, jotka ovat voittoa tuottavia.

6 artikla Toimet unionin yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytysten parantamiseksi

1. Komissio tukee toimia, joilla parannetaan ja vahvistetaan unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, kilpailukykyä ja kestävyyttä, jotta parannetaan yritysten kilpailukykyä ja kasvua edistävien kansallisten toimintalinjojen vaikuttavuutta, yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta Euroopassa.

2. Komissio voi tukea toimia, joilla on tarkoitus kehittää uusia kilpailukykystrategioita. Tällaisiin toimiin voi kuulua seuraavia:

(a) toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten kilpailukykyyn ja kestävyyteen vaikuttavan politiikan suunnittelua, täytäntöönpanoa ja arviointia, mukaan luettuna selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa, sekä turvataan asianmukaisten infrastruktuurien, maailmanluokan klustereiden, yritysverkostojen, toimintaedellytysten sekä kestävien tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittäminen

(b) toimenpiteet, joilla kannustetaan yhteistyötä poliittisessa päätöksenteossa ja hyvien toimintatapojen vaihtoa jäsenvaltioiden, muiden ohjelmaan osallistuvien maiden sekä unionin tärkeimpien kilpakumppaneiden keskuudessa ja joissa otetaan huomioon kilpailukykypolitiikkaan liittyvät kansainväliset näkökohdat

(c) tuki pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittämiseen ja poliittisten päättäjien väliseen yhteistyöhön, etenkin jos tarkoituksena on helpottaa pääsyä ohjelmiin ja toimenpiteisiin pk-yritysten kannalta.

3. Komissio voi tukea aloitteita, joilla edistetään sellaisten kilpailukykyisten teollisuudenalojen syntyä, jotka perustuvat sektoreiden väliseen toimintaan aloilla, joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus ja joiden osuus unionin BKT:stä on merkittävä. Tällaisilla aloitteilla on kannustettava uusien markkinoiden kehittymistä sekä kilpailukykyisimpiin liiketoimintamalleihin tai muutettuihin arvoketjuihin perustuvien tavaroiden ja palvelujen tarjontaa. Näihin sisältyy aloitteita, joilla edistetään tuottavuutta, resurssitehokkuutta, kestävyyttä ja yritysten sosiaalista vastuuta.

7 artikla Toimet yrittäjyyden edistämiseksi

1. Komissio tukee yrittäjyyden edistämistä parantamalla yrittäjyyden kehittämiseen vaikuttavia toimintaedellytyksiä. Komissio tukee yritysten kehittämiselle ja kasvulle suotuisaa liiketoimintaympäristöä.   

2. Erityishuomiota on kiinnitettävä nuoriin yrittäjiin, uusiin ja potentiaalisiin yrittäjiin sekä naisyrittäjiin samoin kuin erityisiin kohderyhmiin.

3. Komissio voi tukea jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla kehitetään yrittäjyyskasvatusta, ‑taitoja ja -asenteita, etenkin potentiaalisten ja uusien yrittäjien parissa.

8 artikla Toimet pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi

1. Komissio tukee toimia, joilla pyritään parantamaan pk-yritysten rahoituksen saantia käynnistys- ja kasvuvaiheessa ja täydennetään jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden käyttöä pk-yritysten hyväksi kansallisella ja alueellisella tasolla. Täydentävyyden varmistamiseksi näitä toimia koordinoidaan tiiviisti koheesiopolitiikan yhteydessä ja kansallisella tasolla toteutettujen toimien kanssa. Tällaisilla toimilla on pyrittävä kannustamaan sekä pääoma- että velkarahoituksen tarjoamista.

2. Osana 1 kohdassa tarkoitettuja toimia komissio kehittää markkinoiden kysynnän perusteella toimenpiteitä, joilla parannetaan valtioiden rajat ylittävää ja monen maan välistä rahoitusta ja autetaan näin pk-yrityksiä kansainvälistämään toimintaansa unionin lainsäädännön mukaisesti.

3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimien yksityiskohdista säädetään liitteessä II.

9 artikla Toimet markkinoillepääsyn parantamiseksi

1. Jotta voidaan edelleen parantaa unionin yritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille, komissio jatkaa Yritys-Eurooppa-verkoston tukemista.

2. Komissio voi tukea toimia, joilla parannetaan pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille, mukaan luettuna tietojen tarjoaminen ja tietämyksen lisääminen.

3. Erityistoimenpiteillä on pyrittävä helpottamaan pk-yritysten pääsyä unionin ulkopuolisille markkinoille ja vahvistamaan nykyisiä tukipalveluita kyseisillä markkinoilla. Pk-yritykset voivat saada ohjelmasta tukea, joka liittyy standardeihin ja teollis- ja tekijänoikeuksiin tärkeimmissä kolmansissa maissa.

4. Ohjelman toimilla voidaan pyrkiä edistämään kansainvälistä teollisuusalan yhteistyötä, mukaan luettuna teollisuutta ja sääntelyä koskeva vuoropuhelu kolmansien maiden kanssa. Erityistoimenpiteillä voidaan pyrkiä kaventamaan eroja teollisia tuotteita koskevissa unionin ja muiden maiden sääntelypuitteissa, teollisuuspolitiikassa ja yritysten toimintaympäristön parantamisessa.

III LUKU Ohjelman täytäntöönpano

10 artikla Vuotuinen työohjelma

1. Komissio hyväksyy ohjelman täytäntöönpanoa varten vuotuiset työohjelmat 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Vuotuisissa työohjelmissa vahvistetaan tavoitteet, odotettavat tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy myös tarkka kuvaus rahoitettavista toimista, kuhunkin toimeen osoitettavasta alustavasta rahamäärästä sekä alustava täytäntöönpanoaikataulu samoin kuin asianmukaiset indikaattorit, joilla seurataan tuotosten ja tavoitteiden saavuttamista. Niissä on mainittava avustusten osalta prioriteetit, keskeiset arviointiperusteet ja yhteisrahoituksen enimmäismäärä.

2. Komissio panee ohjelman täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti (asetus (EU) N:o XXX/2012) [uusi varainhoitoasetus]).

3. Ohjelman täytäntöönpanossa varmistetaan, että tuetuissa toimissa otetaan huomioon 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tuleva kehitys ja tarpeet, varsinkin väliarvioinnin jälkeen, ja se, että ne ovat relevantteja kehittyvien markkinoiden, talouden ja yhteiskunnan muutosten kannalta.

11 artikla Tukitoimenpiteet

1. Edellä olevassa 10 artiklassa tarkoitetun työohjelman kattamien toimenpiteiden lisäksi komissio toteuttaa säännöllisesti tukitoimenpiteitä, joihin sisältyvät seuraavat:

(a) sektorikohtaisten ja sektoreiden välisten kilpailukykynäkökohtien analysointi ja seuranta

(b) hyvien toimintatapojen ja poliittisten toimintamallien kartoittaminen ja kehittäminen edelleen

(c) yritysten kilpailukyvyn kannalta erityisen merkityksellisten unionin toimenpiteiden vaikutusten arviointi, jotta löydettäisiin aloja, joilla on yksinkertaistettava nykyistä lainsäädäntöä tai ehdotettava uusia lainsäädäntötoimenpiteitä

(d) yrityksiin vaikuttavan lainsäädännön, teollisuuspolitiikan ja kilpailukykyyn liittyvien toimenpiteiden arviointi

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut tukitoimenpiteet eivät välttämättä ole osa 10 artiklassa tarkoitettuja vuotuisia työohjelmia.

12 artikla Seuranta ja arviointi

1. Komissio seuraa ohjelman täytäntöönpanoa ja hallintoa.

2. Komissio laatii vuosittain seurantaraportin, jossa tarkastellaan tuettujen toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta rahoituksen, tulosten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta. Raporttiin on sisällyttävä tietoja ilmastoon liittyvistä menoista ja tuen vaikutuksesta ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiin siinä määrin, kun tietojen keruu ei aiheuta kohtuutonta hallinnollista rasitetta pk-yrityksille.

3. Komissio laatii viimeistään vuoteen 2018 mennessä toimenpiteiden uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä varten arviointikertomuksen, jossa käsitellään kaikkien ohjelmasta tuettujen toimien tavoitteiden saavuttamista tulosten ja vaikutusten tasolla, resurssien käytön tehokkuutta ja Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa. Arviointikertomuksessa on myös käsiteltävä yksinkertaistamisen laajuutta, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä sitä, miten toimenpiteillä on edistetty unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista. Siinä on otettava huomioon edeltävien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnin tulokset.

4. Toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista ja vaikutusten kestävyydestä laaditaan arviointikertomus, joka otetaan huomioon päätettäessä seuraavan toimenpiteen uusimisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä.

5. Sen arvioimiseksi, missä määrin ohjelmasta tuettujen toimien tavoitteet on saavutettu, kehitetään joukko keskeisiä tuloksellisuutta mittaavia indikaattoreita, jotka tarjoavat arviointiperustan. Niitä on tarkasteltava ennalta määrittyjä perustasoja vasten, jotka kuvaavat tilannetta ennen toimien täytäntöönpanoa.

6. Kaikkien asiaan liittyvien tahojen on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat tiedot kyseisten toimenpiteiden seurantaa ja arviointia varten

IV LUKU Rahoitussäännökset ja taloudellisen tuen muodot

13 artikla Taloudellisen tuen muodot

Ohjelman mukainen unionin rahoitustuki voidaan panna täytäntöön välillisesti siirtämällä budjetin täytäntöönpanotehtävät asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] XX artiklassa luetelluille elimille.

14 artikla Rahoitusvälineet

1. Ohjelman mukaisilla rahoitusvälineillä on pyrittävä helpottamaan kasvusuuntautuneiden pk-yritysten rahoituksen saantia. Näihin rahoitusvälineisiin on sisällyttävä pääomajärjestely ja lainatakausjärjestely.

2. Kasvusuuntautuneiden pk-yritysten rahoitusvälineet voidaan tapauksen mukaan yhdistää muihin jäsenvaltioiden ja niiden hallintoviranomaisten [asetuksen (EU) N:o XXX/201X [rakennerahastoja koskeva uusi asetus] 33 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti perustamiin rahoitusvälineisiin ja unionin rahoittamiin apurahoihin, mukaan luettuna tämän asetuksen piiriin kuuluvat.

3. Rahoitusvälineillä on pyrittävä säilyttämään unionin talousarviosta myönnettyjen varojen arvo. Niistä voi olla mahdollista saada tuottoa, joka auttaa saavuttamaan muiden kumppanien tai investoijien tavoitteet.

4. Asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] 18 artiklan 4 kohdan mukaan yhden rahoitusvälineen tuottamat tulot ja maksut on osoitettava kyseiseen rahoitusvälineeseen. Vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä jo perustettujen rahoitusvälineiden osalta kyseisellä kaudella aloitettujen toimien tuottamat tulot ja maksut on osoitettava rahoitusvälineeseen kaudella 2014–2020.

Article15 Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

2. Komissiolla tai sen edustajilla ja tilintarkastustuomioistuimella on oltava valtuudet tarkastaa kaikkien tämän asetuksen nojalla unionin varoja saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden ja muiden kolmansien osapuolten tilit joko asiakirjojen perusteella tai paikalla tehtävin tarkastuksin.

3. Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen menettelyjen mukaisesti avustussopimukseen tai -päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittyvän, unionin taloudellisia etuja vahingoittavan petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan osoittamiseksi tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia, paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille kyseinen rahoitus on myönnetty suoraan tai välillisesti.

4. Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa sekä tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa avustussopimuksissa ja ‑päätöksissä sekä sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAF:lle oikeus tehdä edellä tarkoitettuja tarkastuksia sekä edellä tarkoitettuja paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamista.

V LUKU Komitea ja loppusäännökset

16 artikla Komitea

1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

17 artikla Delegoidut säädökset

1. Siirretään komissiolle 18 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, jotka koskevat muutoksia tämän asetuksen liitteessä I olevassa luettelossa säädettyihin indikaattoreihin, jos ne eivät osoittaudu sopiviksi mittaamaan edistystä ohjelman yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisessa.

2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, jotka koskevat muutoksia tämän asetuksen liitteessä II säädettyjen erityistoimien yksityiskohtiin, jos markkinoiden taloudellinen kehitys sitä edellyttää, 18 artiklan mukaisesti tai niiden tulosten mukaisesti, joita on saatu kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman lainatakausjärjestelystä (LGF) ja seitsemännen puiteohjelman riskinjakorahoitusvälineen (RSFF) riskinjakovälineestä (RSI).

3. Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 19 artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisessä tapauksessa, esimerkiksi kun taloudelliset olosuhteet muuttuvat nopeasti.

18 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Edellä olevassa 17 artiklassa tarkoitettu säädösvalta siirretään komissiolle seitsemäksi vuodeksi [the date of entry into force of the basic legislative act] alkaen.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 17 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan 17 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

19 artikla Kiireellinen menettely

1. Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2. Euroopan parlamentti ja neuvosto voi 18 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

20 artikla Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1. Kumotaan päätös N:o 1639/2006/EY 1 päivästä tammikuuta 2014.

2. Päätöksen N:o 1639/2006/EY mukaisesti käynnistettyihin toimiin ja näihin toimiin liittyviin rahoitusvelvoitteisiin sovelletaan kuitenkin edelleen kyseistä päätöstä, kunnes ne päättyvät.

3. Edellä olevassa 4 artiklassa tarkoitetulla rahoitusosuudella voidaan myös kattaa teknisen ja hallinnollisen avun kuluja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja päätöksen N:o 1639/2006/EY mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

21 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE I Yleisiä ja erityisiä tavoitteita koskevat indikaattorit

Yleinen tavoite: || 1. Vahvistetaan unionin yritysten kilpailukykyä ja kestävyyttä, myös matkailusektorilla

Vaikutusindikaattori[22] || Nykytilanne || Pitkän aikavälin tavoitteet ja välitavoitteet (2020)

Teollisuuden kilpailukyvyn kasvu[23] Pk-yritysten hallinnollisen rasitteen muutos (uuden yrityksen perustamiseen kuluvien päivien määrä) EU:n teollisuustuotannon kasvu ekoteollisuudessa (muutos edeltävään vuoteen, %) || 2009: -3,1 %, 2008: -0,3 %, 2007: +0,7 % 2009: -3,1 % Uuden pk-yrityksen perustamiseen kuluvien päivien lukumäärä: 7 työpäivää Vuotuinen kasvu 6–7 prosenttia viime vuosina || Vuotuinen kasvu 1 %, ja vuonna 2015 kasvu 5 % Uuden pk-yrityksen perustamiseen kuluvien päivien väheneminen: 3 työpäivää vuonna 2020 Vuotuinen kasvu keskimäärin 8 % seuraavan vuosikymmenen aikana; vuoteen 2015 mennessä 50 %:n lisäys tuotannossa

Yleinen tavoite: || 2. Kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään pk-yritysten perustamista ja kasvua

Vaikutusindikaattori || Nykytilanne || Pitkän aikavälin tavoitteet ja välitavoitteet (2020)

Pk-yritysten kasvu lisäarvon ja työntekijöiden osalta Palaute pk-yrityksiltä ja muilta lopullisilta edunsaajilta ohjelman lisäarvosta, hyödyllisyydestä ja merkityksellisyydestä (mitataan ohjelman arvioinneissa) Yritys-Eurooppa-verkoston ja internetkyselyjen kautta Pk-yritysten vaihtuvuus (perustetut ja lopetetut) || Vuonna 2010 pk-yritysten osuus oli yli 58 % EU:n kokonaisliikevaihdosta (bruttoarvonlisäys); pk-yritysten työntekijämäärä yhteensä: 87,5 miljoonaa (67 % yksityissektorin työpaikoista EU:ssa) 78 % tyytyväistä ja positiivista palautetta Yritys-Eurooppa-verkoston lisäarvosta || Tavoitteena lisätä pk-yritysten bruttoarvonlisäystä 4 % vuodessa; pk-yritysten työntekijämäärän vuotuinen kasvu 1 % Lisätään tyytyväisyyttä Yritys-Eurooppa-verkoston lisäarvoon yli 80 %:iin

Erityistavoite: || Parannetaan EU:n yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla

Tulosindikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos || Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017

Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet Hyväksyttyjen yksinkertaistamistoimenpiteiden määrä Toimien laatua ja lisäarvoa koskevien ”kuntotestien” lukumäärä Yrityksissä hyväksytyt eurooppalaiset kestävää tuotantoa ja tuotteita koskevat välineet, myös EMAS, ekomerkit ja ekosuunnittelu || Komission yksinkertaistamisohjelma päivitettiin vuonna 2010 ja sillä pyritään vähentämään byrokratiaa 25 % vuoteen 2012 mennessä. Vuoteen 2010 asti toteutettiin 5 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa. Vuonna 2010 käynnistettiin neljä ”kuntotestiä” sidosryhmien parissa ympäristö-, liikenne-, työllisyys- ja teollisuuspolitiikan alalla. Palautteeseen sisältyi kommentteja lainsäädännöstä ja toimien lisäarvosta. Noin 35 000 ISO 14001 EMS -sertifikaattia ja 4 500 EMAS-rekisteröitymistä, 18 000 lisenssiä EU:n ympäristömerkille || Noin 7 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa. Palautteenanto ja ”kuntotestit” ulotetaan muille politiikanaloille ja ne johtavat yksinkertaistamiseen, joka vaikuttaa teollisuuteen positiivisesti. Suunnitteilla on jopa 12 ”kuntotestiä”, joiden tavoitteena on parempi sääntely. Huomattavan monet yritykset seuraavat tuloksellisuuttaan, soveltavat ympäristöhallintajärjestelmiä ja saavat aikaan parannuksia resurssien tuottavuuden ja ympäristönsuojelun alalla. Merkittävä osa tuotannosta on resurssitehokkaita ja ympäristöystävällisiä tuotteita.

Pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittäminen Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä Yrittävä Eurooppa -palkinnon tekeminen tunnetummaksi koko EU:ssa eri tiedotusvälineiden kautta kaikissa jäsenvaltioissa Uusien yritysten perustamisajan ja -vaikeuksien vähentäminen || Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 15 Mediajulkaisujen/artikkeleiden lukumäärä kaikissa jäsenvaltioissa: 60 vuonna 2010 Perustamisajan lyhentäminen: 7 työpäivää || Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 21 Mediajulkaisujen/artikkeleiden lukumäärä kaikissa jäsenvaltioissa: 80 Perustamisajan lyhentäminen: 5 työpäivää

Uudet liiketoimintamallit Markkinoilla olevien uusien tuotteiden/palvelujen lukumäärä Lisääntyneen viennin ja sitä vastaavan rahamäärän taso Sidosryhmien palaute toimien laadusta ja lisäarvosta || Tähän asti toiminta on rajoittunut suppeaan analyyttiseen työhön. || Tavoitteena uusien tuotteiden/palvelujen kumulatiivinen lukumäärä 5 vuonna 2017 (lisätään 15:een vuonna 2018 ja 25:een vuonna 2019). Viennin osalta ei odotettua vaikutusta vielä 2017. Osallistuvien pk-yritysten ensimmäisen sukupolven viennin osuuden tavoitteeksi asetetaan 20 %:n lisäys vuonna 2018. Ainakin 70 % vuonna 2014 osallistuvista pk-yrityksistä ilmoittaa positiivisen vaikutuksen liikevaihtoonsa vuoden 2017 lopulla tehtävässä kyselyssä.

Matkailu Rahoitushakemusten lukumäärä Pk-yritysten prosenttiosuus (ja suuntaukset) matkailuun liittyviä rahoitusmahdollisuksia koskevista hakemuksista Euroopan matkailualan laatumerkin saaneiden yritysten lukumäärä Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -aloitteesta edistetyt kestävät matkailunkehittämismallit omaksuneiden matkakohteiden lukumäärä || Rahoitushakemusten lukumäärä (kaikki ehdotuspyynnöt) yhteensä: noin 75 vuodessa (keskimäärin vuonna 2011) Tähän mennessä yhtään ehdotuspyyntöä ei ole suunnattu suoraan pk-yrityksille Tähän mennessä yksikään yritys ei ole saanut Euroopan matkailualan laatumerkkiä (toimi kehitteillä) Myönnettyjen Eurooppalaiset matkailun huippukohteet ‑palkintojen lukumäärä yhteensä 98 (keskimäärin 20 vuodessa – 10 vuonna 2007, 20 vuonna 2008, 22 vuonna 2009, 25 vuonna 2010 ja 21 vuonna 2011) || Rahoitushakemusten lukumäärä (kaikki ehdotuspyynnöt) yhteensä: yli 100 vuodessa 30 % ehdotuspyynnöistä suunnataan suoraan pk-yrityksille Euroopan matkailualan laatumerkki ‑ohjelmaan osallistumiskelpoisten arviointijärjestelmien kattavuus 50 % Vähintään 200 matkakohdetta, jotka omaksuvat Eurooppalaiset matkailun huippukohteet ‑ohjelmasta edistetyt kestävän matkailun kehittämismallit (30 vuodessa)

Erityistavoite: || Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien parissa

Tulosindikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos || Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017

Yrittäjyyden tukeminen Palaute yrittäjyyttä koskevista näkemyksistä (% EU:n kansalaisista, jotka haluaisivat toimia itsenäisinä ammatinharjoittajina Eurobarometrin mukaan) EU:n tasolla kehitettyjä yrittäjyystoimia toteuttavien valtioiden lukumäärä Sellaisten kansallisten ohjelmien lukumäärä, joihin muista jäsenvaltioista tulevat pk-yritykset voivat osallistua Pk-yrityksiä koskevien hyväksyttyjen yksinkertaistamistoimenpiteiden määrä || Vuoden 2007 ja 2009 luvut vakaasti 45 %:ssa EU:n tasolla kehitettyjä yrittäjyystoimia toteuttavien valtioiden lukumäärä: 22 (2010) Sellaisten kansallisten ohjelmien lukumäärä, joihin muista jäsenvaltioista tulevat pk-yritykset voivat osallistua: 5 5 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa (2010) || Niiden EU-kansalaisten osuuden lisääminen 50 %:iin, jotka haluaisivat ryhtyä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi EU:n tasolla kehitettyjä yrittäjyystoimia toteuttavien valtioiden lukumäärä: 25 Sellaisten kansallisten ohjelmien lukumäärä, joihin muista jäsenvaltioista tulevat pk-yritykset voivat osallistua: 10 Noin 7 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa.

Erityistavoite: || Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia oman ja vieraan pääoman muodossa

Tulosindikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos || Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017

Rahoitusvälineet kasvua varten Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat lainatakauksia, ja luotonannon arvo Riskipääomaa saaneiden yritysten lukumäärä ja investointien arvo (joista valtioiden rajat ylittäviä tapauksia) || Ehdotettuja välineitä ei ole vielä käynnistetty eivätkä ne ole samoja kuin nykyiset välineet, joten nykyisiä välineitä koskevat tiedot eivät ehkä ole vertailukelpoisia || Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat lainatakauksia (+/- 95 000), ja luotonannon arvo (+/- 10,7 miljardia euroa) Riskipääomaa saaneiden yritysten lukumäärä: (+/- 180) ja investointien arvo (+/- 220 miljonaa euroa)

Erityistavoite: || Parannetaan pääsyä markkinoille unionin sisällä ja globaalisti

Tulosindikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos || Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017

Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa-verkosto Allekirjoitettujen kumppanuussopimusten lukumäärä Verkoston merkin tunnistamisen ja brändiajattelun lisääntyminen (esim. bränditietoisuus pk-yrityksissä) Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo) Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä Välitystapahtumiin ja yritysvierailuihin osallistuvien pk-yritysten lukumäärä || Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa-verkosto Allekirjoitettuja kumppanuussopimuksia: 1 950 (2010) Verkoston brändin tunnistamisen ja brändiajattelun lisääntyminen: ei mitata vielä Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo): 78 % Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä: 435.000 (2010) Välitystapahtumiin ja yritysvierailuihin osallistuvien pk-yritysten lukumäärä: 45 000 (2010) || Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa-verkosto Allekirjoitettuja kumppanuussopimuksia: 3 000/vuosi Verkoston brändin tunnistamisen ja brändiajattelun lisääntyminen: 30 % pk-yrityksistä saavutettu Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo): >80 % Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä: 500 000/vuosi Välitystapahtumiin ja yritysvierailuihin osallistuvien pk-yritysten lukumäärä: 60 000/vuosi

Pk-yritysten tukeminen EU:n ulkopuolisilla markkinoilla Kansainväliseen toimintaan (vienti, tuonti, suorat ulkomaiset investoinnit ja muut toiminta) EU:n ulkopuolella osallistuvien pk-yritysten osuus (%) || 13 % (2009) || 17 % (2017)

Kansainvälinen teollisuusalan yhteistyö Niiden tapausten lukumäärä, joissa teollisuustuotteita koskevan EU:n ja kolmansien maiden sääntelyn lähentämistä on parannettu Niiden EU:n Small Business Act -aloitteen alojen ja hyvin toimintatapojen lukumäärä, jotka on otettu käyttöön naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa ja ehdokasmaissa || Sääntely-yhteistyössä tärkeimpien kauppakumppaneiden (Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Brasilian, Venäjän, Kanadan ja Intian) kanssa arvioidaan olevan keskimäärin kaksi merkityksellistä alaa, joilla teknisen sääntelyn yhdenmukaistaminen on merkittävää Arvioiden mukaan kolmella poliittisella alueella (ehdokasmaiden alue, itänaapuruusmaiden alue ja Välimeren naapuruusmaiden alue) Small Business Act ‑aloitteen kymmenestä toiminta-alasta keskimäärin kolmea on säännelty näissä maissa. || 3 merkityksellistä alaa, joilla teknistä sääntelyä yhdenmukaistetaan merkittävästi tärkeimpien kauppakumppaneiden (Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Brasilian, Venäjän, Kanadan ja Intian) kanssa (2017) 5 Small Business Act -aloitteen toiminta-alaa kolmella poliittisella alueella (ehdokasmaiden alue, itänaapuruusmaiden alue ja Välimeren naapuruusmaiden alue).

LIITE II

Toimet pk-yritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi

1. Toimiin, joilla parannetaan pk-yritysten rahoituksen saatavuutta, on sisällyttävä pääomajärjestely ja lainatakausjärjestely

2. Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman pääomajärjestely, pääomajärjestely kasvua varten (EFG-järjestely), pannaan täytäntöön EU:n pääomarahoitusvälineen – josta tuetaan EU:n yritysten kasvua sekä tutkimusta, kehitystä ja innovointia (RDI) alkuvaiheesta (mukaan luettuna siemenvaihe) kasvuvaiheeseen – osajärjestelmänä, ja se saa taloudellista tukea Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta ja tästä ohjelmasta.

EFG:ssä käytetään samaa toteutusmekanismia kuin Horisontti 2020 -puiteohjelmassa perustettavassa RDI-pääomajärjestelyssä, jäljempänä esitettyjen ehtojen mukaisesti.

3. Lainatakausjärjestely (LGF) pannaan täytäntöön osana EU:n yritysten kasvuun sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin (RDI) tarkoitettua EU:n velkarahoitusvälinettä käyttäen samaa toteutusmekanismia kuin Horisontti 2020 ‑puiteohjelman velkajärjestelyyn kuuluvassa pk-yritysten kysyntäpohjaisessa osajärjestelmässä (riskinjakoväline RSI II), jäljempänä esitettyjen ehtojen mukaisesti.

4. Pääoma- ja lainatakausjärjestelyssä on noudatettava rahoitusvälineitä koskevia varainhoitoasetuksen ja soveltamissäännöt korvaavan delegoidun säädöksen säännöksiä, ja tarkemmat toimintaa koskevat vaatimukset esitetään komission ohjeissa.

5. Pääoma- ja lainatakausjärjestelyllä täydennetään rahoitusvälineitä, joita jäsenvaltioissa käytetään pk-yritysten hyväksi koheesiopolitiikan puitteissa.

6. Pääoma- ja lainatakausjärjestelyssä voidaan tarpeen mukaan sallia taloudellisten resurssien yhdistäminen sellaisten jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat halukkaita antamaan osan rakennerahastojen niille [rakennerahastoja koskevan asetuksen 33 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti myöntämistä varoista.

7. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY) GIF 2 -järjestelmään liittyvät tulot ja maksut osoitetaan yritysten ja pk-yritysten kilpailukykyä koskevaan ohjelmaan.

8. Kasvusuuntautuneiden pk-yritysten rahoitusvälineet pannaan täytäntöön EU:n asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisesti.

Pääomajärjestely kasvua varten (Equity Facility for Growth – EFG)

1. EFG:ssä keskitytään rahastoihin, jotka tarjoavat riskipääomaa ja mezzanine- eli välirahoitusta, kuten toissijaisia lainoja ja osakkuuslainoja, laajeneviin ja kasvuvaiheen yrityksiin, etenkin valtioiden rajat ylittävästi toimiviin, mutta siitä on myös mahdollisuus tehdä investointeja alkuvaiheen yrityksiin yhdessä Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisen RDI-pääomajärjestelyn kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa investoinnit EFG:stä saavat olla enintään 20 prosenttia EU:n kokonaisinvestoinneista, lukuun ottamatta monivaiherahastoja (”multi-stage funds”), joissa rahoitusta EFG:stä ja RDI-pääomajärjestelystä annetaan suhteutetusti rahaston investointipolitiikan perusteella. EFG:n on vältettävä buy-out- tai jälkirahoitusta, joka on tarkoitettu hankitun yrityksen purkamiseen. Komissio voi päättää muuttaa 20 prosentin kynnysarvoa muuttuvien markkinaolosuhteiden mukaisesti.

2. Tuki annetaan yhden seuraavan investoinnin muodossa:

(a) suoraan Euroopan investointirahastosta (EIR) tai muusta oikeussubjektista, jotka vastaavat täytäntöönpanosta komission puolesta tai

(b) rahastojen rahastosta (”funds-of-funds”) tai investointivälineestä, jotka investoivat valtioiden rajojen yli ja jotka on perustanut EIR tai muu oikeussubjekti, joka vastaa täytäntöönpanosta komission puolesta, yhdessä yksityisten investoijien ja/tai kansallisten julkisten rahoituslaitosten kanssa.

Lainatakausjärjestely (LFG)

1. LGF:ää hoitaa Euroopan investointirahasto (EIR) tai muu oikeussubjekti, joka vastaa täytäntöönpanosta komission puolesta. Järjestelystä tarjotaan

· vastatakauksia ja muita riskinjakojärjestelyjä takausjärjestelmiin

· suoria takauksia ja muita riskinjakojärjestelyjä muille rahoituksen välittäjille, jotka täyttävät tukikelpoisuusperusteet.

2. LGF:ään sisältyvät seuraavat kaksi toimea:

· ensimmäinen toimi – lainoihin, mukaan luettuna toissijaiset lainat ja osakkuuslainat, tai leasing-järjestelyihin perustuva velkarahoitus – pienentää pk-yritysten rahoituksen saantiin liittyviä ongelmia, jotka johtuvat joko odotetuista suuremmista riskeistä tai riittävien vakuuksien puuttumisesta

· toinen toimi – pk-yrityslainasalkkujen arvopaperistaminen – on järjestelmä, jonka tavoitteena on saada pk-yritysten käyttöön lisää velkarahoitusta osajärjestelmän piiriin kuuluvien rahoituslaitosten kanssa tehtyjen asianmukaisten riskinjakojärjestelyjen mukaisesti. Kyseisille transaktioille myönnettävän tuen ehtona on se, että alullepanijoina toimivat laitokset käyttävät merkittävän osan käyttöön saadun pääoman perusteella syntyvästä likviditeetistä uusina luottoina pk-yrityksille kohtuullisen ajan kuluessa. Tämän uuden velkarahoituksen suuruus lasketaan suhteessa takuunalaiseen riskien kokonaisuuteen, ja siitä ja ajanjaksosta neuvotellaan tapauskohtaisesti kunkin alullepanijana toimivan laitoksen kanssa.

3. LGF kattaa – arvopaperistetussa salkussa olevat lainat pois luettuna – lainat 150 000 euroon asti, ja lainojen vähimmäiserääntymisaika on 12 kuukautta. LGF on suunniteltava niin, että on mahdollista raportoida tuetuista innovatiivisista pk-yrityksistä, sekä lainojen lukumäärän että arvon perusteella.

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.         PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

            1.1.      Ehdotuksen/aloitteen nimi

            1.2.      Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

            1.3.      Ehdotuksen/aloitteen luonne

            1.4.      Tavoitteet

            1.5.      Ehdotuksen/aloitteen perustelut

            1.6.      Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

            1.7.      Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.         HALLINNOINTI

            2.1.      Seuranta- ja raportointisäännöt

            2.2.      Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

            2.3.      Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.         EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

            3.1.      Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

            3.2.      Arvioidut vaikutukset menoihin

            3.2.1.   Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

            3.2.2.   Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

            3.2.3.   Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

            3.2.4.   Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

            3.2.5.   Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

            3.3.      Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.         PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.      Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020)

1.2.      Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[24]

Toimintalohko:  Yritys- ja teollisuustoiminta

Toiminnot:        Kilpailukyky, teollisuuspolitiikka, innovointi ja yrittäjyys

Tämä toimintalohko vastaa nykyistä toimintoperusteista budjetointirakennetta. Varainhoitovuodelle 2014 voidaan määrittää uusi budjetointirakenne, kun toimielinten välinen sopimus rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020 on hyväksytty.

1.3.      Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.[25]

x Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.      Tavoitteet

1.4.1.   Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Ehdotetun ohjelman kohteena oleva monivuotinen strateginen tavoite on Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpano; strategiassa esitetään – älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien lippulaivahankkeiden ohella – toimenpiteitä EU:n yritysten pitkän aikavälin kestävyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmalla myös kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään pk-yritysten luomista ja kasvua. Ehdotetulla ohjelmalla edistetään erityisesti työllisyyttä koskevaa yleistavoitetta (75 % 20–64-vuotiaista työllisiä).

1.4.2.   Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

1.         Parannetaan unionin yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla

2.         Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien parissa

3.         Parannetaan pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia

4.         Parannetaan markkinoille pääsyä sekä unionissa että globaalisti.

Näiden erityistavoitteiden keskipitkän aikavälin tavoitteet esitetään asetuksen liitteessä I.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Kun toimielinten välinen sopimus rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020 on hyväksytty, voidaan määrittää uusi budjetointirakenne.

1.4.3.   Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Ehdotetun ohjelman perimmäisenä tavoitteena on saada aikaan positiivista muutosta Euroopan unionin ja sen yritysten taloudellisessa tilanteessa, esimerkiksi lisäämällä kasvua, työllisyyttä ja perustettavien yritysten määrää. Toimissa keskitytään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja sen yleistavoitteiden edistämiseen tukemalla lippulaivahankkeeseen ”Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka” ja pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkasteluun kuuluvia toimia.

Ohjelman keskeisenä tarkoituksena ja tehtävänä on tukea modernin ja tehokkaan eurooppalaisen kilpailukykypolitiikan kehittämistä, koordinointia ja täytäntöönpanoa keskittymällä erityisesti pk-yrityksiin.

1.4.2 kohdassa mainittuihin erityistavoitteeisiin päästään seuraavin toimin:

– parannetaan kasvusuuntautuneiden ja kansainvälistymään kykenevien pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia

– parannetaan yritystukea ja tiedotuspalveluita pk-yrityksille sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella

– parannetaan hyvien toimintapojen ja tiedon vaihtoa, vertailuanalyysejä ja poliittista koordinointia alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla

– parannetaan kohdennettujen sektoreiden kilpailukykyä.

Eurooppalaiset yritykset ovat tärkeimpiä sidosryhmiä, joihin vaikuttavat juuri niiden ongelmien taustalla olevat tekijät, joihin uudella ohjelmalla olisi vastattava. Vaikutukset kohdistuvat enemmän pk-yrityksiin kuin suurempiin yrityksiin niiden pääomaomistukseen, hallintoon ja rahoitusmenetelmiin liittyvien erityispiirteiden vuoksi, jotka edellyttävät räätälöityjä poliittisia toimia. Koska pk-yritykset ovat EU:n uusien työpaikkojen tärkein lähde, niiden kehittäminen vaikuttaa suoraan työvoimaan. Pk-yritysten ongelmien ratkaisulla parannettaisiin merkittävästi myös EU:n työllisyysnäkymiä.

1.4.4.   Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Nykyiseen ohjelmaan sovelletulla tuloksiin perustuvalla hallintotavalla ja vuotuisella tuloksellisuuden seurannalla on onnistuttu menestyksekkäästi osoittamaan ohjelman saavutukset ja vahvistamaan EU:n vastuullisuutta. Näiden kokemusten perusteella ja ottaen huomioon saadut arviointisuositukset uudessa ohjelmassa on selkeä toimintalogiikka (jossa SMART-periaatteen mukaiset toiminnalliset tavoitteet edistävät yleistavoitteiden saavuttamista) ja joukko vastaavia vaikutus- ja tulosindikaattoreita. Kun otetaan huomioon viive tuotosten toteutumisessa ja niiden vaikutuksessa yleisiin tavoitteisiin, niiden osalta edistymistä olisi mitattava yleisesti ottaen kolmen vuoden välein, kun taas edistymistä toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa mitaaan vuosittain. Luettelo kaikista indikaattoreista esitetään komission asetusehdotuksen liitteessä I.

1.5.      Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.   Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Ehdotetulla ohjelmalla tuetaan komissiota, jäsenvaltioita ja keskeisiä sidosryhmiä niiden suunnitellessa, koordinoidessa ja toteuttaessa tehokasta kilpailukykyyn ja yrittäjyyteen liittyvää politiikkaa ja tukitoimia, joilla tähdätään seuraavien pitkän aikavälin haasteiden ratkaisemiseen:

– ongelmat rahoituksen saannissa

– vähäinen pk-yritysten perustamisaste

– teollisuuden erikoistumiseen liittyvät kysymykset

– rajallinen kapasiteetti mukautua kestävyyden asettamiin haasteisiin

– pk-yritysten vähäinen kansainvälistyminen

– heikko yrittäjyyshenki

– yritysvastainen toimintaympäristö.

Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä uudella ohjelmalla puututaan seuraaviin poliittisiin, markkinoiden ja institutionaalisiin epäkohtiin:

– politiikan koordinoinnin puute

– tiedon epätasainen jakautuminen

– suuret liiketoimintakustannukset

– sääntely-ympäristön hajanaisuus.

1.5.2.   EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Ainutlaatuisen asemansa ansiosta EU pystyy tarjoamaan poliittiselle vaihdolle ja vastavuoroiselle oppimiselle kilpailukykyyn ja pk-yrityksiin liittyvän politiikan alalla Euroopan tasoisen foorumin, johon kansallisen, alueellisen ja Euroopan tason sidosryhmät voivat osallistua. EU:n toimet tuovat lisäarvoa kansallisen ja/tai alueellisen tason toimiin tarjoamalla eurooppalaisen ulottuvuuden tietojen keruuseen ja analysointiin sekä tilastovälineiden ja -menetelmien ja yhteisten indikaattoreiden kehittämiseen. Tällainen Euroopan laajuinen näyttö on ennakkoedellytys, jotta voidaan analysoida luotettavasti kilpailukykyyn ja pk-yrityksiin vaikuttavia keskeisiä tekijöitä.

1.5.3.   Vastaavista toimista saadut kokemukset

Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman (EIP) arviointi

Komissio on suorittanut yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman väliarvioinnin ja loppuarvioinnin (huhtikuussa 2009 ja huhtikuussa 2010) ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman väliarvioinnin (maaliskuussa 2010). Näissä ohjelmien arvioinneissa tuli esiin, että ohjelmien tavoitteet ovat relevantteja EU-politiikan strategisten tavoitteiden kannalta ja niiden mukaisia. Rajallisesta budjetista huolimatta edistys on ollut näkyvää, etenkin pk-yrityksiin kohdistuvien tärkeimpien toimien osalta. Haastattelujen ja muun näytön perusteella voidaan katsoa, että Euroopan tason lisäarvo on selvää.

Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman (EACI) arviointi

Osa yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman budjetista on annettu kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston EACI:n hoidettavaksi. Toukokuussa 2011 päätökseen saadussa arvioinnissa pääteltiin, että EACI suoriutui hyvin ja oli tehokas ja vaikuttava toteutusmekanismi niiden aloitteiden osalta, joissa sillä oli toiminnallinen vastuu. Arvioinnissa todettiin, että lähes 100 prosenttia budjetista oli pantu täytäntöön.

Julkinen kuuleminen

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman mahdollisesta seuraajasta käynnistettiin julkinen kuuleminen osana vaikutustenarviointiprosessia. Kuuleminen oli osoitettu julkisille ja yksityisille organisaatioille ja yksityishenkilöille, jotka halusivat antaa näkökantansa, kuten yritykset, liikealan organisaatiot, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tukijat sekä kansalliset, alueelliset ja valtakunnalliset viranomaiset.

Julkinen kuulemisprosessi koostui internetkyselystä, julkisesta konferenssistsa, kokouksista jäsenvaltioiden edustajien kanssa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman eri hallintokomiteoissa ja kilpailukyvyn ja innovoinnin strategisen neuvoa-antavan komitean kokouksesta. Kuulemisessa vahvistui, että monet nykyisen ohjelman osat toimivat hyvin ja että yleisesti kannatetaan sellaisen EU-ohjelman säilyttämistä, josta tuetaan pk-yrityksiä ja luodaan niille suotuisa toimintaympäristö. Pk-yritysten rahoituksensaantiin liittyvistä kysymyksistä keskusteltiin pk-yritysten rahoitusfoorumissa, joka järjestettiin syyskuussa 2010 ja maaliskuussa 2011.

1.5.4.   Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Komissio varmistaa unionin ja jäsenvaltioiden välisten aloitteiden sekä asiaan liittyvillä aloilla toteutettavien unionin eri aloitteiden välisen tehokkaan koordinoinnin ja keskittyy näin Euroopan tason lisäarvoon ja päällekkäisyyksien välttämiseen.

Synergiaedut muiden ohjelmien kanssa maksimoidaan tarjoamalla väline, josta voi olla apua muiden poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yritys-Eurooppa-verkoston kautta voidaan linkittyä muihin ohjelmiin ja aloitteisiin, kun on kyseessä tiedon ylhäältä alas suuntautuva levittäminen, ohjelmien ja aloitteiden edistäminen sekä alhaalta ylöspäin suuntautuva palautteen kerääminen sidosryhmiltä.

Uudessa ohjelmassa vältetään päällekkäisyyksiä muiden ohjelmien kanssa: siinä ei kateta toimia, jotka koskevat innovaatiotoimintaan liittyviä markkinoiden epäkohtia, jotka kuuluvat Horisontti 2020 -puiteohjelman soveltamisalaan. Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoitusvälineissä keskitytään erityisesti tutkimus- ja innovaatiopohjaisten yritysten rahoitukseen, kun taas uudessa ohjelmassa keskitytään kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa oleviin pk-yrityksiin. Kun kohderyhmä on tämä, uudessa ohjelmassa vältetään päällekkäisyydet myös Progress-mikrorahoitusjärjestelyn kanssa. Järjestely perustettiin osana unionin kriisitoimia työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kasvaessa. Mikrorahoitusjärjestelyn tavoitteena on parantaa mikrorahoituksen saatavuutta heikommassa asemassa oleville ryhmille, etenkin sosiaalitaloudessa. Sama koskee sen seuraajaa vuoden 2013 jälkeen, jolloin järjestely ulotetaan sosiaalisiin yrityksiin tehtäviin investointeihin. Ehdotetun ohjelman takaustoimet toimivat rinnakkain rakennerahastoista rahoitettujen takaustoimien kanssa. Pk-yritysten takausjärjestelmän (SMEG) seuraajassa keskitytään enemmän takausten tukemiseen valtioiden rajojen yli ja monen maan väliseen lainanantoon samoin kuin arvopaperistamiseen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti. Näin taataan suuri täydentävyys JEREMIE-ohjelman (Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja pk-yritysten tukemiseksi) kaltaisten ohjelmien kanssa, joissa keskitytään valtakunnalliseen ja alueelliseen tasoon.

Lisäksi otetaan huomioon uuden ohjelman täydentävyys ehdotetun kumppanuusvälineen kanssa. On keskeisen tärkeää, että Euroopan unionin ulkoiset toimet täydentävät sisäisen strategian – Euroopan kestävän kasvun ja työpaikkojen turvaamisen – ulkoista ulottuvuutta.

Jotta saavutetaan uuden ohjelman tavoitteet ja kuten seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission tiedonannossa korostettiin, on keskeisen tärkeää, että pk-yritysten erityisedut ja -olosuhteet otetaan huomioon kaikessa unionin politiikan ja rahoitusohjelmien suunnittelussa. Tuleva rahoituskehys suunnitellaan niin, että sillä helpotetaan pienyritysten osallistumista rahoitusohjelmiin, yksinkertaistamalla sääntöjä, supistamalla osallistumiskustannuksia, nopeuttamalla myöntämismenettelyjä ja tarjoamalla käyttöön keskitetty asiointipiste, millä kevennetään unionin rahoituksen saajiin kohdistuvaa rasitetta.

1.6.      Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– X       Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.12.2020.

– X       Taloudellinen vaikutus (maksumäärärahat) vuodesta 2014 vuoteen 2024 (rahoitusvälineiden osalta vuoteen 2035)

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.      Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[26]

X komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

X välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– X       toimeenpanovirastoille

– X       yhteisöjen perustamille elimille[27]

– ¨      kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨      henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

X Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa:

Huomautukset:

Komissio hallinnoi osan toimesta suoraan keskitetysti ja osaan sovelletaan välillistä keskitettyä hallinnointia, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty toimeenpanovirastoille.

Muiden välillisen hallinnoinnin vaihtoehtojen osalta, kun otetaan huomioon ehdotetussa ohjelmassa suunniteltujen toimien ja hankkeiden luonne, komissio harkitsee mahdollisuutta hyödyntää jotakin nykyisistä toimeenpanovirastoista. Tämä koskee vain tehtäviä, joihin ei liity poliittisia valintoja.

Myös hallinnointia yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (esim. Euroopan neuvosto, OECD, Maailman matkailujärjestö ja Euroopan matkailukomissio) harkitaan joidenkin analyyttisten ja vertailuananlyyseihin liittyvien toimien osalta.

Rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaa Euroopan investointirahasto.

2.         HALLINNOINTI

2.1.      Seuranta- ja raportointisäännöt

Aikavälien ja edellytysten täsmentäminen

Tulevan ohjelman täytäntöönpanon seurannasta vastaavat jatkuvaluonteisesti Euroopan komissio, suoraan komission yksiköt ja välillisesti välittäjätahot, kuten Euroopan investointirahasto ja toimeenpanovirastot, joille saatetaan antaa tehtäväksi ohjelman osien täytäntöönpano. Komissio laatii vuosittain seurantaraportin, jossa tarkastellaan tuettujen toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta rahoituksen, tulosten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta, jotta voidaan tehdä tarvittavia muutoksia politiikkaan ja rahoitusprioriteetteihin. Suorituskykyä mitataan pysyvällä indikaattorijoukolla.

Seuranta- ja arviointijärjestelmä perustuu suurelta osin nykyisen ohjelman järjestelmään, mutta tietojen keruu- ja analysointijärjestelmään samoin kuin arviointi- ja seurantamenetelmään tehdään seuraavia parannuksia (nykyisen ohjelman arvioinnin pohjalta tehtyjen suositusten perusteella):

– muotoillaan uudet erityisindikaattorit ja seurantajärjestelyt

– tehdään ristiinviittaus Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeiden indikaattoreihin, jotta voidaan ohjata ohjelman hallintoprosessia ja antaa lisäpanosta Eurooppa 2020 ‑strategian seurantaprosessiin

– hyödynnetään vastakohtiin perustuvaa menetelmää, jossa verrataan edunsaajien otosta ei-edunsaajien otokseen, jos se on aiheellista, jotta voidaan erottaa ohjelman vaikutus ehdotettuihin indikaattoreihin muuttuvien taloudellisten olosuhteiden vaikutuksesta

– hyödynnetään temaattista arviointia tulevan ohjelman eri osatekijöiden osalta, jos se on aiheellista.

Uudelle ohjelmalle tehdään väli- ja jälkiarviointi, jossa tarkastellaan edistymistä tavoitteiden ja tulosten osalta. Väliarviointi tehdään vuoden 2017 loppuun mennessä, jotta sitä voidaan käyttää perustana ohjelman seuraajaa valmisteltaessa. Jälkiarviointi tehdään kahden vuoden kuluessa ohjelman päättymisestä.

2.2.      Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.   Todetut riskit

Ohjelman talousarvio pannaan täytäntöön rahoitusvälineiden, avustusten ja julkisen hankinnan kautta. Kaikkien näiden erilaisten menojen riskit ovat erilaiset. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemissä tarkastuksissa ja komission omissa jälkitarkastuksissa on kartoitettu seuraavat keskeiset riskit, jotka saattavat koskea myös tätä ohjelmaa:

Rahoitusvälineiden osalta: Tärkeimmät kartoitetut riskit liittyvät (kansainvälisten rahoitusvälittäjien ja lopullisten edunsaajien) tukikelpoisuuteen, sopimusten vaatimustenmukaisuuteen (komission vaatimusten siirtäminen osaksi sopimusasiakirjoja), prosessin vaatimustenmukaisuuteen (komission määräämiä prosesseja ei noudateta) ja tuloksellisuuteen (ennalta määritettyjä tavoitteita ei saavuteta).

Näiden riskien käsittelyssä otetaan huomioon seuraavat tekijät:

· Kansainväliset rahoitusvälittäjät toteuttavat merkittäviä hallinto- ja valvontaprosesseja.

· Komission on nojauduttava merkittävässä määrin kansainvälisten rahoitusvälittäjien valvontajärjestelmiin.

· On tärkeää varmistaa asianmukainen valvonnan taso täytäntöönpanoketjun eri vaiheissa niin, että kaikilla osapuolilla on selkeät vastuualueet.

· Pääosaston rahoitusyksikön ennakkotarkistusta sovelletaan vain budjettitoimiin kansainvälisten rahoitusvälittäjien kanssa eikä projektikohtaisesti.

Avustusten osalta: Monimutkaisista kustannusten tukikelpoisuussäännöistä ja tiettyjen edunsaajien (pk-yritysten) suhteellisen vähäisestä rahoitushallintoasiantuntemuksesta saattaa olla tuloksena suuri riski väärin ilmoitetuista kustannuksista (esim. edunsaajat ilmoittavat aiheettomista pk-yritysten omistaja-johtajan kustannuksista).

Jos ei ole täydellistä tietokantaa, jossa on tiedot edunsaajista, hankkeista ja ilmoitetuista kustannuksista, riskialttiiden edunsaajien ja kustannusten kaksinkertaisen ilmoittamisen tai muiden säännönvastaisuuksien havaitseminen saattaa olla vaikeaa, minkä vuoksi petosten torjunta on tehotonta.

Julkisten hankintojen osalta: Tarjouksissa olevat virheet, joita ei havaita, tai epätäsmällisyydet, joita ei korjata, saattavat johtaa sopimuksen huonoon toteutukseen.

2.2.2.   Valvontamenetelmä(t)

Edellä esitettyjen riskien käsittelemiseksi esitetään erilaisia valvontamenetelmiä.

1. RAHOITUSVÄLINEET

Tiedot sisäisestä valvontajärjestelmästä

Rahoitusvälineitä varten esitetään seuraaviin toimenpiteisiin perustuvaa hallinto- ja valvontajärjestelmää:

– kansainvälisten rahoitusvälittäjien ennakkoarviointi

– riskeihin perustuva seuranta, myös standardoidun raportoinnin perusteella

– ennaltaehkäisevät toimet suunnittelemalla asianmukaiset valintakelpoisuutta, sopimusten säännönmukaisuutta, prosessin säännönmukaisuutta ja tuloksellisuutta koskevat vaatimukset

– sopimusperusteiset oikaisukeinot, jotka mahdollistavat korjaavat toimet, jos valintakelpoisuuteen, sopimusten säännönmukaisuuteen, prosessin säännönmukaisuuteen ja tuloksellisuuteen liittyy täytäntöönpanovirheitä

– ennakkovalvonta maksuille, jotka suoritetaan pääosastosta kansainvälisten rahoituksenvälittäjien sijoitustilille

– korkotoimenpiteiden linjaaminen

– hallintoon osallistuminen

– kansainvälisiä rahoitusvälittäjiä, alempia rahoitusvälittäjiä ja lopullisia edunsaajia koskevat tilintarkastusoikeudet

– koko täytäntöönpanoketjun kattava tilintarkastuksen jäljitysketju

– komission edustajien suorittamat säännönmukaisuutta ja tuloksellisuutta koskevat tarkastukset

– integroitu varmuuden hankkiminen, jossa otetaan huomioon kansainvälisten ja alempien rahoitusvälittäjien ylläpitämät sisäiset valvonta- ja tarkastusjärjestelmät, joissa käsitellään valintakelpoisuutta, sopimusten säännönmukaisuutta, prosessin säännönmukaisuutta ja tuloksellisuutta

– ulkoisten tilintarkastajien tarkastamat tilinpäätökset

– kansainvälisten rahoitusvälittäjien vuosittain toimittamat tarkastuslausumat.

Sen varmentaminen, että prosessit toimivat suunnitellusti, taataan eri tiedotuskanavia pitkin:

– johdon tiedot pääosaston sisäisen valvonnan järjestelmistä; saadaan päivittäisen työn ja kokemusten kautta

– pääosaston viralliset valvonta- ja seurantajärjestelyt

– tulokset vuotuisesta sisäisen valvontajärjestelmän tarkistuksesta (perusvaatimusten täysi noudattaminen)

– riskinarvioinnin tulokset

– ennakko- ja jälkitarkastukset, myös raportit poikkeuksista ja/tai sisäisen valvonnan heikkouksista

– tulokset pääosaston ulkoisesta tilintarkastuksesta

– pääosaston sisäisen tarkastuksen yksikön suorittama tilintarkastus ja konsultointityö

– ulkoisten arvioijien suorittamat ohjelmien arvioinnit.

Sisäisen tarkastuksen yksikön, sisäisen tarkastuksen tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suorittamasta tilintarkastuksesta saadaan lisäpalautetta valvontajärjestelmän riittävyydestä.

Arvio valvontajärjestelmän edellyttämien tarkastusten kustannuksista ja eduista

Suunniteltua valvontaa on harkittu laajalti sisäistä valvontaa koskevan COSO-mallin määritelmän mukaiseksi eli prosessiksi, jonka tarkoituksena on tarjota kohtuullinen varmuus tavoitteiden saavuttamisesta toimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden, tilinpäätösraportoinnin luotettavuuden sekä sovellettavien lakien ja asetusten noudattamisen osalta. Valvonnan kustannukset arvioidaan kattavasti ottaen huomioon kaikki toimet, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti kansainvälisten rahoitusvälittäjien, rahoituslaitosten ja lopullisten edunsaajien oikeuksien sekä menojen säännönmukaisuuden varmentamiseen. Ne yksilöidään mahdollisuuksien mukaan eri hallintovaiheissa ja suunnitellun valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti.

Mukautuksiin, joissa otetaan huomioon uuden ehdotuksen odotetut muutokset, sisältyvät tiedot seuraavista keskeisistä muutoksista:

a) oman ja vieraan pääoman mekanismien mukaisesti sovellettavien sääntöjen selvennys ja ennaltaehkäisevien toimien tehostaminen suunnittelemalla asianmukaiset vaatimukset

b) korkotoimenpiteiden linjaaminen ja muut sopimusperusteiset oikaisukeinot, jotka mahdollistavat korjaavat toimet vaatimuksiin liittyvän täytäntöönpanovirheen tapauksessa.

Sovellettavien sääntöjen noudattamatta jättämisen riskin odotetun tason arviointi

Suunnitellussa valvontajärjestelmässä noudattamatta jättämisen riskin odotettu taso (toimien laillisuuteen ja säännönmukaisuuteen liittyvä odotettu virheriski toimien tasolla) pidetään alle 2 prosentissa monivuotisella tasolla, kuitenkin alemmin kustannuksin riskien tiheyden ja riskien vaikutusten hillinnän vuoksi, jotka aiheutuvat käyttöön otetuista lisätoimenpiteistä.

Virheprosentin odotetaan laskevan sovellettavien sääntöjen, mukaan luettuna SMART-vaatimusten, selkeyttämisen, sopimusperusteisten oikaisukeinojen vahvistamisen ja korkotoimenpiteiden linjaamisen ansiosta.

2. AVUSTUKSET

Suunnitelmien mukaan merkittävä osa ohjelman talousarviosta pannaan täytäntöön välillisen keskitetyn hallinnoinnin kautta eli toimeenpanovirastojen toteuttamien toimien kautta.

Tiedot sisäisestä valvontajärjestelmästä

Tämänhetkiset sisäiset valvontapuitteet perustuvat komission sisäisten valvontastandardien täytäntöönpanoon, parhaiden hankkeiden valintamenettelyihin ja toimiin, joilla ne muutetaan oikeudellisiksi välineiksi, hankkeiden ja sopimusten hallinnointiin niiden koko elinkaaren ajan, maksupyyntöjen ennakkotarkastuksiin, myös tilintarkastuslausuntojen saamiseen, kustannuslaskentamenetelmän ennakkovarmennukseen, jälkitarkastuksiin, korjauksiin ja arviointiin.

Ehdotuspyyntöjä koskeviin asiakirjoihin sisältyy tarkkoja ohjeita tukikelpoisuussäännöistä ja yleisimmistä virheistä, jotka liittyvät henkilöstökustannuksiin. Edunsaajia kehotetaan toimittamaan jo ehdotusta tehdessään riittävästi yksityiskohtaisia tietoja odotetuista kustannuksista, jotta voidaan tehdä ennakkotarkastus ja havaita mahdollisia virheitä ja väärinymmärryksiä ja tarpeen mukaan muuttaa täytäntöönpanoa tai mukauttaa avustussopimusta. Tämä lisää merkittävästi edunsaajien oikeusvarmuutta ja vähentää virheriskiä.

Jälkitarkastuksia tehdään, jotta voidaan määrittää keskimääräinen edustava virhetaso, joka jää jäljelle koulutuksesta, ennakkotarkastuksista ja korjauksista huolimatta. Ohjelman kustannusten jälkitarkastusstrategia perustuu liiketoimien tilintarkastukseen, joka määritetään rahayksikköön perustuvalla otannalla täydennettynä riskeihin perustuvalla otannalla. Laillisuutta ja säännönmukaisuutta koskevaa jälkitarkastusstrategiaa täydennetään vahvistetulla toiminnan arvioinnilla ja petosten vastaisella strategialla (ks. 2.3 kohta).

Arvio valvontajärjestelmän edellyttämien tarkastusten kustannuksista ja eduista

On löydettävä tasapaino sen välillä, että lisätään ohjelman houkuttelevuutta vähentämällä edunsaajien valvontarasitetta (lisääntynyt luottamus ja riskinotto, kun käytetään enemmän yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta), ja sen välillä, että varmistetaan korjaamattomien virheiden tason pysyminen niin alhaisena, kuin on kohtuudella mahdollista.

Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto perustaa kustannustehokkaan sisäisen valvonnan järjestelmän, jolla annetaan kohtuullinen varmuus siitä, että virheriski monivuotisen menokauden aikana on vuosittain 2–5 prosenttia, ja lopullisena tavoitteena on saavuttaa jäännösvirhetaso, joka on mahdollisimman lähellä 2:ta prosenttia monivuotisten ohjelmien päättämisvaiheessa, kun kaikkien tarkastus-, korjaus- ja takaisinperintätoimien taloudellinen vaikutus on otettu huomioon.

Tarkastusstrategialla pyritään kohtuulliseen ja luotettavaan edustavaan virheriskiin ja tehokkaaseen ja vaikuttavaan petosten tutkimiseen. Ehdotusten ennakkotarkastus ennen avustussopimuksen allekirjoittamista ja tukikelpoisuussääntöjen selkeyttäminen eivät merkittävästi pidennä sopimuksen tekoon kuuluvaa aikaa. Valtuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät raportoivat vuosittain valvonnan kustannuksista ja eduista, ja komissio raportoi lainsäädäntövallan käyttäjälle väliarvioinnin puitteissa noudattamatta jättämisen tasosta, joka voitaisiin saavuttaa.

Sovellettavien sääntöjen noudattamatta jättämisen riskin odotetun tason arviointi

A. Nykyiset virhelähteet

Tähänastisten tulosten perusteella toistuvia virheitä on havaittu seuraavissa yhteyksissä:

· henkilöstökustannukset: veloitetaan keskimääräiset tai budjetoidut kustannukset (eikä tosiasiallisia kustannuksia), ei pidetä asianmukaista kirjaa ohjelmaan käytetystä ajasta, veloitetaan tukikelvottomia asioita (pk-yritysten omistaja-johtajien kustannukset)

· muut välittömät kustannukset: alihankinta ilman ennakkohyväksyntää tai niin, ettei ole noudatettu kustannustehokkuutta koskevia sääntöjä

· välilliset kustannukset: monissa tapauksissa välilliset kustannukset ovat kiinteä prosenttiosuus välittömistä kustannuksista, joten virhe välillisissä kustannuksissa on suhteessa virheeseen välittömissä kustannuksissa.

B. Ehdotetut yksinkertaistamismahdollisuudet

Ohjelmalle on etua yksinkertaistamistoimenpiteistä, jotka sisältyvät varainhoitoasetuksen joka kolmas vuosi tehtävään tarkistukseen. Komissio hyödyntää tässä yhteydessä mahdollisuutta hyväksyä yksinkertaistamistoimenpiteitä, kuten esimerkiksi pk-yritysten omistaja-johtajia koskevat vakioyksikkökustannukset tai kiinteiden määrien käyttö henkilöstökustannuksissa edunsaajien tavanomaisten kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti.

C. Valvonnan muutosten vaikutus noudattamatta jättämisen odotetun tason laskemiseen

Lähtökohtana on nykytilanne, joka perustuu kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman avustuksia koskeviin tarkastuksiin tähän mennessä. Puiteohjelman tarkastuksissa havaittu virheprosentti tähän mennessä on noin 5 prosenttia. Jos oletetaan, että

– tulevan kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman edunsaajat ovat samanlaisia kuin kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman osallistuneet edunsaajat ja että

– kolmanneksen virhelähteistä odotetaan olevan B kohdassa lueteluja,

varainhoitoasetukseen sisältyvien yksinkertaistamistoimenpiteiden odotetaan johtavan virheprosentin alenemiseen. Virheiden odotetaan myös vähenevän tukikelpoisuussääntöjen selkeyttämisen ansiosta.

Päätelmät: kaikkien edellä mainittujen toimenpiteiden perimmäisenä tavoitteena on päästä jäännösvirhetasoon, joka on mahdollisimman lähellä 2:ta prosenttia ohjelman elinkaaren lopussa.

Tämä perustuu siihen olettamukseen, että yksinkertaistamistoimenpiteitä ei muuteta merkittävästi päätöksentekoprosessissa.

3. JULKISET HANKINNAT

Komission sisäisten valvontastandardien täytäntöönpanoon perustuvissa sisäisen valvonnan puitteissa, parhaiden ehdotusten valintaa ja sopimusten hallinnointia koskevissa julkisten hankintojen menettelyissä hankkeen/sopimuksen koko keston ajan sekä laskuja ja maksuja koskevissa ennakkotarkastuksissa on vältettävä yli 2 prosentin jäännösvirheitä.

2.3.      Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Komission petosten vastaisen strategian[28] puitteissa ja Euroopan petostentorjuntaviraston OLAFin avustuksella – osallistumalla petosten ehkäisy- ja havaitsemisverkoston toimintaan – yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto on laatinut luonnoksen omasta petosten vastaisesta strategiastaan, joka kattaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisyn ja havaitsemisen sekä sisäisesti että edunsaajien ja toimeksisaajien tasolla. Strategia päivitetään vuosittain.

Etenkin avustusten osalta yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston petosten vastaista strategiaa koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetään keskusrekisterin luomista kaikista edunsaajista (koordinaattoreista, yhteistyökumppaneista, alihankkijoista ja muista toimijoista) ja hankkeista (raportit ja kustannusselvitykset). Tietokanta sekä tehokas tietojen analysointiväline, jonka hankinta on suunnitteilla ja joka havaitsee petosindikaattoreita (”punaisia lippuja”), parantavat merkittävästi valvontatoimintaa ja tarkastusvalmiuksia.

Lisätäkseen tietoa ja parantaakseen valmiuksia ennaltaehkäisevien ja tehokkaiden tarkastusten tekemistä varten pääosaston petosten vastaista strategiaa koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyy koulutuksen ja ohjemateriaalin tarjontaa. Lisäksi laaditaan ja toteutetaan edunsaajien taloudellisen ja teknisen kapasiteetin arviointia koskeva valvontastrategia sekä petosindikaattoreihin perustuva edunsaajien riskiluokitus, rekisteröinti tietoteknisiin välineisiin sekä merkinnät ennakko- ja jälkitarkastuksia varten.

Lisäksi kehitetään tarkastusmenetelmiä ja neuvontaa riskiperusteista jälkitarkastusta varten; näissä keskitytään mahdollisiin petos- ja sääntöjenvastaisuustapauksiin. Petosten vastainen strategia linjataan myös paremmin sisäisten valvontastandardien mukaiseksi, erityisesti riskinarvioinnin osalta, sekä muiden pääosastojen ja edelleenvaltuutettujen tahojen vastaavien strategioiden mukaiseksi.

Rahoitusvälineiden osalta komissio varmistaa, että kansainvälisten rahoitusvälittäjien kanssa tehtyihin sopimusasiakirjoihin sisältyy toimenpiteitä petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan estämiseksi ja kansainvälisille rahoitusvälittäjille asetettava velvollisuus saattaa nämä toimenpiteet osaksi sopimuksiaan valittujen välittäjien kanssa sekä hallinto- ja valvontajärjestelmiinsä, mukaan luettuna komission ennalta määrittämiin vaatimuksiin perustuva seurantatoiminta.

3.         EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.      Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat (ohjeelliset)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuot. rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha­laji || Rahoitusosuudet

Otsake 1 || JM || EFTA-mailta || ehdokas-mailta || kolmansilta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[1] || Toimintamenot: 02 02 01 Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma || JM || KYLLÄ/ || KYLLÄ/ || KYLLÄ/ || ei

[1] || Hallintomenot || Ei-JM || KYLLÄ/ || KYLLÄ/ || KYLLÄ/ || ei

3.2.      Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.   Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: 1 || Numero || [Otsake…..]

Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuoden 2020 jälkeen || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1) || 213,600 || 256,000 || 300,500 || 346,000 || 393,500 || 441,000 || 492,400 || || 2443,000

Maksut || (2) || 110,240 || 235,240 || 287,240 || 311,240 || 327,240 || 368,240 || 439,240 || 364,320 || 2443,000

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[29] || 02,0104 || (3) || 11,000 || 11,000 || 11,000 || 11,000 || 11,000 || 12,000 || 12,000 || || 79,000

Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+3 || 224,600 || 267,000 || 311,500 || 357,000 || 404,500 || 453,000 || 504,400 || || 2522,000

Maksut || =2 +3 || 121,240 || 246,240 || 298,240 || 322,240 || 338,240 || 380,240 || 451,240 || 364,320 || 2522,000

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 213,600 || 256,000 || 300,500 || 346,000 || 393,500 || 441,000 || 492,400 || || 2443,000 ||

Maksut || (5) || 110,240 || 235,240 || 287,240 || 311,240 || 327,240 || 368,240 || 439,240 || 364,320 || 2443,000 ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 11,000 || 11,000 || 11,000 || 11,000 || 11,000 || 12,000 || 12,000 || || 79,000 ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA <1> katettavat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 224,600 || 267,000 || 311,500 || 357,000 || 404,500 || 453,000 || 504,400 || || 2522,000 ||

Maksut || =5+ 6 || 121,240 || 246,240 || 298,240 || 322,240 || 338,240 || 380,240 || 451,240 || 364,320 || 2522,000 ||

||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto ||

Ÿ Henkilöresurssit || 18,764 || 19,140 || 19,522 || 19,913 || 20,311 || 20,717 || 21,131 || 139,498

Ÿ Muut hallintomenot || 0,086 || 0,088 || 0,089 || 0,091 || 0,093 || 0,095 || 0,097 || 0,639

|| || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 5 katettavat määrärahat YHTEENSÄ[30] || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 18,850 || 19,228 || 19,611 || 20,004 || 20,404 || 20,812 || 21,228 || 140,137

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuoden 2020 jälkeen || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 1–5 katettavat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 243,450 || 286,228 || 331,111 || 377,004 || 424,904 || 473,812 || 525,628 || || 2662,137

Maksut || 140,090 || 265,468 || 317,851 || 342,244 || 358,644 || 401,052 || 472,468 || 364,320 || 2662,137

3.2.2.   Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨      Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– X       Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ || ||

|| || ||

|| Tuotokset || ||

|| Suunnitellut tavoitteet ja tuotokset[31] || ||

|| || Tuotoksen tyyppi[32] || Keskimäär. kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä ||

|| ERITYISTAVOITE 1: Parannetaan EU:n yritysten toimintaedellytyksiä kilpailukyvyn ja kestävyyden kannalta || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet || Tutkimukset, vaikutustenarvioinnit, muut arvioinnit, konferenssit || 0,250 || 54 || 13,500 || 55 || 13,750 || 57 || 14,250 || 58 || 14,500 || 60 || 15,000 || 61 || 15,250 || 62 || 15,500 || 407 || 101,680 || ||

|| Pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittämiseen ja niiden kilpailukyvyn edistämiseen suuntautuvat toimet || Kokoukset, raportit, tietokannat || 0,075 || 98 || 7,350 || 98 || 7,350 || 122 || 9,150 || 124 || 9,300 || 128 || 9,600 || 138 || 10,350 || 152 || 11,400 || 860 || 64,480 || ||

|| Matkailu || Hankkeet, palkinnot, kyselyt, tapahtumat || 1,000 || 9 || 9,000 || 12 || 12,000 || 16 || 16,000 || 19 || 19,000 || 22 || 22,000 || 25 || 25,000 || 28 || 28,000 || 131 || 131,440 || ||

||  Uudet liiketoiminta-ajatukset kulutustavaroiden osalta || Markkinoille saattamista koskevat hankkeet || 1,000 || 8 || 8,000 || 9 || 9,000 || 11 || 11,000 || 13 || 13,000 || 14 || 14,000 || 15 || 15,000 || 17 || 17,000 || 87 || 86,800 || ||

|| Välisumma erityistavoite 1 || || || || || || || || || || || || || || || || 384,400 || ||

|| ERITYISTAVOITE 2: Edistetään yrittäjyyttä || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| Yrittäjyyttä edistävät toimet || Tutkimukset, kampanjat, tapahtumat || 0,5 || 5 || 2,500 || 6 || 3,000 || 5 || 2,500 || 6 || 3,000 || 6 || 3,000 || 6 || 3,000 || 7 || 3,500 || 41 || 20,720 || ||

|| Vaihtojen lukumäärä || 0,007 || 600 || 4,200 || 720 || 5,040 || 1300 || 9,100 || 1400 || 9,800 || 1650 || 11,550 || 1770 || 12,390 || 2000 || 14,000 || 9440 || 66,080 || ||

|| Välisumma erityistavoite 2 || || || || || || || || || || || || || || || || 86,800 || ||

|| ERITYISTAVOITE 3: Parannetaan pk-yritysten rahoitusmahdollisuksia || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Rahoitusvälineet || Edunsaajina olevien pk-yritysten määrä (lainatakaukset) || 0,004 || 7500 || 30,000 || 17 000 || 68,000 || 27 000 || 108,000 || 31 000 || 124,000 || 31 000 || 124,000 || 31 000 || 124,000 || 42 000 || 168,000 || 186500 || 746,320 || ||

|| Lainojen määrä (milj. €) || || 1 071 || || 2 201 || || 3 384 || || 3 995 || || 4 065 || || 4 119 || || 5 420 || || 24255 || || ||

|| Edunsaajina olevien pk-yritysten määrä (riskipääoma) || 1, 220 || 10 || 12,200 || 30 || 36,600 || 46 || 56,120 || 85 || 103,700 || 115 || 140,300 || 140 || 170,800 || 140 || 170,800 || 566 || 690,000 || ||

|| Vipuvaikutus milj. € (riskipääoma) || || 103 || || 343 || || 686 || || 1 064 || || 1 445 || || 1 817 || || 1 869 || || 7 327 || || ||

|| Välisumma erityistavoite 3 || || || || || || || || || || || || || || || || 1436,320 || ||

|| ERITYISTAVOITE 4: Parannetaan pääsyä markkinoille || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa-verkosto || Kumppanuusehdotukset || 0,005 || 5732 || 28,660 || 5821 || 29,105 || 5923 || 29,615 || 6040 || 30,200 || 6106 || 30,530 || 6336 || 31,680 || 6540 || 32,700 || 42 498 || 212,500 || ||

|| Tukipalveluita saavat pk-yritykset (1000:ta pk-yritystä kohti) || 0,065 || 403 || 26,195 || 418 || 27,170 || 438 || 28,47 || 458 || 29,77 || 488 || 31,720 || 508 || 33,020 || 539 || 35,035 || 3252 || 211,380 || ||

|| Tuki pk-yrityksille ulkomailla || Tutkimukset || 0,250 || 10 || 2,500 || 12 || 3,000 || 15 || 3,750 || 14 || 3,500 || 15 || 3,750 || 18 || 4,500 || 20 || 5,000 || 104 || 25,951 || ||

|| || Pk-keskukset, pk-helpdesk || 1,000 || 5 || 5,000 || 6 || 6,000 || 7 || 7,000 || 9 || 9,000 || 10 || 10,000 || 11 || 11,000 || 12 || 12,000 || 60 || 60,000 || ||

|| || Foorumit, tapahtumat, edistämistoimet || 0,200 || 6 || 1,200 || 6 || 1,300 || 8 || 1,600 || 10 || 1,900 || 10 || 2,000 || 12 || 2,400 || 13 || 2,600 || || 13,249 || ||

|| Tuki kansainväliseen teolliseen yhteistyöhön || Seminaarit, kokoukset || 0,200 || 5 || 1,000 || 7 || 1,400 || 8 || 1,600 || 9 || 1,800 || 10 || 2,000 || 11 || 2,200 || 12 || 2,400 || 62 || 12,400 || ||

|| Välisumma erityistavoite 4 || || || || || || || || || || || || || || || || 535,480 || ||

|| KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 213,600 || || 256,000 || || 300,500 || || 346,000 || || 393,500 || || 441,000 || || 492,400 || || 2443,000 || ||

3.2.3.   Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.            Yhteenveto

– ¨      Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– X       Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 18,764 || 19,140 || 19,522 || 19,913 || 20,311 || 20,717 || 21,131 || 139,498

Muut hallintomenot || 0,086 || 0,088 || 0,089 || 0,091 || 0,093 || 0,095 || 0,097 || 0,639

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 18,850 || 19,228 || 19,611 || 20,004 || 20,404 || 20,812 || 21,228 || 140,137

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[33] || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 18,85050 || 19,228 || 19,611 || 20,004 || 20,404 || 20,812 || 21,228 || 140,137

3.2.3.2.            Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨      Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– X       Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio ilmoitetaan kokoaikaiseksi muutettuna

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 110 || 110 || 110 || 110 || 110 || 110 || 110

XX 01 01 02 (lähetystöt) || || || || || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[34] || || || || || || ||

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 58 || 58 || 58 || 58 || 58 || 58 || 58

XX 01 02 02 (lähetystöjen sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

XX 01 04 yy[35] || päätoimipaikassa[36] || || || || || || ||

|| lähetystöissä || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 168 || 168 || 168 || 168 || 168 || 168 || 168

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto harkitsee toimien osittaista ulkoistamista olemassa olevalle toimeenpanovirastolle. Määriä ja laskelmia muutetaan tarvittaessa ulkoistamismenettelyn tulosten mukaisesti.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt ||

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4.   Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– X       Ehdotus/aloite on monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2014–2020 koskevan komission ehdotuksen (KOM(2011) 500 lopullinen) mukainen.

– ¨      Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

[…]

– ¨      Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[37]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

[…]

3.2.5.   Ulkopuolisten tahojen maksut [täydennetään]

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Yhteensä

Ohjelmaan osallistuvat muut kuin EU:n jäsenvaltiot[38] || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || Pm || Pm || Pm || Pm || Pm || Pm || Pm || Pm

3.3.      Arvioidut vaikutukset tuloihin

– X       Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨      Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨         vaikutukset omiin varoihin

– ¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[39]

Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

…. artikla || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

[…]

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

[1]               KOM(2011) 500 lopullinen.

[2]               Verkkoportaalilla ja verkko-opetuspalveluilla on ollut yli 50 000 käyttäjää ensimmäisten kolmen vuoden aikana ja hakuja on tehty yli 2 miljoonaa; joka vuosi järjestetään yli 30 koulutusseminaaria ja interaktiivista työpajaa, joissa tarkastellaan pk-yritysten ongelmia.

[3]               Yksittäisten pienempien jäsenvaltioiden tekemillä tutkimuksilla/kyselyillä on vähemmän Euroopan tason lisäarvoa, ne eivät kata koko EU:ta ja voivat olla päällekkäisiä muissa maissa jo toteutettujen tutkimusten kanssa.

[4]               Tämäntyyppisillä toimenpiteillä saadaan paljon lisäarvoa ja vaikutusta, jos ne toteutetaan koordinoidusti ja täydentävästi jäsenvaltioiden välillä; lisäksi pienemmillä jäsenvaltioilla on yleensä vähemmän resursseja matkailukohteidensa ja etenkin kansainvälisten matkailutuotteiden edistämiseen.

[5]               KOM(2011) 500 lopullinen ja SEC(2011) 867–868 lopullinen; Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”, Osa II (politiikkoja koskevat luvut).

[6]               Loppuraportti: Evaluation of the Executive Agency for Competitiveness and Innovation; 12.5.2011. http://ec.europa.eu/cip/files/docs/evaluation-of-eaci-may-2011_en.pdf.

[7]               http://ec.europa.eu/cip/files/docs/public-consultation-annex2-to-final-report_en.pdf.

[8]               http://ec.europa.eu/enterprise/dg/files/evaluation/final_report_eip_interim_evaluation_04_2009_en.pdf.

[9]               http://ec.europa.eu/cip/files/docs/eip-final-evaluation-report_en.pdf.

[10]             Ohjelman talousarviota on supistettu komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” (KOM(2011) 500) ilmoitettuun summaan nähden, koska standardointia tukevia toimia rahoitetaan 182 miljoonalla eurolla ohjelman ulkopuolelta, jotta voidaan säilyttää toimien onnistunut rakenne ja tehokas täytäntöönpano.

[11]             KOM(2010) 2020 lopullinen.

[12]             KOM(2010) 614 lopullinen.

[13]             KOM(2008) 394 lopullinen.

[14]             KOM(2011) 78 lopullinen.

[15]             KOM(2011) 398 lopullinen.

[16]             EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

[17]             Yrittäjyyttä koskeva Eurobarometritutkimus, 2009.

[18]             KOM(2010) 352 lopullinen.

[19]             EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[20]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[21]             EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15.

[22]             Nämä indikaattorit viittaavat kehitykseen yritys- ja teollisuuspolitiikan alalla. Komissio yksin ei ole vastuussa tavoitteiden saavuttamisesta. Alan tuloksiin vaikuttavat myös monet muut tekijät, joihin komissio ei voi vaikuttaa.

[23]             NEER/REER perustuu ULC:hen, poisluettuna valuuttakurssien vaihtelun vaikutukset (NEER = nimellinen efektiivinen valuuttakurssi, REER = todellinen efektiivinen valuuttakurssi, ULC = yksikkötyökustannukset).

[24]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[25]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[26]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[27]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[28]             KOM(2011) 376, 24.6.2011.

[29]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), toimeenpanovirastot (ottamatta huomioon suunniteltua ulkoistamisen lisäystä), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[30]             Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto harkitsee toimien osittaista ulkoistamista olemassa olevalle toimeenpanovirastolle. Määriä ja laskelmia muutetaan tarvittaessa ulkoistamismenettelyn tulosten mukaisesti. ”Muut hallintomenot” kattavat pakollisten komiteakokousten rahoituksen.

[31]             Tämä alustava toimintamäärärahojen jakaminen ja talousarvion jakaminen ehdotetuille toimille, jotka ovat seurausta siitä, perustuu suunniteltujen toimien luonteeseen: esimerkiksi pk-yrityspolitiikan kehittämistä ja pk-yritysten kilpailukyvyn edistämistä koskevat toimet ovat politiikan kehittämistä, joka perustuu tutkimuksiin ja tapahtumiin, jotka toteutetaan julkisten hankintojen kautta ja jotka aiheuttavat suhteellisesti vähemmän kustannuksia kuin toimet, joita suunnitellaan matkailun ja kulutustavaroiden alalla ja jotka edellyttävät ehdotuspyyntöjä.

[32]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[33]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[34]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”), lähetystöjen nuoremmat asiantuntijat, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat.

[35]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[36]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[37]             Ks. toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[38]             Ohjelmaan voivat osallistua erityisedellytyksin ja jos ne ovat maksaneet rahoitusosuutensa ohjelmaan, Euroopan vapaakauppa-alueen maat (EFTA-maat), jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piirin kuuluvat maat (ks. 5 artikla).

[39]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.