This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52011PC0822
Proposal for a DECISION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on the Strategic Innovation Agenda of the European Institute of Innovation and Technology (EIT): the contribution of the EIT to a more innovative Europe
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta: EIT:n toimet innovatiivisen Euroopan edistämiseksi
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta: EIT:n toimet innovatiivisen Euroopan edistämiseksi
/* KOM/2011/0822 lopullinen - 2011/0387 (COD) */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta: EIT:n toimet innovatiivisen Euroopan edistämiseksi /* KOM/2011/0822 lopullinen - 2011/0387 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti,
jäljempänä ’EIT’, perustettiin asetuksella (EY) N:o 294/2008. EIT:n tavoitteena
on edistää kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla EU:n ja sen
jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteettia osaamiskolmion täysimääräisen
integroinnin avulla. Asetuksen säännösten mukaisesti komissio hyväksyy ja
toimittaa EIT:n ehdotusluonnoksen pohjalta laatimansa ehdotuksen EIT:n
strategiseksi innovaatio-ohjelmaksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen
vuoden 2011 loppua. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa määritellään EIT:n
pitkän aikavälin prioriteettialat, ja siihen sisältyy yleiskatsaus seitsemän
vuoden aikajaksolle suunniteltuihin korkeakoulutus-, tutkimus- ja
innovaatiotoimiin. EIT toimitti ensimmäistä strategista
innovaatio-ohjelmaansa koskevan luonnoksen komissiolle ennen 30. kesäkuuta
2011. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN
JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET Ehdotusta laadittaessa otettiin huomioon
tulokset, jotka saatiin EIT:tä käsitelleestä avoimesta julkisesta
kuulemismenettelystä sekä tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteistä
strategiakehystä käsitelleestä avoimesta julkisesta kuulemismenettelystä.
Kannanottoja saatiin jäsenvaltioilta sekä useilta teollisuutta, tiedeyhteisöä
ja kansalaisyhteiskuntaa edustavilta sidosryhmiltä. Korkeakoulujen,
yrittäjäkunnan ja tutkimus- ja innovaatioyhteisön välisen yhteistyön
lisäämiseen ja parantamiseen tähtäävä EIT:n tehtävä sai vastauksissa paljon
kannatusta. Vastaajien mukaan EIT:n olisi otettava oma selkeä rooli EU:n
tulevassa tutkimus- ja innovointialan Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja
tiivistettävä yhteyksiään muihin eurooppalaisiin ja kansallisiin hankkeisiin.
Useimmat vastaajat antoivat kiitosta EIT:n tavasta ottaa yritykset mukaan
toimintaansa ja kehottivat EIT:tä lisäämään julkisuustyötä. Yritysten mukanaolo
on vastaajien mielestä erittäin ratkaiseva tekijä EIT:n tulevan menestymisen
kannalta. Yksityisen sektorin osallistujien houkuttelemiseksi tarvitaan
ehdottomasti joustavuutta, selkeitä sääntöjä ja selvää tuottoa investoinneille.
Yhtenä ehdotuksen lähtökohtana on ulkoinen
arviointiraportti. Siinä korostetaan osaamiskolmion integroinnin sekä EIT:n
aihealueiden suurta merkitystä. Raportissa tuetaan vahvasti EIT:n kehittämää
mallia, joka perustuu pitkäkestoisiin integroituihin yhteistoimintakeskittymien
verkostoihin. Vastaajilla oli myös myönteinen ja johdonmukainen näkemys
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ansioista toimijoina, jotka saavat syntymään
lisäarvoa toimista, joita yksittäiset jäsenet jo toteuttavat, tosin
hajanaisemmin. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN
SISÄLTÖ Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 173 artiklan 3 kohtaan. Ehdotus täydentää
Horisontti 2020 ‑pakettiin kuuluvia ehdotuksia, ja sen lähtökohtina ovat
EIT:tä koskevan asetuksen säännökset. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Talousarviovaikutukset sekä tarvittavat
henkilöstö- ja hallintoresurssit selostetaan EIT:n perustamista koskevan
asetuksen muuttamiseksi esitettävän ehdotuksen liitteenä olevassa
rahoitusselvityksessä. 2011/0387 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin
(EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta: EIT:n toimet innovatiivisen Euroopan
edistämiseksi (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan
3 kohdan, ottavat huomioon
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta 11 päivänä
maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o
294/2008[1], ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen, sen jälkeen kun säädösehdotus on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon[2],
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä sekä katsovat seuraavaa: (1)
Asetuksessa (EY) N:o 294/2008
säädetään, että komissio toimittaa Euroopan innovaatio- ja
teknologiainstituutin luonnoksen pohjalta laatimansa ehdotuksen ensimmäiseksi
strategiseksi innovaatio-ohjelmaksi. (2)
Strategisessa innovaatio-ohjelmassa olisi
määriteltävä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, jäljempänä ’EIT’,
pitkän aikavälin prioriteettialat, ja siihen olisi sisällyttävä arvio sen
taloudellisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista saada innovaatiosta parasta
lisäarvoa. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa olisi otettava huomioon EIT:n
seurannan ja arvioinnin tulokset. (3)
Ensimmäisen strategisen innovaatio-ohjelman olisi
sisällettävä EIT:n toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja
tehtävänkuvaukset, hallintoneuvoston sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
välistä yhteistyötä koskevat säännöt sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Hyväksytään liitteessä esitetty Euroopan
innovaatio- ja teknologiainstituutin strateginen innovaatio-ohjelma. 2 artikla Tämä päätös tulee voimaan
kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE
EIT:N STRATEGINEN INNOVAATIO-OHJELMA
1.
euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti: EU:n
innovaatiotoimija
Strategisessa
innovaatio-ohjelmassa esitetään Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin,
jäljempänä ’EIT’, prioriteetit vuosiksi 2014–2020 sekä sen toimintaa koskevat
yksityiskohtaiset säännöt. Se on näin ollen keskeinen linjaus, jonka avulla
eurooppalaiset päätöksentekijät viitoittavat EIT:n strategisen suunnan antaen
EIT:lle kuitenkin huomattavat valtuudet määritellä asetettujen tavoitteiden
saavuttamiseksi sovellettavat toimintatavat ja keinot. Strateginen
innovaatio-ohjelma on tulos yksityiskohtaisesta prosessista, jossa on pyritty
kartoittamaan EIT:n tähänastiset kokemukset ja ottamaan tarkoin huomioon
eurooppalaisen innovaatiotoiminnan nykytila. Sen pohjana on EIT:n
hallintoneuvoston esittämä ensimmäinen ohjelmaluonnos, joka toimitettiin
komissiolle 15. kesäkuuta 2011 EIT:tä koskevassa asetuksessa säädettyjen
vaatimusten mukaisesti. Sen lähtökohtina ovat myös EIT:n aloitusvaihetta
käsittelevän riippumattoman arvioinnin tulokset sekä kuulemismenettely, johon
voivat osallistua kaikki, joilla on tai tulee mahdollisesti olemaan sidoksia
EIT:n toimintaan; tällaisiin sidosryhmiin kuuluvat yritykset, korkea-asteen
oppilaitokset, tutkimusorganisaatiot sekä kansalliset ja alueviranomaiset.
1.1.
EIT: yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen
innovoinnin keinoin osaamiskolmion puitteissa
Nopeasti muuttuvassa maailmassa Euroopan
tulevaisuus riippuu siitä, pystyykö se saamaan aikaan älykästä, kestävää ja
osallistavaa kasvua. Jotta tämä päämäärä saavutettaisiin ja pysyttäisiin
kilpailukykyisenä globaalissa osaamistaloudessa, ensiarvoiseen asemaan on
nostettu niin sanottu osaamiskolmio (tutkimus, koulutus ja innovaatio) ja sen
kolmen sivun väliset yhteydet. Euroopan unioni on määrittänyt nämä osa-alueet
poliittisiksi prioriteeteiksi Eurooppa 2020 -strategiassaan. Prioriteettien
toteutusta varten on perustettu ”Innovaatiounioni”- ja ”Nuoret liikkeellä” ‑lippulaivahankkeet,
jotka muodostavat laajan poliittisen toimintakehyksen EU:n toimille näillä
osa-alueilla. Niitä täydentävät ”Globalisaation aikakauden yhdennetty
teollisuuspolitiikka”- sekä ”Resurssitehokas Eurooppa” -lippulaivahankkeet.
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti tukee näiden lippulaivahankkeiden
tavoitteiden saavuttamista kaikilta osin. Tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin
nostaminen keskeiseen asemaan on helposti perusteltavissa. Globaali kilpailu
kiristyy koko ajan ja väestökehitys asettaa EU:ssa omat haasteensa, ja siksi
EU:n tuleva talouskasvu ja työllisyys määräytyvät entistä selvemmin sen mukaan,
saavutetaanko innovaatiotoiminnassa tuotteita, palveluja ja
liiketoimintamalleja koskevia läpimurtoja ja onnistutaanko EU:ssa tukemaan ja
houkuttelemaan lahjakkaita ihmisiä ja varmistamaan heidän pysyvyytensä. Eri
puolilla Eurooppaa saavutetuista yksittäisistä huipputuloksista huolimatta EU:n
jäsenvaltiot ovat keskimäärin selviytyneet heikommin kuin maailman
innovaatiojohtajat. Lisäksi kilpailu huippuosaajista kiristyy, ja EU:n
kilpakumppaneina ovat voimakkaasti kasvavien talouksien uudet
huippuosaamiskeskukset. Innovaatiojärjestelmiämme ja -mallejamme on näin
ollen muutettava konkreettisesti. Korkea-asteen koulutukseen, tutkimukseen ja
innovaatioon liittyvää huippuosaamista kyllä esiintyy eri puolilla EU:ta, mutta
liian usein se on pirstoutunutta. Euroopassa on löydettävä ratkaisut tämän
strategisen yhteistyön puutteeseen maiden, toimialojen ja tieteenalojen
välillä. Lisäksi Euroopassa on omaksuttava todellinen yrittäjähenkinen
kulttuuri; se on olennaista, kun hyödynnetään tutkimus- ja innovaatiotoiminnan
arvoa, perustetaan uusia yrityksiä ja saatetaan innovaatioita varsinaisesti
markkinoille potentiaalisilla voimakkaan kasvun aloilla. Euroopassa on tuettava
korkea-asteen oppilaitosten roolia innovaatiomoottoreina, sillä lahjakkaiden
ihmisten on saatava oikeat taidot ja tiedot ja omaksuttava oikea asenne innovaatiotoiminnan
vauhdittamiseksi. EIT perustettiin juuri tätä tarkoitusta
varten: sen on määrä edistää kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä
tehostamalla unionin ja sen jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteettia.
Korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation muodostaman
osaamiskolmion täysimääräisen integroinnin avulla EIT tukee vahvasti
yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja
tuottaa systeemisiä muutoksia eurooppalaisten innovaatiotoimijoiden
yhteistyötapoihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EIT:ssä
liitetään yhteen EIT:n tason strateginen linjaus sekä EIT:n osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen alhaalta ylöspäin -lähestymistapa. Osaamis- ja
innovaatioyhteisöt ovat erittäin integroituja yhteistyöryhmiä, joissa on mukana
huipputason korkeakouluja, tutkimuskeskuksia, pieniä ja suuria yrityksiä ja
muita innovaatiotoimijoita etsimässä pitkäjänteisesti ratkaisuja erityisiin
yhteiskunnallisiin haasteisiin. Kukin osaamis- ja innovaatioyhteisö on
järjestetty harvalukuisten yhteenliitettyjen yhteistoimintakeskittymien
ympärille; niissä kumppaniorganisaatiot tekevät päivittäin tiivistä yhteistyötä
saavuttaakseen yhteiset strategiset tavoitteet, joihin ne ovat sitoutuneet
ennennäkemättömän vahvasti. Yhteistoimintakeskittymät perustuvat olemassa
oleviin huippuosaamiskeskuksiin ja kehittävät niistä paikallisia
innovaatioekosysteemejä ja yhdistävät ne suuremmaksi innovaatiosolmujen
verkostoksi Euroopan laajuisesti. Yksittäiset osaamis- ja innovaatioyhteisöt
voivat EIT:n puitteissa määrittää sisäisen organisaationsa, kokoonpanonsa,
toimintasuunnitelmansa ja omat työmenetelmänsä hyvin itsenäisesti, eli ne
voivat valita tavoitteidensa saavuttamisen kannalta sopivimman toimintamallin.
Strategisella tasolla EIT huolehtii osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
valinnasta, koordinoi niitä joustavasti ja levittää niissä kehitettyjä parhaita
hallintotapoja ja rahoitusmalleja. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla EIT
luo osaltaan ympäristöä, jossa innovoinnilla on paremmat mahdollisuudet
menestyä ja johtaa suuriin edistysaskeliin korkea-asteen koulutuksen,
tutkimuksen ja yritysten yhteistyötavassa. Tällaisen lähestymistavan ansiosta
on helpompi vastata Horisontti 2020 -puiteohjelmassa määritettyihin entistä
monitahoisempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin kokonaisvaltaisesti, kun
haasteita ratkaisemaan kokoontuu toimialaltaan, taustaltaan ja tieteenalaltaan
erilaisia huippuosaajia, jotka muutoin eivät välttämättä kohtaisi. Tulokset EIT on saattanut päätökseen aloitusvaiheensa,
jonka aikana käynnistettiin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta
toteutettava toiminta ja perustettiin EIT:n päätöksenteko- ja toimeenpanoelimet
– hallintoneuvosto ja päätoimipaikka. EIT on myös onnistunut saavuttamaan
päätavoitteensa – koko innovaatioketjun täysimääräisen integroinnin –
kokoamalla korkea-asteen oppilaitoksia, tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä
kolmeen ensimmäiseen osaamis- ja innovaatioyhteisöön, jotka perustettiin vuonna
2010 aloille, jotka neuvosto ja parlamentti ovat määrittäneet Euroopan
kehittymisen kannalta keskeisiksi. Ne ovat kestävä energia (KIC InnoEnergy),
ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen (Climate KIC)
ja tulevaisuuden tieto- ja viestintäyhteiskunta (EIT ICTLabs). EIT on Budapestissä sijaitsevan
päätoimipaikkansa koordinoimana vakiinnuttamassa asemaansa
innovaatioinstituuttina. Se on myös perustanut EIT:n säätiön: säätiö on
oikeudellisesti riippumaton organisaatio, jonka tavoitteena on edistää ja tukea
EIT:n toimia ja parantaa EIT:n yhteiskunnallisia vaikutuksia. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
kehittyminen maailmanluokan integroiduiksi kumppanuuksiksi Nykyiset kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöä
ovat onnistuneet saavuttamaan kriittisen massan omilla aihealueillaan, ja
osaamiskolmion eri osat ovat niissä tasapuolisesti edustettuina. Kun otetaan
huomioon osaamis- ja innovointiyhteisöön kuuluvien kumppaneiden lukumäärä sekä
niiden painoarvo kyseisellä alalla, syntyy vahvuustekijä, jonka ansiosta
osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on potentiaalia kehittyä maailmanluokan toimijoiksi. Kuva 1 – osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
yhteistoimintakeskittymät Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat käyttäneet
strategiansa ja hallintorakenteensa kehittämisessä erilaisia lähestymistapoja,
kyseisen aihealueen mukaan. Yksi perustetuista osaamis- ja
innovaatioyhteisöistä on muodoltaan yritys, kun taas kaksi muuta ovat voittoa
tavoittelemattomia yhteisöjä. Kaikissa on noin 30 pääkumppania ja 5–6
yhteistoimintakeskittymää, joiden yhteydessä on yleensä vielä vaihteleva määrä
muita toimintaan liittyviä osapuolia, muun muassa pk-yrityksiä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rakenne
poikkeaa selvästi perinteisestä monen edunsaajan mallista, sillä yhteisöt ovat
yksittäisiä oikeussubjekteja, joita johtaa toimitusjohtaja. Lisäksi kaikki
osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat liikeyrityksen tavoin, kun ne tekevät
strategisen suunnittelunsa, ja kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat
ottaneet käyttöön yhteistoimintakeskittymiin perustuvan mallin: siinä kootaan
erilaisia tiimejä yhteen fyysiseen paikkaan, toimitaan ”selvitysyhteisönä”
useille osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimille ja yhdistetään eri
erikoistumisaloilla kehitettyjä tietoja ja taitoja yleiseurooppalaisella
tasolla. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminta
kattaa koko innovaatioketjun, ja siihen kuuluu muun muassa EIT:n maisterin- ja
tohtorinkoulutusohjelmien perustaminen; niissä yhdistetään korkeatasoinen tiede
yrittäjäkoulutukseen, yrityksen perustamista tukeviin palveluihin ja
liikkuvuusjärjestelyihin. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ensimmäiset toimet
keskittyivät osaamiseen ja ihmisiin, joten ensimmäiset saavutetut tulokset
koskevat koulutusta ja yrittäjyyttä, mukaan lukien maisterin- ja
tohtorinkoulutusohjelmien perustaminen. Kaksi osaamisyhteisöä on yhdistänyt
voimansa ja tekee yhteistyötä älykkäitä energiaverkkoja käsittelevässä
yhteisessä maisterinkoulutusohjelmassa. Ensimmäisenä
toimintavuotenaan (2010–2011) osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat saavuttaneet
lupaavia tuloksia: Lähes 500
opiskelijaa on suorittanut niiden järjestämiä kesäkursseja, ja osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen erityisiin maisterinkoulutusohjelmiin on ilmoittautunut
tähän mennessä jo yli 200 opiskelijaa. Lahjakkaat ihmiset ovat osoittaneet
suurta kiinnostusta koulutustarjontaa kohtaan: esimerkiksi KIC InnoEnergy sai
maisterinkoulutusohjelmaansa 950 hakemusta; ohjelmassa oli yhteensä 155
opiskelijapaikkaa. ClimateKIC:n koulutusohjelmissa vuosina 2010 ja 2011
tutkinnon suorittaneet perustivat entisten opiskelijoiden yhdistyksen, jonka
tavoitteena on pitää pitkäjänteisesti yllä yhteyksiä osaamis- ja
innovaatioyhteisöön. Osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen tuella tai niiden palkintoina myöntämän siemenrahoituksen
avulla on jo perustettu kuusi uutta yritystä. Hautomovaiheessa on tällä
hetkellä yli 50 uutta yritystä. EIT ICTLabs tukee 18:aa pienyritystä
osoittamalla niille yritysvalmentajia. Osaamiskolmion
puitteissa luotiin yhteyksiä toteuttamalla aluetasolla poikkitieteellisiä
jatkokoulutusohjelmia, kuten Climate KIC:n ”Pioneers in practice” (tähän
liikkuvuutta koskevaan ohjelmaan on osallistunut tähän mennessä 59 henkilöä). Vahvistettiin
uudet teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännöt, joissa määrätään teollis-
ja tekijänoikeuksista kertyvien voittojen jakamisesta osallistujayritysten ja
kyseisen osaamis- ja innovaatioyhteisön muodostaman oikeussubjektin kesken. Kuva 2 – Osaamis- ja innovaatioyhteisöihin
kuuluvat kumppaniorganisaatiot vuonna 2011 (yritykset, korkea-asteen
oppilaitokset, tutkimusorganisaatiot)
1.2.
EIT:n lisäarvo: erityispiirteet
EIT:n toimintamallissa on erinäisiä tekijöitä,
jotka tuovat todellista lisäarvoa unionin tasolla. ·
Integroidut pitkäkestoiset kumppanuudet
vähentävät toiminnan pirstoutuneisuutta, ja EU:n laajuinen toiminta auttaa
saavuttamaan kriittisen massan: Nykyisistä
yhteistyöhankkeista kertyneiden kokemusten pohjalta EIT lisää osaamis- ja
innovaatioyhteisöiksi valittujen yhteistyöryhmien pysyvyyttä ja strategista
merkitystä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöissä maailmanluokan kumppanit voivat
muodostaa uudenlaisia yhteistyöryhmiä, optimoida olemassa olevia resursseja ja
saada uusia liiketoimintamahdollisuuksia uusien arvoketjujen ansiosta, jotka
mahdollistavat vastaamisen riskeiltään ja mittakaavaltaan suurempiin
haasteisiin. EU:n jäsenvaltioissa on huomattavan paljon huippuosaamiskeskuksia,
mutta ne eivät yksinään useinkaan pysty saavuttamaan globaalin kilpailun
edellyttämää kriittistä massaa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
yhteistoimintakeskittymät avaavat vahvoille paikallisille toimijoille
mahdollisuuksia solmia tiiviit suhteet muihin huipputason kumppaneihin yli
rajojen ja tulla sitä kautta maailmanlaajuisesti tunnetuiksi toimijoiksi. ·
EIT:n toimintamallin ansiosta voidaan parantaa
koulutukseen ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tehtävien investointien
vaikutuksia ja testata uusia innovaatiohallinnon tapoja: EIT on liikkeelle paneva voima: se tuo lisäarvoa olemassa olevaan
tutkimusperustaan vauhdittamalla teknologian ja tutkimustulosten käyttöönottoa
ja hyödyntämistä. Innovaatiotoimet puolestaan poikivat lisää
tutkimusinvestointeja ja kannustavat ottamaan yritysten tarpeet paremmin
huomioon koulutuksessa. EIT voikin varsin joustavasti testata uusia
innovaatiomalleja, minkä ansiosta on mahdollista todella eriyttää osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen hallinto- ja rahoitusmallit ja mukauttaa toimintaa
nopeasti, jotta uusiin tilaisuuksiin voidaan tarttua paremmin. ·
Lahjakkuuksia tuetaan yli valtionrajojen ja
yrittäjyyttä edistetään osaamiskolmion integroinnin avulla: EIT edistää ihmislähtöistä innovointia ja pitää opiskelijoita,
tutkijoita ja yrittäjiä toimintansa kulmakivinä. Se tarjoaa uusia urapolkuja
tiedeyhteisön ja yksityisen sektorin välille sekä uudenlaisia järjestelmiä
ammatillista kehittämistä varten. EIT:n nimen käyttäminen osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen innovatiivisten maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmien
yhteydessä luo osaltaan kansainvälistä tunnettuutta ja laatuleimaa, mikä auttaa
houkuttelemaan osaajia Euroopasta ja muualta maailmasta. Yrittäjyyden
edistäjinä ovat maailmanluokkaa edustavat uuden sukupolven opiskelijat, joilla on
tietoa ja asennetta muuttaa ideat uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi. ·
Vipuvaikutusta hyödyntävä älykäs rahoitus
yhdistyy tulossuuntautuneeseen ja yrityslähtöiseen lähestymistapaan: EIT antaa enintään 25 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokonaisrahoituksesta
ja toimii moottorina, jonka ansiosta hankitaan loput 75 prosenttia erilaisilta
julkisen ja yksityisen sektorin osapuolilta; EIT luo merkittävän
vipuvaikutuksen kokoamalla mittavia investointeja ja saa yhteisesti sovittujen
strategioiden taakse erilaisia julkisen ja yksityisen sektorin
rahoituslähteitä. Lisäksi EIT soveltaa tulossuuntautunutta lähestymistapaa,
sillä se tähtää sekä yhteiskunnallisiin että markkinavaikutuksiin. Osaamis- ja
innovaatioyhteisöt toimivat liikeyrityksen tavoin, vuotuisten
liiketoimintasuunnitelmien pohjalta; niiden haasteellinen toimikokonaisuus
ulottuu koulutuksesta yrityksen perustamiseen, ja niillä on selvät tavoitteet
ja tulokset, joiden saavuttamista mitataan keskeisten suoritusindikaattoreiden
avulla.
1.3.
Synergia ja keskinäinen täydentävyys muiden
poliittisten ja rahoitusaloitteiden kanssa
Tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen
väliset yhteydet ovat entistä näkyvämmin esillä EU:n aloitteissa ja ohjelmissa.
Mahdollisuudet toisiaan vahvistaviin toimiin ovat suuret eurooppalaisella,
kansallisella ja alueellisella tasolla. EU:n tasolla voidaan tutkimuksen ja
innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) tarjoaman
strategiakehyksen avulla varmistaa, että synergiaa hyödynnetään
täysimääräisesti. EIT edistää voimakkaasti Horisontti 2020
-puiteohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sillä se täydentää
toiminnallaan muita kyseisten alojen aloitteita yhteiskunnallisten haasteiden
ratkaisemiseksi. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa EIT kuuluu ”yhteiskunnallisiin
haasteisiin vastaaminen” -tavoitteeseen, mutta tavoitteiden välisen saumattoman
vuorovaikutuksen vuoksi EIT edistää myös ”teollisuuden johtoaseman ja
kilpailukyvyn puitteiden luominen” -tavoitetta vauhdittamalla
tulossuuntautunutta tutkimusta ja tukemalla nopeasti kasvavien innovatiivisten
pk-yritysten perustamista. EIT:llä on oma vaikutuksensa myös ”tieteellisen
huippuosaamisen” luomiseen, sillä se edistää tieteenalojen, toimialojen ja
maiden väliset rajat ylittävää liikkuvuutta ja juurruttaa yrittäjähenkeä ja
riskinottokykyä innovatiiviseen tutkinnonjälkeiseen jatkokoulutukseen. EIT
edistää tuolloin merkittävällä tavalla toimintapuitteita, joita EU:n
tutkimustoiminnan innovaatiopotentiaalin käyttöön saaminen ja eurooppalaisen
tutkimusalueen (ERAn) toteuttaminen edellyttävät. Lisäksi EIT tuo täysimittaisen
koulutusnäkökulman EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Uudenlaisen
yrittäjäkoulutuksen ansiosta se on tärkeä side tutkimuksen ja innovoinnin
yleisten puitteiden ja koulutuspolitiikkojen ja -ohjelmien välillä, ja se tuo
pitkäjänteistä sitoutumista, jota tarvitaan, jotta korkea-asteen koulutukseen
saadaan kestäviä muutoksia. Etenkin uudet, tieteenalojen rajat ylittävät ja
monitieteelliset EIT:n tutkinnot ovat osoitus siitä, että EIT on edelläkävijä
innovointisuuntautuneen koulutuksen yhteisessä kehittämisessä; sen toiminnan
heijastusvaikutukset ulottuvat laajalle, Euroopan korkeakoulujärjestelmien
nykyaikaistamissuunnitelmaan, mikä puolestaan edistää eurooppalaista
korkeakoulutusaluetta. Lisäksi tarjoutuu tilaisuuksia toisiaan
vahvistavaan vuorovaikutukseen unionin koheesiopolitiikan kanssa, kun otetaan
huomioon innovoinnin paikallisten ja globaalien näkökohtien väliset yhteydet.
Yhteistoimintakeskittymät antavat mahdollisuudet rajat ylittävään yhteistyöhön
ja pystyvät hyödyntämään useita omien alueidensa rahoitusjärjestelmiä.
Yhteistoimintakeskittymät lisäävät merkittävällä tavalla osaamis- ja
innovaatioyhteisön kykyä luoda kaiken kaikkiaan yhteyksiä paikallistason ja
globaalin tason välille: yhtenä keinona on tiivis yhteistyö alueviranomaisten
kanssa, varsinkin niiden viranomaisten, jotka ovat mukana suunnittelemassa ja
toteuttamassa älykkääseen erikoistumiseen tähtääviä alueellisia
innovointistrategioita. Lisäksi voitaisiin tiivistää osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen ja paikallisten klusteriorganisaatioiden välisiä
yhteyksiä, jotta pk-yritykset osallistuisivat enemmän osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen toimiin. Synergiamahdollisuudet vaihtelevat osaamis- ja
innovaatioyhteisön aihealueen mukaan, mutta useat EU:n tason aloitteet ja
ohjelmat ovat omiaan luomaan yhteistyöhön ja koordinointiin perustuvia hyötyjä.
EIT:n ja – niin nykyisten kuin tulevienkin – osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
ydintehtävänä on tuoda lisäarvoa eurooppalaiseen huippuosaamiseen, ja siksi
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi luonnollisesti hyödynnettävä synergiaa
mahdollisimman paljon. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt tuovat lisäarvoa
asiaankuuluvilla alueilla mahdollisesti oleviin aloitteisiin, joista voidaan
mainita esimerkiksi yhteiset ohjelma-aloitteet, eurooppalaiset
innovaatiokumppanuudet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet. Yhteisten ohjelma-aloitteiden olisi oltava
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yleiseurooppalaisen tutkimusperustan
kulmakiviä, sillä ne ovat tärkeä keino vähentää tutkimustoiminnan
pirstoutuneisuutta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat puolestaan vauhdittaa
ja edistää julkisen huippututkimuksen hyödyntämistä yhteisten
ohjelma-aloitteiden puitteissa ja vähentää siten innovaatiotoiminnan pirstoutuneisuutta.
Yhteiset teknologia-aloitteet (JTI) ja hiljattain perustetut julkisen ja
yksityisen sektorin kumppanuudet ovat keinoja edistää laaja-mittaista
teollisuuslähtöistä tutkimusta ja keskeisten teknologioiden kehittämistä.
Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat myötävaikuttaa siihen, että saadaan
aikaan näitä merkittäviä tutkimusinvestointeja, joiden avulla tuetaan
teknologian siirtoa ja kaupallistamista ja kehitetään olemassa olevien
yritysten keskuudessa uusia hankkeita yritystoiminnan osaajien avulla.
Osaamiskolmioon perustuvan lähestymistapansa ansiosta EIT täydentää Euroopan
tutkimusneuvoston investointeja tieteen eturintamassa tehtävään maailmanluokan
tutkimustoimintaan, sillä EIT:n toiminta kattaa koko innovaatioketjun ideoista
sovelluksiin ja käyttöön. Lisäksi EIT tarjoaa uusia tilaisuuksia innovointiin
ja yrittäjyyskokemuksiin Marie Curie -tutkijoille ja Yhteinen Erasmus ‑ohjelman
opiskelijoille. Tulevat eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet
antavat laajat puitteet yhdenmukaistuksen ja synergian edistämiseen kysyntään
ja tarjontaan perustuvissa tutkimustoimissa, innovaatiovälineissä ja
-politiikoissa. Maantieteellisesti hajautetun rakenteensa ja käytännön
kokemustensa ansiosta osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat tukea
eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia varsinkin siten, että ne kehittävät
tarvittavaa inhimillistä pääomaa, järjestävät keskeisille toimijoille, kuten
yrittäjille ja tutkijoille, suunnattua koulutusta ja määrittävät yleiset
edellytykset ja parhaat toimintatavat asianomaiseen alaan liittyvissä
periaatteita, sääntelyä ja standardointia koskevissa kysymyksissä. Käytännössä synergiamahdollisuudet ilmenevät
eri tavoin, osaamis- ja innovaatioyhteisön ja haasteen mukaan. Nykyisin
osaamis- ja innovaatioyhteisöissä luodaan yhteyksiä muihin aloitteisiin kunkin
yhteisön erityispiirteiden ja aihealueen mukaan. Käytännön
esimerkkejä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja muiden aloitteiden välisestä
synergiasta (syyskuu 2011) ·
EIT ICT Labs on luonut yhteydet ja tekee
tiivistä yhteistyötä seuraavien kumppanuuksien ja aloitteiden kanssa: julkisen
ja yksityisen sektorin kumppanuus tulevaisuuden internetiä varten, yhteinen
teknologia-aloite Artemis ja EUREKA-aloitteet, kuten ITEA (Information
Technology for European Advancement), sekä Trust in Digital Life -kumppanuus.
Niiden markkinavaikutukset tehostuvat EIT ICT Labsin ansiosta, kun EU:n
rahoittamien tutkimushankkeiden elinkaaren aikana sovelletaan osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen ”tehostajia”, joita ovat esimerkiksi innovaatiotutka,
patenttikannustin ja teknologian siirto. EIT ICT Labs avaa pääsyn
yhteistoimintakeskittymiinsä, mikä parantaa ihmisten ja ideoiden liikkuvuutta
kaikkialla Euroopassa. ·
KIC InnoEnergy tukee Euroopan strategisen
energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelman) toteuttamista, sillä se muassa
osallistuu SETIS-järjestelmään kuuluvaan teknologian ennakointi- ja
kartoitusfoorumiin. Lisäksi se tekee nykyisin komission yhteisen
tutkimuskeskuksen (JRC) kanssa yhteistyötä skenaarioiden kehittämistä koskevien
simulointimahdollisuuksien saralla. ·
Climate KIC tuottaa aktiivisesti synergiaa
kyseisen alan yhteisiin ohjelma-aloitteisiin nähden, sillä Climate KIC:n
innovaatio-ohjelma ja toteutussuunnitelma perustuvat yhteiseen strategiseen
ohjelmaan, joka on määritetty ilmastoa koskevassa yhteisessä
ohjelma-aloitteessa (ilmastopalvelut ja sopeutuminen). Climate KIC:n
alueelliset innovaatio- ja toteutusyhteisöt tarjoavat aidon yleiseurooppalaisen
alueellisen innovaatiomallin, jossa alueita käytetään testitarkoituksiin ja
jossa yhdistetään johtamisvalmiuksien kehittäminen ja alueelliset vahvuudet,
jotta voidaan vastata globaaleihin haasteisiin.
2.
EIT:n roolin vahvistaminen vuoden 2013 jälkeen:
painopisteet
2.1.
Kasvuun, vaikutuksiin ja kestävyyteen kannustaminen
EIT:n avulla
Perustamisvaiheessa saadut kokemukset EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
perustaminen on huomattavassa määrin vaatinut tekemällä oppimista. Osaamis- ja
innovaatioyhteisöt ovat uudenlaisia toimintamalleja, ja on käynyt ilmi, että
kaikki prosessiin osallistuneet osapuolet aliarvioivat sen, kuinka
haasteellista on muodostaa osaamis- ja innovaatioyhteisön oikeudellinen rakenne
ja solmia sopimussuhteita osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja niiden
kumppaneiden kanssa. Perustamista vaikeutti jo sekin, että ei ollut tiedossa, minkä
muotoiset oikeussubjektit olisivat sopivia. Koska jatkossakin on tarkoitus
soveltaa alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa, joka antaa kullekin osaamis- ja
innovaatioyhteisölle melkoisesti liikkumavaraa järjestää yhteistyöryhmänsä,
olisi annettava lisää ohjeita eri oikeudellisten muotojen sopivuudesta. Ei
myöskään pitäisi aliarvioida sitä, miten haasteellista on koota erilaisia
tiede- ja yrityskulttuureja yhteen oikeussubjektiin; siksi on tärkeää sitoutua
yhteisiin arvoihin sekä osaamis- ja innovaatioyhteisön että EIT:n tasolla.
Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat myös mittavia institutionaalisia
innovaatioita, eikä ole kahta samanlaista osaamis- ja innovaatioyhteisöä.
Innovaatiomallit ovat siis varsin vaihtelevia, mikä puolestaan tekee osaamis-
ja innovaatioyhteisöjen yleisestä koordinoinnista ja seurannasta entistä
haasteellisemman. Tulevaisuudessa olisi annettava selvempiä
ohjeita jo varhaisessa vaiheessa, valintamenettelystä alkaen, jotta kaikki
osaamis- ja innovaatioyhteisöt olisivat olennaisilta strategisilta
ominaisuuksiltaan samanlaisia mutta voisivat käyttää erilaisia lähestymistapoja
organisaatioonsa, toimintaansa ja rahoitukseensa. Nykyiset yhteensä kolme
osaamis- ja innovaatioyhteisöä eivät vielä luo EIT:lle kriittistä massaa, jotta
sillä olisi täysi potentiaali toimia johtavana innovaatioinstituuttina. Koska
osaamis- ja innovaatioyhteisöjä on vain kolme, tarjoutuu vain vähän
mahdollisuuksia saada vierekkäisiin innovaatiomahdollisuuksiin perustuvia etuja
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kesken tai saada mittakaavaetuja hallinnon ja
tulosten levittämisen alalla. Yhtenä seurauksena on myös se, että EIT ei
riittämättömän suuruusluokkansa vuoksi pysty toimimaan todellisena
eurooppalaisena organisaationa. Uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä
tarvitaan, jotta EIT saavuttaisi kriittisen massan ja olisi siis enemmän kuin
vain osiensa summa. Jos EIT:n halutaan tutkivan innovaatiohallinnon ja ‑johtamisen
uusia malleja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla, on perustettava joitakin
uusia yhteistyöryhmiä, jotta EIT:n tulokset perustuisivat laajempaan otokseen. EIT:n rooli osaamiskolmioon investoijana Tähänastisten kokemustensa pohjalta EIT pyrkii
vakiinnuttamaan ja kehittämään rooliaan ”investoijana”, joka edistää ja kokoaa
yhteen nykyisiä tutkimuksen, yritystoiminnan ja korkea-asteen koulutuksen alan
huippuosaamiskeskuksia Euroopassa ja tukee niiden pitkäjänteistä
järjestelmällistä yhteistyötä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla. ”EIT investoijana” -lähestymistapa tarkoittaa
sitä, että etusijalle asetetaan parhaiden strategisten mahdollisuuksien
kartoittaminen ja tiettyjen maailmanluokan yhteistyöryhmien – osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen – valitseminen mahdollisuuksien toteuttamista varten.
Tämän lähestymistavan yhteydessä EIT myöntää osaamis- ja innovaatioyhteisöille
vuotuisia avustuksia, jotka perustuvat niiden aiempiin tuloksiin sekä niiden
liiketoimintasuunnitelmassa esitettyihin toimiin. Ulkopuoliset riippumattomat
asiantuntijat ovat mukana liiketoimintasuunnitelmien arvioinnissa. Näin ollen ei riitä, että EIT määrittää vain laajat
suuntaviivat ja suunnitelmat, vaan sen on myös annettava osaamis- ja
innovaatioyhteisöille asianmukaista tukea ja seurattava niiden suorituksia.
Samanaikaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöille annetaan melkoisesti liikkumavaraa
määritellä sisäiset strategiansa ja organisaationsa, toteuttaa toimintaansa ja
hankkia tarvittava osaaminen ja resurssit. Osaamis- ja innovaatioyhteisöihin tehtyjen
EIT:n investointien tuotot mitataan kaiken kaikkiaan Euroopan taloudelle ja
yhteiskunnalle koituneina konkreettisina hyötyinä, joita ovat esimerkiksi
uusien yritysten, tuotteiden ja palvelujen syntyminen nykyisille ja tuleville
markkinoille, osaavammat yrittäjät, uudet ja houkuttelevammat
työllistymismahdollisuudet sekä osaajien houkutteleminen kaikkialta EU:sta sekä
ulkomailta ja heidän pysyvyytensä varmistaminen. Tämä edellyttää, että EIT:lle perustetaan
luotettava seuranta- ja arviointijärjestelmä, jossa tarkastellaan etenkin
tuloksia, tuotoksia ja niin taloudellisten kuin yhteiskunnallistenkin
vaikutusten tuottamista ja jossa vertailukohteina käytetään parhaita
kansainvälisiä käytäntöjä. Tämän edellytyksen täyttämiseksi on ensisijaisen
tärkeää, että perustetaan tasapainoinen suorituskyvyn seurantajärjestelmä,
jonka avulla arvioidaan EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta
saavuttamia vaikutuksia, EIT:n omaa toimivuutta organisaationa ja EIT:n panosta
Horisontti 2020 -puiteohjelmaan. Tässä yhteydessä on myös tärkeää kehittää
yhdessä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa todellinen EIT:n ”yrityskuva”
tiettyjen yhteisten arvojen ympärille. Osaamis- ja innovaatioyhteisöillä ja
niiden yksittäisillä jäsenillä on omat yrityskuvansa ja arvonsa, mutta
toisaalta ne kaikki allekirjoittavat EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä
yhdistävät arvot. Ne ovat seuraavat: koko osaamiskolmion kattava
huippuosaaminen, osaavat ja yrittäjähenkiset ihmiset, pitkäjänteinen yhteistyö
yli valtionrajojen sekä tieteenalojen ja toimialojen välillä sekä
yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten tähdentäminen. Tällaisen
yrityskuvan avulla parannetaan myös EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
ulkoista näkyvyyttä ja mainetta.
2.1.1.
Nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kasvun
ja vaikutusten vakiinnuttaminen ja edistäminen
EIT tukee kolmea ensimmäistä osaamis- ja
innovaatioyhteisöä aktiivisesti, jotta niiden potentiaali ja vaikutukset
paranisivat ja jotta ne tukisivat paremmin Horisontti 2020 -puiteohjelman
tavoitteiden saavuttamista. Ajan mittaan osaamis- ja innovaatioyhteisöt
laajentavat alkuperäisiä toimiaan voidakseen käyttää hyväksi uusia
yhteiskunnallisia ja markkinamahdollisuuksia. EIT tukee näitä toimenpiteitä
antamalla neuvoja ja määrittämällä tiiviissä yhteistyössä kunkin osaamis- ja
innovaatioyhteisön kanssa räätälöityjä osarahoitusstrategioita, jotka samalla
lujittavat strategisia toimia EIT:n näkökulmasta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi oltava
dynaamisia yhteistyöryhmiä: niiden olisi otettava uusia jäseniä ja tarvittaessa
suljettava olemassa olevia jäseniä toiminnan ulkopuolelle. Osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen olisi hyödynnettävä olemassa olevan ja potentiaalisen
huippuosaamisen uusia lähteitä aina, kun niistä on saatavissa lisäarvoa;
kyseeseen tulevat uusien jäsenten osallistuminen olemassa oleviin
yhteistoimintakeskittymiin, yhteistoimintakeskittymät ylittävän työn lisääminen
kussakin osaamis- ja innovaatioyhteisössä ja jopa uuden
yhteistoimintakeskittymän perustaminen, jolloin kuitenkin pidetään
yhteistyöryhmät tavoitteisiinsa sidottuina, toimivina ja hallittavina. On myös tärkeää
huolehtia yhteistyön ja kilpailun välisestä tasapainosta, jotta osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen toimivuus olisi mahdollisimman hyvä. EIT kannustaa, että
osaamis- ja innovaatioyhteisöt työskentelisivät keskenään suuret
synergiamahdollisuudet tarjoavilla osa-alueilla esimerkiksi järjestämällä
yhteistä ammatillista jatkokoulutusta, toteuttamalla yhteisiä tutkimustoimia ja
järjestämällä maisterin- ja tohtorintutkintotason koulutustoimintaa tai
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kesken tapahtuvia liikkuvuusjaksoja
tiedeyhteisön ja yritysten välillä. Samanaikaisesti EIT kannustaa käymään
jossain määrin kilpailua, jotta osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimisivat
edelleen tulos- ja vaikutushakuisesti ja toteuttaisivat tarvittavat
toimenpiteet, jos suorituskyvyssä ilmenee puutteita. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt eivät
pelkästään tukeudu kumppaniorganisaatioidensa olemassa olevaan erinomaiseen
tutkimusperustaan, vaan ne ovat myös edelläkävijöitä EIT:n koulutustehtävän
edistämisessä ja toteuttamisessa. Tavoitteena on kouluttaa osaavia ihmisiä,
joilla on globaalissa osaamistaloudessa tarvittavat taidot, tiedot ja
ajattelutavat. Tätä varten EIT muun muassa edistää aktiivisesti EIT:n
tutkintoja seuraamalla niiden laatua ja toteuttamisen yhdenmukaisuutta kaikissa
osaamis- ja innovaatioyhteisöissä. Tässä yhteydessä käytetään paljon vertais-
ja asiantuntija-arviointeja ja käydään vuoropuhelua kansallisten ja
laadunvarmistuselinten kanssa. Tällä tavoin edistetään EIT:n tutkintojen
kansallista ja kansainvälistä tunnustamista ja lisätään niiden vetovoimaa
maailmanlaajuisesti, ja samalla luodaan kansainvälisen tason yhteistyöfoorumi.
Jatkossa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä kannustetaan laajentamaan
koulutustoimiaan ja tarjoamaan enemmän erilaisia opiskelumuotoja siten, että tutkinnonjälkeisen
jatkokoulutuksen lisäksi huomioon otettaisiin useita innovatiivisia
ammatillisen kehittämisen toimia, kuten johtohenkilöiden koulutus, räätälöity
koulutus ja kesäkurssit. Jotta osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutustoimet
tuottaisivat enemmän vaikutuksia ja saavuttaisivat suuremman kohdeyleisön,
osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat esimerkiksi kokeiluluontoisesti
suunnitella opintokokonaisuuksia perustutkintoa suorittaville opiskelijoille
tai kouluopetukseen tarkoitettuja paketteja. EIT ·
perustaa asteittain kilpailuun perustuvat
arviointijärjestelmät, joiden pohjalta kohdennetaan tietty prosenttiosuus
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tukea ja joissa otetaan huomioon osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen erilainen kasvuvauhti ·
kannustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä
kehittämään monialaisiin kysymyksiin liittyviä yhteisiä toimia ·
perustaa EIT:n tutkintoja koskevan
vertaisarviointijärjestelmän ja aloittaa vuoropuhelun kansallisten ja
kansainvälisten laadunvarmistuselinten kanssa ·
kannustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä
monipuolistamaan koulutustoimia.
2.1.2.
Uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
perustaminen
EIT laajentaa asteittain osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen joukkoa, jotta tuotettaisiin entistä enemmän vaikutuksia
ja kannustettaisiin innovaatioihin uusilla yhteiskunnallisten haasteiden
lohkoilla. Uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamista koskevaa
asteittaista etenemissuunnitelmaa noudattamalla EIT varmistaa, että aiemmilta
kierroksilta saadut kokemukset otetaan asianmukaisesti huomioon ja että
osaamis- ja innovaatioyhteisöjä perustetaan vain sellaisille aihealueille,
joilla toiminnan lähtökohdat ovat selvän innovaatiopotentiaalin ja huippuluokan
osaamisen ansiosta hyvät. Uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä perustetaankin
vuosina 2014–2020 kahdessa vaiheessa: kolme vuonna 2014 ja kolme vuonna 2018,
joten vuosina 2014–2020 osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokonaismäärä nousee
yhdeksään (toisin sanoen yhteistoimintakeskittymiä perustetaan 40–50 eri
puolille EU:ta). Mahdollinen uusi osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskeva
valintamenettely järjestetään vuonna 2018, ja sen tärkeinä lähtökohtina ovat
EIT:tä ja olemassa olevia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä käsittelevän
perusteellisen ulkoisen arvioinnin tulokset, mukaan lukien arviointi osaamis-
ja innovaatioyhteisöjen taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista
sekä EIT:n panoksesta EU:n ja jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin
edistämiseen, sekä Horisontti 2020 -ohjelmaa koskevien arviointien tulokset. Uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöt perustetaan suurten
yhteiskunnallisten haasteiden lohkoille, joilla on todellista
innovaatiopotentiaalia. EIT
tukee yleensä EU:n poliittisella asialistalla olevien tavoitteiden ja
erityisesti Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista, sillä
puiteohjelmassa määritetään useita yhteiskunnallisia haasteita sekä
mahdollistavia teknologioita ja teollisuusteknologioita. Tavoitteena on
perustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä sellaisille aihealueille, joita
voidaan niiden suuruusluokan ja monimutkaisuuden vuoksi käsitellä vain
poikkitieteellisellä, rajatylittävällä ja monialaisella tavalla. Aihealueiden valintaa varten
olisikin analysoitava tarkoin, pystyykö osaamis- ja innovaatioyhteisö tuomaan
todellista lisäarvoa ja vaikuttamaan myönteisesti talouteen ja yhteiskuntaan. Euroopan komissio on suorittanut tällaisen analyysin käyttämällä
menettelyä, joka on tarkoitettu uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
aihealueiden potentiaalin objektiivista arviointia varten. Yhtenä lähtökohtana oli strategisen
innovaatio-ohjelman luonnos, jonka EIT:n hallintoneuvosto toimitti komissiolle
kesäkuussa 2011. Lisäksi laadittiin joukko selkeitä perusteita, joiden avulla
on mahdollista arvioida objektiivisesti kunkin uuden aihealueen
innovaatiopotentiaali. Näiden perusteiden pätevyys varmistettiin järjestämällä
avoin julkinen kuulemismenettely, jossa pyydettiin kannanottoja laajemmalta
innovaatioyhteisöltä, kaikista osaamiskolmion osista. Menettelyn päätteeksi laadittiin seuraava
luettelo perusteista: ·
Euroopan suuriin taloudellisiin ja
yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen ja Eurooppa 2020 -strategian
toteuttamisen edistäminen ·
yhteensopivuus ja koordinointi asianomaiseen EU:n
politiikkaan nähden sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Yhteinen Erasmus -ohjelman
olemassa oleviin aloitteisiin nähden ·
kyky vauhdittaa yrityssektorin investointeja ja
pitkäaikaista sitoutumista; jo olemassa olevat markkinat
omille tuotteille tai kyky luoda uusia markkinoita ·
kestävien ja systeemisten vaikutusten
tuottaminen, mitattuna uusina koulutettuina potentiaalisina yrittäjinä, uusina
teknologioina ja uusina yrityksinä ·
kriittisen massan saavuttaminen kokoamalla
yhteen tutkimuksen, koulutuksen ja innovaation alan maailmanluokan sidosryhmiä,
jotka eivät muuten ryhmittyisi yhteen ·
tieteenalojen rajat ylittävien
lähestymistapojen edellyttäminen ja uusien koulutustyyppien kehittäminen yli
tieteenalojen rajojen ·
suurimpien innovaatiopuutteiden
käsitteleminen; tällaisiin kuuluu esimerkiksi niin sanottu Euroopan paradoksi
eli aihealueet, joilla Euroopalla on vahva tutkimusperusta mutta innovointi on
vähäistä. EIT:n ehdotukseen sisältyneiden sekä laajemman
sidosryhmien yhteisön esittämien aihealueiden arviointi osoitti selvästi, että
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen potentiaalisissa vaikutuksissa on eroja. Siksi osa aihealueista hylättiin kokonaan, ja jotkin aihealueet määriteltiin uudelleen, jotta
ne vastaisivat paremmin tämän alan erityisiä näkökohtia Euroopassa ja
maailmanlaajuisesti. Arvioinnissa todettiin, että seuraaville
aihealueille perustettavilla uusilla osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on
eniten mahdollisuuksia tuoda lisäarvoa olemassa oleviin toimiin ja vauhdittaa
innovointia todella tuntuvasti: ·
Lisäarvoa tuova
valmistusteollisuus ·
Tulevaisuuden ruokahuolto (Food4future)
– kestävä toimitusketju resurssitasolta kuluttajiin ·
Tervettä elämää ja aktiivisena ikääntymistä
tukeva innovaatiotoiminta ·
Raaka-aineet – kestävä etsintä, talteenotto,
jalostus ja kierrätys ·
Älykäs turvallinen yhteiskunta ·
Kaupunkiliikenne Tämän asiakirjan lopussa olevissa selosteissa[3] on tarkempia tietoja
yksittäisistä aiheista. EIT voi itsenäisesti järjestää uusia osaamis-
ja innovaatioyhteisöjä koskevan valintamenettelyn näiden aiheiden pohjalta. Osaamis- ja
innovaatioyhteisöjä koskevien tulevien valintamenettelyjen onnistuminen riippuu
paljolti siitä, onko odotukset ja vaatimukset ilmoitettu selvästi ja onko
aikataulu sellainen, että hakijat pystyvät muodostamaan vankan oikeudellisen ja
rahoituksellisen rakenteen ennen ehdotuksen esittämistä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt valitaan käyttämällä EIT:tä
koskevassa asetuksessa määriteltyjä perusteita, joissa johtavina periaatteina
ovat huippuosaaminen ja merkityksellisyys innovaation kannalta. Jokaisen valitun osaamis- ja
innovaatioyhteisön on havainnollistettava, miten se tuottaa mahdollisimman
suuret vaikutukset asianomaisella alueella, ja osoitettava strategiansa
toteuttamiskelpoisuus. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt on määrä valita kahdella
valintakierroksella vuosina 2014 ja 2018, ja ensimmäistä valintakierrosta
varten on valittu kolme aihealuetta. Koska uudet
osaamis- ja innovaatioyhteisöt perustetaan asteittain, kolmen ensimmäisen
aihealueen valinnassa on käytetty lähtökohtina alan kypsyysastetta,
potentiaalisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä mahdollista
synergiaa muiden aloitteiden kanssa. Aihealueet ovat seuraavat: ·
Tervettä elämää ja
aktiivisena ikääntymistä tukeva innovaatiotoiminta ·
Raaka-aineet – kestävä
etsintä, talteenotto, jalostus ja kierrätys ·
Tulevaisuuden ruokahuolto (Food4future)
– kestävä toimitusketju resurssitasolta kuluttajiin Vuonna 2018 järjestettävällä toisella valintakierroksella tarkastellaan
jäljelle jääviä aiheita (kaupunkiliikenne, lisäarvoa tuova valmistusteollisuus
ja älykäs turvallinen yhteiskunta) ja toisaalta otetaan huomioon uusia ja
odottamattomia haasteita, joita voi syntyä tulevaisuudessa. EIT ·
valmistelee oikea-aikaisesti osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen toista aaltoa koskevan valintamenettelyn vuonna 2014 ja –
kun on suoritettu Horisontti 2020 ‑puiteohjelman arviointi, joka kattaa
sen erityisohjelman sekä EIT:n – kolmatta aaltoa koskevan valintamenettelyn
vuonna 2018 ·
optimoi osaamis- ja innovaatioyhteisöjä
koskevien uusien valintamenettelyjen tulokset asettamalla niille asianmukaiset
reunaehdot muun muassa ilmoittamalla vaatimukset ja menettelyvaiheet selvästi
ja antamalla hakijoille riittävästi aikaa muodostaa yhteistyöryhmä.
2.2.
EIT:n vaikutusten lisääminen
Innovoinnin edistäminen kaikkialla
unionissa Aloitusvaiheessa EIT:n toiminta on keskittynyt
lähinnä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamiseen. EIT:n tavoitteena on
luonnollisesti lujittaa olemassa olevia huippuosaamiskeskuksia, mutta toisaalta
EIT:n on myös tuotettava hyötyä niille unionin alueille, jotka eivät ole
suoraan mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä. Yhtenä EIT:n tärkeänä
tehtävänä onkin edistää aktiivisesti hyvien toimintatapojen levittämistä
osaamiskolmion integroimiseksi, jotta saataisiin aikaan yhteinen
innovaatiokulttuuri ja tietämyksen jakamisen kulttuuri. Vastaisuudessa EIT:n toiminnassa on saatettava
osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset ymmärrettävään ja uudestaan
hyödynnettävään muotoon ja nivottava ne kulttuuriin, joka voi toimia esikuvana
Euroopassa ja muuallakin. EIT kartoittaa, analysoi ja jakaa hyviä toimintatapoja
sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöissä tuotettuja uusia hallinto- ja
rahoitusmalleja ja pyrkii siten varmistamaan EIT:ssä ja osaamis- ja
innovaatioyhteisöissä kehitetyn tietämyksen levittämisen ja hyödyntämisen,
mistä on hyötyä ihmisille ja laitoksille, myös niille, jotka eivät ole suoraan
mukana osaamis- ja innovaatioyhteisöissä. EIT voi tuoda merkittävän panoksen, kun se
kokoaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen soveltamat erilaiset toimintamallit ja
mahdollistaa niiden siirtämisen innovaatiokapasiteetiltaan heikoille alueille,
jotka eivät muuten pystyisi hyödyntämään EIT:n saamia kokemuksia. Tällaisten
siirtojen avulla varmistetaan, että EIT:n kokemuksiin perustuvat hyödyt
edistävät innovaatiokapasiteetin kehittämistä näillä alueilla. Tämän toiminnan
ansiosta on mahdollista saada tuntuvia tuottoja, kun perustana on osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen työ. Suurimmat oppimissysäykset voivat syntyä
seuraavista EIT:hen liittyvistä tekijöistä: uusien yritysten perustamiseen ja
uusien liiketoimintamallien kehittämiseen tähtäävä innovaatiovetoinen tutkimus,
teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointi, teollis- ja tekijänoikeuksien
jakamista koskevat uudet toimintamallit, yrittäjyys ja monitieteellisen
koulutuksen uudet integroidut muodot sekä uudet hallinnon ja rahoituksen
mallit, jotka perustuvat avoimen innovoinnin käsitteeseen tai viranomaisten
osallistumiseen. Tämä antaa EIT:lle osaltaan mahdollisuuksia toimia
edelläkävijänä ja ”pelinrakentajana” eurooppalaisella innovaatiokentällä ja
tulla kansainvälisesti tunnustetuksi innovaatioinstituutiksi. Lahjakkaiden ihmisten tukeminen ja
houkutteleminen Lahjakkaat ihmiset ovat ehdoton edellytys
tuloksekkaalle innovoinnille. Yhtenä EIT:n keskeisenä tehtävänä on tarjota
lahjakkaille ihmisille tilaisuus käyttää potentiaaliaan rajoituksitta ja luoda
heille otollinen ympäristö. EIT kehittää sellaista ympäristöä osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen avulla, mutta lisäksi tarvitaan strategioita, joilla
huippulahjakkuuksia on mahdollista houkutella ja saada mukaan toimintaan osaamis-
ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolelta. Edellä mainituista syistä EIT ottaa käyttöön
erityisen henkilöresurssisuunnitelman, jotta yhteistoimintakeskittymien
ulkopuolelta saataisiin lahjakkaita ihmisiä – opiskelijoita, tutkijoita,
opetushenkilöstöä ja yrittäjiä kaikki uravaiheet huomioon ottaen –
osallistumaan aloitteiseen täysimääräisesti. Tällaisen resurssisuunnitelman
avulla annetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolisille
huippulahjakkuuksille tilaisuus hyötyä yhteistoimintakeskittymien puitteissa
kehitetystä innovaatioympäristöstä, minkä lisäksi heitä kannustetaan kaikilta
osin hyödyntämään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolisilta aloilta
hankittua tietämystä ja taitotietoa. EIT:n säätiö voisi olla merkittävä toimija
tässä yhteydessä. EIT:llä on myös selvä rooli houkuteltaessa
lahjakkaita ihmisiä EU:n ulkopuolelta. EIT voi panoksellaan täydentää osaamis-
ja innovaatioyhteisöjen jäsenten vetovoimaa luomalla vahvan tuotemerkin ja
solmimalla strategisia suhteita keskeisiin kumppaneihin maailmanlaajuisesti.
EIT:n olisi tiiviissä yhteistyössä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa
kehitettävä lyömätön kansainvälinen strategia, kartoitettava asiaankuuluvia
toimijoita ja mahdollisia kumppaneita ja luotava niihin yhteydet. Tässä
yhteydessä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi täysimittaisesti
hyödynnettävä nykyisiä EU:n aloitteita, kuten Yhteinen Erasmus -ohjelmaa ja
Marie Curie -toimia. EIT voi myös edistää tietämyksen jakamista, mentorointia
ja verkostoitumista tukemalla EIT:n entisten opiskelijoiden verkoston
perustamista. Lahjakkaiden ihmisten ja loistavien ideoiden
tukemiseen EIT käyttää myös muita toimenpiteitä: se muun muassa järjestää
ideakilpailuja ja myöntää palkintoja joko oma-aloitteisesti tai yhteistyössä
johtavien maailmanlaajuisten kumppaneiden kanssa. EIT ·
perustaa tiiviissä yhteistyössä osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen kanssa järjestelmän (”EIT-stipendiaatit”), jonka avulla
huippulahjakkaat ihmiset EU:sta ja sen ulkopuolelta voivat osallistua osaamis-
ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintakeskittymien toimintaan tietyn ajan,
mistä koituu keskinäistä hyötyä sekä osallistujille että osaamis- ja
innovaatioyhteisölle ·
ottaa käyttöön verkkofoorumin, jonka avulla
voidaan jakaa tietämystä ja verkottua EIT:n puitteissa ·
rakentaa EIT:n tai osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen koulutustoimissa tutkinnon suorittaneiden muodostaman
vahvan ja toimivan verkoston (EIT:n entisten opiskelijoiden verkoston) ja tukee
sitä ·
asettaa osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut
kokemukset ja hyvät tulokset järjestelmällisesti EU:n laajemman
innovaatioyhteisön ja muidenkin saataville; tuolloin voidaan kehittää avointa
opetusmateriaalia sisältävä tietokanta, joka pohjautuu EIT:n ja osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen koulutustoimiin.
2.3.
Uudet toteutustavat ja tuloshakuinen seuranta
Vastuu- ja raportointivelvollisuuksia
noudattaen toteutettu yksinkertaistaminen on EIT:n kannalta välttämätöntä, jos
halutaan taata tulosten vaikuttavuus, vauhdittaa läpimurtoja
innovaatiotoiminnassa ja edistää yrityssektorin osallistumista. EIT:n on vielä
aiheellista käyttää kaikki joustomahdollisuudet, jotta yksinkertaistaminen
tehostuisi. Osaamis- ja innovaatioyhteisöihin investoijana
EIT pitää yksinkertaistamista dynaamisena prosessina, joka kuuluu kiinteästi
EIT:n toimintaan ja on erottamaton osa EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöihin
suuntaamia tukitoimintoja. Siksi EIT pyrkii mukauttamaan, parantamaan ja
selkiyttämään seuranta-, raportointi- ja rahoitusmenettelyjään ja hakee
jatkuvasti yksinkertaistettuja toimintamalleja, joiden avulla osaamis- ja
innovaatioyhteisöt voivat vastata uusiin tarpeisiin ja parantaa
vaikuttavuuttaan. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat
erinomainen foorumi, jossa voidaan testata uusia innovaatiorahoituksen ja
-hallinnon lähestymistapoja. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokeilujen ja
kokemusten avulla EIT toteuttaa yksinkertaistamissuunnitelmaa keskeisillä
osa-alueilla, joihin kuuluvat esimerkiksi sopimukset, yksinkertaistettu
raportointi, kertakorvaukset ja kiinteämääräinen rahoitus. Komissio seuraa tarkoin, pystyykö EIT
laatimaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoitusta ja hallintoa varten
mahdollisimman yksinkertaiset sopimukset ja periaatteet EIT:n oman
yksinkertaistamissuunnitelman pohjalta. Saadut opit – myös epäonnistumiset –
otetaan huomioon uusissa osaamis- ja innovaatioyhteisöissä sekä Horisontti 2020
-puiteohjelmaan kuuluvissa EU:n ohjelmissa ja järjestelmissä. Komissio on
lisännyt toimiaan, joiden tarkoituksena on tukea EIT:tä moitteettoman ja
toimivan tuloshakuisen seurantajärjestelmän käyttöön ottamisessa.
Seurantajärjestelmän avulla varmistetaan EIT:n ja osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen täysi vastuullisuus, tulosten laatu ja Horisontti 2020
-puiteohjelman painopistealueiden tukeminen ja toisaalta huolehditaan siitä,
että osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on riittävässä määrin toimintadynamiikan
edellyttämää joustavuutta. Järjestelmän avulla EIT pystyy kehittämään hyvät
valmiudet koota ja analysoida osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuottamaa
panosta, minkä lisäksi se pystyy mittaamaan EIT:n suoritusta sen omiin
tavoitteisiin nähden sekä vertaamaan EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä
eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin parhaisiin käytäntöihin. Järjestelmä
suunnitellaan joustavasti, ja tarvittaessa sitä muutetaan EIT:n ja osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen toimien kehittymisen ja lisääntymisen edellyttämällä
tavalla. Riippumattomassa ulkoisessa arvioinnissa esitettyjen suositusten
pohjalta ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan sisältyvien yleisten
seurantasäännösten mukaisesti komissio on yhdessä EIT:n ja osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen kanssa ehdottanut, että EIT:tä varten otetaan käyttöön
tuloshakuinen suorituskyvyn seurantajärjestelmä, joka kattaa seuraavat
toimintatasot: ·
Horisontti 2020 -puiteohjelman taso: Seurataan säännöllisesti, miten EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt
tukevat Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista. ·
EIT:n taso: Arvioidaan
EIT:n suorituskykyä ottaen huomioon EU:n elimille asetetut tehokkuus- ja
vaikuttavuusvaatimukset. Tällöin arvioidaan, miten EIT on onnistunut tukemaan
osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, ja mitataan tulosten levittämistä koskevien
toimien sekä julkisuustoimien ja kansainvälisten toimien määrä ja peitto sekä
arvioidaan EIT:n kykyä kehittää yksinkertaistettuja menettelyjä. ·
Osaamis- ja innovaatioyhteisöt käsittävä taso: Seurataan, miten kaikki osaamis- ja innovaatioyhteisöt tukevat EIT:n
tulostaulussa tai muussa vastaavassa asiakirjassa määritettyjen EIT:n
strategisten tavoitteiden saavuttamista. ·
Yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön taso: Seurataan yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön suorituskykyä
asianomaisen yhteisön liiketoimintasuunnitelmassa määritettyjen yksittäisten
tavoitteiden ja keskeisten suoritusindikaattoreiden perusteella. Osaamis- ja
innovaatioyhteisöillä on erilaiset liiketoimintamallit ja markkinat, ja näin
ollen eroavuuksia on myös niiden suoritusindikaattoreissa, jotka ovat keskeisiä
yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön tuloksekkaan johtamisen kannalta. EIT ·
laatii yksinkertaistamissuunnitelman, joka
sisältää edistymisen arviointiin käytettävät kriteerit, ja raportoi komissiolle
suunnitelman toteutuksen edistymisestä vuosikertomuksessa; varmistaa, että
uusia yksinkertaistamismalleja levitetään kaikkialle EU:ssa, ja huolehtii
tiedottamisesta muille EU:n aloitteille ·
perustaa yhteistyössä komission ja osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen kanssa kattavan järjestelmän, jonka avulla seurataan EIT:n
panosta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan, EIT:n omista toimista sekä
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimista johtuvia EIT:n vaikutuksia ja
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuloksia. EIT raportoi kaikista
seurantatoimistaan vuosikertomuksessa.
3.
Päätöksenteon ja työskentelyjärjestelyjen
vaikuttavuus
EIT:n hallintotavassa osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen alhaalta ylöspäin -lähestymistapa yhdistyy EIT:n tasolla
tapahtuvaan strategiseen ohjaukseen. EIT:n tason päätöksenteossa on siis oltava
todella strateginen ote, minkä lisäksi toteutusmekanismien on oltava tehokkaita
ja osaamiskolmion toimijat kaikkialta Euroopasta on otettava
järjestelmällisesti huomioon. EIT:n hallintomalli on todettu kaiken
kaikkiaan toimivaksi. Toisaalta aloitusvaiheessa saadut kokemukset osoittavat,
että EIT:n päätöksenteon ja toteutusmekanismien vaikuttavuutta voidaan vielä
parantaa. Strategisista päätöksistä vastaavan EIT:n hallintoneuvoston ja
toteutuksesta vastaavan EIT:n päätoimipaikan välinen suhde on määriteltävä
selvemmin ja rationalisoitava. EIT:n päätoimipaikan tasolla on määriteltävä,
millä tärkeillä aloilla EIT:n olisi annettava tukea osaamis- ja
innovaatioyhteisöille, ja varmistettava tuolloin asianmukainen tasapaino tuki-
ja seurantatoimintojen välillä. Hallintoneuvoston on puolestaan varmistettava,
että strategisen päätöksenteon tukena on asianmukaiset tiedot osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
ja yleensä innovaatiotoimijoiden saamista kokemuksista.
3.1.
EIT:n päätöksenteon järkeistäminen ja
selkiyttäminen
EIT:n hallintoneuvosto määrittää EIT:n
strategisen suunnan ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintapuitteet, ja
jäsentensä välityksellä se luo EIT:lle yhteydet alalla toimiviin erityyppisiin
sidosryhmiin. EIT:n liiketoiminnallisen lähestymistavan mukaisesti
päätöksenteon on oltava tehokasta, nopeaa ja tarkoin suunnattua. Hallintoneuvoston koko, kokoonpano ja
menettelyt ovat ratkaisevia osatekijöitä. Itsenäisten jäsenten periaate
yhdistettynä osaamis- ja innovaatioyhteisöjä edustavien valittujen jäsenten
rajoitettuun määrään on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, jonka avulla on
mahdollista koota asiantuntemusta kaikista osaamiskolmion osista.
Alkuperäisessä mallissa – 18 valittua jäsentä ja hiljattain lisätyt neljä
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen edustajaa – on kuitenkin havaittu puutteita.
Pienemmän hallintoneuvoston myötä voidaan tehostaa päätöksentekoa ja vähentää
hallinnollisia yleiskuluja. Tehokkuutta voidaan parantaa myös keskittämällä
EIT:n hallintoneuvoston toiminta uudelleen sen ydintehtävänä olevaan
strategiseen ohjaukseen. Lisäksi johdonmukaisuutta suhteessa EU:n muihin
aloitteisiin parannetaan lisäämällä neuvonpitoa Euroopan komission kanssa EIT:n
kolmivuotisen työohjelman puitteissa. EIT:tä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä
koskevat tiedot EIT:n kolmivuotisen työohjelman pohjalta antavat mahdollisuuden
arvioida ja varmistaa täydentävyys Horisontti 2020 -puiteohjelman muihin osiin
sekä unionin muihin politiikkoihin ja välineisiin nähden. Kaikki nämä muutokset
sisältyvät EIT:tä koskevan asetuksen muuttamista koskevaan ehdotukseen, joka
esitetään samanaikaisesti kuin strateginen innovaatio-ohjelma. EIT:n hallintoneuvoston päätökset panee
täytäntöön EIT:n päätoimipaikka EIT:n johtajan johdolla; EIT:n johtaja on
vastuuvelvollinen EIT:n toimista. Päätoimipaikka heijastaa näin ollen EIT:n ja
sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulossuuntautunutta luonnetta ja toimii
menettelyjen yksinkertaistamisen veturina. Samanaikaisesti EIT:n päätoimipaikka
kehittää valmiuttaan omaksua ja käsitellä järjestelmällisesti osaamis- ja
innovaatioyhteisöistä saatuja kokemuksia ja asettaa tulokset laajemman
innovaatioyhteisön käyttöön. Ajan mittaan EIT:n päätoimipaikasta tulee hyviä
toimintatapoja koskeva monipuolinen tietolähde ja todellinen tietämystä
edistävä kumppani päätöksentekijöille. Lahjakkaiden ammatti-ihmisten houkutteleminen
ja heidän pysyvyytensä varmistaminen on haaste EIT:n päätoimipaikalle. Jotta
EIT:n toimistoon saataisiin lahjakkaita ja osaavia henkilöitä, sen on
määritettävä selvä henkilöstöstrategia, joka käsittää suoran työllistämisen
lisäksi muitakin vaihtoehtoja, kuten tilapäiset ja määräaikaiset siirrot, ja
jossa edistetään säännöllisiä henkilöstö- ja harjoittelijavaihtoja EU:ssa ja
muualla sijaitsevien huipputason innovaatio- ja tutkimusorganisaatioiden ja
oppilaitosten kanssa. EIT ·
ottaa käyttöön älykkään henkilöstöstrategian,
johon kuuluu sisäisen ja ulkoisen asiantuntemuksen järjestelmällinen käyttö, ja
soveltaa sisäisiä johtamismenettelyjä kehittyäkseen innovatiivisen hallinnon
esikuvaksi ·
edistää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä
konkreettisin toimenpitein.
3.2.
Osaamis- ja innovaatioyhteisöihin investoiminen:
EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suhteet
EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
välinen vuorovaikutus luo puitteet osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
tuloksekkaalle toiminnalle ja on olennainen tekijä vastavuoroisessa
oppimisessa, minkä ansiosta EIT voi toimia uusien innovaatiomallien
testikohteena. Jotta osaamis- ja innovaatioyhteisöillä olisi asianmukaiset
toimintaedellytykset, EIT:n on annettava niille kaikissa toimintavaiheissa
ohjeistusta selvästi ja johdonmukaisesti mutta liikaa ohjaamista välttäen.
EIT:n päätoimipaikan ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuorovaikutuksen on
oltava järjestelmällistä ja perustuttava luottamukseen, jotta sen tehokkuus
muodostuisi mahdollisimman hyväksi. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen
sopimusten sekä EIT:n päätoimipaikan organisaatiojärjestelyjen olisi tuettava
näitä tavoitteita. Siirtymällä pois pelkän hallinnoijan roolista
EIT:n päätoimipaikka optimoi operatiiviset toimintonsa ohjatakseen osaamis- ja
innovaatioyhteisöt maksimisuorituksiin ja asettaakseen hyvät tulokset laajalti
tarjolle. Tehokkuusedut ovat mahdollisia, kun tiettyjä palveluja ja toimintoja
suoritetaan keskitetysti eikä yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön
tasolla. Kaikilla osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on omat aihealueensa, mutta
toisaalta niissä on useita yhdistäviä tekijöitä, ja juuri niiden kohdalla EIT
voi tuoda konkreettista lisäarvoa. Tällaisten tietämyksen tarjoamista koskevien
toimintojen myötä on mahdollista, että EIT:n päätoimipaikasta tulee
informaation välittäjä ja monipuolinen yhteistyökumppani: se voi esimerkiksi
tukea osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskinäistä vaihtoa ja oppimista,
edistää suhteita EU:n toimielimiin ja muihin keskeisiin organisaatioihin, kuten
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön OECD:hen, ja käsitellä
erityisiä monialaisia kysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi teollis- ja
tekijänoikeuksiin liittyvää neuvontaa, teknologian ja tietämyksen siirtoa,
esikuva-analyysiä parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin nähden tai
ennakoivien tutkimusten tekemistä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
tulevaa linjausta varten. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi
päätettävä yhdessä, missä nämä tehtävät voidaan suorittaa tehokkaimmin. On näin
ollen ensisijaisen tärkeää, että EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt
kehittävät näiden monialaisten kysymysten käsittelemistä varten toimivia
yhteistyöjärjestelyjä. EIT ·
antaa selvää ja johdonmukaista ohjeistusta
odotuksista, velvollisuuksista ja tehtävistä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
koko elinkaaren ajan ·
kehittää tiiviissä yhteistyössä osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen kanssa EIT:n päätoimipaikan valmiuksia tukea osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen keskinäistä vaihtoa ja oppimista ·
tarjoaa osaamis- ja innovaatioyhteisöille
tiettyjä palveluja monialaisissa kysymyksissä, kun tehokkuusedut ovat
mahdollisia, sekä toteuttaa samoin perustein muita kokonaisvaltaisia
toimintalinjoja.
3.3.
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
EIT:n ja muiden aloitteiden välinen aktiivinen
keskinäinen vaihto ja oppiminen olisi otettava lähtökohdaksi, kun EIT testaa
uusia innovaatiomalleja. Näin ollen on tarpeen, että EIT hyödyntää olemassa
olevia hyviä toimintatapoja ja ulkopuolista asiantuntemusta, jotta se
tavoitteensa mukaisesti kehittyisi innovaatiotoiminnan esikuvaksi. Siksi on
välttämätöntä, että hallintoneuvosto tekee päätöksensä tietoisena kentällä
toimivien innovaatiotoimijoiden näkemyksistä ja tarpeista ja ottaen huomioon
laajemmat eurooppalaiset puitteet. Avoimen toimintatavan ja ulkopuolisten
kontaktien myötä EIT voi tukea aktiivisesti uusien innovaatioiden käyttöönottoa
ja omaksumista kaikkialla yhteiskunnassa. Edellä mainittuja tarkoituksia varten EIT on
suoraan yhteydessä jäsenvaltioihin ja muihin innovaatioprosessiin osallistuviin
tahoihin, sillä siitä syntyy molemminpuolista hyötyä. Jotta vuoropuhelusta ja
kokemusten vaihdosta tulisi järjestelmällisempää, voisi olla aiheellista
perustaa kaksisuuntaista vuorovaikutteista viestintää helpottava EIT:n
sidosryhmäfoorumi, jolla laajempi sidosryhmien yhteisö voi käsitellä
monialaisia kysymyksiä. Sidosryhmiin kuuluvat maiden keskus- ja
alueviranomaiset, yritystoiminnan, korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen
alan edunvalvontaryhmät ja yksittäiset yhteisöt, klusteriorganisaatiot sekä
muut intressitahot kaikista osaamiskolmion osista. Sidosryhmäfoorumin
järjestäminen sisältyy EIT:tä koskevan asetuksen muuttamista koskevaan
ehdotukseen, joka esitetään samanaikaisesti kuin strateginen
innovaatio-ohjelma. Aktiivinen neuvonpito EU:n muiden toimielinten
ja erityisesti komission asiaankuuluvien yksiköiden kanssa prosessin alusta
lähtien auttaa osaltaan maksimoimaan synergiavaikutuksia ja vastavuoroista
oppimista EU:n muiden aloitteiden kanssa. EIT ·
perustaa EIT:n sidosryhmäfoorumin edistämään
vuorovaikutusta ja vastavuoroista oppimista laajemman innovaatioyhteisön kanssa
ja koko osaamiskolmion osalta, mukaan lukien maiden keskus- ja
alueviranomaiset; osallistujien välistä vuorovaikutusta voidaan tässä
yhteydessä tukea verkkofoorumin avulla ·
käyttää olemassa olevia yliopistojen, yritysten
ja tutkimusorganisaatioiden järjestöjä ja klusteriorganisaatioita
järjestelmällisesti tietämyksen vaihtoon ja tulosten levittämiseen ·
ottaa käyttöön EIT:n / osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen ja EU:n muiden aloitteiden välistä synergiaa edistävän
järjestelyn, kuten EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen sekä asianomaisten
Euroopan komission yksiköiden väliset vuotuiset kokoukset.
4.
Alustavat rahoitustarpeet ja rahoituslähteet
vuosina 2014–2020
4.1.
Älykkään rahoitusmallin vakiinnuttaminen osaamis-
ja innovaatioyhteisöjä varten
EIT suunnitteli täysin uudenlaisen
rahoitusmallin: se perustuu olemassa olevien erinomaisten organisaatioiden
yhdistettyihin vahvuuksiin ja resursseihin, ja siinä EIT:n rahoitus toimii
moottorina, jonka ansiosta saadaan hankituksi ja kootuksi lisää rahoitusvaroja
monilta julkisen ja yksityisen sektorin osapuolilta. Näin ollen EIT antaa
keskimäärin enintään 25 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisön
kokonaisrahoituksesta, ja loput vähintään 75 prosenttia on katettava muista
lähteistä. Niihin kuuluvat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
kumppaniorganisaatioiden omat tulot ja varat sekä kansallinen, alueellinen ja
EU:n tason julkinen rahoitus, etenkin – nykyiset ja tulevat – rakennerahastot
ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma. Viimeksi mainitussa tapauksessa
osaamis- ja innovaatioyhteisöt (tai jotkin niiden kumppaniorganisaatiot)
hakevat rahoitusta ohjelmissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti ja
tasavertaiselta pohjalta muihin hakijoihin nähden. Osaamis- ja
innovaatioyhteisön jäsenten rahoitusosuus ei ole perinteinen avustusten
yhteydessä vaadittu osarahoitus vaan on edellytys olemassa olevien
organisaatioiden vähimmäisosallistumiselle ja osoitus niiden taloudellisesta
sitoutumisesta osaamis- ja innovaatioyhteisöön. Tämä alhaalta ylöspäin -lähestymistapa
takaa osaamis- ja innovaatioyhteisön jäsenten vahvan sitoutumisen, saa
liikkeelle investointeja ja vauhdittaa rakenne- ja organisaatiomuutoksia
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jäsenten keskuudessa ja muualla. Ensimmäisistä
osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset osoittavat, että teollisuus
on sitoutunut taloudellisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
liiketoimintasuunnitelmien toteuttamiseen ja että teollisuuden rahoittama osuus
on 20–30 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuotuisen talousarvion
kokonaissummasta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat myös onnistuneet
järjestämään ja kokoamaan lisää kansallisia rahoitusvirtoja, joita ei muutoin
olisi ollut saatavilla (esimerkiksi Saksan liittohallitus on päättänyt on antaa
”Software Campus” -koulutusaloitteen hallinnoinnin ICT Labsille; aloitteen
talousarvio on 50 miljoonaa euroa viideksi vuodeksi, ja sille osoitetaan sekä
julkista että yksityistä rahoitusta). EIT:n rahoitus on tarkoitettu ainoastaan
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen lisäarvotoimintoihin eli toimiin, jotka
mahdollistavat osaamiskolmion (koulutus, tutkimus ja innovaatio)
toimintalinjojen ja osapuolten integroinnin osaamis- ja innovaatioyhteisöissä
niiden liiketoimintasuunnitelmissa vahvistettujen tavoitteiden ja prioriteettien
mukaisesti. Kyseeseen tulevat etenkin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
koulutus- ja yrittäjyyshankkeet ja yritysten perustamista koskevat hankkeet,
jotka täydentävät vakiintuneisiin toimintoihin (esimerkiksi olemassa oleviin
tutkimushankkeisiin) tehtyjä investointeja. EIT:n rahoitusosuudella on myös
tarkoitus kattaa osaamis- ja innovaatioyhteisön hallinto-, johto- ja
koordinointitoiminnot. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt käyvät läpi eri
kehitysvaiheet, jotka ovat ominaisuuksiltaan erilaisia, kun tarkastellaan
yhteisöjen kokonaisbudjettien kehittymistä täyden toiminnan vaiheeseen asti.
Varojenkäyttökyky on osaamis- ja innovaatioyhteisöissä alussa suhteellisen
vähäinen mutta kehittyy huomattavasti seuraavina vuosina. Kaksi vuotta kestävän perustamisvaiheen
jälkeen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen talousarviot kasvavat rajusti ja
yhteisöt pystyvät suhteellisen nopeasti hankkimaan huomattavan määrän uusia
rahoitusvaroja olemassa olevilta ja uusilta kumppaneilta. Jotta saavutettaisiin
riittävä kriittinen massa ja saataisiin aikaan Euroopan laajuisia vaikutuksia,
osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuosibudjetit ovat 250–450 miljoonaa euroa
täyden toiminnan vaiheessa (kunkin yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön
strategiasta, yhteistyöryhmästä ja markkinapotentiaalista riippuen). Osaamis- ja innovaatioyhteisöt eivät ole
rahoituksellisesti täysin riippumattomia EIT:stä, mutta toisaalta niitä
kannustetaan varmistamaan keskipitkällä aikavälillä kestävä rahoitus eli
vähentämään riippuvuuttaan EIT:n rahoituksesta, jotta niiden toiminta
vakiintuisi ja laajenisi entisestään. EIT:n rahoitusta annetaan jatkossakin
tiettyihin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen lisäarvotoimintoihin, joissa EIT:n
investoinnilla saadaan aikaan huomattavia tuloksia. Tällaisia toimintoja ovat
esimerkiksi koulutus, yritysten perustaminen, yhteistoimintakeskittymiin
perustuva toiminta, tiedotus sekä tulosten levittäminen. Nykyisin EIT antaa osaamis- ja
innovaatioyhteisöille rahoitusta yksinomaan avustusten muodossa. Seuraavassa
monivuotisessa rahoituskehyksessä (2014–2020) voidaan ottaa käyttöön uusia,
oman tai vieraan pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä. Osaamis- ja
innovaatioyhteisöihin investoijana EIT seuraa tätä kehitystä tiiviisti ja
kannustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä hyödyntämään täysimittaisesti uusia
rahoitusmuotoja; EIT on myös valmis tarvittaessa edistämään ja koordinoimaan
rahoituksen saantia.
4.2.
EIT:n määrärahatarpeet
EIT:n määrärahatarpeet ovat vuosina 2014–2020
yhteensä 3,1 miljardia euroa, ja ne voidaan jakaa seuraaviin kolmeen pääosaan:
tarpeelliset menot, jotka koskevat i) kolmen olemassa olevan osaamis- ja
innovaatioyhteisön vakiinnuttamista, ii) uusien osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen asteittaista käyttöönottamista vuosina 2014 ja 2018 sekä
iii) tulosten levittämistä koskevia toimia ja julkisuustoimia ja
hallintomenoja. Vuonna 2009 nimettyjen ja jo täyden toiminnan
vaiheessa olevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoitukseen on tarkoitus
osoittaa noin 1,69 miljardia euroa (53,15 prosenttia EIT:n
kokonaistalousarviosta). Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toisen aallon
(käynnistys- ja kehittymisvaiheessa) rahoitukseen osoitetaan 1,01 miljardia
euroa (31,81 prosenttia) ja kolmannen aallon osaamis- ja innovaatioyhteisöjen
rahoitukseen 259,75 miljoonaa euroa (8,16 prosenttia). EIT:n alustava talousarvio on osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen osalta 2,9 miljardia euroa vuosina 2014–2020 (93,13
prosenttia EIT:n kauden 2014–2020 kokonaistalousarviosta). EIT:n vahvan
vipuvaikutuksen myötä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen odotetaan saavan lisäksi
8,890 miljardia euroa muista julkisista ja yksityisistä lähteistä. EIT toteuttaa myös useita julkisuustoimia ja
tietojen levittämistä koskevia toimia, jotka lisäävät huomattavasti sen
toiminnan vaikutuksia kaikkialla Euroopassa; tällaisiin toimiin kuuluu muun
muassa EIT:n stipendiaattiohjelma. Lisäksi useat horisontaaliset tuki- ja
seurantapalvelut tuovat lisäarvoa ja tehokkuusetuja osaamis- ja
innovaatioyhteisöjen toimiin. Näitä toimia toteuttaessaan ja kehittäessään
EIT:n on noudatettava suuren hyötysuhteen periaatetta eli pyrittävä kevyellä
rakenteella mahdollisimman suuriin vaikutuksiin. Näiden toimien toteutukseen
tarvitaan EIT:n talousarviosta noin 141,76 miljoonaa euroa
(4,4 prosenttia). Jos EIT:n halutaan testaavan uusia avoimen
innovoinnin malleja ja yksinkertaistettuja menettelyjä, sen hallinnon olisi
oltava samansuuntainen. EIT:n päätoimipaikan on oltava organisaatioltaan kevyt
ja joustava: sen periaatteena on oltava, että asiantuntemusta hyödynnetään
tarvittaessa mutta vältetään luomasta liian raskaita ja pysyviä rakenteita.
Hallintomenojen osuus EIT:n talousarviosta on pitkällä aikavälillä korkeintaan
2,4 prosenttia. Ne kattavat tarvittavasta henkilöstöstä sekä hallinnosta,
infrastruktuurista ja toiminnasta aiheutuvat kulut. Isäntävaltio Unkari kattaa
osan hallintomenoista antamalla veloituksetta käyttöön toimistotilaa vuoden
2030 loppuun ja osoittamalla henkilöstökustannuksia varten 1,5 miljoonan
euron vuotuisen rahoitusosuuden vuoden 2015 loppuun. Hallintomenot ovat näin
ollen noin 77 miljoonaa euroa vuosina 2014–2020. Kuva 3:
Määrärahatarpeiden jakautuminen Tarkka jaottelu esitetään EIT:tä koskevan
asetuksen muuttamista koskevan ehdotuksen liitteenä olevassa
rahoitusselvityksessä. EIT saa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen
voimassaoloaikana rahoitusta lähinnä Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta,
josta esitetään myönnettäväksi 2,8 miljardia euroa. Lisäksi Norja, Islanti ja
Liechtenstein myöntävät Euroopan talousalueen puitteissa EIT:lle rahoitusta,
jonka osuus EIT:n kokonaistalousarviosta on noin 2,5 prosenttia. Seloste
1: Lisäarvoa tuova valmistusteollisuus 1.
HAASTEET Yksi tärkeimmistä Euroopan
innovaatio-ohjelmassa määritellyistä haasteista, johon on vastattava myös
Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä, on EU:n jäsenvaltioiden kilpailukyky
globaaleilla markkinoilla. Ongelma on erityisen polttava muun muassa
valmistusteollisuudessa. Valmistusteollisuuteen
kohdistuu Euroopan maissa merkittäviä paineita: kiristynyt kilpailu muiden
kehittyneiden talouksien taholta, kehitysmaiden alhaiset tuotantokustannukset
ja raaka-aineiden niukkuus aiheuttavat paineita eurooppalaisille
teollisuusyrityksille. Muita tekijöitä, jotka ajavat valmistusteollisuutta
muutokseen, ovat markkinoiden ja yhteiskunnan uudet tarpeet, tieteen ja
tekniikan nopea kehitys sekä ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvät
vaatimukset. Yksi mahdollinen vastaus näihin haasteisiin on
kehittää lisäarvoa tuovaa valmistusteollisuutta. Tämä käsite tarkoittaa
integroitua järjestelmää, joka kattaa koko syklin eli tuotteiden/palvelujen
tuotannon ja jakelun ja tuotteiden käsittelyn niiden elinkaaren loppuvaiheessa
ja jossa sovelletaan asiakas- tai käyttäjälähtöistä innovointia. Lisäarvoa
tuovat valmistajat eivät niinkään kilpaile hinnoilla vaan saamalla aikaan
lisäarvoa palvelu- ja tuoteinnovoinnilla, prosesseihin liittyvällä osaamisella,
saavuttamalla laajaa merkkitunnettuutta sekä edistämällä kestävää yhteiskuntaa.[4] Valmistusteollisuudella
on hyvin suuri merkitys sekä talouden, yhteiskunnan että ympäristön kannalta. Vuonna 2010 valmistusteollisuuden osuus EU:n BKT:sta oli 15,4
prosenttia, ja se tarjosi yli 33 miljoonaa työpaikkaa[5]. Luku on 37 prosenttia
suurempi, jos mukaan lasketaan sähkövoiman tuotanto, rakennusala ja niihin
liittyvät yrityspalvelut. Samalla valmistusteollisuus tuotti noin 25 prosenttia
Euroopan jätteistä, 23 prosenttia kasvihuonekaasuista ja 26 prosenttia
typpioksidipäästöistä. Onkin aivan selvää, että valmistusteollisuuden
yleistavoitteina on oltava Euroopan kilpailukyvyn parantaminen globaaleilla markkinoilla
samoin kuin kestävämpien ja ympäristöystävällisempien valmistusmenetelmien
kehittäminen. 2.
MERKITTÄVYYS JA VAIKUTUKSET Lisäarvoteollisuuden osaamis- ja
innovaatioyhteisö tukee Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopisteitä pitkälle kehittyneen valmistuksen ja prosessoinnin osalta sekä
puiteohjelman erityistavoitteen osalta, joka koskee ”nykyisten teollisuuden
tuotantomuotojen muuntamista osaamisintensiivisemmiksi, kestävämmiksi,
vähähiilisemmiksi ja monialaisiksi valmistus- ja prosessointiteknologioiksi,
jotka johtavat innovatiivisiin tuotteisiin, prosesseihin ja palveluihin”. Sen avulla on
mahdollista saada liikkeelle elinkeinoelämän investoinnit ja sitoutuminen
pitkällä aikavälillä sekä laajentaa ja luoda uusia
markkinoita. Sillä voisi olla merkitystä etenkin seuraavien
eurooppalaisen teknologiayhteisön (ETP) strategisen tutkimusohjelman
Manufuture-foorumilla määritettyjen tavoitteiden tukemisessa: ·
lisäarvoa tuovien tuotteiden ja palvelujen
kehittäminen; ·
uusien liiketoimintamallien kehittäminen; ·
kehittyneiden tuotantotalouden prosessien luominen; ·
uudet tuotantotieteet ja -teknologiat; ·
nykyisten tutkimus- ja koulutusinfrastruktuurien
muuntaminen siten, että ne tukevat maailman huipputasoa edustavaa
valmistusteollisuutta. Samalla kun
tuetaan uusien tuotteiden, palvelujen, liiketoimintamallien ja
valmistusprosessien kehittämistä, on painotettava kestävää kehitystä, mikä
merkitsee resurssien ja energian tehottoman käytön karsimista, myönteisten
ympäristövaikutusten maksimointia ja toisaalta myös myönteisten taloudellisten
ja yhteiskunnallisten vaikutusten vahvistamista. Tällainen puhdas
lähestymistapa merkitsee käytännössä energiaa ja materiaaleja tehokkaasti
käyttäviä prosesseja ja koneita sekä uusiutuvien energialähteiden ja älykkään
energianhallinnan käyttöä, ja sen avulla vähennetään merkittävästi jätteitä ja
päästöjä. Edistämällä kestävämpien, resurssitehokkaampien ja
kilpailukykyisempien valmistusprosessien kehittämistä ja käyttöä osaamis- ja
innovaatioyhteisö voisi käynnistää teollisuudessa ja kuluttajissa
käyttäytymismallien muutoksen ja saada siten aikaan systeemisen vaikutuksen. Lisäarvoteollisuuden
osaamis- ja innovaatioyhteisöllä voisi olla merkittävä vaikutus myös
aluetasolla, jossa sen tärkeimpinä tehtävinä olisi
edistää sellaisten toisiinsa kytkeytyvien alueellisten keskittymien luomista,
jotka harjoittavat tiedon siirtoa ja yhteistyötä paikallistason kanssa,
kehittää edistyneimpien valmistusteknologioiden edellyttämiä valmiuksia ja
edistää valmistusteknologioihin liittyvää huippuosaamista. Tässä
yhteydessä erityistä huomiota voitaisiin kiinnittää pk-yrityksiin sekä
alueisiin, joihin valmistusteollisuuden kapasiteetin väheneminen vaikuttaa
eniten. Pyrittäessä
saavuttamaan edellä mainitut tavoitteet yhdeksi tärkeimmistä haasteista nousee pätevän
työvoiman saatavuus sekä laadullisessa että määrällisessä merkityksessä. Osaamis-
ja innovaatioyhteisöllä olisi siksi hyvin suuri merkitys muokattaessa tämän
alan koulutusta. Luomalla tiiviimpiä yhteyksiä taitojen kysynnän ja koulutuksen
tarjonnan välille osaamis- ja innovaatioyhteisö edistäisi yhteisiä
jatkokoulutustutkintoja, ammatillista jatkokoulutusta sekä käytännön kursseja
teollisuusyrityksissä. Myös valmiuksien
kehittäminen kuuluu lisäarvoteollisuuden osaamis- ja innovaatioyhteisön
keskiöön. Tämä ei liity ainoastaan pätevän työvoiman saatavuuteen, vaan kyse on
myös mahdollisuudesta käyttää osaamis- ja innovaatioyhteisöä
vuorovaikutusfoorumina, jolla edistetään monitieteisiä taitoja ja
valmiuksia etenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden yhdistelmien
osalta, kuten keskeisten mahdollistavien teknologioiden korkean tason työryhmä
on ehdottanut[6]. Tämän alan
osaamis- ja innovaatioyhteisön avulla voitaisiin saada yhteen juuri tämän
monitieteisen alan toimijat ja sidosryhmät, mukaan luettuina arvoketjun
tärkeimmät alku- ja loppupään osat. Tämä kattaa jalostusteollisuuden (kuten
teräs- ja kemianteollisuuden), joka on välittömästi sidoksissa
lisäarvoteollisuuden arvoketjuun. 3.
SYNERGIA JA TÄYDENTÄVYYS NYKYISIIN
ALOITTEISIIN NÄHDEN Edellä kuvailtu
osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentäisi monia muita EU:n aloitteita sekä
aloitteita jäsenvaltioiden ja tuotannonalojen tasolla. Edellä mainitun
ETP Manufuture -foorumin lisäksi se voisi linkittyä älykkäiden järjestelmien
hyödyntämistä koskevaan ETP:hen ja sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä
koskevaan yhteiseen teknologiahankkeeseen. Myös tulevaisuuden tehtaita koskeva
julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus sekä monet puiteohjelmiin liittyvät
hankkeet olisivat luontevia yhteistyökumppaneita. Osaamis- ja innovaatioyhteisö
ottaisi huomioon ETP:iden puitteissa määritetyt tutkimuksen painopisteet ja
toimintasuunnitelmat sekä yhteisten teknologiahankkeiden, julkisen ja
yksityisen sektorin kumppanuuksien ja puiteohjelmien hankkeiden yhteydessä
tehdyn tähänastisen tutkimustyön. Lisäksi sillä
olisi yhteys kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman ekoinnovointialan
markkinareplikointihankkeisiin, joissa on jo kokemuksia kestävämmistä
valmistusprosesseista. Tällaisia kokemuksia on jatkossa luvassa Horisontti 2020
‑puiteohjelmassa liittyen etenkin ilmastotoimiin, resurssitehokkuuteen ja
raaka-aineisiin liittyviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Synergioita
saatetaan saavuttaa myös ympäristöteknologioiden verifiointia koskevaan
pilottihankkeeseen nähden, jossa edistetään korkeatasoisia
ympäristöteknologioita siten, että kolmas osapuoli validoi toiminnan
tuloksellisuuden. Lisäarvoteollisuuden
osaamis- ja innovaatioyhteisöllä voisi olla synergioita tuova yhteys myös
Euroopan teknologiatutkimusneuvostoon, jota keskeisten mahdollistavien
teknologioiden korkean tason työryhmä suosittelee edistettäessä teknologiseen
tutkimukseen ja innovointiin liittyvää huippuosaamista. Tämän alan
osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentäisi tällaisia toimia, koska siinä
keskityttäisiin osaamiskolmioon sisältyviin monitieteisiin toimiin, keskittyen
selkeästi yrittäjyyskoulutukseen. 4.
PÄÄTELMÄT Osaamis- ja innovaatioyhteisö, joka keskittyy
valmistusteollisuuden kaikkien sidosryhmien integroimiseen ja joka painottaa
alan koulutusjärjestelmien rakenteen muokkausta, soveltuisi hyvin vastaamaan
edellä luonnehdittuihin haasteisiin. Lisäksi se täyttää strategisessa
innovaatio-ohjelmassa esitetyt osaamis- ja innovaatioyhteisön aiheiden
valintaperusteet seuraavasti: ·
Se vastaa Euroopan suureen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen
haasteeseen (parantaa EU:n jäsenvaltioiden kilpailukykyä globaaleilla
markkinoilla ja edistää kestävämpien ja ympäristöystävällisempien
valmistusprosessien kehittämistä) ja edistää Eurooppa 2020 -strategiaan
sisältyvän älykkään ja kestävän kasvun toteuttamista. ·
Tämän osaamis- ja innovaatioyhteisön painotusalue
on Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopisteiden mukainen ja täydentää
muita EU:n toimia tällä alalla. ·
Se voi perustaa toimintansa vakaalle
teollisuudenalalle, jonka kannalta osaamis- ja innovaatioyhteisö on mielekäs. ·
Se tarjoaa mahdollisuuksia erilaisille uusille
tuotteille, palveluille ja liiketoimintamalleille, ja ennen kaikkea se soveltuu
hyvin vastaamaan pätevän työvoiman kiireelliseen tarpeeseen tällä alalla. ·
Sen lähestymistapa on systeeminen ja edellyttää
siten monitieteistä työtä ja uudenlaisen koulutuksen kehittämistä yli
tieteenalojen rajojen. ·
Se kokoaa kriittisen massan arvoketjun eri osissa
toimivia huippulaatuisia tutkimuksen, innovoinnin ja yleissivistävän ja
ammatillisen koulutuksen sidosryhmiä, jotka eivät muuten yhdistäisi voimiaan. ·
Sen avulla puututaan Euroopan paradoksiin, sillä se
hyödyntää EU:n vahvaa tutkimusperustaa ja luo uusia innovatiivisia
lähestymistapoja, millä varmistetaan kilpailukykyisempi, kestävämpi ja
resurssitehokkaampi valmistusteollisuussektori. Seloste 2: Tulevaisuuden ruokahuolto
(Food4Future) – kestävä toimitusketju resurssitasolta kuluttajiin 5.
HAASTEET Maailmanlaajuisella elintarvikkeiden
toimitusketjulla on edessään monimutkainen haasteryväs. Kysyntäpuolelle on
luonteenomaista maailman väkiluvun kasvu ja kohonnut elintaso (etenkin uusissa
nousevan talouden maissa), jotka kasvattavat monipuolisemman korkeatasoisen
ruokavalion kysyntää, mikä puolestaan edellyttää lisää elintarvikkeiden
tuotantoa. YK onkin ennustanut, että elintarvikkeiden kysyntä nousee 70
prosenttia vuoteen 2050 mennessä.[7]
Samaan aikaan nopeasti laajentuva bioenergiasektori lisää osaltaan
elintarvikkeiden tuotantoprosesseissa syntyvien sivutuotteiden kysyntää. Tarjontapuolella
maailmanlaajuinen ilmastonmuutos pahentaa elintarvikkeiden tuotantoon ja
tarjontaan kohdistuvia paineita. Lisäksi monet maailman elintarvikkeiden
tuotantojärjestelmistä ovat kestämättömiä. Ilman muutosta globaali
elintarvikkeiden tuotantojärjestelmä jatkaa ympäristön pilaamista ja vaarantaa
maailman kyvyn tuottaa elintarvikkeita tulevaisuudessa. Etenkin nämä
ongelmat on nähtävä kuluttajien asenteiden ja huolenaiheiden valossa, sillä
tuotanto on kuluttaja- ja markkinavetoista. Kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen
aikana elintarvikkeiden kulutus on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi. Kuluttajat
vaativat kohtuuhintaisia, monimuotoisia, korkealaatuisia ja käytännöllisiä
elintarviketuotteita, jotka vastaavat heidän mieltymyksiään ja tarpeitaan. Toisaalta
huolenaiheet kasvavat jatkuvasti, ja ne koskevat monia eri aiheita lähtien
elintarviketurvallisuudesta ja ympäristönsuojelusta aina eettisiin näkökohtiin
kuten reiluun kauppaan ja eläinten hyvinvointiin, ja näistä syistä
kuluttajaryhmät vaativat yhä useammin poliittisia toimia. Näiden lisäksi
elintarvikkeiden kulutustottumuksilla (myös ruoan haaskauksella) voi olla
suuria vaikutuksia kuluttajien terveyteen ja hyvinvointiin samoin kuin
alkutuotantoon ja ympäristöön. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa puututaan
tähän monitahoiseen ongelmavyyhteen ja määritetään alan haasteet seuraavasti:
haasteena on taata turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja
biopohjaisten tuotteiden saatavuus ja varmistaa kestävä biologisten resurssien
hallinta edistäen sekä maaseudun että rannikkoalueiden kehitystä ja Euroopan
biopohjaisten toimialojen kilpailukykyä sekä säilyttäen maa- ja
meriekosysteemit, vähentäen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista,
lievittäen ilmastonmuutoksen seurauksia ja sopeutuen niihin sekä edistäen jätteettömyyttä. 6.
MERKITTÄVYYS JA VAIKUTUKSET Kestävän
toimitusketjun osaamis- ja innovaatioyhteisö auttaa saavuttamaan niitä
Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteita, jotka on
määritelty yhteiskunnallisten haasteiden yhteydessä luvussa ”Elintarviketurva, kestävä
maatalous ja biotalous”. Tämä aihealue
on hyvin merkityksellinen myös taloudellisten ja yhteiskunnallisten
vaikutustensa takia. Elintarviketurvallisuus ja -turva
vaikuttavat lähes kaikkiin talouden ja yhteiskunnan osa-alueisiin ja
edellyttävät hyvin usein sääntelytoimia. Elintarviketeollisuus
on Euroopan suurin teollisuudenala, ja sillä on keskeinen merkitys Euroopan
laajemmalle taloudelliselle kehitykselle. Tärkeästä asemasta huolimatta
Euroopan elintarvike- ja juomateollisuuden kilpailukyky on koetteilla. Viime
vuosikymmenen aikana Euroopan osuus maailmanmarkkinoista on kutistunut 25
prosentista 21 prosenttiin nousevan talouden maista, kuten Kiinasta, Intiasta
ja Brasiliasta, tulevan kilpailun vuoksi. Koska Euroopan
elintarviketeollisuuden on yhä mahdottomampaa kilpailla pelkällä hinnalla, sen
on tarpeen tarjota lisäarvoa kehittämällä terveellisempiä, kestävämpiä ja
resurssitehokkaampia tuotteita, jos se aikoo kääntää nykyisen kehityssuunnan. Tarvitaan toimia,
joilla varmistetaan kestävä ja ilmastonmuutosta sietävä maailmanlaajuinen
elintarvikkeiden tuotantojärjestelmä samalla kun vastataan kasvavaan
elintarvikkeiden kysyntään rajoissa, joita asettavat käytettävissä olevan maan
määrä, hupenevat kalavarat sekä luonnonympäristön ja ihmisten terveyden
suojeleminen. Tämän alan
osaamis- ja innovaatioyhteisö keskittää huomionsa elintarvikkeiden
toimitusketjuun. Tällainen keskittyminen sopii erityisen hyvin osaamis- ja
innovaatioyhteisön kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Se kattaa ketjun
alkuvaiheen resurssipanostuksen (esim. lannoitteet), elintarviketuotannon,
jalostuksen, pakkaamisen ja jakelun, ja se päättyy kuluttajiin, jotka voisivat
olla osaamis- ja innovaatioyhteisön erityinen painopiste (muun muassa ruoan
haaskauksen vähentäminen ja terveellinen ravinto) Tavoitteena on varmistaa
tehokkaampi ja paremmin toimiva elintarvikkeiden toimitusketju ja parantaa
samalla kestävyyttä ja jäljitettävyyttä ketjun kaikissa osissa. Elintarvikkeiden
toimitusketjun ongelmien käsittely osaamis- ja innovaatioyhteisön avulla
tarjoaa tilaisuuden tarttua Euroopan suuriin taloudellisiin ja
yhteiskunnallisiin haasteisiin ja sen lisäksi myös tilaisuuden saada
liikkeelle elinkeinoelämän investoinnit ja sitoutumisen pitkällä aikavälillä.
Tämä merkitsee käytännössä uusien ja innovatiivisten teknologioiden, prosessien
ja tietojen käyttöä lisättäessä kestävää elintarvikkeiden tuotantoa,
jalostusta, pakkaamista ja jakelua, vähennettäessä jätteiden määrää ja
edistettäessä parempaa ravintoa. Integroivan lähestymistapansa ansiosta alan
osaamis- ja innovaatioyhteisö voi ohjata teollisuutta keskittymään enemmän
kuluttajalähtöiseen innovointiin. Tämä yhdistyy uusien liiketoimintamallien ja
sellaisten markkinastrategioiden, joissa keskitytään kuluttajien tarpeisiin ja
trendeihin ja jotka perustuvat kasvavaan elintarvikeketjua koskevaan
tietoisuuteen, tarjoamaan potentiaaliin sovittaa yhteen innovaatiot ja
teknologiset mahdollisuudet sekä kuluttajien edut ja luoda siten uusia
tilaisuuksia liiketoiminnalle. Tämän alan
osaamis- ja innovaatioyhteisöllä tulee olemaan suuri merkitys pyrittäessä
eroon elintarvikkeiden koko toimitusketjun äärimmäisestä pirstoutuneisuudesta.
Se tuo yhteen kriittisen massan huippulaatuisia, ketjun eri osissa toimivia
tutkimuksen, innovoinnin ja yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen
sidosryhmiä. Kaikki ketjun osat (alkutuotantosektori, elintarviketuotanto,
elintarvikkeiden jalostus, vähittäiskauppa, elintarvikepalvelujen väylät ja
luonnollisesti myös kuluttajat) ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa
tulevien innovaatioiden luomiseksi. Osaamis- ja innovaatioyhteisö tarjoaa
tarvittavan systeemisen ja monialaisen lähestymistavan näiden ongelmien
ratkaisuun. Tämän alan
osaamis- ja innovaatioyhteisön suurin lisäarvo on siinä, että se tarttuu
nykyiseen taitojen ja henkilöresurssien puutteeseen. Nykyisin jopa puolella
eurooppalaisista elintarvikkeita ja juomia valmistavista yrityksistä saattaa
olla pula tieteellisestä ja pätevästä henkilöstöstä. Tämä on este alan
innovoinnille. Osaamis- ja innovaatioyhteisö puuttuu ongelmaan integroimalla
koulutuksen muihin osaamiskolmion alueisiin. Samalla se tarjoaa tilaisuuden
kannustaa uusia, koulutettuja potentiaalisia yrittäjiä, jotka kykenevät luomaan
uusia innovatiivisia teknologioita ja yrityksiä. Huomion kohdistaminen yrittäjyyteen
on tärkeää etenkin elintarvikealalla, jolla on runsaasti pk-yrityksiä. Osaamis- ja
innovaatioyhteisön onnistumisen suurimmat riskit tällä aihealueella liittyvät
pääasiassa tarpeellisiin innovoinnin reunaehtoihin, joihin osaamis- ja
innovaatioyhteisöt eivät voi suoraan vaikuttaa. Jotta elintarvikkeiden koko
toimitusketjun kestävyyttä voitaisiin parantaa, sääntelyyn saattaa olla tarpeen
tehdä muutoksia esimerkiksi elintarvikkeiden tuotantokustannusten
sisällyttämiseksi hintoihin. Näin ollen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on
tarpeen olla yhteydessä meneillään oleviin EU:n tason ja kansallisiin
innovointi- ja poliittisiin hankkeisiin tällä alalla (katso seuraava jakso). 7.
SYNERGIA JA TÄYDENTÄVYYS NYKYISIIN
ALOITTEISIIN NÄHDEN EU on hyvin
aktiivinen tällä alalla. Osaamis- ja innovaatioyhteisö osallistuisi Horisontti
2020 -puiteohjelmaan sisältyvän yhteiskunnallisen haasteen ”Elintarviketurva,
kestävä maatalous ja biotalous” ratkaisemiseen. Se tekisi yhteistyötä etenkin
ehdotetun eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden kanssa, jonka aiheena on
”Maatalouden tuottavuus ja kestävyys”. Kyseisessä kumppanuudessa painotetaan
yhteyksien luomista huippututkimuksen ja käytännön innovaatioiden välille, kun
taas osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentäisi kuvaa kouluttamalla
avaintoimijoita, kuten yrittäjiä ja kuluttajia. Koordinointia tarvitaan myös
yhteisen ohjelma-aloitteen ”Maatalous, elintarviketurva ja ilmastonmuutos”
kanssa, jossa kootaan yhteen kansallinen tutkimustoiminta, jotta sopeutumis- ja
hillitsemistoimet sekä elintarviketurva voidaan integroida maa- ja
metsätalouden ja maankäytön aloille. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto
edistää ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävää kehitystä kalataloudessa
ja vesiviljelyssä ja korostaa siten tarvetta uusiin teknisiin ratkaisuihin
yhdistettyinä alan uusiin yrittäjätaitoihin kuluttajakäyttäytymisen kehityksen
mukaan, mikä tuo mahdollisuuksia synergioiden luomiseen. Samoin on mahdollista
koordinoida toiminta hiljattain käynnistettyjen yhteisten ohjelma-aloitteiden ”Tervettä
elämää terveellisestä ravinnosta” ja ”Yhdentyvä Euroopan laajuinen
ilmastotutkimus” kanssa sekä vastaavien aihealueiden eurooppalaisten
teknologiayhteisöjen (etenkin Food for Life) tai seitsemännen
puiteohjelman lukuisten hankkeiden kanssa. Lisäksi sillä olisi yhteys
kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman (CIP) ekoinnovointialan
markkinareplikointihankkeisiin, joissa elintarvikkeet ja juomat kuuluvat
ensisijaisiin aihealueisiin. Tällaisia kokemuksia on jatkossa luvassa
Horisontti 2020 -puiteohjelmassa liittyen etenkin ilmastoa ja
resurssitehokkuutta koskevaan yhteiskunnalliseen haasteeseen. Tämän alan
osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentäisi tällaisia toimia, koska siinä
keskityttäisiin osaamiskolmioon sisältyviin monitieteisiin toimiin, keskittyen selkeästi
innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin, yrittäjyyskoulutukseen sekä
kuluttaja-asioihin. 8.
PÄÄTELMÄT Elintarvikkeiden toimitusketjuun keskittyvä
osaamis- ja innovaatioyhteisö soveltuu erittäin hyvin vastaamaan edellä kuvatun
kaltaisiin haasteisiin. Lisäksi se täyttää osaamis- ja innovaatioyhteisön
aiheiden valintaperusteet seuraavasti: ·
Se vastaa merkittävään taloudelliseen ja
yhteiskunnalliseen haasteeseen (tarpeeseen varmistaa vahva ja kestävä
elintarvikejärjestelmä samalla kun vastataan kasvavaan elintarvikkeiden
kysyntään rajoissa, joita asettavat käytettävissä olevan maan määrä sekä
luonnonympäristön ja ihmisten terveyden suojeleminen), ja tukee Eurooppa 2020 ‑strategian
toteuttamista ja sen ilmasto-, energia-, työllisyys-, innovaatio- ja koulutustavoitteita. ·
Tämän osaamis- ja innovaatioyhteisön painotusalue
on Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopisteiden mukainen ja täydentää
muita EU:n toimia elintarvikealalla, etenkin innovaatiokumppanuutta
”Maatalouden tuottavuus ja kestävyys”. ·
Sen avulla on mahdollista saada elinkeinoelämä
investoimaan ja sitoutumaan pitkällä aikavälillä, ja se tarjoaa tilaisuuden
uusille tuotteille ja palveluille. Tämä merkitsee käytännössä uusien ja
innovatiivisten teknologioiden, prosessien ja tietojen käyttöä lisättäessä
kestävää elintarvikkeiden tuotantoa, jalostusta, pakkaamista ja jakelua,
vähennettäessä jätteiden määrää ja edistettäessä parempaa ravintoa. ·
Se tuottaa kestäviä ja systeemisiä vaikutuksia,
joita mitataan uusina koulutettuina potentiaalisina yrittäjinä, uusina
teknologioina ja uusina yrityksinä. Se edistää uuden teknologian kehitystä ja
tehokkaampien ja kestävämpien tuotantojärjestelmien luomista. ·
Sen tavoitteena on päästä eroon elintarvikkeiden
koko toimitusketjun äärimmäisestä pirstoutuneisuudesta ja edistää
jäljitettävyyttä, ja se kokoaa yhteen kriittisen massan huippulaatuisia, ketjun
eri osissa toimivia tutkimuksen, innovoinnin ja yleissivistävän ja ammatillisen
koulutuksen sidosryhmiä. ·
Siksi se edellyttää monitieteistä toimintaa, johon
kuuluu esimerkiksi agronomia, ekologia, biologia, kemia, ravitsemustiede ja
sosioekonomia. ·
Sen avulla puututaan Euroopan paradoksiin, sillä
sen avulla löydetään uusia innovatiivisia toimintatapoja, joilla varmistetaan
kestävämpi ja tehokkaampi toimitusketju ja parannetaan elintarviketurvaa. Seloste 3: Tervettä elämää ja aktiivisena ikääntymistä
tukeva innovaatiotoiminta 1.
HAASTEET Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi on
määritetty tärkeimmiksi yhteiskunnallisiksi haasteiksi, joihin puututaan
Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä. Kaikkien tähän haasteeseen
liittyvien laaja-alaisten toimien tavoitteena pitäisi olla kaikenikäisten
eurooppalaisten elämänlaadun parantaminen ja terveydenhuolto- ja
sosiaaliturvajärjestelmien taloudellisen kestävyyden säilyttäminen kustannusten
kohotessa, henkilöresurssien kaventuessa ja kansalaisten odottaessa
mahdollisimman hyvää hoitoa. Terveydenhuolto- ja sosiaaliturva-aloja
koskevia haasteita on paljon ja ne liittyvät läheisesti toisiinsa. Ne
vaihtelevat suuresti ja niihin kuuluvat krooniset sairaudet (sydän- ja
verenkiertoelinten sairaudet, syöpä, diabetes), ylipaino ja lihavuus,
infektiosairaudet (HIV/AIDS, tuberkuloosi) ja hermorappeumasairaudet (joiden
osalta tilannetta pahentaa yhä iäkkäämpi väestö) ja toisaalta sosiaalinen eristyneisyys,
hyvinvoinnin vähentyminen, potilaiden lisääntynyt riippuvuus virallisesta ja
epävirallisesta hoidosta sekä monenlainen altistuminen ympäristötekijöille,
joiden pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen ei tunneta. Lisäksi näihin
haasteisiin vastaamista haittaavat uusien tutkimustulosten, tuotteiden ja
palvelujen käytön, hyödyntämisen ja soveltamisen esteet. Näihin haasteisiin vastaaminen on määritelty
Horisontti 2020 -puiteohjelmassa siten, että tavoitteena on tarjota kaikille
parempi terveys, elämänlaatu ja yleinen hyvinvointi tukemalla alan tutkimus- ja
innovaatiotoimia. Toimissa keskitytään terveyden säilyttämiseen ja edistämiseen
koko elämän ajan, sairauksien ehkäisemiseen, sairauksien ja vammojen parannus-,
hoito- ja hallintamahdollisuuksien parantamiseen, aktiivisena ikääntymisen
tukemiseen sekä siihen, että pyritään kohti kestävää ja tehokasta hoiva-alaa. 2.
MERKITTÄVYYS JA VAIKUTUKSET Tervettä elämää
ja aktiivisena ikääntymistä koskeva osaamis- ja innovaatioyhteisö auttaa
saavuttamaan niitä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopisteitä, jotka on määritelty yhteiskunnallisten haasteiden yhteydessä kohdassa
”Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi”. Tämä aihealue
on yhteiskunnan ja yleisen järjestyksen kannalta hyvin tärkeä. Terve elämä ja aktiivisena ikääntyminen vaikuttavat lähes kaikkiin
elämän ja yhteiskunnan osa-alueisiin ja edellyttävät hyvin usein
sääntelytoimia. Terveydenhuolto- ja sosiaaliturva-ala on myös
sosioekonomiselta kannalta hyvin merkityksellinen, sillä se kuuluu aloihin,
joilla käytetään eniten (julkista ja yksityistä) rahaa.[8] Talous- ja
teknologiainnovoinnin lisäksi ala tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen
innovointiin. Sosioekonomista
merkitystä voidaan korostaa myös sillä, että Eurooppa hyötyy vakaasta
lääketeollisuudesta ja hyvin kehittyneestä terveydenhuolto- ja
sosiaaliturvajärjestelmästä, jotka tarjoavat työpaikkoja miljoonille ihmisille
kaikkialla EU:ssa. Lisäksi ala kuuluu EU:n suurimpiin korkean teknologian
tuotantoaloihin. Näiden alojen kasvupotentiaali on hyvin suuri, sillä ikääntyvä
yhteiskunta lisää sellaisten tuotteiden ja palvelujen kokonaiskysyntää, joita
tarvitaan hoitoon ja itsenäiseen elämään. Myös muut alat
tulevat kysymykseen, esimerkiksi matkailu. Ikääntyvä väestö koostuu suurelta
osin sukupolvesta, joka on tottunut matkailemaan ja haluaa edelleen matkailla
ja jolla on korkeat laatuvaatimukset ja helposti saatavien palvelujen (kuten
kuljetus-, hotelli ja viihdepalvelujen) kasvava tarve. Helpommin saatavilla
olevat matkailupalvelut voivat parantaa koko alan kilpailukykyä ja edistäisivät
osaltaan ikääntyneen väestönosan osallisuutta. Vähäisin merkitys
ei ole sillä, että EU:ssa tehdään tällä alalla maailmanluokan tutkimusta ja
annetaan alan huippukoulutusta. Monissa EU-maissa on erinomaiset
tutkimuslaitokset ja -infrastruktuurit, jotka tarjoavat houkuttelevan
perustan teollisuuden osallistumiselle suunniteltuihin EIT:n toimiin. Terveeseen elämään liittyviä haasteita on
kaikkialla Euroopassa. Niihin vastaaminen – vastauksia voidaan odottaa osaamis-
ja innovaatioyhteisöltä – edellyttää tiivistä yhteistyötä sellaisten
korkeatasoisten monitieteisten ja monialaisten ryhmien välillä, joiden jäsenet
edustavat osaamiskolmion kaikkia aloja (tutkimus, liike-elämä ja koulutus).
Tämän alan osaamis- ja innovaatioyhteisö tuottaisi lisäarvoa yhdistäessään
innovaatiotoimet ja korkea-asteen koulutuksen jo olemassa olevaan
huipputasoiseen tutkimusperustaan. Näin toimiessaan se painottaa
erityisesti korkeakoulujen opinto-ohjelmia, uusien taitojen kehittämistä
(niitä tarvitaan mm. teknologian kehittämisessä mutta myös ikääntyneiden
hoidossa), yrittäjyyteen liittyvien näkökulmien vahvistamista, jotta
alalla edistetään hyvin yrittäjähenkisen työvoiman koulutusta, tuetaan
uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja lujitetaan olemassa
olevia ja luodaan uusia arvoketjuja. Osaamis- ja innovaatioyhteisön avulla
mahdollisesti luotavat tuotteet ja palvelut ylittävät pelkät tekniset
sovellukset (esim. sovellukset, joiden avulla koodataan, standardoidaan ja
tulkitaan esimerkiksi syöpään tai sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin
liittyviä tietoja, tai esimerkiksi sairauksien varhaisen havaitsemisen tai
riskinarvioinnin välineet), ja ne saattavat käynnistää sosiaalisen
innovoinnin uusilla käsitteillä, joilla parannetaan elämäntapojen hallintaa
ja ravitsemusta, edistetään aktiivista ja itsenäistä elämää ikämyönteisessä
asenneympäristössä tai pidetään yllä taloudellisesti kestäviä
hoitojärjestelmiä. Keskittyen Euroopan terveydenhuolto- ja
sosiaaliturvajärjestelmien systeemisiin näkökohtiin ja aktiivisena ikääntymisen
tukemiseen tämän alan osaamis- ja innovaatioyhteisö kattaisi myös tiiviimmän
yhteistyön suurten ja pienten pitkälle erikoistuneiden yritysten välillä
tietämyksen välittämiseksi laajemmin. Osaamis- ja innovaatioyhteisö toisi
lisäarvoa myös luomalla paikallistason innovatiivisia kumppanuuksia, mikä on
erityisen tärkeää palvelualalla. Terveen elämän ja aktiivisen ikääntymisen
osaamis- ja innovaatioyhteisö suhtautuu osaamiskolmioon integroivasti, ja siksi
se on avainasemassa vastaamaan Euroopan paradoksiin: se tuo lisäarvoa
EU:n erinomaiselle asemalle tieteellisessä tutkimuksessa ja muuntaa tämän edun
innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi ja uusiksi
liiketoimintamahdollisuuksiksi ja markkinoiksi. Osaamis- ja innovaatioyhteisön onnistumisen
suurimmat riskit tällä aihealueella liittyvät pääasiassa tarpeellisiin
innovoinnin reunaehtoihin ja poliittisen sääntelyn puitteisiin, jotka saattavat
edellyttää joitain mukautuksia, joihin osaamis- ja innovaatioyhteisöllä ei ole
tarkoitus suoraan puuttua[9].
Näin ollen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on tarpeen olla yhteydessä
meneillään oleviin EU-tason ja kansallisiin innovointi- ja poliittisiin
hankkeisiin tällä alalla (katso seuraava jakso). 3.
SYNERGIA JA TÄYDENTÄVYYS NYKYISIIN
ALOITTEISIIN NÄHDEN Terveyteen ja
aktiiviseen ikääntymiseen liittyvät kysymykset saavat tukea monista EU:n
aloitteista. Näihin aloitteisiin sisältyy terveydenhuoltoalan lisäksi monia eri
politiikan osa-alueita, kuten talous, turvallisuus ja ympäristö. Siksi ne
vaikuttavat epäsuorasti sellaisiin Eurooppa 2020 -ohjelman tavoitteisiin kuin
T&K/innovointi, työllisyys ja sosiaalinen osallisuus. Tervettä elämää ja
aktiivisena ikääntymistä koskeva osaamis- ja innovaatioyhteisö tekee tiivistä
yhteistyötä ”Aktiivisena ja terveenä ikääntymisen” eurooppalaisen
innovaatiokumppanuuspilotin kanssa. Se ottaa huomioon eurooppalaisen
innovaatiokumppanuuden strategisessa innovaatiosuunnitelmassa esitetyt
käytännön toimet ja edistää sen tavoitteiden toteuttamista. Se kehittää
täydentävyyttä kouluttamalla keskeisiä toimijoita ja tarjoamalla
ainutlaatuisen, jäsennellyn toimijoiden verkoston, jossa toimijoilla on hyvät
mahdollisuudet määrittää yleiset edellytykset ja parhaat toimintatavat alaan
vaikuttavissa periaatteita, sääntelyä ja standardointia koskevissa
kysymyksissä. Alan osaamis- ja innovaatioyhteisö tukee eurooppalaisen
innovaatiokumppanuuden puitteissa myös sähköisen terveydenhuollon
edelläkävijämarkkina-aloitetta, jonka tavoitteena on politiikan välineisiin
(kuten standardointi- ja sertifiointijärjestelmiin ja julkisiin hankintoihin)
keskittymällä kannustaa markkinoita luomaan innovatiivisia sähköisen
terveydenhuollon ratkaisuja. Toimintaa
koordinoidaan myös kahden yhteisen ohjelma-aloitteen kanssa, joista ensimmäinen
koskee Alzheimerin taudin ja muiden hermorappeumasairauksien tutkimuksen
edistämistä ja toinen on ”Lisää vuosia, parempaa elämää – Väestörakenteen
muutoksen tuomat mahdollisuudet ja haasteet”. Tämän alan osaamis- ja
innovaatioyhteisö nopeuttaa ja edistää näiden yhteisten ohjelma-aloitteiden
kanssa yhdistetyn julkisen huippututkimuksen hyödyntämistä ja eheyttää siten
pirstoutunutta innovaatiomaisemaa. Osaamis- ja
innovaatioyhteisö perustaa toimintansa tärkeimpiin tutkimustuloksiin, joita on
saatu innovatiivisia lääkkeitä koskevassa yhteisessä teknologia-aloitteessa
sekä puiteohjelmaan kuuluvissa tämän aihealueen lukuisissa tutkimushankkeissa
(esim. terveysalan tutkimusohjelma tai terveyttä ja ikääntymistä koskevat
tieto- ja viestintäteknologian tutkimukset), ja hyödyntää niitä tukeakseen
teknologian siirtoa ja kaupallistamista yritysmaailman huippulahjakkuuksien
avulla. Lisäksi se koordinoi työnsä tietotekniikka-avusteista asumista koskevan
yhteisen toimintaohjelman sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman kanssa. Voidaankin todeta,
että tämän alan osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentäisi tällaisia toimia,
koska siinä keskityttäisiin osaamiskolmioon sisältyviin monitieteisiin toimiin,
keskittyen selkeästi innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä
yrittäjyyskoulutukseen. 4.
PÄÄTELMÄT Osaamis- ja innovaatioyhteisö, joka keskittyy
laajemmin tervettä elämää ja aktiivisena ikääntymistä koskevaan innovointiin,
täyttää osaamis- ja innovaatioyhteisön aiheiden valintaperusteet seuraavasti: ·
Se vastaa merkittävään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen
haasteeseen (elinikäinen terveys ja hyvinvointi kaikille pitäen samalla
yllä taloudellisesti kestävät hoitojärjestelmät) ja tukee Eurooppa 2020
-strategian toteuttamista ja sen työllisyys-, innovaatio- ja
koulutustavoitteiden sekä sosiaalista osallisuutta koskevien tavoitteiden
saavuttamista. ·
Tämän osaamis- ja innovaatioyhteisön painotusalue
on Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopisteiden mukainen ja täydentää
muita EU:n toimia terveydenhuollon ja sosiaaliturvan alalla, etenkin
eurooppalaista innovaatiokumppanuutta ”Aktiivisena ja terveenä ikääntyminen”. ·
Se voi perustaa toimintansa vahvalle
tutkimusperustalle ja vakaalle teollisuudenalalle, jonka kannalta osaamis- ja
innovaatioyhteisö on mielekäs. Sen avulla on mahdollista saada elinkeinoelämä investoimaan
ja sitoutumaan pitkällä aikavälillä, ja se tarjoaa tilaisuuden uusille
tuotteille ja palveluille. ·
Sen avulla puututaan Euroopan paradoksiin, sillä se
hyödyntää EU:n vahvaa tutkimusperustaa ja luo uusia innovatiivisia
lähestymistapoja, millä parannetaan eurooppalaisten elämänlaatua ja säilytetään
terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien taloudellinen kestävyys. ·
Se tuottaa kestäviä ja systeemisiä vaikutuksia,
joita mitataan uusina koulutettuina potentiaalisina yrittäjinä, uusina
teknologioina ja uusina yrityksinä. Se edistää uuden teknologian kehitystä ja
sosiaalista innovointia. ·
Sen tavoitteena on päästä eroon koko
terveydenhuolto- ja sosiaaliturva-alan äärimmäisestä pirstoutuneisuudesta, ja
se kokoaa yhteen kriittisen massan eri osa-aloilla toimivia huippulaatuisia
tutkimuksen, innovoinnin ja yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen
sidosryhmiä. ·
Sen lähestymistapa on systeeminen ja edellyttää
siksi monitieteistä toimintaa, johon kuuluu esimerkiksi lääketiede, biologia,
psykologia, taloustiede, sosiologia, väestötiede ja tieto- ja
viestintäteknologia. Seloste 4: Raaka-aineet[10] – kestävä etsintä,
talteenotto, jalostus, kierrätys ja korvaaminen 1.
HAASTEET Moderni yhteiskunta on täysin riippuvainen
raaka-aineiden saatavuudesta. Kohtuuhintaiset raaka-aineet ovat EU:n talouden
tehokkaan toiminnan kannalta elintärkeitä. Planeettamme raaka-aine- ja
luonnonvaroihin aiheuttaa kuitenkin yhä kasvavia paineita ongelmakolmikko,
johon kuuluvat uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen, väestömäärän jatkuva lisääntyminen
ja kulutuksen nopea kasvu kehitysmaissa. Muun muassa nämä tekijät aiheuttavat
ennustetun luonnonvarojen kulutuksen kasvun tulevina vuosikymmeninä. Kuten resurssitehokkuutta koskevassa
etenemissuunnitelmassa ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa korostetaan,
meidän olisi pyrittävä varmistamaan Euroopan talouden ja hyvinvoinnin
edellyttämien raaka-aineiden saatavuus ja käytettävyys ja samalla saatava
aikaan resurssitehokas talous, joka täyttää kasvavan väestön tarpeet äärellisen
planeettamme ekologisissa rajoissa. 2.
MERKITTÄVYYS JA VAIKUTUKSET Tämä aihealue on taloudellisten
ja yhteiskunnallisten vaikutustensa takia hyvin tärkeä. Raaka-aineet ovat
maailmantalouden ja elämänlaadun kannalta keskeisen tärkeitä, ja
resurssitehokkuuden parantaminen on olennainen kasvun ja työllisyyden
varmistaja Euroopassa. Se tarjoaa merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia,
parantaa tuottavuutta, alentaa kustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Vaikka EU:lla
onkin erinomainen tutkimusperintö ja lukuisia huippuosaamisyksiköitä, sen
hyödyntämiseksi tällä aihealueella voitaisiin tehdä paljon enemmän. Osaamis- ja innovaatioyhteisö olisi omiaan tähän tarkoitukseen. Alan osaamis- ja innovaatioyhteisö toimisi
samansuuntaisesti muiden EU-toimien kanssa, ja sen pitäisi keskittyä edistämään
tietämys- ja huippuosaamiskeskusta, joka perehtyy kestävän avolouhoksilla,
kaivoksissa ja avomerellä tapahtuvan kaivostoiminnan, raaka-aineiden hallinnan,
kierrätysteknologian, materiaalien korvaamisen ja raaka-aineiden geopoliittisen
kaupan akateemiseen, tekniseen ja käytännön koulutukseen ja tutkimukseen.
Keskus toimisi välittäjänä ja selvitysyhteisönä näihin aloihin liittyville
Euroopan osaamiskeskuksille ja hallinnoisi EU:n teollisuuden kannalta
strategisen tärkeää tutkimusohjelmaa. Tästä syystä ja jotta toimilla olisi
mahdollisimman suuri vaikutus ja vältettäisiin päällekkäisyydet muihin
EU-toimiin, kuten raaka-aineita koskevaan eurooppalaisen
innovaatiokumppanuuteen nähden, osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentää
tarpeellisella tavalla toimintaa inhimillisen pääoman (ts. koulutuksen) osalta
innovatiivisen teknologian pilottitoimissa (esim. demonstraatiolaitoksissa),
jotka liittyvät maalla ja merellä tapahtuvaan etsintään, talteenottoon,
jalostukseen, keruuseen ja kierrätykseen. Samalla se voisi pyrkiä
tavoitteisiin, jotka liittyvät teknologisena edelläkävijänä toimimiseen,
kehittämällä innovatiivisten prosessien ja ratkaisujen pilotti- ja
demonstrointihankkeita, joihin sisältyy esimerkiksi sellaisten edullisten ja
kestävää kehitystä edustavien vaihtoehtoisten raaka-aineiden käyttöä, jotka
ovat EU:lle strategisen tärkeitä. Siksi se voi myös saada olemassa olevat
markkinat laajentumaan ja luoda uusia markkinoita etenkin kestävän
talteenoton ja jalostuksen, raaka-aineiden hallinnan, kierrätysteknologioiden
ja materiaalien korvaamisen aloilla. On tarpeen arvioida vaikutuksia ja
kehittää innovatiivisia kustannustehokkaita sopeutumis- ja
riskinhallintatoimenpiteitä erityisen haavoittuvia luontotyyppejä kuten
pohjoisnapa-aluetta varten. Tämän alan osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on
tärkeä asema poistettaessa teknologian puutteesta johtuvia esteitä. Teknisen
innovoinnin odotetaan kehittävän suuren määrän täydentäviä teknologioita, jotka
voivat muuttaa mineraalien ja raaka-aineiden perinteisiä arvoketjuja. Innovointia
on jatkettava uusien prosessien kehittämiseksi ja jotta alan olemassa oleva
tietämys voidaan optimoida ja kaupallistaa. Osaamis- ja innovaatioyhteisön
yrittäjäkeskeinen lähestymistapa soveltuisi erityisen hyvin tämän ongelman
ratkaisemiseen. Toinen raaka-aineiden osaamis- ja
innovaatioyhteisön lisäarvo on siinä, että se parantaa alan rajallisia
verkostoitumismahdollisuuksia. Koska mukana olevat tutkimusalat ovat
keskenään kovin erilaisia, niiden tutkijoilla on vain harvoin tilaisuuksia
tavata toisiaan ja hyödyntää ideoiden ristipölytystä ja yhteistyötä, joita
tarvitaan vähähiilisten, ympäristön kannalta kestävien kustannustehokkaiden
ratkaisujen löytämiseksi. Verkostoituminen osaamis- ja innovaatioyhteisön
kanssa ja sidosryhmien kokoaminen yhteen osaamiskolmion kaikilta osa-alueilta
ja arvoketjun kaikista osista auttaisi korjaamaan tätä puutetta. Se tarjoaa
tilaisuuden edistää teknologian, tietojen ja taitojen siirtoa sekä antaa
tutkijoille, opiskelijoille ja yrittäjille tiedot ja taidot, joita he
tarvitsevat kehittääkseen innovatiivisia ratkaisuja ja muuntaakseen nämä
ratkaisut uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi. 3.
SYNERGIA JA TÄYDENTÄVYYS NYKYISIIN
ALOITTEISIIN NÄHDEN EU on todennut tämän painotusalueen yhdeksi
suurista haasteista. Osaamis- ja innovaatioyhteisö edistäisi Horisontti 2020
-puiteohjelman tavoitteita, etenkin raaka-aineiden saatavuuteen ja
resurssitehokkuuteen liittyvän yhteiskunnallisen haasteen osalta. Se tukisi
myös ehdotettua raaka-aineita koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta. Kyseinen
innovaatiokumppanuus antaa laajat puitteet yhdenmukaistuksen ja synergian
edistämiseen nykyisissä kysyntään ja tarjontaan perustuvissa tutkimustoimissa,
innovaatiovälineissä ja ‑politiikoissa. Tähän
sisältyy teknologiakeskeisten toimien lisäksi myös sellaisiin poliittisiin ja
sääntely- ja standardointikysymyksiin liittyvien reunaehtojen ja parhaiden
toimintatapojen määrittäminen, jotka vaikuttavat tiettyä alaa tai haastetta
koskevaan innovointiin. Tämän alan osaamis- ja
innovaatioyhteisö täydentäisi kuvaa kouluttamalla avaintoimijoita ja
tarjoamalla lisäksi ainutlaatuisen, jäsennellyn toimijoiden verkoston. Se tarjoaisi vankan pohjan muiden sellaisten
innovointiin liittyvien toimien tukemiselle, joita toteutetaan eurooppalaisen
innovaatiokumppanuuden puitteissa ja joiden onnistumisen kannalta inhimillinen
pääoma on ehdoton edellytys. Sillä on myös
hyvät edellytykset tukea eurooppalaista innovaatiokumppanuutta yksilöitäessä
alaan vaikuttaviin poliittisiin ja sääntely- ja standardointikysymyksiin
liittyvät reunaehdot ja parhaat toimintatavat. Lisäksi
osaamis- ja innovaatioyhteisö perustaisi toimintansa tuloksiin, joita on saatu
lukuisissa seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluvissa tämän aihealueen
tutkimushankkeissa, ja hyödyntäisi niitä. Tämä koskisi erityisesti hankkeita,
joita rahoitetaan nanotieteiden, nanoteknologian, materiaalien ja uusien
tuotantoteknologioiden ja ympäristöaiheiden puitteissa. Lisäksi sillä
olisi yhteys kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman (CIP) ekoinnovointialan
markkinareplikointihankkeisiin, joissa materiaalien kierrätys kuuluu
ensisijaisiin aihealueisiin. Tällaisia kokemuksia on jatkossa luvassa
Horisontti 2020 -puiteohjelmassa liittyen etenkin ilmastotoimiin,
resurssitehokkuuteen ja raaka-aineiden kestävään saatavuuteen liittyviin
yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tämän alan
osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentäisi tällaisia toimia, koska siinä
keskityttäisiin osaamiskolmioon sisältyviin monitieteisiin toimiin, keskittyen
selkeästi innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä
yrittäjyyskoulutukseen. 4.
PÄÄTELMÄT Tämän alan osaamis- ja innovaatioyhteisö
soveltuu hyvin tarttumaan edellä luonnehdittuihin haasteisiin. Lisäksi se
täyttää strategisessa innovaatio-ohjelmassa esitetyt osaamis- ja
innovaatioyhteisön aiheiden valintaperusteet seuraavasti: ·
Se vastaa Euroopan suureen taloudelliseen ja
yhteiskunnalliseen haasteeseen (tarpeeseen kehittää innovatiivisia ratkaisuja
kustannustehokkaaseen, vähähiiliseen ja ympäristöystävälliseen raaka-aineiden
etsintään, talteenottoon, jalostukseen ja kierrätykseen) ja tukee Eurooppa 2020
-strategian toteuttamista ja sen ilmasto-, energia-, työllisyys-, innovaatio-
ja koulutustavoitteiden saavuttamista. ·
Tämän osaamis- ja innovaatioyhteisön painotusalue
on Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopisteiden mukainen, ja se
täydentää EU:n muita raaka-ainealan toimia, etenkin raaka-aineita koskevaa
eurooppalaista innovaatiokumppanuutta. ·
Sen avulla on mahdollista saada elinkeinoelämä
investoimaan ja sitoutumaan pitkällä aikavälillä, ja se tarjoaa tilaisuuden
uusille tuotteille ja palveluille etenkin kestävän talteenoton ja jalostuksen,
raaka-aineiden hallinnan, kierrätysteknologioiden ja materiaalien korvaamisen
aloilla. ·
Se tuottaa kestäviä ja systeemisiä vaikutuksia,
joita mitataan uusina koulutettuina potentiaalisina yrittäjinä, uusina
teknologioina ja uusina yrityksinä. Se tarjoaa mahdollisuuksia etenkin
yhteiskunnalliseen arvonluontiin pyrkimällä ratkaisemaan tuotteen koko
elinkaaren kestävyyttä koskevan tavoitteen, mikä merkitsee raaka-aineiden tehokkaampaa
käyttöä sekä raaka-aineiden kierrätyksen ja talteenoton tosiasiallista
parantamista. ·
Se sisältää selkeän koulutusosion, joka puuttuu
muista aloitteista, ja se kokoaa yhteen kriittisen massan huippulaatuisia
tutkimuksen ja innovoinnin sidosryhmiä. ·
Se edellyttää monitieteistä toimintaa, johon kuuluu
esimerkiksi geologia, taloustiede, ympäristötieteet, kemia, mekaniikka ja monet
teollisuudenalat (rakentaminen, auto- ja ilmailuteollisuus, koneiden ja
laitteiden valmistus sekä uusiutuvat energialähteet). ·
Sen avulla puututaan Euroopan paradoksiin, sillä
Euroopalla on tällä alalla vahva tutkimusperusta mutta heikko suorituskyky
innovoinnissa. Se tarjoaa innovointimahdollisuuksia kestävän kaivostoiminnan ja
raaka-aineiden hallinnan aloilla. Korvaaminen ja kierrätys voivat edelleen
edistää alan muutosta ja kannustaa investointeja luomalla uusia tuotteita,
palveluja ja lähestymistapoja toimitusketjuun. Seloste 5: Älykäs turvallinen yhteiskunta 1.
HAASTEET Horisontti 2020 -puiteohjelman tärkeimpiä
haasteita on tarve edistää turvallisia eurooppalaisia yhteiskuntia niiden
siirtyessä kohti digitaalista yhteiskuntaa ja kohdatessa maailmanlaajuisesti
lisääntyvää keskinäistä riippuvuutta. Nykyajan yhteiskuntaan kohdistuu vakavia
turvallisuushaasteita, jotka ovat kehittymässä yhä monimutkaisemmiksi sen
lisäksi, että haasteiden lukumäärä kasvaa. Haasteet nousevat erilaisista
lähteistä, jotka vaihtelevat järjestäytyneestä rikollisuudesta ja terrorismista
rajatylittävään laittomaan toimintaan sekä luonnonkatastrofeihin ja ihmisen
aiheuttamiin tuhoihin, jotka kaikki horjuttavat yhteiskuntamme peruspilareita. Lisäksi
verkkohyökkäykset ja yksityisyyden loukkaukset vaarantavat koko internetin
toiminnan ja sen varassa toimivat palvelut. Näiden haasteiden voittamiseen
liittyvän EU-politiikan tukemiseksi tarvitaan toimia, joilla edistetään
turvallisuusalan innovointia. Toimia tarvitaan erityisesti hyödyntämään tieto-
ja viestintäteknologian ja siihen liittyvien palvelujen potentiaalia
turvallisuushaasteiden voittamiseksi. Tavoitteena on korjata Euroopan
turva-aukkoja kehittämällä ja ottamalla käyttöön innovatiivisia tieto- ja
viestintäteknologian ratkaisuja, joilla voidaan estää ja lieventää vakavaa ja
järjestäytynyttä rikollisuutta (myös tietoverkkorikollisuutta) ja terrorismia,
vahvistaa EU:n maa- ja merirajojen hallintaa sekä kehittää selviytymis- ja
palautumiskykyä luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien tuhojen yhteydessä,
esimerkiksi metsäpalojen, maanjäristysten, tulvien ja myrskyjen sattuessa.
Tähän tavoitteeseen kuuluu myös sellaisten tieto- ja viestintäteknologioiden,
-laitteiden ja ‑palvelujen kehittäminen, joilla estetään
verkkohyökkäykset ja tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuurien
romahtaminen ja hallitaan tällaiset hyökkäys- ja romahdustilanteet ja toivutaan
niistä ja joilla lisätään luottamusta internetiin ja parannetaan sen
turvallisuutta sekä yksityisyyden, henkilöllisyyden ja yksityisten tietojen
suojaa. Nämä tavoitteet edustavat monialaista painopistettä, ja ne on
saavutettava kunnioittaen eettisiä ja yksityisyyteen liittyviä periaatteita
samoin kuin kansalaisten perusoikeuksia. 2.
MERKITTÄVYYS JA VAIKUTUKSET Turvallisuus on poliittiselta ja
sosioekonomiselta kannalta erittäin tärkeä. Riittävän
turvallisuuden ylläpitoa yhteiskunnassa voidaan yleisen järjestyksen
näkökulmasta katsoen pitää perusedellytyksenä sellaiselle ympäristölle, jossa
yksilöt ja yritykset ovat halukkaita toimimaan. Etenkin digitaalisten
yhteismarkkinoiden laajentuminen riippuu siitä, että sen käyttäjät luottavat
maksutapahtumien turvallisuuteen, tietojensa koskemattomuuteen sekä
yksityisyytensä ja henkilöllisyytensä suojaan. Maailmanlaajuiseen terrorismiin
liittyvät tapaukset sekä lisääntyneiden luonnonkatastrofien ja ihmisen
aikaansaamien tuhojen aiheuttamat ihmishenkien menetykset ja aineelliset
vahingot ovat viime vuosina kasvattaneet tämän politiikan osa-alueen
merkitystä. Näiden huolenaiheiden lisäksi ala on tärkeä
myös sosioekonomiselta kannalta. Arvioiden mukaan turvallisuusratkaisujen arvo
maailman turvallisuusmarkkinoilla (ilman puolustusalaa) oli 45 miljardia euroa
vuonna 2009, ja sen odotetaan kasvavan yli 87 miljardiin euroon vuoteen 2020
mennessä (keskimääräisen kasvun ollessa yli 6 prosenttia vuodessa)[11]. Ala työllistää noin 250 000
henkilöä koko maailmassa ja noin 50 000 Euroopassa. Tarkasteltaessa alan
epäsuoraa työllistämisvaikutusta voidaan todeta, että EU:n
turvallisuuspalvelumarkkinoilla toimii yli 1 700 000 yksityistä
vartijaa[12].
Sen lisäksi, että tietoturvamarkkinat ovat laajat, joidenkin arvioiden mukaan
tietoverkkorikollisuuden aiheuttamat kustannukset ovat vuodessa koko maailmassa
350 miljardia euroa ja EU:ssa 80 miljardia euroa. Älykkään turvallisen yhteiskunnan osaamis-
ja innovaatioyhteisö saa elinkeinoelämän investoimaan ja sitoutumaan pitkällä
aikavälillä sekä laajentamaan toimintaa ja luomaan
tuotteilleen ja palveluilleen uusia markkinoita Elinkeinoelämä saattaa osaamis-
ja innovaatioyhteisön puitteissa kiinnostua sellaisten innovatiivisten tieto-
ja viestintäteknologian tuotteiden ja palvelujen markkinamahdollisuuksista,
jotka tukevat muun muassa älykkäämpiä rikostenehkäisyratkaisuja, sähköisen
tunnistamisen ja todentamisen avulla toteutettavia tiukempia
turvallisuusvaatimuksia, älykkäämpiä rajoja sekä kriittistä infrastruktuuria
paremmin suojaavia varoitusjärjestelmiä. Turvallisuusteknologian monialaisen
luonteen vuoksi osaamis- ja innovaatioyhteisön toimet vaikuttavat tieto- ja
viestintäteknologian turvallisuusalan lisäksi koko tieto- ja
viestintäteknologian markkinoihin laitteistojen ja pääsyn mahdollistavien laitteiden
valmistajien ja palveluntarjoajien osalta. Osaamis- ja innovaatioyhteisön integroiva
lähestymistapa innovointiin ja sen edellytykset lujittaa sosiaalista
innovointia voisivat edelleen edistää turvallisuuden yhteiskunnallista
ulottuvuutta. Alan osaamis- ja innovaatioyhteisö perustuu vahvalle
tieteelliselle ja tutkimusperustalle ja kykenee saattamaan yhteen koulutuksen
ja innovoinnin sidosryhmät, jotka eivät muutoin yhdistäisi voimiaan, luomaan
uutta tietoa, uusia käsitteitä, liiketoimintamalleja, lähestymistapoja ja
strategioita, joiden avulla vastataan yhteiskunnan turvallisuushaasteisiin ja
edistetään kansalaisten hyvinvointia. Tavoite on se, että osaamis- ja
innovaatioyhteisön puitteissa kehitetyt uudet innovatiiviset tuotteet,
palvelut, mallit ja lähestymistavat täyttävät tarpeen saada aikaan
turvallisempi eurooppalainen yhteiskunta, jossa kansalaiset tuntevat
arkielämänsä turvalliseksi – unohtamatta heikoimmassa asemassa olevia. Huomiota
voitaisiin kiinnittää yksilöiden yksityisyyden suojaan, lasten suojeluun
internetissä sekä henkilö- ja profilointitietojen väärinkäyttöä torjuviin
suojakeinoihin parantaen samalla helppokäyttöisyyttä ja omaksumista käyttäjien
keskuudessa. Älykkään turvallisen yhteiskunnan osaamis- ja
innovaatioyhteisön yhteiskunnallista ulottuvuutta voitaisiin edelleen lujittaa
näiden yhteisöjen yhteistoimintakeskittymiin perustuvalla mallilla, jonka
avulla alueelliset toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä yhdistäen eri
erikoistumisaloilla kehitettyjä tietoja ja taitoja. Älykkään turvallisen yhteiskunnan osaamis- ja
innovaatioyhteisön merkittävä lisäarvo on siinä, että sen avulla eheytetään
alan pirstaleista ja lokeroitunutta tilaa, joka nykyisin vallitsee kaikkialla
Euroopassa. Integroivan luonteensa ja monitieteisen lähestymistapansa
ansiosta se saa aikaan mahdollisuuksia eri aloilla työskentelevien
osaamiskolmion toimijoiden (yritykset, tutkimustoiminta ja korkeakoulut),
yksilöiden ja viranomaisten tiiviimpään yhteistyöhön ja niveltää siten paremmin
yhteen teknologiset, yhteiskunnalliset, poliittiset ja lainsäädännölliset
näkökohdat ja markkinapotentiaalin. Älykkään turvallisen yhteiskunnan osaamis- ja
innovaatioyhteisöstä on apua myös pätevän työvoiman tarpeeseen. Sillä on
siksi hyvin suuri merkitys muokattaessa tämän alan koulutusta. Samalla se
tarjoaa tilaisuuden kannustaa uusia, koulutettuja potentiaalisia yrittäjiä,
jotka kykenevät luomaan uusia innovatiivisia teknologioita, palveluja ja
yrityksiä. Huomion kohdistaminen yrittäjyyteen on erityisen tärkeää tällä
alalla, jolla on mahdollisuuksia saada mukaan runsaasti pk-yrityksiä. Osaamis- ja innovaatioyhteisön koulutus- ja
innovointitavoitteiden saavuttamisen ohella tällainen yhteisö voi epäsuorasti
parantaa tietoisuutta kansalaisten, yksityissektorin ja institutionaalisten loppukäyttäjien
(pelastuspalvelu, poliisi, rajavartijat jne.) keskuudessa ja vaikuttaa heidän
asenteisiinsa uusia innovatiivisia ratkaisuja kohtaan. Älykkään turvallisen yhteiskunnan osaamis- ja
innovaatioyhteisöllä on mahdollisuuksia tuottaa kestäviä ja systeemisiä
vaikutuksia, joita mitataan uusina koulutettuina potentiaalisina
yrittäjinä, uusina teknologioina, yrityksinä, malleina ja lähestymistapoina, ja
lisäksi sillä on vaikutusmahdollisuuksia maailmanlaajuisella tasolla.
Turvallisuushaasteet ovat luonteeltaan globaaleja, ja niitä on käsiteltävä
yhteistyössä kolmansien maiden kanssa. Osaamis- ja innovaatioyhteisön onnistumisen
suurimmat riskit tällä aihealueella liittyvät pääasiassa innovoinnin
reunaehtojen puuttumiseen – kyse on esimerkiksi selkeästä sääntelykehyksestä,
standardoinnista ja julkisista hankinnoista. Joissain Euroopan maissa onkin
osoitettu, että turvallisuutta koskevan selkeän politiikan ja strategian
puuttuminen heikentää kysyntä- ja tarjontapuolen kehittämiseen liittyvää
selkeyttä. Toinen turvallisuusalan ongelma on puolustustarpeiden rajojen
määrittely. Vaikka puolustusala ei sisälly älykkään turvallisen yhteiskunnan
osaamis- ja innovaatioyhteisön puitteisiin, turvallisuuden ja puolustuksen ero
on hämärtynyt niihin liittyvää teknologiaa ja systeemejä koskevien vaatimusten
osalta. Tämän osaamis- ja innovaatioyhteisön onnistumisen edellytyksenä on
saada loppukäyttäjät ja etenkin viranomaiset osallistumaan sen toimintaan. Se
on vaikeaa ja edellyttää tiivistä yhteistyötä alaan liittyvien komission
poliittisten aloitteiden kanssa. Näitä riskejä voidaan odottaa ratkaistavan
siten, että osaamis- ja innovaatioyhteisö on yhteydessä meneillään oleviin EU:n
tason ja kansallisiin innovointi- ja poliittisiin hankkeisiin tällä alalla
(katso seuraava jakso). 3.
SYNERGIA JA TÄYDENTÄVYYS NYKYISIIN
ALOITTEISIIN NÄHDEN Edellä kuvatun kaltainen osaamis- ja
innovaatioyhteisö täydentäisi monia tämän aihealueen EU-aloitteita. Älykkään turvallisen yhteiskunnan osaamis- ja
innovaatioyhteisö tukee Horisontti 2020 ‑tavoitteiden saavuttamista. Se
perustuu tämän alan puiteohjelmien lukuisten tutkimushankkeiden tuloksiin –
etenkin niihin hankkeisiin, joita rahoitetaan turvallisuutta, tieto- ja
viestintäteknologian turvallisuutta ja siihen koettua luottamusta ja tulevaisuuden
internetiä koskevan sekä sosioekonomisen ja humanistisen tutkimuksen
puitteissa. Se ottaa huomioon yhteisen tutkimuskeskuksen asianomaiset
toiminnot. Lisäksi se on yhteydessä asianomaisiin
EU-virastoihin, joista esimerkkeinä voidaan mainita Frontex (rajaturvallisuus),
Europol (vakavan kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjunta), Enisa
(verkko- ja tietoturva) ja Cepol (Euroopan poliisiakatemia). Tämän alan
osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentäisi tällaisia toimia, koska siinä
keskityttäisiin osaamiskolmioon sisältyviin monitieteisiin toimiin, keskittyen
selkeästi innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä
yrittäjyyskoulutukseen. 4.
PÄÄTELMÄT Osaamis- ja innovaatioyhteisö, joka keskittyy
tieto- ja viestintäteknologian asemaan turvallisen yhteiskunnan innovaatioiden
välittäjänä ja joka painottaa alan koulutusjärjestelmien rakenteen muokkausta,
soveltuisi hyvin vastaamaan edellä luonnehdittuihin haasteisiin. Lisäksi se
täyttää strategisessa innovaatio-ohjelmassa esitetyt osaamis- ja innovaatioyhteisön
aiheiden valintaperusteet: ·
Se vastaa merkittävään taloudelliseen ja
yhteiskunnalliseen haasteeseen (tarve vähentää turva-aukkoja ja estää
turvallisuusuhkia samalla kun otetaan huomioon yhteiskunnalliset näkökohdat) ja
tukee Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista ja sen työllisyys-, innovaatio-
ja koulutustavoitteiden sekä sosiaalista osallisuutta koskevien tavoitteiden
saavuttamista. ·
Tämän osaamis- ja innovaatioyhteisön painotusalue
on Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopisteiden mukainen ja täydentää
muita EU:n toimia tällä alalla. ·
Sen avulla on mahdollista saada elinkeinoelämä
investoimaan ja sitoutumaan pitkällä aikavälillä, ja se tarjoaa tilaisuuden
uusille tuotteille ja palveluille. ·
Se tuottaa kestäviä ja systeemisiä vaikutuksia,
joita mitataan uusina koulutettuina potentiaalisina yrittäjinä, uusina
teknologioina, yrityksinä ja palveluina. Se edistää uuden teknologian
kehittämistä ja sosiaalista innovointia. ·
Se perustuu vahvalle tieteelliselle ja
tutkimusperustalle ja saattaa yhteen koulutuksen ja innovoinnin sidosryhmät,
jotka eivät muutoin tapaisi, luomaan uutta tietoa, uusia käsitteitä,
liiketoimintamalleja, lähestymistapoja ja strategioita, joiden avulla vastataan
yhteiskunnan turvallisuushaasteisiin. ·
Sen avulla eheytetään alan pirstaleista ja
lokeroitunutta tilaa, joka nykyisin vallitsee kaikkialla Euroopassa. ·
Sen lähestymistapa on systeeminen ja edellyttää
siksi monitieteistä toimintaa, johon kuuluu esimerkiksi tieto- ja
viestintäteknologia, sosioekonomiset ja humanistiset tieteet, pelastuspalvelu,
terveydenhuolto, liikenne ja energia. Seloste 6: Kaupunkiliikenne 1.
HAASTEET Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt
liikenne on osoitettu yhdeksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista haasteista,
joihin vastataan Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä. Vuonna 2011
annetussa liikenteen valkoisessa kirjassa korostetaan edelleen sitä, kuinka
tärkeää on toteuttaa tämän alan toimia seuraavan vuosikymmenen aikana. Kaupunkiliikenne
on erityisen haastava kohde. Se kattaa monia aloja, kuten liikenne (mukaan
luettuna liikkuvuuden uudet konseptit, liikenteen organisointi, logistiikka,
liikennejärjestelmien turvallisuus ja toimintavarmuus), ympäristökysymykset
(kasvihuonekaasujen, ilmansaasteiden ja melun vähentäminen),
kaupunkisuunnittelu (työn ja asumisen tuominen lähemmäs toisiaan), ja sillä on
suuri vaikutus sekä taloudellisella että sosiaalisella tasolla (uusien
yritysten luominen, työllisyys, sosiaalinen osallisuus, asuminen ja
sijaintistrategiat). Yleistavoitteena on parantaa kansalaisten elämänlaatua Euroopassa
– yhä useammat asuvat suurissa kaupunkikeskittymissä, joihin suuri osa Euroopan
taloudellisesta toiminnasta keskittyy. [13] Kestävä kaupunkiliikenne on saavutettavissa
vain siinä tapauksessa, että kehitetään ympäristöystävällisempiin,
osallistavampiin, turvallisempiin ja älykkäämpiin ratkaisuihin johtavia
innovaatioita. Jos tavoitetta ei saavuteta, se aiheuttaa pitkällä aikavälillä
suuret yhteiskunnalliset, ekologiset ja taloudelliset kustannukset. Kansalaisten
olisi kuitenkin hyväksyttävä liikkuvuuden uudet innovatiiviset konseptit,
etenkin kun yksilölliset liikennemuodot on korvattava julkisilla ja
kollektiivisilla liikennemuodoilla. Kaupungeissa asuvien käyttäytymisen
muuttaminen ilman elämänlaadun heikkenemistä ja elinkustannusten nousua kuuluu tämän
alan suuriin haasteisiin. 2.
MERKITTÄVYYS JA VAIKUTUKSET Kaupunkiliikenteen
osaamis- ja innovaatioyhteisön tärkein tavoite on varmistaa vihreämpi,
osallistavampi, turvallisempi ja älykkäämpi kaupunkiliikennejärjestelmä. Kuten edellä on
todettu, tämä aihealue on yhteiskunnan ja yleisen järjestyksen kannalta
hyvin tärkeä. Se on hyvin merkityksellinen myös sosioekonomisesti, sillä se
kattaa BKT:n ja työllisyyden kannalta tärkeitä toimialoja, kuten
autoteollisuuden ja rakennusalan. Lisäksi kaupunkiliikenne on yhteydessä
ympäristönsuojelustrategioihin, ja se on selkeä osa sosiaalista kuuluvuutta,
sijoittumista, asumista ja kaupunkisuunnittelua koskevia politiikanaloja. Kaupunkiliikenteen
osaamis- ja innovaatioyhteisö noudattaa sekä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman
painopisteitä että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita, jotka koskevat
älykkäämpää, kestävämpää, vähähiilisempää ja osallistavampaa kaupunkikehitystä.
Tämän aihealueen osaamis- ja innovaatioyhteisö voisi tukea kutakin Eurooppa
2020 -strategian tavoitetta esimerkiksi edistämällä ekotehokkaita ratkaisuja,
älykkäitä tieto- ja viestintäteknisiä liikenteenhallintajärjestelmiä ja
tarjoamalla tehokkaampia ja kohtuuhintaisempia liikennepalveluja. Koska
kaupunkiliikenne on luonteeltaan systeemistä, tämän aihealueen osaamis- ja
innovaatioyhteisö voisi tarjota lukuisia innovointimahdollisuuksia
innovaatioprosessin eri vaiheissa – esimerkiksi multimodaaliset
liikennejärjestelmät sekä älykkäämmät ja kestävämmät liikenneratkaisut. Kaupunkiliikenteen
osaamis- ja innovaatioyhteisö perustuu vakaalle teknologiselle ja
teollisuusperustalle ja tarjoaa mahdollisuuksia uusille tuotteille ja
palveluille[14]
etenkin kestävän suunnittelun ja ympäristöteollisuuden aloilla. Vahva poliittinen
tuki ja huomion kiinnittäminen kaupunkiliikenteeseen tukevat sen
innovatiivisten mallien kehittämistä. Lisäksi tällaisilla innovatiivisilla
malleilla voi olla maailmanlaajuinen vaikutus, jos ne siirretään etenkin
Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan valtavasti kasvaviin
kaupunkikeskittymiin. Tämän alan
osaamis- ja innovaatioyhteisö saattaa kaupunkiliikenteen ja sen suunnittelun
laajempaan, paikallis- ja aluetason kestävän kaupunki- ja aluesuunnittelun
kontekstiin. Osaamis- ja innovaatioyhteisöllä olisi siksi etu toimia moni-
ja poikkitieteellisellä kentällä, ja sen avulla voidaan eheyttää alan nykyistä
pirstoutunutta organisaatiota. Se voisi saada aikaan tiiviimpää yhteistyötä
viranomaisten (pääasiassa paikallis- ja aluetason viranomaisten), paikallisten
yhdistysten ja yksityissektorin (kuten rakennuttajien ja
infrastruktuuritoimijoiden), tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välille
(osaamiskolmion alueet integroiden). Kaupunkiliikenteen osaamis- ja
innovaatioyhteisö kokoaa huippuluokan kumppaneita uudenlaisiin
yhteistyöryhmiin, ja sen vuoksi yhteisö voi optimoida olemassa olevat resurssit
ja hyödyntää näiden uusien arvoketjujen välityksellä luodut
liiketoimintamahdollisuudet. Kaupunkiliikenteen
osaamis- ja innovaatioyhteisö keskittyy niihin innovaatiokolmion toimiin,
joissa voidaan hyödyntää etenkin EIT:n kautta kanavoitavaa EU:n lisätukea. Todellisuudessa
tämän alan osaamis- ja innovaatioyhteisön suurin lisäarvo piilee siinä, että se
integroi osaamiskolmion kolme osa-aluetta ja tuo systeemisiä muutoksia
innovaatiotoimijoiden yhteistyötapoihin. Samoin osaamis- ja
innovaatioyhteisö keskittyy ihmislähtöiseen innovointiin, minkä vuoksi
opiskelijat, tutkijat ja yrittäjät ovat sen toiminnan keskiössä, ja tämä on
olennaisen tärkeää vastattaessa edellä kuvailtuihin haasteisiin. Näistä
syistä painotetaan vahvasti yleissivistävää ja ammatillista koulutusta,
yrittäjyyttä ja tutkimustulosten käyttämistä, toisin sanoen kehitetään
paikallis- ja aluehallinnossa toimivien kaupunkiliikenteen ammattilaisten
tietoja ja taitoja (elinikäinen oppiminen, henkilöstön vaihto-ohjelmat,
ammatillinen jatkokoulutus), ehdotetaan erityisiä kaupunkiliikennettä koskevia
korkea-asteen koulutusohjelmia (kesäkurssit, vaihto-ohjelmat) ja viedään
innovatiivisia liikennekonsepteja onnistuneesti markkinoille (korkeakoulujen ja
tutkimuslaitosten tuki spin-off-yritysten ja uusien yritysten perustamiseen
jne.). Lisäksi yhteistoimintakeskittymiin perustuvaa toimintamallia voitaisiin
vahvistaa tähän aiheeseen keskittyvän osaamis- ja innovaatioyhteisön
puitteissa, koska tällä aiheella on selkeä paikallinen ja alueellinen
ulottuvuus. 3.
SYNERGIA JA TÄYDENTÄVYYS NYKYISIIN
ALOITTEISIIN NÄHDEN Liikkuvuutta
koskevat kysymykset saavat tukea monista EU-aloitteista. EU onkin hyvin
aktiivinen tällä alalla. Liikkuvuudella on
yhteyksiä muihin EU-toimiin, ja näitä yhteyksiä tiivistetään entisestään. Kaupunkiliikenteen
osaamis- ja innovaatioyhteisö ottaa huomioon kaupunkiliikenteen
toimintasuunnitelman ja älykästä liikennejärjestelmää koskevan
toimintasuunnitelman. Se tekee
yhteistyötä etenkin sellaisten suunniteltujen älykkäitä kaupunkeja ja älykkäitä
yhteisöjä koskevien EU-aloitteiden kanssa, joissa käsitellään
energiatehokkuutta, tieto- ja viestintäteknologiaa ja kaupunkiliikennettä.
Osaamis- ja innovaatioyhteisö tuo täydentävyyttä etenkin kouluttamalla keskeisiä
toimijoita ja tarjoamalla jäsennellyn toimijoiden verkoston, jossa toimijoilla
on hyvät mahdollisuudet määrittää yleiset edellytykset ja parhaat toimintatavat
alaan vaikuttavissa periaatteita ja sääntelyä koskevissa kysymyksissä. Lisäksi tarvitaan
koordinointia yhteiseen toiminta-aloitteeseen ”Urbaani Eurooppa”, jolla kootaan
yhteen kansalliset tutkimustoimet, tarkoituksena muuntaa kaupunkialueet
innovaatio- ja teknologiakeskuksiksi, toteuttaa ympäristöystävällisiä ja
älykkäitä kaupunkien sisäisiä ja niiden välisiä liikenne- ja
logistiikkajärjestelmiä, pienentää ekologista jalanjälkeä ja edistää
ilmastoneutraaliutta. Tämän alan osaamis- ja innovaatioyhteisö nopeuttaa ja
edistää näiden yhteisten ohjelma-aloitteiden kanssa yhdistetyn julkisen
huippututkimuksen hyödyntämistä ja eheyttää siten pirstoutunutta
innovaatiomaisemaa. Kaupunkiliikenteen
osaamis- ja innovaatioyhteisön luonteviin yhteistyöaloitteisiin kuuluu myös
Civitas-aloite, jolla tuetaan puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen liittyvien
innovatiivisten toimien täytäntöönpanoa koskevia esittely- ja
tutkimushankkeita, sekä eurooppalainen teollisuusaloite ”Älykkäät kaupungit ja
älykkäät yhteisöt”, jonka tavoitteena on tehostaa kaupunkien energiantuotantoa
ja -käyttöä ja saattaa ne kestävälle pohjalle. Alan osaamis- ja
innovaatioyhteisö voisi luoda yhteyksiä myös liikennettä ja energiaa koskeviin
eurooppalaisiin teknologiayhteisöihin, vähäpäästöisiä ajoneuvoja koskevaan
eurooppalaiseen aloitteeseen liittyviin julkisen ja yksityisen sektorin
kumppanuuksiin sekä alan lukuisiin puiteohjelmahankkeisiin. Osaamis- ja
innovaatioyhteisö ottaisi huomioon eurooppalaisten teknologiayhteisöjen
puitteissa määritetyt tutkimuksen painopisteet ja toimintasuunnitelmat sekä
julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja puiteohjelmahankkeiden
yhteydessä tähän mennessä tehdyn alan tutkimustyön, jotta tutkimustulosten
käyttöönottoa ja hyödyntämistä tehostetaan ja nopeutetaan. Täydentävyyttä
haetaan myös eurooppalaisen mobiili- ja liikkuvuusalaliittoutumasta. Liittouma
saa osarahoitusta kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelmasta, ja sen tavoitteena
on saattaa yhteen alueelliset ja kansalliset päätöksentekijät, jotka tukevat
innovatiivisia mobiili- ja liikkuvuusalan palveluratkaisuja tarkoituksenaan
saada enemmän ja parempaa tukea näiden toimialojen innovatiivisia palveluja
tuottaville pk-yrityksille. Lisäksi se
koordinoi toimintansa Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmaan,
ekoinnovointialan markkinareplikointihankkeisiin sekä kilpailukyvyn ja
innovoinnin ohjelmaan kuuluviin älykästä kaupunkiliikennettä koskeviin tieto-
ja viestintäteknologiapohjaisiin palveluihin ja pilottihankkeisiin. Alan osaamis- ja
innovaatioyhteisö täydentäisi tällaisia toimia, koska siinä keskityttäisiin
osaamiskolmioon sisältyviin monitieteisiin toimiin, keskittyen selkeästi
innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä yrittäjyyskoulutukseen. Lisäksi
kaupunkiliikenteeseen keskittyvä osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentäisi
joitain yksittäisiä toimia, joita toteutetaan kahdessa olemassa olevassa osaamis-
ja innovaatioyhteisössä. Tällaisia ovat ilmastonmuutoksen osaamis- ja
innovaatioyhteisön (Climate KIC) toimet, jotka koskevat siirtymistä
vähähiilisiin, ilmastonmuutosta sietäviin kaupunkeihin sekä EIT ICT Labs
-yhteisön toimet, joissa keskitytään tutkimaan tulevaisuuden älykkäitä
liikennejärjestelmiä ja digitaalisia kaupunkeja. Kaupunkiliikenteen osaamis- ja
innovaatioyhteisö ottaa huomioon näissä osaamis- ja innovaatioyhteisöissä
tehdyn työn ja asettaa sen laajempaan, ympäristöystävällisemmän, osallistavamman,
turvallisemman ja älykkäämmän kaupunkiliikennejärjestelmän kontekstiin. 4.
PÄÄTELMÄT Kaupunkiliikenteen osaamis- ja
innovaatioyhteisö soveltuu hyvin tarttumaan edellä luonnehdittuihin
haasteisiin. Lisäksi se täyttää osaamis- ja innovaatioyhteisön aiheiden
valintaperusteet seuraavasti: ·
Se vastaa Euroopan suureen taloudelliseen ja
yhteiskunnalliseen haasteeseen (tarpeeseen kehittää eurooppalainen
liikennejärjestelmä, joka on resurssitehokas, ympäristöystävällinen,
turvallinen ja saumaton ja joka hyödyttää kansalaisia, taloutta ja
yhteiskuntaa) ja tukee Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista ja sen ilmasto-,
energia-, työllisyys-, innovaatio- ja koulutustavoitteiden saavuttamista. ·
Tämän osaamis- ja innovaatioyhteisön painotusalue
on Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopisteiden mukainen ja täydentää
muita EU:n toimia liikenne-, ympäristö- ja energia-alalla. ·
Lujittamalla yrittäjyysajattelua se integroi
kehitteillä olevat teknologiat uusiin arvoketjuihin ja tukee akateemisen
tutkimuksen tulosten muuntamista tuotteiksi ja palveluiksi. ·
Sen avulla puututaan Euroopan paradoksiin, sillä se
hyödyntää EU:n vahvaa tutkimusperustaa ja luo uusia innovatiivisia
lähestymistapoja, millä varmistetaan ympäristöystävällisempi, osallistavampi,
turvallisempi ja älykkäämpi kaupunkiliikennejärjestelmä. ·
Se tuo yhteen kriittisen massan huippulaatuisia
tutkimuksen, innovoinnin ja yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen
sidosryhmiä, jotka eivät muuten yhdistäisi voimiaan. ·
Sen lähestymistapa on monialainen, ja se yhdistää siten
eri vastuutasot yksityisistä yksiköistä aina julkiseen hallintoon (etenkin
paikallistason hallintoon) ja yksittäisiin kansalaisiin. ·
Se edellyttää monitieteistä toimintaa ja
uudentyyppisen, tieteenalojen rajat ylittävän koulutuksen kehittämistä. [1] EUVL
L 97, 9.4.2008, s. 1. [2] EUVL
C, s. . [3] Seloisteissa on yhteenveto toteutetusta analyysistä,
jossa on tarkasteltu osaamis- ja innovaatioyhteisön perustamisen merkitystä ja
lisäarvoa ehdotetuilla aihealueilla. Niissä kerrotaan suuntaa-antavasti, mitä
osaamis- ja innovaatioyhteisö voisi tehdä tietyllä alueella, mutta niissä ei
määrätä uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimista eikä työmenetelmistä. [4] Käsite on esitetty asiakirjassa Sainsbury Review: The
Race to the Top – Lord Sainsbury’s review of the UK Government’s Science and
Innovation Policies, 5. lokakuuta 2007. [5] Eurostat. [6] http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/ict/files/kets/hlg_report_final_en.pdf [7] Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalouden
erityisjärjestö (FAO), 2009. Global agriculture towards 2050. [8] Terveydenhuoltomenot vaihtelevat maittain. Niiden osuus
BKT:sta vaihtelee 1,1 prosentista 9,7 prosenttiin ja 4 prosentista yli 18
prosenttiin kaikista julkisista menoista. Terveydenhuoltoon liittyvillä aloilla
on korkea t&k-intensiteetti: lääketeollisuus ja bioteknologia ovat selvästi
kärjessä (15,9 prosenttia), ja myös terveydenhoitovälineiden ja -palvelujen
alalla luku on korkea (6,8 prosenttia). [9] Esimerkiksi potilaiden mahdollisuudet saada
korkealaatuisia lääkkeitä viivästyvät siksi, että uusien lääkkeiden
hyväksymistä ja markkinoille saattamista koskevassa lainsäädännössä annetaan
enemmän aikaa testaukseen, sertifiointiin, hinnanmääritykseen ja
korvausmenettelyihin. [10] Tässä asiakirjassa käytetään suppeampaa määritelmää termistä
”muut raaka-aineet kuin energia- tai maatalousraaka-aineet”, jotta vältetään
mahdollista päällekkäisyyttä olemassa olevien ilmastonmuutosta ja energiaa
koskevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa samoin kuin sellaisten
tulevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen painopisteiden kuin elintarvikkeiden
kanssa. [11] Lähde: Euroopan turvallisuusjärjestö (EOS). [12] Lähde: Euroopan turvallisuuspalvelujen liitto (CoESS). [13] Yli 70 prosenttia eurooppalaisista asuu kaupunkialueilla,
joiden yhteenlaskettu pinta-ala on runsaat 25 prosenttia EU:n alueesta. Noin 85
prosenttia EU:n BKT:sta tuotetaan kaupunkialueilla. Kaupungistumisasteen
odotetaan nousevan Euroopassa 83 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. [14] Esimerkkejä potentiaalisista markkinoista: uudet palvelut
matkaajille, liikennepaikkojen ylläpitoon ja liikennevirtojen ja -ruuhkien
hallintaan; ajoneuvojen uudet sovellukset; monitasoiset viestintäpalvelut,
joilla tuetaan viestintää ja vältetään matkustamista (JRC 65426 EN).