Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52011PC0665

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Verkkojen Eurooppa -välineestä

/* KOM/2011/0665 lopullinen - 2011/0302 (COD) */

52011PC0665

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Verkkojen Eurooppa -välineestä /* KOM/2011/0665 lopullinen - 2011/0302 (COD) */


PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Komissio teki 29. kesäkuuta 2011 ehdotuksen[1] seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020: ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”. Ehdotuksessaan komissio päätti esittää, että luodaan uusi integroitu väline ensisijaiseen infrastruktuuriin investoimiseksi EU:ssa liikenteen, energian ja televiestinnän alalla. Välineen nimi on ”Verkkojen Eurooppa”.

Järkevät, kestävät ja kokonaisuudessaan yhteenliitetyt liikenne-, energia- ja digitaaliset verkot ovat eurooppalaisten sisämarkkinoiden loppuun saattamisen edellytys. Lisäksi investoinnit tärkeimpiin infrastruktuureihin, joista saadaan merkittävää Euroopan tason lisäarvoa, voivat parantaa Euroopan kilpailukykyä hitaan kasvun ja tiukkojen julkisten talousarvioiden vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa. Tällaiset investoinnit ovat myös ratkaisevia pyrittäessä saavuttamaan EU:n kestävän kasvun tavoitteet, jotka on esitetty Eurooppa 2020 -strategiassa, sekä EU:n energian ja ilmastopolitiikan alalla asettamat 20-20-20-tavoitteet[2].

Tässä asetuksessa vahvistetaan Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevat säännökset. Asetuksessa hyödynnetään työ, joka on tehty valmisteltaessa kaikkien kolmen alan (liikenne, energia ja televiestintä) poliittisen kehyksen uudelleentarkastelua seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (2014–2020) varten. SEUT-sopimuksen 170 artiklan mukaisesti kullekin alalle ehdotetaan uusia suuntaviivoja ottaen Verkkojen Eurooppa -aloite huomioon. Näin ollen liikenteen, energian ja televiestinnän alojen uudistetut suuntaviivat ja Verkkojen Eurooppa -väline muodostavat johdonmukaisen sääntelypaketin.

Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana infrastruktuuriin on käytetty yhä vähemmän rahaa. Talous- ja finanssikriisi on kuitenkin palauttanut mieliin tarpeen investoida infrastruktuuriin. Talouskriisin aikana kohdennetut investoinnit infrastruktuurin uusimiseen tai rakentamiseen ovat olleet merkittävä osa piristys- ja elvytyssuunnitelmia EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Niillä on pyritty tukemaan kokonaiskysyntää siten, että samalla varmistetaan käytettyjen varojen pitkän aikavälin tuotto. Kriisi on etenkin osoittanut, kuinka tärkeitä infrastruktuurit ovat Euroopan talouden tulevaisuudelle.

Todelliset sisämarkkinat eivät ole mahdolliset ilman saumattomia yhteyksiä sen kaikkien osien välillä, kuten Montin raportista[3] käy ilmi. Liikenneyhteydet, sähköverkot ja laajakaistaverkot ovat toimivalle, yhdennetylle talousalueelle ja sen sosiaaliselle ja alueelliselle lähentymiselle elintärkeät. Kuitenkin vaikka sääntelyn lähentyminen etenee EU:ssa ja markkinat integroituvat – viimeksi energian alalla, jolla hyväksyttiin ja tuli voimaan kolmas liberalisointipaketti – rajat ylittävä fyysinen yhteenliittäminen laahaa kehityksen perässä. Varsinkin uusissa jäsenvaltioissa on puuttuvia yhteyksiä, jotka luovat jakolinjoja Euroopan unionin keskeisten alueiden ja syrjäseutujen välillä ja haittaavat unionin sisäisen kaupan kehittymistä edelleen ja uusien talouden alojen, kuten sähköisen kaupan, kasvua.

Huomattavia investointitarpeita on yksilöity. Euroopan energiainfrastruktuurin kehittämisen painopisteitä koskevista suuntaviivoista (jäljempänä ’Euroopan laajuisen energiainfrastruktuurin suuntaviivat’) annetussa asetusehdotuksessa yksilöidään energia-alan 12 ensisijaista käytävää ja aluetta, joita on neljä kullakin seuraavalla sektorilla: sähkön ja kaasun siirto (tähän sisältyy älyverkkojen käyttöönotto), sähkönsiirron valtaväylät ja rajat ylittävät hiilidioksidiverkot. Euroopan energiajärjestelmä vaatii noin biljoonan euron suuruiset investoinnit vuoteen 2020 mennessä. On arvioitu, että tästä määrästä 200 miljardin suuruiset investoinnit tarvitaan pelkästään sähkö- ja kaasuverkkoinvestointeihin, joilla on eurooppalaista merkitystä. Tästä kokonaisinvestoinnista 100 miljardia euroa olisi saatava markkinoilta ilman tukia, kun taas toisen 100 miljardin euron kokoaminen edellyttää julkisen sektorin toimia tarvittavien investointien aikaansaamiseksi.

Liikennealalla on yksilöity Euroopan laajuinen ns. ydinverkko käyttäen yleiseurooppalaista suunnittelumetodiikkaa. Tämä ydinverkko, jossa sekä tavara- että matkustajaliikenne kulkee tehokkaasti ja vähin päästöin, rakentuu laajalti olemassa olevalle infrastruktuurille. Kun puuttuvat yhteydet on rakennettu, pullonkauloja poistettu ja tehostettujen multimodaalisten yhdistelmien käyttöä lisätty, ydinverkko hoitaa suuren osan sisämarkkinoiden liikennevirroista. Liikenteen kysyntään vastaavan EU:n infrastruktuurin kehittämisestä on arvioitu aiheutuvan vuosina 2010–2030 yli 1,5 biljoonan euron kustannukset koko EU:n jäsenvaltioiden liikenneverkkojen osalta. Euroopan laajuisten liikenneverkkojen loppuun saattaminen edellyttää noin 500 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Tästä 250 miljardia euroa tarvitaan puuttuvien yhteyksien rakentamiseen ja pullonkaulojen poistamiseen ydinverkossa.

Televiestintäverkkojen osalta tärkeänä tavoitteena on digitaalialan sisämarkkinoiden loppuun saattamista haittaavien (digitaalisten) pullonkaulojen poistaminen. Tämä tarkoittaa, että koko laajakaistaverkkoa on tarpeen yleisesti parantaa ja että on perustettava digitaalisten palvelujen infrastruktuureja, jotka mahdollistavat eurooppalaisten julkisten palvelujen johdonmukaisen digitaalisen käyttöönoton. Nämä sekä fyysiset että palveluperustaiset digitaaliset verkot ovat avainasemassa älykkään kasvun mahdollistamisessa. Osana digitaalistrategiaa peruslaajakaistaliittymä olisi oltava jokaisen eurooppalaisen saatavilla vuoteen 2013 mennessä ja nopea tai ultranopea liittymä vuoteen 2020 mennessä. Syyskuussa 2010 komissio luonnosteli tarvittavat toimet niiden noin 270 miljardin euron suuruisten investointien käynnistämiseksi, jotka tarvitaan ultranopean laajakaistan tuomiseen kaikkien eurooppalaisten kotitalouksien ja yritysten ulottuville vuoteen 2020 mennessä. Nykyisissä olosuhteissa yksityisen sektorin on katettava osa näistä investoinneista. Tavoitteiden saavuttamiseen vaadittavien investointien on arvioitu nousevan 270 miljardiin euroon. Ilman unionin tukitoimia yksityiseltä sektorilta ei kuitenkaan liene saatavissa enempää kuin 50 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Puuttuu siis jopa 220 miljardia euroa. Koska digitaalisten investointien tuomat sosiaaliset hyödyt ovat selvästi suuremmat kuin yksityiset investointikannustimet, markkinoiden piristämiseksi tarvitaan kohdennettuja julkisia toimia.

Komission yksiköiden tätä asetusta valmistellessa tekemästä analyysista kävi ilmi, että vaikka markkinoiden ja kansallisten talousarvioiden odotetaan osallistuvan suurelta osin tarvittavien infrastruktuurien toteuttamiseen asiaankuuluvien investointien ja hinnoittelujärjestelmien kautta, jotkin investoinnit eivät toteudu tai ne toteutuvat vasta kauan vuoden 2020 jälkeen, jos EU ei ryhdy toimiin. Näin ollen EU:n talousarviosta tarvitaan merkittävää rahoitusta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana, jotta voidaan varmistaa, että EU:n ensisijaiset infrastruktuurit todella toteutetaan.

Jotta EU:n talousarviovarojen vaikuttavuutta parannettaisiin, komissio esittää, että innovatiivisia rahoitusvälineitä hyödynnetään nykyistä järjestelmällisemmin. Näin tarjottaisiin vaihtoehto perinteisille avustuksille ja tilkittäisiin strategisten investointien rahoituspuutteita. Innovatiivisten rahoitusvälineiden tärkeänä etuna on se, että ne luovat EU:n talousarviolle suuremman kerrannaisvaikutuksen kuin perinteiset välineet edistämällä ja houkuttelemalla muuta julkista ja yksityistä rahoitusta EU:n edun mukaisille hankkeille. Ne tuovat investoinnin rahoitukseen vipuvaikutuksen ja näin lisäävät EU:n talousarvion vaikutusta.

Nykyisen rahoituskehyksen mukaisesti Euroopan investointipankin kanssa perustetuista rahoitusvälineistä, kuten Euroopan laajuisia verkkoja koskevien liikennehankkeiden lainavakuusvälineestä, saatuun kokemukseen nojaten komissio ehdottaa, että merkittävä osa Verkkojen Eurooppa -välineen kautta rahoitettavista toimista toteutetaan rahoitusvälineiden avulla. Erityisesti käytetään Eurooppa 2020 -hankejoukkovelkakirjoja[4] koskevaa aloitetta keinona turvata tärkeimmät Euroopan strategisen edun mukaiset investoinnit.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

2.1       Kuuleminen ja asiantuntijoiden neuvot

Tästä asetuksesta on kuultu laajasti sidosryhmiä, EU:n toimielimiä ja muita elimiä, jäsenvaltioita, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, työmarkkinaosapuolia ja talouden toimijoita, akateemisia piirejä ja kansainvälisiä instituutioita. Valmistelussa otettiin huomioon myös vuosiksi 2007–2013 hyväksyttyjen ohjelmien väliraportit sekä monet muut tutkimukset ja asiantuntijaneuvot.

Kaikkien kolmen alan osalta sidosryhmät toivat esiin muun muassa seuraavia seikkoja:

Kuulemisen perusteella paljastuu laaja yksimielisyys sitä, että Euroopan tason lisäarvoa tuovan infrastruktuurin kehityksen nopeuttaminen vaatii lisää EU:n tukea.

Sidosryhmät esittivät EU:n rahoituksen kohdentamista Euroopan laajuisten verkkojen toimintapoliittisiin tavoitteisiin esimerkiksi parantamalla koordinointia eri rahoitusvälineiden (erityisesti koheesiorahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston), Euroopan laajuisia verkkoja koskevien ohjelmien ja Euroopan investointipankin toimien välillä.

Sidosryhmät näkevät tarjolla olevien rahoitusvälineiden kirjon laajentamisen keinona mukauttaa tuet nykyistä paremmin hankkeiden erityistarpeisiin, mahdollistaa toimivat hankerakenteet ja houkutella uusia investoijia. Suunniteltu hankejoukkovelkakirja-aloite soveltuu erityisen hyvin suuriin investointeihin, joita rahoitetaan Verkkojen Eurooppa -välineestä.

2.2       Vaikutusten arviointi

Nyt ehdotettavasta asetuksesta on tehty vaikutustenarviointi, joka koski mahdollisia vaihtoehtoja toteuttaa Verkkojen Eurooppa -väline toimintapoliittisena aloitteena eli vaihtoehtoja, jotka koskevat kyseisen välineen toimintasääntöjen määrittelyä. Vaikutusten arviointi lähti liikkeelle Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevasta yleisestä tavoitteesta, joka asetettiin monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”[5]. Tarkoituksena on nopeuttaa sen infrastruktuurin kehittämistä, jota EU tarvitsee saavuttaakseen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet sekä energian ja ilmastopolitiikan alalla asetetut ns. 20-20-20-tavoitteet. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin sidosryhmien kuulemisista saatua aineistoa sekä arviointitutkimuksia, joita on tehty TEN-verkkojen kehittämiseen rahoitustukea nykyisin antavista EU:n ohjelmista.

Toimintapoliittisten vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa keskityttiin erityisesti kahden tärkeimmän tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavalla, tehokkaalla ja johdonmukaisella tavalla:

1) EU-varojen vipuvaikutuksen lisääminen: määritellään rahoituksen muodot, menetelmät ja säännöt, joiden avulla varmistetaan mahdollisimman suuri vipuvaikutus houkuteltaessa julkista ja yksityistä rahoitusta hankkeille, joilla on eurooppalainen tai sisämarkkinaulottuvuus, erityisesti ensisijaisille verkoille, jotka on toteutettava vuoteen 2020 mennessä ja joilla parhaiten taataan Euroopan tasolla saatava lisäarvo; tällaisia hankkeita voivat olla tarvittaessa myös kolmansissa maissa sijaitsevat hankkeet.

2) EU:n osarahoittamien hankkeiden oikea-aikaisen toteuttamisen helpottaminen: määritellään seuranta- ja arviointimekanismit, joissa palkitaan onnistumisesta ja rokotetaan EU:n varojen tehottomasta käytöstä.

Toimintapoliittisten vaihtoehtojen arvioinnissa oli samanaikaisesti otettava huomioon unionin kaksi yleistä poliittista tavoitetta: on saavutettava alakohtaiset poliittiset tavoitteet infrastruktuurin alalla siten kuin ne määritellään SEUT-sopimuksen 170 ja 171 artiklassa, ja toisaalta on yksinkertaistettava EU:n rahoitussääntöjä hyödyntämällä alojen sisäisiä ja välisiä synergioita. Komissio on vahvasti sitoutunut molempiin tavoitteisiin[6]. Koska nämä kaksi poliittista tavoitetta eivät kuitenkaan ole täysin yhteensopivat, Verkkojen Eurooppa -välineen toimintasääntöjen määrittelyyn liittyvien vaihtoehtojen arvioinnissa noudatettiin tärkeää periaatetta, jota noudattaen yritettiin löytää tarkoituksenmukainen tasapaino alakohtaisten toimintapoliittisten tavoitteiden johdonmukaisuuden ja synergioiden maksimoinnin välillä.

Alun perin tarkasteltiin yhdeksää tärkeintä toimintapoliittista vaihtoehtoa, alkaen perimmäisestä syystä sille, miksi komissio päätti ehdottaa Verkkojen Eurooppa -välineen perustamista: EU:n nykyisten rahoituspuitteiden yksinkertaistaminen alakohtaisia synergioita hyödyntämällä. Toimintapoliittiset vaihtoehdot rakennettiin yhdistelemällä skenaarioita, jotka vastaavat taloudenpidon sääntöjen yksinkertaistamisen kolmea perusvaihtoehtoa (alakohtaisten sääntöjen yhdenmukaistamista mahdollisimman vähän, mahdollisimman paljon ja siltä väliltä tai ”à la carte”) kahdella toimintapoliittisen osallistumisen alueella, jotka vastaavat kahta edellä yksilöityä tärkeintä erityistavoitetta (vipuvaikutus investointeihin ja ohjelman toteuttaminen).

Toimintavaihtoehtojen valikoima sijoittui siten kahden ääripään väliin. Yhdessä ääripäässä sekä investointien vipuvaikutuksen että ohjelman toteutuksen vähimmäisharmonisointi tarkoitti tilannetta, jossa perustettaisiin kokonaan erilliset erityissäännöt ja asetelmat EU:n rahoituksen tarjoamiselle Verkkojen Eurooppa -välineestä kullakin alalla. Toisessa ääripäässä oli toimintapoliittinen vaihtoehto, jossa yhdenmukaistettaisiin sekä investointien vipuvaikutus että ohjelman täytäntöönpanosäännöt. Tällöin kyseisillä kolmella alalla olisi täysin samat Verkkojen Eurooppa -välineestä saatavan rahoituksen käyttöön liittyvät rahoitussäännöt ja ohjelmahallintoasetelmat. Näiden ääripäiden väliin jäävissä vaihtoehdoissa aloilla oli joissakin asioissa samat ja toisissa erilliset alakohtaiset säännöt ja asetelmat, eli vaihtoehdot olivat erilaisia yhdistelmiä, joissa sääntöjä yhdenmukaistettaisiin mahdollisimman paljon tai vaihtelevasti jollakin alalla ja alakohtaisia sääntöjä yhdenmukaistettaisiin vaihtelevasti tai mahdollisimman vähän toisella alalla.

Näiden toimintapoliittisten vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa päädyttiin edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisen tavoite huomioon ottaen siihen, että kahdella vaihtoehdolla voitaisiin parhaiten varmistaa, että Verkkojen Eurooppa -väline ja sen toimintasäännöt tukevat EU:n edun mukaisen infrastruktuurin kehittämisen nopeuttamista. Nämä kaksi vaihtoehtoa ovat seuraavat:

- Toimintapoliittinen vaihtoehto, jossa säännöt yhdenmukaistettaisiin vaihtelevasti (eli jotkin säännöt olisivat samat ja toiset pysyisivät alakohtaisina sekä investointien vipuvaikutuksen että ohjelman toteuttamisen alueella), olisi paras vaihtoehto kaikkien asiaankuuluvien EU:n poliittisten tavoitteiden johdonmukaisuuden kannalta.

- Toimintapoliittinen vaihtoehto, jossa investointien vipuvaikutukseen liittyvät säännöt yhdenmukaistettaisiin vaihtelevasti ja ohjelman toteuttamiseen liittyvät säännöt mahdollisimman laajalti, voisi puolestaan olla parempi kustannustehokkuuden kannalta.

Viimeksi mainitulla vaihtoehdolla voisi kuitenkin olla pidemmän aikavälin haitallinen vaikutus, joka liittyy valmiuksiin vastata alakohtaisiin erityistilanteisiin esimerkiksi varojen ohjelmasuunnittelussa. Tämä voisi pitkällä aikavälillä mitätöidä osan alussa saaduista kustannussäästöistä. Näin ollen päädyttiin siihen, että tietty määrä alakohtaista joustavuutta myös Verkkojen Eurooppa -välineen ohjelman toteuttamisessa olisi paras vaihtoehto varmistamaan, että välineelle asetetut tavoitteet saavutetaan.

Tässä asetuksessa olevat Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnettävien varojen käyttöä koskevat säännöt on laadittu edellä kuvatun vaikutustenarvioinnin huomioiden ja päätelmien pohjalta.

2.3       Verkkojen Eurooppa -välineestä EU:n tasolla saatava lisäarvo

Sidosryhmien kuulemisprosessissa ja vaikutustenarvioinnin yhteydessä tehdyssä analyysissa korostui, että Verkkojen Eurooppa -välineen lisäarvo yhteisinä rahoituspuitteina ilmenisi neljällä tavalla:

(1) Yhteiset puitteet yksinkertaistaisivat TEN-infrastruktuurin rahoitukseen liittyvää EU:n oikeudellista kehystä. Sillä varmistettaisiin myös johdonmukainen lähestymistapa EU:n hankerahoitukseen kaikilla kolmella alalla.

(2) Samalla yksi ainoa EU:n infrastruktuurirahasto ja rahoituskehys takaisi johdonmukaisen ja avoimen lähestymistavan EU:n rahoitukseen, mikä toisi varmuutta ja valtavan potentiaalin houkutella enemmän yksityisen sektorin rahoitusta. Rahoitusvälineet olisivat käytettävissä keskitetyllä ja koordinoidulla tavalla, mikä tekisi niistä yksityisten sijoittajien ja kumppaneina toimivien rahoituslaitosten kannalta houkuttelevampia ja parantaisi tällaisten kumppanuuksien vaikuttavuutta.

(3) Lisäksi taloudellisten infrastruktuurihankkeiden, verkkojen ja alojen keskinäisen riippuvuuden asteittainen lisääntyminen mahdollistaisi mittakaavaetujen toteutumisen. Integroidut EU:n infrastruktuurirahoituksen puitteet voisivat mahdollistaa alojen välisten synergioiden hyödyntämisen hankkeiden kehittämisen ja toteuttamisen tasolla, mikä voisi tuoda kustannussäästöjä ja/tai tehostaa hyödyntämistä ja lisätä tuottoja.

(4) Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä mainittakoon, että yhteiset puitteet perustuvat saadulle kokemukselle ja parhaiden käytäntöjen vaihdolle alojen välillä, minkä ansiosta EU:n rahoituksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta voidaan parantaa.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Euroopan laajuisista verkoista määrätään SEUT-sopimuksen 170 artiklassa, jossa sanotaan: ”unioni myötävaikuttaa Euroopan laajuisten verkkojen perustamiseen ja kehittämiseen liikenteen, teletoiminnan ja energian infrastruktuurien aloilla”. EU:n oikeudesta toimia infrastruktuurirahoituksen alalla määrätään 171 artiklassa, jonka mukaan unioni ”voi erityisesti toteuttamiskelpoisuutta koskevilla selvityksillä, lainatakuilla tai korkotuella tukea (…) jäsenvaltioiden tukemia yhteistä etua koskevia hankkeita…”. SEUT-sopimuksen 172 artiklassa täsmennetään, että “Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat 171 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut suuntaviivat ja muut toimenpiteet tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan”.

EU:n talousarvion kokonaistarkastelua koskevassa tiedonannossaan komissio alleviivasi tarvetta käyttää EU:n talousarviota tavalla, jolla ”voidaan myös kattaa sellaisia tarpeita, joita ei kansallista politiikkaa koskevassa päätöksenteossa ole sen luonteen vuoksi otettu huomioon. Tällaisiin kuuluvat etenkin valtioiden rajat ylittävät tarpeet infrastruktuurin, liikkumisen, alueellisen yhteenkuuluvuuden (…) kaltaisilla aloilla. Näiden tarpeiden huomiotta jättäminen vahingoittaisi koko EU:n etua.”[7]. Infrastruktuuria suunnitellessaan ja rahoittaessaan jäsenvaltioilla on taipumus asettaa etusijalle kansallisista näkökohdista tärkeät hankkeet, jotka eivät aina ole samoja kuin rajat ylittävät hankkeet, joista saadaan kansalaisille suurempi lisäarvo EU:n tasolla[8]. EU:n ja jäsenvaltioiden kokonaisinfrastruktuurimenot olisi käytettävä tehokkaasti, ja niillä olisi varmistettava investointien riittävä mittakaava ja edistettävä synergioita.

Oikeudellinen väline ja toimenpiteen tyyppi on määritelty SEUT-sopimuksessa, joka on Verkkojen Eurooppa -välineen oikeudellinen perusta ja jossa todetaan, että tehtäviä, ensisijaisia tavoitteita ja Euroopan laajuisten verkkojen järjestämistä voidaan määritellä asetuksin.

4.           Talousarviovaikutukset

Komission ehdotukseen tulevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi sisältyy 50 miljardin euron[9] suuruinen määrä ajanjaksoksi 2014–2020. Tästä määrästä 10 miljardia euroa on korvamerkitty koheesiorahastossa liikenneinfrastruktuuriin.

Verkkojen Eurooppa -väline || 40 miljardia euroa

· Energia || 9,1 miljardia euroa

· Liikenne || 21,7 miljardia euroa

· Televiestintä/digitaaliala || 9,2 miljardia euroa

Koheesiorahastossa liikenneinfrastruktuureille kohdennetut määrät || 10 miljardia euroa

Yhteensä || 50 miljardia euroa

Kokemus nykyisestä rahoituskehyksestä on osoittanut, että monilla jäsenvaltioilla, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, on vaikeuksia suunnitella ja toteuttaa vaativia rajat ylittäviä liikenneinfrastruktuurihankkeita. Niinpä komissio ehdottaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä koheesiorahastosta jatketaan niiden jäsenvaltioiden tukemista investoinneissa Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin ja ympäristöalaan, joiden bruttokansantulo asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, mutta koheesiorahastolle osoitetuista varoista osa (10 miljardia euroa) käytetään ydinverkkoon kuuluvien liikennehankkeiden rahoittamiseen Verkkojen Eurooppa -välineen kautta jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja saamaan tukea koheesiorahastosta.

5.           TIIVISTELMÄ ASETUKSEN SISÄLLÖSTÄ

5.1       Yhdet puitteet EU:n ensisijaiseen infrastruktuuriin investoimiselle

TEN-puitteiden, Euroopan talouden elvytyssuunnitelman sekä koheesio- ja aluekehitysrahaston kautta myönnetystä infrastruktuurirahoituksesta saatu kokemus osoittaa, että EU voi tuoda infrastruktuuriin lisäarvoa. Sidosryhmien keskuudessa vallitsee yksimielisyys siitä, että jos mitään ei tehdä, Eurooppa ei välttämättä pysty saamaan liikkeelle ajoissa investointeja, jotka ovat tarpeen infrastruktuuriverkkojen nykyaikaistamiseen ja puuttuvien yhteyksien rakentamiseen.

Rahoituskriisin seurauksena jäsenvaltioiden talousarviot ovat vaikeuksissa julkisen talouden vakauttamistarpeen kanssa. Pääomamenoja on usein leikattu merkittävästi, ja infrastruktuuri-investointihankkeiden menoja on keskeytetty tai siirretty tuonnemmaksi. Samanaikaisesti mahdollisuudet vauhdittaa investointeja yksityisistä lähteistä ovat epävarmat. Rahoitukseen liittyvien rajoitusten lisäksi myös sääntelyesteet viivyttävät tai haittaavat tarvittavien infrastruktuurihankkeiden toteuttamista. Tätä taustaa vasten näyttää siltä, ettei infrastruktuurin rahoittamiseen tarkoitetut EU:n nykyiset puitteet ole riittävät tarjoamaan toimivaa ratkaisua. Rahoitus on hajallaan liian monissa ohjelmissa, mikä estää ohjelmien ja alojen välisten synergioiden hyödyntämisen eri ohjelmissa ja aloilla.

Suunnitellessaan infrastruktuurin rahoitusstrategiaansa uudelleen komissio on pyrkinyt seuraaviin tavoitteisiin:

· Varmistetaan tärkeimpien verkkoinfrastruktuurien kustannustehokas ja oikea-aikainen toteuttaminen energian, liikenteen ja tieto- ja viestintäteknologian alalla, siten kuin ne on yksilöity energiainfrastruktuuripaketissa, kilpailukykyistä ja kestävää liikennettä koskevassa valkoisessa kirjassa[10] ja Euroopan digitaalistrategiassa.

· Maksimoidaan energian, liikenteen ja tieto- ja viestintäteknologian alojen ohjelmien väliset synergiat, jotta rahoituksella vastattaisiin johdonmukaiseen toimintapoliittiseen strategiaan ja hankkeet valikoitaisiin selkeiden, yhdenmukaistettujen kriteerien mukaisesti.

· Parannetaan mahdollisuuksia hankkia EU:n varojen avulla muita julkisia tai yksityisiä varoja, jotta käytettävissä olevien resurssien kokonaismäärä riittää vastaamaan ennustettuihin investointitarpeisiin vuoteen 2020.

· Varmistetaan hankkeiden optimaalinen valinta, seuranta ja valvonta, jotta EU:n varat kohdennetaan oikein, niillä saadaan aikaan paras mahdollinen vaikutus ja ne käytetään mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla.

Poliittisilta puitteiltaan toisistaan eroaville kolmelle erilliselle alalle suunnatun rahoitustuen yhteistä lainsäädäntöpohjaa voidaan perustella mahdollisuudella hyödyntää alojen välisiä synergioita, jotka syntyvät muutoin merkittävästi eroavien toimintapoliittisten tavoitteiden toteutuksen rahoitukseen liittyvistä yhteisistä tekijöistä. Yhteisistä puitteista saadaan lisäarvoa kolmella tavalla.

Yhteiset puitteet yksinkertaistaisivat TEN-infrastruktuurin rahoitukseen liittyvää EU:n oikeudellista kehystä. Sillä varmistettaisiin myös johdonmukainen lähestymistapa EU:n hankerahoitukseen kaikilla kolmella alalla. Kuten edellä on korostettu, EU:n infrastruktuurirahoituksen puitteet ovat nykyisin suhteellisen monimutkaiset pääosin voimassa olevien EU:n lainsäädäntötekstien suuren määrän ja niiden keskinäisen erilaisuuden vuoksi. Sääntöjen yksinkertaistaminen on yksi tärkeistä periaatteista komission ehdottamassa uudessa lähestymistavassa EU:n talousarvion käyttöön.

Samalla yksi ainoa EU:n infrastruktuuriin liittyvä rahoituskehys ja rahasto takaisi johdonmukaisen ja avoimen lähestymistavan EU:n rahoitukseen, mikä toisi varmuutta ja valtavan potentiaalin houkutella enemmän yksityisen sektorin rahoitusta. Rahoitusvälineet olivat käytettävissä keskitetyllä ja koordinoidulla tavalla, mikä tekisi niistä yksityisten sijoittajien ja kumppaneina toimivien rahoituslaitosten kannalta houkuttelevampia ja parantaisi tällaisten kumppanuuksien vaikuttavuutta.

Lisäksi taloudellisten infrastruktuurihankkeiden, verkkojen ja alojen keskinäisen riippuvuuden asteittainen lisääntyminen mahdollistaisi mittakaavaetujen toteutumisen. Integroidut EU:n infrastruktuurirahoituksen puitteet mahdollistaisivat alojen välisten synergioiden hyödyntämisen hankkeiden kehittämisen ja toteuttamisen tasolla, mikä voisi tuoda kustannussäästöjä ja/tai tehostaa hyödyntämistä ja lisätä tuottoja.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä mainittakoon, että yhteiset puitteet perustuvat saadulle kokemukselle ja parhaiden käytäntöjen vaihdolle alojen välillä, mikä auttaa parantamaan EU:n rahoituksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta.

5.2       Yksinkertaistamistoimenpiteet ja johdonmukaisuus nykyisten sääntöjen kanssa

Sääntöjen yksinkertaistaminen on yksi tärkeistä periaatteista komission ehdottamassa uudessa lähestymistavassa EU:n talousarvion käyttöön. Yhteiset puitteet yksinkertaistavat TEN-infrastruktuurin rahoitukseen liittyvää EU:n oikeudellista kehystä. Yksi säädös kattaa EU:n hankerahoituksen liikenne-, energia- ja digitaalisten verkkojen alalla.

Vaikka alat ovat teknisesti / rahoitukseen liittyen / sääntelyltään erilaiset, niissä on           riittävästi yhtäläisyyksiä, jotta voidaan ehdottaa todellista parannusta nykyisiin eri välineisiin. Samanaikaisesti ehdotuksessa esitetään erityisiä sääntöjä, joita tarvitaan Verkkojen Eurooppa -välineen yleisen tavoitteen – EU:n talousarviovarojen käytön nopeuttaminen ja tarkempi kohdentaminen EU:n edun mukaisiin tärkeisiin infrastruktuurihankkeisiin – saavuttamiseksi.

Tässä tekstissä yksinkertaistetaan nykytilannetta mm. seuraavalla tavalla:

· indikaattorit saatetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisiksi

· määrärahojen joustavuutta lisätään

· keskitetään kolmen alan hallintoa mahdollisesti siirtämällä toteutus toimeenpanovirastolle

· luodaan yhteisiä rahoitusvälineitä

· luodaan yhteiset myöntämisperusteet

· luodaan yhteiset taloudellisen tuen edellytykset

· luodaan yhteiset vuotuiset työohjelmat (tärkeää aloille) ja yhteinen komitea (tärkeää jäsenvaltioille).

Lisäksi on varmistettu, että aloite on kokonaisuudessaan nykyisen ja tulevan varainhoitoasetuksen mukainen. Kaavaillut poikkeukset ovat joko asiaan liittyvissä säädöksissä asianmukaisesti sallittuja tai niistä on ennakkotapauksia olemassa.

5.3       Suurempi painoarvo rahoitusvälineille

Verkkojen Eurooppa -välineessä EU:n suoraa tukea täydennetään rahoitusvälineillä rahoituksen vaikutusten optimoimiseksi. Rahoitusvälineiden kerrannaisvaikutukset ovat korkeat (ne voivat olla jopa 1:15 – 1:20), joten niiden avulla pääoman saanti suuriin investointitarpeisiin helpottuu. Yhdessä EU:n suoran tuen menestyksekkään perillemenon kanssa (kuten Euroopan talouden elvytysohjelmassa ja TEN-T-ohjelmassa on nähty) rahoitusvälineiden käytön lisääminen auttaa merkittävästi lieventämään hankepromoottoreille koituvia riskejä ja siten varmistamaan yhteistä etua koskevien hankkeiden toteutumista.

Lisäksi tehtävänä on rakentaa ympäristö, joka edistää yksityisiä investointeja, ja kehittää välineitä, jotka ovat infrastruktuureihin erikoistuneiden investoijien kannalta houkuttelevia. Jotta tällaiset välineet olisivat tehokkaimmillaan, niillä on pyrittävä vähentämään riskejä monipuolistamalla potentiaalisten hankkeiden valikoimaa. Tällaiseen monipuolisuuteen päästään kohdentamalla ponnistelut useille eri aloille useissa eri maissa. Tämä onnistuu ainoastaan toimittaessa Euroopan tasolla ja perustamalla toiminta tarkasti määriteltyihin käytäviin ja investointien kohdealoihin. Näin ollen useimpien rahoitusvälineiden pitäisi olla yhteisiä kaikille aloille. Ei ole kuitenkaan poissuljettua, että voitaisiin kehittää rahoitusvälineitä kattamaan yksittäisen alan erityistarpeita.

Tätä asetusta valmisteltaessa suoritetun analyysin pohjalta komission yksiköt arvioivat, että laajakaistateknologian rahoitustuki perustuu ensi sijassa rahoitusvälineisiin, mutta liikenteen ja energian osalta rahoitusvälineisiin tarvittavien EU:n talousarviovarojen määrän ei pitäisi olla enempää kuin kaksi miljardia euroa (liikenne) ja miljardi euroa (energia). Näitä arvioita ei tulisi pitää sitovina kattoina, koska rahoitusvälineisiin osoitetun EU-rahoituksen määrää mukautetaan vuosittain hankesuunnitelman mukaisten rahoitusvälittäjien (esim. Euroopan investointipankki hankejoukkovelkakirjojen tapauksessa) toteuttamien hankkeiden pohjalta.

5.4       Verkkojen Eurooppa -väline seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä

Verkkojen Eurooppa -väline on olennainen osa EU:n kasvuohjelmaa, jossa keskitytään lisäämään EU:n pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Välinettä koordinoidaan muun EU:n talousarviosta myönnettävän rahoituksen (kuten ns. Horisontti 2020, koheesio- ja rakennerahastot) kanssa.

Kun välinettä koordinoidaan Horisontti 2020 -aloitteen kanssa, on tarpeen varmistaa täydentävyys ja välttää päällekkäisyydet. On myös tärkeää, että Verkkojen Eurooppa -välineen ja Horisontti 2020 -aloitteen välisellä koordinoinnilla varmistetaan, ettei käyttöönottoon infrastruktuurin alalla johtavaa tutkimus- ja innovointiketjua katkaista. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin liikenteen, energian ja tieto- ja viestintäteknologian alalla tarvitaan merkittävää teknologista edistystä, jotta EU voisi päästä Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistettuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Kaikki tutkimus- ja innovointitoiminnalle rahoitusvälineiden kautta annettava tuki kanavoidaan Horisontti 2020 -aloitteeseen liittyvien rahoitusvälineiden kautta.

Koheesio- ja rakennerahastojen osalta koheesiopolitiikan yhteistä strategiakehystä ja jäsenvaltioiden kanssa tehtyjä kumppanuussopimuksia koordinoidaan läheisesti liikenteen, energian ja tieto- ja viestintäteknologian aloilla vahvistettujen toimintapoliittisten puitteiden kanssa. Niitä ohjaavissa suuntaviivoissa luotetaan siihen, että koheesio- ja rakennerahastojen tuella toteutetaan paikalliset ja alueelliset infrastruktuurit ja niiden liitännät EU:n ensisijaisiin infrastruktuureihin, jolloin mahdollistetaan kaikkien EU:n kansalaisten väliset yhteydet kaikkialla unionissa.

Lisäksi Verkkojen Eurooppa -välinettä hallinnoidaan keskitetysti, ja siinä hyödynnetään koheesiorahastossa liikenteelle osoitettuja varoja (10 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina). Kyseisiä 10 miljardia euroa kohdennettaessa on annettava paras mahdollinen etusija hankkeille, jotka noudattavat koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Lisäksi kyseiset 10 miljardia euroa on varattu jäsenvaltioille, joilla on oikeus saada tukea koheesiorahastosta, ja unionin talousarviosta myönnettävän yhteisrahoituksen aste asetetaan samalle tasolle kuin koheesiorahastossa.

2011/0302 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Verkkojen Eurooppa -välineestä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen[11],

sen jälkeen kun ehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[12],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[13],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Verkkojen Eurooppa ‑välineen perustamisella olisi maksimoitava kasvumahdollisuudet tuottamalla synergiaa liikenne-, energia- ja televiestintäpolitiikkojen ja niiden toteutuksen välille ja tehostaa siten unionin tukitoimia.

(2) Täysin toimivat sisämarkkinat edellyttävät Euroopan yhdistävää ajanmukaista ja tehokasta infrastruktuuria erityisesti liikenteen, energian ja televiestinnän aloilla. Nämä kasvua kiihdyttävät yhteydet mahdollistavat helpomman pääsyn sisämarkkinoille ja edistävät siten kilpailukykyisempää markkinataloutta Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden ja päämäärien mukaisesti[14].

(3) Verkkojen Eurooppa ‑välineen perustamisella tavoitellaan investointien nopeuttamista Euroopan laajuisten verkkojen alalla ja vipuvaikutusta rahoituksen hankkimiseksi sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.

(4) Suorituskykyisen liikenne- ja energiainfrastruktuuriverkoston perustaminen on yksi sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa[15] yksilöidyistä 12 avaintoimesta.

(5) Komissio on sitoutunut sisällyttämään ilmastonmuutoksen unionin meno-ohjelmiin ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. On tärkeää varmistaa, että yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien infrastruktuuri-investointien olisi osaltaan edistettävä siirtymistä vähähiiliseen sekä ilmastonmuutosta ja katastrofeja sietävään talouteen ja yhteiskuntaan.

(6) Euroopan parlamentti antoi 8 päivänä kesäkuuta 2011 päätöslauselman ”sijoittamisesta tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten”. Tässä päätöslauselmassaan parlamentti pitää tärkeänä varmistaa EU:n digitaalistrategian nopea täytäntöönpano ja jatkaa pyrkimyksiä, joiden päämääränä on tarjota kaikille unionin kansalaisille mahdollisuus käyttää nopeita internet-yhteyksiä vuoteen 2020 mennessä myös vähemmän kehittyneillä alueilla.[16] Parlamentti korosti myös, että tehokkaaseen liikenneinfrastruktuuriin investoiminen on keskeistä, jotta EU voi puolustaa kilpailukykyään ja valmistella pohjaa kriisin jälkeiselle pitkän aikavälin talouskasvulle, ja että Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) on elintärkeä sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamisen ja tärkeän unionin tasolla saatavan lisäarvon kannalta. Parlamentti ilmoitti olevansa vahvasti sitä mieltä, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä TEN-T-verkot olisi asetettava painopistealueeksi ja TEN-T-verkoille myönnettäviä varoja lisättävä. Lisäksi parlamentti korosti, että on tarpeen maksimoida unionin rahoituksen vaikutukset sekä koheesio- ja rakennerahastojen ja rahoitusvälineiden tarjoamat mahdollisuudet rahoittaa keskeisiä kansallisia ja rajatylittäviä ensisijaisia eurooppalaisia energiainfrastruktuurihankkeita, ja painotti, että Euroopan unionin talousarviosta on jaettava huomattavasti määrärahoja tämän alan innovatiivisiin rahoitusvälineisiin.

(7) Komissio hyväksyi 28 päivänä maaliskuuta 2011 valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää”[17]. Valkoisen kirjan tavoitteena on vähentää vuoteen 2050 mennessä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Infrastruktuurin osalta valkoisessa kirjassa asetetaan tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä luodaan täysin toimintavalmis koko unionin laajuinen TEN-T-verkon multimodaalinen ydinverkko. Lisäksi valkoisen kirjan tavoitteena on multimodaalisten logistiikkaketjujen suorituskyvyn optimointi esimerkiksi hyödyntämällä energiatehokkaampia liikennemuotoja entistä laajemmin. Sen vuoksi valkoisen kirjan päämääriä ovat Euroopan laajuisen liikenneverkon politiikan osalta seuraavat: yli 300 kilometrin pituisista maanteiden tavarankuljetuksista pitäisi siirtää muihin liikennemuotoihin 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja yli 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä; nykyisen suurnopeusrataverkon pituus kolminkertaistetaan vuoteen 2030 mennessä, ja vuoteen 2050 mennessä valtaosa keskipitkän matkan matkustajaliikenteestä olisi hoidettava rautateitse; kaikki ydinverkkoon kuuluvat lentoasemat olisi vuoteen 2050 mennessä yhdistettävä rautatieverkkoon ja kaikki merisatamat rautateiden tavaraliikenteeseen ja mahdollisuuksien mukaan sisävesiliikennejärjestelmään.

(8) Euroopan parlamentti antoi 6 päivänä heinäkuuta 2010 päätöslauselman kestävästä tulevaisuudesta liikenteelle[18]. Siinä se korosti, että tehokas liikennepolitiikka edellyttää rahoituskehystä, joka on asianmukainen esiin tulevien haasteiden kannalta, ja että siksi liikenteelle ja liikkuvuudelle tällä hetkellä tarkoitettuja resursseja on lisättävä. Lisäksi parlamentti katsoi, että on tarpeen luoda väline, jolla koordinoidaan liikennealan eri rahoituslähteiden käyttöä, koheesiopolitiikkaan käytettävissä olevia varoja sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömuotoja tai muita rahoitusvälineitä, kuten takuita.

(9) Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto vahvisti 11 päivänä kesäkuuta 2009 annettuihin päätelmiinsä sisältyvässä Euroopan laajuisen liikenneverkon politiikkaa koskevassa katsauksessa[19], että on tarpeen investoida edelleen liikenneinfrastruktuureihin, jotta varmistettaisiin TEN-T:n asianmukainen kehittäminen kaikissa liikennemuodoissa perustana sisämarkkinoille ja kilpailukyvylle, unionin taloudelliselle, yhteiskunnalliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle ja yhteyksille naapurimaihin, keskittyen Euroopan tason lisäarvoon. Neuvosto korosti, että yhteisön on varmistettava tarvittava rahoitus kannustaakseen TEN-T-hankkeisiin investoimista ja erityisesti otettava huomioon rahoitussuunnittelukehyksen asettamat institutionaaliset rajoitukset riittävän rahoitustuen antamisessa TEN-T-budjetista ensisijaisille hankkeille, joihin kuuluu merkittäviä rajatylittäviä osuuksia ja joiden toteuttaminen jatkuisi vuoden 2013 jälkeen. Neuvoston mielestä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvia lähestymistapoja olisi kehitettävä edelleen ja tuettava tarvittaessa tässä yhteydessä.

(10) ….kuun … päivänä ….. annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa XXX/2012[20] vahvistetaan valkoisessa kirjassa asetettujen tavoitteiden pohjalta Euroopan laajuisten liikenneverkkojen suuntaviivat, joissa yksilöidään Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuuri, täsmennetään siltä edellytettävät vaatimukset sekä säädetään toteuttamista koskevista toimenpiteistä. Suuntaviivojen mukaan ydinverkko olisi saatava valmiiksi vuoteen 2030 mennessä.

(11) Jäsenvaltioiden liikenneinfrastruktuurisuunnitelmien analyysin perusteella komissio arvioi liikenteen investointitarpeiden määräksi koko Euroopan laajuisessa liikenneverkossa 500 miljardia euroa vuosina 2014–2020. Tästä noin 250 miljardia on tarpeen investoida TEN-T-ydinverkkoon. Unionin tasolla saatavilla olevat resurssit huomioon ottaen toivotun vaikutuksen saavuttamiseksi on syytä keskittyä hankkeisiin, joilla on suurin Euroopan tason lisäarvo. Sen vuoksi tuki olisi kohdennettava ydinverkkoon (varsinkin sen liikennekäytäviin) ja yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liikenteen hallintajärjestelmien alalla (erityisesti SESARiin perustuvat ilmaliikenteen hallintajärjestelmät, joihin tarvitaan noin 3 miljardia euroa unionin talousarviovaroja).

(12) Helmikuussa 2009 käynnistetyn TEN-T-politiikan uudelleentarkastelun yhteydessä on perustettu asiantuntijaryhmä, joka tukee komission työskentelyä sekä tarkastelee Euroopan laajuisen liikenneverkon rahoitusstrategiaa ja rahoitusnäkymiä. Asiantuntijaryhmä nro 5 hyödynsi ulkopuolisten asiantuntijoiden asiantuntemusta eri aloilta. Näitä olivat infrastruktuurin haltijat, infrastruktuurin suunnittelijat, kansallisen, alueellisen ja paikallistason edustajat, ympäristöasiantuntijat sekä korkeakoulujen ja yksityisen sektorin edustajat. Heinäkuussa 2010 annetussa asiantuntijaryhmän nro 5 loppuraportissa[21] on 40 suositusta, joista jotkin on otettu huomioon tässä ehdotuksessa.

(13) Kokemus nykyisestä rahoituskehyksestä on osoittanut, että monilla jäsenvaltioilla, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, on voitettavanaan merkittäviä esteitä, jotka haittaavat sellaisten vaativien rajatylittävien liikenneinfrastruktuurihankkeiden toteuttamista aikataulussa, joihin liittyy suurta unionin lisäarvoa. Liikennehankkeiden – erityisesti rajatylittävien hankkeiden – tuloksellisuuden parantamiseksi olisi sen vuoksi siirrettävä osa koheesiorahaston määrärahoista (10 miljardia euroa[22]) käytettäväksi liikenteen ydinverkon liikennehankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, Verkkojen Eurooppa ‑välineestä. Komission olisi autettava koheesiorahaston tukeen oikeutettuja jäsenvaltioita kehittämään asianmukainen hankesuunnitelma, jotta voidaan varmistaa paras mahdollinen etusija koheesiorahaston kansallisille määrärahoille.

(14) Marraskuussa 2010 antamassaan tiedonannossa ”Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen – Suunnitelma integroitua eurooppalaista energiaverkkoa varten”[23] komissio yksilöi ensisijaiset käytävät, jotka ovat välttämättömiä, jotta unioni voisi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä kunnianhimoiset energia- ja ilmastotavoitteensa ja toteuttaa energian sisämarkkinat, varmistaa energian toimitusvarmuuden, mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden integroinnin verkkoon sekä valmistella verkkoja hiilen poistamiseen energiajärjestelmästä vuoden 2020 jälkeen.

(15) Euroopan energiainfrastruktuurin uudenaikaistaminen ja laajentaminen ja verkkojen yhteenliittäminen yli rajojen vaatii vielä laajoja investointeja, jotta voidaan saavuttaa kilpailukykyä, kestävyyttä ja toimitusvarmuutta koskevat unionin energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet kustannustehokkaasti. Energiainfrastruktuuriin tarvitaan vuoteen 2020 mennessä biljoonan euron investoinnit. Tästä määrästä noin 200 miljardia euroa on investointeja sähkön ja kaasun siirto- ja varastointi-infrastruktuureihin, joita pidetään koko Euroopan kannalta merkittävänä. Euroopan tason merkittäviin hankkeisiin tarkoitetuista investoinneista noin 100 miljardia euroa on vaarassa jäädä käyttämättä lupien myöntämiseen, sääntelyyn ja rahoitukseen liittyvien esteiden vuoksi,

(16) Koska tulevaisuuden energiainfrastruktuurin rakentamisella on jo kiire, ja investointien määrä on lisääntynyt huomattavasti aikaisemmasta, tarvitaan jyrkkää muutosta siinä, miten energiainfrastruktuuria tuetaan EU:n tasolla. Helmikuun 28 päivänä 2011 kokoontunut liikenne‑, televiestintä- ja energiaministeriö totesi päätelmissään[24] energiakäytävien olevan Euroopan painopistealueita.

(17) Helmikuun 4 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto[25] kehotti komissiota järkeistämään ja parantamaan lupamenettelyjä ja edistämään investointeja houkuttelevia sääntelypuitteita. Eurooppa-neuvosto korosti, että markkinoiden olisi vastattava suurimmasta osasta investointeja kattamalla kustannukset tariffien avulla. Eurooppa-neuvosto tunnusti, että hankkeisiin, jotka ovat perusteltuja toimitusvarmuuden tai solidaarisuuden näkökulmasta mutta joille ei onnistuta hankkimaan riittävästi markkinapohjaista rahoitusta, voidaan tarvita julkista rahoitusta.

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat][26] määritellään Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien painopisteet, jotka olisi pantava täytäntöön vuoteen 2020 mennessä, jotta voidaan saavuttaa unionin energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet. Lisäksi siinä vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti yksilöidään yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka ovat tarpeen näiden painopisteiden toteuttamiseksi, sekä otetaan käyttöön lupien myöntämistä, julkisen sektorin osallistumista ja sääntelyä koskevia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on nopeuttaa ja/tai helpottaa tällaisten hankkeiden toteuttamista, mukaan lukien perusteet, joilla määritetään hankkeiden yleinen kelpoisuus unionin rahoitustukeen.

(19) Televiestinnän muodoista on yhä enemmän tulossa internetperustaisia infrastruktuureja, joissa laajakaistaverkot ja digitaalipalvelut ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Internetistä on muodostumassa pääasiallinen foorumi viestinnälle, palvelujen tarjonnalle ja liiketoiminnalle. Sen vuoksi nopean internetyhteyden ja digitaalipalvelujen saatavuus Euroopan laajuisesti on välttämätöntä talouskasvulle ja sisämarkkinoille.

(20) Nykyaikainen kuitupohjainen internet on ratkaisevan tärkeä infrastruktuuri Euroopan yritysten tietoliikenneyhteyksille ja erityisen tärkeä niille pk-yrityksille, jotka haluavat käyttää etäresurssipalveluja (”pilvipalvelut”) parantaakseen kustannustehokkuuttaan.

(21) Eurooppa 2020 ‑strategiassa[27] peräänkuulutetaan Euroopalle digitaalistrategiaa[28], joka tarjoaa vakaat oikeudelliset puitteet, jotka kannustavat investoimaan avoimeen ja kilpailukykyiseen internetinfrastruktuuriin ja siihen liittyviin palveluihin. Eurooppa-neuvosto hyväksyi Euroopan digitaalistrategian kesäkuussa 2010 ja kehotti kaikkia toimielimiä ryhtymään sen täysimääräiseen täytäntöönpanoon.[29]

(22) Neuvosto totesi 31 päivänä toukokuuta 2010, että Euroopan olisi sijoitettava tarvittavat voimavarat nopeisiin ja ultranopeisiin internetyhteyksiin ja yhteentoimiviin sovelluksiin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen ja että tehokkaat ja kilpailukykyiset investoinnit seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoihin ovat tärkeitä innovoinnin, kuluttajavalintojen ja unionin kilpailukyvyn kannalta ja voivat edistää parempaa elämänlaatua, esimerkiksi parempaa terveydenhoitoa, turvallisempaa liikennettä, uusia median mahdollisuuksia ja tavaroiden ja palvelujen helpompaa saatavuutta erityisesti yli rajojen.[30]

(23) Yksityiset kannustimet investoida erittäin nopeisiin laajakaistaverkkoihin näyttävät olevan pienempiä kuin koko yhteiskunnalle koituvat hyödyt. Jotta olisi mahdollista saavuttaa digitaalistrategian tavoite eli nopea internetyhteys kaikille Euroopan kansalaisille ja yrityksille, tarvitaan arviolta jopa 270 miljardin euron investoinnit. Ilman unionin tukitoimia yksityiseltä sektorilta ei kuitenkaan liene saatavissa enempää kuin 50 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Tästä johtuva investointivaje muodostaa merkittävän pullonkaulan infrastruktuurin toteuttamiselle samaan aikaan, kun digitaaliset sisämarkkinat perustuvat siihen, että kaikille kansalaisille saadaan yhteydet tulevaisuuden infrastruktuurin kautta.

(24) Yleishyödyllisten toimien toteuttaminen digitaalisesti edellyttää vahvoja ja yhdenmukaisia EU:n laajuisia verkostoja, joihin osallistuvat sekä julkisen sektorin että kansalaisyhteiskunnan toimijat kansallisella ja alueellisella tasolla. Tätä varten on välttämätöntä varmistaa jäsennelty EU-rahoitus kustannuksille, jotka aiheutuvat järjestelmän ja ohjelmistojen suunnittelusta sekä tällaisten verkostojen vikasietoisten keskusten ylläpidosta siten, että ainoastaan kotimaan sisäiset kustannukset katetaan kansallisten toimijoiden talousarvioista.

(25) Unionin rahoitustuen tehokkuuden ja vaikutusten lisäämiseksi, yksityisten investointien houkuttelemiseksi ja eri hankkeiden erityisvaatimuksiin vastaamiseksi tarvitaan erilaisia täytäntöönpanomenetelmiä ja eri suuruisia rahoitusmääriä.

(26) Televiestinnän alalla Euroopan laajuinen yhteentoimivuus turvataan tietyillä ydinpalvelualustoilla, joita olisi varsinkin alkuvaiheessa rahoitettava suuremmalta osin unionin varoista, noudattaen kuitenkin yhteisrahoituksen periaatetta.

(27) Rajatylittävän yhteentoimivuuden varmistamiseksi laajamittaisissa infrastruktuurihankkeissa, erityisesti ydinpalvelujen tasolla, voi olla tarpeen, että komissio, jäsenvaltiot ja/tai niiden edunsaajat hankkivat ja asentavat laitteistoja samanaikaisesti. Tällaisissa tapauksissa unionin rahoitustukea voi olla tarpeen osoittaa hankintoihin, joita infrastruktuurin toimittajat tekevät jäsenvaltioissa joko omasta puolestaan tai yhteistyössä komission kanssa. Säännökset mahdollistavat myös useiden hankintalähteiden käytön, mikä voi olla tarpeen muun muassa monikielisten järjestelyjen tarjoamiseksi tai toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja/tai varajärjestelmien rakentamiseksi verkkoon siten, että voidaan torjua yhdestä ainoasta viasta johtuvia infrastruktuuriverkon käyttökatkoksia.

(28) Yleisluonteiset palvelut yleistä etua koskevilla aloilla (kuten ydinpalvelut) ovat usein hyvin alttiita markkinahäiriöille. Rahoitettavat alat liittyvätkin julkisten palvelujen tuottamiseen (sähköisten terveys-, henkilöllisyys- ja hankintapalvelujen laajamittainen käyttöönotto ja yhteentoimivuus), jotka eivät alkutasolla ole sinänsä kaupallisia palveluja. Lisäksi muodostuisi haasteeksi luoda oikeanlaisia kannustimia jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla yleistä etua koskevien palvelujen käyttöönottamiseksi, jos rahoitettaisiin ainoastaan ydinpalveluja. Tämä johtuu osittain siitä, että kansallisella tasolla ei ole intressejä liittää kansallisia järjestelmiä ydinjärjestelmään (ja siten kehittää yhteentoimivuuden ja rajatylittävien palvelujen edellytyksiä), sekä siitä, että yksityiset investoijat eivät voi yksinään taata palvelun käyttöönottoa yhteentoimivissa puitteissa.

(29) …kuun …. päivänä … annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o XXX/2012[31] [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] vahvistetuissa digitaalipalvelujen suuntaviivoissa yksilöidään rahoituksen menettelyt ja perusteet sekä myös investointien eri ryhmät.

(30) Horisontti 2020 on tutkimuksen ja innovoinnin tuleva puiteohjelma, jossa käsitellään muun muassa yhteiskunnallisia haasteita (esim. älykäs, ympäristöystävällinen ja integroitu liikenne; turvallinen, puhdas ja tehokas energia; tieto- ja viestintäteknologia terveyspalveluissa, hallinnossa ja kestävässä kehityksessä). Ohjelman tavoitteena on löytää suoria ratkaisuja Eurooppa 2020 -strategiassa yksilöityihin haasteisiin tukemalla toimintaa, joka kattaa koko kirjon tutkimuksesta markkinoihin. Horisontti 2020:n mukaisesti tuetaan innovaatioketjua sen kaikissa vaiheissa, erityisesti lähimpänä markkinoita olevia toimia, käyttämällä muun muassa innovatiivisia rahoitusvälineitä. Unionin rahoituksen vaikutuksen tehostamiseksi ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen sisältyy tiiviin synergian kehittäminen Horisontti 2020:n kanssa.

(31) Euroopan unioni ja useimmat jäsenvaltiot ovat vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen osapuolia ja loputkin jäsenvaltiot ratifioivat parhaillaan kyseistä sopimusta. Hankkeiden toteutuksessa on tärkeää, että niiden eritelmissä otetaan huomioon yleissopimuksen 9 artiklan mukaiset vammaisten henkilöiden pääsyedellytykset.

(32) Tämän asetuksen mukaisesti täytäntöön pantavien rahoitusvälineiden olisi oltava asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] VIII osastossa ja varainhoitoasetukseen liittyvässä delegoidussa säädöksessä vahvistettujen sääntöjen sekä rahoitusvälineisiin sovellettavia parhaita toimintatapoja koskevien sääntöjen mukaisia.[32]

(33) Finanssipoliittiset toimet, joita on toteutettu monissa jäsenvaltioissa, johtavat tai ovat jo johtaneet siihen, että viranomaiset alkavat tarkastella uudelleen infrastruktuuri-investointiohjelmiaan. Tätä taustaa vasten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia on pidetty tehokkaana keinona toteuttaa infrastruktuurihankkeita, joilla varmistetaan eräiden toimintatavoitteiden toteutuminen. Tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen, vaihtoehtoisten energialähteiden käytön ja energia- ja resurssitehokkuuden edistäminen, kestävän liikenteen kehittäminen ja laajakaistaverkkojen käyttöönotto. Komissio antoi 19 päivänä marraskuuta 2009[33] yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia koskevan tiedonannon, jossa se sitoutui parantamaan tällaisten kumppanuuksien rahoituksen saatavuutta laajentamalla olemassa olevien rahoitusvälineiden soveltamisalaa.

(34) Vaikka suurin osa Eurooppa 2020 ‑strategian investoinneista on saatavilla markkinoilta tai sääntelytoimenpiteillä, rahoitushaaste edellyttää julkisia tukitoimia ja unionin tukea avustuksina ja innovatiivisten rahoitusvälineiden kautta. Rahoitusvälineiden käyttöä olisi kohdennettava markkinoiden erityisiin tarpeisiin Verkkojen Eurooppa -välineen tavoitteiden mukaisesti, mutta ne eivät saisi syrjäyttää yksityistä rahoitusta. Ennen kuin komissio tekee päätöksen rahoitusvälineiden käyttämisestä, sen olisi tehtävä niistä ennakkoarviointi.

(35) EU:n talousarvion kokonaistarkastelun[34] mukaan pitkän aikavälin kaupallisia mahdollisuuksia tarjoavien hankkeiden pääperiaatteena olisi oltava, että unionin varoja käytetään yhdessä rahoitus- ja pankkisektorin kanssa, erityisesti Euroopan investointipankin (EIP) ja jäsenvaltioiden julkisten rahoituslaitosten, mutta myös muiden kansainvälisten rahoituslaitosten ja yksityisen rahoitussektorin kanssa.

(36) Eurooppa 2020 ‑strategiassa komissio lupasi hyödyntää unionin rahoitusvälineitä osana johdonmukaista rahoitusstrategiaa, jossa saatetaan yhteen unionin ja jäsenvaltioiden julkista ja yksityistä infrastruktuurirahoitusta. Tämä perustuu siihen ajatteluun, että monissa tapauksissa optimaalista heikompaan investointitilanteeseen ja markkinoiden toimintapuutteisiin voidaan vaikuttaa tehokkaammin rahoitusvälineillä kuin avustuksilla.

(37) Verkkojen Eurooppa ‑välineessä olisi ehdotettava rahoitusvälineitä, jotka edistävät yksityisen sektorin investoijien ja rahoituslaitosten merkittävää osallistumista infrastruktuuri-investointeihin. Jotta rahoitusvälineet olisivat riittävän houkuttelevia yksityisellä sektorilla, niiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa olisi otettava asianmukaisesti huomioon yksinkertaistaminen ja hallinnollisten rasitteiden vähentäminen sekä liikkumavara, jotta todettuihin rahoitustarpeisiin voitaisiin vastata joustavasti. Tällaisten välineiden suunnittelussa olisi hyödynnettävä kokemuksia, joita on saatu vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen rahoitusvälineiden, kuten Euroopan laajuisten liikenneverkkojen lainavakuusväline (LGTT), riskinjakorahoitusväline (RSFF) sekä vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahasto (”Marguerite-rahasto”), täytäntöönpanosta.

(38) Suurimman osan rahoitusvälineistä olisi oltava kaikille aloille yhteisiä, mutta jotkin välineet saattavat koskea vain tiettyä alaa. Komission yksiköt arvioivat, että laajakaistateknologian rahoitustuki perustuu ensi sijassa rahoitusvälineisiin, mutta liikenteen ja energian osalta rahoitusvälineisiin tarvittavien unionin talousarviovarojen määrän ei pitäisi olla enempää kuin kaksi miljardia euroa (liikenne) ja miljardi euroa (energia).

(39) Jotta rahoitusvälineiden edunsaajat edustaisivat monipuolisesti eri aloja ja vähitellen myös eri maantieteellisiä alueita kaikissa jäsenvaltioissa, komission olisi yhdessä EIP:n kanssa toteutettava yhteisiä aloitteita, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien asiantuntijakeskus (EPEC) ja Jaspers-aloite, joilla tuetaan jäsenvaltioita niiden kehittäessä asianmukaisia hankesuunnitelmia, joille voidaan harkita hankerahoitusta.

(40) Rahoitusvälineiden edellytyksiin voi olla tarpeen lisätä lisävaatimuksia työohjelmissa esimerkiksi sen takia, että halutaan varmistaa kilpailukykyiset markkinat unionin toimintaperiaatteiden tai teknologian kehittymistä silmällä pitäen tai muista syistä, joilla voi olla merkitystä asian kannalta.

(41) Välineestä myönnettävää tukea koskevia monivuotisia ohjelmia olisi kohdennettava unionin painopisteiden tukemiseen varmistamalla tarvittavien rahoitusvarojen saatavuus sekä unionin ja jäsenvaltioiden yhteisen toiminnan johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Monivuotisen työohjelman täytäntöönpanon jälkeen jätettyihin liikennealan ehdotuksiin sisältyvien kustannusten tukikelpoisuuden pitäisi alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014, jotta voidaan turvata yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 680/2007[35] soveltamisalaan jo kuuluvien hankkeiden jatkuminen.

(42) Koska eräisiin infrastruktuurihankkeisiin tarvitaan huomattavasti varoja, eräiden toimien rahoitustukeen liittyviä talousarviositoumuksia olisi voitava jakaa vuotuisiin eriin.

(43) Komission olisi tehtävä väli- ja jälkiarviointeja arvioidakseen rahoituksen tehokkuutta ja toimivuutta ja sen vaikutusta välineen yleisiin päämääriin ja Eurooppa 2020 ‑strategian painopisteisiin.

(44) Erillisissä asetuksissa esitettyjen alakohtaisten suuntaviivojen mukaisesti on laadittu luettelo painopistealueista, joilla tätä asetusta sovelletaan, ja ne olisi lueteltava liitteessä. Jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset muutokset poliittisissa painopisteissä ja teknologisissa valmiuksissa ja myös liikennevirroissa, komissiolle olisi siirrettävä liitteeseen tehtävien muutosten osalta valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, ajoissa ja asianmukaisesti.

(45) Tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa monivuotisten ja vuotuisten työohjelmien osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[36] mukaisesti.

(46) Yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla 18 päivänä syyskuuta 1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2236/95[37] ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 680/2007 olisi kumottava.

(47) Euroopan unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin seuraamukset.

(48) Eräitä unionin edun mukaisista infrastruktuurihankkeista voi olla tarpeen ulottaa naapurimaihin, EU-jäsenyyteen valmistautuviin maihin ja muihin kolmansiin maihin sekä niiden läpi. Verkkojen Eurooppa ‑välineen olisi tarjottava yksinkertaistettuja menettelyjä näiden infrastruktuurien yhdistämiseksi ja rahoittamiseksi siten, että voidaan varmistaa unionin talousarvion sisäisten ja ulkoisten välineiden keskinäinen johdonmukaisuus.

(49) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita, erityisesti Euroopan laajuisten verkkojen koordinoitua kehittämistä ja rahoitusta, vaan se voidaan näiden tavoitteiden koordinointitarpeen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I LUKU VERKKOJEN EUROOPPA ‑VÄLINE

1 artikla Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Verkkojen Eurooppa ‑väline ja määritetään edellytykset, menetelmät ja menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea liikenteen, energian ja televiestinnän infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi.

2 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1) ’yhteistä etua koskevalla hankkeella’ hanketta, joka yksilöidään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o XXXX/2012 [hyväksymispäivä ja täydellinen nimi lisätään, kun säädös on hyväksytty][Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat][38], Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o XXXX/2012 [hyväksymispäivä ja täydellinen nimi lisätään, kun säädös on hyväksytty] [Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat][39] tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o XXXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] [hyväksymispäivä ja täydellinen nimi lisätään, kun säädös on hyväksytty][40];

(2) ’rajatylittävällä osuudella’ osuutta, joka turvaa yhteistä etua koskevan hankkeen jatkuvuuden vähintään kahden jäsenvaltion välillä tai jäsenvaltion ja naapurimaan välillä;

(3) ’töillä’ tapauksen mukaan osien, järjestelmien ja palvelujen, mukaan lukien ohjelmistot, ostoa, toimittamista ja käyttöönottoa sekä hankkeeseen liittyvien kehittämis-, rakennus- ja asennustöiden toteuttamista, laitteistojen vastaanottoa ja hankkeen käynnistämistä;

(4) ’tutkimuksilla’ hankkeen toteuttamisen valmistelemiseksi tarvittavia toimia, kuten valmistelevat tutkimukset, toteutettavuustutkimukset, arvioinnit, testit ja validointitutkimukset, mukaan lukien ohjelmistojen muodossa olevat tutkimukset, sekä muut tekniset tukitoimenpiteet, kuten ennakolta toteutettavat toimet, joita tarvitaan hankkeen kokonaissuunnittelussa ja ‑kehittämisessä ja hankkeen rahoitusta koskevien päätösten tekemisessä; näitä ovat esimerkiksi asianomaisten kohteiden tutkiminen ja rahoitusjärjestelyn valmistelu;

(5) ’ohjelmatukitoimilla’ liitännäistoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen Verkkojen Eurooppa ‑välineen ja yksittäisten alakohtaisten suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi; näitä ovat esimerkiksi palvelut (erityisesti tekninen apu) sekä valmistelutoimet, toteutettavuustutkimukset ja koordinointi-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimet, jotka ovat välittömästi tarpeen tämän välineen hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, erityisesti tutkimukset, kokoukset, tiedotus, infrastruktuurin kartoitus, kummitoiminta (twinning), tiedon levittäminen, valistus- ja viestintätoimet, tietojen vaihtamiseen tarkoitettuihin tietotekniikkaverkostoihin liittyvät menot sekä kaikki muut teknisen ja hallinnollisen avun menot, jotka voivat olla tarpeen tämän välineen hallinnoimiseksi tai yksittäisten alakohtaisten suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi;

(6) ’toimella’ mitä tahansa rahoituksellisesti, teknisesti tai ajallisesti riippumatonta toimintaa, joka on tarpeen yhteistä etua koskevan hankkeen toteuttamiseksi;

(7) ’tukikelpoisilla kustannuksilla’ samaa kuin asetuksessa (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus];

(8) ’edunsaajalla’ jäsenvaltiota, kansainvälistä organisaatiota, julkista tai yksityistä yritystä tai elintä, joka on valittu tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen saajaksi kussakin työohjelmassa täsmennettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti;

(9) ’täytäntöönpanoelimellä’ edunsaajan toimen täytäntöönpanijaksi nimeämää julkista tai yksityistä yritystä tai elintä, jos edunsaaja on jäsenvaltio tai kansainvälinen organisaatio. Edunsaaja päättää tällaisesta nimeämisestä omalla vastuullaan ja jos siihen tarvitaan hankintasopimusta, noudattaen julkisia hankintoja koskevia sovellettavia sääntöjä;

(10) ’ydinverkolla’ asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] III luvun mukaisesti yksilöityä liikenneinfrastruktuuria;

(11) ’ydinverkkokäytävillä’ välinettä, joka helpottaa sen ydinverkon koordinoitua täytäntöönpanoa, josta säädetään asetuksen XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] IV luvussa ja joka esitetään tämän asetuksen liitteessä I olevassa luettelossa;

(12) ’pullonkaulalla’ fyysistä estettä, josta aiheutuva järjestelmäkatkos vaikuttaa kaukoliikennevirtojen sujuvuuteen. Tällaisen esteen vaikutuksia voidaan lieventää uudella infrastruktuurilla, kuten silloilla tai tunneleilla, joissa on otettu huomioon esimerkiksi kaltevuuskulmiin, kaarevuussäteisiin ja raideleveyteen liittyvät ongelmat. Olemassa olevan infrastruktuurin parantamistarvetta ei tule pitää pullonkaulana;

(13) ’painopisteellä’ asetuksen XXXX/2012 [Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat] liitteessä I nimettyjä energiainfrastruktuurin painopisteitä 1–8 ja 10–12;

(14) ’energiainfrastruktuurilla’ asetuksen XXX/2012 [Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat] 2 artiklassa määriteltyä infrastruktuuria;

(15) ’laajakaistaverkoilla’ asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] 3 artiklassa määriteltyjä kiinteitä ja langattomia (mukaan lukien satelliittiyhteydet) liityntäverkkoja, täydentävää infrastruktuuria ja ydinverkkoja, joilla on valmiudet tarjota hyvin nopeita tietoliikenneyhteyksiä;

(16) ’digitaalipalvelujen infrastruktuurilla’ asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] 3 artiklassa määriteltyjä sähköisesti, tyypillisimmin internetin kautta tarjottavia verkotettuja palveluja, joilla tuotetaan yleisen edun mukaisia yhteentoimivia palveluja ja jotka ovat luonteeltaan yritysten, kansalaisten ja julkisen hallinnon kannalta mahdollistavia;

(17) ’ydinpalvelualustoilla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] liitteessä yksilöityjä palveluja;

(18) ’yleisluonteisilla palveluilla’ asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] liitteessä yksilöityjä palveluja;

(19) ’palvelujen toiminnalla ja ylläpidolla’ tiettyjen digitaalipalvelujen infrastruktuurien jatkuvan toiminnan turvaamista siten kuin asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] liitteessä määritellään;

(20) ’kansallisilla sääntelyviranomaisilla’ sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY[41] 3 artiklassa määriteltyjä elimiä.

3 artikla Yleiset tavoitteet

Verkkojen Eurooppa ‑välineen on mahdollistettava Euroopan laajuisia verkkoja koskevan politiikan mukaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelu ja toteuttaminen energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla. Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on erityisesti tuettava sellaisten hankkeiden toteuttamista, joiden tavoitteena on uuden infrastruktuurin kehittäminen ja rakentaminen tai olemassa olevan infrastruktuurin parantaminen liikenteen, energian ja televiestinnän alalla. Tätä varten Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on oltava seuraavat tavoitteet:

(a) edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua kehittämällä uudenaikaisia ja suorituskykyisiä Euroopan laajuisia verkkoja ja siten tuottaa koko Euroopan unionille sisämarkkinoiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä hyötyjä sekä luoda ympäristöä, joka kannustaa entistä paremmin yksityisiin ja julkisiin investointeihin yhdistelemällä rahoitusvälineitä ja unionin suoraa tukea ja käyttämällä hyväksi eri alojen välistä synergiaa. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä ja erityisesti niihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä, jotka on toteutettu tämän asetuksen mukaisten rahoitusvälineiden avulla.

(b) auttaa unionia saavuttamaan tavoitteensa, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 20 prosentilla[42], energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä siten, että samalla varmistetaan yhteisvastuullisuuden lisääntyminen jäsenvaltioiden välillä.

4 artikla Alakohtaiset erityistavoitteet

1.           Edellä 3 artiklassa vahvistettujen yleisten tavoitteiden lisäksi Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on edistettävä seuraavien alakohtaisten tavoitteiden saavuttamista:

(a) Liikenteen alalla Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on tuettava yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla edistetään jäljempänä esitettyjen ja asetuksen (EU) N:o xxxx/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 4 artiklassa eriteltyjen tavoitteiden saavuttamista:

i)        poistetaan pullonkauloja ja rakennetaan puuttuvia yhteyksiä; näiden tavoitteiden toteutumista mitataan niiden uusien ja parannettujen rajatylittävien yhteyksien ja liikennereiteiltä poistettujen pullonkaulojen määrällä, joihin on myönnetty tukea Verkkojen Eurooppa ‑välineestä;

ii)       varmistetaan kestävä ja tehokas liikenne pitkällä aikavälillä; tätä mitataan tavanomaisen rautatieverkon pituudella 27 jäsenvaltion EU:ssa sekä suurnopeusrataverkon pituudella 27 jäsenvaltion EU:ssa;

iii)      optimoidaan liikennemuotojen yhdentäminen ja yhteenliittäminen ja tehostetaan liikennepalvelujen yhteentoimivuutta. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan rautatieverkkoon yhdistettyjen satamien ja lentoasemien määrällä.

(b) Energian alalla Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on tuettava yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla edistetään jäljempänä esitettyjen ja asetuksessa (EU) N:o xxxx/2012 eriteltyjen tavoitteiden saavuttamista:

i)        energian sisämarkkinoiden yhdentymisen sekä sähkö- ja kaasuverkkojen rajatylittävän yhteentoimivuuden edistäminen, myös varmistamalla, ettei yksikään jäsenvaltio ole eristyksissä Euroopan verkoista; tätä mitataan niiden hankkeiden määrällä, joilla tosiasiallisesti liitetään yhteen jäsenvaltioiden verkkoja ja poistetaan sisäisiä pullonkauloja;

ii)       unionin toimitusvarmuuden parantaminen, jota mitataan järjestelmien vikasietoisuuden ja toimintavarmuuden kehittymisellä sekä sellaisten hankkeiden määrällä, jotka ovat auttaneet toimituslähteiden, toimittajaosapuolien ja reittien monipuolistamisessa;

iii)      kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun tukeminen erityisesti edistämällä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian integroimista siirtoverkkoon ja kehittämällä hiilidioksidiverkkoja; tämän mittaaminen perustuu uusiutuvista lähteistä tuotetun energian siirtoihin tuotannosta suuriin kulutus- ja varastointikeskuksiin sekä niiden hiilidioksidipäästöjen summaan, jotka on vältetty Verkkojen Eurooppa ‑välineestä tuettujen hankkeiden avulla.

(c) Televiestinnän alalla Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on tuettava yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla edistetään jäljempänä esitettyjen ja asetuksessa (EU) N:o xxxx/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] eriteltyjen tavoitteiden saavuttamista:

i)        nopean ja ultranopean laajakaistan käyttöönoton ja yleistymisen nopeuttaminen, myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä; tätä mitataan laajakaistan ja ultranopean laajakaistan kattavuudella ja niiden kotitalouksien lukumäärällä, joilla on yli 100 Mbit/s:n laajakaistaliittymä;

ii)       kansallisten julkisten palvelujen verkkoon liittämisen ja yhteentoimivuuden sekä tällaisiin verkkoihin pääsyn edistäminen, joita mitataan sillä, miten suuri prosenttiosuus kansalaisista ja yrityksistä käyttää julkisia palveluja verkossa, sekä tällaisten palvelujen saatavuudella yli rajojen.

5 artikla Talousarvio

1. Verkkojen Eurooppa ‑välineen täytäntöönpanon kokonaisrahoitus vuosina 2014–2020 on 50 000 000 000 euroa[43]. Määrä jakautuu 3 artiklassa tarkoitettujen alojen välillä seuraavasti:

a)      liikenne: 31 694 000 000 euroa, josta 10 000 000 000 euroa on siirrettävä koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen;

b)      energia: 9 121 000 000 euroa;

c)      televiestintä: 9 185 000 000 euroa.

2. Verkkojen Eurooppa ‑välineen kokonaisrahoitus voi kattaa menoja, jotka koskevat valmistelua, seurantaa, valvontaa, tarkastuksia ja arviointia, jotka ovat tarpeen ohjelman hallinnoimiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja erityisesti tutkimuksia ja asiantuntijatapaamisia, jos ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin, sekä tietojen vaihtamiseen tarkoitettuihin tietotekniikkaverkostoihin liittyviä menoja ja muita mahdollisia teknisen ja hallinnollisen avun menoja, joita komissiolle voi aiheutua ohjelman hallinnoimisesta.

Myönnettävällä rahoituksella voidaan kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen asetuksen (EY) N:o 680/2007[44] mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä ohjelmaan. Määrärahoja voidaan tarvittaessa sisällyttää samanlaisten menojen kattamiseksi talousarvioon vuoden 2020 jälkeen, jotta sellaisten toimien hallinnointi olisi mahdollista, joita ei ole saatettu päätökseen vielä 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

3. Kun 26 artiklan 1 kohdan mukainen väliarviointi on tehty, komissio voi siirtää määrärahoja 1 kohdassa vahvistettujen eri alojen välillä, lukuun ottamatta koheesiorahastosta siirrettyä 10 000 000 000 euroa, joka käytetään liikenteen alan hankkeiden rahoittamiseen koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa.

II LUKU RAHOITUSMUODOT JA VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

6 artikla Rahoitustuen muodot

1.           Verkkojen Eurooppa ‑väline pannaan täytäntöön yhdellä tai useammalla rahoitustuen muodoista, joista säädetään asetuksessa (EU) N:o XXX/2012 [uusi varainhoitoasetus], ja erityisesti avustuksilla, julkisilla hankinnoilla ja rahoitusvälineillä.

2.           Komissio voi antaa osan Verkkojen Eurooppa ‑välineen täytäntöönpanosta asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varanhoitoasetus] 55 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille.

7 artikla Tukikelpoisuus ja rahoitustuen edellytykset

1.           Avustuksina, rahoitusvälineinä ja julkisina hankintoina myönnettävään EU:n rahoitustukeen ovat oikeutettuja ainoastaan toimet, joilla edistetään yhteistä etua koskevia hankkeita asetusten (EU) N:o XXX/2012/ [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat], (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisten energiaverkkojen suuntaviivat], (EU) N:o XXX/2012 [energiainfrastruktuurien suuntaviivat] ja XXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] mukaisesti, sekä ohjelmatukitoimet.

2.           Liikenteen alalla julkisina hankintoina ja rahoitusvälineinä tämän asetuksen mukaisesti myönnettävään unionin rahoitustukeen ovat oikeutettuja ainoastaan toimet, jotka edistävät yhteistä etua koskevia hankkeita asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] mukaisesti, sekä ohjelmatukitoimet. Ainoastaan seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea avustuksina:

(a) toimet ydinverkon toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] III luvun mukaisesti, mukaan lukien uuden teknologian ja innovaatioiden käyttöönotto asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 39 artiklan mukaisesti;

(b) tutkimukset yhteistä etua koskevia hankkeita varten siten kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 8 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa;

(c) yhteistä etua koskevia hankkeita tukevat toimet siten kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 8 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdassa;

(d) toimet liikenteenhallintajärjestelmien tukemiseksi asetuksen XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 37 artiklan mukaisesti;

(e) toimet tavaraliikennepalvelujen tukemiseksi asetuksen XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 38 artiklan mukaisesti;

(f) toimet rautateiden tavaraliikenteen melun vähentämiseksi jälkiasennuksilla nykyiseen liikkuvaan kalustoon;

(g) ohjelmatukitoimet.

Rajatylittävään osuuteen tai sen osaan liittyviin liikenteen alan toimiin saadaan myöntää unionin rahoitustukea, jos asianomaisten jäsenvaltioiden välillä tai asianomaisten jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä on tehty kirjallinen sopimus rajatylittävän osuuden päätökseen saattamisesta. Edellä tarkoitettua kirjallista sopimusta ei poikkeuksellisesti edellytetä, jos hanke on välttämätön naapurijäsenvaltion tai kolmannen maan verkkoon liittämiseksi, vaikkei hanke varsinaisesti ulotu rajan yli.

Avustuksina myönnettävää rahoitusta hankkeille, joilla on merkittäviä käyttäjäperustaisia tulolähteitä, on saatavilla ensi sijassa hankkeiden valmisteluun ja erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden arviointiin.

3.           Energia-alalla erityisedellytyksistä, joilla toimet yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamiseksi ovat oikeutettuja rahoitusvälineinä ja avustuksina myönnettävään unionin rahoitustukeen tämän asetuksen mukaisesti, säädetään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [energiainfrastruktuurien suuntaviivat] 15 artiklassa.

4.           Televiestinnän alalla kaikki toimet yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamiseksi sekä asetuksen XXXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] liitteessä I vahvistetut ohjelmatukitoimet ovat oikeutettuja unionin rahoitustukeen, joka myönnetään avustuksena, julkisena hankintana tai rahoitusvälineinä tämän asetuksen mukaisesti.

III LUKU AVUSTUKSET

8 artikla Avustusmuodot ja tukikelpoiset kustannukset

1.           Tämän asetuksen mukaisia avustuksia voidaan myöntää missä tahansa asetuksen (EY) N:o XXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] XXX artiklassa säädetyistä muodoista.

Työohjelmissa on vahvistettava avustusmuodot, joita kyseisten toimien rahoittamiseen saa käyttää.

2.           Menot voivat olla tukikelpoisia tukihakemuksen jättämispäivästä alkaen. [Ensimmäiseen monivuotiseen ohjelmaan sisältyvien hankkeiden johdosta toteutetuista toimista aiheutuneet menot voivat olla tukikelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2014].

3.           Tukikelpoisia voivat olla ainoastaan jäsenvaltioissa aiheutuneet menot lukuun ottamatta tapauksia, joissa yhteistä etua koskeva hanke liittyy kolmansien maiden alueeseen ja toimi on välttämätön hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.           Laite- ja infrastruktuurikustannukset, joita pidetään edunsaajan pääomamenoina, voivat olla kokonaisuudessaan tukikelpoisia.

5.           Ympäristönsuojelua ja unionin säännöstön noudattamista koskeviin tutkimuksiin liittyvät menot voivat olla tukikelpoisia.

6.           Maan ostoon liittyvät menot eivät ole tukikelpoisia kustannuksia.

7.           Arvonlisävero ei ole tukikelpoinen kustannus.

8.           Edunsaajille aiheutuneiden kustannusten tukikelpoisuutta koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin täytäntöönpanoelimille aiheutuneisiin kustannuksiin.

9 artikla Osallistumisen edellytykset

1.           Ehdotuksia voivat tehdä yksi tai useampi jäsenvaltio, kansainväliset organisaatiot, yhteisyritykset tai jäsenvaltioihin sijoittautuneet julkiset tai yksityiset yritykset tai elimet.

2.           Tässä tarkoituksessa ehdotuksia voivat tehdä oikeussubjektit, joilla ei ole sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaista oikeushenkilöllisyyttä edellyttäen, että niiden edustajilla on valmiudet antaa oikeudellisia sitoumuksia niiden puolesta ja että ne tarjoavat unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi vastaavat takeet kuin oikeushenkilöt.

3.           Luonnollisten henkilöiden tekemät ehdotukset eivät ole tukikelpoisia.

4.           Kolmannet maat ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit saavat osallistua yhteistä etua koskevia hankkeita edistäviin toimiin, jos se on tarpeen jonkin yhteistä etua koskevan hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ne eivät voi saada tämän asetuksen mukaista rahoitusta, ellei se ole välttämätöntä tietyn yhteistä etua koskevan hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tämän asetuksen mukaista rahoitusta voi yhdistää muiden asiaankuuluvien unionin asetusten soveltamisalaan kuuluvaan rahoitukseen, jos se on tarpeen yhteistä etua koskevia hankkeita edistävien asiaankuuluvien toimien toteuttamiseksi tehokkaammin kolmansissa maissa asetusten (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat], (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisen energiaverkon suuntaviivat, (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat] ja XXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa komissio voi päättää täytäntöönpanosäädöksellä yhdestä sääntökokonaisuudesta, jota olisi sovellettava täytäntöönpanoon.

5.           Kaikkiin avustuksen hakemiseksi tehtyihin ehdotuksiin on liitettävä sen jäsenvaltion suostumus, jota toimi koskee, lukuun ottamatta televiestinnän alaa ja liikenteen alalla ilmaliikenteen hallintaa.

6.           Monivuotisissa ja vuotuisissa työohjelmissa voi olla erityisiä lisäsääntöjä ehdotusten tekemisestä.

10 artikla Rahoitusosuudet

1.           Asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] XXX artiklassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta ehdotukset valitaan 17 artiklassa tarkoitettuihin työohjelmiin perustuvilla ehdotuspyynnöillä.

2.           Liikenteen alalla:

(a) tutkimuksiin myönnettävissä avustuksissa unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista;

(b) avustukset töihin:

i)        rautatie- ja sisävesiliikenne: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; rahoitusosuus voidaan korottaa 30 prosenttiin, jos toimi koskee pullonkauloja; rahoitusosuus voidaan korottaa 40 prosenttiin, jos toimi koskee rajatylittäviä osuuksia;

ii)       sisämaan liikenneyhteydet satamiin ja lentoasemiin, toimet rautateiden tavaraliikenteen melun vähentämiseksi jälkiasennuksilla olemassa olevaan liikkuvana kalustoon sekä satamien ja multimodaalikeskusten kehittäminen: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(c) avustukset liikenteenhallintajärjestelmiin ja palveluihin:

i)        Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS): unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista;

ii)       Liikenteenhallintajärjestelmät, tavaraliikennepalvelut, valvotut pysäköintialueet maantieliikenteen ydinverkossa sekä toimet, joilla tuetaan merten moottoriteiden kehittämistä: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

3.           Energian alalla:

(a) unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tutkimusten ja/tai töiden tukikelpoisista kustannuksista;

(b) yhteisrahoituksen määrä voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin sellaisissa toimissa, joiden voidaan asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [energiainfrastruktuurien suuntaviivat] 15 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun näytön perusteella katsoa tarjoavan merkittävää alueellista tai unionin laajuista toimitusvarmuutta, lisäävän yhteenkuuluvuutta unionissa tai sisältävän huomattavan innovatiivisia ratkaisuja.

4.           Televiestinnän alalla:

(a) laajakaistaverkkoja koskevat toimet: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista;

(b) yleisluonteisia palveluja koskevat toimet: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista;

(c) ydinpalvelualustat on tavallisimmin rahoitettava julkisilla hankinnoilla. Poikkeustapauksissa niitä voidaan rahoittaa avustuksella, joka kattaa enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoituksen periaatteen noudattamista;

(d) ohjelmatukitoimet, mukaan lukien infrastruktuurin kartoitus, kummitoiminta (twinning) ja tekninen apu: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

5.           Edellä mainittuja yhteisrahoituksen määriä voidaan korottaa enintään 10 prosenttiyksiköllä toimissa, joilla tuotetaan eri alojen välistä synergiaa, saavutetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviä tavoitteita tai vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Tätä korotusta ei pitäisi soveltaa 11 artiklassa tarkoitettuihin yhteisrahoitusmääriin.

6.           Valittuihin toimiin myönnettävän rahoitustuen määrää mukautetaan kunkin hankkeen kustannus-hyötyanalyysin, käytettävissä olevien talousarviovarojen sekä EU-rahoituksen vipuvaikutuksen maksimointitarpeen perusteella.

11 artikla Koheesiorahastosta liikenteen alalla siirrettyihin varoihin liittyvät erityiset ehdotuspyynnöt

1.           Koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa käytettäviksi tarkoitettujen koheesiorahastosta siirrettyjen 10 000 000 000 euron osalta käynnistetään erityisiä ehdotuspyyntöjä, jotka koskevat runkoverkon toteuttamishankkeita ainoastaan koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa,.

2.           Liikennealaan tämän asetuksen mukaisesti sovellettavia sääntöjä sovelletaan näihin erityisiin ehdotuspyyntöihin. Kyseisiä ehdotuspyyntöjä toteutettaessa on annettava paras mahdollinen etusija hankkeille, jotka noudattavat koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa.

3.           Poiketen siitä, mitä 10 artiklassa säädetään, koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa käytettäviksi tarkoitettujen koheesiorahastosta siirrettyjen 10 000 000 000 euron [asetuksen XXX XX artikla] osalta rahoituksen enimmäismääriä ovat asetuksen (EU) N:o XXX2012 [yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta][45] 22 artiklassa ja 110 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut koheesiorahastoon sovellettavat määrät, kun kyseessä ovat seuraavat toimet:

(a) avustukset tutkimuksiin;

(b) avustukset töihin:

i)        rautatie- ja sisävesiliikenne;

ii)       toimet rajatylittävien maantieosuuksien tukemiseksi;

iii)      sisämaan liikenneyhteydet satamiin ja lentoasemille, multimodaalikeskusten ja satamien kehittäminen:

(c) avustukset liikenteenhallintajärjestelmiin ja palveluihin:

i)        eurooppalainen rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS);

ii)       liikenteenhallintajärjestelmät.

12 artikla Avustuksen peruuttaminen, vähentäminen, keskeyttäminen ja lopettaminen

1.           Komissio peruuttaa asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta sellaisille toimille myönnetyn rahoitustuen, joita ei ole aloitettu yhden vuoden kuluessa tuen myöntämisehdoissa asetetusta toimen alkamispäivästä.

2.           Komissio voi keskeyttää tai lopettaa rahoitustuen taikka vähentää sitä tai periä sen takaisin, asetuksessa (EU) N:o XXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] säädetyin edellytyksin erityisesti, jos:

(a) hankkeen toteuttamisessa on menetelty unionin lainsäädännön vastaisesti;

(b) avustuksen myöntämisehtoja ei ole noudatettu, erityisesti jos on tehty komission hyväksyntää pyytämättä merkittävä muutos, joka vaikuttaa hankkeen tai toimen luonteeseen;

(c) tämä hankkeen edistymisen arvioinnin seurauksena, erityisesti jos toimen toteuttaminen on viivästynyt merkittävästi.

3.           Komissio voi pyytää myönnetyn rahoitustuen takaisinmaksua, jos rahoitustukea saavaa tointa ei ole saatettu päätökseen kahden vuoden kuluessa rahoitustuen myöntämisehdoissa asetetusta päättymispäivästä.

4.           Ennen 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen päätösten tekemistä komissio tutkii tapauksen ja ilmoittaa asianomaisille edunsaajille, jotta nämä voivat esittää huomionsa annetussa ajassa.

IV LUKU

Julkiset hankinnat

13 artikla Julkiset hankinnat

1.           Komission tai jonkin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun elimen omasta puolestaan tai yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toteuttamissa julkisissa hankintamenettelyissä

(a) voi olla erityisehtoja, kuten hankinnan kohteena olevan toiminnan toteuttamispaikka, jos tämä on asianmukaisesti perusteltavissa toimen tavoitteilla ja jos tällaiset ehdot eivät ole julkisia hankintoja koskevien periaatteiden vastaisia;

(b) voidaan sallia useiden sopimusten tekeminen samassa menettelyssä (useiden hankintalähteiden käyttö).

2.           Edellä olevaa 1 kohtaa voidaan soveltaa myös avustusten edunsaajien toteuttamiin julkisiin hankintamenettelyihin, jos se on asianmukaisesti perusteltavissa ja toimien toteutuksen kannalta tarpeen.

V LUKU RAHOITUSVÄLINEET

14 artikla Rahoitusvälineiden tyyppi

1.           Asetuksen (EY) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] VIII osaston mukaisesti perustettuja rahoitusvälineitä voidaan käyttää helpottamaan rahoituksen saatavuutta oikeussubjekteille, jotka toteuttavat toimia asetuksissa (EU) N:o XXXX/2012, (EU) N:o XXX 2012 ja (EU) N:o XXX/2012 määriteltyjen yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämiseksi ja niiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Rahoitusvälineiden on perustuttava markkinoiden toimintapuutteiden, optimaalista heikompien investointitilanteiden sekä investointitarpeiden ennakkoarviointiin.

2.           Asetuksen (EY) N:o 680/2007 mukaisesti perustettuja rahoitusvälineitä voidaan tarvittaessa sulauttaa Verkkojen Eurooppa ‑välineen mukaisesti perustettuihin rahoitusvälineisiin.

3.           Seuraavia rahoitusvälineitä voidaan käyttää:

a)      oman pääoman ehtoiset välineet, kuten investointirahastot, jotka keskittyvät tarjoamaan riskipääomaa toimiin, joilla edistetään yhteistä etua koskevia hankkeita;

b)      lainat ja/tai takaukset, joihin käytetään riskinjakovälineitä, mukaan lukien hankejoukkovelkakirjojen takausjärjestelmät, joita rahoituslaitos antaa omista varoistaan ja joita koskeviin varauksiin ja/tai pääomien kohdentamiseen unioni osallistuu;

c)      mikä tahansa muu rahoitusväline.

15 artikla Edellytykset rahoitustuen myöntämiselle rahoitusvälineiden kautta

1.           Rahoitusvälineistä tuetut toimet on valittava hakemusjärjestyksessä ja niissä on pyrittävä alakohtaiseen monipuolistamiseen 3 ja 4 artiklan mukaisesti sekä vähitellen maantieteelliseen hajauttamiseen jäsenvaltioiden kesken.

2.           Unioni, mikä tahansa jäsenvaltio ja muut investoijat voivat antaa rahoitustukea rahoitusvälineiden käytöstä saadun rahoituksen lisäksi edellyttäen, että komissio hyväksyy toimien tukikelpoisuusperusteiden ja/tai välineen investointistrategian mahdolliset muutokset, jotka voivat olla tarpeen lisärahoitusosuuden vuoksi.

3.           Rahoitusvälineillä on pyrittävä säilyttämään unionin talousarviosta myönnettyjen varojen arvo. Niistä voi olla mahdollista saada tuottoa, joka auttaa saavuttamaan muiden kumppanien tai investoijien tavoitteet.

4.           Rahoitusvälineitä voi yhdistää unionin talousarviosta esimerkiksi tämän asetuksen mukaisesti rahoitettaviin avustuksiin.

5.           Työohjelmissa voidaan vahvistaa lisäedellytyksiä alakohtaisten erityistarpeiden mukaan.

6.           Asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] 18 artiklan 2 kohdan mukaan yhden rahoitusvälineen tuottamat tulot ja maksut on osoitettava kyseiseen rahoitusvälineeseen. Vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä jo perustettujen rahoitusvälineiden osalta kyseisellä kaudella aloitettujen toimien tuottamat tulot ja maksut on osoitettava rahoitusvälineeseen kaudella 2014–2020.

16 artikla Toimet kolmansissa maissa

Kolmansissa maissa toteutettavia toimia voidaan tukea rahoitusvälineillä, jos se on tarpeen yhteistä etua koskevan hankkeen toteuttamiseksi.

VI LUKU OHJELMAT, TÄYTÄNTÖÖNPANO JA VALVONTA

17 artikla Monivuotiset ja/tai vuotuiset työohjelmat

1.           Komissio hyväksyy monivuotiset ja vuotuiset työohjelmat kullekin alalle. Komissio voi myös hyväksyä useamman kuin yhden alan kattavia monivuotisia ja vuotuisia työohjelmia. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.           Monivuotista työohjelmaa on tarkasteltava uudelleen ainakin sen toteutuksen puolivälissä. Komissio muuttaa monivuotista työohjelmaa tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksellä. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.           Liikennealalla on hyväksyttävä monivuotinen työohjelma tämän asetuksen liitteessä olevassa I osassa luetelluille yhteistä etua koskeville hankkeille.

Kokonaisrahoituksen on oltava 80–85 prosenttia 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista talousarviovaroista.

4.           Energia- ja televiestintäalojen monivuotisissa työohjelmissa on määriteltävä strateginen suunta yhteistä etua koskeville hankkeille, ja niihin voi sisältyä yksittäisiä yhteistä etua koskevia hankkeita.

5.           Liikenne-, energia- ja televiestintäaloilla on hyväksyttävä alakohtaiset vuotuiset työohjelmat niille yhteistä etua koskeville hankkeille, jotka eivät sisälly monivuotiseen ohjelmaan.

6.           Komissio vahvistaa monivuotisia ja alakohtaisia vuotuisia työohjelmia laatiessaan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen valinta- ja ratkaisuperusteet seuraavissa säädettyjen tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti:

a)      liikenteen osalta asetus (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat];

b)      energian osalta asetus (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat];

c)      televiestinnän osalta asetus (EU) N:o XXXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat].

7.           Työohjelmia on koordinoitava liikenteen, energian ja televiestinnän välisen synergian hyödyntämiseksi, erityisesti sellaisilla aloilla kuin älykkäät energiaverkot, sähköinen liikkuvuus, älykkäät ja kestävät liikennejärjestelmät tai yhteiset asennusoikeudet. Monialaisia ehdotuspyyntöjä voidaan hyväksyä.

18 artikla Vuosierät

Talousarviositoumukset voidaan jakaa vuosieriin. Tällaisessa tapauksessa komissio tekee vuosittain kutakin vuosierää koskevan sitoumuksen ottaen huomioon rahoitustukea saavien toimien edistymisen, arvioidut rahoitustarpeet ja käytettävissä olevat talousarviomäärärahat.

Vuosierien sitomisen alustava aikataulu ilmoitetaan edunsaajille ja, jos sitä sovelletaan rahoitusvälineisiin, asianomaisille rahoituslaitoksille.

19 artikla Vuotuisten määrärahojen siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle

Jos määrärahoja ei ole käytetty sen varainhoitovuoden loppuun mennessä, jota varten ne on otettu talousarvioon, ne siirretään automaattisesti eteenpäin yhdellä vuodella.

[20 artikla Delegoidut säädökset

Siirretään komissiolle valta antaa liitteessä säädettyjen luetteloiden lisäyksiä tai muutoksia koskevia delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti.]

21 artikla Edunsaajien ja jäsenvaltioiden vastuu

Edunsaajien ja jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkensa toteuttaakseen vastuualueellaan yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka saavat tämän asetuksen mukaisesti myönnettyä unionin rahoitustukea, sanotun kuitenkaan rajoittamatta avustusta koskevien edellytysten mukaisia edunsaajien velvollisuuksia.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava liikenne- ja energia-alojen hankkeissa toimien teknisestä seurannasta ja varainhoidon valvonnasta tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja varmennettava, että hankkeissa ja hankkeiden osissa aiheutuneet kulut ovat oikeita ja vaatimustenmukaisia. Jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota osallistumaan paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin.

Erityisesti televiestintäalalla kansallisten sääntelyviranomaisten on pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan oikeusvarmuus ja investointiedellytykset, jotka helpottavat tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea saavien hankkeiden toteuttamista.

Jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle jatkuvasti – tapauksen mukaan käyttäen interaktiivisia maantieteellisiä ja teknisiä tietojärjestelmiä, jollainen Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tapauksessa on TENtec – yhteistä etua koskevien hankkeiden edistymisestä ja sitä varten tehdyistä investoinneista, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin käytetyn tuen määrä.

22 artikla Unionin politiikkojen ja unionin lainsäädännön noudattaminen

Tämän asetuksen mukaisesti rahoitetaan ainoastaan toimia, jotka ovat unionin lainsäädännön ja asiaankuuluvan unionin politiikan mukaisia.

23 artikla Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.           Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

2.           Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet toimittaa kaikkien unionilta varoja saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.           Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[46] säädettyjen menettelyjen mukaisesti avustussopimukseen tai -päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittyvän, Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavan petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan osoittamiseksi tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia, paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille kyseinen rahoitus on myönnetty suoraan tai välillisesti.

4.           Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa sekä tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa avustussopimuksissa ja -päätöksissä sekä sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAF:lle oikeus tehdä edellä tarkoitettuja tarkastuksia sekä edellä tarkoitettuja paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä olevien kohtien soveltamista.

II OSASTO YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

24 artikla Komiteat

1.           Komissiota avustaa välineen koordinointikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.           Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.           Komitea varmistaa 18 artiklassa tarkoitettujen työohjelmien horisontaalisen tarkastelun, jolla turvataan johdonmukaisuus sekä eri alojen välisen synergian tunnistaminen ja hyödyntäminen.

25 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.           Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulosta lukien valta antaa 20 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä.

3.           Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 20 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.           Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.           Edellä olevan 20 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

26 artikla Arviointi

1.           Komissio laatii viimeistään vuoden 2018 puolivälissä toimenpiteiden uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä varten arviointikertomuksen, jossa käsitellään kaikkien toimenpiteiden tavoitteiden saavuttamista (tulosten ja vaikutusten tasolla), resurssien käytön tehokkuutta ja Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa. Arvioinnissa on lisäksi käsiteltävä yksinkertaistamisen laajuutta, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä sitä, miten toimenpiteillä on osaltaan edistetty unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista. Siinä on otettava huomioon edeltävien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnin tulokset.

2.           Komissio tekee jälkiarvioinnin tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja edunsaajien kanssa. Jälkiarvioinnissa tarkastellaan Verkkojen Eurooppa ‑välineen tehokkuutta ja toimivuutta, sen vaikutuksia taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen ja osallistumista unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseen sekä ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin käytetyn tuen laajuutta ja tuloksia. Jälkiarviointi on otettava huomioon päätöksessä seuraavan toimenpiteen uusimisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä.

3.           Arvioinneissa on otettava huomioon edistyminen suhteessa 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuihin suorituskykyindikaattoreihin.

4.           Komissio toimittaa näiden arvioiden päätelmät Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

5.           Komissio ja jäsenvaltiot voivat tehdä mahdollisten muiden edunsaajien avustuksella arvioinnin hankkeiden toteuttamismenetelmistä ja niiden toteutuksen vaikutuksista määrittääkseen, onko asetetut tavoitteet saavutettu muun muassa ympäristönsuojelun alalla.

6.           Komissio voi pyytää edunsaajajäsenvaltiota, jota yhteistä etua koskeva hanke koskee, esittämään erityisen arvioinnin tämän asetuksen mukaisesti rahoitetuista toimista ja niihin liittyvistä hankkeista tai tarvittaessa antamaan tiedot ja avun, joita tällaisten hankkeiden arviointi edellyttää.

27 artikla Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.           Asianomaisten jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan edunsaajien on huolehdittava siitä, että tämän asetuksen mukaisesti myönnetylle tuelle taataan riittävä julkisuus, jotta unionin asema hankkeiden toteutuksessa voidaan saattaa suuren yleisön tietoon.

2.           Komissio toteuttaa viestintä- ja tiedotustoimia Verkkojen Eurooppa ‑välineen hankkeista ja tuloksista. Lisäksi tämän asetuksen mukaisesti kohdennetut varat kattavat myös toimielinten unionin poliittisia painopisteitä koskevan viestinnän[47].

28 artikla Siirtymäsäännökset

Tämä asetus ei vaikuta asianomaisten hankkeiden jatkamiseen tai muuttamiseen, mukaan lukien niiden peruuttaminen kokonaan tai osittain niiden päättymiseen saakka, rahoitustukeen, jota komissio on antanut asetusten (EY) N:o 2236/95 ja (EY) N:o 680/2007 tai muun 31 päivänä joulukuuta 2013 kyseiseen apuun sovellettavan lainsäädännön nojalla, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättymiseen saakka.

29 artikla Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 680/2007 1 päivästä tammikuuta 2014, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 28 artiklassa vahvistettujen säännösten soveltamista.

30 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä […]

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE

I OSA: LUETTELO ENNALTA YKSILÖIDYISTÄ HANKKEISTA LIIKENTEEN YDINVERKOSSA

A) Horisontaaliset painopisteet

Innovatiivinen hallinnointi ja palvelut || Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila – SESAR

Innovatiivinen hallinnointi ja palvelut || Tie-, rautatie- ja sisävesiväylien liikenteenhallintajärjestelmät (ITS, ERTMS ja RIS)

Innovatiivinen hallinnointi ja palvelut || Ydinverkon satamat ja lentoasemat

Ydinverkon käytävät

1. Itämeri–Adrianmeri-käytävä Helsinki – Tallinn – Riga – Kaunas – Warszawa – Katowice Gdynia – Katowice Katowice – Ostrava – Brno – Wien Katowice – Žilina – Bratislava – Wien Wien – Graz – Klagenfurt – Villach – Udine – Venezia – Bologna – Ravenna

Ennalta yksilöidyt osuudet || Liikenne­muoto || Kuvaus/ajankohta

Helsinki - Tallinn || Satamat, merten moottoritiet || Satamien yhteenliitännät, multimodaalikeskusten ja niiden yhteenliitäntöjen (jatko)kehittäminen, merten moottoritiet (myös jäänmurtovalmiudet)

Tallinn - Riga - Kaunas - Warszawa || Rautatie || (Yksityiskohtaiset) tutkimukset täysin yhteentoimivaa UIC-raideleveyden rataa varten; työt uutta rataa varten tarkoitus aloittaa ennen vuotta 2020; rautatieyhteydet lentoasemille/satamiin

Gdynia - Katowice || Rautatie || Parannus

Gdynia, Gdansk || Satamat || Satamien yhteenliittäminen, multimodaalikeskusten (jatko)kehittäminen

Warszawa - Katowice || Rautatie || Parannus

Katowice - Ostrava - Brno - Wien & Katowice - Žilina - Bratislava - Wien || Rautatie || Parannustyöt, erityisesti rajatylittävät osuudet Puola–Tšekki, Puola–Slovakia ja Slovakia–Itävalta; multimodaalikeskusten (jatko)kehittäminen

Wien - Graz - Klagenfurt - Udine - Venezia - Ravenna || Rautatie || Parannustyöt meneillään; multimodaalikeskusten (jatko)kehittäminen

Trieste, Venetsia, Ravenna || Satamat || Satamien yhteenliittäminen, multimodaalikeskusten (jatko)kehittäminen

2. Warszawa – Berlin – Amsterdam/Rotterdam – Felixstowe – Midlands Valko-Venäjän raja – Warzsawa – Poznań – Frankfurt/Oder – Berlin – Hannover – Osnabrück – Enschede – Utrecht – Amsterdam/Rotterdam – Felixstowe – Birmingham/Manchester – Liverpool

Ennalta yksilöidyt osuudet || Liikenne­muoto || Kuvaus/ajankohta

Valko-Venäjän raja - Warszawa - Poznań – Saksan raja || Rautatie || Nykyisen radan parannus, tutkimukset suurnopeusrataa varten

Puolan raja - Berlin - Hannover - Amsterdam/Rotterdam || Rautatie || Useiden osuuksien (Amsterdam–Utrecht–Arnhem; Hannover–Berlin)

Läntisen Saksan kanavat, Mittellandkanal, Hannover – Magdeburg - Berlin || Sisävesi || Parannus

Amsterdamin sulut || Sisävesi || Tutkimukset meneillään

Felixstowe – Midlands || Rautatie, satama, multi­modaali­keskukset || Satamien ja multimodaalikeskusten yhteenliittäminen

3. Välimeren käytävä Algeciras – Madrid – Tarragona Sevilla – Valencia – Tarragona Tarragona – Barcelona – Perpignan – Lyon – Torino – Milano – Venezia – Ljubljana – Budapest – Ukrainan raja

Ennalta yksilöidyt osuudet || Liikenne­muoto || Kuvaus/ajankohta

Algeciras - Madrid || Rautatie || Tutkimukset meneillään; töiden määrä alkaa ennen vuotta 2015 ja valmistua vuonna 2020

Sevilla - Antequera - Granada - Almería - Cartagena - Murcia - Alicante - Valencia || Rautatie || Tutkimukset ja työt

Valencia - Tarragona - Barcelona || Rautatie || Rakennustyöt vuosina 2014–2020

Barcelona || Satama || Rautatieyhteys satamaan ja lentoasemalle

Barcelona - Perpignan || Rautatie || Rajanylittävä osuus, työt meneillään, uusi rata valmis vuoteen 2015 mennessä, nykyistä rataa parannetaan

Perpignan - Montpellier || Rautatie || Ohitusradan välillä Nîmes–Montpellier määrä olla käytössä vuonna 2017, välillä Montpellier–Perpignan vuonna 2020

Lyon–Torino || Rautatie || Rajanylittävä osuus; tunnelia koskevat työt määrä aloittaa ennen vuotta 2020; liityntäliikenteen reittejä tutkitaan

Milano - Brescia || Rautatie || Osittain parannus, osittain uusi suurnopeusrata

Brescia - Venezia - Trieste || Rautatie || Työt määrä aloittaa ennen vuotta 2014 useilla osuuksilla

Milano - Mantova - Venezia - Trieste || Sisävesi || Tutkimukset, parannus, työt

Trieste - Divača || Rautatie || Tutkimukset ja osittaiset parannustyöt meneillään; rajanylittävän osuuden toteutus jatkuu vielä vuoden 2020 jälkeenkin

Koper - Divača - Ljubljana - Maribor || Rautatie || Tutkimukset ja parannus / osittain uusi rata

Ljubljanan solmu || Rautatie || Ljubljanan rautatiesolmu, mukaan lukien multimodaalikeskus; rautatieyhteys lentoasemalle

Maribor - Zalalövö || Rautatie || Rajanylittävä osuus; tutkimukset, työt määrä aloittaa ennen vuotta 2020

Boba- Szekesferhervar || Rautatie || Parannus

Budapest-Miskolc-Ukrainan raja || Rautatie || Parannus

4. Hamburg – Rostock – Burgas/Turkin raja – Piraeus – Lefkosia Hamburg / Rostock – Berlin – Praha – Brno – Bratislava – Budapest – Arad – Timişoara – Sofia  Sofia – Burgas/Turkin raja Sofia – Thessaloniki – Piraeus – Limassol – Lefkosia

Ennalta yksilöidyt osuudet || Liikenne­muoto || Kuvaus/ajankohta

Dresden - Praha || Rautatie || Suurnopeusrataa koskevat tutkimukset

Prague || Rautatie || Parannus, tavaraliikenteen ohitusrata; rautatieyhteys lentoasemalle

Hamburg - Dresden - Praha - Pardubice || Sisävesi || Elben parannus

Děčínin sulut || Sisävesi || Tutkimukset

Breclav - Bratislava || Rautatie || Rajanylitys, parannus

Bratislava - Hegyeshalom || Rautatie || Rajanylitys, parannus

Budapest - Arad - Timişoara - Calafat || Rautatie || Parannustyöt Unkarissa lähes valmiit, meneillään Romaniassa

Vidin - Sofia - Burgas/Turkin raja Sofia - Thessaloniki - Athens/Piraeus || Rautatie || Tutkimukset ja työt Vidin – Sofia – Thessaloniki; parannus Sofia – Burgas / Turkin raja

Athens/Piraeus - Limassol || Merten moottoritiet || Satamakapasiteetti ja sisämaayhteydet

Limassol - Lefkosia || Satamat, multi­modaali­keskukset || Modaaliyhteyden parannustyöt

5. Helsinki – Valletta Helsinki – Turku – Stockholm – Malmö – København – Fehmarn – Hamburg – Hannover Bremen – Hannover – Nürnberg – München – Brenner – Verona – Bologna – Roma – Napoli – Bari Napoli – Palermo – Valletta

Ennalta yksilöidyt osuudet || Liikenne­muoto || Kuvaus/ajankohta

Kotka/Hamina - Helsinki || Satama, rautatie || Sataman sisämaayhteydet, rautatien parannus

Helsinki || Rautatie || Rautatieyhteys lentoasemalle

Venäjän raja – Helsinki || Rautatie || Työt meneillään

Turku - Stockholm || Satamat, merten moottoritiet || Sataman sisämaayhteydet, jäänmurtovalmius

Tukholma–Malmö (Pohjoismaiden kolmio) || Rautatie || Työt meneillään eräillä osuuksilla

Fehmarn || Rautatie || Tutkimukset meneillään, Fehmarninsalmen kiinteä yhteys rakennetaan vuosina 2014–2020

København - Hamburg Fehmarnin kautta: liityntäyhteydet || Rautatie || Tanskan liityntäyhteyksien määrä valmistua vuoteen 2020 mennessä, Saksan liityntäyhteydet toteutetaan kahdessa vaiheessa (2020–2027)

Hamburg/Bremen - Hannover || Rautatie || Työt määrä aloittaa ennen vuotta 2020

München - Wörgl || Rautatie || Yhteys Brennerin tunneliin ja rajanylittävä osuus: Tutkimukset

Brennerin tunneli || Rautatie || Tutkimukset ja työt

Fortezza - Verona || Rautatie || Tutkimukset ja työt

Napoli - Bari || Rautatie || Tutkimukset ja työt

Napoli – Reggio Calabria || Rautatie || Parannus

Messina - Palermo || Rautatie || Parannus (jäljellä olevat osuudet)

Palermo - Valletta || Satamat, merten moottoritiet || Sataman sisämaayhteydet

Valletta - Marsaxlokk || Satama, lentoasema || Liikenteenhallintajärjestelmien käyttöönotto, modaaliyhteyden parannustyöt

6. Genova – Rotterdam Genova – Milano/Novara – Simplon/Lötschberg/Gotthard – Basel – Mannheim – Köln Köln– Düsseldorf – Rotterdam/Amsterdam Köln– Liège – Bruxelles/Brussel– Zeebrugge

Ennalta yksilöidyt osuudet || Liikenne­muoto || Kuvaus/ajankohta

Genova - Milano/Novara – Tšekin raja || Rautatie || Tutkimukset; työt aloitetaan ennen vuotta 2020

Basel - Rotterdam/Amsterdam/Antwerpen || Sisävesi || Parannus

Karlsruhe - Basel || Rautatie || Töiden määrä valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä

Frankfurt - Mannheim || Rautatie || Tutkimukset meneillään

Zevenaar - Emmerich - Oberhausen || Rautatie || Töiden määrä valmistua vuoteen 2017 mennessä

Zeebrugge || Satama || Sulut: Tutkimukset meneillään

7. Lisboa - Strasbourg Sines / Lisboa – Madrid – Valladolid Lisboa – Aveiro – Oporto Aveiro – Valladolid – Vitoria – Bordeaux – Paris – Mannheim/Strasbourg

Ennalta yksilöidyt osuudet || Liikenne­muoto || Kuvaus/ajankohta

Suurnopeusrautatie Sines/Lisboa–Madrid || Rautatie, satamat || Tutkimukset ja työt meneillään, satamien Sines/Lisboa modaaliyhteyden parannustyöt

suurnopeusrautatie Porto–Lisboa || Rautatie || Tutkimukset meneillään

Rautatieyhteys Aveiro–Espanja || Rautatie || Rajanylitys: Työt meneillään

Rautatieyhteys Bergara - San Sebastián - Bayonne || Rautatie || Espanjan osuuden määrä valmistua vuoteen 2016 mennessä, Ranskan vuoteen 2020 mennessä

Bayonne - Bordeaux || Rautatie || Julkinen kuuleminen meneillään

Tours - Bordeaux || Rautatie || Työt meneillään

Paris || Rautatie || Eteläinen suurnopeuksinen ohitusrata

Baudrecourt - Mannheim || Rautatie || Parannus

Baudrecourt - Strasbourg || Rautatie || Työt meneillään, määrä valmistua vuoteen 2016 mennessä

8. Dublin – London – Paris – Brussel/Bruxelles Belfast – Dublin – Holyhead – Birmingham

Glasgow/Edinburgh – Birmingham

Birmingham – London – Lille – Brussel/Bruxelles Dublin/Cork/Southampton – Le Havre – Paris London – Dover – Calais – Paris

Ennalta yksilöidyt osuudet || Liikenne­muoto || Kuvaus/ajankohta

Dublin - Belfast || Rautatie || Parannus; Dublinin yhteenliitännät (DART)

Glasgow - Edinburgh || Rautatie || Parannus

Suurnopeus 2 || Rautatie || Tutkimukset

Swansea - Cardiff - Bristol - London || Rautatie || Parannus

Dublin, Cork, Southampton, Le Havre || Satamat || Sisämaayhteydet

Le Havre - Paris || Sisävesi || Parannus

Le Havre - Paris || Rautatie || Tutkimukset

Calais - Paris || Rautatie || Alustavat tutkimukset

9. Amsterdam – Basel/Lyon – Marseille Amsterdam – Rotterdam – Antwerp – Brussel/Bruxelles – Luxembourg Luxembourg – Dijon – Lyon Luxembourg – Strasbourg – Basel

Ennalta yksilöidyt osuudet || Liikenne­muoto || Kuvaus/ajankohta

Maas || Sisävesi || Parannus

Albertkanaal || Sisävesi || Parannus

Terneuzen || Merenkulku || Sulut: Tutkimukset meneillään

Terneuzen - Gent || Sisävesi || Tutkimukset, parannus

Antwerpen || Merenkulku, satama || Sulut: tutkimukset meneillään; satama: sisämaayhteydet

Seine–Escaut-kanava || Sisävesi || Suunnitelma valmis, kilpailua koskeva dialogi käynnistynyt, valmistuu vuoteen 2018 mennessä

Vallonian sisävesiväylien parannustyöt || Sisävesi || Tutkimukset, parantaminen

Brussel/Bruxelles - Luxembourg - Strasbourg || Rautatie || Työt meneillään

Strasbourg - Mulhouse - Basel || Rautatie || Parannus

Rautatieyhteydet Luxembourg - Dijon - Lyon (TGV Rhin - Rhône) || Rautatie || Tutkimukset ja työt

Lyon || Rautatie || Itäinen ohitusrata: Tutkimukset ja työt

Saône - Moselle/Rhin-kanava || Sisävesi || Alustavat tutkimukset meneillään

Rhône || Sisävesi || Parannus

10. Strasbourg – Danube-käytävä Strasbourg – Stuttgart – München – Wels/Linz Strasbourg – Mannheim – Frankfurt – Würzburg – Nürnberg – Regensburg – Passau – Wels/Linz Wels/Linz – Wien – Budapest – Arad – Brašov – Bucurešti – Constanta - Sulina

Ennalta yksilöidyt osuudet || Liikenne­muoto || Kuvaus/ajankohta

Rautatieyhteys Strasbourg - Kehl Appenweier || Rautatie || Appenweierin yhteenliitännän työt

Karlsruhe - Stuttgart - München || Rautatie || Tutkimukset ja työt meneillään

München - Mühldorf - Freilassing - Salzburg || Rautatie || Tutkimukset ja työt meneillään

Salzburg - Wels || Rautatie || Tutkimukset

Nürnberg - Regensburg - Passau - Wels || Rautatie || Tutkimukset; työt osittain meneillään

Rautatieyhteys Wels - Wien || Rautatie || Määrä valmistua vuoteen 2017 mennessä

Wien - Budapest || Rautatie || Suurnopeustutkimukset Unkarissa

Arad - Brašov - Bucurešti - Constanta || Rautatie || Eräiden osuuksien parantaminen; suurnopeustutkimukset

Main – Main-Donau-kanava – Danube || Sisävesi || Monia osuuksia ja pullonkauloja koskevia tutkimuksia ja töitä; Sisävesisatamat: sisämaayhteydet

Constanta || Satama || sisämaayhteydet

b) Muut ydinverkon osuudet

Sofiasta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian rajalle || Rajanylitys || Rautatie || Tutkimukset meneillään

Sofiasta Serbian rajalle || Rajanylitys || Rautatie || Tutkimukset meneillään

Timişoara – Serbian raja || Rajanylitys || Rautatie || Tutkimukset meneillään

München – Praha || Rajanylitys || Rautatie || Tutkimukset

Nürnberg – Praha || Rajanylitys || Rautatie || Tutkimukset

Wrocław – Dresden || Rajanylitys || Rautatie || Parannus

Wroclaw – Praha || Rajanylitys || Rautatie || Tutkimukset

Graz – Maribor – Pragersko || Rajanylitys || Rautatie || Tutkimukset

Pohjanmaan käytävä: Luleå – Oulu || Rajanylitys || Rautatie || Tutkimukset ja työt

Luoteis-Espanja ja Portugali || Pullonkaula || Rautatie || Työt meneillään

Frankfurt – Fulda – Erfurt – Berlin || Pullonkaula || Rautatie || Tutkimukset

Halle – Leipzig – Nürnberg || Pullonkaula || Rautatie || Työt meneillään, määrä valmistua vuoteen 2017 mennessä

Egnathian rautatie || Pullonkaula || Rautatie || Tutkimukset meneillään

Sisävesiväylä Dunkerque–Lille || Pullonkaula || Sisävesi || Tutkimukset meneillään

Rinnakkainen suurnopeusrata Paris–Lyon || Pullonkaula || Rautatie || Alustavat tutkimukset meneillään

Sundsvall – Umeå – Luleå || Pullonkaula || Rautatie || Tutkimukset ja työt

Malmö - Göteborg || Muu ydinverkko || Rautatie || Työt

Pohjanmaa – Kiruna – Norjan raja || Muu ydinverkko || Rautatie || Tutkimukset ja työt

Rautatieyhteys Shannon – Cork – Dublin || Muu ydinverkko || Rautatie || Tutkimukset meneillään

Rautatieyhteys Wilhelmshaveniin ja Bremerhaveniin || Muu ydinverkko || Rautatie || Tutkimukset meneillään

Zilina – Ukrainan raja || Muu ydinverkko || Rautatie || Parannus

Ventspils – Riga – Venäjän raja || Muu ydinverkko || Rautatie || Parannus

Klaipeda – Kaunas – Vilnius – Valko-Venäjän raja || Muu ydinverkko || Rautatie || Parannus, rautatieyhteys lentoasemalle

Katowice – Wroclaw – Saksan raja || Muu ydinverkko || Rautatie || Parannus

Marseille – Toulon – Nice – Italian raja || Muu ydinverkko || Rautatie || Suurnopeustutkimukset

Bordeaux – Toulouse || Muu ydinverkko || Rautatie || Suurnopeustutkimukset

Tampere – Oulu || Muu ydinverkko || Rautatie || Osuuksien parannus

Pamplona – Zaragoza - Sagunto || Muu ydinverkko || Rautatie || Tutkimukset ja työt

II OSA: LUETTELO ENSISIJAISISTA INFRASTRUKTUURIKÄYTÄVISTÄ JA AIHEALUEISTA ENERGIAN ALALLA

a) Ensisijaiset käytävät

|| Tavoite || Asianomaiset jäsenvaltiot

1. Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”): || Kehittää Pohjanmeren, Irlanninmeren, Englannin kanaalin, Itämeren ja niiden lähivesien integroitu offshore-sähköverkko uusiutuvista offshore-energialähteistä tuotetun sähkön siirtämiseksi kulutus- ja varastointikeskuksiin ja rajatylittävän sähkökaupan lisäämiseksi || Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta

2. Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”): || Kehittää alueen jäsenvaltioiden ja Välimeren alueen kolmansien maiden väliset yhteenliitännät erityisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon || Belgia, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat Malta, Portugali, Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta

3. Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteenliitännät (”NSI West Gas”): || Lisätä Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaisten kaasuvirtojen yhteenliitäntäkapasiteettia toimitusreittien monipuolistamiseksi ja kaasun lyhyen aikavälin toimituskyvyn parantamiseksi || Belgia, Irlanti, Luxemburg, Ranska, Saksa, Italia, Malta, Alankomaat, Portugali, Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta

4. Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”): || Vahvistaa Pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaisia yhteenliitäntöjä ja sisäisiä linjoja sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon || Itävalta, Bulgaria, Tšekki, Kypros, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia

5. Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI East Gas”): || Vahvistaa Itämeren alueen, Adrianmeren ja Egeanmeren sekä Mustanmeren välisiä alueellisia kaasuyhteyksiä erityisesti kaasuntoimitusten monipuolistamiseksi ja toimitusvarmuuden parantamiseksi || Itävalta, Bulgaria, Tšekki, Kypros, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia

6. Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”): || Kehittää Itämeren alueen jäsenvaltioiden välisiä yhteenliitäntöjä ja vahvistaa vastaavasti sisäisiä verkkoinfrastruktuureja Baltian maiden eristyneisyyden poistamiseksi ja markkinoiden yhdentymisen edistämiseksi alueella || Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi

7. Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma kaasun osalta (”BEMIP Gas”): || Poistaa kolmen Baltian maan ja Suomen eristyneisyys ja yhdestä toimittajasta riippuvuus sekä monipuolistaa Itämeren alueen toimituksia || Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi

8. Eteläinen kaasukäytävä (”SGC”): || Kaasun siirto Kaspianmeren alueelta, Keski-Aasiasta, Lähi-idästä ja itäisen Välimeren alueelta unioniin kaasuntoimitusten monipuolistamiseksi || Itävalta, Bulgaria, Tšekki, Kypros, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia

b) Ensisijaiset aihealueet

|| Tavoite || Asianomaiset jäsenvaltiot

Älykkäiden verkkojen käyttöönotto: || Nopeuttaa älykkäiden verkkoteknologioiden käyttöönottoa kaikkialla unionissa, jotta voidaan ottaa tehokkaasti huomioon kaikkien sähköverkkoon liitettyjen käyttäjien käyttäytyminen ja toiminta || Kaikki

Sähkönsiirron valtaväylät || Kehittää ensimmäiset sähkönsiirron valtaväylät vuoteen 2020 mennessä unionin laajuisen sähkönsiirron valtaväyläverkon rakentamiseksi || Kaikki

Rajatylittävä hiilidioksidiverkko || Valmistella jäsenvaltioiden välisen hiilidioksidin siirtoinfrastruktuurin rakentamista hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia varten || Kaikki

III OSA: LUETTELO ENNALTA YKSILÖIDYISTÄ PAINOPISTEISTÄ JA TUKITOIMIALUEISTA

TELEVIESTINNÄN ALALLA

a) Horisontaaliset painopisteet

Innovatiivinen hallinnointi, kartoitus ja palvelut || Teknisen avun ja hankkeiden toiston toimenpiteet, joihin on, jos se on tarpeen käyttöönoton ja hallinnoinnin kannalta, sisällyttävä hankkeiden ja investointien suunnittelua ja toteutettavuustutkimuksia. Euroopan laajuisen laajakaistainfrastruktuurin kartoituksessa kehitetään jatkuvaa yksityiskohtaista olennaisten sivustojen fyysistä seurantaa ja dokumentointia, asennusoikeuksien analysointia, olemassa olevien toimintojen parantamis­mahdollisuuksien arviointia jne. Ympäristövaikutusten analysointi, jossa otetaan ilmastokestävyys ja ilmastonmuutoksen hillintä sekä katastrofivalmiudet ja -palautuvuus.

Tukitoimet ja muut teknistä apua koskevat toimenpiteet || Yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamisen valmistelemiseksi tarvittavia tai sitä edistäviä toimia, mukaan lukien valmistelevat tutkimukset, toteutettavuustutkimukset, arvioinnit ja validointitutkimukset sekä muut tekniset tukitoimet tai ennakolta toteutettavat toimet, joita tarvitaan hankkeen kokonaissuunnittelussa ja ‑kehittämisessä.

b) Laajakaistaverkot

Laajakaistaa koskevilla tukitoimilla on edistettävä älykästä ja osallistavaa kasvua toteuttamalla tasapainoinen ja maantieteellisesti monipuolinen valikoima laajakaistahankkeita, mukaan luettuina 30 Mbit/s:n ja yli 100 Mbit/s:n tavoitteita koskevat hankkeet; hankkeita on toteutettava sekä taajama- että maaseutualueilla, jotta voidaan saavuttaa riittävät yhteydet kaikissa jäsenvaltioissa.

Tukitoimen ominaisuudet || Kuvaus

Laajakaistaverkkoja koskeviin tukitoimiin on sisällyttävä seuraavat: || Investointeja laajakaistaverkkoihin, joiden avulla voidaan saavuttaa digitaalistrategiassa esitetty tavoite yleisestä kattavuudesta 30 Mbit/s:n tavoitenopeudella vuoteen 2020 mennessä; tai

Investointeja laajakaistaverkkoihin, joiden avulla voidaan saavuttaa digitaalistrategiassa esitetty tavoite, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista olisi oltava internetyhteys, jossa tiedonsiirtonopeus on yli 100 Mbit/s.

Laajakaistaverkkoja koskeviin tukitoimiin on sisällyttävä erityisesti yksi tai useampia seuraavista osatekijöistä: || Passiivisen fyysisen infrastruktuurin tai yhdistetyn passiivisen ja aktiivisen infrastruktuurin ja niihin liittyvien infrastruktuurielementtien käyttöönotto infrastruktuurin toiminnassa tarvittavine palveluineen

Liitännäistoiminnot ja ‑palvelut, kuten rakennusten kaapelointi, antennit, tornit ja muut tukirakennelmat, kanavat, kourut, mastot, kaapelikaivot ja jakamot;

Mahdollisten synergioiden hyödyntäminen laajakaistaverkkojen ja muiden yleishyödyllisten verkkojen (energia-, liikenne-, vesijohto- ja viemäriverkot) käyttöönoton välillä, erityisesti älykkäiden sähkönjakeluverkkojen yhteydessä.

c) Digitaalipalvelujen infrastruktuurit

Digitaalipalvelujen infrastruktuurien alalla tuetaan seuraavia tukitoimialueita.

Digitaalipalvelu || Kuvaus

Julkishallinnon Euroopan laajuiset hyvin nopeat runkoverkkoyhteydet || Julkishallinnon Euroopan laajuinen palveluinfrastruktuurin runkoverkko, joka tarjoaa suuren nopeuden ja yhteenliitettävyyden EU:n julkisten elinten välille julkishallinnon, kulttuurin, koulutuksen ja terveydenhuollon kaltaisilla aloilla.

Rajatylittävät sähköisen hallinnon palvelut || Standardoituja, rajatylittäviä ja käyttäjäystävällisiä vuorovaikutusalustoja, jotka tuottavat tehokkuusetuja sekä koko taloudessa että julkisella sektorilla ja edistävät osaltaan sisämarkkinoiden toteutumista. Tällaiset palvelut mahdollistavat sähköiset hankinnat, sähköiset terveydenhoitopalvelut, standardoidun tilinpäätösraportoinnin, oikeudellisen tiedon sähköisen vaihdon, Euroopan laajuisen sähköisen yritysrekisteröinnin, sähköiset viranomaispalvelut yrityksille, Euroopan laajuinen sähköinen yritysrekisteröinti mukaan luettuna.

Julkisen sektorin tiedon ja monikielisten palvelujen saatavuus || Eurooppalaisten kulttuuriresurssien laajojen kokoelmien digitointi ja niiden saattaminen kolmansien osapuolien käytettäviksi. Täydet mahdollisuudet saada kaikki julkisen sektorin hallussa oleva julkinen tieto uudelleen käytettäväksi EU:ssa vuoteen 2020 mennessä. Mahdollisuudet mille tahansa yritykselle EU:ssa tarjota sähköisiä palveluja omalla kielellään siten, että palvelut ovat saumattomasti saatavilla ja käytettävissä millä tahansa EU:n kielellä.

Turvallisuus ja turvatoimet || Yhteiset tietojenkäsittelymahdollisuudet, tietokannat ja ohjelmistotyökalut Safer Internet ‑keskuksille jäsenvaltioissa sekä tukitoiminnot seksuaalista hyväksikäyttöä koskevasta sisällöstä tehtyjen ilmoitusten käsittelemisessä. Kriittiset palveluinfrastruktuurit, mukaan luettuina viestintäkanavat ja välineet, joita kehitetään ja otetaan käyttöön varautumista, tietojen jakamista, koordinointia ja reagointia koskevien EU:n laajuisten valmiuksien lisäämiseksi.

Tieto- ja viestintätekniikan ratkaisujen hyödyntäminen älykkäissä energiaverkoissa ja älykkäiden energiapalvelujen tarjoamisessa || Nykyaikainen tieto- ja viestintäteknologia älykkäiden energiapalvelujen alalla kansalaisten (jotka voi olla sekä energian tuottajia että kuluttajia), energiantuottajien ja viranomaisten tarpeisiin vastaamiseksi.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Verkkojen Eurooppa ‑välineestä

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[48]

06      Liikenne ja liikkuminen

32      Energia

09      Tietoyhteiskunta ja viestimet

13      Aluepolitiikka

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

X Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[49]

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen

1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Otsake 1        Älykäs ja osallistava kasvu

Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on seuraavat kolme yleistä tavoitetta energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla:

a) Edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua kehittämällä uudenaikaisia ja suorituskykyisiä Euroopan laajuisia verkkoja ja siten tuottaa koko Euroopan unionille sisämarkkinoiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä hyötyjä sekä luoda ympäristöä, joka kannustaa entistä paremmin yksityisiin ja julkisiin investointeihin yhdistelemällä rahoitusvälineitä ja unionin suoraa tukea ja käyttämällä hyväksi eri alojen välistä synergiaa.

b) Auttaa Euroopan unionia saavuttamaan tavoitteensa, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 20 prosentilla, energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä siten, että samalla varmistetaan yhteisvastuullisuuden lisääntyminen jäsenvaltioiden välillä.

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminnot toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on seuraavia erityistavoitteita liikenteen, energian ja televiestinnän aloilla:

1.       Liikenteen alalla:

a)       pullonkaulojen poistaminen ja puuttuvien yhteyksien rakentaminen;

b)       kestävän ja tehokkaan liikenteen varmistaminen pitkällä aikavälillä;

c)       liikennemuotojen yhdentämisen ja yhteenliittämisen optimointi ja liikennepalvelujen yhteentoimivuuden, turvallisuuden ja varmuuden lisääminen.

2.       Energian alalla:

a)       energian sisämarkkinoiden yhdentymisen sekä sähkö- ja kaasuverkkojen rajatylittävän yhteentoimivuuden edistäminen, myös varmistamalla, ettei yksikään jäsenvaltio ole eristyksissä Euroopan verkoista;

b)       unionin toimitusvarmuuden parantaminen;

c)       kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun tukeminen erityisesti edistämällä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian integroimista siirtoverkkoon ja kehittämällä hiilidioksidiverkkoja.

3.       Televiestintäverkkojen alalla:

a)       nopean ja ultranopean laajakaistan käyttöönoton ja yleistymisen nopeuttaminen, myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä;

b)       kansallisten julkisten palvelujen verkkoon liittäminen ja yhteentoimivuus sekä pääsy tällaisiin verkkoihin.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

06 03

32 03

09 03

13 14

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Yleiset yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset:

Verkkojen Eurooppa ‑välineen onnistuneella täytäntöönpanolla nopeutetaan suorituskykyisen infrastruktuurin kehittämistä EU:ssa liikenteen ja energian sekä tieto- ja viestintäteknologian aloilla ja edistetään siten EU:n 2020-strategiaan liittyvien energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista ja EU:n kestävää kilpailukykyä. Verkkojen Eurooppa ‑välineen toimintasäännöissä kannustetaan toteuttamaan toimia ja hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti EU:n talousarvion vipuvaikutusta julkisten ja yksityisten investointien houkuttelemiseksi hankkeisiin. Lisäksi EU:n osarahoituksella perustettujen rahoitusvälineiden tuella koko Euroopalle tärkeistä infrastruktuureista tulee houkuttelevia sijoituskohteita yhteisösijoittajille Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Alakohtaiset vaikutukset:

Liikenne:

Euroopan laajuisen ydinverkon liikennekäytävien nopeutettu toteuttaminen edistää liikenneinfrastruktuurin parempaa kattavuutta unionissa sekä liikennemuotosiirtymää ja liikennemuotojen yhteistoimintaa. Osan verkosta muodostavat innovatiiviset tieto- ja hallintajärjestelmät, joilla tuetaan logistisia toimintoja, intermodaalisuutta ja kestävää toimintaa, joita tarvitaan kilpailukykyisten kuljetusketjujen luomisessa käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Liikennejärjestelmän tehokkuus paranee, ja ruuhkat ja matka-ajat vähenevät selvästi.

Energia:

Energia-alan ensisijaisten infrastruktuurikäytävien kehittäminen ja rakentaminen, joilla edistetään muun muassa seuraavia:

-        laajamittainen siirtyminen uusiutuvista lähteistä tuotetun energian käyttöön

-        energian siirron optimointi EU:n tasolla

-        toimitusvarmuus

Televiestintä:

-        internetin laajakaistayhteys yhä useamman saataville

-        digitaalipalvelujen yhteentoimivien infrastruktuurien, erityisesti älykkäiden sähkönjakelupalvelujen saatavuus

-        yksityisten ja uusien julkisten investointien hankkiminen digitaalisiin infrastruktuureihin

Tieto- ja viestintäteknologiaa koskevassa OECD:n tutkimuksessa todetaan, että laajakaistan levinneisyysasteen kohoaminen 10 prosenttiyksiköllä vuoden aikana johtaa työn tuottavuuden kasvamiseen 1,5 prosenttiyksiköllä seuraavina viitenä vuonna[50].

Euroopan komissio teettämässä metatutkimuksessa arvioidaan, että koko Euroopan liittäminen nykyaikaiseen nopeaan laajakaistaverkkoon loisi noin 3,99 miljoonaa työpaikkaa 27 jäsenvaltion EU:ssa. Sama analyysi osoittaa, että laajakaistainvestoinneista seuraava BKT:n kasvu on keskimäärin 7,03 prosenttia. Tämän mukaan BKT:n kasvu 27 jäsenvaltion EU:ssa olisi 862,47 miljardia euroa. Lisäksi OECD:n tutkimuksessa[51] esitetään, että valtiot voivat saada kansallisen avoimen FTTH-kaksipisteverkon täysimittaisesta rahoittamisesta kymmenen vuoden tuoton .

1.4.4.           Välitavoitteet ja lopulliset päämäärät

Liikenne:

Yleinen tavoite 1: || Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistäminen

Indikaattori || Nykytilanne || Välitavoite 2017 || Pitkän aikavälin päämäärä

Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin saatujen julkisten ja yksityisten investointien määrä || || 280 miljardin euron investoinnit koko TEN-T-verkkoon, josta 140 miljardia euroa ydinverkkoon || 500 miljardin euron investoinnit koko TEN-T-verkkoon, josta 250 miljardia euroa ydinverkkoon

Tämän asetuksen mukaisten rahoitusvälineiden avulla toteutettuihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin saatujen julkisten ja yksityisten investointien määrä || || 15 miljardia euroa yksityisiä investointeja koko TEN-T-verkkoon || 40 miljardia euroa yksityisiä investointeja koko TEN-T-verkkoon

Yleinen tavoite 2: || EU:n 20-20-20-tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaminen

Indikaattori || Nykytilanne || Välitavoite 2017 || Pitkän aikavälin päämäärä

Kasvihuonekaasu­päästöjen väheneminen || (*) || (*) || (*)

Energiatehokkuuden lisääntyminen || (*) || (*) || (*)

Uusiutuvan energian osuus || (*) || (*) || (*)

(*) Tietoja ei ole vielä saatavilla, sillä menetelmät on ensin kehitettävä.

Erityistavoite 1 - liikenne || Pullonkaulojen poistaminen ja puuttuvien yhteyksien rakentaminen

Indikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos || Välitavoite 2017 || Päämäärä

Uusien ja parannettujen rajatylittävien yhteyksien lukumäärä || Rautatiet: 36 (parannettavaa) || 6 || 14

Liikennereiteiltä poistetut pullonkaulat || Rautatiet: 30 (poistettavaa) Sisävesiliikenne: 14 || 4 1 || 10 3

Erityistavoite 2 - liikenne || Kestävän ja tehokkaan liikenteen varmistaminen pitkällä aikavälillä

Indikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos || Välitavoite 2017 || Päämäärä 2020

Tavanomaisen TEN-T-rautatieverkon pituus 27 EU:n jäsenvaltiossa (kilometreinä) || 81230 (2005) || 74071 || 71490

TEN-T-suurnopeusjunaverkon pituus 27 EU:n jäsenvaltiossa (kilometreinä) || 10733 (2010) || 20022 || 23198

Kasvihuonekaasu­päästöjen vähentäminen || (*) || (*) || (*)

Energiatehokkuuden lisääntyminen || (*) || (*) || (*)

(*) Tietoja ei ole vielä saatavilla, sillä menetelmät on ensin kehitettävä.

Erityistavoite 3 - liikenne || Liikennemuotojen yhdentämisen ja yhteenliittämisen optimointi ja liikennepalvelujen yhteentoimivuuden lisääminen

Indikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos (jo olemassa olevat yhteydet) || Välitavoite 2017 || Päämäärä

Rautatieverkkoon liitettyjen satamien lukumäärä (yhteensä 82 satamasta) || 27 || 41 || 54

Rautatieverkkoon liitettyjen lentoasemien lukumäärä (yhteensä 37 lentoasemasta) || 12 || 18 || 24

Energia:

Yleinen tavoite 1: || Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistäminen

Indikaattori || Nykytilanne || Välitavoite 2017 || Pitkän aikavälin päämäärä

Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin saatujen julkisten ja yksityisten investointien määrä || 0 || 200 miljardia || 200 miljardia

Verkkojen Eurooppa ‑välineestä rahoitettuihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin saatujen julkisten ja yksityisten investointien määrä || 0 || 30–60 miljardia || 30–60 miljardia

Yleinen tavoite 2: || EU:n 20-20-20-tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaminen

Indikaattori || Nykytilanne || Välitavoite 2017 || Pitkän aikavälin päämäärä

Kasvihuonekaasu­päästöjen vähentäminen || (*) || (*) || (*)

Energiatehokkuuden lisääntyminen || Energiansäästö 6 % verrattuna nykytilanteen jatkumiseen || Energiansäästö 14 % verrattuna nykytilanteen jatkumiseen || Energiansäästö 20 %

Uusiutuvan energian osuus || Uusiutuvien energia­lähteiden osuus lopullisesta energian­kulutuksesta 10 % || Uusiutuvien energia­lähteiden osuus lopullisesta energian­kulutuksesta 15 % || Uusiutuvien energia­lähteiden osuus lopullisesta energian­kulutuksesta 20 %

(*) Tiedot tulevat saataville, kun energiainfrastruktuuria koskevissa suuntaviivoissa vahvistetut menetelmät on pantu täytäntöön.

Erityistavoite 1 - energia || Energian sisämarkkinoiden yhdentymisen sekä sähkö- ja kaasuverkkojen rajatylittävän yhteentoimivuuden edistäminen

Indikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos || Välitavoite || Päämäärä

Jäsenvaltioiden verkkoja tosiasiallisesti yhdistävien ja pullonkauloja poistavien hankkeiden lukumäärä || (*) || (*) || (*)

(*) Tiedot tulevat saataville, kun energiainfrastruktuuria koskevissa suuntaviivoissa vahvistetut menetelmät on pantu täytäntöön.

Erityistavoite 2 - energia || Unionin toimitusvarmuuden parantaminen

Indikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos || Välitavoite 2017 || Päämäärä

Järjestelmän vikasietoisuuden kehittyminen || Kaasu: N-1 (9 jäsen­valtiota ei saavuta tavoitetta N-1) || Kaasu: Kaikki 27 jäsenvaltiota saavuttavat tavoitteen N-1 || Kaasu: Kaikki 27 jäsenvaltiota saavuttavat tavoitteen N-1 100-prosenttisesti

Järjestelmien toiminta­varmuus || (*) || (*) || (*)

Lähteiden, toimittajaosapuolien ja reittien monipuolistamisessa auttavien hankkeiden lukumäärä || EU:lle 3 suurta kaasun toimitus­lähdettä nesteytetyn maakaasun (LNG) lisäksi || || EU:lle vähintään 5 merkittävää kaasun toimitus­lähdettä nesteytetyn maakaasun (LNG) lisäksi

(*) Tiedot tulevat saataville, kun energiainfrastruktuuria koskevissa suuntaviivoissa vahvistetut menetelmät on pantu täytäntöön.

Erityistavoite 3 - energia || Kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun edistäminen

Indikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos || Välitavoite 2017 || Päämäärä

Uusiutuvan energian siirto tuotannosta suuriin kulutuskeskuksiin ja varastointipaikkoihin || (*) || (*) || (*)

Verkkojen Eurooppa –välineestä tukea saaneiden hankkeiden avulla vältettyjen CO2-päästöjen yhteismäärä || (*) || (*) || (*)

(*) Tiedot tulevat saataville, kun energiainfrastruktuuria koskevissa suuntaviivoissa vahvistetut menetelmät on pantu täytäntöön.

Televiestintä:

Yleinen tavoite 1: || Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistäminen

Indikaattori || Nykytilanne || Välitavoite 2017 || Pitkän aikavälin päämäärä

Nopeaan ja ultranopeaan laajakaistainternetiin saatujen yksityisten investointien määrä[52] || || || Arvio yksityisistä investoinneista v. 2011–2020: enintään 50 miljardia (Investointitarpeet v. 2020 mennessä: 270 miljardia euroa

Verkkojen Eurooppa ‑välineestä rahoitettuihin nopeaa ja ultranopeaa laajakaistainternetiä koskeviin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin saatujen julkisten ja yksityisten investointien määrä[53] || 0 || 16,4 miljardia euroa || 2020: 45,5 miljardia euroa[54]

Erityistavoite 1 – tieto- ja viestintäteknologia || Nopeiden ja ultranopeiden laajakaistaverkkojen käyttöönoton ja yleistymisen nopeuttaminen

Indikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos || Välitavoite 2017 || Päämäärä

Nopean laajakaistan (≥30 Mbit/s) kattavuus || Joulukuu 2010: 28,7 % koti­talouksista || 2017: 60 % || 2020: 100 %

Yli 100 Mbit/s:n laajakaista­liittymien määrä || Joulukuu 2010: <1 % || 2017: 20 % || 2020: 50 %

Erityistavoite 2 – tieto- ja viestintäteknologia || Kansallisten julkisten palvelujen verkkoon liittäminen ja yhteentoimivuus sekä pääsy tällaisiin verkkoihin

Indikaattori || Viimeisin tiedossa oleva tulos || Välitavoite 2017 || Päämäärä

Julkisia palveluja verkossa käyttävien kansalaisten ja yritysten määrä[55] || 2010: 41,2 % kansa­lai­sista ja 75,7 % yrityksistä || 2017: 50 % kansa­lai­sista ja 85 % yrityksistä || 2020: 60 % kansa­lai­sista ja 100 % yrityksistä

Rajatylittävien julkisten palvelujen saatavuus[56] || Ei ole || 80% || 2020: 100%

1.4.5. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Verkkojen Eurooppa ‑välineen suorituskykyä arvioidaan seuraavien yleisten suorituskykyindikaattorien perusteella:

a)       Yleisen tavoitteen a) saavuttamista mitataan yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä ja erityisesti niihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä, jotka on toteutettu Verkkojen Eurooppa ‑välineestä annetun asetuksen mukaisten rahoitusvälineiden avulla.

b)       Yleisen tavoitteen b) saavuttamista mitataan sillä, miten paljon kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ja miten paljon energiatehokkuus ja uusiutuvan energian osuus ovat lisääntynet vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Verkkojen Eurooppa ‑välineen suorituskykyä arvioidaan seuraavien erityisten alakohtaisten suorituskykyindikaattorien perusteella:

1.       Liikenteen alalla:

a)       Erityistavoitteen a) saavuttamista mitataan niiden uusien ja parannettujen rajatylittävien yhteyksien ja TEN-T-verkon rautateiltä ja sisävesiväyliltä poistettujen pullonkaulojen määrällä, joihin on myönnetty tukea Verkkojen Eurooppa ‑välineestä.

b)       Erityistavoitteen b) saavuttamista mitataan rautatieverkon pituudella 27 jäsenvaltion EU:ssa sekä suurnopeusverkon pituudella 27 jäsenvaltion EU:ssa.

c)       Erityistavoitteen c) saavuttamista mitataan rautatieverkkoon yhdistettyjen satamien ja lentoasemien määrällä.

2.       Energian alalla:

a)       Erityistavoitteen a) saavuttamista mitataan niiden hankkeiden määrällä, joilla tosiasiallisesti liitetään yhteen jäsenvaltioiden verkkoja ja poistetaan sisäisiä pullonkauloja.

b)       Erityistavoitteen c) saavuttamista mitataan järjestelmien vikasietoisuuden ja toimintavarmuuden kehittymisellä sekä toimituslähteiden, toimittajaosapuolien ja reittien monipuolistumisella.

c)       Erityistavoitteen c) saavuttamista mitataan uusiutuvista lähteistä tuotetun energian siirrolla tuotannosta suuriin kulutus- ja varastointikeskuksiin sekä niiden hiilidioksidipäästöjen summalla, jotka on vältetty Verkkojen Eurooppa ‑välineestä tuettujen hankkeiden avulla.

3.       Televiestinnän alalla:

a)       Erityistavoitteen a) saavuttamista mitataan laajakaistan ja ultranopean laajakaistan kattavuudella ja niiden kotitalouksien lukumäärällä, joilla on yli 100 Mbit/s:n laajakaistaliittymä.

(ii)      Erityistavoitteen b) saavuttamista mitataan sillä, miten suuri prosenttiosuus kansalaisista ja yrityksistä käyttää julkisia palveluja verkossa, sekä tällaisten palvelujen saatavuudella yli rajojen.

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Ks. tarpeita koskevat perustelut

Kohdeväestö: koko EU

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (ks. myös perustelujen 2.3 kohta)

Komissio antoi 29. kesäkuuta 2011 tiedonannon ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” (ns. rahoituskehystiedonanto), jossa se esittää kantansa unionin varainhoitoon vuosina 2014–2020. Se keskittyy rahoituksen sellaisiin EU:n tason painopisteisiin, jotka tuottavat todellista lisäarvoa EU:n kansalaisille. Monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät ohjelmat ja välineet on suunniteltu siten, että niiden tuotoksilla ja vaikutuksilla tuetaan EU:n keskeisten poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Monivuotista rahoituskehystä on erityisesti nykyaikaistettu kohdentamalla resursseja painopistealueisiin, joista yksi on Euroopan laajuinen infrastruktuuri.

Rahoituskehystiedonannossa korostettiin, että täysin toimivat sisämarkkinat tarvitsevat Euroopan yhdistävää ajanmukaista ja tehokasta infrastruktuuria erityisesti liikenteen, energian ja tieto- ja viestintäteknologian aloilla. Tähän tarvitaan huomattavia investointeja sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Arvioiden mukaan vuosina 2014–2020 Euroopan laajuisten energiaverkkojen loppuun saattamiseen tarvitaan noin 200 miljardia euroa pelkästään siirtotasolla, Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin on investoitava 500 miljardia euroa ja tieto- ja viestintäteknologiaan yli 250 miljardia euroa.

Vaikka rahoituskehystiedonannossa katsottiinkin, että markkinat pystyvät tuottamaan ja niiden pitäisikin tuottaa valtaosa tarvittavista investoinneista, siinä kuitenkin painotettiin lisäarvoa, jota on saatavissa unionin rahoituksesta Euroopan laajuisin rahat ylittäviin hankkeisiin, joilla yhdistetään keskusta ja reuna-alueet siten, että siitä hyötyvät kaikki. Kokemus on osoittanut, että kansallisessa suunnittelussa ei pidetä riittävän tärkeinä useamman maan kattavia rajatylittäviä investointeja, joilla voitaisiin perustaa sisämarkkinoiden tarvitsema infrastruktuuri. Lisäksi talous- ja rahoituskriisi on rajoittanut yksityisiä ja julkisia rahoituslähteitä, mistä on aiheutunut merkittävää epävarmuutta sen suhteen, missä määrin tarvittavat investoinnit voivat toteutua. Eniten tämä vaikuttanee varsinkin koko Euroopalle merkittäviin hankkeisiin, jotka vaativat erityisen suuria ja pitkäaikaisia investointeja niiden teknisen monimutkaisuuden ja rajatylittävien koordinointitarpeiden vuoksi. Investointivajeen täyttämiseksi on löydettävä täydentäviä ratkaisuja yksityisen pääoman saamiseksi ja vakaiden rahoitusvirtojen palauttamiseksi pääoma- ja pankkimarkkinoiden avulla. EU:n rahoituksen olisi seurattava markkinoiden dynamiikkaa ja tarjottava mieluummin kannustimia kuin korvattava markkinoiden osallistumista infrastruktuurin rahoitukseen. Talousarvion kokonaistarkastelua koskevassa tiedonannossa korostettiin erityisesti myös sitä, että EU:n talousarviolla on parhaat mahdollisuudet täyttää jäsenvaltioiden jättämiä vajeita.

Tämän vuoksi Verkkojen Eurooppa ‑väline tarjoaa EU:n rahoitusta hankkeisiin, joilla on todellista EU:n lisäarvoa. Näitä ovat rajatylittävät hankkeet sekä hankkeet, joilla käsitellään pullonkauloja tai tuotetaan EU:n laajuisia hyötyjä.

Tarvittavien investointien määrän vuoksi EU:n rahoitusvälineillä, erityisesti innovatiivisilla rahoitusvälineillä, edistetään osaltaan yksityiseltä sektorilta tarvittavaa osallistumista Euroopan laajuisen infrastruktuurin kehittämisen nopeuttamiseen.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Vuosien 2007–2013 monivuotiseen rahoituskehitykseen sisältyi monia ohjelmia, joilla rahoitettiin infrastruktuuria liikenteen, energian ja televiestinnän aloilla. Tällaisia ovat muun muassa TEN-T-ohjelma. TEN-E-ohjelma, CIP ICT PSP, koheesiorahasto, EAKR, Euroopan energia-alan elvytysohjelma ja Marco Polo.

Näiden ohjelmien jälkiarviointi on osoittanut, että EU:n tuella on ollut kaikilla kolmella alalla suuri merkitys infrastruktuurin kehittämiselle. Niistä kävi kuitenkin myös ilmi, että Euroopan laajuisten verkkojen rahoitus ei ole aiemmin riittänyt korjaamaan nykytilanteeseen johtaneita markkinoiden ja sääntelyn puutteita eikä lisäämään kustannustehokkuutta.

Infrastruktuurin kehittäminen on kärsinyt ohjelmien ja rahoitusvälineiden hajanaisuudesta sekä nykyisten rahoitusehtojen monimuotoisuudesta sekä kullakin kolmella infrastruktuurialueella että myös niiden välisesti. Tästä on aiheutunut päällekkäisyyksiä, rahoitusvajetta ja synergian riittämättömyyttä. Toteuttamista ja rahoitustuen tehokkuutta ovat haitanneet tukikelpoisuutta ja hallinnointia koskevien sääntöjen erilaisuus, päällekkäiset tavoitteet ja painopisteiden puutteellinen tai kokonaan puuttuva koordinointi. Samalla alalla on myös voinut olla käytettävissä erilaisia rahoituslähteitä, mikä on johtanut siihen, että samaa hanke-ehdotusta esitetään uudelleen, jos sitä ei ole hyväksytty jossakin ohjelmassa.

Lisäksi EU:n laajuisen infrastruktuurin tukemista näillä aloilla voitaisiin parantaa seuraavin keinoin:

- keskittymällä hankkeisiin, joissa on todellista EU:n lisäarvoa, kuten rajatylittävät hankkeet pullonkaulojen käsittelemiseksi tai hankkeet, joissa kahden tai kolmen alan synergiasta on hyötyä koko EU:lle;

- tehostamalla EU-rahoituksen vipuvaikutusta: osarahoituksen määrä ei usein riitä sysäämään liikkeelle hankkeen kehittämistä;

- kannustamalla yksityisen sektorin aktiivisempaan osallistumiseen; tähän voidaan käyttää avustusten lisäksi rahoitusvälineitä, jotka ovat osoittautuneet hyvin tehokkaiksi esimerkiksi riskinjakorahoitusvälineen tapauksessa;

- yksinkertaistamalla rahoituksen sääntöjä ja menettelyjä.

Verkkojen Eurooppa ‑välineessä yhdistetään kaikkien kolmen alan rahoitusvälineitä, mikä helpottaa edellä tarkoitetusta hajanaisuudesta aiheutuvien puutteiden käsittelemistä, määritellään selkeästi rahoituksen painopisteet, esitetään paremmin kohdennettuja rahoitusosuuksia ja lisätään käytettävissä olevien rahoitusvälineiden määrää ottamalla käyttöön uusia välineitä, jotka auttavat lisäämään rahoitusta yksityiseltä sektorilta.

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Verkkojen Eurooppa ‑välineen sisäinen johdonmukaisuus:

Verkkojen Eurooppa ‑välineestä annettavassa asetuksessa on pyritty löytämään tasapaino toisaalta rahoitusta koskevien sääntöjen yksinkertaistamis- ja yhdenmukaistamistarpeen ja toisaalta alakohtaisten poliittisten tavoitteiden välillä.

Verkkojen Eurooppa ‑välineestä annettavassa asetuksessa määritellään edellytykset, menetelmät ja menettelyt unionin rahoitustuen myöntämiselle Euroopan laajuisiin verkkoihin, joista annetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten muodossa kolmet alakohtaiset suuntaviivat.

Varainhoitoa koskevien nykyisten ja tulevien sääntöjen keskinäinen johdonmukaisuus on turvattu, ja mahdollisista poikkeuksista säädetään asianmukaisesti.

Synergia muiden asiaa koskevien välineiden kanssa:

Ehdotettu aloite on täysin yhdenmukainen vuonna 2011 annetun rahoituskehystiedonannon ja sen oheisasiakirjan kanssa. EU:n 2020 ‑strategia, EU:n talousarvion kokonaistarkastelu, sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ja rahoituskehystiedonanto muodostavat viitekehyksen ehdotetulle aloitteelle, jonka tavoitteet vastaavat edellä mainittujen horisontaalisten politiikkojen tavoitteita. Koheesiorahastosta ja EAKR:sta voidaan edelleen rahoittaa liikenteen kattavaa ydininfrastruktuuria sekä tieto- ja viestintäteknologia- ja energia-alan verkkoja hajautetusti.

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

· X    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.12.2020.

· X    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2030.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

· Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

· minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[57]

X komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

X välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

· X    toimeenpanovirastoille

· X    yhteisöjen perustamille elimille[58]

· X    kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

· ¨    henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

X hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (kuten jäljempänä tarkennetaan)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Avustuksia (kaikilla tai joillakin aloilla, siten kuin myöhemmin päätetään) panevat täytäntöön nykyiset tai tulevat toimeenpanovirastot.

Lisätehtäviä voidaan antaa EIP:lle, EIF:lle tai muille rahoituslaitoksille, kansainvälisille organisaatioille (esim. Eurocontrol), julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille tai varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille elimille (esim. ACER) (tarkistetun varanhoitoasetuksen 200 ja 201 artikla).

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Käynnissä olevan ohjelman seuranta toteutetaan Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskevan asetuksen väliarvioinnilla, johon sisältyy suoritustason tarkastelu. Lisäksi tehdään väliarviointeja monivuotisista työohjelmista.

Lopuksi tehdään tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja edunsaajien kanssa jälkiarviointi, jossa tarkastellaan Verkkojen Eurooppa ‑välineen tehokkuutta ja toimivuutta ja sen vaikutuksia taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen sekä sitä, miten välineellä on osaltaan edistetty unionin keskeisten tavoitteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista.

Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskevan asetuksen mukaan voidaan myös tehdä arviointi hankkeiden toteuttamisen menetelmistä ja niiden vaikutuksista määritettäessä, onko asetetut tavoitteet saavutettu muun muassa ympäristönsuojelun alalla.

Toimien tasolla edunsaajat raportoivat toteutettavista toimista säännöllisesti ja sopimuksissa tai päätöksissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti. Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskevassa asetuksessa säädetään lisäksi mahdollisuudesta pyytää jäsenvaltiokohtaisia arviointeja toimista ja niihin liittyvistä hankkeista.

2.2. Hallinto- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit

- hankkeiden toteutuksen viivästyminen

- edunsaajien saaman EU-rahoituksen mahdollinen sääntöjenvastainen hallinnointi

- rahoitusvälineiden riittämätön markkinavaikutus

- markkinaedellytysten muuttuminen ajan kuluessa

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

Verkkojen Eurooppa ‑väline toteutetaan komission keskitetyllä suoralla ja välillisellä hallinnolla. Yhteishallintokin voi tulla kysymykseen joissakin tapauksissa. Avustusten osalta sisäisen valvontajärjestelmän tärkeimmät elementit ovat avustusehdotusten valinta ja arviointi (ennakkovalvonta), teknisten toimien ja rahoitustoimien valvonta hankkeen hallinnoinnin aikana raportoinnin ja edunsaajien jälkitarkastusten perusteella.

Avustuksia koskeviin valvontamenetelmiin ei ole suunnitteilla muutoksia. Arvion mukaan Verkkojen Eurooppa ‑välineen riskit ovat samanlaisia, ja samanlaista valvontastrategiaa sovelletaan. Sen vuoksi katsotaan, että sääntöjenvastaisuuksien määrän voidaan olettaa olevan samantasoinen kuin TEN-TEAssa TEN-T-hankkeiden osalta, joista kokemus on osoittanut seuraavaa:

Tarkastusten otosmenetelmiä sovelletaan osittain satunnaisesti ja osittain riskiperusteisesti. Havaitut virheet (prosenttiosuuksina maksetuista määristä suositetut rahoituskorjaukset) olivat vuosina 2009 ja 2010 alle 1 %. Tämä voi johtua jossakin määrin siitä, että asiantuntemusta jaettiin rahoitusprosessin jälkiarvioinnin kanssa (vuoden 2008 ja 2009 tarkastuksista ja petostentorjunnasta saatua kokemusta käsittelevässä tilaisuudessa). Otoksen pienen koon ja sekä satunnaisuuteen että riskeihin perustuvan otannan vuoksi virheiden määrää ei voida kuitenkaan ekstrapoloida kaikkiin TEN-TEAn hallinnoimiin hankkeisiin.

Verkkojen Eurooppa ‑välineen mukaisten toimien toteuttamista koskevissa sopimuksissa ja päätöksissä määrätään komission tai sen valtuuttamien edustajien suorittamasta varainkäytön valvonnasta ja muusta valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tekemistä tilintarkastuksista ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) paikan päällä tekemistä tarkastuksista, jotka suoritetaan komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1073/1999 säädettyjä menettelyjä noudattaen.

Rahoitusvälineiden täytäntöönpanon osalta kaikissa sopimuksissa, joita tehdään oikeussubjektin kanssa, jolle on annettu tehtäviä, tai toisen rahoituslaitoksen kanssa, on määrättävä komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuuksista tarkastaa kaikkien unionin varoja vastaanottaneiden kolmansien osapuolten asiakirjoja, tiloja ja tietoja, myös sähköisissä välineissä olevia tietoja.

2.2.3. 2.2.3  Tarkastusten luonne ja intensiteetti

Yhteenveto tarkastuksista || Summa milj. euroina || Edunsaajien määrä: tapahtumat (% kokonais­määrästä || Tarkastuksen perusteellisuus (arvio 1–4) || Kattavuus (% arvosta)

Toimien hallinnointi arvioinnista jälkitarkastuksiin || 371** || 1) kaikkien hankkeiden kokonaisseuranta: 100 % || 1 || 100 %

2) valittujen hankkeiden tarkastukset: 5 % || 4 || 10 %

(**) arvion perustana 9,9 milj. euroa x 7 x 6, jossa:

· 9,9 milj. euroa vastaa TEN-TEAn vuotuisia hallinnollisia kustannuksia 8 000 miljoonan euron toimintamäärärahojen osalta

· 7 on monivuotisen rahoituskehyksen vuosien määrä

· 6 on kerroin, jolla saavutetaan Verkkojen Eurooppa ‑välineen kokonaisrahoitus 50 000 milj. euroa

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Tämän asetuksen nojalla rahoitettuja toimia toteutettaessa komissio huolehtii unionin taloudellisten etujen suojaamisesta panemalla täytäntöön toimenpiteitä, joilla ehkäistään petoksia, lahjontaa ja kaikkea muuta lainvastaista toimintaa, suorittamalla tehokasta valvontaa ja perimällä takaisin aiheettomasti maksettuja määriä, ja väärinkäytösten ilmetessä panemalla täytäntöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95, neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet toimittaa kaikkien unionilta varoja saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen menettelyjen mukaisesti avustussopimukseen tai -päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittyvän, Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavan petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan osoittamiseksi tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia, paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille kyseinen rahoitus on myönnetty suoraan tai välillisesti.

Pääosastot INFSO, MOVE ja ENER ovat hyväksyneet tai hyväksyvät vuoteen 2013 mennessä pääosaston tasolla petostentorjunnan strategioita ja niihin liittyviä toimintasuunnitelmia, jotka kattavat koko menosyklin, ottaen huomioon toteuttavien toimenpiteiden oikeasuhteisuuden ja kustannus-hyötysuhteen, joiden perusteella ohjelmasta voidaan tehdä riskinarviointi.

Asianomaiset kolme pääosastoa varmistavat, että niiden lähestymistapa petosriskien hallintaan on kohdennettu petosriskien tunnistamiseen, ottaen huomioon pääosaston tekemän alakohtaisen kustannushyötyanalyysin ja käyttäen avuksi OLAFin tekemää työtä petosten ehkäisemiseksi ja riskien analysoimiseksi.

Avustus- ja hankintasopimukset perustuvat vakiomalleihin, joihin sisältyy yleisesti sovellettavia petostentorjuntatoimenpiteitä.

Hankkeita käsittelevälle henkilöstölle järjestetään avustusten hallinnointia koskevaa koulutusta.

Rahoitusvälineiden osalta rahoitustoimien toteuttamiseen osallistuvien rahoituslaitosten on noudatettava rahanpesun ehkäisemiseen ja terrorismin torjuntaan sovellettavia vaatimuksia. Ne eivät saa olla sijoittautuneita alueille, joiden tuomioistuimet eivät tee unionin kanssa yhteistyötä kansainvälisesti sovittujen veromääräysten soveltamisessa.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

(käypinä hintoina)

3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Meno­laji || Rahoitusosuudet

Lukumäärä Kuvaus: Euroopan laajuinen liikenneverkko || JM/EI-JM ([59]) || EFTA[60]-mailta || ehdokas­mailta[61] || kolman-silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 || 06 03 03 || JM || EI || EI || EI || EI

1 || 06 01 04 31 || EI-JM || EI || EI || EI || EI

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Meno­laji || Rahoitusosuudet

Lukumäärä Kuvaus: Euroopan laajuinen energiaverkko || JM/EI-JM ([62]) || EFTA[63]-mailta || ehdokas­mailta[64] || kolman-silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 || 32 03 02 (TEN-E) || JM || EI || EI || EI || EI

1 || 32 01 04 XX || EI-JM || EI || EI || EI || EI

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Meno­laji || Rahoitusosuudet

Lukumäärä Kuvaus: Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma – ICT-PSP || JM/EI-JM ([65]) || EFTA[66]-mailta || ehdokas­mailta[67] || kolman-silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 || 09 03 XX || JM || EI || EI || EI || EI

1 || 09 01 04 XX || EI-JM || EI || EI || EI || EI

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Meno­laji || Rahoitusosuudet

Lukumäärä Kuvaus: Koheesiorahasto || JM/EI-JM ([68]) || EFTA[69]-mailta || ehdokas­mailta[70] || kolman-silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 || 13 04 02 || JM || EI || EI || EI || EI

1 || 13 01 04 XX || EI-JM || EI || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Meno­laji || Rahoitusosuudet

Lukumäärä [Otsake………………………………………] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas­­­mailta || kolman-silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| [XX.YY.YY.YY] || || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/ EI || KYLLÄ/ EI || KYLLÄ/ EI

Tavoitteena on yksi budjettikohta Verkkojen Eurooppa ‑välineelle, mutta siitä päätetään myöhemmin.

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero 1 || Otsake: Älykäs ja osallistava kasvu

PO: MOVE || || || vuosi N[71] 2014 || vuosi N+1 2015 || vuosi N+2 2016 || vuosi N+3 2017 || vuosi N+4 2018 || vuosi N+5 2019 || vuosi N+6 2020 || > 2020 || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 06 03 03 || Sitoumukset || (1) || 2427,3 || 2687,5 || 3183,2 || 3471,8 || 4000,5 || 4315,2 || 4401,9 || || 24487,4

Maksut || (2) || 0 || 2099,7 || 2299,7 || 2449,7 || 2599,7 || 2799,7 || 2999,7 || 9239,2 || 24487,4

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[72] || || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 06.01.04.31(*) || || (3) || 12,7 || 17,5 || 17,8 || 18,2 || 18,5 || 18,8 || 19,1 || || 122,6

MOVE-pääosaston määrärahat yhteensä || Sitoumukset || =1+1a +3 || 2440,0 || 2705,0 || 3201,0 || 3490,0 || 4019,0 || 4334,0 || 4421,0 || 0,0 || 24610,0

Maksut || =2+2a +3 || 12,7 || 2117,2 || 2317,5 || 2467,9 || 2618,2 || 2818,5 || 3018,8 || 9239,2 || 24610,0

(*) Nämä luvut viittaavat TEN-T-toimeenpanoviraston tukeen ja kattavat Verkkojen Eurooppa ‑välineen liikenneosion hallinnan sekä aikaisempiin ohjelmiin sisältyneiden yhteistä etua koskevien hankkeiden rahoitustuen päätökseen saattamisen Euroopan laajuisessa liikenneverkossa. Ne perustuvat oletukseen, jonka mukaan hankkeita on 500.

PO: REGIO || || || vuosi N[73] 2014 || vuosi N+1 2015 || vuosi N+2 2016 || vuosi N+3 2017 || vuosi N+4 2018 || vuosi N+5 2019 || vuosi N+6 2020 || > 2020 || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 13 04 02 || Sitoumukset || (1) || 1477,9 || 1511,9 || 1544,3 || 1587,4 || 1648,9 || 1693,9 || 1774 || || 11238,3

Maksut || (2) || 0,0 || 972,9 || 1102,6 || 1236,5 || 1291,7 || 1373,2 || 1551,3 || 3710,1 || 11238,3

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[74] || || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 13 01 04 XX (**) || || (3) || 5,1 || 5,4 || 5,6 || 5,9 || 6,2 || 6,6 || 6,6 || || 41,4

REGIO-pääosaston määrärahat yhteensä || Sitoumukset || =1+1a +3 || 1483,0 || 1517,4 || 1549,9 || 1593,3 || 1655,1 || 1700,4 || 1780,6 || || 11279,7

Maksut || =2+2a +3 || 5,1 || 978,3 || 1108,3 || 1242,4 || 1297,9 || 1379,7 || 1557,9 || 3710,1 || 11279,7

 (**)       Lisämäärä TEN-T-toimeenpanoviraston tukemiseksi (uusi budjettikohta); oletuksena on, että nämä määrät siirretään TEN-T-täytäntöönpanovirastolle. Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon tämän asetuksen mukaisesti sovellettavia sääntöjä olisi sovellettava. Erityisiä ehdotuspyyntöjä käynnistetään hankkeista, jotka koskevat ydinverkon toteuttamista ainoastaan jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen. Ne perustuvat oletukseen, jonka mukaan hankkeita on noin 160.

PO: ENER || || || vuosi N[75] 2014 || vuosi N+1 2015 || vuosi N+2 2016 || vuosi N+3 2017 || vuosi N+4 2018 || vuosi N+5 2019 || vuosi N+6 2020 || > 2020 || YHTEEN­SÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 32 03 02 || Sitoumukset || (1) || 1029,522 || 1333,022 || 1139,022 || 1319,022 || 1495,022 || 1759,022 || 2271,022 || 0 || 10345,654

Maksut || (2) || 452,542 || 915,785 || 1174,822 || 1264,782 || 1353,262 || 1568,942 || 1921,382 || 1694,137 || 10345,654

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[76] ||

Budjettikohdan numero 3201XX (***) || || (3) || 3,478 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 0 || 15,346

|| || || || || || || || || || ||

ENER-pääosaston määrärahat yhteensä || Sitoumukset || =1+1a +3 || 1033 || 1335 || 1141 || 1321 || 1497 || 1761 || 2273 || 0 || 10361

Maksut || =2+2a +3 || 456,02 || 917,763 || 1176,8 || 1266,76 || 1355,24 || 1570,92 || 1923,36 || 1694,137 || 10361

(***)    Näihin määrärahoihin sisältyvät EU-koordinaattoreihin liittyvät menot. Lisäksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle voidaan eri päätöksellä antaa tehtäviä, jotka on määritelty Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoja koskevan asetuksen säännöksissä.

PO: INFSO || || || vuosi N[77] 2014 || vuosi N+1 2015 || vuosi N+2 2016 || vuosi N+3 2017 || vuosi N+4 2018 || vuosi N+5 2019 || vuosi N+6 2020 || > 2020 || YHTEEN­SÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 0903XX || Sitoumukset || (1) || 679,000 || 843,800 || 1302,600 || 1621,400 || 1734,200 || 2003,000 || 2284,000 || 0 || 10468,000

Maksut || (2) || 454,000 || 683,800 || 1262,600 || 1581,400 || 1719,200 || 2003,000 || 2258,000 || 506,000 || 10468,000

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[78] || || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 090104XX || || (3) || 2,000 || 2,200 || 2,400 || 2,600 || 2,800 || 3,000 || 3,000 || 0 || 18,000

INFSO-pääosaston määrärahat yhteensä || Sitoumukset || =1+1a +3 || 681,000 || 846,000 || 1305,000 || 1624,000 || 1737,000 || 2006,000 || 2287,000 || 0 || 10486,000

Maksut || =2+2a +3 || 456,000 || 686,000 || 1265,000 || 1584,000 || 1722,000 || 2006,000 || 2261,000 || 506,000 || 10486,000

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ(*) || Sitoumukset || (4) || 4135,822 || 4864,322 || 5624,822 || 6412,222 || 7229,722 || 8077,222 || 8956,922 || 0,000 || 45301,054

Maksut || (5) || 906,542 || 3699,285 || 4737,122 || 5295,882 || 5672,162 || 6371,642 || 7179,082 || 11439,34 || 45301,054

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ (*) || (6) || 18,178 || 21,678 || 22,178 || 22,778 || 23,278 || 23,778 || 24,078 || 0 || 155,946

INFSO-pääosaston OTSAKKEESEEN 1 (*) kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 4154,000 || 4886,000 || 5647,000 || 6435,000 || 7253,000 || 8101,000 || 8981,000 || 0,000 || 45457,000

Maksut || =5+ 6 || 924,720 || 3720,963 || 4759,300 || 5318,660 || 5695,440 || 6395,420 || 7203,160 || 11439,337 || 45457,000

(*)        Lukuun ottamatta määriä REGIO-pääosastosta (koheesiorahasto).

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ(*) || Sitoumukset || (4) || 5613,722 || 6376,222 || 7169,122 || 7999,622 || 8878,622 || 9771,122 || 10730,922 || 0,000 || 56539,354

Maksut || (5) || 906,542 || 4672,185 || 5839,722 || 6532,382 || 6963,862 || 7744,842 || 8730,382 || 15149,44 || 56539,354

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ (**) || (6) || 23,278 || 27,078 || 27,778 || 28,678 || 29,478 || 30,378 || 30,678 || 0 || 197,346

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 (**) kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 5637,000 || 6403,300 || 7196,900 || 8028,300 || 8908,100 || 9801,500 || 10761,600 || 0,000 || 56736,700

Maksut || =5+ 6 || 929,820 || 4699,263 || 5867,500 || 6561,060 || 6993,340 || 7775,220 || 8761,060 || 15149,437 || 56736,700

(**)      Mukaan luettuna määrät REGIO-pääosastosta (koheesiorahasto).

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen: (ei sovelleta)

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1-4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YH­TEEN­SÄ

PO: MOVE ||

Ÿ Henkilöresurssit || 4,198 || 4,516 || 4,771 || 5,089 || 5,280 || 5,280 || 5,280 || 34,414

Ÿ Muut hallintomenot || 1,100 || 1,110 || 1,120 || 1,230 || 1,240 || 1,250 || 1,260 || 8,310

PO MOVE YHTEENSÄ || Määrärahat || 5,298 || 5,626 || 5,891 || 6,319 || 6,520 || 6,530 || 42,724 || 42,724

PO: ENER (*) ||

Ÿ Henkilöresurssit || 5,406 || 6,233 || 7,123 || 7,315 || 7,315 || 7,506 || 7,506 || 48,404

Ÿ Muut hallintomenot || 0,171 || 0,171 || 0,171 || 0,471 || 0,171 || 0,171 || 0,471 || 1,797

PO ENER YHTEENSÄ || || 5,577 || 6,404 || 7,294 || 7,786 || 7,486 || 7,677 || 7,977 || 50,201

PO: INFSO (*) ||

Ÿ Henkilöresurssit || 11,117 || 12,451 || 14,484 || 15,310 ||  16,263 ||  17,025 ||  17,279 ||  103,929

Ÿ Muut hallintomenot || 0,200 || 0,210 || 0,220 || 0,230 || 0,240 || 0,250 || 0,260 || 1,610

PO INFSO YHTEENSÄ || Määrärahat || 11,317 || 12,661 || 14,704 || 15,540 ||  16,503 ||  17,275 ||  17,539 ||  105,539

(*) Pääosastot ENER ja INFSO suunnittelevat myös Verkkojen Eurooppa ‑välineen täytäntöönpanon ulkoistamista (osittain) virastoille. Määriä ja maksueriä tarkistetaan tarvittaessa ulkoistamisprosessin tulosten mukaisesti.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 22,192 || 24,691 || 27,889 || 29,645 || 30,509 || 31,482 || 32,056 || 198,464

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi 2014[79] || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || > 2020 || YH­TEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 (*) kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 4176,192 || 4910,691 || 5674,889 || 6464,645 || 7283,509 || 8132,482 || 9013,056 || 0,000 || 45655,464

Maksut || 946,912 || 3745,654 || 4787,189 || 5348,305 || 5725,949 || 6426,902 || 7235,216 || 11439,337 || 45655,464

(*) Lukuun ottamatta määriä REGIO-pääosastosta (koheesiorahasto).

|| || || vuosi 2014[80] || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || > 2020 || YH­TEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 (**) kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 5659,192 || 6427,991 || 2327,889 || 8057,945 || 8057,945 || 9832,982 || 10793,656 || 0,000 || 56935,164

Maksut || 952,012 || 4723,954 || 5895,389 || 6590,705 || 7023,849 || 7806,702 || 8793,116 || 15149,437 || 56935,164

(**) Lukuun ottamatta määriä REGIO-pääosastosta (koheesiorahasto).

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

· ¨    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja

· X    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ ||

TUOTOKSET ||

Tyyppi[81] || Keski-määr. kustan-nukset || Lukumäärä || Kus-tan-nus || Lukumäärä || Kus-tan-nus || Lukumäärä || Kus-tan-nus || Lukumäärä || Kus-tan-nus || Lukumäärä || Kus-tan-nus || Lukumäärä || Kus-tan-nus || Lukumäärä || Kus-tan-nus || Lukumäärä yhteensä || Yhteensä

|| ERITYISTAVOITTEET[82] liikenneverkot ||

– tuotos || Sen odotetaan osaltaan vaikuttavan yhteensä 150 miljardin investointien hankkimiseen niiden 237 618,21 miljoonan euron investointien avulla, jotka vahvistetaan Verkkojen Eurooppa ‑asetuksen liitteessä olevassa I osassa annetussa luettelossa ennalta määritellyistä liikenteen infrastruktuurihankkeista. ||

|| - 2 256,9 miljoonaa euroa EU-rahoitusta rahoitusvälineinä tuottaa vipuvaikutuksena 40 miljardin euron investoinnit. - koheesiorahaston 11 238,3 miljoonan EU-rahoitus tuottaa vipuvaikutuksena 11,5 miljardin investoinnit. - loput 22 230,5 miljardia euroa EU-rahoitusta tuottaa vipuvaikutuksena 98,5 miljardin investoinnit (jos keskimääräinen yhteisrahoitus on 20 %) ||

milj. euroa || Verkkojen Eurooppa ‑asetuksen liitteessä olevassa I osassa lueteltujen ennalta määriteltyjen hankkeiden investointiarviot

Horisontaaliset painopisteet || 47 500,00

Joista SESAR || 30 000,00

1. Itämeri–Adrianmeri-käytävä || 13 353,20

2. Warszawa – Berlin – Amsterdam/Rotterdam – Felixstowe – Midlands || 5 673,00

3. Välimeren käytävä || 37 690,00

4. Hamburg – Rostock – Burgas/Turkin raja – Piraeus – Lefkosia || 8 037,60

5. Helsinki – Valletta || 31 936,00

6. Genova – Rotterdam || 15 622,50

7. Lisboa - Strasbourg || 17 170,00

8. Dublin – London – Paris – Brussel/Bruxelles || 4 582,00

9. Amsterdam – Basel/Lyon – Marseille || 12 551,30

10. Strasbourg – Danube-käytävä || 15 939,40

Muut liikenteen ydinverkon osuudet || 27 563,21

Yhteensä || 237 618,21

Kutakin käytävää koskevat yksityiskohtaiset luvut saadaan ohjelman suunnittelun ja täytäntöönpanon kuluessa.

|| ERITYISTAVOITTEET energiaverkot

– tuotos || 11 ensisijaisen käytävän ja aihealueen toteuttaminen keskimäärin 940 514 miljoonalla eurolla käytävää kohden ||

|| ERITYISTAVOITTEET televiestintäverkot[83]:

– tuotos || Digitaalipalvelujen infra­struk­tuurin kehittäminen ja käyttöön­otto kaikkialla Euroopassa || Verkkojen Eurooppa ‑välineeltä odotetaan seuraavien digitaalipalvelujen infrastruktuurien tukemista: · Yhteentoimiva sähköisen tunnistamisen ja todentamisen järjestelmä koko Euroopassa · Eurooppalainen keskeinen palvelualusta Euroopan yritysrekisterien yhteenliittämiselle · Sähköiset menettelyt liikeyrityksen perustamiselle ja liiketoiminnan harjoittamiselle toisessa Euroopan maassa · Yhteentoimivat rajatylittävät sähköiset hankintapalvelut · Yhteentoimivat rajatylittävät sähköisen oikeuden palvelut · Yhteentoimivat rajatylittävät sähköisen terveydenhuollon palvelut · Internetin käyttöturvallisuuden palveluinfrastruktuuri · Elintärkeät tietoinfrastruktuurit · Pääsy eurooppalaisen kulttuuriperinnön digitaalisiin resursseihin · Julkisen sektorin uudelleen käytettävissä olevan tiedon saanti · Monikielinen pääsy sähköisiin palveluihin · Julkishallinnon Euroopan laajuiset hyvin nopeat runkoverkkoyhteydet · Tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen hyödyntäminen älykkäissä energiaverkoissa ja älykkäiden energiapalvelujen tarjoamisessa || 2446,000

– tuotos || Tuhannella kotitaloudella laajakaista-internet || 0.18 || 1827 || 321,000 || 3573 || 627,800 || 5547 || 974,600 || 6269 || 1101,400 || 8031 || 1411,200 || 9276 || 1630,000 || 11126 || 1955,000 || 45649 || 8021,000

|| Välisumma – erityistavoite televiestintä || || 679,000 || ||  843,800 || ||  1 302,600 || ||  1 621,400 || ||  1 734,200 || ||  2 003,000 || ||  2 284,000 || ||  10 468,000

|| KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || || || || || 56 539,354

||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || || || || || ||

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto

· ¨    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

· X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

PO MOVE || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YH­TEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 4,198 || 4,516 || 4,771 || 5,089 || 5,280 || 5,280 || 5,280 || 34,414

Muut hallintomenot || 1,100 || 1,110 || 1,120 || 1,230 || 1,240 || 1,250 || 1,260 || 8,310

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 5,298 || 5,626 || 5,891 || 6,319 || 6,520 || 6,530 || 6.54 || 42,724

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[84] sisältymättömät || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot 06 01 04 31 || 12,7 || 17,5 || 17,8 || 18,2 || 18,5 || 18,8 || 19,1 || 122,6

Muut hallintomenot 13 01 04 XX || 5,1 || 5,4 || 5,6 || 5,9 || 6,2 || 6,6 || 6,6 || 41,4

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 (**) sisältymättömät, välisumma || 12,7 || 17,5 || 17,8 || 18,2 || 18,5 || 18,8 || 19,1 || 122,6

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 17,8 || 22,9 || 23,4 || 24,1 || 24,7 || 25,4 || 25,7 || 164,0

MOVE YHTEENSÄ(**) || 17,998 || 23,126 || 23,691 || 24,519 || 25,02 || 25,33 || 25,64 || 165,324

MOVE YHTEENSÄ || 23,098 || 28,526 || 29,291 || 30,419 || 31,22 || 31,93 || 32,24 || 206,724

(*) Sillä oletuksella, että Verkkojen Eurooppa ‑välineen liikenne- ja koheesiorahasto-osiot delegoidaan TEN-T-toimeenpanovirastolle.

(**) paitsi 13 01 04 XX koheesiorahasto

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

PO ENER || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YH­TEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 (*) || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 5,406 || 6,233 || 7,123 || 7,315 || 7,315 || 7,506 || 7,506 || 48,404

Muut hallintomenot || 0,171 || 0,171 || 0,171 || 0,471 || 0,171 || 0,171 || 0,471 || 1,797

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 5,577 || 6,404 || 7,294 || 7,786 || 7,486 || 7,677 || 7,977 || 50,201

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[85] sisältymättömät || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot (**) || 3,478 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 15,346

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 3,478 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 15,346

ENER YHTEENSÄ || 9,055 || 8,382 || 9,272 || 9,764 || 9,464 || 9,655 || 9,955 || 65,547

(*)           PO ENER suunnittelee Verkkojen Eurooppa ‑välineen täytäntöönpanon ulkoistamista (osittain) virastoille. Määriä ja maksueriä tarkistetaan tarvittaessa ulkoistamisprosessin tulosten mukaisesti.

(**)      Näihin määrärahoihin sisältyvät EU-koordinaattoreihin liittyvät menot. Lisäksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle voidaan eri päätöksellä antaa tehtäviä, jotka on määritelty Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoja koskevan asetuksen säännöksissä.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

PO INFSO || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YH­TEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 (*) || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 11,117 || 12,451 || 14,484 || 15,310 ||  16,263 ||  17,025 ||  17,279 ||  103,929

Muut hallintomenot || 0,2 || 0,21 || 0,22 || 0,23 || 0,24 || 0,25 || 0,26 || 1,61

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 11,317 || 12,661 || 14,704 || 15,540 ||  16,503 ||  17,275 ||  17,539 ||  105,539

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[86] sisältymättömät || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || 2 || 2,2 || 2,4 || 2,6 || 2,8 || 3 || 3 || 18

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 2 || 2,2 || 2,4 || 2,6 || 2,8 || 3 || 3 || 18

INFSO YHTEENSÄ || 13,317 || 14,861 || 17,104 || 18,140 ||  19,303 ||  20,275 ||  20,539 ||  123,539

(*)           PO INFSO suunnittelee Verkkojen Eurooppa ‑välineen täytäntöönpanon ulkoistamista (osittain) virastoille. Määriä ja maksueriä tarkistetaan tarvittaessa ulkoistamisprosessin tulosten mukaisesti.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEEN 5 hallintomäärärahat YHTEENSÄ || 22,192 || 24,691 || 27,889 || 29,645 || 30,509 || 31,482 || 32,056 || 198,464

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät hallintomäärärahat YHTEENSÄ (*) || 18,178 || 21,678 || 22,178 || 22,778 || 23,278 || 23,778 || 24,078 || 155,946

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät hallintomäärärahat YHTEENSÄ || 23,278 || 27,078 || 27,778 || 28,678 || 29,478 || 30,378 || 30,678 || 197,346

Hallintomäärärahat YHTEENSÄ(*) || 40,37 || 46,369 || 50,067 || 52,423 || 53,787 || 55,26 || 56,134 || 354,410

Hallintomäärärahat YHTEENSÄ || 45,47 || 51,769 || 55,667 || 58,323 || 59,987 || 61,86 || 62,734 || 395,810

(*) paitsi 13 01 04 XX koheesiorahasto

3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu tarve

· ¨    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

· X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi muutettuna

|| PO MOVE || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

|| 06 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 26 || 28 || 29 || 31 || 32 || 32 || 32

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

|| 06 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[87] ||

|| 06 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 14 || 15 || 17 || 18 || 19 || 19 || 19

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy[88] || || || || || || || ||

|| || || || || || || ||

|| 06 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

|| MOVE YHTEENSÄ || 40 || 43 || 46 || 49 || 51 || 51 || 51

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Määriä ja maksueriä tarkistetaan tarvittaessa suunnitellun ulkoistamisprosessin tulosten mukaisesti.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Politiikka ja strategia, ohjelmien hallinnointi ja valvonta, hankkeiden valinta, koordinointi ja yhteydenpito kaikkiin sidosryhmiin ohjelman tasolla (ministeriöt, muut pääosastot, EU:n toimielimet, kansainväliset pankit (esim. EIP), virastojen (ulkopuolinen henkilöstö) valvonta.

Ulkopuolinen henkilöstö || TENtec-tietojärjestelmän hallinnointi: Teknisten, rahoitusta koskevien ja maantieteellisten tietojen kerääminen ohjelman analysointia, hallintoa ja poliittista päätöksentekoa varten.

Arvio kokoaikaiseksi muutettuna

|| PO ENER || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

|| 32 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) || 34 || 39 || 45 || 45 || 45 || 46 || 46

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[89] ||

|| 32 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 17 || 20 || 22 || 25 || 25 || 26 || 26

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy[90] || – päätoimipaikassa[91] || || || || || || ||

|| – EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

|| ENER YHTEENSÄ || 51 || 59 || 67 || 70 || 70 || 72 || 72

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Määriä ja maksueriä tarkistetaan tarvittaessa suunnitellun ulkoistamisprosessin tulosten mukaisesti.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || - Alueellisten ja temaattisten foorumien tukeminen yhteistä etua koskevien hankkeiden tunnistamisessa - valintaprosessi - vuotuisten ehdotuspyyntöjen hallinnointi ja EU:n rahoitustukea saavien hankkeiden valinta - varainhoito ja hankkeiden hallinnointi - arvioinnit

Ulkopuolinen henkilöstö || - Alueellisten ja temaattisten foorumien tukeminen yhteistä etua koskevien hankkeiden tunnistamisessa - valintaprosessi - vuotuisten ehdotuspyyntöjen hallinnointi ja rahoitusta saavien hankkeiden valinta - varainhoito ja hankkeiden hallinnointi - arvioinnit

Arvio kokoaikaiseksi muutettuna

|| PO INFSO || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

|| 09 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 83 || 93 || 108 || 114 || 121 || 127 || 129

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[92] ||

|| 09 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 9 || 10 || 12 || 13 || 14 || 14 || 14

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy[93] || – päätoimipaikassa[94] || || || || || || ||

|| – EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

|| YHTEENSÄ || 92 || 103 || 120 || 127 || 135 || 141 || 143

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Määriä ja maksueriä tarkistetaan tarvittaessa suunnitellun ulkoistamisprosessin tulosten mukaisesti.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Poliittinen ja strateginen koordinointi, ohjelmien, hankkeiden ja avustusten hallinnointi

Ulkopuolinen henkilöstö || Hankkeiden ja avustusten hallinnointi

Henkilöresurssien arvioitu tarve yhteensä || 183 || 205 || 233 || 246 || 256 || 264 || 266

3.2.4. Yhteensopivuus vuosien 2014-2020 monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

· X    Ehdotus/aloite on vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

· ¨    Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

Ei sovelleta

· ¨    Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[95].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

Ei sovelleta

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

· X    Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

· Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

· ¨    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

· X    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨         vaikutukset omiin varoihin

– X          vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[96]

vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti …………. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

määritetään myöhemmin (rahoitusvälineiden käytöstä saatavat tulot käytetään uudelleen ohjelman aikana ja ohjelman päättyessä ne lunastetaan tuloina yhdessä pääoman kanssa):

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄN RAHOITUSSELVITYKSEN LIITE 1

Ehdotuksen/aloitteen nimi:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Verkkojen Eurooppa ‑välineestä…-MOVE……………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

1. TARVITTAVIEN HENKILÖRESURSSIEN MÄÄRÄ JA KUSTANNUKSET

2. MUISTA HALLINTOMENOISTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET

3. KUSTANNUSTEN LASKENTAMENETELMÄ

3.1. Henkilöresurssit

3.2. Muut hallintomenot

Tämä liite seuraa säädökseen liittyvää rahoitusselvitystä komission yksiköiden lausuntokierroksen aikana.

Tässä liitteessä olevia taulukoita käytetään avuksi täytettäessä säädökseen liittyvän rahoitusselvityksen taulukoita.

Tämä liite on sisäinen asiakirja, joka on tarkoitettu vain komission yksiköille.

1. Tarvittavien henkilöresurssien määrä ja kustannukset

¨      Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja

X       Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || YH­TEEN­SÄ

Koko-aikai-set virat || Määrärahat || Koko-aikai-set virat || Määrärahat || Koko-aikai-set virat || Määrärahat || Koko-aikai-set virat || Määrärahat || Koko-aikai-set virat || Määrärahat || Koko-aikai-set virat || Määrärahat

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

06 01 01 01 (päätoimipaikassa ja komission edustustoissa jäsenvaltioissa) || AD || 26 || 3302 || 28 || 3556 || 29 || 3683 || 31 || 3937 || 32 || 4064 || ||

AST || || || || || || || || || || || ||

XX 01 01 02 (EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || AD || || || || || || || || || || || ||

AST || || || || || || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö[97]

06 01 02 01 (kokonaisrahoitus) || CA || 14 || 896 || 15 || 960 || 17 || 1088 || 18 || 1152 || 19 || 1216 || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

XX 01 02 02 (EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

JED || || || || || || || || || || || ||

LA || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || || 40 || 4198 || 43 || 4516 || 46 || 4771 || 49 || 5089 || 51 || 5280 || || 34,414

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Vuosi 2019: Kokoaikaiset virat 51. Määrärahat: 5,280

Vuosi 2020: Kokoaikaiset virat 51. Määrärahat: 5,280

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät || Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille vaikutukset ulottuvat) || YHTEENSÄ

Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || AD || || || || || || || || || || || ||

AST || || || || || || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || AD || || || || || || || || || || || ||

AST || || || || || || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö[98]

XX 01 04 yy Ulkopuolista henkilöstöä koskevat määrärahat (entiset BA-budejttikohdat) || Päätoimipaikassa || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

EU:n ulkopuolisissa edustustoissa || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

JED || || || || || || || || || || || ||

LA || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta) || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta) || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 ja OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || ||

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Määriä ja maksueriä tarkistetaan tarvittaessa suunnitellun ulkoistamisprosessin tulosten mukaisesti.

2. Muista hallintomenoista aiheutuvat kustannukset

¨      Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

X       Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

                Päätoimipaikassa: || || || || || || || ||

06 01 02 11 01 – Virkamatkat ja edustuskulut || 0,2 || 0,21 || 0,22 || 0,23 || 0,24 || 0,25 || 0,26 || 1,61

06 01 02 11 02 - Konferenssi- ja kokouskulut || 0,5 || 0,5 || 0,5 || 0,5 || 0,5 || 0,5 || 0,5 || 3,5

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[99] || || || || || || || ||

06 01 02 11 04 - Selvitykset ja kuulemiset || 0,4 || 0,4 || 0,4 || 0,5 || 0,5 || 0,5 || 0,5 || 3,2

XX 01 02 11 05 – Hallinnon IT-järjestelmät ja tietojärjestelmät || || || || || || || ||

XX 01 02 11 06 – Jatkokoulutus || || || || || || || ||

XX 01 03 01 03 – Laitteet ja kalusteet || || || || || || || ||

XX 01 03 01 04 – Palvelut & muut toimintamenot || || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || ||

                EU:n ulkopuolisissa edustustoissa: || || || || || || || ||

XX 01 02 12 01 – Virkamatkat, konferenssit ja edustuskulut || || || || || || || ||

XX 01 02 12 02 – Henkilöstön jatkokoulutus || || || || || || || ||

XX 01 03 02 01 – Osto, vuokraus ja niihin liittyvät menot || || || || || || || ||

XX 01 03 02 02 – Laitteet, kalusteet, tarvikkeet ja palvelut || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 (*), välisumma || 1,1 || 1,11 || 1,12 || 1,23 || 1,24 || 1,25 || 1,26 || 8,31

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät || || || || || || || ||

06 01 04 31 – Hallinnollinen ja tekninen apu (lukuun ottamatta ulkopuolista henkilöstöä), joka rahoitetaan toimintamäärärahoista (entiset BA-budjettikohdat) || 12,7 || 17,5 || 17,8 || 18,2 || 18,5 || 18,8 || 19,1 || 122,6

– päätoimipaikassa || || || || || || || ||

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa || || || || || || || ||

XX 01 05 03 – Muut epäsuoran tutkimustoiminnan hallintomenot || || || || || || || ||

10 01 05 03 — Muut suoran tutkimustoiminnan hallintomenot || || || || || || || ||

Muu budjettikohta 13 01 04 XX || 5,1 || 5,4 || 5,6 || 5,9 || 6,2 || 6,6 || 6,6 || 41,4

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät (*), välisumma || 12,7 || 17,5 || 17,8 || 18,2 || 18,5 || 18,8 || 19,1 || 122,6

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät (*), välisumma || 17,8 || 22,9 || 23,4 || 24,1 || 24,7 || 25,4 || 25,7 || 164,0

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 ja OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät (*) YHTEENSÄ || 13,8 || 18,61 || 18,92 || 19,43 || 19,74 || 20,05 || 20,36 || 130,91

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 ja OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät YHTEENSÄ || 18,9 || 24,01 || 24,52 || 25,33 || 25,94 || 26,65 || 26,96 || 172,31

(*) lukuun ottamatta koheesiorahastoa

Hallintomäärärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla määrärahoilla ja/tai siirroilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3. Laskentamenetelmät kustannusten arvioimiseksi

3.1. Henkilöresurssit

Yksityiskohtaiset tiedot laskentamenetelmästä kunkin henkilöstöryhmän osalta (oletukset, keskimääräiset kustannukset jne.)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5

Huom.: Tiedot kunkin henkilöstöryhmän keskimääräisistä kustannuksista ovat saatavilla BudgWeb-verkkosivustolla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/pre/legalbasis/pre-040-020_preparation_en.html#forms

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) Henkilöstökustannuksia koskevat oletukset perustuvat nykyisiin tarpeisiin ja realistiseen arvioon tulevien vuosien tarpeista.

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö

3.2. Muut hallintomenot

Yksityiskohtaiset tiedot laskentamenetelmästä jokaisen budjettikohdan osalta,

taustaoletukset (esim. kokousten määrä vuodessa, keskimääräiset kustannukset jne.)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5

Laskelmat perustuvat virkamatkojen (henkilöstö ja eurooppalaiset koordinaattorit), kokousten ja konferenssien (esim. TEN-T-suuntaviivojen komitea, vuotuinen TEN-T-konferenssi ja tutkimustarpeet) osalta nykyisen tilanteen ekstrapolaatioon.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät

  Laskelmat perustuvat TEN-TEAn nykyisten kustannusten ekstrapolaatioon. Näihin sisältyy IT-laitteistojen kustannuksia (TENtec) 300 000 euroa vuodessa. TENtec on tietojärjestelmä, jota PO MOVE käyttää nykyisin TEN-T-ohjelmassa- Se on järjestelmä, joka on täysin mukautettu ohjelman tarpeisiin ja EY:n menettelyihin. Järjestelmällä tallennetaan ja hallinnoidaan teknisiä, rahoitusta koskevia ja historiallisia tietoja TEN-T-ohjelmien analysointia, hallinnointia ja poliittista päätöksentekoa varten. Järjestelmällä myös hallinnoidaan komission päätöksistä aiheutuvien töiden kulkua, uusien hankkeiden valintaa, ehdotusten jättäminen ja vastaanottaminen mukaan luettuina, sekä tarvittavia web-käyttöliittymiä. Lisäksi järjestelmä tukee TEN-TEAta sen tehtävissä, jotka liittyvät ohjelmien täytäntöönpanoon (ehdotusten vastaanottaminen, arviointi ja neuvottelu sekä seuranta). Koska järjestelmä keskittyy yhä enemmän politiikan määrittelyyn ja valvontaan, sitä ei voi komission sääntöjen mukaan ulkoistaa. Esimerkiksi uusia TEN-T-suuntaviivoja koskevat tekniset ja maantieteelliset tiedot on kerätty järjestelmällä suoraan liikenneministeriöiltä. Tietojen keräämisen jälkeen tuotetaan GIS-alajärjestelmän avulla karttoja, jotka ovat valmiita liitettäviksi suuntaviivoihin. Järjestelmä on tehokas väline, sillä se on kehitetty sisäiseen käyttöön, ja myös kansalliset ministeriöt voivat käyttää sitä tietojen keräämiseen ja jakamiseen. Järjestelmää käyttävät myös pääosastojen REGIO ja ENV virkamiehet samoin kuin A-linja Euroopan naapuruuspolitiikan osalta. Täysin toimintakykyisenä järjestelmänä se pystyy helposti kattamaan MOVE-pääosaston tarpeet sen jälkeen, kun Verkkojen Eurooppa ‑väline on hyväksytty. Järjestelmä tarjoaa mittakaavaetuja, koska sen ansiosta tietovaatimusten täyttämiseen, suunnitteluun ja raportointiin ei tarvita ulkopuolisia tahoja. Lisäksi sitä voidaan laajentaa kattamaan muita Verkkojen Eurooppa ‑välineestä aiheutuvia tarpeita. Tämä noudattaa täysin pääsihteeristön lähestymistapaa, jonka tavoitteena on vähentää komissiossa käytettävien ohjelmistojen määrää. Budjetoidut määrät ovat tarpeen välineen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä uusien IT-laitteistojen hankkimiseksi. ENER-pääosasto ei aio käyttää TENtec-tietojärjestelmää. Sen tarpeisiin vastaamiseksi otetaan käyttöön oma väline.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄN RAHOITUSSELVITYKSEN LIITE 2

Ehdotuksen/aloitteen nimi:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Verkkojen Eurooppa ‑välineestä…-ENER……………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

1. TARVITTAVIEN HENKILÖRESURSSIEN MÄÄRÄ JA KUSTANNUKSET

2. MUISTA HALLINTOMENOISTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET

3. KUSTANNUSTEN LASKENTAMENETELMÄ

3.1. Henkilöresurssit

3.2. Muut hallintomenot

Tämä liite seuraa säädökseen liittyvää rahoitusselvitystä komission yksiköiden lausuntokierroksen aikana.

Tässä liitteessä olevia taulukoita käytetään avuksi täytettäessä säädökseen liittyvän rahoitusselvityksen taulukoita.

Tämä liite on sisäinen asiakirja, joka on tarkoitettu vain komission yksiköille.

1. Tarvittavien henkilöresurssien määrä ja kustannukset

¨      Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja

X       Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019

Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

32 01 01 01 (päätoimipaikassa ja komission edustustoissa jäsenvaltioissa) || AD || 34 || 4,318 || 39 || 4,953 || 45 || 5,715 || 45 || 5,715 || 45 || 5,715 || 46 || 5,842

AST || || || || || || || || || || || ||

XX 01 01 02 (EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || AD || || || || || || || || || || || ||

AST || || || || || || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö[100]

32 01 02 01 (kokonaisrahoitus) || CA || 17 || 1,088 || 20 || 1,280 || 22 || 1,408 || 25 || 1,600 || 25 || 1,600 || 26 || 1,664

INT || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

XX 01 02 02 (EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

JED || || || || || || || || || || || ||

LA || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || || 51 || 5,406 || 59 || 6,233 || 67 || 7,123 || 70 || 7,315 || 70 || 7,315 || 72 || 7,506

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || Vuosi 2020 || Yhteensä || || || ||

Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

32 01 01 01 (päätoimipaikassa ja komission edustustoissa jäsenvaltioissa) || AD || 46 || 5,842 || 300 || 38,10 || || || || || || || ||

AST || || || || || || || || || || || ||

XX 01 01 02 (EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || AD || || || || || || || || || || || ||

AST || || || || || || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö[101]

32 01 02 01 (kokonaisrahoitus) || CA || 26 || 1,664 || 161 || 10,304 || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

XX 01 02 02 (EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

JED || || || || || || || || || || || ||

LA || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || || 72 || 7,506 || 461 || 48,404 || || || || || || || ||

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät || Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille vaikutukset ulottuvat) || YHTEENSÄ

Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || AD || || || || || || || || || || || ||

AST || || || || || || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || AD || || || || || || || || || || || ||

AST || || || || || || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö[102]

XX 01 04 yy Ulkopuolista henkilöstöä koskevat määrärahat (entiset BA-budejttikohdat) || Päätoimipaikassa || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

EU:n ulkopuolisissa edustustoissa || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

JED || || || || || || || || || || || ||

LA || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta) || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta) || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || || || || || || 0 || 0

|| || Vuosi N 2014 || Vuosi N+1 2015 || Vuosi N+2 2016 || Vuosi N+3 2017 || Vuosi n + 4 2018 || Vuosi n + 5 2019

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 ja OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät YHTEENSÄ || || 51 || 5,406 || 59 || 6,233 || 67 || 7,123 || 70 || 7,315 || 70 || 7,315 || 72 || 7,506

|| || Vuosi n + 6 2020 || Yhteensä || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 ja OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät YHTEENSÄ || || 72 || 7,506 || 461 || 48,404 || || || || || || || ||

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Määriä ja maksueriä tarkistetaan tarvittaessa suunnitellun ulkoistamisprosessin tulosten mukaisesti.

2. Muista hallintomenoista aiheutuvat kustannukset

¨      Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

X       Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi N 2014 || Vuosi N+1 2015 || Vuosi N+2 2016 || Vuosi N+3 2017 || Vuosi N+4 2018 || Vuosi N+5 2019 || Vuosi N+6 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

                Päätoimipaikassa: || || || || || || || ||

32 01 02 11 01 – Virkamatkat ja edustuskulut || 0,144 || 0,144 || 0,144 || 0,144 || 0,144 || 0,144 || 0,144 || 1,008

XX 01 02 11 02 - Konferenssi- ja kokouskulut || || || || || || || ||

32 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[103] || 0,027 || 0,027 || 0,027 || 0,027 || 0,027 || 0,027 || 0,027 || 0,189

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset || || || || 0,3 || || || 0,3 ||

XX 01 02 11 05 – Hallinnon IT-järjestelmät ja tietojärjestelmät || || || || || || || ||

XX 01 02 11 06 – Jatkokoulutus || || || || || || || ||

XX 01 03 01 03 – Laitteet ja kalusteet || || || || || || || ||

XX 01 03 01 04 – Palvelut & muut toimintamenot || || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || ||

                EU:n ulkopuolisissa edustustoissa: || || || || || || || ||

XX 01 02 12 01 – Virkamatkat, konferenssit ja edustuskulut || || || || || || || ||

XX 01 02 12 02 – Henkilöstön jatkokoulutus || || || || || || || ||

XX 01 03 02 01 – Osto, vuokraus ja niihin liittyvät menot || || || || || || || ||

XX 01 03 02 02 – Laitteet, kalusteet, tarvikkeet ja palvelut || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 0,171 || 0,171 || 0,171 || 0,471 || 0,171 || 0,171 || 0,471 || 1,797

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || Vuosi N+4 || Vuosi N+5 || Vuosi N+6 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät || || || || || || || ||

32 01 04 XX – Hallinnollinen ja tekninen apu (lukuun ottamatta ulkopuolista henkilöstöä), joka rahoitetaan toimintamäärärahoista (entiset BA-budjettikohdat) (*) || 3,478 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 15,346

|| || || || || || || ||

– päätoimipaikassa || || || || || || || ||

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa || || || || || || || ||

XX 01 05 03 – Muut epäsuoran tutkimustoiminnan hallintomenot || || || || || || || ||

10 01 05 03 — Muut suoran tutkimustoiminnan hallintomenot || || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 3,478 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 1,978 || 15,346

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 ja OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät (*) YHTEENSÄ || 3,649 || 2,149 || 2,149 || 2,449 || 2,149 || 2,149 || 2,449 || 17,143

(*) Näihin määrärahoihin sisältyvät EU-koordinaattoreihin liittyvät menot. Lisäksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle voidaan eri päätöksellä antaa tehtäviä, jotka on määritelty Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoja koskevan asetuksen säännöksissä.

Hallintomäärärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla määrärahoilla ja/tai siirroilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3. Laskentamenetelmät kustannusten arvioimiseksi

3.1. Henkilöresurssit

Yksityiskohtaiset tiedot laskentamenetelmästä kunkin henkilöstöryhmän osalta (oletukset, keskimääräiset kustannukset jne.)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5

Huom.: Tiedot kunkin henkilöstöryhmän keskimääräisistä kustannuksista ovat saatavilla BudgWeb-verkkosivustolla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/pre/legalbasis/pre-040-020_preparation_en.html#forms

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) Henkilöstöä koskevat laskelmat perustuivat kokemuksiin ja tietoihin, joita oli saatu a) Euroopan talouden elvytysohjelman hallinnosta; b) vakiintuneiden alueellisten ja alakohtaisten ryhmien hallinnoinnista ja seurannasta sekä c) aikaisempien eurooppalaisten koordinaattorien toiminnasta. a) Sähköä ja kaasua koskevaan EEPR-ohjelmaan, jonka kokonaisbudjetti on 2,3 miljardia euroa, on tarvittu 3–4 vuoden aikana 15 kokoaikaista virkaa vuodessa. Uuden kehyksen sitoumusten mukainen budjetti on 1–2 miljardia vuodessa, ja arvion mukaan vuosittain tarvitaan keskimäärin 8 hallinnoijaa, joista kukin otetaan palvelukseen kolmeksi vuodeksi (mikä on hankkeiden keskimääräinen kesto), olettaen, että ajan mittaan voidaan hyödyntää hankkeiden välistä synergiaa ja henkilöstön kokemusta. Lisäksi varainhoitoon ja oikeudelliseen neuvontaan on laskettu tarvittavan vuosittain kaksi kokoaikaista virkaa. Vuodesta 2021 eteenpäin tarvitaan henkilöstöä hallinnoimaan jäljellä olevia hankkeita vuoden 2023 loppuun asti. b) Kokemus on osoittanut, että perustettua alueellista tai aihekohtaista ryhmää kohden tehokkaaseen hallintoon tarvitaan vähintään kolme henkilöä. Kun toimintafoorumeja arvioidaan olevan 11, joka vuosi tarvitaan 33 henkilöä. Lisäksi tarvitaan kolme kokoaikaista työntekijää politiikan muotoiluun ja horisontaaliseen tukeen, joten kokonaismääräksi saadaan 36 kokoaikaista virkaa. c) Kussakin hankkeessa on tarkoitus olla 10 eurooppalaista koordinaattoria 3,5 vuoden ajan. Kutakin koordinaattoria tukee yksi kokoaikainen komission toimihenkilö, mikä tekee viisi kokoaikaista virkaa EU-koordinaattoria kohden vuodessa. (Koordinaattorit (2 500 euron suuruinen korvaus kuukaudessa) ja näiden hallintomenot kuuluvat otsakkeeseen 5 sisältymättömiin hallintomenoihin). Kunkin henkilöstöryhmän keskimääräiset kustannukset on arvioitu BudgWeb-sivuston mukaisesti ja suhteessa 1/3 sopimussuhteista toimihenkilöä 2/3 viranhaltijaa kohden.

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö Ks. edellä olevat selitykset

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö

3.2. Muut hallintomenot

Yksityiskohtaiset tiedot laskentamenetelmästä jokaisen budjettikohdan osalta,

taustaoletukset (esim. kokousten määrä vuodessa, keskimääräiset kustannukset jne.)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5

Virkamatkat*: 3 vuotuista käyntiä toteutuspaikalla noin 150 hankkeessa/päätöksessä x 2 henkilöä seitsemänä vuotena + 4 alueellisen/aihekohtaisen ryhmän tapaamista Brysselin ulkopuolella x 4 henkilöä vuodessa = (3*2*150+4*4*7)*1000 euroa = 1 012 000/7 vuotta ≈ 144 000 euroa vuodessa. Komiteat: Kustakin jäsenvaltiosta energia-alan edustaja yhteen komitean kokoukseen vuodessa: 27x1000 euroa = 27 000 euroa vuodessa Tutkimukset: Yksi 300 000 euron seurantatutkimus väliarviointia varten ja yksi loppuarviota varten: 2*300 000=600 000 * Virkamatkojen kustannuksiksi henkilöä kohden on arvioitu 1 000 euroa säästöluokassa ja 2 000 euroa liikematkustusluokassa

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät

Hallinnon IT-järjestelmät ja tietojärjestelmät: Paikkatietojärjestelmän palveluja arvioidaan tarvittavan. Niiden kustannukset ovat arvion mukaan 500 000 euroa, jos turvaudutaan ulkoistamiseen. Näitä tehtäviä voi olla mahdollista hoitaa oman henkilökunnan turvin. Lisäksi arvioidaan, että hankkeiden hallinnointiohjelmiin tarvitaan IT-palveluja. Niiden arvioidut kustannukset ovat 300 000 euroa vuodessa. PO ENER ei voi jakaa PO MOVEn käyttämää IT-järjestelmää, sillä energia-alan avustuksiin liittyy eräitä vaatimuksia, jotka ovat erilaisia kuin liikennehankkeissa. Toisin kuin liikenteen tapauksessa, esimerkiksi edunsaajat ovat yksityisiä eivätkä julkisia tahoja, mistä johtuu, että riskit ovat erilaisia, joten niiden hallinta edellyttää erilaisia välineitä. Uuden TEN-E-ohjelman hallinnoimiseksi PO ENER käyttää paikkatietoja, joita on saatavilla seuraavista olemassa olevista lähteistä: komissio, ENTSO-e, ENTSO-g sekä hankkeiden edistäjät. Varoja tarvitaan kuitenkin kattavan verkkosuunnittelun edellyttämään tietojen integrointiin. Hankkeiden kustannusten jakamiseen / kustannus-hyötyanalyyseihin liittyvät tehtävät: Ellei erikseen toisin päätetä, eräitä tehtäviä, jotka liittyvät päätöksiin hankkeiden kustannusten jakamisesta sekä osallistumisesta kustannus-hyötyanalyyseihin, voivat hoitaa virasto energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) osalta taikka ENTSOt sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Virkamatkat: - alueen laajuisen luettelon hyväksyminen: 4 kokousta vuodessa Brysselissä ENTSOjen ja komission kanssa 2 henkilöä = 4*2*1000 euroa = 8000 euroa vuodessa - alueellisiin foorumeihin osallistuminen: 2 kokousta vuodessa alueellista foorumia kohden (arviolta 8), 2 henkilöä = 2*2*8x1000 euroa = 32 000 euroa vuodessa Virkamatkat yhteensä vuodessa: 8 000 euroa + 32 000 euroa = 40 000 euroa vuodessa Tutkimukset: Verkkomallin kehittäminen kustannusten jakamista varten = 1,5 milj. euroa vuonna 2014 EU-koordinaattorien kustannukset Kussakin hankkeessa on tarkoitus olla 10 eurooppalaista koordinaattoria 3,5 vuoden ajan. Tämä tekee vuodessa 5 aktiivista koordinaattoria, joiden palkka on 2 500 euroa kuukaudessa. 5*2500 euroa*12 = 150 000 euroa vuodessa Virkamatkat Koordinaattorin ja assistentin virkamatkat: 2 matkaa kuukaudessa liikematkustusluokassa = 2*2*12*2000 euroa = 96 000 euroa * 5 koordinaattoria = 480 000 euroa vuodessa Yhteensä: 150 000 euroa + 480 000 euroa = 630 000 euroa vuodessa

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄN RAHOITUSSELVITYKSEN LIITE 3

Ehdotuksen/aloitteen nimi:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Verkkojen Eurooppa ‑välineestä…-INFSO……………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

1. TARVITTAVIEN HENKILÖRESURSSIEN MÄÄRÄ JA KUSTANNUKSET

2. MUISTA HALLINTOMENOISTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET

3. KUSTANNUSTEN LASKENTAMENETELMÄ

3.1. Henkilöresurssit

3.2. Muut hallintomenot

Tämä liite seuraa säädökseen liittyvää rahoitusselvitystä komission yksiköiden lausuntokierroksen aikana.

Tässä liitteessä olevia taulukoita käytetään avuksi täytettäessä säädökseen liittyvän rahoitusselvityksen taulukoita.

Tämä liite on sisäinen asiakirja, joka on tarkoitettu vain komission yksiköille.

1. Tarvittavien henkilöresurssien määrä ja kustannukset

¨      Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja

X       Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019

Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

09 01 01 01 (päätoimipaikassa ja komission edustustoissa jäsenvaltioissa) || AD || 55 || 6,985 || 62 || 7,874 || 72 || 9,144 || 76 || 9,652 || 81 || 10,287 || 85 || 10,795

AST || 28 || 3,556 || 31 || 3,937 || 36 || 4,572 || 38 || 4,826 || 40 || 5,080 || 42 || 5,334

XX 01 01 02 (EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || AD || || || || || || || || || || || ||

AST || || || || || || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö[104]

09 01 02 01 (kokonaisrahoitus) || CA || 9 || 0,576 || 10 || 0,640 || 12 || 0,768 || 13 || 0,832 || 14 || 0,896 || 14 || 0,896

INT || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

XX 01 02 02 (EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

JED || || || || || || || || || || || ||

LA || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || || 92 || 11,117 || 103 || 12,451 || 120 || 14,484 || 127 || 15,310 || 135 || 16,263 || 141 || 17,025

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ || || || ||

Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || || || || || || || ||

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

09 01 01 01 (päätoimipaikassa ja komission edustustoissa jäsenvaltioissa) || AD || 86 || 10,922 || 517 || 65,617 || || || || || || || ||

AST || 43 || 5,461 || 258 || 32,808 || || || || || || || ||

XX 01 01 02 (EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || AD || || || || || || || || || || || ||

AST || || || || || || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö[105]

09 01 02 01 (kokonaisrahoitus) || CA || 14 || 0,896 || 86 || 5,504 || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

XX 01 02 02 (EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

JED || || || || || || || || || || || ||

LA || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || || 143 || 17,279 || 861 || 103,929 || || || || || || || ||

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät || Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille vaikutukset ulottuvat) || YHTEENSÄ

Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat || Koko­aika­i­set virat || Määrärahat

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || AD || || || || || || || || || || || ||

AST || || || || || || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || AD || || || || || || || || || || || ||

AST || || || || || || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö[106]

XX 01 04 yy Ulkopuolista henkilöstöä koskevat määrärahat (entiset BA-budejttikohdat) || Päätoimipaikassa || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

EU:n ulkopuolisissa edustustoissa || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

JED || || || || || || || || || || || ||

LA || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta) || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta) || CA || || || || || || || || || || || ||

INT || || || || || || || || || || || ||

SNE || || || || || || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 ja OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || ||

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Määriä ja maksueriä tarkistetaan luonnollisesti suunnitellun ulkoistamisprosessin tulosten mukaisesti.

2. Muista hallintomenoista aiheutuvat kustannukset

¨      Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

X       Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

                Päätoimipaikassa: || || || || || || || ||

09 01 02 11 01 – Virkamatkat ja edustuskulut || 0,050 || 0,055 || 0,060 || 0,060 || 0,065 || 0,070 || 0,070 || 0,430

09 01 02 11 02 - Konferenssi- ja kokouskulut || 0,100 || 0,100 || 0,100 || 0,110 || 0,110 || 0,110 || 0,120 || 0,750

09 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[107] || 0,050 || 0,055 || 0,060 || 0,060 || 0,065 || 0,070 || 0,070 || 0,430

09 01 02 11 04 - Selvitykset ja kuulemiset || || || || || || || ||

09 01 02 11 05 – Hallinnon IT-järjestelmät ja tietojärjestelmät || || || || || || || ||

09 01 02 11 06 – Jatkokoulutus || || || || || || || ||

09 01 03 01 03 – Laitteet ja kalusteet || || || || || || || ||

09 01 03 01 04 – Palvelut & muut toimintamenot || || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || ||

                EU:n ulkopuolisissa edustustoissa: || || || || || || || ||

XX 01 02 12 01 – Virkamatkat, konferenssit ja edustuskulut || || || || || || || ||

XX 01 02 12 02 – Henkilöstön jatkokoulutus || || || || || || || ||

XX 01 03 02 01 – Osto, vuokraus ja niihin liittyvät menot || || || || || || || ||

XX 01 03 02 02 – Laitteet, kalusteet, tarvikkeet ja palvelut || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 0,200 || 0,210 || 0,220 || 0,230 || 0,240 || 0,250 || 0,260 || 1,610

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät || || || || || || || ||

09 01 04 yy – Hallinnollinen ja tekninen apu (lukuun ottamatta ulkopuolista henkilöstöä), joka rahoitetaan toimintamäärärahoista (entiset BA-budjettikohdat) || || || || || || || ||

– päätoimipaikassa || 2,000 || 2,200 || 2,400 || 2,600 || 2,800 || 3,000 || 3,000 || 18,000

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa || || || || || || || ||

XX 01 05 03 – Muut epäsuoran tutkimustoiminnan hallintomenot || || || || || || || ||

10 01 05 03 — Muut suoran tutkimustoiminnan hallintomenot || || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 2,000 || 2,200 || 2,400 || 2,600 || 2,800 || 3,000 || 3,000 || 18,000

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 ja OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät YHTEENSÄ || 2,200 || 2,410 || 2,620 || 2,830 || 3,040 || 3,250 || 3,260 || 19,610

Hallintomäärärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla määrärahoilla ja/tai siirroilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3. Laskentamenetelmät kustannusten arvioimiseksi

3.1. Henkilöresurssit

Yksityiskohtaiset tiedot laskentamenetelmästä kunkin henkilöstöryhmän osalta (oletukset, keskimääräiset kustannukset jne.)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5

Huom.: Tiedot kunkin henkilöstöryhmän keskimääräisistä kustannuksista ovat saatavilla BudgWeb-verkkosivustolla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/pre/legalbasis/pre-040-020_preparation_en.html#forms

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) Lukujen pohjana on henkilöstötarpeita koskevia ennusteita, jotka perustuvat pitkäaikaiseen kokemukseen eräiden ohjelmien, kuten puiteohjelmat sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma, toteutuksesta. Luvut vastaavat myös INFSO-pääosastossa äskettäin päätökseen saatua sisäistä mitoitusta, jossa todettiin, että 40 miljoonan avustuksia hallinnoi kolmen vuoden aikana 1,5 toimihenkilöä. Tämän lisäksi tarvitaan henkilöstöä politiikan/strategian laadintaan, horisontaalisiin tukitehtäviin sekä rahoitusvälineiden hallintoon yhdessä rahoituslaitosten, kuten EIP, kanssa.

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö INFSOn henkilöstötarpeet on laskettu olettaen, että 90 % on henkilöstötaulukkoon sisältyviä virkoja/toimia ja 10 % ulkopuolista henkilöstöä.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö

3.2. Muut hallintomenot

Yksityiskohtaiset tiedot laskentamenetelmästä jokaisen budjettikohdan osalta,

taustaoletukset (esim. kokousten määrä vuodessa, keskimääräiset kustannukset jne.)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5

Virkamatkat: Virkamatkan keskimääräinen kustannus on 650 euroa. Aluksi tarvitaan oletettavasti 6,5 matkaa vuodessa, ja ohjelman edetessä määrä lisääntyy vähitellen. Komiteat: Vuosittain kolme komitean kokousta, joihin osallistuvat 27 jäsenvaltion edustajat. Kustannus on keskimäärin 600 euroa edustajaa kohden. Määrä lisääntyy vähän ohjelman edetessä. Kokoukset ja konferenssit: Alustava arvio on 100 asiantuntijaa vuodessa. Kustannus on 600 euroa asiantuntijaa kohden ja lisäksi kiinteä summa tapauskohtaisia konferensseja vasten EU:ssa. Määrä lisääntyy vähän ohjelman edetessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät

Arviolta 50 asiantuntija-arviota, joiden kustannus on 4 000 euroa asiantuntija-arvioijaa kohden ohjelman alkuvaiheessa. Ohjelman edetessä määrä lisääntyy vähitellen toimintatalousarvion mukaisesti.

[1]               Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”, 29.6.2011, KOM(2010) 500 lopullinen.

[2]               Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosenttia, EU:ssa 20 prosenttia energian loppukäytöstä peräisin uusiutuvista lähteistä ja 20 prosentin parannus energiatehokkuudessa vuoteen 2020 mennessä.

[3]               “A new Strategy for the Single Market at the service of Europe's economy and society”, Mario Montin kertomus Euroopan komission puheenjohtajalle, 9.5.2010, s. 64–65.

[4]               Eurooppa 2020 -hankejoukkovelkakirjoja koskevan aloitteen pilottivaiheen käynnistämisestä laadittu asiakirja KOM(2011) xxx.

[5]               KOM(2011) 500.

[6]               Komission tiedonannot talousarvion kokonaistarkastelusta (KOM(2010) 700), järkevästä sääntelystä (KOM(2010 543) ja Eurooppa 2020 -strategiaa tukevasta talousarviosta (KOM(2011 500).

[7]               KOM(2010) 700, s. 5.

[8]               Katso raportit vaikutustenarvioinneista, jotka on tehty TEN-T-suuntaviivojen uudelleentarkastelusta (SEC(2011) xxx), TEN-E-suuntaviivojen uudelleentarkastelusta (SEC(2011) xxx) ja e-TEN-suuntaviivoista (SEC(2011) xxx).

[9]               Kaikki luvut vuoden 2011 käypinä hintoina. Vastaavat määrät käypinä hintoina esitetään säädökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä.

[10]             KOM(2011) 144.

[11]             EUVL C , , s. .

[12]             EUVL C , , s. .

[13]             EUVL C , , s. .

[14]             Komission tiedonanto euroopan parlamentille, neuvostolle, euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Euroopan digitaalistrategia”, 26.8.2010, KOM(2010) 245 lopullinen/2.

[15]             Komission tiedonanto euroopan parlamentille, neuvostolle, euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi ”Yhdessä uuteen kasvuun””, 13.4.2011, KOM(2011) 206 lopullinen.

[16]                    Euroopan parlamentin päätöslauselma 2010/2211 (INI).

[17]             Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma (KOM(2011) 144).

[18]             Euroopan parlamentin päätöslauselma 2009/2096 (INI).

[19]             Neuvoston asiakirja 10850/09.

[20]             EUVL C , , s. .

[21]             http://ec.europa.eu/transport/infrastructure/ten-t-policy/review/doc/expert-groups/expert_group_5_final_report.pdf

[22]             Vuoden 2011 hintana.

[23]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ” Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen – Suunnitelma integroitua eurooppalaista energiaverkkoa varten”, 17.11.2010, KOM(2010) 677 lopullinen.

[24]             Neuvoston asiakirja 6950/11.

[25]             EUCO 2/1/11.

[26]             EUVL C , , s. .

[27]                    KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010.

[28]             Komission tiedonanto euroopan parlamentille, neuvostolle, euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Euroopan digitaalistrategia”, 26.8.2010, KOM(2010) 245 lopullinen.

[29]                    Eurooppa-neuvoston päätelmät Euroopan uudesta työllisyys- ja kasvustrategiasta – Eurooppa 2020 –strategian viimeistely ja täytäntöönpano, 17. kesäkuuta 2010.

[30]                    Neuvoston päätelmät eurooppalaisesta digitaalistrategiasta, neuvoston (liikenne, televiestintä ja energia) 3017. istunto, Bryssel, 31. toukokuuta 2010.

[31]             EUVL C , , s. .

[32]             KOM(2011)xxx, Kehys rahoitusvälineiden seuraavalle sukupolvelle.

[33]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Yksityisten ja julkisten investointien lisääminen elpymisen ja pitkän aikavälin rakennemuutoksen edistämiseksi: julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittäminen”, KOM(2009) 615.

[34]             Komission tiedonanto euroopan parlamentille, neuvostolle, euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu”, 19.10.2010, KOM(2010) 700 lopullinen.

[35]             EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1.

[36]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[37]             EYVL L 228, 23.9.1995, s. 1.

[38]             EUVL C , , s. .

[39]             EUVL C , , s. .

[40]             EUVL C , , s. .

[41]             EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33.

[42]             Jos edellytykset siihen ovat olemassa, jopa 30 prosentilla.

[43]             Kaikki luvut vuoden 2011 käypinä hintoina. Vastaavat määrät käypinä hintoina esitetään säädökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä.

[44]                    Yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla 20 päivänä kesäkuuta 2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 680/2007 (EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1).

[45]             KOM(2011) 615 lopullinen.

[46]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[47]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”, Osa II (politiikkoja koskevat luvut), KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011.

[48]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[49]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[50]             Roman Friedrich, Karim Sabbagh, Bahjat El-Darwiche ja Milind Singh (2009): Digital Highways. The Role of Government in 21st Century Infrastructure. Booz & Company.

[51]             OECD (2010), OECD Information Technology Outlook 2010, OECD Publishing. Saatavilla osoitteessa http://dx.doi.org/10.1787/it_outlook-2010-en, 17.7.2011.

[52]             Ennuste investoinnneista, jotka tehdään ilman Verkkojen Eurooppa ‑välineen tukitoimia ja niistä riippumatta.

[53]             Ennuste siitä, mitä Verkkojen Eurooppa ‑välineellä voi olla saavutettavissa.

[54]             Olettaen, että Verkkojen Eurooppa ‑välineen 6,5 miljardin euron rahoituksen vipuvaikutus yksityisten ja (muiden) julkisten investointien saamiseen on seitsenkertainen.

[55]             Esimerkiksi sähköisiä viranomaispalveluja käyttävien kansalaisten ja yritysten määrä.

[56]             Rajatylittäviä julkisia palveluja ei voi toistaiseksi mitata, koska jäsenvaltiot eivät ole vielä määritelleet niitä (Digitaalistrategian toimi nro 91, joka on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2011 loppuun mennessä).

[57]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[58]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[59]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[60]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[61]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[62]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[63]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[64]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[65]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[66]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[67]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[68]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[69]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[70]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[71]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[72]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[73]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[74]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[75]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[76]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[77]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[78]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[79]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[80]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[81]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[82]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”.

[83]             Rahoitusvälineiden ja avustusten välinen lopullinen jako riippuu siitä, miten rahoitusvälineet menestyvät markkinoilla.

[84]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[85]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[86]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[87]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT= vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED = lähetystöjen nuoremmat asiantuntijat; paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat.

[88]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[89]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT= vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED = lähetystöjen nuoremmat asiantuntijat; paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat.

[90]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[91]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[92]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT= vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED = lähetystöjen nuoremmat asiantuntijat; paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat.

[93]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[94]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[95]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[96]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

[97]             CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT= vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED = lähetystöjen nuoremmat asiantuntijat; LA= paikalliset toimihenkilöt ja SNE= kansalliset asiantuntijat.

[98]             CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT= vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED = lähetystöjen nuoremmat asiantuntijat; LA= paikalliset toimihenkilöt ja SNE= kansalliset asiantuntijat.

[99]             Ilmoitettava komitean tyyppi ja ryhmä.

[100]            CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT= vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED = lähetystöjen nuoremmat asiantuntijat; LA= paikalliset toimihenkilöt ja SNE= kansalliset asiantuntijat.

[101]            CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT= vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED = lähetystöjen nuoremmat asiantuntijat; LA= paikalliset toimihenkilöt ja SNE= kansalliset asiantuntijat.

[102]            CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT= vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED = lähetystöjen nuoremmat asiantuntijat; LA= paikalliset toimihenkilöt ja SNE= kansalliset asiantuntijat.

[103]            Ilmoitettava komitean tyyppi ja ryhmä.

[104]            CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT= vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED = lähetystöjen nuoremmat asiantuntijat; LA= paikalliset toimihenkilöt ja SNE= kansalliset asiantuntijat.

[105]            CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT= vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED = lähetystöjen nuoremmat asiantuntijat; LA= paikalliset toimihenkilöt ja SNE= kansalliset asiantuntijat.

[106]            CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT= vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED = lähetystöjen nuoremmat asiantuntijat; LA= paikalliset toimihenkilöt ja SNE= kansalliset asiantuntijat.

[107]            Ilmoitettava komitean tyyppi ja ryhmä.

Top