52011PC0612

{SEC(2011)1138 final}

{SEC(2011)1139 final}

PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Komissio hyväksyi 29. kesäkuuta 2011 ehdotuksen seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosiksi 2014–2020: Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio. Ehdotuksessaan komissio päätti, että koheesiopolitiikan tulisi pysyä olennaisena osana uutta rahoituspakettia, ja korosti sen ratkaisevaa asemaa Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa.

Komissio ehdottikin lukuisia merkittäviä muutoksia koheesiopolitiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Ehdotuksen keskeisiä seikkoja ovat rahoituksen keskittäminen harvempiin, paremmin Eurooppa 2020 -strategiaan liittyviin tavoitteisiin, tuloksiin keskittyminen, sovittuihin tavoitteisiin johtavan kehityksen seuranta, rahoituksen ehdollisuuden lisääminen ja toteutuksen yksinkertaistaminen

Tässä asetuksessa annetaan koheesiorahastoa koskevia säännöksiä, ja samalla kumotaan asetus (EY) N:o 1084/2006. Ehdotus perustuu toukokuussa 2007 julkaistun neljännen koheesiokertomuksen jälkeiseen työhön. Koheesiokertomuksessa luotiin katsaus alueiden tulevien vuosikymmenten tärkeimpiin haasteisiin ja käynnistettiin keskustelu tulevasta koheesiopolitiikasta. Marraskuun 9. päivänä 2010 komissio antoi viidennen koheesiokertomuksen, jossa analysoitiin yhteiskunnan ja talouden suuntauksia sekä hahmoteltiin tulevaa koheesiopolitiikkaa.

Koheesiopolitiikka on olennainen osa yhteisvastuullisuutta EU:n köyhimpien ja heikoimpien alueiden kanssa. Se on kuitenkin myös paljon muuta. EU:n suurimpia saavutuksia on ollut kaikkien kansalaisten elintason parantaminen. Tähän on päästy paitsi tukemalla köyhempien jäsenvaltioiden ja alueiden kehitystä ja kasvua myös edistämällä sisämarkkinoiden yhdentymistä, sillä sisämarkkinat muodostavat suuren mittakaavan markkinat, jotka tuottavat mittakaavaetuja kaikille EU:n alueille – rikkaille ja köyhille, suurille ja pienille. Komissio on arvioinut aiempaa koheesiopolitiikkaan liittyvää varainkäyttöä ja löytänyt useita esimerkkejä lisäarvosta sekä kasvua ja työpaikkoja luovista investoinneista, jotka eivät olisi olleet mahdollisia ilman EU:n talousarviosta annettavaa tukea. Toisaalta arvioinnissa nousivat esiin myös toiminnan hajanaisuuden ja priorisoinnin puuttumisen vaikutukset. Koska julkisia varoja on nykyään tarjolla niukasti ja kasvua tukevia investointeja tarvitaan kipeämmin kuin koskaan aikaisemmin, komissio on päättänyt ehdottaa koheesiopolitiikkaan huomattavia muutoksia.

Koheesiorahastosta avustetaan jäsenvaltioita, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia suhteessa EU-27:n keskiarvoon, investoimaan TEN-T-liikenneverkkoihin ja ympäristöön. Osa koheesiorahaston määrärahoista (10 miljardia euroa) erotetaan keskeisten kuljetusverkkojen rahoittamiseen osana Verkkojen Eurooppa -välinettä. Koheesiorahastosta voidaan rahoittaa myös energiaan liittyviä hankkeita, mikäli ne ovat ympäristön kannalta selkeästi hyödyllisiä, esimerkiksi edistämällä energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

2.1. Kuuleminen ja asiantuntijoiden käyttö

Ehdotuksissa on otettu huomioon viides taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus, EU:n talousarvion kokonaistarkastelu[1], ehdotukset monivuotisista rahoituskehyksistä[2], viides koheesiokertomus[3] ja kertomusten antamisen jälkeen toteutetut kuulemiset.

Julkinen kuuleminen viidennen koheesiokertomuksen päätelmistä järjestettiin 12. marraskuuta 2010 ja 31. tammikuuta 2011 välisenä aikana. Kuuleminen tuotti yhteensä 444 kommenttia. Kommentteja esittivät jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, työmarkkinaosapuolet, Euroopan etua edistävät järjestöt, kansalaisjärjestöt, kansalaiset ja muut sidosryhmät. Julkisessa kuulemisessa tuotiin esiin lukuisia kysymyksiä koheesiopolitiikan tulevaisuudesta. Yhteenveto tuloksista julkaistiin 13. toukokuuta 2011[4].

Euroopan laajuisen liikenneverkon tulevaisuudesta järjestettiin julkinen kuuleminen 4. toukokuuta 2010 ja 15. syyskuuta 2010 välisenä aikana. Etenkin jäsenvaltio- ja aluetason sidosryhmien enemmistö kannatti TEN-T-liikenneverkkojen eri rahoitusvälineiden koordinoinnin parantamista EU-tasolla, erityisesti koheesiopolitiikassa, tutkimus- ja innovointitoiminnan rahoituksessa, TEN-T-ohjelmassa ja Euroopan investointipankin toimissa.

Lisäksi tarkasteltiin kauden 2000–2006 jälkiarviointien tuloksia ja suurta määrää tutkimuksia ja asiantuntijalausuntoja. Asiantuntijoiden antamia ohjeita saatiin myös tulevaa koheesiopolitiikkaa valmistelevalta korkean tason ryhmältä, johon kuului asiantuntijoita kansallisista viranomaistahoista ja joka kokoontui kymmenen kertaa vuosina 2009–2011.

2.2. Vaikutusten arviointi

Vaihtoehtoja punnittiin erityisesti siltä osin, miten paljon koheesiorahaston rahoitusta suunnataan liikenteen ja ympäristön perusinfrastruktuureihin. Koheesiorahaston tavoitteena on tukea Euroopan laajuisia liikenneverkkoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 171 ja 177 artiklan mukaisesti.

Arvioinnissa tarkasteltiin useita keinoja asettaa rahoitukselle edellytyksiä, jotka koskevat tasapainoista makrotaloudellista ja finanssipoliittista kehystä: nykyinen tilanne, joka sisältää jälkiarviointimahdollisuuden, jota ei ole koskaan käytetty; tiukempi jälkiarvioinnin ehdollisuus ja ennakkoehdollisuus, jolloin edellytettäisiin ehtojen täyttymistä ennen ohjelmien hyväksymistä.

Nykyisen järjestelmän kehittämisellä täytetään parhaiten omistajuuden, läpinäkyvyyden ja ennakoitavuuden kriteerit, ja sillä voidaan samalla varmistaa, että epäterve finanssipolitiikka ei heikennä kasvua edistävien investointien vaikuttavuutta. Tällainen menettely edellyttää, että toistuvissa rikkomistapauksissa maksusitoumukset tai osa niistä keskeytetään. Menettely antaa joitakin mahdollisuuksia myös joustoon poikkeuksellisessa taloudellisessa tilanteessa. Samalla varmistetaan, että koheesio- ja rakennerahastojen makrotalouteen ja finanssipolitiikkaan sidottua ehdollisuutta koskevat säännökset ovat täysin yhteneväisiä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesta julkisen talouden valvonnasta annettujen uusien sääntöjen kanssa.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

EU:n aluepolitiikalla on merkittävä tehtävä paikallisten voimavarojen käyttöön saamisessa ja omien mahdollisuuksien kehittämisen pitämisessä toiminnan keskipisteenä.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174 artiklan mukaan unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi edistääkseen koko unionin sopusointuista kehitystä ja pyrkii vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä.

Perussopimuksessa todetaan, että koheesiorahaston perustamisen tarkoituksena on, että se osallistuu ympäristöalan hankkeiden rahoittamiseen ja Euroopan laajuisten verkkohankkeiden rahoittamiseen liikenteen infrastruktuurin alalla Perussopimuksen 192 artiklassa viitataan koheesiorahaston käyttöön ympäristöasioissa tapauksissa, joissa periaatetta, jonka mukaan saastuttaja maksaa, ei voida soveltaa, koska siitä aiheutuisi suhteettomia kustannuksia jonkin jäsenvaltion viranomaisille. Perussopimuksen pöytäkirjassa N:o 28 todetaan, että koheesiorahastosta annetaan rahoitustukea hankkeisiin jäsenvaltioissa, joiden bruttokansantuote asukasta kohden on alle 90 prosenttia unionin keskitasosta.

Koheesiota tukevan EU-rahoituksen uudistaminen liittyy komission työohjelmaan sisältyvään uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen.

Kuten EU:n talousarvion kokonaistarkastelussa korostettiin, ”EU:n talousarviosta olisi rahoitettava EU:n julkisia hyödykkeitä, toimia, joita jäsenvaltiot ja alueet eivät itse pysty rahoittamaan, ja toimia, joissa EU:n rahoituksella voidaan varmistaa paremmat tulokset”[5]. Säädösehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä EAKR:n tehtävät on vahvistettu perussopimuksissa, ja politiikkaa toteutetaan yhteistyöperiaatteen mukaisesti ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja alueiden toimielinten toimivallan.

Sekä kyseeseen tuleva säädös että toimenpiteen tyyppi (eli rahoitus) rajataan SEUT-sopimuksessa, jossa vahvistetaan koheesiorahaston oikeusperusta ja määrätään, että rahaston tehtävät, ensisijaiset tavoitteet ja rakenteet on määriteltävä asetuksissa.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komission ehdotuksessa monivuotisesta rahoituskehyksestä esitetään 376 miljardin euron kohdentamista kaudelle 2014–2020.

Vuosiksi 2014–2020 ehdotetut määrärahat || miljardia euroa

Lähentymisalueet Siirtymäalueet Kilpailukykyalueet Alueellinen yhteistyö Koheesiorahasto Lisämäärärahat kaikkein syrjäisimmille ja harvaan asutuille alueille || 162,6 39 53,1 11,7 68,7 0,926

”Verkkojen Eurooppa” -väline (liikenne, energia ja tieto- ja viestintätekniikka) || 40 miljardia euroa (lisäksi koheesiorahaston sisällä kohdennetut 10 miljardia euroa)

*Kaikki luvut ilmoitettu vuoden 2011 kiinteinä hintoina

5.           YHTEENVETO EHDOTETUN ASETUKSEN SISÄLLÖSTÄ

Ehdotetussa asetuksessa määritetään koheesiorahaston toimien soveltamisala. Ehdotukseen sisältyy soveltamisalaa koskeva artikla, jossa määritellään liikenteeseen ja ympäristöön liittyvät yleiset toiminta-alat. Toimien soveltamisala määritellään myös antamalla luettelo toimista, jotka eivät ole tukikelpoisia, sekä luettelo ensisijaisista investoinneista.

Ympäristöalalla koheesiorahastosta tuetaan seuraavanlaisia investointeja: sopeutuminen ilmastonmuutokseen, riskien ehkäiseminen, vesi- ja jätealojen investoinnit, ja kaupunkiympäristö. Komission ehdottaman monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti myös energiainvestoinnit ovat tukikelpoisia, jos niistä on selvää ympäristönsuojelullista etua. Näin ollen tukea myönnetään myös energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan.

Liikenteen alalla koheesiorahastosta tuetaan Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevia investointeja sekä sellaisia liikennejärjestelmiä ja kaupunkiliikennettä, jotka aiheuttavat vähän hiilidioksidipäästöjä.

2011/0274 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan toisen alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[6],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[7],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Perussopimuksen 174 artiklan mukaisesti unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Koheesiorahaston tulisi näin ollen osallistua ympäristön ja liikenteen infrastruktuuria koskevien Euroopan laajuisten verkkojen alalla toteutettavien hankkeiden rahoittamiseen.

(2) Rakennerahastojen ja koheesiorahaston toimintaa koskevat uudet puitteet asetetaan Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] kumoamisesta […] annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o […]/2012[8]. On tarpeen määritellä koheesiorahaston toiminnan tavoitteet uudessa puitekehyksessä, kun otetaan huomioon sille perussopimuksessa annetut tehtävät.

(3) Unioni voi koheesiorahaston välityksellä osallistua perustamissopimuksen 11 ja 191 artiklassa määrättyjen unionin ympäristötavoitteiden toteuttamiseen tähtääviin toimiin.

(4) Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien koheesiorahastosta rahoitettavien hankkeiden on oltava unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 7 päivänä heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 661/2010/EU[9] mukaisia. Toimien keskittämiseksi etusijalle olisi asetettava Euroopan yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka on määritelty kyseisessä päätöksessä.

(5) Olisi tarpeen antaa erityiset säännökset siitä, mitä toimia koheesiorahastosta voidaan rahoittaa asetuksessa (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] määriteltyjen temaattisten tavoitteiden mukaisesti. Koheesiorahaston ulkopuolinen rahoitus tulisi määritellä ja selkeyttää myös sellaisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalta laitoksissa, joihin sovelletaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/87/EY[10].

(6) Jotta voidaan ottaa huomioon koheesiorahaston erityistarpeet sekä Eurooppa 2020 ‑strategia, jonka mukaan koheesiopolitiikan tulisi tukea älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamista[11], on tarpeen määrittää asetuksessa (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädettyihin temaattisiin tavoitteisiin sisältyviä investointiprioriteetteja.

(7) Toimenpideohjelmien täytäntöönpanon edistymistä mittaavat yhteiset indikaattorit olisi asetettava ennen kuin jäsenvaltiot laativat toimenpideohjelmansa. Näitä indikaattoreita olisi täydennettävä ohjelmakohtaisilla indikaattoreilla.

(8) Tällä asetuksella korvataan koheesiorahastosta ja asetuksen (EY) N:o1164/94 kumoamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1084/2006[12]. Asetus (EY) N:o 1084/2006 olisi selvyyden vuoksi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Kohde

Tässä asetuksessa säädetään kasvu- ja työllisyystavoitteeseen liittyvistä koheesiorahaston tehtävistä ja asetuksen (EU) N:o [ ]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 81 artiklassa tarkoitettuun Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen suunnatun tuen laajuudesta.

2 artikla Koheesiorahaston tuen laajuus

1.           Koheesiorahastosta tuetaan tasapainoisella tavalla seuraavia kohteita ottaen huomioon kunkin tuensaajana olevan jäsenvaltion erityiset investointi- ja infrastruktuuritarpeet:

a)      ympäristöinvestoinnit muun muassa kestävään kehitykseen ja energiaan liittyvillä aloilla, joilla on nähtävissä ympäristöhyötyjä;

b)      Euroopan laajuisten verkkojen liikenneinfrastruktuurit päätöksellä N:o 661/2010/EU annettujen suuntaviivojen mukaisesti;

c)      tekninen apu.

2.           Koheesiorahastosta ei rahoiteta

a)      ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa;

b)      direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvaa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistä;

c)      asumista.

3 artikla Investointiprioriteetit

Asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 16 artiklan mukaisesti koheesiorahastosta tuetaan asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklassa tarkoitettuihin temaattisiin tavoitteisiin sisältyviä seuraavia investointiprioriteetteja:

a)           siirtymistä vähähiiliseen talouteen tuetaan kaikilla aloilla seuraavin keinoin:

i)       uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja jakelun edistäminen;

ii)       energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä;

iii)      energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tukeminen julkisissa infrastruktuureissa;

iv)      älykkäiden energianjakelujärjestelmien kehittäminen matalajännitetasoille;

v)      kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen;

b)           ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen:

i)       ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kohdennettujen investointien tukeminen;

ii)       erityisriskeihin varautumisen, katastrofitilanteisiin liittyvän selviytymis- ja palautumiskyvyn ja katastrofien hallintajärjestelmien kehittäminen;

c)           ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen:

i)       jätealan merkittäviin investointitarpeisiin vastaaminen, jotta unionin ympäristölainsäädännössä asetetut vaatimukset täyttyvät;

ii)       vesialan merkittävien investointitarpeiden ratkaiseminen, jotta unionin ympäristölainsäädännössä asetetut vaatimukset täyttyvät;

iii)      biodiversiteetin ja ekosysteemipalvelujen suojelu ja ennallistaminen muun muassa vihreän infrastruktuurin kautta;

iv)      toimet, joilla kehitetään kaupunkiympäristöä, muun muassa ympäristövaurioalueiden kunnostaminen ja ilmansaasteiden vähentäminen;

d)           kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista seuraavin keinoin:

i)       multimodaaliliikennettä koskevan yhtenäisen Euroopan liikennealueen tukeminen investoinneilla Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin;

ii)       ympäristöystävällisten ja vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen, muun muassa kestävän kaupunkiliikenteen edistäminen;

iii)      kattavien, korkealaatuisten ja yhteentoimivien rautatiejärjestelmien kehittäminen;

e)           institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen parantamalla institutionaalisia valmiuksia ja koheesiorahaston täytäntöönpanoon liittyvien julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuutta.

4 artikla Indikaattorit

1. Tämän asetuksen liitteessä on määritelty yhteiset indikaattorit, joita on tarvittaessa käytettävä asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Yhteisten indikaattorien perustasona käytetään nollaa, ja kumulatiiviset tavoitteet asetetaan vuodelle 2022.

2. Ohjelman erityisten tulosindikaattorien perustasona käytetään nollaa, ja kumulatiiviset tavoitteet asetetaan vuodelle 2022.

3. Ohjelman erityisten tulosindikaattorien perustasona käytetään uusimpia käytettävissä olevia tietoja, ja tavoitteet asetetaan vuodelle 2022, mutta ne voidaan ilmaista määrällisesti tai laadullisesti.

5 artikla Siirtymäsäännökset

1.           Tämä asetus ei vaikuta sellaisen avun jatkamiseen tai muuttamiseen, mukaan lukien sen peruuttaminen kokonaan tai osittain, jonka komissio on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1084/2006 tai muun 31 päivänä joulukuuta 2013 kyseiseen apuun sovellettavan lainsäädännön nojalla, jota siten sovelletaan kyseiseen apuun tai hankkeisiin niiden päättymiseen saakka.

2.           Asetuksen (EY) N:o 1084/2006 mukaisesti esitetyt tukihakemukset ovat edelleen voimassa.

6 artikla Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1084/2006.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

7 artikla Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 perustamissopimuksen 177 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

8 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE

Koheesiorahastoa koskevien yleisten indikaattorien luettelo

|| YKSIKKÖ || NIMI

Ympäristö || ||

Kiinteä jäte || tonni || Jätteiden kierrätyskapasiteetin lisäys

Vesihuolto || henkilömäärä || Parannetun vesihuollon piirissä olevan väestön lisäys

|| m3 || Arvioitu vedenjakeluverkoston vuotojen väheneminen

Jäteveden käsittely || asukasvastineluku || Parannetun jäteveden käsittelyn piirissä olevan väestön lisäys

|| ||

|| ||

Kriisinehkäisy ja -hallinta || henkilömäärä || Tulvantorjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö

henkilömäärä || Metsäpalojen torjunnasta ja muista torjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö

Maaperän ennallista­minen || hehtaari || Ennallistetun maaperän kokonaispinta-ala

Maaperän sulkeminen rakentamisella || hehtaari || Umpeen rakennetut maa-alueet

Luonto ja biologinen monimuotoi­suus || hehtaari || Sellaisten luontotyyppien pinta-ala, joiden suojelun taso on parantunut

Energia ja ilmaston­muutos || ||

Uusiutuvat energialähteet || megawatti || Uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisäys

Energia­tehokkuus || kotitaloudet || Niiden kotitalouksien määrä, joiden energiatehokkuusluokka on parantunut

|| kWh/vuosi || Julkisten rakennusten primäärienergian kulutuksen väheneminen

|| käyttäjät || Älykkäisiin verkkoihin liitettyjen uusien käyttäjien määrä

Kasvihuone­kaasupäästöjen vähentäminen || CO2-ekvivalenttitonni || Kasvihuonekaasupäästöjen arvioitu väheneminen CO2-ekvivalenttitonneina

Liikenne || ||

Rautatie­liikenne || km || Uusien rautateiden kokonaispituus

|| km || Uusittujen tai parannettujen rautateiden kokonaispituus

Maantiet || km || Uusien rakennettujen maanteiden kokonaispituus

|| km || Uusittujen tai parannettujen maanteiden kokonaispituus

Kaupunki­liikenne || henkilömatkat || Tuetuilla kaupunkiliikennemuodoilla tehtyjen henkilömatkojen määrän lisäys

Sisävesi­liikenne || tonneja/km || Parannetuilla sisävesiliikenteen väylillä kuljetetun rahdin lisäys

[1]               Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n talousarvion kokonaistarkastelu (KOM(2010) 700 lopullinen, 19.10.2010.

[2]               Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio, KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011.

[3]               Viides kertomus taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta koheesiosta, marraskuu 2010.

[4]               Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Julkinen kuuleminen viidennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen päätelmistä - tulokset , SEC(2011) 590 lopullinen, 13.5.2011.

[5]               KOM(2010) 700 lopullinen, 19.10.2010.

[6]               EUVL C , s...

[7]               EUVL C , s...

[8]               EUVL L, , s. .

[9]               EUVL L 204, 5.8.2010, s. 1.

[10]             EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.

[11]             Komission tiedonanto: Eurooppa 2020 - Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010.

[12]             EUVL L 210, 31.7.2006, s. 79.