EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52011PC0339

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/008 AT/AT&S, Itävalta)

/* KOM/2011/0339 lopull. */

52011PC0339

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/008 AT/AT&S, Itävalta) /* KOM/2011/0339 lopull. */


PERUSTELUT

Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[1] 28 kohdan mukaisesti Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) voidaan ottaa joustomekanismin avulla käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa ylittämällä rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden enimmäismäärät.

Rahastosta myönnettävään rahoitustukeen sovellettavista säännöistä säädetään Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1927/2006[2].

Itävalta toimitti 11. maaliskuuta 2010 EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen EGF/2010/008 AT/AT&S työntekijävähennysten vuoksi, jotka on toteutettu Itävallan AT&S:ssä (Austria Technologie & Systemtechnik Aktiengesellschaft).

Tutkittuaan hakemuksen perusteellisesti komissio on tullut asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklan mukaisesti siihen tulokseen, että asetuksessa säädetyt edellytykset rahoitustuen saamiseksi täyttyvät.

HAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ JA ANALYYSI

Keskeiset tiedot: ||

EGR-viitenumero || EGF/2010/008

Jäsenvaltio || Itävalta

2 artikla || c alakohta – poikkeukselliset olosuhteet

Ensisijainen yritys || AT&S (Austria Technologie & Systemtechnik Aktiengesellschaft)

Toimittajat ja jatkojalostajat || 0

Viiteajanjakso || 1.9.2009 – 31.12.2009

Yksilöllisten palvelujen tarjoamisen aloittamispäivä || 15.9.2009

Hakemuksen päivämäärä || 11.3.2010

Työntekijävähennykset viiteajanjaksolla || 167

Työntekijävähennykset ennen viiteajanjaksoa ja sen jälkeen || 0

Tukikelpoiset työntekijävähennykset yhteensä || 167

Tuen kohteena olevat vähennetyt työntekijät || 74

Yksilöllisten palvelujen kustannukset euroina || 1 806 658

EGR:n täytäntöönpanokustannukset[3] euroina || 72 000

EGR:n täytäntöönpanokustannukset prosentteina || 3,8

Kokonaisbudjetti euroina || 1 878 658

EGR:n tuki euroina (65 %) || 1 221 128

1. Hakemus esitettiin komissiolle 11. maaliskuuta 2010, ja sitä täydennettiin lisätiedoin 22. helmikuuta 2011 asti.

2. Hakemus täyttää asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan c alakohdassa esitetyt EGR:n rahoitustuen myöntämisen edellytykset, ja se tehtiin asetuksen 5 artiklassa säädetyssä kymmenen viikon määräajassa.

Yhteys työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välillä

3. Osoittaakseen yhteyden työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten välillä Itävalta toteaa, että painettujen piirilevyjen[4] tuotanto Euroopassa on jo jonkin aikaa seurannut samaa suuntausta kuin Euroopan matkapuhelinala – massatuotantoa ollaan siirtämässä matalan palkkatason talouksiin lähinnä Aasiassa ja eritoten Kiinaan. Suuri osa matkapuhelimista ja mobiililaitteista valmistetaan Aasiassa, ja lähes kolme neljäsosaa maailman painettujen piirilevyjen volyymista valmistetaan siellä (läheisyystekijä). Itävalta toteaa lisäksi, että hyväksymällä useita EGR-hakemuksia matkapuhelinalalla komissio on jo aiemmin tunnustanut, että tällainen tuotantokapasiteetin siirtäminen merkitsee maailmankaupan rakenteellista muutosta.

4. Itävalta tukeutuu Saksassa toimivan painettujen piirilevyjen alan yhdistyksen (Verband der Leiterplattenindustrie, VdL) toukokuussa 2009 julkaisemaan markkinatutkimukseen, jonka mukaan painettujen piirilevyjen tuotantomäärä laski Euroopassa 10,8 prosenttia vuonna 2008 edelliseen vuoteen verrattuna. Lasku oli vähäisempää (-5,4 prosenttia) Kaakkois-Aasiassa, Kiina mukaan luettuna, samoin kuin koko maailmassa (-4,8 prosenttia). Eurooppalaisten painettujen piirilevyjen valmistajien määrä laski 333:sta vuonna 2007 307:ään vuonna 2008.

5. AT&S on johtavia painettujen piirilevyjen valmistajia ja Euroopan suurimpia tuottajia. Sillä on useita tuotantoyksikköjä Itävallassa (Leoben/Steiermark, Fehring/Steiermark, Klagenfurt/Kärnten) ja Kiinassa (Shanghain tehdas vuodesta 2002), Intiassa (Nanjangudin tehdas vuodesta 1999) sekä Koreassa (Ansanin tehdas vuodesta 2006).

Piirilevyjen kysynnän romahdettua (-40 prosenttia tilikaudella 2008/2009 verrattuna edelliseen vuoteen) AT&S päätti marraskuussa 2008 siirtää kaiken painettujen piirilevyjen tuotantonsa Leobenista Shanghaihin, mistä oli seurauksena laajakantoinen toiminnan supistaminen Steiermarkin tuotantoyksikössä ja työntekijävähennysten aalto yli vuoden ajan. Itävallassa on säilytetty vain pienten ja keskisuurten erien valmistus lähinnä EU:n auto- ja muiden teollisuusalojen tarpeisiin.

Työntekijävähennysten määrän ja 2 artiklan c alakohdan mukaisten kriteerien täyttymisen osoittaminen

6. Itävallan hakemus perustuu asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan c alakohdan toimintakriteeriin. Hakijat voivat kyseisen säännöksen nojalla poiketa 2 artiklan a ja b alakohdan vaatimuksista pienillä työmarkkinoilla tai poikkeuksellisissa olosuhteissa, jos vähentämisillä on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen talouteen. Hakijan on tässä tapauksessa täsmennettävä, mitä pääasiallisista tukikelpoisuusvaatimuksista sen hakemus ei täytä eli mistä vaatimuksesta se hakee poikkeusta.

Itävallan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että sen hakemuksessa poiketaan 2 artiklan a alakohdasta, jonka mukaan tavanomainen kynnysmäärä on vähintään 500 vähennettyä työntekijää neljän kuukauden aikana.

7. Hakemuksessa todetaan, että AT&S:n Leobenin tuotantoyksikössä vähennettiin 167 työntekijää neljän kuukauden viiteajanjakson aikana eli 1. syyskuuta 2009–31. joulukuuta 2009 ja että kaikki työntekijävähennykset on laskettu asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan toisen kohdan toisen luetelmakohdan säännösten mukaisesti.

Työntekijävähennysten pidempää ketjua Leobenin tuotantoyksikössä kuvataan hakemuksessa seuraavasti: 298 työntekijää vähennettiin joulukuun puolivälissä 2008, 167 työntekijää neljän kuukauden viiteajanjaksolla syyskuulta joulukuulle 2009 ja 138 tilapäistä työntekijää ennen heidän sopimustensa päättymistä marraskuun 2008 ja elokuun 2009 välisenä aikana. Yhteensä työntekijöitä vähennettiin kolmentoista ja puolen kuukauden aikana 603. Vuonna 2006 oli lisäksi menetetty 200 työpaikkaa, kun noin 50 kilometrin päässä Leobenista sijaitseva AT&S:n Fohndorfin tuotantoyksikkö suljettiin. AT&S ilmoitti joukkoirtisanomisia koskevat suunnitelmansa Itävallan viranomaisille eri ajankohtina Itävallan varhaisvaroitusjärjestelmässä (Frühwarnsystem) ilmoittamiselle asetettujen määräaikojen mukaisesti (Arbeitsmarktförderungsgesetz/AMFG -lain 45 a §). Itävallan lainsäädännön mukaan sovellettavien ilmoittamista koskevien sääntöjen vuoksi ei ollut mahdollista laatia kaikkia näitä työntekijöitä koskevaa yhdistettyä EGR-hakemusta.

8. Itävallan viranomaisten mukaan Leobenin tilanne on erittäin huono. Alueen työttömyysaste nousi +51,6 prosenttia elokuussa 2009 edelliseen vuoteen verrattuna, ja saatavilla on vain vähän työpaikkoja (1 746 henkilöä oli rekisteröity työttömiksi mutta avoimia työpaikkoja oli vain 180). Itävallan mukaan AT&S:n työntekijävähennyksillä on merkittävä vaikutus Leobenin alueeseen ja sitä ympäröivään Östliche Obersteiermarkin NUTS III -alueeseen, koska markkinat eivät tarjoa riittävästi työllistymismahdollisuuksia työntekijöille, joista monet ovat yrityksen kouluttamia mutta vähäisen ammattitaidon omaavia. Kyseisellä NUTS III ‑alueella on haasteena lisäksi keskimääräistä suurempi väestön vähentyminen ja keskimääräistä suurempi ikääntyvän väestön osuus. Hakija toteaa lisäksi, että Steiermarkin (NUTS II -taso) pitkäaikaistyöttömyysaste on yleisesti ottaen kansallista keskiarvoa suurempi ja että Steiermarkin alueen BKT on kansallisen keskiarvon alapuolella.

9. Steiermarkiin ovat vaikuttaneet myös muut työntekijöiden joukkovähennykset, joista komissiolle on toimitettu EGR-tukihakemukset: 744 työntekijävähennystä yhdeksän kuukauden aikana autoteollisuudessa (EGF/2009/009, jonka budjettivallan käyttäjä hyväksyi vuonna 2009, EUVL L 347, 24.12.2009), ja 476 työntekijävähennystä yhdeksän kuukauden aikana metallien jalostuksen alalla (hakemus EGF/2010/007, jota koskeva erillinen komission ehdotus on valmisteilla).

10. Komission yksiköt katsovat, että kyseiset 167 työntekijävähennystä sekä samasta syystä ennen tätä neljän kuukauden viiteajanjaksoa toteutetut vähennykset vaikuttavat merkittävästi paikallistason ja NUTS III -tason työllisyyteen ja talouteen ja että joukkovähennyksiä koskevien Itävallan ilmoittamissääntöjen erityisluonne huomioon ottaen asetuksen (EY) N:o 1927/2006 2 artiklan c alakohdassa esitetyt poikkeukselliset olosuhteet täyttyvät.

Selvitys työntekijävähennysten ennakoimattomasta luonteesta

11. Itävalta mainitsi hakemuksessaan, että tämän suuruusluokan työntekijävähennykset eivät olleet ennakoitavissa huolimatta siitä, että painettujen piirilevyjen massatuotannon siirtyminen Aasiaan on ollut jo jonkin vuoden ajan havaittavissa oleva suuntaus. AT&S oli alun perin aikonut säilyttää painettujen piirilevyjen tiettyjen huipputeknologiaan kuuluvien osien tuotannon Itävallassa. Tämä ei kuitenkaan lopulta toteutunut, mihin olivat syynä vuosien 2008 ja 2009 pahentunut rahoitus- ja taloustilanne (muun muassa ostohintoihin kohdistuva kasvanut paine), euroon nähden heikko Yhdysvaltain dollari sekä palkkojen nousu Euroopan tehtaissa.

Tiedot työntekijävähennyksiä tekevistä yrityksistä ja tuen kohteena olevista työntekijöistä

12. Hakemus koskee 167:ää irtisanottua työntekijää yhdessä ainoassa yrityksessä eli AT&S:ssä (Austria Technologie & Systemtechnik Aktiengesellschaft) neljän kuukauden viiteajanjakson aikana. Näistä työntekijöistä 74 (44,3 prosenttia) on tuen kohteena AT&S-Unternehmensstiftung-säätiön piirissä. Kyseessä on liittovaltion direktiivissä AMF/18-2010 määritelty yritystyyppinen tukisäätiö.[5] Niistä työntekijöistä, jotka eivät liittyneet säätiöön, osa löysi uuden työpaikan ja osa ei ollut kiinnostunut säätiöön liittymisestä.

13. Tuen kohteena olevat työntekijät voidaan jaotella seuraavasti:

Ryhmä || Lukumäärä || Prosenttiosuus

Miehiä || 43 || 58,1

Naisia || 31 || 41,9

EU:n kansalaisia || 72 || 97,3

Muun kuin EU-valtion kansalaisia || 2 || 2,7

15–24-vuotiaita || 2 || 2,7

25–54-vuotiaita || 65 || 87,8

55–64-vuotiaita || 7 || 9,5

Yli 64-vuotiaita || 0 || 0,0

14. Tuen kohteena olevien työntekijöiden joukossa ei ole sellaisia, joilla olisi pitkään jatkuneita terveysongelmia tai toimintarajoite.

15. Ammattiryhmien mukainen jaottelu on seuraava:

Ryhmä || Lukumäärä || Prosenttiosuus

Asiantuntijat || 22 || 29,7

Toimistotyöntekijät || 3 || 4,1

Prosessi- ja kuljetustyöntekijät || 49 || 66,2

16. Itävalta on vahvistanut asetuksen (EY) N:o 1927/2006 7 artiklan mukaisesti, että miesten ja naisten välisen tasa-arvon sekä syrjimättömyyden politiikkaa on sovellettu ja sovelletaan jatkossa EGR:n toteuttamisen eri vaiheissa ja etenkin haettaessa siitä tukea.

Asianomaisen alueen ja sen viranomaisten ja sidosryhmien kuvaus

17. Työntekijävähennykset koskettavat Steiermarkin (AT22) NUTS II -aluetta – eli yhtä Itävallan yhdeksästä osavaltiosta – sekä NUTS III -tasolla Östliche Obersteiermarkia (AT 223) ja vielä tarkemmin Leobenin aluetta, jonka tärkein kunta on Leobenin kaupunki. Steiermark on teollisuusvoittoinen alue[6], jonka talous riippuu olennaisesti muutamasta suuresta elektroniikka- ja metallialan yrityksestä, kuten AT&S:stä ja Voestalpine-ryhmästä.

18. Tärkeimmät sidosryhmät ovat Steiermarkin osavaltion hallitus (Amt der Steiermärkischen Landesregierung), Steiermarkin ja Leobenin alueen julkiset työvoimapalvelut (Landes- und Bezirksgeschäftsstellen des Arbeitsmarktservice/AMS), Steiermarkin kauppakamari (Wirtschaftskammer Steiermark), metalli-, tekstiili- ja elintarvikealan ammattijärjestö (Gewerkschaft Metall-Textil-Nahrung), joka on mukana Itävallan ammattiyhdistysten keskusliitossa (Österreichische Gewerkschaftsbund / ÖGB), sekä Regionalmanagement Obersteiermark Ost GmbH, joka on yksi Itävallan aluehallintoelimistä, joka edistää kestävän aluepolitiikan kehitystä.

Työntekijävähennysten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai koko maan työllisyyteen

19. AT&S oli joulukuulle 2008 asti alueen suurin työnantaja. Itävalta totesi, että nämä 167 työntekijävähennystä neljän kuukauden aikana sekä yrityksen irtisanomiset viiteajanjaksoa edeltävien kuukausien aikana (lueteltu kohdassa 7) aiheuttavat paikallisille ja alueellisille työmarkkinoille suuria paineita.

Itävallan viranomaiset selittivät Statistik Austrian ja Leobenin julkisten työvoimapalvelujen tietojen pohjalta, että AT&S:n työntekijävähennyksillä on merkittävä vaikutus Leobenin alueeseen ja sitä ympäröivään NUTS III -alueeseen, koska irtisanotut työntekijät eivät löydä markkinoilta riittävästi työllistymismahdollisuuksia. Useat näistä työntekijöistä ovat vähän koulutettuja ja saaneet yrityksessä koulutuksen tiettyyn työtehtävään. Leobenin työttömyysaste nousi +51,6 prosenttia elokuussa 2009 edelliseen vuoteen verrattuna (1 746 henkilöä oli rekisteröity työttömiksi mutta avoimia työpaikkoja oli vain 180). Alueen työttömyyden kasvu on näin ollen rajumpaa kuin koko Steiermarkissa (+33,7 prosenttia) ja maassa (+30 prosenttia). Kyseisellä NUTS III -alueella on haasteena lisäksi keskimääräistä suurempi väestön vähentyminen ja keskimääräistä suurempi ikääntyvän väestön osuus. Hakija toteaa lisäksi, että Steiermarkin (NUTS II -taso) pitkäaikaistyöttömyysaste on yleisesti ottaen kansallista keskiarvoa suurempi ja että Steiermarkin alueen BKT on kansallisen keskiarvon alapuolella (vuoden 2006 luvut).[7]

Rahoitettavaksi tuleva koordinoitu yksilöllisten palvelujen paketti ja sen arvioitujen kustannusten erittely sekä toimien täydentävyys rakennerahastoista rahoitettavien toimien kanssa

20. Seuraavat ehdotetut toimenpiteet muodostavat yhdessä koordinoidun yksilöllisten palvelujen paketin, jonka tavoitteena on 74:n kohteena olevan työntekijän integroituminen uudelleen työmarkkinoille. Toimenpiteitä tarjotaan työntekijöille AT&S-Unternehmensstiftungin kautta. Kyseessä on yritystyyppinen tukisäätiö, joka perustettiin tammikuussa 2009 osana yrityksen sosiaalista suunnitelmaa työmarkkinaosapuolten kesken vuoden 2008 lopulla käytyjen neuvottelujen tuloksena. Yksilöllisten toimenpiteiden toteuttamisesta vastaa Team 4 Projektmanagement GmbH.

21. Säätiöön liittyneitä 74:ää kohteena olevaa työntekijää koskevia toimenpiteitä valvoo säätiön neuvosto, joka muodostuu Steiermarkin julkisista työvoimapalveluista (AMS, Arbeitsmarktservice), työnantajien ja työntekijöiden edustajista sekä Steiermarkin osavaltion edustajista. Jälkimmäinen varmistaa lisäksi koordinoinnin muiden alueellisten työvoimapalvelujen kanssa. Kunkin EGR:n yhteisrahoittaman toimenpiteen mielekkyys työmarkkinoiden kannalta arvioidaan ja säätiön sääntöjen (Stiftungsordnung) ja muun sovellettavan lainsäädännön noudattaminen varmistetaan. Yksittäisten työntekijöiden kehitystä seurataan sen varmistamiseksi, että ohjelman alkuvaiheessa sovittuja suunnitelmia noudatetaan. Arbeitslosenversicherungsgesetz-lain (ALVG) 18 §:n mukaisesti työntekijöiden on osallistuttava toimintaan täysipäiväisesti.

– Tiedotus ja liittyminen tukisäätiöön: Yleistä tiedotusta kaikille irtisanotuille työntekijöille. Työntekijöillä on mahdollisuus hakea liittymistä säätiöön. Tästä toimenpiteestä voi hyötyä 74 työntekijää.

– Uraohjaus (kolme moduulia): Tästä toimenpiteestä voi hyötyä 73 työntekijää. Kesto rajataan tavallisesti kuuteen viikkoon, mutta yksittäistapauksissa toimintaa on mahdollista jatkaa enintään 12 viikkoa. Toiminta koostuu kolmesta moduulista: pakollinen tarkastelu/profilointi, työnvälitys ja mahdollisuuksien mukaan välitön integrointi avoimiin työpaikkoihin, ja muille osallistujille realistisen ammatillisen urapolun kehittäminen. Viimeksi mainittua urapolkua koskevat järjestelyt vahvistetaan työntekijän, tukisäätiön ja alueellisen AMS:n allekirjoittamassa sopimuksessa, joka muodostaa perustan osallistujan myöhemmälle toiminnalle tukisäätiössä.

– Aktiivinen työnhaku: Toimenpide kohdistuu ensinnäkin kaikkiin niihin osallistujiin, jotka eivät ammatillisen suuntautumisen jälkeen halua hankkia korkeampaa pätevyyttä. Sitä on kaavailtu 18 työntekijälle. Aktiivinen työnhaku toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueellisen AMS:n kanssa, ja sen kesto on tavallisesti 14 viikkoa, mutta sitä voidaan pidentää 22 viikkoon erityistapauksissa (esimerkiksi yli 50-vuotiaat tai ne, joiden työkyky on heikentynyt). Työntekijät voivat hyödyntää toimenpidettä myös sen jälkeen, kun he ovat saaneet koulutustoimenpiteet päätökseen.

– Yksilöllinen koulutus: Tätä toimenpidettä on kaavailtu 73 työntekijälle, ja se voi kattaa kaikenlaisen koulutuksen, jonka Steiermarkin julkiset työvoimapalvelut ovat hyväksyneet toimenpideluettelossaan. AMS voi hyväksyä luettelon ulkopuolisia kursseja tapauskohtaisesti, jos ne sopivat työntekijän sovittuun urapolkuun. Tarjolla on esimerkiksi seuraavaa koulutusta: pidemmät opinnot, jotka johtavat korkeampaan tutkintoon (ammattikorkeakoulu, yliopisto, korkeakoulu), perinteinen taitojen kohentaminen työntekijän aiemmilla toiminta-aloilla (esim. esimieskoulutus) sekä valmentava ammatillinen koulutus uranmuutoksen valmistelemiseksi esim. terveysalalle. EGR:n ei tarvitse osallistua kaiken opiskelun ja ammatillisen koulutuksen rahoitukseen, sillä osa siitä tarjotaan maksutta Itävallan koulutusjärjestelmän puitteissa. Tapauksissa, joissa hyväksytty koulutusohjelma kestää kauemmin kuin EGR:n täytäntöönpanokausi, AT&S, julkiset työvoimapalvelut ja Steiermarkin osavaltio järjestävät yhdessä lisärahoituksen.[8]

– Koulutus- ja työnhakuavustus[9]: Avustusta maksetaan kaikille 74 työntekijälle ainoastaan sen aikaa, kun he osallistuvat pätevyyden hankkimiseen ja aktiivisiin uudelleenintegroitumistoimiin tukisäätiössä. Ensimmäisten kuuden kuukauden aikana kukin irtisanottu työntekijä saa 350 euroa kuukaudessa ja tämän jälkeen 70 euroa kuukaudessa. Tämä avustus yhdessä päivärahan kanssa ei saa ylittää työntekijän työttömyysetuuden arviointiperustaa. Työttömyysetuudet keskeytetään siksi aikaa, kun näitä koulutusavustuksia myönnetään.

– Päiväraha koulutuksen ja työnhakutoimenpiteisiin osallistumisen aikana[10]: Avustusta maksetaan kaikille 74 työntekijälle ainoastaan sen aikaa, kun he osallistuvat pätevyyden hankkimiseen ja aktiivisiin uudelleenintegroitumistoimiin tukisäätiössä. Päivärahan ansiosta kukin vähennetty työntekijä voi osallistua toimenpiteisiin tosissaan ja täysipäiväisesti. Kustannukset työntekijää kohden kuukaudessa ovat 950 euroa. Tämä avustus yhdessä koulutus- ja työnhakuavustuksen kanssa ei saa ylittää työntekijän työttömyysetuuden arviointiperustaa. Työttömyysetuudet keskeytetään siksi aikaa, kun näitä päivärahoja myönnetään.

22. EGR:n täytäntöönpanosta aiheutuvat menot, jotka on sisällytetty hakemukseen asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan mukaisesti, kattavat valmistelu-, tiedotus- ja mainontatoimia sekä AT&S:n tukisäätiön hallinnointi- ja valvontatoimia. Kaikki toimenpiteisiin osallistuvat kumppanit sitoutuvat ilmoittamaan EGR-tuen. Säätiön hallinnointikulut lasketaan suhteessa tosiasiallisten osallistujien määrään, eivätkä ne ole enemmän kuin 271 euroa henkilöä kohden.

23. Itävallan viranomaisten esittämät yksilölliset palvelut ovat aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklassa määriteltyihin tukikelpoisiin toimiin. Itävallan viranomaiset arvioivat näiden palvelujen kokonaiskustannuksiksi 1 806 658 euroa ja EGR:n täytäntöönpanosta aiheutuviksi kustannuksiksi 72 000 euroa (3,8 prosenttia kokonaismäärästä). EGR:ltä haettu rahoitusosuus on yhteensä 1 221 128 euroa (65 prosenttia kokonaiskustannuksista).

Toimet || Kohteena olevien työntekijöiden arvioitu lukumäärä || Arvioidut kustannukset kohteena olevaa työntekijää kohti (euroa) || Kustannukset yhteensä (EGR ja kansallinen yhteisrahoitus) (euroa)

Yksilölliset palvelut (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan ensimmäinen kohta)

Tiedotus ja liittyminen tukisäätiöön || 74 || 300 || 22 200

Uraohjaus – 3 moduulia (Berufsorientierung – 3 Module) || 73 || 1 000 || 73 000

Jatkuva neuvonta ja aktiivinen työnhaku (laufende Beratung und aktive Jobsuche) || 18 || 1 000 || 18 000

Yksilöllinen koulutus (Individuelle Qualifizierung) || 73 || 3 718 || 271 414

Koulutus- ja työnhakuavustus (Zuschussleistung/Stipendium bei aktiver Beratung, Jobsuche oder Ausbildung) || 74 || 1 327,16 || 98 210

Päiväraha koulutuksen ja työnhakutoimenpiteisiin osallistumisen aikana (Schulungsarbeitslosengeld) || 74 || 17 889,65 || 1 323 834

Yksilöllisten palvelujen kustannukset yhteensä || || 1 806 658

EGR:n täytäntöönpanokustannukset (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan kolmas kohta)

Valmistelutoimet || || 10 000

AT&S:n tukisäätiön hallinnointi (uudelleensijoitussäätiö) || || 20 000

Tiedotus ja mainonta || || 10 000

Valvontatoimet || || 32 000

EGR:n täytäntöönpanokustannukset yhteensä || || 72 000

Arvioidut kokonaiskustannukset || || 1 878 658

EGR:n rahoitusosuus (65 % kokonaiskustannuksista) || || 1 221 128

24. Itävalta vahvistaa, että edellä kuvatut toimenpiteet ovat täydentäviä rakennerahastoista rahoitettavien toimien kanssa ja että päällekkäisrahoitus on suljettu pois. Tavoitteen 2 mukainen Itävallan ESR-toimenpideohjelma keskittyy pitkäaikaistyöttömiin, kun taas EGR pyrkii auttamaan työntekijöitä välittömästi heidän irtisanomisensa jälkeen. Näin ollen näiden kahden rahaston välillä ei ole päällekkäisyyksiä.

Päivämäärä(t), jolloin yksilöllisten palvelujen tarjoaminen kyseisille työntekijöille aloitettiin tai on tarkoitus aloittaa

25. Itävalta aloitti EGR:n yhteisrahoitusta varten ehdotettuun koordinoituun pakettiin sisältyvien yksilöllisten palvelujen tarjoamisen asianomaisille työntekijöille 15. syyskuuta 2009, jolloin ensimmäiset työntekijät liittyivät tukisäätiöön. Tästä päivämäärästä alkaa sen vuoksi tukikelpoisuusaika, joka koskee kaikkea EGR:stä mahdollisesti myönnettävää apua.

Menettelyt työmarkkinaosapuolten kuulemiseksi

26. Vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten kanssa siitä, miten työpaikkojen menetysten vaikutusta voidaan lieventää asianomaisten työntekijöiden osalta, alkoi, kun AT&S ilmoitti suunnitelluista työntekijävähennyksistä Itävallan viranomaisille Itävallan varhaisvaroitusjärjestelmän (Frühwarnsystem) mukaisesti. AT&S:n toteuttamisvälineen allekirjoittivat Steiermarkin kauppakamari ja metalli-, tekstiili- ja elintarvikealan ammattijärjestö (5.2.2009 ja 23.7.2009).

27. Itävalta selitti lisäksi, että Itävallan työmarkkinaosapuolten yhteistyö on enimmäkseen vapaamuotoinen vapaaehtoinen järjestely, jota ei säännellä lailla.[11] Ainoastaan silloin, kun yritykset päättävät osallistua erityisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, niihin sovelletaan julkisten työvoimapalvelujen (AMS) sääntöjä. Tämän hakemuksen kohteena olevat työntekijävähennykset pohjautuvat yritysneuvostojen sopimuksiin (Betriebsvereinbarungen) eivätkä koko alalle neuvoteltuihin työehtosopimuksiin.

Tiedot toimista, jotka ovat pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla

28. Itävallan viranomaisten hakemuksessa ja täydentävissä tiedoissa esitettiin seuraavat tiedot asetuksen (EY) N:o 1927/2006 6 artiklassa säädettyjen perusteiden täyttymisestä:

· vahvistettiin, ettei EGR:stä saatavalla rahoitustuella korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuualaan kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla;

· osoitettiin, että suunnitelluilla toimilla tuetaan yksittäisiä työntekijöitä eikä niitä käytetä yritysten tai toimialojen rakenneuudistukseen;

· vahvistettiin, ettei edellä tarkoitetuille tukikelpoisille toimille saada avustusta muista EU:n rahoitusvälineistä.

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät

29. Itävalta on ilmoittanut komissiolle, että kansallisen yhteisrahoituksen järjestävät AT&S (47 prosenttia), Steiermarkin julkiset työvoimapalvelut AMS (38,5 prosenttia) ja Steiermarkin osavaltio (14,5 prosenttia). Jos EGR:n tuki myönnetään, kohteena olevien työntekijöiden itsensä järjestämää rahoitusta (2 500 euroa työntekijää kohden) pidetään ennakkomaksuna, jonka tukisäätiö maksaa heille takaisin.

30. Itävalta on vahvistanut, että rahoituksen hallinnoinnista vastaa sama elin, joka hallinnoi ESR:ää: liittovaltion työvoima-, sosiaali- ja kuluttajansuojaministeriön (BMASK eli Bundesministerium für Arbeit, Soziales und Konsumentenschutz) yksikkö VI/INT/9 toimii hallintoviranomaisena ja maksupalveluna. EGR:n varainhoidon valvonnasta vastaava viranomainen on eri kuin ESR:n osalta: BMASK:n yksikkö VI/S/5a hoitaa tämän tehtävän EGR:n osalta. Yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia toteuttaa AT&S-Unternehmensstiftung/Team 4 Projektmanagement GmbH, jota valvovat julkiset työvoimapalvelut (AMS). Lisäksi BMASK saa teknistä tukea taholta, joka vastaa lisäksi ensimmäisen tason valvonnasta. Kaikki tärkeimmät järjestelyt ja velvoitteet on vahvistettu kirjallisissa sopimuksissa.

Rahoitus

31. Itävallan hakemuksen perusteella ehdotetaan, että EGR:stä myönnetään yksilöllisten palvelujen koordinoidulle paketille 1 221 128 euroa, joka vastaa 65:tä prosenttia kokonaiskustannuksista. Komission ehdotus rahastosta maksettavasta osuudesta perustuu Itävallan toimittamiin tietoihin.

32. Ottaen huomioon EGR:stä myönnettävän rahoitustuen enimmäismäärän asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti samoin kuin määrärahojen uudelleenkohdennusten osalta käytettävissä olevan liikkumavaran komissio ehdottaa, että EGR:n varoja otetaan käyttöön koko edellä mainittu määrä, joka kohdennetaan rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 a.

33. Ehdotettu rahoitustuen määrä jättää yli 25 prosenttia EGR:lle varatusta vuosittaisesta enimmäismäärästä käytettäväksi vuoden viimeisinä neljänä kuukautena, kuten asetuksen (EY) N:o 1927/2006 12 artiklan 6 kohdassa edellytetään.

34. Esittämällä tämän ehdotuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi komissio aloittaa yksinkertaistetun kolmikantamenettelyn 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti varmistaakseen molempien budjettivallan käyttäjien hyväksynnän sekä EGR:n käyttötarpeelle että tarvittavalle määrälle. Komissio pyytää sitä budjettivallan käyttäjää, joka ensimmäisenä hyväksyy tämän ehdotuksen asianmukaisella poliittisella tasolla, ilmoittamaan aikomuksistaan toiselle budjettivallan käyttäjälle ja komissiolle. Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä ei hyväksy ehdotusta, järjestetään muodollinen kolmikantakokous.

35. Komissio esittää erikseen siirtopyynnön asiaa koskevien maksusitoumusmäärärahojen kirjaamiseksi vuoden 2011 talousarvioon 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti.

Maksumäärärahojen lähteet

36. Euroopan globalisaatiorahastoa koskevassa budjettikohdassa 04.0501 on edelleen käytettävissä 8 523 405 euroa sen jälkeen, kun molemmat budjettivallan käyttäjät ovat hyväksyneet kaksi päätöstä, joiden yhteissumma on 777 390 euroa, ja ottaen huomioon parhaillaan budjettivallan käyttäjän käsiteltävinä olevat neljä tapausta, jotka koskevat yhteensä 38 308 155:tä euroa. Tämän hakemuksen kohteena olevat 1 221 128 euroa katetaan tästä käytettävissä olevasta määrästä.

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2010/008 AT/AT&S, Itävalta)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[12] ja erityisesti sen 28 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006[13] ja erityisesti sen 12 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[14]

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, on perustettu lisätuen tarjoamiseksi työntekijöille, jotka on vähennetty globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten seurauksena, ja heidän auttamisekseen työmarkkinoille uudelleen integroitumisessa.

(2)       EGR:n toimialaa laajennettiin niin, että 1 päivästä toukokuuta 2009 alkaen toimitettujen hakemusten johdosta tukea voidaan myöntää myös työntekijöille, jotka on vähennetty maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena.

(3)       Toukokuun 17 päivänä 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti EGR:n varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa.

(4)       Itävalta esitti 11 päivänä maaliskuuta 2010 hakemuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi AT&S-yrityksen työntekijävähennysten vuoksi ja toimitti sitä täydentäviä lisätietoja 22 päivään helmikuuta 2011 asti. Hakemus on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklassa säädettyjen rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen. Näin ollen komissio ehdottaa, että varoja otetaan käyttöön 1 221 128 euroa.

(5)       EGR:stä olisi sen vuoksi otettava käyttöön varoja rahoitustuen antamiseksi Itävallan hakemuksen perusteella,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan globalisaatiorahastosta otetaan käyttöön 1 221 128 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2011 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty [Brysselissä/Strasbourgissa] […] päivänä […]kuuta […].

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[2]               EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

[3]               Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti.

[4]               Painettu piirilevy on elektroniikan komponentti, jota tarvitaan monella elektroniikkateollisuuden osa-alueella, kuten elektroniikka- ja tietokoneteollisuudessa (matkapuhelimet, digitaalikamerat jne.), lääkinnällisissä laitteissa ja autoteollisuudessa.

[5]               Itävallan tukisäätiöt ovat aktiivisen työvoimapolitiikan väline, jolla parannetaan työnhakijoiden asemaa työmarkkinoilla. Ne perustuvat lakiin Arbeitslosenversicherungsgesetz (§ 18) ja työmarkkinapalveluiden (AMS) antamiin täytäntöönpanodirektiiveihin. Viimeisin AMS:n direktiivi on saatavilla osoitteessa http://www.ams.at/_docs/001_ast_RILI.pdf.

[6]               Itävallan neljä teollisuusvoittoista osavaltiota ovat Steiermark, Niederösterreich, Oberösterreich ja Vorarlberg.

[7]               Tiedot on saatu hakemuksen EGF/2010/007 AT Steiermark-Niederösterreich yhteydessä.

[8]               Arbeitslosenversicherungsgesetz-lain (ALVG) 18 §:n mukaan työntekijän osallistuminen säätiöön on rajattu 156 viikkoon (kolme vuotta), mutta sitä on mahdollista jatkaa 209 viikkoon (neljä vuotta) erityistapauksissa (yli 50-vuotiaat tai ne, jotka osallistuvat pitempään koulutusohjelmaan).

[9]               Arbeitslosenversicherungsgesetz-lain (ALVG) 18 §:n pohjalta.

[10]             Arbeitslosenversicherungsgesetz-lain (ALVG) 18 §:n pohjalta.

[11]             ÖGB:n verkkosivusto osoitteessa http://www.sozialpartner.at/sozialpartner/Sozialpartnerschaft_mission_en.pdf.

[12]             EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[13]             EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

[14]             EUVL C […], […], s. […].

Top