52011PC0074

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 7.3.2011

KOM(2011) 74 lopullinen

2011/0044 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteuttamasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2012–2013) täytäntöön panemiseksi

{KOM(2011) 71 final}{KOM(2011) 72 final}{KOM(2011) 73 final}{SEC(2011) 204 final}

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1. Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euratomin perustamissopimuksessa rajoitetaan kaikkien tutkimusohjelmien kesto viiteen vuoteen. Nykyinen Euratomin puiteohjelma PO7 (2007–2011), joka koostuu kahdesta erityisohjelmasta (”epäsuorien toimien” ohjelmasta ja YTK:n ”suorien toimien” ohjelmasta), päättyy vuoden 2011 lopussa. Seuraavassa esitetään perustelut neuvoston päätöksen antamiseksi suorien toimien erityisohjelman jatkamisesta vuosiksi 2012–2013. Päätavoitteena on varmistaa EU-rahoitteisen tutkimuksen jatkuminen kyseisillä tutkimusaloilla kahden vuoden ajan vuosien 2007–2011 jälkeen. Jäljempänä selvitetään yksityiskohtaisemmin t&k-toimien tavoitteita.

1.2. Yleinen tausta

YTK:n tutkimusohjelma keskittyy ydinjätehuoltoon sekä nykyisten ja kehittyneiden ydinjärjestelmien turvallisuuteen ja valvontaan. Tutkimusohjelmassa kehitetään näiden alojen tieteellistä tietämystä ja tuetaan strategiavaihtoehtoja 2000-luvun energiavalikoimaa varten sekä edistetään ydinenergian turvallista ja tehokasta käyttöä. Perusteellisen tietämyksen ylläpitäminen keskeisistä ilmiöistä edellyttää sekä perus- että kohdennetun tutkimuksen tukemista. Erityisesti painotetaan toimia, joilla tuetaan nykyisten ja tulevien tutkijoiden ja insinöörien koulutusta.

EU:ssa ja koko maailmassa tiedostetaan yhä paremmin vastuullisuuden (ydinturvallisuuden ja -valvonnan) merkitys ydinenergian käytössä. Tätä on hiljattain painotettu korkeimmalla poliittisella tasolla, erityisesti Pariisissa 8.–9. maaliskuuta 2010 järjestetyssä International Conference on Access to Civil Nuclear Energy -konferenssissa, Washington Nuclear Security Summit -huippukokouksessa 12.–13. huhtikuuta 2010 sekä New Yorkissa toukokuussa 2010 pidetyssä Non-Proliferation Treaty Review Meeting -kokouksessa.

Keskeisistä ongelmista ja lähestymistavoista on omaksuttava yhteinen eurooppalainen näkemys eurooppalaisen tutkimusalueen lujittamiseksi. Kaikista toimista on sen vuoksi kuultava tärkeimpiä teknologiafoorumeja, joita ovat kestävän ydinenergian teknologiayhteisö (Sustainable Nuclear Energy Technology Platform, SNETP) ja geologisen loppusijoituksen toteutusta käsittelevä teknologiayhteisö (Implementing Geological Disposal Technology Platform, IGDTP). Verkottumista tuetaan myös kansainvälisten organisaatioiden ja tärkeiden kolmansien maiden (mm. neljännen sukupolven reaktoreita käsittelevän kansainvälisen foorumin (Generation IV International Forum, GIF) jäsenten) kanssa. Tarvittaessa toimia koordinoidaan tutkimuksen pääosaston toteuttamien epäsuorien toimien sekä muiden pääosastojen aloitteiden kanssa.

1.3. Ydintutkimus (suorat toimet)

Suorina toimina toteutettava erityisohjelma kattaa seuraavat kolme ensisijaista aihealuetta:

1. ydinjätehuolto, ympäristövaikutukset ja perustietämys

2. ydinturvallisuus

3. ydinmateriaalivalvonta sekä turva- ja varmuusjärjestelyt.

1.4. Voimassa olevat aiemmat säännökset

Euratomin perustamissopimuksen 7 artiklan mukaan Euratomin puiteohjelma on tärkein Euratomin väline, jolla tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden toimia ydinalan t&k-työssä. Nykyisten säädösten (Euratomin seitsemättä puiteohjelmaa 2007–2011 koskevien neuvoston päätösten[1]) voimassaolo päättyy vuoden 2011 lopussa.

1.5. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Ehdotetusta Euratomin puiteohjelmasta tuettavat t&k-toimet vastaavat strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelman) tavoitteita.

2. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

2.1. Intressitahojen kuuleminen

Komissio on Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti kuullut Euratomin tieteellis-teknistä komiteaa. Euratomin puiteohjelmaa koskeva ehdotus perustuu myös neuvoston kanssa ITERistä käytyjen keskustelujen tuloksiin.

2.2. Asiantuntijatiedon käyttö

Komissio on hyödyntänyt Euratomin puiteohjelmaehdotuksen valmistelussa eri lähteitä, joita ovat olleet

a) riippumattomien asiantuntijaryhmien laatimat Euratomin PO7:n väliarvioinnit

b) YTK:n hallintoneuvoston palaute

c) Euratomin tieteellis-teknisen komitean valmistelutyö Euratomin PO7:n jatkamista ja PO8:a varten

d) ydinalan teknologiayhteisöjen – kestävän ydinenergian teknologiayhteisön (Sustainable Nuclear Energy Technology Platform, SNETP), geologisen loppusijoituksen toteutusta käsittelevän teknologiayhteisön (Implementing Geological Disposal Technology Platform, IGDTP) ja eurooppalaisen tieteidenvälisen matala-annosaloitteen (Multidisciplinary European Low Dose Initiative, MELODI) – laatimat raportit, muun muassa visioasiakirjat ja strategiset tutkimuslinjaukset.

2.3. Vaikutusten arviointi

Komissio on varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen (komission asetuksen N:o 2342/2002) 21 artiklan mukaisesti tehnyt ennakkoarvioinnin. Koska tämän ehdotuksen tarkoituksena on jatkaa Euratomin puiteohjelman toimia vuosina 2012–2013 samojen rahoitusnäkymien puitteissa, vaikutusten arviointia ei vaadita.

3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Erityisohjelman oikeusperustan muodostavat Euratomin perustamissopimuksen artiklat 1, 2 4 ja 7.

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Budjettivaikutukset sekä tarvittavat henkilöstö- ja hallintoresurssit selostetaan tämän päätösehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.

2011/0044 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteuttamasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2012–2013) täytäntöön panemiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 7 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[2],

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[3],

sekä katsoo seuraavaa:

4. Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2012–2013), jäljempänä ’puiteohjelma (2012–2013)’, XXXXX tehdyn neuvoston päätöksen N:o XXXX/20XX/Euratom[4] mukaisesti puiteohjelma (2012–2013) pannaan täytäntöön erityisohjelmin, joissa määritetään täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, vahvistetaan erityisohjelmien kesto sekä määrätään tarpeellisiksi arvioiduista varoista.

5. Puiteohjelma (2012–2013) sisältää kahdentyyppisiä toimia: epäsuoria toimia, jotka liittyvät fuusioenergiatutkimukseen sekä ydinfissiota ja säteilysuojelua koskevaan tutkimukseen, ja suoria toimia, jotka liittyvät Yhteisen tutkimuskeskuksen toimiin ydinenergian alalla. Suorat toimet olisi toteutettava tällä erityisohjelmalla.

6. Yhteisen tutkimuskeskuksen, jäljempänä ’YTK’, olisi toteutettava niin sanottuina suorina toimina toteutettavat tutkimus- ja koulutustoimet YTK:n erityisohjelmassa, joka toteutetaan puiteohjelman (2012–2013) täytäntöön panemiseksi.

7. Tehtäväänsä suorittaessaan YTK:n olisi annettava unionin poliittiselle päätöksentekoprosessille asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea, jonka avulla voidaan edesauttaa nykyisten politiikkojen toteutusta ja seurantaa ja vastata uusiin politiikan haasteisiin. Tehtävästään suoriutuakseen YTK:n on tehtävä Euroopan huipputason tutkimusta ja pidettävä tätä varten yllä omaa tieteellistä huippuosaamistaan.

8. Erityisohjelman toteuttamisessa olisi painotettava tutkijoiden liikkuvuuden ja koulutuksen sekä innovoinnin edistämistä Euroopan unionissa. YTK:n olisi erityisesti toteutettava aiheelliset koulutustoimet ydinturvallisuuden ja ydinvalvonnan alalla.

9. Erityisohjelma olisi pantava täytäntöön joustavasti, tehokkaasti ja avoimesti ottaen huomioon YTK:n palvelujen käyttäjien sekä Euroopan unionin politiikkojen tarpeet ja pyrkien suojelemaan Euroopan unionin taloudellisia etuja. Erityisohjelmassa toteutettavia tutkimustoimia olisi tarvittaessa mukautettava näiden tarpeiden sekä tieteen ja teknologian kehityksen edellyttämällä tavalla ja niissä olisi pyrittävä tieteelliseen huippuosaamiseen.

10. Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen tai assosiaatiosopimuksen mukaista yhteistyötä voidaan erityisohjelman toteuttamiseksi täydentää kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävällä kansainvälisellä yhteistyöllä erityisesti Euratomin perustamissopimuksen 2 artiklan h alakohdan sekä 101 ja 102 artiklan nojalla.

11. YTK pyrkii EU:n laajentumisen ja yhdentymisen tukemiseksi edistämään uusien jäsenvaltioiden organisaatioiden ja tutkijoiden osallistumista erityisesti niihin toimiin, jotka liittyvät tiedettä ja teknologiaa koskevan EU:n säännöstön täytäntöönpanoon. Samoin se pyrkii lisäämään yhteistyötä liittymässä olevien maiden ja ehdokasmaiden organisaatioiden ja tutkijoiden kanssa. Lisäksi toimintaa on tarkoitus avata asteittain EU:n naapurimaiden suuntaan varsinkin Euroopan naapuruuspolitiikan kannalta keskeisillä aihealueilla.

12. YTK:n olisi jatkossakin tuotettava lisäresursseja kilpailutetun toiminnan kautta. Tähän kuuluvat osallistuminen puiteohjelman (2012–2013) epäsuoriin toimiin, ulkopuolisille asiakkaille tehtävä työ sekä vähäisemmässä määrin teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntäminen.

13. Olisi varmistettava, että puiteohjelman (2012–2013) varainhoito on moitteetonta ja että puiteohjelma on toteutukseltaan mahdollisimman tehokas ja käyttäjäystävällinen, sekä samalla taattava oikeusvarmuus ja se, että ohjelman tulokset ovat helposti kaikkien osallistujien hyödynnettävissä, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[5] ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002[6] mukaisesti.

14. Olisi toteutettava asianmukaiset ja Euroopan unionin taloudellisiin etuihin nähden oikeasuhteiset toimenpiteet, jotta voidaan seurata sekä myönnetyn rahoitustuen tehokkuutta että kyseisten varojen käytön tehokkuutta väärinkäytösten ja petosten estämiseksi. Olisi myös ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperimiseksi asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95[7], komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96[8] ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999[9] mukaisesti.

15. Komission olisi sopivana ajankohtana teetettävä riippumaton arviointi tämän erityisohjelman kattamilla aloilla harjoitetusta toiminnasta.

16. Tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät periaatteet.

17. Komissio on kuullut tieteellis-teknistä komiteaa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Vahvistetaan Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2012–2013) täytäntöön panemiseksi Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettava erityisohjelma, jäljempänä ’erityisohjelma’, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2012 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2 artikla

Erityisohjelmassa määritetään Yhteisen tutkimuskeskuksen ydinalan toimet, joilla tuetaan valtioiden rajat ylittävänä yhteistyönä toteutettavaa tutkimustoimintaa seuraavilla aihealueilla:

18. ydinjätehuolto, ympäristövaikutukset ja perustietämys

19. ydinturvallisuus (nykyisen ja tulevan sukupolven ydinreaktorit ja niiden polttoainekierto)

20. ydinvalvonta (mukaan lukien ydinmateriaalivalvonta, ydinaseiden leviämisen estäminen, laittoman kaupan torjuminen ja rikosoikeudellinen ydinmateriaalitutkimus).

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen toimien tavoitteet ja pääpiirteet selostetaan liitteessä.

3 artikla

Päätöksen [ lisätään viittaus Euratomin puiteohjelmaa koskevaan neuvoston päätökseen, kun päätös on annettu ] 3 artiklan mukaisesti erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi katsottu rahoitusmäärä on 233 216 000 euroa.

4 artikla

Kaikessa tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita.

5 artikla

Erityisohjelma pannaan täytäntöön käyttämällä päätöksen [ lisätään viittaus Euratomin puiteohjelmaa koskevaan neuvoston päätökseen, kun päätös on annettu ] liitteessä II määritettyjä suoria toimia.

6 artikla

1. Komissio laatii erityisohjelman toteutusta varten monivuotisen työohjelman, jossa määritellään tarkemmin liitteessä asetetut tavoitteet ja tieteelliset ja teknologiset painopisteet sekä toteutusaikataulu.

2. Monivuotisessa työohjelmassa otetaan huomioon olennaiset tutkimustoimet, joita toteutetaan jäsenvaltioiden, assosioituneiden valtioiden sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden toimesta. Työohjelma päivitetään tarpeen mukaan.

7 artikla

Komissio teettää päätöksen […] 6 artiklassa säädetyn riippumattoman arvioinnin erityisohjelman kattamilla aloilla toteutetuista toimista.

8 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

Yhteisen tutkimuskeskuksen erityisohjelma

1. TAVOITE

Erityisohjelman yleistavoitteena on antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea EU:n politiikalle ydinenergia-alalla ja täyttää Euratomin perustamissopimuksesta johtuvat velvoitteet. Tämän vuoksi on tarpeen kehittää jatkuvasti tietämystä, taitoja ja pätevyyttä, jotta voidaan tarjota tieteellistä huipputasoa edustavaa asiantuntemusta ydinreaktoreiden turvallisuuden, ydinmateriaalivalvonnan sekä turva- ja varmuusjärjestelyjen aloilla.

2. Lähestymistapa

YTK:n ydinalan toimilla pyritään täyttämään Euratomin perustamissopimuksesta johtuvat t&k-velvoitteet ja tukemaan sekä komissiota että jäsenvaltioita ydinmateriaalivalvonnan ja ydinaseiden leviämisen estämisen, ydinjätehuollon, ydinlaitosten ja polttoainekierron turvallisuuden, ympäristön radioaktiivisuuden ja säteilysuojelun aloilla.

Puiteohjelmassa (2012–2013) tutkimus- ja tukitoimet keskittyvät edelleen seuraaviin aihealueisiin:

21. ydinjätehuolto, ympäristövaikutukset ja perustietämys

22. ydinturvallisuus (nykyisen ja tulevan sukupolven ydinreaktorit ja niiden polttoainekierto)

23. ydinvalvonta (mukaan lukien ydinmateriaalivalvonta, ydinaseiden leviämisen estäminen, laittoman kaupan torjuminen ja rikosoikeudellinen ydinmateriaalitutkimus).

Lisäksi YTK lujittaa asemaansa eurooppalaisena vertailukeskuksena tiedon levittämisessä ja nuorten tutkijoiden koulutuksessa.

3. Toimet

3.1. Ydinjätehuolto, ympäristövaikutukset ja perustietämys

3.1.1. Käytetyn polttoaineen ja korkea-aktiivisen jätteen karakterisointi, varastointi ja loppusijoittaminen

Käytetystä polttoaineesta ja korkea-aktiivisesta ydinjätteestä huolehtimiseen kuuluu prosessointi, käsittely, kuljettaminen, välivarastointi ja geologinen loppusijoitus. Keskeisenä tavoitteena on estää radionuklidien pääsy biosfääriin kaikissa näissä vaiheissa hyvin pitkän hajoamisajan aikana. Rakennettujen ja luonnollisten vapautumisesteiden suunnittelu, arviointi ja toiminta kyseisellä aikajänteellä ovat olennaisia osatekijöitä näiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja sidoksissa muun muassa polttoaineen ja/tai jätteen käyttäytymiseen geologisessa ympäristössä. Tähän liittyvät tutkimukset kuuluvat tämän erityisohjelman piiriin.

3.1.2. Partitio ja transmutaatio

Pääasiallisessa tulevia ydinenergiajärjestelmiä varten kaavaillussa strategiassa pyritään polttoainekierron sulkemiseen tavoitteena vähentää ydinjätteen pitkäaikaista radiotoksisuutta ja tehostaa resurssien kestävää käyttöä. Tärkeimmät tähän liittyvät haasteet ovat partitiotekniikoiden optimointi valittujen pitkäikäisten radionuklidien erottamiseksi käytetystä polttoaineesta sekä turvallisten ja luotettavien polttoaineiden tuotanto ja kvalifiointi aktinidien transmutaatiota varten. Partitioon liittyvä kokeellinen työ sisältää YTK:ssa sekä vesiliuoksiin että pyrometallurgisiin prosesseihin (suolamediumissa) kohdistuvan tutkimuksen.

3.1.3. Aktinidien perustutkimus

Asiantuntemuksen ja johtoaseman säilyttämiseksi siviiliydinteknologian alalla on tärkeää tukea ydinmateriaalien tieteidenvälistä perustutkimusta, joka voi synnyttää uusia teknologisia innovaatioita. Tietämystä tarvitaan ns. 5f-alkuaineiden (aktinidien) ja niiden yhdisteiden reagoinnista (yleensä äärimmäisiin) termodynaamisiin parametreihin. Kokeellisen tietopohjan suppeuden ja mallintamiseen liittyvän kompleksisuuden vuoksi nykyinen tietämys näistä mekanismeista on rajallista. Perustutkimusta tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää näiden alkuaineiden käyttäytymistä ja pysyä tiiviin aineen fysiikan nykytietämyksen kärjessä. Kokeellisten ohjelmien vaikutuksen tehostamiseksi on määrä hyödyntää pitkälle kehitettyä mallintamista ja simulaatiota.

YTK:n aktinidien perustutkimusohjelma on edelleen aktinidien fysiikan ja kemian tutkimuksen kärjessä. Sen keskeisenä tavoitteena on tarjota korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden käyttöön maailman huippuluokan koelaitteistot, joiden avulla ne voivat tutkia aktinidien ominaisuuksia ja sitä kautta täydentää koulutustaan ja antaa panoksensa ydintieteiden kehitykseen.

3.1.4. Ydinalan tutkimusdata

Kaavailtuja kevyempien aktinidien poltinratkaisuja ja kehittyneitä ydinenergian tuotantokonsepteja varten tarvitaan huomattavasti nykyistä tarkempaa tutkimustietoa. Kokeellisen tiedon laadulla on keskeinen merkitys turvallisuusnormien parantamisen ja virhemarginaalien pienentämisen kannalta. Se vaikuttaa sitä kautta myös uusien reaktorijärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen kustannustehokkuuteen. Teollisuuden ja tutkimuslaboratorioiden käyttämän tiedon on oltava kattavaa, tarkkaa ja selkeästi määritellyissä laadunvarmistusmenettelyissä validoitua.

YTK tuottaa kansainvälisesti tarvittavaa dataa ja jatkaa Van de Graaff ja GELINA-lineaarikiihdyttimien turvallista käyttöä.

3.1.5. Ydintutkimuksen lääketieteelliset sovellukset

Kohdennettu alfahiukkashoito (targeted alpha therapy, TAT) on uusi syövän hoitomuoto, jossa hyödynnetään alfasäteilyn fysikaalisia ominaisuuksia (erityisesti sen suurta energiaa ja lyhyttä kantamaa ihmiskudoksessa), joiden avulla sairaat solut voidaan valita kohdennetusti ja tuhota vahingoittamatta ympäröivää tervettä kudosta. Näitä tekniikoita voidaan käyttää syövän lisäksi myös tartuntatautien hoidossa.

YTK tukee edelleen kohdennetun alfahiukkashoidon kehittämistä ja keskittyy tässä erityisesti alfasäteilijöiden tuotannon vaihtoehtoisiin prosesseihin ja radioaktiivisesti merkattujen biomolekyylien radiobiologiseen testaukseen. YTK arvioi niiden tehokkuutta ja soveltuvuutta ja pyrkii tuomaan nämä uudet sovellukset sairaaloiden ja lääketeollisuuden käyttöön.

3.1.6. Ympäristön radioaktiivisuuden seuranta

Euratomin perustamissopimuksen toisen osaston 3 luvussa määrätään, että on vahvistettava perusnormit väestön ja työntekijöiden terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta. Perustamissopimuksen 31–38 artiklassa annetaan säännöt jäsenvaltioiden ja komission roolista terveyden suojelussa, ympäristön radioaktiivisuustasojen ja päästöjen valvonnassa sekä ydinjätehuollossa. Artiklan 39 mukaan YTK avustaa komissiota tämän tehtävän toteuttamisessa.

Juomaveden ja elintarvikkeiden uusia radionuklidien enimmäismääriä silmällä pitäen YTK kehittää analyysitekniikoita ja tuottaa tarvittavia vertailumateriaaleja. Jäsenvaltioiden valvontalaboratorioiden kanssa toteutetaan vertailuja Euratomin perustamissopimuksen 35 ja 36 mukaisesti raportoitavien valvontatietojen vertailtavuuden selvittämiseksi ja radioaktiivisuuden seurantajärjestelmien yhdenmukaistamiseksi testauksissa käytettävien vertailumateriaalien avulla.

3.1.7. Tietämyksen hallinta ja koulutus

On tärkeää, että ydinalan uudet tutkija- ja insinöörisukupolvet voivat ylläpitää ja syventää tutkimus- ja sovellusohjelmien tuottamiin koe- ja tutkimustuloksiin, tulkintoihin ja osaamiseen pohjautuvaa ydinalan tietämystä.

YTK pyrkii osaltaan huolehtimaan siitä, että tämä tietämys on helposti saatavilla, asianmukaisesti jäsennettyä ja hyvin dokumentoitua, sekä tukemaan alan korkeakoulutusta Euroopassa jo käytössä olevien reaktoreiden ja innovatiivisten neljännen sukupolven reaktoreiden osalta. Lisäksi YTK tukee edelleen EHRO-N-hanketta (European Human Resources Observatory for the Nuclear Energy Sector) kehityssuuntausten analysoimiseksi Euroopassa ja tieteellisen tuen antamiseksi unionin poliittiselle päätöksenteolle. YTK tukee myös ydinalan tiedottamisen parantamista varsinkin suhteessa kansalaisten hyväksyntään sekä osallistuu yleisön energiatietoisuutta koskevien strategioiden laadintaan. YTK:n pitkä kokemus ja ydindatamittauksiin käytettävät ainutlaatuiset laitteistot antavat myös erinomaiset mahdollisuudet ydintutkijoiden ja insinöörien täydennyskoulutukseen tarjoamalla käytännön kokemusta ydinlaitteistojen käytöstä.

3.2. Ydinturvallisuus

3.2.1. Ydinreaktorien turvallisuus

Ydinturvallisuutta ja käytössä olevien laitteistojen luotettavuutta on optimoitava jatkuvasti, jotta voidaan täyttää markkinoiden vapauttamisen, laitosten käyttöiän pidentämisen ja ns. ydinrenessanssin asettamat uudet vaatimukset. Jotta sekä länsimaista että venäläistä tyyppiä olevien ydinvoimaloiden turvallisuutta voidaan ylläpitää ja parantaa, on laajennettava ja validoitava edistyneempiä ja tarkempia turvallisuuden arviointimenetelmiä ja vastaavia analyysivälineitä. YTK:ssa toteutetaan kohdennettuja kokeellisia tutkimuksia, jotta voidaan ymmärtää paremmin taustalla vaikuttavia fysikaalisia ilmiöitä ja prosesseja ja jotta deterministiset ja todennäköisyyspohjaiset turvallisuuden arviointivälineet voidaan validoida ja verifioida. Tutkimukset perustuvat laitosprosessien (reaktiivisuus ja lämpöhydrauliikka), komponenttien (käyttökuormitus/vanheneminen) sekä inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden pitkälle kehitettyyn mallintamiseen. YTK:lla on myös keskeinen rooli ydinvoimalaitosten käyttökokemusten hyödyntämistä helpottavan eurooppalaisen foorumin (European Clearinghouse for Operational Experience Feedback) perustamisessa ja toiminnassa. Tämä foorumi, josta hyötyvät kaikki jäsenvaltiot, laatii Euroopan sääntelyviranomaisille aihekohtaisia selvityksiä yksittäisiin laitoksiin liittyvistä kysymyksistä ja helpottaa käyttökokemusten tehokasta jakamista ja hyödyntämistä ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseksi

3.2.2. Ydinpolttoaineen turvallisuus EU:ssa toimivissa voimaloissa

Toisen ja kolmannen sukupolven kevytvesireaktoreita tulee olemaan käytössä vielä koko kuluvan vuosisadan. Niiden turvallisuuden ja tehokkuuden optimoimiseksi on parannettava tietämystä polttoainesauvojen (polttoaine ja suojakuori) käyttäytymisestä reaktorissa tavanomaisissa olosuhteissa sekä häiriö- ja onnettomuustilanteissa, erityisesti käyttöiän pidentämistä ajatellen. Tutkimuksen kaksi tärkeintä näkökohtaa ovat polttoainesauvojen mekaaninen eheys reaktorin käyttöiän aikana ja polttoaineen reagoiminen epävakaisiin olosuhteisiin (ml. vakavat reaktorionnettomuudet, myös sydämen sulamisonnettomuus).

Selkeästi määriteltyihin fysikaalisiin ja kemiallisiin mekanismeihin liittyvän kokeellisen ja teoreettisen työn on määrä johtaa moniskaalaiseen mallinnukseen ja viime kädessä polttoaineen suorituskyvyn koodeihin.

YTK:n tutkimuksella pyritään myös parantamaan kokeellisia benchmark-tietoja UO2- ja MOX-polttoaineiden käyttäytymisestä korkeassa palamassa.

3.2.3. Kehittyneiden ydinenergiajärjestelmien turvallinen toiminta

Uudet turvallisemmat, tehokkaammat ja kestävämmät reaktoristrategiat ovat maailmanlaajuisesti uusi tutkimuskohde, johon keskitytään erityisesti neljännen sukupolven reaktoreita käsittelevän kansainvälisen tutkimus- ja kehitysfoorumin puitteissa (Generation IV International Forum, GIF). Jäsenvaltiot ovat antaneet YTK:lle toimeenpanevan tehtävän Euratomin osallistumisessa GIF:n toimintaan. YKT koordinoi tässä ominaisuudessa Euroopan (suorina tai epäsuorina toimina tai jäsenvaltioiden kautta toteutettavaa) osuutta GIF:n eri hankkeista.

YTK:n laboratorioissa tehtävissä tutkimuksissa tarkastellaan pääasiassa innovatiivisten reaktorikonseptien ja ydinpolttoainesyklien turvallisuusnäkökohtia (erityisesti uusien polttoaineiden karakterisointia, säteilytystestausta ja säteilytyksen jälkeistä tutkimusta) sekä innovatiivisten rakenne- ja suojamateriaalien karakterisointia ja kvalifiointia. Tutkimukset koskevat myös uuden reaktorisukupolven turvallisuusvaatimuksia ja innovatiivisten järjestelmien objektiivista arviointia. Tavoitteena on tukea yhteistä eurooppalaista lähestymistapaa innovatiivisten reaktoreiden turvallisuuteen. Tällainen lähestymistapa on edellytys sille, että prototyypit ja demonstraatiot voidaan toteuttaa SNETP:n käyttöönottostrategiassa suunnitellussa aikataulussa.

3.3. Ydinvalvonta

3.3.1. Ydinmateriaalivalvonta

Ydinenergialla on kasvava merkitys sähköntuotannossa Euroopassa ja koko maailmassa, minkä vuoksi ydinmateriaalien käsittely polttoainekierrossa lisääntyy kaiken aikaa. Jotta voidaan estää näiden materiaalien päätyminen muuhun kuin niiden ilmoitettuun käyttötarkoitukseen, tarvitaan vahva ja luotettava ydinmateriaalivalvonnan ja ydinaseiden leviämisen estämisen järjestelmä. Kehittyvän ydinmateriaalipolitiikan toteuttaminen edellyttää jatkuvia teknisiä innovaatioita ja parannuksia. Haasteena on lisätä automaatiota ja parantaa tietojen analysoinnin välineitä, jotta tarkastajille ja alan teollisuudelle aiheutuvaa työtaakkaa voidaan pienentää. Seuraavan sukupolven reaktorit ja vastaavat polttoainekierrot edellyttävät myös uusia ja innovatiivisia lähestymistapoja ydinmateriaalivalvontaan.

3.3.2. Lisäpöytäkirja

Lisäpöytäkirjalla pyritään estämään ilmoittamattomat ydinoperaatiot. Sen täytäntöönpano edellyttää tekniikoita, jotka eroavat ydinmateriaalikirjanpidon tarkastamiseen käytetyistä tekniikoista tai jotka ovat niitä pitemmälle kehitettyjä. Ilmoitettujen tietojen täydellisyyden tarkastamisen ennakoidaan vaativan lisää t&k-työtä menetelmistä, joiden avulla voidaan havaita laittomat ohjelmat. Näissä menetelmissä käytetään joissain tapauksissa samoja tekniikoita kuin rikosoikeudellisessa ydinmateriaalitutkimuksessa. Tutkimusta tarvitaan muun muassa partikkelianalyysin menetelmien parantamiseksi, jotta voidaan verifioida ilmoitetut toimet ja havaita ilmoittamattomat toimet.

3.3.3. Ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan tiedon keruu julkisista lähteistä

Tukeakseen komission yksiköitä ja tehdäkseen yhteistyötä IAEA:n ja jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa YTK jatkaa järjestelmällistä tietojen keruuta ja analysointia eri lähteistä (internet, ammattikirjallisuus, tietokannat) ydinaseiden leviämisen estämistä koskevissa kysymyksissä. Tiedon pohjalta laaditaan maaraportteja. Niissä seurataan tiiviisti ydinalan toiminnan kehittymistä valituissa maissa. Lisäksi seurataan ydinteknisten laitteiden ja tekniikoiden (sekä suoraan sotilaallisiin tarkoituksiin käytettävien että kaksikäyttölaitteiden ja -tekniikoiden) maahantuontia ja/tai vientiä. YTK myös seuraa vientivalvontajärjestelmien teknistä kehitystä ja antaa teknistä tukea asianomaisille komission yksiköille.

3.3.4. Ydinmateriaalien laittoman kaupan torjunta ja rikosoikeudellinen ydinmateriaalitutkimus

Ydinmateriaalin ja muiden radioaktiivisten aineiden laiton kauppa sekä siitä johtuva ydinaseiden leviämisriski ja ydinterrorismin uhka edellyttävät toimenpiteitä laittoman kaupan estämiseksi ja havaitsemiseksi sekä sen vastaisiin toimiin ryhtymiseksi. Ydinvalvontaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota kaikilla tasoilla, kuten kansainvälisten aloitteiden (Global Initiative on Combating Nuclear Terrorism, Proliferation Security Initiative, UNSC 1540 ym.), monenvälisen yhteistyön ja teknisen kehityksen puitteissa. Henkilöstön koulutuksella on keskeinen merkitys ydinvalvonnan täytäntöönpanon kannalta. YTK jakaa jäsenvaltioiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa kokemuksensa ja asiantuntemuksensa ydinalalla yleensä ja ydinvalvonnan alalla erityisesti. Tätä varten on kehitettävä tai parannettava erilaisia koulutusohjelmia sekä luotava tai päivitettävä niihin liittyviä koulutusmoduuleja. YTK aikoo perustaa Euroopan turvallisuuskoulutusohjelman (European Security Training Centre), joka keskittyy ensi vaiheessa ydin- ja radiologiseen turvallisuuteen.

4. Eettiset näkökohdat

Tämän erityisohjelman täytäntöönpanossa ja siihen perustuvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita. Näitä ovat muun muassa Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät periaatteet.

Koska Euroopassa sovelletaan useita erilaisia lähestymistapoja, periaatteena on, että tutkimushankkeiden osallistujien on noudatettava tutkimuksen suoritusmaassa voimassa olevia lakeja, määräyksiä ja eettisiä sääntöjä. Tämä on myös toissijaisuusperiaatteen mukaista. Kansallisia säännöksiä sovelletaan kaikissa tapauksissa, eikä Euratom rahoita missään jäsenvaltiossa tai muussa maassa sellaista tutkimusta, joka on kielletty kyseisessä jäsenvaltiossa tai maassa.

Tutkimushankkeiden toteuttajien on tarvittaessa pyydettävä asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä toimikunnilta hyväksyntä ennen toimien aloittamista. Lisäksi komissio tekee poikkeuksetta eettisen arvioinnin ehdotuksista, jotka koskevat eettisesti arkaluonteisia kysymyksiä tai joissa ei ole otettu riittävästi huomioon eettisiä näkökohtia. Erityistapauksissa eettinen arviointi voidaan tehdä myös hankkeen toteutuksen aikana.

Lissabonin sopimuksen mukaisesti EU:n politiikkojen, tutkimuspolitiikka mukaan lukien, laadinnassa ja täytäntöönpanossa on otettava täysimääräisesti huomioon eläinten hyvinvoinnin asettamat vaatimukset (neuvoston direktiivi 86/609/ETY).

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4. Tavoitteet

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2. HALLINNOINTI

2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus neuvoston päätökseksi yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteuttamasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2012–2013) täytäntöön panemiseksi

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) [10]

10 03 — Suoraan rahoitettavan tutkimuksen toimintamäärärahat — Euratom

10 02 01 — Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) ydinalaan liittyvät toimet

10 03 02 — Kolmansilta osapuolilta peräisin olevat määrärahat

10 01 — Suoran tutkimustoiminnan toimintalohkon hallintomenot

10 01 05 — Suoran tutkimustoiminnan toimintalohkoon kuuluvien toimenpiteiden tukimenot

10 01 05 01 — Tutkimushenkilöstöä koskevat menot

10 01 05 02 — Ulkopuolinen tutkimushenkilöstö

10 01 05 03 — Tutkimustoimien muut hallintomenot

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

( Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen .

( Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[11] .

X Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen .

( Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen .

1.4. Tavoitteet

1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Erityisohjelma kuuluu osana Euroopan energiatutkimuspolitiikkaan ja EU 2020 -strategiaan (erityisesti Innovaatiounioniin). Se tukee ydinenergia-alan innovointia energiaan ja ilmastonmuutoksiin liittyviin haasteisiin vastaamiseksi. Tämä ehdotus koskee erityisesti vuosia 2012–2013, mutta sen toimet vastaavat täysin Euroopan energiateknologiasuunnitelmassa (SET-suunnitelma) seuraavaksi vuosikymmeneksi asetettuja keskeisiä ydinenergia-alan tavoitteita.

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Suoraan rahoitettavan tutkimuksen yleistavoitteena on antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea EU:n politiikalle ydinenergia-alalla. YTK:n ydinalan toimilla pyritään erityisesti täyttämään Euratomin perustamissopimuksesta johtuvat t&k-velvoitteet ja tukemaan sekä Euroopan komissiota että jäsenvaltioita ydinmateriaalivalvonnan ja ydinaseiden leviämisen estämisen, ydinjätehuollon, ydinlaitosten ja polttoainekierron turvallisuuden, ympäristön radioaktiivisuuden ja säteilysuojelun aloilla. Tämän vuoksi on tarpeen kehittää jatkuvasti tietämystä, taitoja ja pätevyyttä, jotta voidaan tarjota tieteellistä huipputasoa edustavaa asiantuntemusta ydinreaktoreiden turvallisuuden ja ydinvalvonnan aloilla. YTK:n ydinlaitoskohteissa sijaitsevien ydinlaitteistojen ja laboratorioiden turvallinen ja luotettava käyttö ja ylläpito sekä käytöstä syntyvän jätteen huolto ovat jatkuvasti ensisijainen tavoite.

YTK:n erityistavoitteet ovat seuraavat:

– Ydinjätehuolto ja ympäristövaikutukset

Ydinjätehuolto : Tavoitteena on tutkia asiaan liittyviä prosesseja käytetyn polttoaineen kuivavarastoinnin aikana ja loppusijoituspaikan lähialueella (jätteestä/pakkauksesta geologiseen vapautumisesteeseen); partition ja transmutaation alalla tavoitteena on tukea polttoainetuotanto- ja erotuslaitteistojen tehokkaiden prosessien ja turvallisen käytön demonstrointia laboratoriomittakaavassa vesi- ja kuivatekniikoiden pohjalta.

Perustutkimus ja sovellukset : Tavoitteena on pysyä aktinidien fysiikan ja kemian ja ydinalan vertailutiedon kärjessä sekä tuottaa maailman huippuluokan koetuloksia ja tarjota YTK:n laitteistot korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten tutkijoiden käyttöön; ydindatan alalla tavoitteena on tuottaa kansainvälisesti tarvittavaa dataa ja jatkaa Van de Graaff ja GELINA-kiihdyttimien turvallista käyttöä; lääketieteellisten sovellusten alalla tavoitteena on tukea kohdennetun alfahiukkashoidon (targeted alpha therapy, TAT) kehittämistä keskittyen erityisesti vaihtoehtoisiin prosesseihin alfasäteilijöiden tuotannossa ja radioaktiivisesti merkattujen biomolekyylien radiobiologiseen testaukseen sekä arvioida näiden tekniikoiden tehokkuutta ja soveltuvuutta.

Ympäristön radioaktiivisuuden seuranta : Tavoitteena on kehittää reaaliaikaisia järjestelmiä ympäristön radioaktiivisuustiedon keräämiseksi, validoimiseksi, paikantamiseksi ja raportoimiseksi Euroopan mittakaavassa sekä kehittää analyysitekniikoita ja tuottaa tarvittavia vertailumateriaaleja.

– Ydinturvallisuus

Ydinreaktorien turvallisuus : Tavoitteena on pitää yllä pätevyyttä sekä länsimaista että venäläistä tyyppiä olevien ydinvoimaloiden suunnittelussa ja käyttöturvallisuudessa, jotta voidaan tarjota arvokasta teknistä tukea komission muille pääosastoille ydinturvallisuuteen liittyvässä lainsäädännössä/hankkeissa/kysymyksissä sekä EU:n sääntelyviranomaisille ja teknisille tukiorganisaatioille ydinvoimalaitostapahtumien tulkinnassa ja niitä koskevassa tiedonlevityksessä.

Polttoainekierron turvallisuus nykyisen sukupolven reaktoreissa : Tavoitteita ovat seuraavat: käytössä ja kehittymässä olevien polttoainekiertokonseptien parantaminen polttoaineille, joita käytetään nykyisissä toisen ja kolmannen sukupolven reaktoreissa; polttoainesauvojen turvallisuusarviointi reaktorikäytön aikana soveltamalla uudenaikaisimpia säteilytyksen jälkeisen tutkimuksen tekniikoita; sekä mallinnussovellukset.

Kehittyneiden ydinenergiajärjestelmien turvallinen toiminta : Tavoitteena on antaa teknistä tukea kestävän ydinenergian teknologiayhteisön (Sustainable Nuclear Energy Technology Platform, SNETP) laatimalle käyttöönottostrategialle sekä jatkaa ja parantaa Euratomin GIF-osallistumisen koordinointia ja kartuttaa keskeisenä Euratomin edustajana GIF:n tietämys- ja datapohjaa edistyneiden polttoaineiden turvallisuuden, turvallisuusarviointien ja innovatiivisten materiaalien kvalifioinnin aloilla.

– Ydinmateriaalivalvonta sekä turva- ja varmuusjärjestelyt

Ydinmateriaalivalvonta : Tavoitteena on kehittää ydinmateriaalien verifioinnin, havaitsemisen, säilytyksen, valvonnan ja innovatiivisen mittauksen menetelmiä, tuottaa tarvittavia vertailumateriaaleja, järjestää laboratorioiden välisiä vertailuja sekä tarjota koulutusta erityisesti IAEA:n ja komission tarkastajille; lisäpöytäkirjaan liittyen tavoitteena on parantaa valmiuksia havaita ilmoittamatta jätetyt ydintoiminnot sekä tehostaa spektrometrisiä menetelmiä kohti suurta erotuskykyä, herkkyyttä ja luotettavuutta.

Ydinmateriaalien laittoman kaupan torjunta ja rikosoikeudellinen ydinmateriaalitutkimus : Tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen ydinvalvontakonsepti ilmoittamattomien toimintojen estämistä, havaitsemista ja vastatoimia varten. Tähän sisältyy Euroopan turvallisuuskoulutusohjelman (European Security Training Centre) perustaminen YTK:n yhteyteen.

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

YTK:n tutkimusohjelma keskittyy ydinjätehuoltoon sekä nykyisten ja kehittyneiden ydinjärjestelmien turvallisuuteen ja turva- ja varmuusjärjestelyihin. Tutkimusohjelmassa kehitetään näiden alojen tieteellistä tietämystä ja tuetaan strategiavaihtoehtoja, jotka liittyvät ydinenergian turvallisen ja tehokkaan käytön tärkeimpiin haasteisiin 2000-luvun energiavalikoimassa. On tuettava sekä perustutkimusta että kohdennettua tieteellistä tutkimusta, jotta voidaan ylläpitää korkeinta mahdollista tietämystä keskeisistä ilmiöistä. Erityisesti painotetaan toimia, joilla tuetaan nykyisten ja tulevien tutkijoiden ja insinöörien koulutusta.

1.4.4 Tulos- ja vaikutusindikaattorit

YTK on ottanut käyttöön tukitoimien arviointijärjestelmän, johon sisältyvät tavoitteiden saavuttamisen seuranta sekä YTK:n johtajien tekemät puolivuosittaiset katsaukset. Kerran vuodessa laaditaan toimien kausikatsaus (Periodic Action Review, PAR), jossa arvioidaan YTK:n tutkimushankkeita (”actions”) niiden strategisen vaikutuksen ja tieteellisten tulosten kannalta soveltaen kattavaa indikaattoreihin perustuvaa menetelmää. Poliittisen päätöksenteon tuen tasolla YTK määrittää lukumääräisesti ja ennalta määriteltyjä kriteerejä soveltaen suoritteet (tuottavuusindikaattori) ja tapaukset, joissa suoritteilla on selkeä vaikutus poliittisten päätöksentekijöiden tasolla (vaikutusindikaattori). Tieteelliset tulokset mitataan tieteellisissä julkaisuissa julkaistujen vertaisarvioitujen artikkelien määränä (tuottavuusindikaattori) ja muiden tutkimuslaitosten kanssa julkaistujen yhteisjulkaisujen määränä (mittaa yhteistyön laajuutta huipputason instituutioiden kanssa). YTK kehittää vuoden 2011 aikana myös järjestelmän tieteellisten julkaisujensa vaikutuksen arvioimiseksi. Myös koulutuksen tulokset ja vaikutus arvioidaan.

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

YTK:n ydinalan toimilla pyritään täyttämään Euratomin perustamissopimuksesta johtuvat t&k-velvoitteet ja tukemaan sekä komissiota että jäsenvaltioita ydinmateriaalivalvonnan ja ydinaseiden leviämisen estämisen, ydinjätehuollon, ydinlaitosten ja polttoainekierron turvallisuuden, ympäristön radioaktiivisuuden ja säteilysuojelun aloilla. Ehdotetulla erityisohjelmalla vastataan erilaisiin tieteellisiin ja teknologisiin tarpeisiin SET-suunnitelman lyhyen ja pitkän aikavälien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkempia tietoja on ennakkoarvioinnissa.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Lisäarvo, joka saadaan Euratomin toimista ja YTK:n suorasta osallistumisesta ydintutkimukseen, liittyy rajat ylittäviin vaikutuksiin, mittakaavaetuihin ja kansallisten tutkimusinvestointien vajeen tasapainottamiseen. Euroopan tason toiminta on perusteltua ydinalalla. Jotkin ydintutkimustoimet ovat mittakaavaltaan niin laajoja, että vain harvoilla jäsenvaltioilla olisi niihin tarvittavat resurssit ja asiantuntemus.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Kansainvälisesti tunnustetuista asiantuntijoista koostuva korkean tason lautakunta esitti vuonna 2010 väliarviointinsa Euratomin seitsemännestä puiteohjelmasta (2007–2011) ja Yhteisen tutkimuskeskuksen suorista toimista. Asiantuntijat totesivat, että koska YTK:n tieteellinen työ on suurelta osin hyvin korkeatasoista (kansainvälistä huipputasoa), yleisarvio on positiivinen. Lautakunta suositteli YTK:ta parantamaan ydinalan toimiensa hallinnon avoimuutta, tehokkuutta ja tuloksekkuutta ja kehittämään ydinalan toimilleen ”kunnianhimoisen vision 2030” ja siihen liittyvän strategian. Eri näkökohdat on otettu huomioon sisällyttämällä ne YTK:n strategiaan 2010–2012 ja mukauttamalla työohjelman temaattista hallinnointia.

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ehdotetusta erityisohjelmasta tuettavat t&k-toimet kuuluvat Eurooppa-neuvoston hyväksymän Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelman) alaan.

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu .

- X Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [1.1.]2012 ja päättyy [31.12.]2013.

- X Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2012 ja päättyvät vuonna 2016 (YTK:n toimiin liittyvien maksujen arvioitu päättymisajankohta).

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

X Komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

2. HALLINNOINTI

2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Komissio seuraa jatkuvasti ja järjestelmällisesti Euratomin puiteohjelman ja sen erityisohjelmien toteuttamista ja raportoi säännöllisesti tämän seurannan tuloksista ja levittää niitä. Puiteohjelman ja sen erityisohjelmien päättymisen jälkeen komissio teettää kahden vuoden kuluessa niiden päättymisestä (2015) ohjelmien lähtökohtia, toteutusta ja saavutuksia koskevan ulkopuolisen arvioinnin, jonka suorittavat riippumattomat asiantuntijat. YTK antaa tieteellistä ja teknologista tukea asiakkaille (etupäässä komission yksiköille). Sen työohjelma sisältää noin sata hanketta, joista noin neljännes liittyy Euratomin ohjelmaan. YTK arvioi vuosittain toimien tuottavuutta ja vaikutuksia käyttäen vertaisarviointina toteutettua jälkiarviointimenetelmää. Arvioinnin tuloksia käytetään suoraan seuraavan vuoden työohjelman suunnittelussa. Tässä toimien kausikatsauksessa käytetyt indikaattorit ja kriteerit liittyvät suoraan toimien tuloksiin ja YTK:n organisaatiotason keskeisiin suorituskykyindikaattoreihin. YTK:n uudelleenjärjestelystä tehdyn komission päätöksen[12] mukaisesti ja noudattaen erityisohjelmista (ydinalalla ja muilla aloilla) johtuvia velvollisuuksia YTK:n hallintoneuvosto suorittaa YTK:n työohjelman täytäntöönpanon vuotuisen seurannan ja esittää huomionsa YTK:n vuosikertomuksessa. Tässä otetaan asianmukaisesti huomioon myös yhteydet epäsuorien toimien vuotuiseen seurantaan.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1. Todetut riskit

Komission vaatimusten mukaisesti suoritetaan vuosittain riskinarviointi riskien ja korjaavien toimenpiteiden yksilöimiseksi. Todetut riskit sekä korjaavat toimenpiteet ja niiden alustava aikataulu sisällytetään komission hallintosuunnitelmaan.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

Puiteohjelmaan (2007–2013) sovelletaan Euratomin seitsemännen puiteohjelman (2009–2011) tapaan useita valvontamenetelmiä, joihin sisältyvät ennakkovalvonnan menetelmät ja satunnaisotantana tehtävät puolivuosittaiset jälkitarkastukset sisäisen valvonnan puitteissa. Lisäksi tarkastuslausuntojen vaatiminen ja säännöllisten riippumattomien ulkopuolisten tarkastusten tekeminen auttaa varmistamaan moitteettoman varainhoidon, mukaan lukien kaikkien transaktioiden säännönmukaisuus ja laillisuus.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Väärinkäytösten ja petosten estämiseksi toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet ja tarvittaessa ryhdytään toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95[13], komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96[14] ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999[15] mukaisesti.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

- Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus-kehyksen otsake | Budjettikohta | Määräraha–laji | Rahoitusosuudet |

Numero [Nimi …...….] | JM/EI-JM ([16]) | EFTA-mailta[17] | ehdokas-mailta[18] | kolman-silta mailta | varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet |

1 a | 10 03 Suoraan rahoitettavan tutkimuksen toimintamäärärahat — Euratom 10 02 01 Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) ydinalaan liittyvät toimet 10 03 02 Kolmansilta osapuolilta peräisin olevat määrärahat | JM | EI | KYLLÄ/EI* | KYLLÄ | KYLLÄ |

10 01 Suoran tutkimustoiminnan toimintalohkon hallintomenot 10 01 05 Suoran tutkimustoiminnan toimintalohkoon kuuluvien toimenpiteiden tukimenot 10 01 05 01 Tutkimushenkilöstöä koskevat menot 10 01 05 02 Ulkopuolinen tutkimushenkilöstö 10 01 05 03 Tutkimustoimien muut hallintomenot | EI-JM | EI | KYLLÄ/EI* | KYLLÄ | EI |

* Ydintutkimukseen liittyvät keskustelut ovat parhaillaan käynnissä Turkin kanssa.

- Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Ei sovelleta.

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: | 1 a | Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky |

PO: YTK | Vuosi | Vuosi | Vuosi | YHTEENSÄ |

( Toimintamäärärahat | 2012 | 2013 | ≥ 2014 |

Budjettikohdan numero 10.03 | Sitoumukset | (1) | 9,895 | 10,252 | 0 | 20,147 |

Maksut | (2) | 4,650 | 8,972 | 6,525 | 20,147 |

Budjettikohdan numero 10.03.01 | Sitoumukset | (1) | 9,895 | 10,252 | 0 | 20,147 |

Maksut | (2) | 4,650 | 8,972 | 6,525 | 20,147 |

Erityisohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat |

Budjettikohdan numero 10.01.05 | (3) | 104,648 | 108,421 | 0 | 213,069 |

Budjettikohdan numero: 10.01.05.01 | (3) | 57,444 | 59,515 | 116,959 |

Budjettikohdan numero: 10.01.05.02 | (3) | 10,577 | 10,958 | 21,536 |

Budjettikohdan numero: 10.01.05.03 | (3) | 36,627 | 37,948 | 74,574 |

YTK-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ | Sitoumukset | =1+1a +3 | 114,543 | 118,673 | 0 | 233,216 |

Maksut | =2+2a+3 | 109,298 | 117,393 | 6,525 | 233,216 |

( Toimintamäärärahat YHTEENSÄ | Sitoumukset | (4) | 9,895 | 10,252 | 0 | 20,147 |

Maksut | (5) | 4,650 | 8,972 | 6,525 | 20,147 |

( Erityisohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ | (6) | 104,648 | 108,421 | 0 | 213,069 |

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 a kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ | Sitoumukset | =4+ 6 | 114,543 | 118,673 | 0 | 233,216 |

Maksut | =5+ 6 | 109,298 | 117,393 | 6,525 | 233,216 |

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

( Toimintamäärärahat YHTEENSÄ | Sitoumukset | (4) |

Maksut | (5) |

( Erityisohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ | (6) |

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1-4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) | Sitoumukset | =4+ 6 |

Maksut | =5+ 6 |

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: | 5 | ”Hallintomenot” |

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

PO: YTK | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | YHTEENSÄ |

( Henkilöresurssit |

( Muut hallintomenot |

YHTEENSÄ PO YTK | Määrärahat |

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ | (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) |

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Vuosi ≥ 2014 | YHTEENSÄ |

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ | Sitoumukset | 114,543 | 118,673 | 233,216 |

Maksut | 109,298 | 117,393 | 6,525 | 233,216 |

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

- ( Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

- X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ( | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | YHTEENSÄ |

TUOTOKSET |

Tyyppi | Keskimäär. kustannukset | Lukumäärä | Kustannus | Lukumäärä | Kustannus | Lukumäärä | Kustannukset yhteensä |

ERITYISTAVOITE 1[19]… |

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ | 9,895 | 10,252 | 20,147 |

(*) Arvioitu lukumäärä.

(**) Kustannukset vaihtelevat paljon eri tuotosten välillä. Esimerkiksi tyypillinen rutiinituotos (esim. säännöllinen satoennuste) ei ole verrattavissa laajan ja mahdollisesti kalliin tutkimuksen loppuraporttiin tapauksissa, joissa merkittävä tutkimuspanos johtaa yhteen ainoaan tutkimusdokumenttiin. Molemmat ovat tarpeellisia ja hyödyllisiä, mutta palvelevat hyvin erilaisia tarkoituksia. Ilmoitetut keskimääräiset kustannukset ovat matemaattinen keskiarvo, joka on laskettu jakamalla budjetti tuotosten arvioidulla lukumäärällä.

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1. Yhteenveto

- ( Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

- X Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | YHTEENSÄ |

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 |

Henkilöresurssit |

Muut hallintomenot |

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma |

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät | Suora tutkimustoiminta | Suora tutkimustoiminta | Suora tutkimustoiminta |

Henkilöresurssit | 68,021 | 70,474 | 138,495 |

Muut hallintomenot | 36,627 | 37,948 | 74,574 |

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma | 104,648 | 108,421 | 213,069 |

YHTEENSÄ | 104,648 | 108,421 | 213,069 |

3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu tarve

- ( Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

- X Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2012 | Vuosi 2013 |

( Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) |

X 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) |

XX 01 01 02 (lähetystöt) |

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) |

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) | 566 | 566 |

( Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[20] |

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) |

XX 01 02 02 (lähetystöjen sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat) |

XX 01 04 yy [21] | – päätoimipaikassa[22] |

– lähetystöissä (F4E) |

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) |

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) | 166 | 166 |

Muu budjettikohta (mikä?) |

YHTEENSÄ | 732 | 732 |

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt | Ydinalan tutkimustoimien erityisohjelmasta johtuvat tehtävät, jotka liittyvät erityisesti ydinjätehuoltoon, turvallisuuteen, ydinmateriaalivalvontaan ja turva- ja varmuusjärjestelyihin. |

Ulkopuolinen henkilöstö |

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

- X Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

- ( Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Ei sovelleta.

- ( Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[23].

Ei sovelleta.

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

- Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

- X Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2012 | Vuosi 2013 |

Rahoitukseen osallistuva taho | Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat |

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ | Lisätään myöhemmin |

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

- ( Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

- X Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

- ( vaikutukset omiin varoihin

- X vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta | Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna | Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[24] |

Vuosi 2012 | Vuosi 2013 |

Alamomentti 6013 Alamomentti 6031* | p.m. p.m. | p.m. p.m. |

* Ydintutkimukseen liittyvät keskustelut ovat parhaillaan käynnissä Turkin kanssa.

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

10 03 02 — Kolmansilta osapuolilta peräisin olevat määrärahat

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

Jotkut assosioituneet valtiot saattavat osallistua puiteohjelman täydentävään rahoitukseen assosiaatiosopimusten kautta.

[1] Euratomin puiteohjelmaa koskeva neuvoston päätös 2006/970/Euratom (EUVL L 54, 22.2.2007, s. 21); epäsuorina toimina toteutettavaa erityisohjelmaa koskeva neuvoston päätös 2006/976/Euratom (EUVL L 54, 22.2.2007, s. 139); osallistumissääntöjä koskeva neuvoston asetus (Euratom) N:o 1908/2006 (EUVL L 54, 22.2.2007, s. 4); YTK:n suorina toimina toteuttamaa erityisohjelmaa koskeva neuvoston päätös 2006/977/Euratom (EUVL L 54, 22.2.2007, s. 149).

[2] Lausunto annettu [...].

[3] EUVL C […].

[4] EUVL L xxx.

[5] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[6] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

[7] EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[8] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[9] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[10] ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[11] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[12] 96/282/Euratom (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 12).

[13] EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[14] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[15] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[16] JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[17] EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[18] Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[19] Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”.

[20] CA= sopimussuhteiset toimihenkilöt; INT = vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED = ”Jeune Expert en Délégation” (nuoremmat asiantuntijat lähetystöissä); LA = paikalliset toimihenkilöt; SNE = kansalliset asiantuntijat.

[21] Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[22] Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[23] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[24] Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.