Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52011IR0273

Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Monitasoisen hallinnon kulttuurin luominen Eurooppaan: Alueiden komitean Valkoisen kirjan jatkotoimet”

EUVL C 113, 18.4.2012, p. 62–72 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

18.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 113/62


Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Monitasoisen hallinnon kulttuurin luominen Eurooppaan: Alueiden komitean Valkoisen kirjan jatkotoimet”

2012/C 113/12

ALUEIDEN KOMITEA

toteaa, että yhteisömenetelmää on uudistettava osallistavamman prosessin ja monitasoisen hallinnon käyttöönoton avulla.

pitää myönteisenä sitä, että eurooppalaista hallintotapaa koskevasta alueiden komitean käsityksestä vallitsee poliittinen yhteisymmärrys ja että EU:n toimielimet tukevat komitean lähestymistapaa.

on tehnyt aloitteen "monitasoisen hallinnon Euroopan unionin tason tulostaulusta", jonka avulla voidaan arvioida vuosittain tämän hallintomallin keskeisten periaatteiden ja mekanismien huomioimista Euroopan unionin poliittisessa syklissä niin, että keskitytään analysoitavien politiikkojen ja strategioiden alueelliseen ulottuvuuteen.

katsoo, että alueiden komitean seurantatyötä voitaisiin vahvistaa ottamalla monitasoinen hallinto seuraavan toissijaisuusperiaatetta käsittelevän kokouksen erityisaiheeksi.

aikoo lähikuukausina laatia suunnittelemansa monitasoista hallintoa koskevan Euroopan unionin peruskirjan, jonka tulisi johtaa siihen, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat enenevässä määrin unionin demokratiaan. Peruskirjan laatimisprosessi on kattava ja osallistava, joten sen pitäisi edesauttaa kaikkia paikallis- ja aluetason vaaleilla valittuja edustajia tuntemaan sen omakseen.

Esittelijä

Luc VAN DEN BRANDE (BE, PPE), Flanderi–Eurooppa-yhteystoimiston puheenjohtaja

I.   POLIITTISET SUOSITUKSET

ALUEIDEN KOMITEA

1.

vahvistaa kesäkuun 17. päivänä 2009 hyväksymässään monitasoista hallintoa käsittelevässä valkoisessa kirjassa (1) tehdyn poliittisen sitoumuksen ja aikoo näin ehdottaa poliittista hanketta Euroopan rakentamiseksi kumppanuuden pohjalta ja seurata sen jälkeen tämän Euroopan yhdentymistä edistävän tavoitteen toteutumista torjuen kaikki pyrkimykset viedä kehitystä vastakkaiseen suuntaan. (2)

A    Monitasoisen hallinnon yleisperiaatteet

2.

pitää monitasoista hallintoa periaatteena, joka muodostuu unionin, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten koordinoidusta toiminnasta, joka puolestaan pohjautuu toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin sekä kumppanuuteen, jota toteutetaan toiminnallisen ja institutionaalisen yhteistyön muodossa Euroopan unionin politiikkojen laatimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi.

3.

toteaa näin ollen, että yhteisömenetelmää on uudistettava osallistavamman prosessin ja monitasoisen hallinnon käyttöönoton avulla. Näin tehostettaisiin EU:n toimintaa luomalla uudenlainen toimielinyhteistyön ja poliittisen yhteistyön kulttuuri, joka kannustaa kaikkien hallintotasojen ja ainakin lainsäädäntävaltaa käyttävien alueiden vaaleilla valittuja edustajia osallistumaan unionin prosessiin.

4.

pitää myönteisenä sitä, että eurooppalaista hallintotapaa koskevasta alueiden komitean käsityksestä vallitsee poliittinen yhteisymmärrys ja että EU:n toimielimet tukevat komitean lähestymistapaa. Komitea on vakuuttunut siitä, että todellisen monitasoisen hallinnon kulttuurin syntyminen Eurooppaan edellyttää kolmen ennakkoehdon täyttymistä:

Monitasoisen hallinnon perusta ja taustalla olevat periaatteet tulee vahvistaa EU:n ja jäsenvaltioiden institutionaalisissa ja poliittisissa kehyksissä.

Monitasoista hallintoa tulee soveltaa tarkoituksenmukaisten mekanismien ja välineiden avulla.

Edellytykset eri hallintotasojen, etenkin paikallis- ja alueviranomaisten, taloudelliseen riippumattomuuteen sekä voimavarojen toimivaan yhteiskäyttöön tulee varmistaa tasaamalla julkista rahoitusta.

5.

muistuttaa, että Lissabonin sopimuksella monitasoinen hallinto ankkuroitiin selkeästi Euroopan unionin toimintaan muun muassa lujittamalla komitean asemaa toimielinrakenteessa ja vahvistamalla alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoite ja toissijaisuusperiaatteen ulottuminen valtiotasoa alemmille hallintotasoille.

6.

katsoo, että Euroopan, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisyhteisöjen yleinen etu voidaan näin ollen epäilemättä turvata parhaiten niin, että toissijaisuusperiaate mielletään EU:n tuottaman lisäarvon välittömäksi seuraukseksi ja monitasoinen hallinto mielletään Euroopan unionin arvoja sekä sen vastuunkantoa ja yhteisvastuullisuutta vahvistavaksi joustavaksi ja osallistavaksi hallintotavaksi, jonka avulla voidaan selviytyä tilanteessa, jossa maailma globalisoituu, riippuvuussuhteet lisääntyvät ja kilpailu kiristyy.

7.

katsoo, että eurooppalaisen hallintotavan pohdinnassa nousee esiin olennainen kysymys toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta dynaamisen poliittisen ja lainsäädäntäprosessin puitteissa. Komitea korostaa, että toissijaisuus- ja monitasoisen hallinnon periaatteet liittyvät erottamattomasti toisiinsa: toinen liittyy eri hallintotasojen toimivaltaan, ja toinen korostaa niiden vuorovaikutusta.

8.

katsoo, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden tarkastelu monitasoisen hallinnon taustaa vasten johtaa EU:n poliittisen toiminnan monialaisuutta ja raja-aitojen madaltamista koskevan tarpeen tunnustamiseen. EU:n nykyisessä toiminnassa keskeisellä sijalla olevien kokonaisvaltaisten strategioiden onnistuminen on nimittäin yhä riippuvaisempaa siitä, miten hyvin hallintovastuu jaetaan Euroopassa, sekä toissijaisuusperiaatteen tiukasta noudattamisesta, sillä sen avulla ehkäistään päätöksenteon keskittyminen yhdelle ainoalle hallintotasolle ja taataan, että politiikat muotoillaan ja niitä sovelletaan tarkoituksenmukaisimmalla tasolla.

9.

pohjaa ehdotuksensa EU:n yhdentymisprosessin nykytilanteeseen, joka edellyttää unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden poliittisilta päättäjiltä lisää vastuullisuutta ja solidaarisuutta vastavuoroisuuden periaatteen  (3) hengessä.

B    Monitasoisen hallinnon arvojen ja periaatteiden vahvistaminen: edistyminen ja lujittaminen

Kohti uutta käsitystä toimielinten tasapainon periaatteesta

10.

korostaa, että Euroopan unionin rakenteen taustalla oleva toimielinten tasapainon periaate  (4) on perustavanlaatuinen tae unionin demokratialle. Komitea katsoo, että koska Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan komitean institutionaalista ja oikeudellista asemaa oikeuksiensa puolustamiseksi unionin tuomioistuimessa, sopimuksen voimaantulo merkitsee, että tätä periaatetta on kunnioitettava komitean osalta täysin.

11.

katsoo, että sellaisen monitasoista hallintoa koskevan Euroopan unionin peruskirjan laatiminen, joka auttaa osaltaan liittämään unionin arvopohjaan yleisen ja yhteisen eurooppalaisen hallintotavan käsitteen, on tärkeä vaihe sen poliittisen hankkeen toteuttamisessa.

12.

toteaa, ettei EU:lla ole yhtenäistä hallinto-oikeutta, joka turvaisi alueiden ja kaupunkien kuulemis-, koordinointi- ja osallistumismenettelyjen soveltamista koskevat vähimmäisvaatimukset, ja kehottaa siksi Euroopan komissiota aikanaan laatimaan EU:n hallintomenettelyjä koskevan asiakirjan, jolla tämän tulevan peruskirjan keskeiset arvot ja periaatteet konkretisoidaan osallistavammiksi menettelyiksi.

13.

katsoo, että Euroopan komission ja alueiden komitean yhteistyösopimuksen tarkistamisesta käytävissä neuvotteluissa on otettava entistä paremmin huomioon paikallis- ja alueviranomaisten legitimiteetti ja vastuu Euroopan unionin toiminnassa sekä varmistettava EU:n koko päätöksentekoprosessin yleisen edun mukaisesti, että Euroopan unionin toimintaa ohjaavia kahta periaatetta – toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta – noudatetaan ja että monitasoisen hallinnon periaatteen vahvistetaan olevan jäsentävä periaate.

14.

katsoo, että tämän tarkistuksen lisäksi tarvitaan dynaaminen prosessi, jonka tuloksena hyväksytään Euroopan komission kanssa säännöllisesti tarkistettava toimintasuunnitelma, jossa määritellään aloitteet, joilla on luultavimmin alueellisia ja paikallisia vaikutuksia. AK voisi tarjota etu- ja jälkikäteen tehtävää analyysia varten oman panoksensa jäsentensä ja johtamiensa alue- ja paikallistahojen foorumien (Eurooppa 2020 -foorumi, toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantafoorumi, EAYY-foorumi) asiantuntemuksen muodossa. (5)

15.

kehottaa Euroopan parlamenttia tehostamaan institutionaalisia toimiaan, jotta monitasoisen hallinnon ja yhtenäisen lähestymistavan periaatteet ja mekanismit siirretään lainsäädäntöön, ja kannattaa sen ehdotusta ottaa käyttöön Euroopan monitasoisen hallinnon merkintä (6).

16.

on tyytyväinen Euroopan unionin neuvoston aloitteeseen, jonka johdosta maaliskuussa 2010 järjestettiin ensimmäistä kertaa monitasoista hallintoa käsittelevä epävirallinen ministerikokous (7). Kokouksen päätelmissä alueiden komiteaa pyydetään nimenomaisesti "edistämään jatkuvaa poliittista arviointia monitasoisen hallinnon edistymisestä Euroopan unionissa". Komitea kehottaa tulevia puheenjohtajavaltioita jatkamaan tätä menettelyä ja toteaa lisäksi, että komitean yhä systemaattisempi osallistuminen neuvoston kokouksiin ja hallitustenvälisiin kokouksiin on osoitus tämän hallintotavan huomiointiin liittyvistä edistysaskelista.

17.

pitää myönteisenä näköpiirissä olevaa lähentymistä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa ja sitä, että tämä kuuntelee, millaisia vaikutuksia valtioiden ja hallitusten päämiesten tasolla tehdyillä strategisilla päätöksillä on paikallis- ja alueviranomaisiin. Komitea katsoo tässä yhteydessä, että on aiheellista järjestää tapaaminen ennen jokaista kevään Eurooppa-neuvoston kokousta.

18.

aikoo käynnistää unionin tuomioistuimen kanssa järjestelmällisemmän vuoropuhelun toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamisesta sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteesta EU:n lainsäädännön saattamisessa asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, sen vaikutuksesta paikallis- ja alueviranomaisiin ja neljän vapauden kunnioittamisesta. Tilintarkastustuomioistuimen kanssa on tarkoitus käynnistää vastaavanlainen vuoropuhelu EU:n varojen hyvästä hallinnasta ja rahoituksen hallinnoinnin vaikutuksesta alueelliseen koheesioon sekä kaupunkien ja alueiden kilpailukykyyn.

Kumppanuuteen perustuva lähestymistapa järkevän sääntelyn edistämiseksi

19.

kannattaa uutta lähestymistapaa, jota järkevä sääntely edustaa. Lähestymistapa perustuu Euroopan unionin poliittiseen sykliin, jossa lainsäädäntöä mukautetaan jatkuvasti uusien haasteiden ja olosuhteiden pohjalta ja sen täytäntöönpanoa arvioidaan tarkkaan. Komitea katsoo kuitenkin, että lainsäädännön alueellisten vaikutusten huomioon ottamista on vahvistettava. (8)

20.

toistaa parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen tulevaan tarkistukseen liittyvän pyyntönsä, että sopimukseen liitettäisiin erityinen pöytäkirja, jossa määrättäisiin komitean täysipainoisesta osallistumisesta tiettyihin toimenpiteisiin eli erityisesti lainsäädännön vaikutusten arviointiin ja jälkiarviointiin.

21.

aikoo osallistua tiiviimmin säädöskäytännön parantamista koskevan toimintasuunnitelman seurantaprosessiin muun muassa varmistamalla, että toissijaisuusperiaatteen seurantaa koskeva komitean vuosikertomus otetaan tunnustettuna panoksena huomioon komission vuotuisessa kertomuksessa sääntelyn parantamisesta.

22.

kehottaa tarkistamaan komission ehdottamia vaikutustenarvioinnin suuntaviivoja siten, että helpotetaan alueellisten vaikutusten ennakko- ja jälkiarviointien vakiinnuttamista sekä alueellisten indikaattoreiden ja osallistavan hallinnon indikaattoreiden kehittämistä. Komitea aikoo tehdä asiasta erillisiä ehdotuksia Euroopan komission kanssa jo käynnistetystä yhteistyöstä saatujen kokemusten pohjalta.

23.

tukee täysin tavoitetta, joka hallinnollisen taakan keventämistä käsittelevän korkean tason ryhmän (Stoiberin ryhmän) on asetettava työssään etusijalle, ja korostaa ryhmässä antamaansa sitoumusta keventää alue- ja paikallisviranomaisten taakkaa.

24.

pitää valitettavana, ettei alue- ja paikallisviranomaisia ole otettu mukaan komitologiamenettelyyn, ja kehottaa Euroopan komissiota ehdottomasti korjaamaan tämän epäkohdan, joka vaarantaa EU:n lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen alue- ja paikallistasolla.

Vastaus kansalaisten sitoutuvan tuen vahvistamiseksi Euroopan yhdentymisprosessille

25.

kannattaa suosituksia, jotka ovat peräisin mietintäryhmältä, jonka Eurooppa-neuvosto valtuutti pohtimaan, miten Euroopan unioni voisi ennakoida vuosina 2020–2030 edessä olevia pitkän aikavälin haasteita ja vastata niihin. Mietintäryhmä ehdottaa uutta "sopimusta" ja vahvistaa näin sellaisen "monitasoisen hallintojärjestelmän" oikeutuksen, "jossa toimivalta jaetaan eri tason viranomaisten kanssa – mieluummin kuin niiden välillä" ja "[joka] voi ja [jonka] täytyy olla vallitsevana piirteenä EU:n toimintapolitiikassa ja suhteissa kaikilla tasoilla, yksilöiden ja sukupolvien sekä alueiden ja jäsenvaltioiden välillä". Komitea on tyytyväinen mietintäryhmän kehotukseen, jossa todetaan, että "komiteaa olisi kuultava ja että se olisi otettava hankkeisiin mukaan entistä useammin, jotta voitaisiin vahvistaa EU:n poliittista kansalaisuutta ja auttaa siten kansalaisia tuntemaan Eurooppa-hanke omakseen". (9)

26.

pitää aiheellisena laatia vuosittain tilannekatsaus Euroopan unionissa tapahtuvasta alueellistumisesta ja hallinnon hajauttamisesta, jotta voidaan kehittää alue- ja paikallisviranomaisten poliittisessa, oikeudellisessa ja verotuksellisessa riippumattomuudessa todettua dynamiikkaa mittaava väline. Komitea katsoo, että tämä menettely soveltuu erityisesti toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaan liittyvien komitean toimien yhteyteen ja että asiaa on tarkasteltava Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin kanssa tehtävän tiivistetyn yhteistyön puitteissa.

27.

suhtautuu myönteisesti vaaleilla valittujen alueellisten ja paikallisten edustajien Erasmus-ohjelmaan, jota on suunniteltava toimielinten välisen yhteistyön puitteissa Euroopan parlamentin ja Euroopan komission kanssa. Komitea kannattaa rahoituksen varaamista asiaa koskevalle pilottihankkeelle, kuten Euroopan parlamentti ehdottaa.

28.

korostaa aikovansa osallistua suoran demokratian uuden välineen, EU:n kansalaisten aloiteoikeuden täytäntöönpanoon. Komitea tarjoutuu erityisesti käyttämään omia ja jäsentensä informaatiokanavia lisätäkseen tietämystä eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ja tukemaan komissiota kaikin hyödyllisiksi katsottavin tavoin esimerkiksi ennakkotarkastusprosessissa, jossa arvioidaan, ovatko ehdotetut aloitteet hyväksyttävissä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin kohdistuvien vaikutustensa kannalta. Lisäksi se voisi olla avuksi keräämällä ja levittämällä tietoa kaavailluista ja meneillään olevista eurooppalaisista kansalaisaloitteista ja osallistumalla osallisuutta lisäävien keskustelujen virittämiseen Brysselissä ja muualla. (10) Lisäksi komitea toivoo pääsevänsä täysipainoisesti tukiroolissa mukaan osallistumaan menestyksekkäiden eurooppalaisten kansalaisaloitteiden innoittamiin kuulemismenettelyihin, joita Euroopan parlamentti aikanaan järjestää.

29.

vaatii yhteistyön käynnistämistä komission kanssa muiden toimielinten tapaan prosessin viemiseksi eteenpäin. Komitea katsoo, että tätä välinettä on edistettävä kumppanuusyhteistyössä kannustamalla erityisesti paikallis- ja alueviranomaisia ja kansallisia parlamentteja käymään keskustelua ja mobilisoimalla paikalliset ja alueelliset tiedotusvälineet.

30.

katsoo, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan sisällyttäminen Euroopan unionin primaarioikeuteen ja Euroopan unionin mahdollinen liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen ovat omiaan edistämään perusoikeuksien suojelua useilla tasoilla. Komitea pyytääkin saada osallistua Euroopan unionin neuvoston toivomaan toimielinten vuoropuheluun perusoikeuskirjan soveltamista koskevasta Euroopan komission vuosikertomuksesta. Neuvoston mukaan "perusoikeuskirjan tosiasiallista soveltamista olisi tuettava kaikkien EU:n toimielinten ja elinten, toimistojen ja virastojen – – toiminnalla". (11)

31.

aikoo lujittaa yhteistyötään perusoikeusviraston kanssa erityisesti järjestämällä vuotuisia vuoropuhelutapahtumia, joissa käsitellään perusoikeuksien suojelua ja edistämistä useilla tasoilla, ja tekee uusia aloitteita Euroopan kansalaisten teemavuotta 2013 silmällä pitäen.

32.

kehottaa toteuttamaan EU:n kunnissa ja alueilla hajautettuja viestintätoimia EU:n saavutuksista ja niiden vaikutuksista kansalaisiin ja korostaa pakottavaa tarvetta varata riittävät varat toiminnan tukemiseen alueellisissa ja paikallisissa tiedotusvälineissä, joita suuri osa kansalaisista seuraa.

C    Monitasoisen hallinnon sisällyttäminen euroopan unionin strategioihin ja politiikkoihin

Monitasoisen hallinnon periaate jäsentävänä periaatteena kaikissa EU:n politiikoissa ja strategioissa, joilla on voimakkaita alueellisia vaikutuksia

33.

katsoo, että Eurooppa 2020 -strategialle ehdotetun hallinnointirakenteen ja koheesiopolitiikan uudistamismenettelyjen on varmistettava seuraavat kaksi ajattelutavan muutosta:

Monitasoinen hallinto on nivottava täysipainoisesti osaksi lainsäädäntöä sellaisilla toiminta-aloilla, joilla on voimakkaita alueellisia vaikutuksia. Tämä koskee ensisijaisesti tulevaa koheesiopolitiikkaa.

Monitasoisen ja eri toimijoita yhdistävän kumppanuuden periaatetta on vahvistettava täytäntöönpanossa.

Uusi hallinnointikehys kasvun edistämiseksi EU:ssa

34.

toteaa, että tämänhetkisessä tilanteessa, kun Euroopassa vallitsee budjettikriisi ja kun kansalaisilla on suuri huoli kriisin taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista, Euroopan unionin tuottamalla lisäarvolla sekä resursseilla, jotka sillä on käytettävissä kriisiin vastaamiseksi, on erityisen ratkaiseva asema.

35.

kannattaa Euroopan parlamentin ehdottamaa ja puheenjohtajavaltio Puolan soveltamaa "konventtilähestymistapaa", johon komitean on voitava osallistua, jotta Euroopan unionin menojen poliittiset painopisteet ja niiden rahoitus vuosiksi 2014–2020 voidaan määrittää yhteistyössä.

36.

haluaa osallistua tähän menettelyyn, koska alue- ja paikallisviranomaisten panos unionin talouden elvyttämiseen on välttämätön, sillä niiden osuus unionin BKT:stä on 16 prosenttia ja Euroopan julkisista investoinneista 58 prosenttia. (12)

37.

kiinnittää tältä osin huomion alue- ja paikallisviranomaisten julkisen talouden huolestuttavaan tilanteeseen, joka vaikeuttaa EU:n talouden elvyttämistä ja vaarantaa siten Eurooppa 2020 -strategian onnistumisen. Komitea katsookin, että olisi harkittava alueellisen ja paikallisen julkistalouden yleistilanteen kartoittamista seuraavaa monivuotista rahoituskehystä ajatellen.

Eurooppa 2020 -strategian ja sen seitsemän lippulaivahankkeen toteuttaminen kumppanuusyhteistyössä alueellisten sopimusten avulla

38.

toteaa, että EU:n kaikki toimielimet tunnustavat selvästi tarpeen monitasoiseen hallintoon Eurooppa 2020 -strategian ja sen seitsemän lippulaivahankkeen keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

39.

kannattaa näin ollen erityisesti suositusta, jonka Eurooppa-neuvosto antoi 25. maaliskuuta 2011 pitämänsä kokouksen päätelmissä (13) todetessaan, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin sitoutuminen EU-ohjausjakson täytäntöönpanossa edellyttää tiivistä yhteistyötä alueiden komitean ja alueiden sekä muiden keskeisten poliittisten ja taloudellisten toimijoiden kanssa.

40.

pitää myönteisenä sitä, että eräiden jäsenvaltioiden kansallisissa uudistusohjelmissa otetaan entistä paremmin huomioon eri hallintotasojen välisen kumppanuusyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet. Komitea pitää kuitenkin valitettavana sitä, että ohjelmista puuttuvat selvästikin monitasoisen hallinnon periaatteen konkretisoivat uskottavat mekanismit ja menettelyt, joilla taattaisiin eri hallintotasojen politiikkojen tehokas yhdentäminen sekä ohjelmien ja talousarvioiden yhteensovittaminen toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen.

41.

kehottaakin jäsenvaltioita ottamaan alue- ja paikallisviranomaiset täysipainoisesti mukaan sekä kansallisten uudistusohjelmien että vakaus- tai lähentymisohjelmien laadintaan ja täytäntöönpanoon, koska Eurooppa 2020 -strategian yleisten tavoitteiden ja kansallisissa uudistusohjelmissa ilmoitettujen toimien välinen kuilu voidaan kuroa umpeen vain eri hallintotasojen välisellä kumppanuusyhteistyöllä. (14)

42.

kehottaa lisäksi Euroopan komissiota tehostamaan kansallisten uudistusohjelmien ja jäsenvaltioiden vuotuisten edistymiskertomusten hallinto-osion seuraamista, jotta Euroopan unionin neuvosto voi antaa selviä suosituksia kannustaakseen jäsenvaltioita laajentamaan ja vahvistamaan eri hallintotasojen välistä kumppanuusyhteistyötä kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanossa.

43.

vahvistaa tavoitteen, joka koskee sopimusten tekemistä useilla eri tasoilla. Se on otettava huomioon seitsemän aloitteen toteuttamisessa sekä innovatiivisten mekanismien (15) käyttöönotossa Euroopan digitaalistrategian (16) yhteydessä ehdotettujen paikallisten digitaalistrategioiden ja "sidosryhmäjärjestelyjen" hengessä, Euroopan komission käynnistämässä älykkään erikoistumisen foorumissa ja toteutettaessa lippulaivahankkeiden "Nuoret liikkeellä" ja "Innovaatiounioni" tavoitteita siten, että vahvistetaan kaikkien toimijoiden ja strategioiden välistä johdonmukaisuutta kaikilla tasoilla (17).

44.

pitää valitettavana sitä, ettei alue- ja paikallisviranomaisia ole otettu suoraan mukaan avoimen koordinointimenetelmän kaikkiin vaiheisiin Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanemiseksi, ja vaatii voimakkaasti ottamaan ne tähän prosessiin mukaan.

45.

muistuttaa yhtenäisen lähestymistavan tuovan lisäarvoa erityisesti EU:n kestävän kehityksen strategian ja Eurooppa 2020 -strategian välisen synergian vahvistamiseen toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, energia-alan investointeihin suuntautuvan rakennerahastovarojen käyttöön sekä siihen, että ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä ja niihin sopeutumista koskeva tavoite liitetään EU:n olemassa oleviin strategisiin kehyksiin, erityisesti maatalous- ja maaseudun kehittämispolitiikkaan.

Tulevan koheesiopolitiikan uusi suuntaus

46.

muistuttaa komission viidennestä koheesiokertomuksesta järjestetyn kuulemisen tulosten vahvistavan komitean sekä alue- ja paikallisviranomaisten esittämän kehotuksen lujittaa kumppanuusperiaatetta. Neuvosto on vahvistanut tämän lähestymistavan tunnustaessaan monitasoisen hallinnon merkityksen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiselle uuden koheesiopolitiikan avulla. (18)

47.

toteaa tyytyväisenä, että neuvoston toukokuussa 2011 hyväksymässä alueellisessa toimintasuunnitelmassa 2020 suositetaan monitasoisen hallinnon hyödyntämistä alueellisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa ja kehotetaan erityisesti Euroopan komissiota ottamaan alueellinen ulottuvuus huomioon vaikutustenarvioinneissaan. Lisäksi alueiden komiteaa pyydetään tuomaan esiin paikallis- ja alueviranomaisten näkökannat.

48.

toteaa vuoden 2013 jälkeiseen koheesiopolitiikkaan viitaten tyytyväisenä, että komissio on vastannut komitean odotuksiin omaksumalla monitasoisen hallinnon sekä yhtenäisen ja monitoimisen lähestymistavan tietyt periaatteet ja mekanismit (19) ottaessaan rakennerahastoja ja koheesiorahastoa koskevasta uudesta yleisestä asetuksesta antamassaan ehdotuksessa huomioon seuraavat esitykset:

Lisätään uuteen artiklaan selkeä viittaus kumppanuuteen ja monitasoiseen hallintoon, jotka ovat periaatteita, joita on noudatettava kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien kaikissa vaiheissa.

Tuodaan nämä yleisperiaatteet näkyville asetuksen kaikissa muissa artikloissa, jotka liittyvät kumppanuussopimuksiin ja toimenpideohjelmiin.

Pyydetään jäsenvaltioita tekemään vuosikertomuksissaan selkoa kumppanuusperiaatteen ja monitasoisen hallinnon periaatteiden noudattamisessa saavutetusta edistyksestä.

Annetaan mahdollisuus laatia toiminnallisia toimenpideohjelmia.

49.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen luoda yhteinen strateginen kehys, jossa kootaan yhteen aluekehitystä edistävät yhteisön eri välineet (maaseuturahasto, rakennerahastot eli Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto, koheesiorahasto ja Euroopan kalatalousrahasto). Komitea kehottaa myös tässä yhteydessä ottamaan alue- ja paikallisviranomaiset mukaan kumppanussopimusten käytännön laatimiseen.

50.

kehottaa näin ollen unionin lainsäätäjää vahvistamaan nämä säännökset ja lujittamaan niitä, jotta voidaan muun muassa varmistaa

alue- ja paikallisviranomaisten edustus jäsenvaltioiden valtuuskunnissa silloin, kun kumppanuussopimuksen sisällöstä neuvotellaan Euroopan komission kanssa

kumppanuusperiaatteen ja monitasoisen hallinnon periaatteen vankka asema kyseisten periaatteiden tavoitteista ja kriteereistä annettavassa unionin tulevassa säännöstössä

Euroopan komission ja alueiden komitean välinen vuoropuhelu vuosikertomustensa hallintonäkökohdista, jotta voidaan arvioida kunkin jäsenvaltion saavuttamaa edistystä ja niiden kohtaamia esteitä ennen kuin neuvosto hyväksyy suosituksensa

aikanaan sellaisen kehitysindikaattorin asettaminen, jolla voidaan mitata osallistavan hallinnon astetta jäsenvaltioissa.

51.

pitää alueellista yhteistyötä erottamattomana osana aluepolitiikkaa ja katsoo, että eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä (EAYY) on monitasoisen hallinnon todellinen koelaboratorio. (20)

52.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komission lokakuussa 2011 esittämä ehdotus EAYY-asetuksen tarkistamiseksi perustuu pyrkimykseen saavuttaa alueellisen koheesion tavoite ja että siinä otetaan huomioon joitakin AK:n aiemmin esittämiä ehdotuksia, kuten ehdotus kahdenvälisten EAYY:iden perustamisesta unionin ulkopuolisten tahojen kanssa. (21) Komitea kehottaa kiinnittämään huomiota EAYY:n potentiaaliin yhteistyörakenteena, jota voidaan hyödyntää aluepolitiikan lisäksi muillakin EU:n politiikanaloilla.

53.

korostaa, että AK:n EAYY-foorumilla on tärkeä rooli tämän välineen edistämisessä ja uusien EAYY:iden perustamisen toiminnallisessa tukemisessa erityisesti hyvien käytäntöjen vaihtamisen ansiosta.

54.

pyytää Euroopan komissiota kiinnittämään makroaluestrategioiden kehittämisen yhteydessä erityistä huomiota

monitasoisen hallinnon periaatteen tarkkaan noudattamiseen makroaluestrategioiden kuulemis-, laadinta-, täytäntöönpano- ja seurantaelimissä

sellaisten seurantavälineiden ja rahoitusohjelmien käyttöönottoon, jotka perustuvat alueellisiin ja paikallisiin kehitysstrategioihin ja -suunnitelmiin ja joilla turvataan monitasoinen lähestymistapa, jotta makroalueita voidaan kehittää myös "alueellisiksi klustereiksi"

alue- ja paikallisviranomaisten ottamiseen erottamattomaksi osaksi strategioiden lopullista rakennetta, jotta voidaan välttää hallinnon mahdollista keskittymistä valtiotasolle

kyseisten strategioiden eurooppalaisen lisäarvon esittämiseen erityisesti valkoisessa kirjassa.

Sisämarkkinoiden toteuttaminen kumppanuusyhteistyössä

55.

suhtautuu myönteisesti sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa ehdotettuihin 12 viputekijään kasvun, kilpailukyvyn ja sosiaalisen edistyksen lisäämiseksi ja antaa tukensa neuvostolle, joka on korostanut tarvetta vahvistaa sisämarkkinoiden ohjausta kehottamalla Euroopan komissiota jatkamaan toimintaa tähän suuntaan. (22)

56.

toteaa, että mietinnössään hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla Euroopan parlamentti "panee merkille, että sisämarkkinasääntöjä täytäntöönpanevat usein paikalliset ja alueelliset viranomaiset; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään edelleen ja laajentamaan kumppanuutta paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa koheesiopolitiikasta sisämarkkinapolitiikkaan" (23).

57.

kehottaa siksi varmistamaan, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin yleistä täytäntöönpanoa seurataan, jotta taataan toiminnan johdonmukaisuus ja toteutetaan sisämarkkinat kumppanuusyhteistyössä. Komitea katsoo, että tämä tehtävä kuuluu Eurooppa 2020 -strategian seurantafoorumille, jonka yhtenä tehtävänä on vauhdittaa sisämarkkinoiden toteutumista.

58.

korostaa "Euroopan yrittäjyysalue" -merkintänsä merkitystä erityisesti pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act, SBA) periaatteisiin perustuvan, alueellista kehittämistä koskevan yhtenäisen strategisen vision kehittämiselle. (24) Komitea kehottaa lisäksi luomaan SBA-kumppanuuksia pk-yrityksiä tukevan aloitteen toteuttamiseksi aluetasolla ja nimeämään kansalliselle ja alueelliselle tasolle pk-yritysedustajia. Komitea ehdottaa, että se otetaan mukaan perustettavaan neuvoa-antavaan SBA-ryhmään.

59.

toistaa, että alue- ja paikallisyhteisöt ja erityisesti alueet, joilla on lainsäädäntävaltaa, on otettava mukaan osallistumismekanismeihin, jotta sisämarkkinasäännöt saatetaan osaksi lainsäädäntöä ja niitä sovelletaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Tuleva ympäristö-, ilmastonmuutos- ja energiapolitiikka  (25), (26)

60.

kehottaa kansainvälisiä instituutioita ja Euroopan unionia ottamaan huomioon sen, mitä lisäarvoa paikallis- ja alueviranomaiset voivat tuoda ympäristön ja kestävän kehityksen globaaliin hallintoon. Tähän sisältyy myös monenvälisten ympäristösopimusten – muun muassa Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutoksen puitesopimukseen (UNFCCC) ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen – täytäntöönpano sekä vihreää taloutta ja kestävän kehityksen hallintoa käsittelevän Rio+20-kokouksen ohjelma. (27)

61.

katsoo, että paikallis- ja valtiotaso voivat toteuttaa ilmastonsuojelutoimenpiteitä yhdessä rakentavasti tekemällä tulossuuntautuneita sopimuksia, joissa kukin hallintotaso voi vapaaehtoispohjalta sitoutua pyrkimään tiettyyn ilmastonsuojelutavoitteeseen sekä huolehtimaan ja vastaamaan yhteisesti omasta panoksestaan tavoitteen saavuttamisessa. (28)

62.

painottaa alueiden ja yritysten alakohtaisten tai monialaisten energia- ja ilmastoliittoumien lisääntyvää merkitystä. Kyseisiä liittoumia olisi edistettävä kohdennetusti, jotta vähähiilisiä teknologioita kehitettäisiin ja toteutettaisiin entistä enemmän ja mahdollisimman nopeasti alue- ja paikallistason päättäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten kumppanuusyhteistyöllä.

63.

toteaa, että kaupunkialueet tuottavat 75 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, ja korostaa, että tehokas maailmanlaajuinen toiminta edellyttää paikallis-, alue-, valtio- ja ylikansallisilla hallintotasoilla toteutettavien toimenpiteiden koordinointiin perustuvaa monitasoisen hallinnon lähestymistapaa toissijaisuusperiaatteen pohjalta. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että sen ehdottama Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva alue- ja paikallisviranomaisten alueellinen sopimus voi osoittautua tehokkaaksi välineeksi ilmastonmuutoksen torjunnassa.

64.

korostaa, että Energia 2020 -strategiaan liittyvien strategisten suuntaviivojen ja säädösten vaikutusta alue- ja paikallisviranomaisten hallinnolliseen taakkaan ja rahoituskuluihin on tarkasteltava huolellisesti ja että on huolehdittava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamisesta. Komitea kannattaa vankasti innovatiivisten välineiden kehittämistä tämän strategian täytäntöönpanemiseksi. (29)

65.

vahvistaa sitoutumisensa yhteisen hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamiseen tähtäävään kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen ja kehottaa laajentamaan sen tematiikkaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi muihin kestävän talouden aloihin, kuten vesivarojen hallintaan. Lisäksi komitea kehottaa laajentamaan sopimusta maantieteellisesti Välimeren unionin ja itäisen kumppanuuden puitteissa poliittisten foorumien eli Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokouksen (ARLEM) ja EU:n ja itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssin (CORLEAP) kanssa sekä globaalilla tasolla "maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen" muodossa.

Tuleva yhteinen maatalouspolitiikka, kalastuspolitiikka ja meripolitiikka

66.

katsoo, että YMP:n vuoden 2013 jälkeisen perusteellisen uudistuksen onnistuminen edellyttää ehdottomasti monitasoisen hallintokehyksen käyttöönottoa, jotta voidaan varmistaa, että alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat tämän yhteisen politiikan suuntaviivojen ja täytäntöönpano- ja hallinnointitapojen valintaan sekä maaseudun kehittämispolitiikan ja EU:n muiden politiikkojen, erityisesti koheesiopolitiikan, välisen synergian luomiseen. (30)

67.

toivoo pääsevänsä täysipainoisesti mukaan Euroopan komission neuvoa-antavien valmisteluryhmien työskentelyyn, jotta voitaisiin täydentää järjestelyjä, jotka mahdollistavat alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisen yhteisen maatalouspolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan määrittelyyn jo alkuvaiheessa.

68.

katsoo, että uuden kalastuspolitiikan vallitsevana piirteenä on oltava yhtenäinen lähestymistapa, jotta voidaan varmistaa kalastuksen kannattavuus ja kalavarojen kestävä hyödyntäminen. Komitea kannattaa päätöksenteon hajauttamista, jolla pyritään vähentämään eurooppalaisen mikrotason johtamisen aiheuttamia epäjohdonmukaisuuksia siten, että tietyissä tapauksissa turvaudutaan komitologiamenettelyyn ja että kalastustoiminnan sääntely delegoidaan yhteisön säännösten puitteissa tietyiltä osin jäsenvaltioille, alueille ja kalastussektorille.

69.

kehottaa sovittamaan yhteen alakohtaiset politiikat, jotka liittyvät merialueiden käyttöön, ja perustamaan meri- ja kalastusasiain yhteisen rahaston kokoamalla kaikki alan nykyiset välineet yksiin puitteisiin. Komitea kannattaakin sitä, että perustetaan Euroopan meripoliittinen foorumi, joka tuo yhteen alue- ja paikallisviranomaiset ja asianomaiset sidosryhmät ja tarjoaa näin välineen vastuunjaon ja hyvien käytäntöjen levittämisen edistämiseksi. (31)

Tukholman ohjelman täytäntöönpano yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa

70.

muistuttaa, että komitea on tärkeää ottaa mukaan Tukholman ohjelmaan liittyvän toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon ja arviointimenettelyjen laadintaan, jotta varmistetaan, että alue- ja paikallisyhteisöissä kartoitetut kokemukset otetaan parhaalla mahdollisella tavalla huomioon.

71.

katsoo erityisesti, että alue- ja paikallisviranomaisten osallistuminen laillista maahanmuuttoa, laittoman maahanmuuton torjuntatoimien määrittelyä, maahanmuuttajien perusoikeuksien suojelua ja lähtömaiden kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä koskevien eurooppalaisten puitteiden laatimiseen vahvistaa unionin toimien legitimiteettiä, kunhan toissijaisuusperiaatetta noudatetaan tiukasti.

72.

kehottaa turvautumaan alueellisten ja paikallisten vaikutusten arviointeihin, joissa arvioidaan EU:n tai jäsenvaltioiden oikeudellisissa täytäntöönpanotoimenpiteissä alue- ja paikallisyhteisöille asetettuja vaatimuksia.

73.

toteaa tyytyväisenä, että komitean osallistuminen kotouttamista käsitteleviin vuotuisiin ministerikokouksiin ja sen panokset Euroopan kotouttamisfoorumiin, kotouttamista käsittelevään komission käsikirjaan, jota varten se on esitellyt paikallis- ja alueviranomaisten hyviä käytäntöjä, ja Euroopan kotouttamisrahaston vuotuisten ja monivuotisten painopisteiden määrittelyyn, ovat johtaneet siihen, että monitasoinen lähestymistapa on tunnustettu toisessa eurooppalaisessa toimintasuunnitelmassa kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten (32). Toimintasuunnitelmaan sisältyy seuraavaa:

eri tasojen sidosryhmien väliset "alueelliset sopimukset"

paikallisten ja alueellisten toimijoiden osallistuminen kotouttamispolitiikkojen suunnitteluun EU:n ohjelmien yhteydessä

kuulemisprosessin vahvistaminen strategisin kokouksin alueiden komitean kanssa

sellaisen joustavan välineistön kehittäminen, johon kuuluu "eurooppalaisia moduuleja", joilla tuetaan kansallisia ja paikallisia toimintalinjoja ja käytäntöjä.

EU:n laajentumisstrategiaa tukevat monitasoisen hallinnon mekanismit

74.

suhtautuu myönteisesti liittymistä valmistelevan tukivälineen mukauttamiseen tuensaajamaiden paikallis- ja alueviranomaisten tarpeisiin sekä alueellisen yhteistyön ja erityisesti EAYY-välineen kehittämiseen, sillä nämä välineet ovat välttämättömiä monitasoisen hallinnon yleiseurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamiseksi.

Monitasoisella hallinnolla vahvistettu naapuruuspolitiikka

75.

muistuttaa, että Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokous (ARLEM) ja EU:n ja itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssi (CORLEAP), joihin osallistuu yhtäältä Euroopan unionin ja Välimeren unionin maiden sekä toisaalta itäisen kumppanuuden maiden vaaleilla valittuja alueellisia ja paikallisia edustajia, täydentävät näiden kahden prosessin institutionaalista kehystä.

76.

katsoo niiden onnistumisen edellyttävän ehdottomasti monitasoista demokratiaa ja osallistavaa lähestymistapaa. Komitea toteaa, että nämä kaksi poliittista aloitetta, jotka vahvistavat naapuruuspolitiikan alueellista ulottuvuutta, vastaavat ilmeiseen tarpeeseen tukea pysyvien poliittisten ja hallinnollisten rakenteiden perustamista paikallis- ja aluetasolle, käyttää rahoitusvälineitä tehokkaasti ja luoda mekanismeja, joilla edistetään kumppanuusmaiden taloudellista, sosiaalista ja alueellista kehitystä erityisesti alueiden välisen yhteistyön avulla.

77.

pyrkii siihen, että ARLEM myötävaikuttaisi tiiviisti Välimeren unionin hallintoon. Välimeren kolmella puolen alue- ja paikallisyhteisöt voisivat näin osallistua sen eri elimissä käynnistettyyn poliittiseen vuoropuheluun ja hyötyä yhteistyön vahvistamiseksi perustetuista mekanismeista ja välineistä.

78.

haluaa CORLEAPin kanssa perustettua institutionaalista foorumia vahvistettaessa käynnistää pysyvän vuoropuhelun Euroopan komission ja kumppanimaiden kanssa löytääkseen konkreettisia tapoja, joilla itäisen kumppanuuden maiden alue- ja paikallisyhteisöt voisivat osallistua itäisen kumppanuuden neljän foorumin työskentelyyn sekä assosiaatiosopimusten, strategia-asiakirjojen ja toimintasuunnitelmien valmisteluun ja erityisesti toteuttaa ja arvioida maaohjelmia.

Monitasoinen hallinto ja globalisaatio: uutta dynamiikkaa

79.

puoltaa alueellista lähestymistapaa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa tarkistettaessa sekä paikallis- ja alueyhteisöjen kattavampaa osallistumista vuosituhattavoitteisiin. (33) Komitea korostaa tässä yhteydessä, että kumppanimaiden alue- ja paikallisviranomaisten teknisten ja taloudellisten edellytysten kehittämistä on tuettava.

80.

panee merkille lisäarvon, jota saadaan hajautetusta yhteistyöstä ja erityisesti hajautettua yhteistyötä käsittelevän kokouksen kaltaisista aloitteista, joiden tavoitteena on helpottaa yhteydenpitoa ja poliittista vuoropuhelua EU:n jäsenvaltioiden ja kehitysmaiden paikallis- ja alueyhteisöjen sekä EU:n toimielinten välillä, sekä hajautetun yhteistyön portaalista ja hajautetun yhteistyön tiedonvaihtopörssistä, joita on vahvistettava eurooppalaisen institutionaalisen yhteistyön puitteissa.

81.

panee tyytyväisenä merkille, että useiden kansainvälisten järjestöjen huomattavat panokset monitasoista hallintoa koskevan valkoisen kirjan kuulemisprosessiin (34) ovat osoittaneet, miten kiinnostavana ne pitävät tätä Euroopan unionissa hahmoteltua lähestymistapaa omien toimiensa alueellisen ulottuvuuden kehittämiseksi sekä alakohtaisten politiikkojen keskinäistä täydentävyyttä edistävien kumppanuuksien solmimiseksi maailman muiden alueiden kanssa.

82.

toteaa, että alue- ja paikallisviranomaisten rooli globaalin hallinnon mekanismeissa vahvistuu, ja korostaa tätä taustaa vasten seuraavia seikkoja:

erityisesti kansainvälisten järjestöjen taipumus ottaa entistä paremmin huomioon globalisaation alueelliset vaikutukset alue- ja paikallisviranomaisiin ja maailmanlaajuisella tasolla käynnistyvä pohdinta tasapainoista kehitysyhteistyötä ja alueellista koheesiota koskevasta maailmanlaajuisesta politiikasta (35)

alue- ja paikallisviranomaistason paradiplomatian, erityisesti kaupunkien diplomatian ja lainsäädäntävaltaa käyttävien alueiden harjoittaman diplomatian, merkitys

anti, jota voidaan saada vuoropuhelusta ja kokemustenvaihdosta sellaisten muiden suurten alueellisten toimijoiden kanssa, joilla on valtiotasoa alempana toimiva kamari; esimerkkeinä mainittakoon Länsi-Afrikan talous- ja rahaliitto (WAEMU) ja Mercosurin aluekamari

uudet yhteistyön ja poliittisen vuoropuhelun väylät, joita tietyt kansainväliset järjestöt (OECD, ILO, UNEP, UNDP ja UN-HABITAT, UNESCO, FAO jne.) ovat ehdottaneet alueiden komitealle sekä alue- ja paikallisviranomaisille. (36)

83.

toteaa näin ollen, että havaittu suuntaus kohti hallinnon hajauttamista ja valtiotasoa alempien hallintotasojen toimijoiden voimistumista maailmanyhteisössä johtaa varmasti niiden osallisuuteen globaalin hallinnon mekanismeissa ja edistää siten uudenlaisen monenkeskisyyden kehittymistä.

D    Uudet vaiheet monitasoisen hallinnon täytäntöönpanon vahvistamiseksi

84.

on tehnyt aloitteen "monitasoisen hallinnon Euroopan unionin tason tulostaulusta", jonka avulla voidaan arvioida vuosittain tämän hallintomallin keskeisten periaatteiden ja mekanismien huomioimista Euroopan unionin poliittisessa syklissä niin, että keskitytään analysoitavien politiikkojen ja strategioiden alueelliseen ulottuvuuteen. Ensimmäinen tulostaulu on tuonut esiin EU:n päätöksentekoprosessissa havaitut edistysaskeleet ja esteet EU:n vuoden 2010 poliittista ohjelmaa hallinneiden neljän strategian ja toimintalinjan osalta: Eurooppa 2020 -strategia, Energiastrategia 2011–2020, Tukholman ohjelma ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskeva kevätpaketti. (37)

85.

toteaa ensimmäisestä tulostaulustaan seuraavaa:

Kehitetty menettely (38) tuo ilmi, että EU:n toimielinten tasolle on syntynyt monitasoisen hallinnoinnin järjestelmä, jossa tiedonkulku on sujuvaa ja sitä tarjotaan (pääosin) avoimella ja läpinäkyvällä monitasoisella tavalla, jossa konsultaatiomekanismit ovat yleisesti vakiintuneita ja kattavat kaikki tasot jne. Sen sijaan monitasoisen hallinnon muiden mekanismien ja käytäntöjen arviointi paljastaa merkittäviä puutteita. Tämä koskee erityisesti sellaisten mekanismien ja innovatiivisten välineiden käyttöä, joiden avulla monitasoisen hallinnon vaatimukset saadaan siirrettyä toimintalinjojen sisältöön.

Vertailutaulukosta käy ilmi, että Eurooppa 2020 -strategian laatimiseen liittyvä poliittinen prosessi on saanut parhaimman kokonaistuloksen. Tämä tarkoittaa, että on löydetty käytäntöjä, jotka vastaavat muita paremmin monitasoisen hallinnon indikaattoreita, jotka on laadittu hallinnon laadun arvioimiseksi. Heikoimmat tulokset on saatu vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen tähtäävän kevätpaketin 2010 monitasoisessa hallinnossa. Avoimuuden puute sidosryhmien osallistumisprosessissa teki tulosten määrittelyn tässä tapauksessa erityisen vaikeaksi ja heikensi niitä. Yleisesti voidaan todeta, että kaikissa neljässä kokonaisuudessa on selkeitä mahdollisuuksia monitasoisen hallinnon parantamiseen. (39)

86.

katsoo, että alueiden komitean seurantatyötä voitaisiin vahvistaa ottamalla monitasoinen hallinto seuraavan toissijaisuusperiaatetta käsittelevän kokouksen erityisaiheeksi ja analysoimalla siellä ensimmäisen tulostaulun esille tuomia suuntauksia ja niiden vaikutusta unionin päätöksentekoprosessiin.

87.

aikoo lähikuukausina laatia suunnittelemansa monitasoista hallintoa koskevan Euroopan unionin peruskirjan, jonka tulisi johtaa siihen, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat enenevässä määrin unionin demokratiaan. Peruskirjan laatimisprosessi on kattava ja osallistava, joten sen pitäisi edesauttaa kaikkia paikallis- ja aluetason vaaleilla valittuja edustajia tuntemaan sen omakseen.

Bryssel 16. helmikuuta 2012

Alueiden komitean puheenjohtaja

Mercedes BRESSO


(1)  Alueiden komitean valkoinen kirja monitasoisesta hallinnosta, CdR 89/2009 fin.

(2)  Alueiden komitea toteaa vuodeksi 2011 asettamiaan painopistealoja koskevassa päätöslauselmassaan, että se "aikoo jatkaa monitasoista hallintoa koskevan eurooppalaisen poliittisen kulttuurin kehittämistä ja aikoo monitasoista hallintoa käsittelevän valkoisen kirjan jatkotoimena arvioida sen täytäntöönpanoa sekä seurata monitasoisen hallinnon tilannetta Euroopan unionissa". CdR 361/2010 fin. Prosessia vahvistaa eurooppalaisten aluejärjestöjen ja Euroopan merkittävimpien mietintäryhmien kanssa käytävä vuoropuhelu.

(3)  Tämän periaatteen mukaisesti kunkin hallintotason pitäisi yhteiseen päätöksentekoon osallistuessaan vaalia muiden legitimiteettiä ja toimintaedellytyksiä (Landy & Teles: "Beyond devolution: from subsidiarity to mutuality"). Toisin sanoen eri hallintotasojen ei pitäisi katsoa kilpailevan keskenään, vaan sen sijaan eri tasojen pitäisi pyrkiä vahvistamaan toisiaan.

(4)  Tämä periaate pitää sisällään yhteisön toimielinten välistä toimivallan jakoa koskevan järjestelmän, jossa kullekin toimielimelle on annettu oma tehtävänsä yhteisön toimielinrakenteessa ja yhteisölle uskottujen tehtävien hoitamisessa. Unionin tuomioistuin varmistaa oikeussääntöjen noudattamisen valvomalla toimielinten välistä tasapainoa eli sitä, että kukin toimielin käyttää toimivaltaansa muiden toimielinten toimivaltaa kunnioittaen (ks. asiassa 9/56, Meroni v. korkea viranomainen, 13. kesäkuuta 1958 annettu tuomio, oikeustapauskokoelma 1958, suomenk. erityispainos, s. 21 ja asiassa 70/88, Euroopan parlamentti v. neuvosto, 22. toukokuuta 1990 annettu tuomio, oikeustapauskokoelma 1991, s. I-04529, kohdat 21 ja 22).

(5)  José Manuel Barroson ja Mercedes Bresson yhteinen lehdistötiedote, 29. kesäkuuta 2010 (ks. MEMO/10/287 osoitteessa http://europa.eu/rapid/).

(6)  Euroopan parlamentin 14. joulukuuta 2010 antama päätöslauselma (Ramona Nicole Mănescu) aiheesta "Hyvä hallintotapa EU:n aluepolitiikan kannalta: Euroopan komission tuki- ja valvontamenettelyt" (2009/2231(NI)) (P7_TA(2010)0468).

(7)  Palmassa 18. tammikuuta 2010 pidetyn alueiden vuoropuhelutapahtuman hengessä puheenjohtajavaltio Espanjan aloitteesta 17. maaliskuuta 2010 Málagassa järjestetty aluepolitiikasta vastaavien ministerien epävirallinen kokous.

(8)  Alueiden komitean lausunto aiheesta "Järkevä sääntely", CdR 353/2010.

(9)  Otteita mietintäryhmän Eurooppa-neuvostolle laatimasta raportista "Eurooppa 2030 -hanke – Haasteet ja mahdollisuudet", maaliskuu 2010. Raportti luovutettiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Herman Van Rompuylle 8. toukokuuta 2010.

(10)  Alueiden komitean lausunto aiheesta "Kansalaisaloite", CdR 167/2010 fin.

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kansalaisaloitteesta, KOM(2010) 119 lopullinen.

(11)  Neuvoston päätelmät neuvoston toimista ja aloitteista Euroopan unionin perusoikeuskirjan panemiseksi täytäntöön, yleisten asioiden neuvoston 3092. istunto Brysselissä 23. toukokuuta 2011.

(12)  Alueiden komitean lausunto aiheesta "Yksityisten ja julkisten investointien lisääminen elpymisen ja pitkän aikavälin rakennemuutoksen edistämiseksi: julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittäminen", CdR 21/2010 fin.

(13)  Alueiden komitea on todennut Eurooppa 2020 -fooruminsa puitteissa Eurooppa-neuvoston 24.–25. maaliskuuta 2011 pitämän kokouksen päätelmiin (EUCO 10/1/11 REV 1) viitaten, että kansallisten uudistusohjelmien sisältämien tietojen mukaan

kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista (19 jäsenvaltiossa 27:stä) alue- ja paikallisviranomaisilla on ollut jonkinlainen rooli kansallisen uudistusohjelman laadintaprosessissa

useimmissa jäsenvaltioissa on kuultu alue- ja paikallisviranomaisia ja näistä kahdeksassa jäsenvaltiossa ne ovat osallistuneet suoraan kansallisen uudistusohjelman laatimiseen

13 jäsenvaltion kansallisissa uudistusohjelmissa mainitaan monitasoiseen hallintoon perustuvia aloitteita (ja näihin maihin lukeutuvat viisi suurinta jäsenvaltiota väestömäärässä mitattuna)

kahdessa jäsenvaltiossa (Belgia, Portugali) on hyväksytty aluekohtaisia tavoitteita

yksi jäsenvaltio (Romania) ilmoitti hyväksyvänsä alueiden komitean ehdotuksen alueellisista sopimuksista ja mainitsi sen nimenomaisesti

osa jäsenvaltioista on asettanut tavoitteekseen noudattaa yhtenäistä lähestymistapaa ja vahvistaa eri hallintotasojen välistä synergiaa käyttämällä toimivimpia koordinointi-/vuoropuhelurakenteita.

(14)  Alueiden komitean lausunto aiheesta "Paikallis- ja alueviranomaisten rooli Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa", CdR 72/2011 rev. 1 ja alueiden komitean päätöslauselma aiheesta "Alue- ja paikallisviranomaisten aiempaa aktiivisempi osallistuminen Eurooppa 2020 -strategiaan", CdR 199/2010 fin.

(15)  Alueiden komitean päätöslauselma aiheesta "Parempi välineistö Eurooppa 2020 -strategian toimeenpanoa varten: jäsenvaltioiden ja unionin talous- ja työllisyyspolitiikkojen yhdennetyt suuntaviivat", CdR 175/2010 fin.

(16)  Komission valmisteluasiakirja, SEC (2011) 708 (http://ec.europa.eu/information_society/digital-agenda/scoreboard/docs/scoreboard.pdf). AK kehotti lausunnossaan CdR 104/2010 fin antamaan komitealle, alue- ja paikallisviranomaisille ja niitä edustaville järjestöille proaktiivisen roolin eurooppalaisen digitaalistrategian hallintosyklissä.

(17)  CdR 373/2010 fin.

(18)  Neuvoston päätelmät taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevasta viidennestä kertomuksesta, yleisten asioiden neuvoston 3068. istunto Brysselissä 21. helmikuuta 2011.

Alueiden komitean lausunto aiheesta "Koheesiopolitiikan panos Eurooppa 2020 -strategiaan", CdR 223/2010 fin.

(19)  Alueiden komitean suuntaa-antava lausunto aiheesta "Koheesiopolitiikan tulevaisuus", CdR 210/2009 fin.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän viidennen kertomuksen päätelmät: koheesiopolitiikan tulevaisuus, KOM(2010) 642 lopullinen.

(20)  Alueiden komitean oma-aloitteinen lausunto aiheesta "Uusia näkymiä EAYY-asetuksen tarkistukseen", CdR 100/2010 fin

(21)  Alueiden komitean oma-aloitteinen lausunto aiheesta "Uusia näkymiä EAYY-asetuksen tarkistukseen", CdR 100/2010 fin.

(22)  Neuvoston päätelmät sisämarkkinoiden toimenpidepaketista – keskeiset toimet sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi, talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 3105. istunto Brysselissä 12. heinäkuuta 2011. Alueiden komitean lausunto aiheesta "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti", CdR 330/2010 fin.

(23)  Mietintö hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla (2010/2289 (INI)).

(24)  Alueiden komitean lausuntoluonnos aiheesta "Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu", CdR 151/2011 rev. 1.

(25)  Ks. suuntaa-antavassa lausunnossa "Paikallis- ja alueviranomaisten rooli tulevassa ympäristöpolitiikassa" (CdR 164/2010 fin) esitetyt yksityiskohtaiset suositukset monitasoisen hallinnon lähestymistavan soveltamisesta EU:n ympäristöpolitiikan kaikissa vaiheissa.

(26)  Ks. muun muassa komission valkoinen kirja "Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää ", KOM(2011) 144 lopullinen.

(27)  Alueiden komitean lausunnot aiheista "Biologista monimuotoisuutta koskeva eurooppalainen ja kansainvälinen politiikka vuoden 2010 jälkeen", CdR 112/2010 fin ja "Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kööpenhaminan jälkeen", CdR 245/2010 fin. Alueiden komitean lausuntoluonnos aiheesta "EU:n paikallis- ja alueviranomaisten panos vuoden 2012 YK:n kestävän kehityksen konferenssiin (Rio+20)", CdR 187/2011 rev. 1.

(28)  Alueiden komitean lausunto aiheesta "Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kööpenhaminan jälkeen", CdR 245/2010 fin.

(29)  Alueiden komitean suuntaa-antava lausunto aiheesta "Paikallis- ja alueviranomaisten rooli tulevassa ympäristöpolitiikassa", CdR 164/2011 fin ja alueiden komitean suuntaa-antava lausunto aiheesta "Ilmastonmuutoskysymysten valtavirtaistaminen ja EU:n talousarvio", CdR 104/2011 fin.

(30)  Alueiden komitean oma-aloitteinen lausunto aiheesta "YMP:n tulevaisuus vuoden 2013 jälkeen", CdR 127/2010 fin.

(31)  Alueiden komitean lausunto aiheesta "Yhdennetyn meripolitiikan kehittäminen ja meriosaaminen 2020", CdR 339/2010 fin.

(32)  Komission tiedonanto "Eurooppalainen toimintasuunnitelma kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten", KOM(2011) 455 lopullinen.

(33)  Alueiden komitean lausunto ja Euroopan komission vihreä kirja aiheesta "EU:n kehitysyhteistyöpolitiikasta tukea osallistavalle kasvulle ja kestävälle kehitykselle – EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen parantaminen", CdR 408/2010 fin.

(34)  Kuulemisraportti – Alueiden komitean valkoinen kirja monitasoisesta hallinnosta, CdR 25/2010 fin.

(35)  Ks. FOGARin (Forum of Global Associations of Regions) toiminta.

(36)  Alueiden komitea toteaa, että Rio+20-huippukokouksen tulee valtuuttaa UNEP tai kestävän kehityksen neuvosto perustamaan valtiotasoa alempien ja paikallishallintotahojen pysyvä komitea, joka olisi uusi rakenne ja heijastaisi asianmukaisesti monitasoista hallintoa ja tarjoaisi pysyvän mekanismin eri puolilla maailmaa toimivien valtiotasoa alempien hallintotahojen ja paikallisviranomaisten näkemysten kuulemiseen ja näiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Alueiden komitea voisi toimia tässä esimerkkinä. Myös se, että valtiotasoa alempien hallintotahojen ja paikallisviranomaisten erityinen asema hallinnollisina toimieliminä on hiljattain tunnustettu selvemmin ns. Rion yleissopimuksissa, on lupaavaa. Esimerkkeinä mainittakoon Cancúnin sopimus ja COP 10 CBD:n päätös X/22 biologista monimuotoisuutta koskevasta alue- ja paikallisviranomaisten toimintasuunnitelmasta. AK on todennut, että valtiotasoa alemmat hallintotahot ja paikallisviranomaiset tarvitsevat kestävää kehitystä koskevassa institutionaalisessa kehyksessä paikan valtioiden hallitusten ja YK:n tahojen rinnalla. Lausuntoluonnoksessaan aiheesta "EU:n paikallis- ja alueviranomaisten panos vuoden 2012 YK:n kestävän kehityksen konferenssiin (Rio+20)" (CdR 187/2011 rev. 1) AK harmittelee sitä, että tämänhetkisessä kansainvälisessä hallintorakenteessa niiden edustus YK:n elimissä on usein kansalaisyhteiskunnan ja yritysten edustusryhmien kaltaisella tasolla huolimatta niiden erityisestä asemasta hallinnossa.

(37)  Ensimmäinen tulostaulu perustuu julkishallinnon Eurooppa-instituutilla (EIPA) teetettyyn tutkimukseen.

(38)  Monitasoisen hallinnon konkreettisille käytännöille on määritelty kahden otsikon alle kuusi kategoriaa (I Menettelyt: tiedotus ja kuuleminen, sidosryhmien osallistuminen, reagointivalmius; II EU-politiikkojen sisältö: alueellinen / yhdennetty / paikkaan perustuva politiikka, järkevän sääntelyn mekanismit, innovatiiviset täytäntöönpano- ja kumppanuusvälineet). Samoin määritellään se, mitä voidaan pitää "hyvänä käytänteenä" näihin monitasoisen hallinnon yleisiin periaatteisiin ja tavoitteisiin liittyvässä kuudessa kategoriassa, sekä asetetaan indikaattorit käytäntöjen toteuttamisen mittaamiseksi tai arvioimiseksi.

(39)  Menettelyistä ja sisällöstä saatujen tulosten välisistä eroista voidaan todeta, että menettelyjen ja sisällön osatulokset osoittavat, että kevätpakettia lukuun ottamatta monitasoisen hallinnon käytännöt ovat huomattavasti kehittyneempiä menettelyissä (tiedotus/ kuuleminen, sidosryhmien osallistuminen, reagointivalmius) kuin sisällössä (innovatiiviset täytäntöönpanovälineet, järkevän sääntelyn mekanismit, alueellinen/yhdennetty lähestymistapa). Sekä Eurooppa 2020 että Energia/ilmasto saivat menettelyissä minimituloksen 3/6. Tulostaulu paljastaa kuitenkin myös, että Eurooppa 2020 -strategian myönteinen kokonaistulos perustuu pääasiassa suhteellisen hyvään tulokseen monitasoisen hallinnon menettelyissä.

Kun tarkastellaan tarkemmin kunkin alaryhmän kolmea osatekijää, tulostaulun kaaviot osoittavat, että kevätpakettia lukuun ottamatta suhteellisen korkeat tulokset ensimmäisessä alaryhmässä eli menettelyissä verrattuna sisällön alaryhmään, voidaan selittää (erittäin) korkeilla tuloksilla tiedotuksessa/kuulemisessa ja jossain määrin tyydyttävillä tuloksilla sidosryhmien osallistumisessa. Sen sijaan reagointivalmiudessa tulokset ovat yleensä suhteellisen heikot. Toisessa alaryhmässä eli EU-politiikkojen sisällössä vain Eurooppa 2020 sai edes jollain tapaa tyydyttävän tuloksen järkevän sääntelyn mekanismeissa ja innovatiivisissa täytäntöönpanovälineissä. Sama koskee Energia/ilmasto-kokonaisuutta ja kevätpakettia alueellisen/yhdennetyn lähestymistavan osalta. Kaikkien muiden käytäntöjen tulokset ovat suhteellisen heikkoja.


Top