18.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 113/17

—

toteaa, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -aloite on arvokas tapahtuma, jolla korostetaan Euroopan kulttuurien rikkautta, moninaisuutta ja yhteisiä piirteitä, ja katsoo, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelma on antanut erityisen panoksen eurooppalaisen identiteetin syntymiseen Euroopan unionin nopean kulttuurisen kasvun vaiheessa.

—

korostaa, että nimityksen kasvava arvostus on myös asettanut kulttuurin merkittävään asemaan jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien poliittisella asialistalla.

—

vahvistaa uskovansa, että kulttuurienvälinen vuoropuhelu voi sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen nivoutuen auttaa juurruttamaan yksityiselle, sosiaaliselle ja yhteiskunnalliselle elämälle tyypillisiä perusarvoja, kuten solidaarisuus, vastuullisuus, suvaitsevaisuus ja kunnioitus, sekä sosiaalisen edistyksen tavoittelua sekä sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämistä. Se voi myös edistää kulttuuritaustaltaan erilaisten yksilöiden ja ryhmien kykyä kommunikoida keskenään ja elää yhdessä solidaarisesti.

—

panee merkille, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -nimityksen saaneiden kaupunkien kulttuurielämä on voimistunut huomattavasti ja että etenkin nuorten osallistuminen kulttuuritapahtumiin on lisääntynyt niissä jatkuvasti.

—

Komitea korostaa, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelman on oltava prosessi, jossa paikallista yleisöä valveutetaan paikallisia ja eurooppalaisia aiheita koskevien valistusohjelmien, osallistavan toiminnan ja tietoisuuden lisäämisen kautta.

Esittelijä

Anton ROMBOUTS (NL, PPE), 's Hertogenboschin kaupunginjohtaja

1.

on tyytyväinen siihen, että komissio laatii parhaillaan uutta lainsäädäntökehystä "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -aloitetta varten ja että se on järjestänyt online-kuulemisemenettelyn ja julkisen kokouksen vuosina 2010–2011. Komitea toistaa sitoumuksensa osallistua aktiivisesti keskusteluihin, kuten todetaan lausunnossa "Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina 2005–2019 tehdyn päätöksen 1419/1999/EY muuttamisesta" (1).

2.

korostaa, että on tärkeää jatkaa "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelmaa vuoden 2019 jälkeen.

3.

toteaa, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -aloite on arvokas tapahtuma, jolla korostetaan Euroopan kulttuurien rikkautta, moninaisuutta ja yhteisiä piirteitä, ja katsoo, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelma on antanut erityisen panoksen eurooppalaisen identiteetin syntymiseen Euroopan unionin nopean kulttuurisen kasvun vaiheessa.

4.

korostaa, että nimityksen kasvava arvostus on myös asettanut kulttuurin merkittävään asemaan jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien poliittisella asialistalla. Tutkimus ja investointi kulttuuriin on lisäksi tärkeä tapa varmistaa hyvinvointi ja sosiaalinen koheesio kunnissa ja alueilla sekä valtio- ja unionitasolla.

5.

Katsoo, että kun nuorille annetaan mahdollisuus osallistua erilaisiin kulttuuritapahtumiin, heidän näköpiirinsä laajentuu ja heitä autetaan pääsemään eroon ennakkoluuloistaan ja peloistaan vierasta ja tuntematonta kohtaan, mikä edistää monikulttuurista vuorovaikutusta..

6.

vahvistaa uskovansa, että kulttuurienvälinen vuoropuhelu voi sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen nivoutuen auttaa juurruttamaan yksityiselle, sosiaaliselle ja yhteiskunnalliselle elämälle tyypillisiä perusarvoja, kuten solidaarisuus, vastuullisuus, suvaitsevaisuus ja kunnioitus, sekä sosiaalisen edistyksen tavoittelua ja sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämistä. Se voi myös edistää kulttuuritaustaltaan erilaisten yksilöiden ja ryhmien kykyä kommunikoida keskenään ja elää yhdessä solidaarisesti. (2)

7.

katsoo, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelmalla on ollut pitkälle ulottuvia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Nimitys vauhdittaa tuntuvasti luovaa alaa, jolla on sinällään merkittävä taloudellinen rooli Euroopassa ja joka antaa muille aloille taloudellisen kimmokkeen.

8.

panee merkille, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -nimityksen saaneiden kaupunkien kulttuurielämä on voimistunut huomattavasti ja että etenkin nuorten osallistuminen kulttuuritapahtumiin on lisääntynyt niissä jatkuvasti.

9.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on paras käsitys (ehdokkaina olevien) Euroopan kulttuuripääkaupunkien todellisuudesta ja tilanteista ja että ne kykenevät parhaiten edistämään sitä, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelmaa muotoillaan ja sovelletaan kunnioittaen täysin toissijaisuusperiaatetta. Useimmissa jäsenvaltioissa paikallis- ja alueviranomaiset vastaavat myös suoraan kulttuuritapahtumien jouheasta organisoinnista ja toteutuksesta, ja niillä on näin ollen huomattavaa osaamista ja kokemusta, mikä saattaa auttaa löytämään innovatiivisia ja luovia lähestymistapoja.

10.

on samaa mieltä komission päätelmästä, jonka mukaan "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -nimitys on edelleen suuresti arvostettu, tuottaa laajoja kulttuuriohjelmia ja saa aikaan huomattavia vaikutuksia (3). Tämän vuoksi komitea kehottaa jatkamaan aloitetta, jonka tulisi edelleen edistää kansalaisten osallistumista ja pitkän aikavälin kehitystä. Komitea katsoo, että Euroopan kulttuuripääkaupunki -aloitteessa tulisi vuoden 2019 jälkeen pyrkiä omaksumaan tasapainoinen lähestymistapa kulttuuriin: sitä ei tulisi tukea pelkästään keinona saada konkreettista ja määrällisesti mitattavissa olevaa tuottoa investoinneille, vaan myös sen oman arvon vuoksi.

11.

toteaa, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelmalla voidaan edistää tulevaisuuden Euroopan rakentamista. Nationalismin, individualismin ja kuluttamisen kaltaiset suuntaukset sekä mureneva sosiaalinen infrastruktuuri vaativat kaikki huomiota. Globalisaatio, liikkuvuuden lisääntyminen ja avoimet rajat laajentavat näkemystämme maailmasta. Eurooppalaiset ovat myös "maailmankansalaisia", mutta samalla on suojeltava ihmisten omia paikallisia kulttuureja ja säilytettävä ne. Euroopan tulisi mahdollistaa paikalliskulttuurin kukoistus samalla kun kehitetään osallistavaa eurooppalaista identiteettiä. Teolliset, sosiaaliset ja ekologiset innovoinnit ovat erittäin tärkeitä Euroopan kilpailukykyä parantavia vipuvaikuttajia, ja ne auttavat vahvistamaan alueellista koheesiota.

12.

toteaa, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelman on pohjauduttava paikalliseen ja alueelliseen kulttuuriympäristöön, minkä vuoksi kansalaisten sekä – kaikkien alueella toimivien julkisten ja yksityisten tahojen osallistuminen on ratkaisevan tärkeää hankkeen kaikissa vaiheissa. Komitea korostaa, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelman on oltava prosessi, jossa paikallista yleisöä valveutetaan paikallisia ja eurooppalaisia aiheita koskevien valistusohjelmien, osallistavan toiminnan ja tietoisuuden lisäämisen kautta. Euroopan kulttuuripääkaupunkien tulee osallistua nykyistä enemmän toimiin ja aloitteisiin, joiden avulla EU toteuttaa nykyisiä ja tulevia kulttuurialan ohjelmiaan; samalla ohjelmiin tulee sisällyttää asteittain mahdollisuus kehittyä jopa näiden toimien ja aloitteiden täytäntöönpanoalustoiksi.

13.

toteaa, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -aloite on osoittautunut tehokkaaksi kehitettäessä ohjelmia, joilla edistetään osallistamista ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Komitea panee merkille, että monet aiemmat kulttuuripääkaupunkitapahtumat on toteutettu kaupungeissa, joilla on sosiaaliseen koheesioon ja kotouttamiseen liittyviä haasteita. Kulttuuritarjonta on keskeinen keino lisätä vastuullisuutta ja kansalaistoimintaa, yksilön ja yhteisön hyvinvointia, yhteiskunnallista liikkuvuutta, yhteisvastuuta jne. Tämä huomioon ottaen kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta on asetettava "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelman keskipisteeseen.

14.

vahvistaa uskovansa, että kulttuuriala antaa merkittävän panoksen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamiseen. Komitea muistuttaa kulttuurimatkailun tarjoamista erityisistä mahdollisuuksista lukuisten alueiden taloudelliselle kehitykselle. Se varoittaa kuitenkin korostamasta tässä yhteydessä yksipuolisesti kulttuurin taloudellista merkitystä. Yhtä tärkeää on kulttuurin merkitys luotaessa hyvää ja dynaamista elinympäristöä, joka on kehityksen edellytys. (4)

15.

kannattaa ajatusta, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -välinettä olisi jatkettava vuoden 2019 jälkeen, ja ehdottaa sen laajentamista, jotta siinä voidaan keskittyä nykyistä enemmän eurooppalaisen monitahoisen kulttuuri-identiteetin tai -identiteettien etsimiseen ja löytämiseen. Niinpä ohjelman sisällön tulisi olla nykyistä avoimempi muille, Euroopan ulkopuolisille kulttuureille ja kumppaneille, jotta voidaan korostaa Euroopan kulttuurien arvoa ja rikkautta entistäkin tehokkaammin.

16.

panee merkille, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -aloite on kehittynyt kuluneiden 25 vuoden aikana kesäfestivaalista ympärivuotiseksi kulttuuritapahtumaksi, johon sisältyy merkittäviä kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia kehityselementtejä. Eräät kaupungit ovat ulottaneet "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -aloitteen kattamaan useita vuosia ennen ja jälkeen tapahtuman. Tämä lähestymistapa on osoittautunut erittäin onnistuneeksi kannustettaessa paikallisväestöä osallistumaan "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -vuoteen, edistettäessä kulttuurista kehittymistä ja osallistumista sekä luotaessa kansainvälistä tietoisuutta ja yhteistyötä.

17.

toistaa, että monivuotinen lähestymistapa on osoittautunut onnistuneeksi, sillä näin voidaan vakiinnuttaa kaupungissa ja alueella saatuja hyötyjä sekä uusia (eurooppalaisia) verkostoja, jotka ovat syntyneet "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -nimityksen yhteydessä. Se auttaa myös varmistamaan etenkin nykyisinä taloudellisen paineen aikoina, että kulttuuriin tehtävät investoinnit säilyvät politiikan asialistalla pidemmällä aikavälillä. Nykyinen "kaupunki ja kansalaiset" -peruste edellyttää, että tapahtuma on kestäväpohjainen ja kiinteä osa pitkäjänteistä kulttuurista ja sosiaalista kehitystä. Tästä huolimatta suurimmassa osassa "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -aloitteista keskitytään edelleen järjestämään kulttuuritapahtumia vuoden aikana. Nykyisten, entisten ja tulevien Euroopan kulttuuripääkaupunkien aiempaa jäsennellympi yhteistyö voi tässä yhteydessä olla hyödyllistä.

18.

vahvistaa uskovansa, että kaupunkien tulisi hyödyntää tapahtumaa osana pitkän tähtäimen kehitysstrategiaansa edistääkseen kestävämpiä lähestymistapoja kulttuurin kehittämiseen ja vahvistaakseen tapahtuman vaikutusta ja perintöä Euroopan kulttuuripääkaupungeissa, kuten todetaan lausunnossa "Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina 2007–2019". kehittääkseen näitä pitkän tähtäimen strategioita ja vastatakseen näin uusiin haasteisiin paikallis- ja aluetasolla. Komitea vahvistaa uskovansa, että on tarkoituksenmukaista laatia ja toteuttaa yhteisesti sovittuja keskipitkän ja pitkän aikavälin kulttuuripolitiikkoja; tähän voidaan päästä vain selkeän institutionaalisen tahdon sekä yhteiskuntaelämän julkisten ja yksityisten toimijoiden täysimittaisen osallistumisen pohjalta.

19.

toteaa, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -nimitys myönnetään yhdeksi vuodeksi. Komitea muistuttaa, että on tärkeää sijoittaa tapahtumat monivuotiseen yhteyteen ja tehdä niistä osa monivuotista kulttuuri-, talous-, sosiaali- ja aluekehityspolitiikkaa.

20.

korostaa, että valtioiden täytyy kiinnittää kulttuuripääkaupunkihankkeeseen asianmukaista huomiota erityisesti sen toteutettavuuden näkökulmasta. Asianomaisen jäsenvaltion tulee tukea asianmukaisesti kutakin Euroopan kulttuuripääkaupunkihanketta ja ottaa se osaksi pitkän aikavälin politiikkaansa ja strategioitaan.

21.

toteaa, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelma on myös kehittynyt siihen osallistuvien kaupunki- ja aluetyyppien suhteen. Ensimmäisessä vaiheessa jäsenvaltiot nimesivät kaupungit, jotka olivat yleensä pääkaupunkeja tai muita suuria kaupunkeja. Ajan myötä nimitys on yhä useammin myönnetty pienemmille kaupungeille ("kakkoskaupungit" tai alueelliset kulttuurikeskukset). Nimitystä hakevan kaupungin pieni koko on edellyttänyt yhä useammin ympäröivän alueen osallistumista. Kaupungit ovat tapaamispaikkoja sekä kaupan, teollisuuden, koulutuksen ja hallinnon keskuksia. Ne sijaitsevat alueen sydämessä ja heijastavat sen luonnetta. Komitea katsoo, että tämä kehitys on hyväksytty sisällyttämällä alueulottuvuus "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelmaan vuoden 2007 jälkeen. Komitea korostaakin lisäarvoa, joka saadaan kannustettaessa "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -nimityksen alueellista ulottuvuutta, mukaan luettuna sen harkitseminen, voitaisiinko nimeäminen tehdä aluetasolla, jolloin alue olisi ensisijainen kulttuurinen keskipiste kyseisen alueen tärkeimmän kaupungin alaisuudessa.

22.

korostaa, että tulevaisuudessa nimitystä hakevaa kaupunkia tulisi kannustaa entistä vahvemmin ottamaan ympäröivä alue – tai rajakaupunkien tapauksessa jopa Euroregio-alue – mukaan "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelmaan solmimalla kumppanuussopimuksia, jotka takaavat yhteistyön tekemisen aloitteen kaikissa vaiheissa. Komitea pitää vankkaa hallintojärjestelmää oleellisena varmistettaessa poliittisten ja taloudellisten sitoumuksien kestävyys. Hallintojärjestelmän avaintekijöihin tulisi kuulua puoluerajat ylittävä vahva poliittinen tuki, joka kattaa budjetin takaamisen, taiteellinen riippumattomuus sekä kansalaisten osallistuminen.

23.

korostaa verkostojen ja luovien kaupunkien keskeistä roolia avoimen, innovatiivisen ekosysteemin yhteydessä modernissa taloudessa, sillä kaupungit, alueet, akateemiset laitokset, tutkimuslaitokset ja yritykset tekevät yhä enemmän yhteistyötä strategisissa kysymyksissä hyötyäkseen mittakaavaeduista ja laajasta valikoimasta, levittääkseen osaamista ja koordinoidakseen infrastruktuurisuunnittelua. Komitea kehottaa tarjoamaan paikallis- ja alueviranomaisille tilaisuuden osallistua tiiviisti lainsäädäntökehysten ja rahoitusohjelmien valmisteluun.

24.

muistuttaa tapahtuman eurooppalaisen ulottuvuuden merkityksestä. (5) Komitea on samaa mieltä siitä, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelman tavoitteena on edistää eurooppalaista yhteistyötä, tuoda esiin eurooppalaisen kulttuurin rikkautta sekä ottaa mukaan kansalaiset ja saada heidät liikkeelle. Komitea toistaa, että kannustamalla ympäröivien alueiden aktiivista osallistumista "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelmaan edistettäisiin tätä tavoitetta ja varmistettaisiin, että myönteiset vaikutukset tuntuisivat (laajemmassa) alueellisessa yhteydessä.

25.

toistaa, että Euroopan komission tulisi seurata tiiviisti sekä analysoida ja tukea "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -ohjelman puitteissa ilmeneviä uusia kehityssuuntia. Komitea muistuttaa, että Euroopan komission tulisi ottaa ohjelmiensa laadinnassa asianmukaisesti huomioon kaupunki- ja aluekumppanuuksien kokonaisyhteiskunnallisesti merkittävä kulttuurinen potentiaali ja paneutua uudenlaisiin laadukkaisiin kehityslinjoihin (6).

26.

panee merkille, että "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -aloite on yksi EU:n menestyneimmistä ohjelmista, sillä se tarjoaa isäntäkaupungille ja ympäröivälle alueelle ja jopa nimitystä hakeville kaupungeille vertaansa vailla olevan mahdollisuuden edistyä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti ja saada muutamassa vuodessa aikaan muutos, johon yleensä tarvitaan sukupolvi.

27.

kannattaa siksi mahdollisimman monenlaisten ehdokkaiden osallistumista "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -valintaan ja toteaa, että viime vuosina saadut kokemukset ovat osoittaneet, että pelkästään osallistuminen valintamenettelyyn vaikuttaa myönteisesti nimitystä hakeviin kaupunkeihin taloudellisten vaikutusten ja julkisuuskuvan muodossa. Nimityksestä kilpaileminen luo myös uusia (kansainvälisiä) verkostoja ja parantaa alueella toimivien kumppanitahojen yhteistyötä.

28.

tunnistaa jäsenvaltioiden ja eurooppalaisen valintalautakuntajärjestelmän esiin tuomat ongelmat, jotka johtuvat ohjelmaan hakevien kaupunkien määrän lisääntymisestä, tarjouksenteon kasvavista kustannuksista sekä kilpailuun liittyvistä organisaatiokysymyksistä. AK kehottaa komissiota näkemään ehdokkaiden määrän lisääntymisen myönteisenä asiana ja mukauttamaan vuoden 2019 jälkeistä valintamenettelyä tämän kehityksen mukaisesti.

29.

korostaa, että Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja nimitystä hakevien kaupunkien tulisi yhteistyössä pyrkiä lisäämään nimitystä koskevaa yleistä tietoisuutta kaupungeissa ja alueilla. Komission tulisi jatkaa "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -nimityksen tuotemerkkiarvon kehittämistä, ja jäsenvaltioiden tulisi mainostaa kilpailua laajasti kansallisella tasolla. Kaupungeilla on puolestaan erityinen velvoite hyödyntää suoraa yhteyttään kansalaisiin aloitteen etujen selittämiseksi ja niistä tiedottamiseksi. Mikäli kansalaiset eivät ymmärrä selkeästi "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -nimityksen tavoitteita, kaupungin on vaikea saada yleisön tukea hakemukselleen. Tämä saattaa muodostaa joillekin potentiaalisille hakijoille esteen hakea nimitystä.

30.

painottaa, että kilpailun vahvistaminen olisi toivottavaa. Komitea ehdottaa, että "kilpailu" järjestettäisiin siten, että kaikki hakijakaupungit antaisivat panoksen kulttuurin kehittämiseen Euroopan, valtio- ja/tai aluetasolla. Hakuprosessin osana esitetyt toimet voitaisiin suunnitella näyttämään, miten kukin kaupunki tai alue antaisi panoksensa kulttuuripoliittisiin tavoitteisiin, ja niihin voisi myös sisältyä kaikkia kaupunkeja koskeva velvoite jatkaa kyseistä työtä "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -nimityksen jälkeisinä vuosina (riippumatta mahdollisesta "voittajasta"). Selkeämmän kilpailun ansiosta voitaisiin vähentää kaupunkien ja alueiden välistä kitkaa ja auttaa hakijoita antamaan panoksensa laajempaan EU- ja valtiotason toimintaan. Näin voitaisiin kaiken kaikkiaan kannustaa tervettä yhteistyöhengessä käytävää kilpailua.

31.

pyytää, että komissio kehottaa jäsenvaltioita tukemaan kansallisten viranomaistensa ja elintensä kautta kaikin tavoin kaupunkia, joka on valittu kulttuuripääkaupungiksi.

32.

kannattaa jäsenvaltioiden vuorottelujärjestelmää, jonka mukaisesti "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -nimitys nykyisin myönnetään (vuodesta 2007). Komitea katsoo, että järjestelmä takaa yhtäläiset mahdollisuudet myös pienemmille kaupungeille ja jäsenvaltioille nimityksen saamiseksi budjettirajoituksista huolimatta.

33.

kehottaa Euroopan komissiota harkitsemaan mahdollisuutta sisällyttää "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -aloitteen uuteen oikeusperustaan myös muille kuin EU:n jäsenvaltioiden kaupungeille mahdollisuus hakea nimitystä; Istanbulista vuonna 2010 saadut kokemukset viittavat tähän suuntaan (7).

34.

vahvistaa uudelleen, että valintalautakunnassa olevan AK:n edustajan on edelleen oltava yksi sen vaaleilla valituista jäsenistä aiemman tavanomaisen käytännön mukaisesti. Komitea toteaa kuitenkin, että osallistuminen valintalautakuntaan ei ole muodollinen tehtävä, vaan se aiheuttaa huomattavan työmäärän ja muodostaa merkittävän vastuun hakevia kaupunkeja kohtaan. Komitea pyytää komissiota vahvistamaan alueiden komitean aseman valvontalautakunnassa sekä takaamaan, että lautakunnalla on edelleen aktiivinen rooli sen varmistamiseksi, että nimettyjen kaupunkien kulttuuriohjelmien yhteisvaikutuksia kehitetään jo ohjelman valmisteluvaiheessa. (8) Olisi aiheellista määrittää aiempaa objektiivisemmat arviointikriteerit, jotka antavat hylätyille hakijoille mahdollisuuden oppia ja joihin tulevat hakijat voivat tukeutua.