18.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 390/18

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen XVIII osaston,

—

ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (1),

—

ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) 5. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 (2),

—

ottaa huomioon yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista 6. lokakuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/702/EY (3),

—

ottaa huomioon 7. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman EU:n koheesio- ja aluepolitiikasta vuoden 2013 jälkeen (4),

—

ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin Itämeri-strategiasta ja makroalueiden roolista tulevaisuuden koheesiopolitiikassa (5),

—

ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan aluekehitysrahastosta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1080/2006 tutkimukseen ja innovointiin osoitettujen varojen sekä seitsemännen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman välisen synergian aikaansaamisesta kaupungeissa, alueilla, jäsenvaltioissa ja unionissa (6),

—

ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman alueellista koheesiota koskevasta vihreästä kirjasta ja koheesiopolitiikan tulevaa uudistusta koskevan keskustelun tilasta (7),

—

ottaa huomioon 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen uudelleentarkastelusta (8),

—

ottaa huomioon 21. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman alueellisen agendan ja Leipzigin peruskirjan seurannasta – kohti eurooppalaista aluekehityksen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toimintaohjelmaa (9),

—

ottaa huomioon 1. joulukuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroregions-alueiden merkityksestä aluepolitiikan kehittämisessä (10),

—

ottaa huomioon 28. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman alueellisen yhteenkuuluvuuden roolista aluekehityksessä (11),

—

ottaa huomioon 8. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia" (KOM(2010)0715) ja strategiaan liittyvän ohjeellisen toimintasuunnitelman (SEC(2010)1489),

—

ottaa huomioon komission 9. marraskuuta 2010 antaman taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän viidennen kertomuksen koheesiopolitiikan tulevaisuudesta (viides koheesiokertomus) (KOM(2010)0642),

—

ottaa huomioon 19. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon "EU:n talousarvion kokonaistarkastelu" (KOM(2010)0700) ja sen tekniset liitteet (SEC(2010)7000),

—

ottaa huomioon 6. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Aluepolitiikan panos Eurooppa 2020 -strategian mukaisessa älykkäässä kasvussa" (KOM(2010)0553),

—

ottaa huomioon 31. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Koheesiopolitiikkaan liittyvä strategiaraportti 2010 vuosien 2007–2013 ohjelmien toteuttamisesta" (KOM(2010)0110),

—

ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon "Euroopan unionin strategia Itämeren aluetta varten" (KOM(2009)0248) ja strategiaan liittyvän ohjeellisen toimintasuunnitelman (SEC(2009)0712/2),

—

ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n strategiasta Atlantin aluetta varten (12), jossa mainittiin vuodeksi 2011 kaavailtu komission tiedonannon julkaiseminen,

—

ottaa huomioon 6. lokakuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Vihreä kirja alueellisesta koheesiosta Euroopassa – Alueellisen moninaisuuden kääntäminen vahvuudeksi" (KOM(2008)0616),

—

ottaa huomioon alueiden komitean 27. tammikuuta 2011 antaman oma-aloitteisen lausunnon "Uusia näkymiä EAYY-asetuksen tarkistukseen",

—

ottaa huomioon komission pyynnöstä laaditun riippumattoman kertomuksen "Interreg III -yhteisöaloite (2000–2006): jälkiarviointi" (N:o 2008.CE.16.0.AT.016),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A7-0110/2011),

A.

ottaa huomioon, että Euroopan unioniin kuuluu 27 jäsenvaltiota ja 271 aluetta,

B.

ottaa huomioon, että rajaseutualueilla asuu noin 37,5 prosenttia Euroopan väestöstä,

C.

ottaa huomioon, että epävirallinen yhteistyö, Euroregion- ja Eurodistrict-alueet, eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät (EAYY), Euroopan neuvoston aloitteet, perättäiset perussopimukset ja Euroopan unionin johdettu oikeus ovat kaikki auttaneet tekemään alueiden välisistä siteistä lujemmat ja kestävämmät,

D.

katsoo, että vaikka alueellisen yhteistyön perusta on luotu, paljon haasteita on yhä ratkaisematta, ja näiden haasteiden luonne riippuu yhteistyöjärjestelyjen kehitysvaiheista ja -asteesta,

E.

toteaa, että rajat on "lakkautettu" perussopimuksilla ja että niiden poistuminen on saatava tuntumaan myös unionin kansalaisten arjessa,

F.

toteaa, että aluepolitiikalla pyritään edistämään alueiden harmonista kehitystä ja lujittamaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa,

G.

toteaa, että Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite, joka on yksi koheesiopolitiikan ohjelmalohkoista, edesauttaa "yhä läheisemmän Euroopan kansojen liiton" luomista vähentämällä alueiden välisiä esteitä,

H.

toteaa, että unionin ulkorajoilla alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen avulla osallistutaan liittymistä edeltävään prosessiin ja naapuruuspolitiikan täytäntöönpanoon, minkä vuoksi asiaan liittyvien yhteisön järjestelyjen koordinointia on parannettava,

I.

ottaa huomioon, että alueellinen yhteistyö, joka ohjaa eri alueiden kansalaiset yhteistoimintaan, on jatkuva oppimisprosessi, joka luo tunteen yhteenkuuluvuudesta ja yhteisestä tulevaisuudesta,

J.

katsoo, että kansalaisen on oltava keskeisellä sijalla alueiden välisen yhteistyön painopistealueilla ja että siksi olisi edistettävä paikkalähtöistä toimintamallia,

K.

huomauttaa, että alueellisen yhteistyön syventäminen riippuu Euroopan yhdentymisen edistymisestä ja toiminnan koordinoinnista kaikilla aloilla, mikä puolestaan tukee tätä yhdentymistä ja alueellista koheesiota, ja että alueellinen yhteistyö toimii itsessään Euroopan yhdentymisen kokeellisena laboratoriona,

L.

toteaa, että raja-alueilla investoidaan vain vähän Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin (TEN-T), vaikka nimenomaan rajat ylittävissä liittymäkohdissa uudenaikaistaminen olisi kiireesti tarpeen; katsoo, että rajat ylittävien infrastruktuurien esteiden poistaminen on tyyppiesimerkki eurooppalaista lisäarvoa tuovasta toiminnasta,

M.

ottaa huomioon, että alueellisen yhteistyön painoarvo on huomattavasti lisääntynyt yleisen rakennerahastoasetuksen ja Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä,

N.

huomauttaa, että Interreg III -yhteisöaloitteen jälkiarviointikertomus ohjelmakaudelta 2000–2006 tarjoaa vakuuttavaa näyttöä lisäarvosta, jota tämä tavoite tuo Euroopan yhdentymishankkeelle,

1.

muistuttaa, että alueellisella yhteistyöllä halutaan kannustaa alueita yhteistoimintaan, jotta ne voivat tarttua yhdessä yhteisiin haasteisiinsa, poistaa yhteistyön fyysisiä, kulttuurisia, hallinnollisia ja sääntelyesteitä sekä vähentää rajojen vaikutusta;

2.

on vakuuttunut, että alueellinen yhteistyö tuottaa eurooppalaista lisäarvoa ja että se näyttelee keskeistä osaa sisämarkkinoiden ja Euroopan yhdentymisen syventämisessä monilla politiikanaloilla, ja kehottaa säilyttämään alueellisen yhteistyön jatkossakin yhtenä koheesiopolitiikan pilareista;

3.

korostaa, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion periaatteeseen perustuva alueellisen yhteistyön tavoite koskee kaikkia EU:n alueita, sillä se edistää koko Euroopan unionin harmonista kehitystä;

4.

katsoo, että alueellinen yhteistyö on osoittanut tehokkuutensa ja että sen potentiaalia ja kilpailukyvyn kehittämismahdollisuuksia ei vielä riittävästi hyödynnetä, koska sille myönnetään niin niukasti määrärahoja; pyytää nostamaan tavoitteen "Euroopan alueellinen yhteistyö" määrärahaosuuden nykyisen ohjelmakauden 2,5 prosentista seuraavalla ohjelmakaudella vähintään 7 prosenttiin koheesiopolitiikan kokonaistalousarviosta;

5.

suosittaa, että tavoitteen 3 nykyinen rakenne eli sen kolme ohjelmalohkoa – rajat ylittävä (ohjelmalohko A), valtioiden välinen (ohjelmalohko B) ja alueiden välinen (ohjelmalohko C) – säilytetään, että rajat ylittävä yhteistyö pidetään vallitsevana muihin ohjelmalohkoihin nähden ja että siihen varataan vähintään 70 prosenttia alueellisen yhteistyön talousarviosta; huomauttaa, että ohjelman varat olisi jaettava oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kaikkien alueiden kesken;

6.

pitää tarpeellisena säilyttää erottelu rajat ylittävään ohjelmalohkoon A, joka vastaa rajaseutualueiden paikallisiin tarpeisiin, ja valtioiden väliseen ohjelmalohkoon B (niin sanottu makroaluetaso mukaan lukien), joka mahdollistaa yhteistyön laajempien strategisten alueiden kesken, mutta pitää tarpeellisena koordinoida näiden ohjelmalohkojen toimintaa nykyistä paremmin;

7.

kehottaa alueellisten yhteistyötoimien johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi ja hankkeiden strategisuuden vuoksi käyttämään joustavammin EAKR-asetuksen 21 artiklan tarjoamaa mahdollisuutta määrittää toimien sijainti rajat ylittävässä ja valtioiden välisessä yhteistyössä ja ottamaan mukaan merialueet; pyytää soveltamaan joustavasti rajat ylittävässä yhteistyössä asetettua rannikko- ja merialueita koskevaa 150 kilometrin raja-arvoa;

8.

katsoo kuitenkin, että näiden alueiden integraatio ja yhteistyö EU:n ulkopuolisten maantieteellisten alueiden kanssa eivät johdu eivätkä voi johtua pelkästään niiden syrjäisestä maantieteellisestä sijainnista, sillä rikkaat historialliset, kielelliset ja kulttuuriset siteet ympäröiviin maailmanosiin antavat niille tärkeän roolin tällaisten suhteiden syventämisessä ja EU:n globaalin läsnäolon varmistamisessa;

9.

korostaa alueellisen yhteistyön olennaisen tärkeää asemaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa; pyytää pohtimaan prosessin alkuvaiheissa, mitä strategisia tarpeita kullakin rajaseudulla ja yhteistyöalueella on Eurooppa 2020 -strategiaan liittyen, ja pyytää, että Euroopan alueellinen yhteistyö otetaan mukaan ja sovitetaan kaikkien tasojen – unionin, jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisyhteisöjen – strategiseen suunnitteluun; vaatii, että komissio täsmentää mahdollisimman nopeasti varojen temaattista kohdentamista koskevia ehdotuksiaan, jotka liittyvät Eurooppa 2020 -strategian "teemavalikoimaan";

10.

toivoo, että rahoitus jaetaan yhtenäisten perusteiden mukaisesti kullekin alueellisen yhteistyön ohjelmalle, jotta jokaisen alueen tarpeisiin voidaan vastata ja sen erityispiirteet ottaa huomioon strategisesti ja kokonaisvaltaisesti; kehottaa tältä osin komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään muita relevantteja strategisia ja mitattavissa olevia perusteita, jotka heijastavat alueiden tarpeita mutteivät heikennä pääasiallista perustetta, nimittäin demografiaa;

11.

vahvistaa jälleen, että alueiden välinen yhteistyö (ohjelmalohko C) on tärkeä, mutta pitää valitettavana, ettei siihen myönnetä riittävästi resursseja; ehdottaakin, että EU:n suurinta mahdollista yhteisrahoitusosuutta tässä ohjelmalohkossa tarkastellaan uudelleen ja että kiinnitetään huomiota myös sen mahdollisuuksiin toimia kannustimena "kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan" tavoitteen piiriin kuuluvilta alueilta tuleville osanottajille, jotta ohjelmalohkon C hankkeiden määrää voidaan kasvattaa; kehottaa laajentamaan yhteistyöaihepiirejä ja sisällyttämään niihin toimintaohjelmien hallinto- ja johtamistavan ja alueiden kehittämisen;

12.

kannustaa lisäksi alueita hyödyntämään paremmin yleisessä asetuksessa (13) tarjottuja mahdollisuuksia alueiden väliseen yhteistyöhön osana niiden toimintaohjelmia; suosittaa, että tavoitteeseen 3 kuuluva alueiden välinen ohjelmalohko vastaisi myös näiden hankkeiden koordinoinnista ja vetämisestä, tietämyksen hallinnan välineiden kehittämisestä ja hyvien käytäntöjen vaihdosta;

13.

korostaa, että alueellisen yhteistyön tulevien toimintaohjelmien on saatava tukea Interact-ohjelmasta ja niillä on oltava valmiudet menestyviin tukiohjelmiin, joihin voitaisiin ottaa mallia RC LACE -hankkeesta; kehottaa parantamaan Interact-, Urbact- ja Espon-ohjelmien sekä ohjelmalohkon C keskinäistä koordinointia, sillä se tehostaa tavoitteen 3 täytäntöönpanoa;

14.

tukee Espon-verkoston toimia mutta ehdottaa, että alue- ja paikallisviranomaisten mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti aluekehitysasioita koskevaan tutkimukseen parannetaan ja samalla varmistetaan aiempaa helpompi tutkimustulosten käytännön soveltaminen;

15.

on hyvillään Urbact-ohjelman onnistuneesta toteutuksesta kestävän kaupunkikehityksen alalla ja pyytää jatkamaan ja laajentamaan sitä merkittäväksi ja laajasti saatavilla olevaksi aloitteeksi, jolla tarjotaan mahdollisuuksia kaupunkien paikallisia haasteita koskevaan yhteiseen oppimiseen ja siirrettävyyteen;

16.

kehottaa komissiota kehittämään keinoja saada vaaleilla valitut paikallis- ja aluetason edustajat aktiivisesti mukaan Euroopan tason verkostoihin, joissa vaihdetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, sillä tämä olisi ensi vaihe paikallis- ja aluehallinnon edustajien Erasmus-vaihdon toteuttamisessa;

17.

toistaa, että alueellisten toimijoiden osallistuminen EU:n tavoitteiden täyttämiseen on ennakkoedellytys alueellisen koheesion tehokkaalle toteutumiselle;

18.

kehottaa huolehtimaan siitä, että Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite sisällytetään yleiseen ohjelmasuunnitteluun lähentymistavoitteen ja alueellinen kilpailukyky -tavoitteen kanssa; kehottaa koordinoimaan ohjelmia aiempaa paremmin; ehdottaa, että alueellisille toimintaohjelmille tarjotaan mahdollisuus tutustua ja osallistua niitä koskeviin rajat ylittäviin, valtioiden välisiin ja alueiden välisiin hankkeisiin ja että määrärahat kohdennetaan alueittain ensisijaisiin hankkeisiin, kuten yhdistäminen Euroopan laajuisiin verkkoihin rajaseutualueilla, jotka määritellään ennalta yhdessä ohjelmakumppanien kanssa monitasohallinnon ja kumppanuuden periaatteita noudattaen; katsoo, että tämä mahdollistaa alueellisen yhteistyön mahdollisuuksien aiempaa paremman hyödyntämisen yksityisten ja julkisten toimijoiden välille kehittyneiden rajat ylittävien suhteiden ansiosta;

19.

kannustaa jäsenvaltioita ja alueita ottamaan käyttöön toimintaohjelmia, joihin monet eri alueet osallistuvat ja joilla vastataan yhteisiin alueellisiin ongelmiin, kuten vuoristo- tai jokialueen kuuluminen alueen rakenteeseen;

20.

rohkaisee komissiota ja jäsenvaltioita edistämään toimintalinjojen koordinointia rajaseutualueilla sekä työmarkkinoilla, jottei taloudellisen ja alueellisen integraation yhteydessä ilmenisi kilpailun vääristymiseen liittyviä ongelmia;

21.

katsoo, että rajat ylittävää yhteistyötä koskevat ohjelmat ovat myös tärkeitä, jotta voidaan toimia tehokkaasti ja saada aikaan tuloksia strategioissa, jotka koskevat köyhyyden vähentämistä ja heikossa asemassa olevien ryhmien integroimista Euroopan valtaväestöön; kehottaa ottamaan tämän ongelman huomioon sääntelypuitteita laadittaessa sekä varmistamaan, että heikommassa asemassa olevilla alueilla voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisia toimia, jotta ne voivat osallistua unionin aluekehitysohjelmiin;

22.

toteaa, että Itämeri-strategian kaltaiset toimintamallit voivat lisätä rajat ylittävää yhteistyötä; katsoo, että synergian luomiseksi makroalueita koskevissa strategioissa olisi otettava kattavasti huomioon muut alueelliset yhteistyöohjelmat; muistuttaa, että neuvoston alulle panemassa makroaluemallissa kokeillaan yhteishankkeiden johdonmukaista koordinointia hyvin laajalla alueella, jolle ovat ominaisia yhteiset alueelliset ongelmat, ja että siinä hyödynnetään integroitua, monialaista ja alueellista toimintamallia yhteisissä strategisissa hankkeissa, jotka rahoitetaan olemassa olevin varoin;

23.

huomauttaa, että nykyisten ja mahdollisten tulevien strategioiden olisi tarjottava perusta aiempaa strategialähtöisemmille ja yhtenäisemmille toimintamalleille, jotka pannaan täytäntöön asiaankuuluvien alueellisten yhteistyövälineiden avulla, mutta että ne eivät kartuta unionin talousarvion varoja, eikä niissä luoda uusia elimiä tai edellytetä uuden lainsäädännön soveltamista;

24.

pyytää komissiota tarkastelemaan perinpohjaisesti ensimmäisten toteutettujen makroaluestrategioiden tuloksia; toteaa prosessin herättäneen mielenkiintoa, joka olisi pantava kantamaan hedelmää, ja katsoo, että siitä on otettava oppia uusien makroaluestrategioiden täytäntöönpanoa varten;

25.

huomauttaa, että alueellista yhteistyötä koskevaan tavoitteeseen ja erityisesti sen valtioiden väliseen osa-alueeseen voidaan sisällyttää makroaluetason yhteistyö;

26.

suosittaa, että valtioiden välisistä ohjelmista tuetaan alueellisia strategioita koordinoimalla makroaluestrategioiden suunnittelua, määrittelyä ja johtamista, joskaan tämän ei pidä johtaa unionin talousarviossa turhaan päällekkäisyyteen, jota ilmenee, jos eri makroalueita varten luodaan erillisiä budjettikohtia;

27.

korostaa samalla, että makroaluestrategioiden tavoitteet täydentävät mikroalueiden rajat ylittävän yhteistyön tavoitteita ja saattavat kattaa ne mutta eivät korvata niitä; korostaa tästä syystä, että alueellisen yhteistyön rajat ylittävä ohjelmalohko on säilytettävä erillisenä, legitiiminä ja muista riippumattomana kokonaisuutenaan;

28.

on vakuuttunut siitä, että tavoitteeseen 3 kuuluvan valtioiden välisen ohjelmalohkon avulla voidaan tehostaa yhteistyötä makroaluestrategioissa ja lisätä alue- ja paikallishallinnon sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumista käytännön toimien täytäntöönpanoon;

29.

katsoo, että kaikkien valtioiden välisten strategioiden suunnittelussa on otettava huomioon mahdollisuudet koordinointiin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen suuntaviivojen sekä yhdennetyssä meripolitiikassa toteutettujen strategioiden kanssa;

30.

muistuttaa, että alueellinen yhteistyö koskee Euroopan unionin sisärajojen lisäksi sen ulkorajoja, nykyisiin ja tuleviin makroaluestrategioihin liittyvät asiat mukaan lukien; painottaa unionin ulkopuolisten maiden vaikeuksia saada osarahoitusta EAKR-asetuksessa vahvistettujen yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti; pyytää komissiota pohtimaan, miten EAKR:n, liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA), eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) ja Euroopan kehitysrahaston (EKR) toimet saataisiin tuottamaan enemmän synergiaa, ja esittämään mahdollisimman pian ehdotuksen uudeksi naapuruuspolitiikaksi; kehottaa yksinkertaistamaan ja yhtenäistämään eri rahoituslähteiden saatavuutta koskevia sääntöjä yhteensopivuuden varmistamiseksi ja niiden hyödyntämisen helpottamiseksi edunsaajien kannalta;

31.

pyytää komissiota siirtämään ENPI:n sen erityisluonteen vuoksi komission aluekehityksen pääosaston hallinnoitavaksi ottaen kuitenkin huomioon ulkosuhdenäkökohdat; toteaa, että ENPI ei nykymuodossaan mahdollista rajat ylittävän yhteistyön erityispiirteiden riittävää huomioimista; katsoo, että erottamista ulkosuhteiden hoidosta tulisi harkita ainakin tapauksissa, joissa myös ulkorajayhteistyöhön osallistuvat kolmannet maat rahoittavat yhteistyötä;

32.

kehottaa komissiota panemaan täytäntöön tiedonannossa KOM(2004)0343 esitellyn lähialueita koskevan toimintasuunnitelman syrjäisimpiä alueita varten; tähdentää, että syrjäisimpiä alueita koskevilla unionin politiikan aloilla tarvitaan johdonmukaista monialaista toimintaa ja että ulkoisen ja sisäisen osan välistä koordinointia on parannettava soveltamalla vaikutusaluestrategiaa;

33.

muistuttaa, että alueellista koheesiota koskeva valkoinen kirja vihreän kirjan jatkotoimenpiteenä olisi oikea-aikainen väline, jolla voitaisiin selkeyttää, miten alueellinen koheesio pannaan täytäntöön monitasohallinnon avulla tulevassa aluepolitiikassa, ja samalla panos keskusteluun seuraavasta lainsäädäntöpaketista;

34.

toteaa, että ENPI:ssa sovellettavat rajat ylittävän yhteistyön ehdot eivät riitä sen asianmukaiseen kehittämiseen; suosittaa siksi, että komission asiasta vastaavien pääosastojen toiminnan koordinointia tehostetaan; on vakuuttunut siitä, että ENPI:n rajat ylittävät toimintaohjelmat on ehdottomasti liitettävä uudelleen koheesiopolitiikan alueellista yhteistyötä koskevaan tavoitteeseen;

35.

toteaa, että EAYY on ainutlaatuinen ja tärkeä aluehallinnon väline, joka täyttää rahoituksen osalta jäsennettyyn yhteistyöhön, hankkeiden oikeudelliseen asemaan ja monitasohallintoon liittyvät tarpeet; muistuttaa, että EAYY:iä on edistettävä keinona luoda rajat ylittäviä hallintojärjestelmiä, samalla kun varmistetaan alue- ja paikallistason vastuunotto eri toimintalinjoista; korostaa, että nämä yhtymät voivat antaa merkittävän panoksen monitasohallinnon menestyksekkääseen täytäntöönpanoon;

36.

korostaa, että EAYY:t voivat edistää alueellisen koheesion lisäksi myös sosiaalista koheesiota; huomauttaa, että tällä välineellä on parhaat mahdollisuudet lähentää erilaisia kulttuuri- ja kieliyhteisöjä toisiinsa, edistää rauhallista rinnakkaiseloa moninaisessa Euroopassa ja saada kansalaiset näkemään Euroopan lisäarvo;

37.

suosittaa tekemään ensimmäisen arvioinnin jo perustetuista EAYY:istä, jotta alun kokemuksista voidaan ottaa opiksi;

38.

pitää kuitenkin tarpeellisena helpottaa yhtymien perustamista ja pyytää komissiota esittämään viipymättä muutoksia eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1082/2006 ottaen huomioon paikallis- ja alueviranomaisten ja jo perustettujen yhtymien havaitsemat ongelmat ja käyttäen pohjana alueiden komitean työtä niin, että

39.

kehottaa myöntämään EAYY:ille, joiden hankkeet kuvastavat asiaankuuluvien yhteistyöohjelmien tavoitteita ja strategioita, yleiskattavaa tukea yhteisten rajat ylittävien kehittämisstrategioiden pohjalta, jotta ne voivat hallinnoida rakennerahastovaroja suoraan, ja pyytää ottamaan ohjelmat sekä EAYY:ien monikansallisen ja monenvälisen luonteen paremmin huomioon muista unionin rahastoista annetuissa asetuksissa, jotta yhtymät voisivat helpommin saada rahoitusta muista lähteistä;

40.

panee tyytyväisenä merkille alueiden komitean perustaman EAYY:ien eurooppalaisen foorumin, jonka tarkoituksena on helpottaa kokemusten vaihtoa, hyvien käytäntöjen keräämistä ja EAYY:ien teknistä tukemista;

41.

katsoo, että rajat ylittävät EAYY:t tarjoavat loistavan mahdollisuuden kehittää unionia aluetasolla ottamalla mukaan unionin kansalaiset; kehottaa rajat ylittäviä EAYY:iä perustamaan tarvittaessa kansalaisyhteiskunnan rajat ylittävän foorumin, johtamaan sen toimintaa ja tukemaan rajat ylittäviä kansalaisaloitteita;

42.

katsoo, että alueellisen yhteistyön ohjelmien täytäntöönpano on yhä liian monimutkaista ja että tavoitteesta 3 olisi annettava erilliset säännökset, joissa näkyy sen toimille ominainen kansainvälisyys; katsoo, että nykyään ohjelmien toteuttamiseen täytyy ottaa mukaan liian monia erilaisia hallintoviranomaisia, ja vaatii sen huomattavaa yksinkertaistamista;

43.

kehottaa komissiota esittämään erityistoimia, joilla yksinkertaistetaan tarkastus- ja valvontasääntöjä ja otetaan ohjaavaksi periaatteeksi "yksi hallintoviranomainen ohjelmaa kohti", mahdollistetaan kustannusten kiinteämääräisen korvaamisen järjestelmällisempi käyttö sekä pienhankkeiden kiinteämääräinen rahoittaminen, tarkennetaan unionin tukikelpoisuussääntöjä, lisätään joustoa sovellettaessa maksusitoumusten vapauttamista ilman eri toimenpiteitä ja lisätään teknistä tukea, jotta hallintoelimet voivat painottaa hankkeiden käynnistämistä ja strategista tukea sekä tulosten aikaansaamista eikä pelkästään hallintoa ja hallinnollisten määräysten noudattamista hakemuksissa;

44.

kehottaa jäsenvaltioita yksinkertaistamaan kansallisia määräyksiään, joilla hyvin usein lisätään raskaita hallintomenettelyjä, joita yhteisön säännöissä ei edellytetä;

45.

kehottaa komissiota selventämään mahdollisimman nopeasti alueyhteistyötä varten kaavaillun ehdollisuusperiaatteen yksityiskohdat; huomauttaa, että jotta ehdollisuudella voidaan luoda varojen nykyistä paremman ja tehokkaamman käytön edellytykset, se ei saa mutkistaa täytäntöönpanoa, mikä koituisi ohjelmien hallinnoijien ja edunsaajien vahingoksi;

46.

vaatii lisäksi laajentamaan ja yksinkertaistamaan järjestelyjä, jotta yksityisen sektorin toimijoita olisi helpompi saada mukaan; suosittaa, että otetaan käyttöön Jeremie- ja Jessica-aloitteiden mallin mukaisia rahoitusjärjestelyjä, sillä näin voitaisiin helpottaa taloudellista kehitystä mukanaan tuovien rajat ylittävien hankkeiden toteutusta, yksityisten toimijoiden osanottoa ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien perustamista;

47.

pahoittelee alueellisen yhteistyön näkyvyyden puutetta kansallisten ja paikallishallintojen tasolla ja kansalaisten arjessa ja kehottaa parantamaan tiedotusta toteutetuista hankkeista;

48.

kehottaa komissiota pohtimaan ratkaisuja, joiden avulla voidaan parantaa EAYY:ien ja niiden toimien näkyvyyttä alueellisen yhteistyön toimijoiden ja kansalaisten keskuudessa;

49.

katsoo, että historiaan perustuvaa kulttuurista ja kielellistä läheisyyttä eri jäsenvaltioiden raja-alueiden välillä on hyödynnettävä rajat ylittävän yhteistyön elävöittämisessä;

50.

katsoo, että koulutus- ja kulttuurialan tiiviimpi yhteistyö auttaisi saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin kuuluvan älykkään ja osallistavan kasvun ja lisäisi kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista, edistäisi alueellisen yhteistyön näkyvyyttä ja kaataisi "henkiset rajat", jotka yhä estävät kansalaisia lähentymästä toisiinsa;

51.

kehottaa parantamaan koordinointia hallintoviranomaisten ja olemassa olevien rajat ylittävien yhteisöjen, kuten Euroregion-alueiden, kesken rajat ylittävien ohjelmien täytäntöönpanossa, jotta voidaan taata hankkeiden laadukkuus, avoimuus ja kansalaisläheisyys;

52.

pyytää koordinoimaan paremmin kaikkien alueellisen yhteistyön aloitteiden täytäntöönpanoon osallistuvien toimijoiden välistä viestintää; ehdottaa, että kaikissa samaan ohjelmalohkoon kuuluvissa ohjelmissa käytettäisiin yhtä tunnistettavaa logoa (esimerkiksi voitaisiin ottaa uudelleen käyttöön hyvin tunnettu "INTERREG"-merkintä) yhdessä kunkin ohjelman oman logon kanssa (koko voitaisiin vakioida ja sen olisi oltava riittävä suuri); kehottaa komissiota esittämään, että seuraavan ohjelmakauden alussa toteutetaan alueellisen yhteistyön hyödyistä ja saavutuksista kertova laaja tiedotuskampanja rajaseutujen viestimissä;

53.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioille.