52011DC0859

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan yritys- ja kauppatilastojen uudenaikaistamisohjelmasta (MEETS) 16. joulukuuta 2008 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1297/2008/EY täytäntöönpanosta

JOHDANTO

Euroopan yritys- ja kauppatilastojen uudenaikaistamisohjelmasta (MEETS) 16. joulukuuta 2008 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1297/2008/EY (jäljempänä ”MEETS-päätös”) 6 artiklan mukaisesti komissio antaa ”viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 ja sen jälkeen vuosittain vuoden 2013 loppuun saakka Euroopan parlamentille ja neuvostolle MEETS-ohjelman toteuttamista koskevan kertomuksen”.

Tämä kertomus on toinen tällainen kertomus, jossa kuvataan, miten jäsenvaltiot ja komissio (Eurostat) ovat edistyneet MEETS-ohjelmaan kuuluvan toiminnan toteuttamisessa edellisen kertomuskauden jälkeen. Ensimmäisen kertomuksen painopisteenä olivat vuosien 2009 ja 2010 vuosittaisissa työohjelmissa aloitetut tai jatketut toimet. Näiden kahden ensimmäisen vuoden aikana MEETS-ohjelman toimintamäärärahojen toteutumisaste oli melkein 80 prosenttia[1]. Tämä johtuu lähinnä siitä, että jäsenvaltioilla oli vain rajalliset mahdollisuudet osallistua EU:n hankkeisiin vuoden 2008 talous- ja finanssikriisin johdosta.

Toinen kertomus kattaa tähän mennessä aikaansaadut alustavat keskeiset tulokset sekä vuonna 2010 hyväksyttyyn vuoden 2011 vuosittaiseen työohjelmaan kuuluvat merkittävät aloitteet.

Kaikessa MEETS-ohjelman toiminnassa noudatetaan strategiaa, joka on esitetty Euroopan parlamentille ja neuvostolle 10. elokuuta 2009 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n tilastojen uusi tuotantotapa – visio tulevalle vuosikymmenelle”[2].

TAVOITTEET, TOTEUTETUT TOIMET JA PAINOPISTEET

Vaikka MEETS-ohjelma kestää vuoden 2013 loppuun asti, ensimmäinen kokonaisarviointi tehtiin jo vuoden 2010 lopussa. MEETS-ohjelman vuoden 2011 vuosittaista työohjelmaa mukautettiin kyseisen arvioinnin perusteella. Ohjelmaa yhdenmukaistettiin, ja sen tuloksena MEETS-hankkeiden ja vuotuisten toimien määrää tarkistettiin ja strategisia suuntauksia vähennettiin.

MEETS-ohjelman keskeinen toiminta järjestäytyy edelleen Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) yhteistyöverkostojen eli ESSnet-verkostojen ympärille. Kaikki suunnitellut kahdeksan ESSnet-verkostoa on nyt perustettu ja ne toimivat. Niistä viimeinen aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Yhdenmukaistamisen tuloksena vuoden 2011 työohjelmassa muutamien ESSnet-verkostojen tukikautta pidennettiin monivuotisilla avustuksilla vuosittaisten avustusten sijasta.

Rahoitusta on myönnetty myös kansallisten tilastolaitosten kanssa tehdyillä erillisillä avustussopimuksilla, ja myös useita ulkoisia tutkimuksia on teetetty. Muitakin hankkeita on meneillään, mutta niillä ei ole rahoitusvaikutuksia tai ne on yhdistetty muihin toimiin.

EU:n talousarviosta myönnettiin vuoden 2011 työohjelmalle hieman yli 11 miljoonaa euroa, joista katetaan 19 vuotuista toimea sekä ohjelman täytäntöönpanoon tarvittava tekninen ja hallinnollinen tuki. Toimintaa rahoitettiin eniten avustuksilla (noin 90 prosenttia), joita myönnettiin joko ESSnet-verkostojen kautta tai erillisinä avustuksina.

Tavoite 1: Tarkastellaan uudelleen painopistealoja ja laaditaan tavoiteindikaattoreita uusia aloja varten

Kartoitetaan merkitykseltään vähäisemmät alat

Sen jälkeen, kun Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea, ESS-komitea, hyväksyi uuden strategiaperusteisen toimintatavan marraskuussa 2010, merkitykseltään vähäisemmät yritys- ja kauppatilastojen alat on eritelty Eurostatin painopisteiden vuotuisessa uudelleentarkastelussa . Vuonna 2010 toteutetun uudelleentarkastelun tuloksena MEETS-ohjelmaa saatiin yhdenmukaistettua ja useita negatiivisia painopisteitä, joista on kehitettävä konreettisia ehdotuksia voimassa olevien säädösten muuttamiseksi, saatiin määritettyä. Nämä liittyivät toimialayksiköiden tilastoihin/sarjoihin yritystoiminnan rakennetilastoista annetun asetuksen[3] liitteissä 2 ja 4 sekä teollisuuden uusien tilausten muuttujaan lyhyen aikavälin tilastoista annetun asetuksen[4] liitteessä A. Työ jatkuu myös Intrastat-järjestelmää koskevien vaatimusten vähentämiseksi ja tavaroiden ja palvelujen kauppaa koskevien kansainvälisten tilastojen painottamiseksi palvelujen hyväksi.

Kehitetään uusia aloja (yritysryhmät, globalisoituminen, yrittäjyys, innovointi)

Vuoden 2010 lopussa alustavan tutkimuksen tulosten perusteella käynnistettiin menetelmätyö, joka liittyi yritysryhmiä koskevien tilastojen kehittämiseen kahdella painopistealalla, joita ovat: ”ryhmien sisäinen kauppa” ja ”tutkimus- ja kehittämistyö sekä innovointi”. Monikansallisia yrityksiä kuultiin Euroopan laajuisesti siitä, onko näiden tietojen keskitetty raportointi emoyhtiön kautta toteutettavissa. Jäsenvaltioissa ja Euroopan unionissa tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen perinpohjaisen tutkimisen tuloksena laadittiin lisäksi luettelo monista mahdollisista tiedonkeruutavoista näillä yritysryhmiin liittyvillä kahdella keskeisellä alalla. Molempien toimien perusteella annettiin suosituksia siitä, miten tietoja olisi paras kerätä näillä kahdella alalla, ja niitä käytettiin menetelmäpohjana emoyhtiöiden kautta Euroopan tilastojärjestelmää varten tapahtuvassa yritysryhmiä koskevien tietojen keruussa. Alustava arviointi tästä menetelmätyöstä liitetään suurten ja monitahoisten monikansallisten yritysryhmien profilointia käsittelevän ESSnet-verkoston toimintaan ennen kokeilutestien aloittamista (ks. tavoite 2).

Vuoden 2011 alussa valmistui tutkimus, joka koski talouden globalisaation indikaattoreita käsittelevässä OECD:n käsikirjassa (OECD Handbook on Economic Globalisation Indicators ) ehdotettujen indikaattoreiden saatavuutta Euroopan tilastojärjestelmässä ja niiden laskentaa. MEETS-ohjelman yhdenmukaistamisen perusteella menetelmätyötä jatketaan ja kokeilutestit järjestetään globaalien arvoketjujen mittaamista käsittelevässä ESSnet-verkostossa (ks. tavoite 3).

Yrittäjyyteen liittyvien toimintalinjojen seurannan osalta työ jatkuu kehittämällä työnantajien yritysdemografiaa koskevien yhdenmukaistettujen tietojen keruuseen liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi vuonna 2011 käynnistettiin ensimmäinen EU:n laajuinen vapaaehtoinen tietojenkeruu ehdotetuista innovatiivisten yritysten nopean kasvun indikaattoreista, joita voidaan hyödyntää Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä vastikään laaditussa ”innovaatiounionin pääindikaattorissa”. Yhteistyö OECD:n kanssa jatkui myös yhteisen yrittäjyysindikaattoriohjelman (EIP) laatimisessa sekä yrittäjyyttä määrittävien tekijöiden kehittämisessä, jossa otettiin huomioon vuonna 2010 pidetyn työpajan aikaansaannokset.

Tavoite 2: Yhdenmukaistetaan yritystoimintatilastojen puitteet

Käsitteiden ja menetelmien liittäminen lainsäädäntöön

Vuonna 2010 perustettu yritys- ja kauppatilastojen käsitteiden ja menetelmien johdonmukaisuutta käsittelevä ESSnet-verkosto aloitti työn, jossa kartoitetaan tilastoyksikköjen ja niiden määritelmien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Vuoden 2011 alussa järjestettiin työpajoja Eurostatin ja kansallisten tilastolaitosten asiantuntijoiden kanssa sekä laadittiin ja testattiin kysely lisätietojen keräämistä varten. Lisäksi laadittiin kertomus, jossa esitettiin pääasialliset tutkittavat kysymykset sekä suunnitellut menetelmät ja menettelyt. Valmisteluja tehtiin myös töiden aloittamiseksi vuoden 2012 alussa perusjoukon, kehysten, viitejakson, luokitusten ja niiden sovellusten (jaottelut, erityisaggregaatit) sekä piirteiden ja määritelmien osalta.

Hanke, jonka aiheena on ” maksutasetilastojen ja kansainvälisiä maksutapahtumia koskevien tilastojen johdonmukaisuuden parantaminen ”, on päättynyt. Hankkeen tulokset sekä suositukset ja täydellinen täsmäytystaulukko otettiin huomioon maksutase- ja kauppatilastojen johdonmukaisuutta käsittelevän työryhmän työssä.

Kehitetään yritysryhmiä koskevia tilastoja

Edistymistä tapahtui paljon EuroGroups Register[5] -rekisterissä (EGR), joka on tarkoitettu johdonmukaisiksi ja yhtenäisiksi kyselypuitteiksi globalisaatioon liittyvien laadukkaiden tilastojen laatimista varten.

EGR-menetelmää käsittelevä ESSnet-verkosto jatkoi keskitettyjen ja kansallisten EGR-prosesseihin liittyvien menetelmien ja tietomallin kehittämistä eteenpäin (EGR versio 2). EGR-rekisterin 5 000 monikansallisesta yritysryhmästä muodostuva perusjoukko saatiin viimeisteltyä, ja perusjoukon laajentamistyö alkoi. Tarkoituksena on päästä yhteensä 10 000 monikansalliseen yritysryhmään. Jäsenvaltioille jaettiin ohjeita EGR-menetelmistä. EGR:n perusjoukon kattavuutta ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen (FATS) ja suoria ulkomaisia investointeja koskevien tilastojen (FDI) osalta arvioidaan parhaillaan.

Lisäksi vuonna 2009 myönnetyillä avustuksilla (16) ja vuonna 2010 myönnetyillä avustuksilla (8) tuettiin EGR-prosessien ja -menetelmien määrittelyä kansallisella tasolla kansallisissa rekistereissä olevien EGR-tietojen syöttämistä, validoimista, yhdistämistä ja siirtämistä varten. Niillä katettiin myös ensimmäinen vaihe toimista, joissa määritellään ja kehitetään työkaluja, joilla pyritään mahdollisuuksien mukaan automatisoimaan EGR-prosessit kansallisella tasolla ja parannetaan EGR-tietojen laatua. Kaikki jäsenvaltiot voivat tutustua avustusta saaneiden toimien tuloksiin, ja ne voivat näin ollen hyödyntää tuloksia valmistellessaan ja kehittäessään EGR-rekisterin kansallista täytäntöönpanoa.

Suurten ja monitahoisten monikansallisten yritysryhmien profilointia käsittelevä ESSnet-verkosto on osa EGR-rekisterin kehystä. Sen tavoitteena on saada aikaan yhtenäisiä ja tarkoituksenmukaisia tilastoyksikkörakenteita ja yhteisymmärrys yritysryhmiä koskevien tilastotietojen raportoinnista. Kansainvälistä profilointia koskeva toteutettavuustutkimus ja monikansallisiin yritysryhmiin liittyviä tilastoyksikköjä koskeva tutkimus toteutettiin vuonna 2010. Menetelmätyön kehittämistä jatketaan niiden perusteella ottamalla myös nykyiset testit huomioon. Yrityksen määritelmää koskevan suosituksen täytäntöönpanon toteutettavuutta arvioidaan johdonmukaisuutta käsittelevän ESSnet-verkoston toiminnan yhteydessä.

Toteutetaan eurooppalaisia tutkimuksia yrityksille aiheutuvan rasitteen pienentämiseksi

Valmisteilla on tutkimus menetelmäkysymyksistä, joita liittyy EU:n otantaohjelmien käyttöön tiedonkeruussa.

Tavoite 3: Tuetaan entistä tehokkaamman yritys- ja kauppatilastojen tuottamisjärjestelmän käyttöönottoa

Hyödynnetään entistä paremmin tilastojärjestelmässä jo saatavilla olevia tietoja ja otetaan myös estimointimahdollisuus huomioon

” Tiedon varastointiin ja linkitykseen yritystilastojen tuotannossa ” liittyvästä työstä huolehtii vuoden 2010 jälkipuoliskolla perustettu ESSnet-verkosto. ESSnet-verkosto aloitti ensimmäiseksi tiedon linkitykseen ja varastointiin liittyvien olemassa olevien toimintatapojen kartoittamisen. Se laati kyselyn ja lähetti sen Euroopan tilastojärjestelmään kuuluville jäsenvaltioille sekä Sveitsille laatiakseen luettelon tämänhetkisistä parhaista käytännöistä yhdennetyissä yritystietojärjestelmissä ja saadakseen yleiskuvan havaituista ongelmista ja toivotuista ratkaisuista. Tulokset esiteltiin ja niistä keskusteltiin huhtikuussa 2011 pidetyssä työpajassa. Kyselyn ja keskustelujen perusteella tiedon varastoinnin käyttöönottoon ja toimintaan liittyviä useita laaja-alaisia aiheita on tarpeen analysoida. Näihin kuuluvat kyseisen ESSnet-verkoston tilastotietovaraston, metadatan, yritysrekisterin aseman ja roolin, tietojen luottamuksellisuuden ja epäjohdonmukaisuuden täsmällinen määritelmä ja laajuus sekä laatuasiat. ESSnet-verkosto toimii asiantuntijaryhmänä, joka kokoaa tietopohjaa ja määrittelee ja antaa ohjeita sekä tarjoaa palveluja vertaisarviointien ja konsultoinnin muodossa.

Myös kolmessa hankkeessa, jotka koskevat mikrotietojen yhdistämistä yksittäisiin tilastoihin , edistyttiin huomattavasti:

- Hanke, joka liittyi rakenteellisiin yritystilastoihin, ulkomaankauppaan ja kansainvälistä alihankintaa koskevien mikrotietojen linkittämiseen , pantiin täytäntöön, ja tietojen poimintaa ja mikrotietojen linkittämistä koskeva menetelmä kehitettiin. Tulokset otetaan huomioon toisessa suuressa hankkeessa, joka alkoi vuoden 2011 alussa, kun perustettiin globaalien arvoketjujen mittaamista käsittelevä ESSnet-verkosto. Tämä ESSnet-verkosto käsittelee yhtä Eurooppa 2020 -strategiassa esitetyistä merkittävistä aloitteista, ja sen tavoitteena on kerätä tietoja yhä globalisoituneemmasta yritystoiminnasta ja -organisaatiosta sekä sen vaikutuksista työpaikkojen syntymiseen ja kestävään kasvuun. Hankkeen tavoitteena on myös auttaa päätöksentekijöitä tekemään päätöksiä kattavampien tietojen pohjalta sekä seuraamaan talouden globalisoitumista ja kansainvälistymistä kehittämällä ja ottamalla käyttöön talouden globalisaatiota koskevia indikaattoreita.

- Hankkeessa, jonka aiheena ovat ”uudet yrityksen piirteiden mukaiset ulkoisen kaupan tilastoindikaattorit”, tehdyn tutkimuksen perusteella laadittiin tiedonkerääjän opas kauppa- ja yritysrekisteritietojen linkittämiseen perustuvaa yrityksen piirteiden mukaisten ulkoisen kaupan tilastojen tuottamista varten. Tutkimuksessa saatiin tietoa myös menetelmäkysymyksistä, joita liittyy yhdistettyjen ulkoisen kaupan tilastojen ja yritystilastojen keruuseen. Tämän tuloksena tarkistettuihin Intrastat- ja Extrastat-asetuksiin lisättiin vaatimus näiden tilastojen keräämisestä vuosittain. Tilastojen säännöllinen tuottaminen alkoi vuonna 2011, ja ensimmäinen viitevuosi on 2009. Meneillään on edelleen useita kokeiluluonteisia tutkimuksia, joihin jäsenvaltioille myönnettiin avustuksia ja joissa pyritään määrittämään ja kehittämään kauppa- ja yritystilastoja yhdisteleviä uusia tilastoindikaattoreita. Tutkimuksilla pyritään parantamaan myös uusien indikaattorien kokoamista koskevia kvalitatiivisia ja menetelmään liittyviä näkökohtia.

- Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä koskevien mikrotietojen linkittämistä käsittelevä ESSnet-verkosto tutkii parhaillaan vaihtoehtoisten kyselystrategioiden toteutettavuutta linkitettyjen tietokokonaisuuksien edustavuuden parantamiseksi ja arvioi myös niiden kustannustehokuutta.

Hankkeessa, jonka aiheena ovat ” nykyaikaisten yritystilastojen menetelmät (optimaalinen otanta, mallipohjainen estimointi, tietojen integrointi) ”, tarkistetaan Euroopan yritystilastoihin liittyvien menetelmien käsikirjaa ja tarkastellaan menetelmän kehittymistä keskeisillä aloilla, kuten kyselyjen integroinnin, nykaikaisten tiedonkeruumenetelmien ja pitkälle kehitettyjen estimointitekniikkojen aloilla.

Hyödynnetään entistä paremmin taloussektorilla jo saatavilla olevia tietoja

Jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa käyttämään hallinnollisia tietoja tilastointitarkoituksiin mahdollisimman tehokkaasti, MEETS-ohjelmasta annetaan kansallisille tilastolaitoksille rahoitustukea omien tiedonkeruu- ja -käsittelyjärjestelmien kehittämistä varten. Kuudentoista kansallisen tilastotoimiston kanssa vuonna 2009 allekirjoitettujen avustussopimusten ansiosta saatiin pantua täytäntöön tilastointitarkoituksiin käytettävien yritysrekisterien uusia päivitystapoja ja mikro- ja pienyrityksiä koskevien tietojen estimointiin liittyviä innovatiivisia menetelmiä sekä luotua työkaluja laaduntarkastamista, virheiden korjaamista ja tietojen varastointia varten. Näin vähennetään yrityksiin kohdistuvaa raportointirasitetta ja parannetaan tilastotietojen laatua.

Hallinnollisten tietojen ja kirjanpitotietojen käyttöä käsittelevä ESSnet-verkosto, joka perustettiin vuonna 2009, tutkii edelleen näiden tietojen käyttöön liittyviä käytännön näkökohtia tavoitteenaan tuottaa kaikille kansallisille tilastotoimistoille yhteisiä tilastoja. Kahtena ensimmäisenä toimintavuonna tehdyn tutkimus- ja analysointityön tulosten pohjalta laaditaan suosituksia ja levitetään tietoa parhaista käytännöistä. Tähän mennessä aikaan saatuja keskeisiä tuloksia ovat seuraavat: hallinnollisten tietojen käyttöön liittyviä kansallisia käytäntöjä koskevan yhteenvedon valmistelu; kuvaus kansallisista käytännöistä, jotka liittyvät erilaisten menetelmien käyttöön epätäydellisten tietokokonaisuuksien estimoimiseksi käytettäessä hallinnollisia tietoja tilastointitarkoituksiin, ja luettelon laatiminen hallinnollisiin tietoihin perustuvien yritystilastojen laadun arvioinnissa käytettävistä indikaattoreista.

Kehitetään tietojen poimintaa, siirtämistä ja käsittelyä tehostavia välineitä

Hankkeessa, jonka aiheena on ”tullitietojen käytön parantaminen ulkoisen kaupan tilastoissa (Extrastat)”, allekirjoitettiin jäsenvaltioiden kanssa useita avustussopimuksia vuoden 2010 lopussa. Tavoitteena on tukea jäsenvaltioiden Extrastat-tilastojen tiedonkeruujärjestelmien mukauttamista uudistetulla tullikoodeksilla[6] käyttöön otettuun uuteen tullijärjestelmään. Alustavia tuloksia on odotettavissa vuoden 2012 alussa.

Kansallisille tilastolaitoksille hankkeeseen, jonka aiheena on ”yhdistetyn nimikkeistön käytön helpottaminen”, myönnetyillä erillisillä avustuksilla kehitettiin luokittelun apuvälineitä Intrastat-ilmoitusten tekijöille. Www-pohjaisia työkaluja ja muuta materiaalia kehitettiin helpottamaan asianmukaisten tavaroiden koodien määrittämistä. Tämä parantaa tietojen laatua ja vähentää vastaajille koituvaa rasitetta.

Jäsenvaltiot kutsuttiin huhtikuussa 2011 osallistumaan hankkeeseen, jonka aiheena on ”tiedonsiirron helpottaminen yrityksistä kansallisille tilastolaitoksille”. Tukea annetaan sellaisten tietoteknisten järjestelmien kehittämiseen, joita käytetään tilastotietojen keruussa yrityksistä; kansallisten tilastoluokitusten laatimiseen ja kansallisten tilastollisten XBRL-taksonomioiden luomiseen.

Tavoite 4: Uudenaikaistetaan Intrastat-järjestelmää

Yhdenmukaistetaan laadunparantamiseen tähtääviä menetelmiä yksinkertaistetussa Intrastat-järjestelmässä

Yhdenmukaistamisen tuloksena MEETS-ohjelman alkaessa käynnistetyt kaksi hanketta, joiden aiheina ovat ”tietojen laadun parantaminen yksinkertaistetussa Intrastat-järjestelmässä” ja ”Intrastatin epäsymmetrisyyksien vähentäminen”, yhdistettiin vuoden 2010 lopussa yhdeksi hankkeeksi, jonka nimeksi tuli ”EU:n sisäisen kaupan tilastojen laadun parantamiseen tähtäävien menetelmien yhdenmukaistaminen”.

Jäsenvaltiot saavat tässä uudessa hankkeessa edelleen tukea epäsymmetrisyyksien täsmäyttämistä ja laadun parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa varten soveltamalla vuoden 2010 palvelusopimuksen nojalla laadittuja menetelmäohjeita. Vuosina 2009 ja 2010 järjestettyjen kahden EU:n laajuisen täysmäyttämiskierroksen perusteella monia merkittäviä epäsymmetrisyyksiä saatiin oikaistua ja ehkäistyä, mutta joidenkin erityisten tuotteiden osalta (kaasu, sähkö, alukset, ilma-alukset) havaittiin, että menetelmäohjeita on parannettava vielä lisää. Jäsenvaltioille myönnettiin avustuksia täysmäyttämistä varten.

Hallinnollisten tietojen tehokkaampi käyttö

Vuonna 2010 myönnettiin avustuksia, jotta jäsenvaltiot voisivat tehostaa hallinnollisten tietojen käyttöä Intrastat-tilastojen tuotannossa. Hankkeet ovat edelleen käynnissä. Niissä on kyse hallinnollisten tietojen käyttämisestä Intrastat-järjestelmässä kerättyjen tietojen validointia varten sekä Intrastat-järjestelmää, alv-tietokantaa ja alv-tietojen vaihtojärjestelmää (VIES) varten käytettävien, muutamien jäsenvaltioiden yhteisten tiedonkeruujärjestelmien jatkokehittämisestä.

Parannetaan ja helpotetaan tiedonvaihtoa Intrastat-järjestelmässä

Toteutettujen tutkimusten ja jäsenvaltioille annetun tuen ansiosta pystyttiin lisäämään automaattisiin prosesseihin perustuvien sähköisten tiedon validoinnin keinojen ja tekniikkojen käyttöä sekä edistyneiden tilastokäsitteiden soveltamista virheiden havaitsemiseen ja automaattiseen korjaamiseen.

PÄÄTELMÄT

MEETS-päätöksessä luetellaan yksityiskohtaisesti toimet, joita rahoitetaan MEETS-ohjelman voimassaolokaudella. Tähän perustuu ohjelman kahtena ensimmäisenä vuonna toteutettujen aloitteiden suuri määrä. Vuonna 2008 myllertäneen talous- ja finanssikriisin seurauksena kansallisille tilastolaitoksille tarjolla olevassa rahoituksessa ”tuli mitta täyteen” inhimillisten voimavarojen puutteen vuoksi. Ohjelmaa oli siis yhdenmukaistettava yhdistämällä joitakin aloitteita ja kohdistamalla niitä ESSnet-verkostojen kautta järjestetyille kuudelle tärkeimmälle alalle, joita ovat käsitteiden ja menetelmien johdonmukaisuus, EGR-rekisteri, suurten ja monitahoisten monikansallisten yritysryhmien profilointi, mikrotietojen linkitys ja tietojen varastointi tilastotuotannossa, yritystilastojen menetelmät ja hallinnollisten tietojen ja kirjanpitotietojen käyttö.

Vuonna 2009 tai vuoden 2010 alussa toimintansa aloittaneet ESSnet-verkostot saivat paljon aikaan erityisesti EGR-rekisteriin liittyvän menetelmän, profiloinnin ja hallinnollisten tietojen käytön aloilla. Muu MEETS-ohjelman keskeinen toiminta (säädösten johdonmukaisuus, tietovarastot ja tiedon linkitykseen liittyvät aloitteet) keskittyi valmistelutyöhön, perusinfrastruktuurin käyttöönottoon (kuten ESSnet-verkostojen perustaminen ja monen edunsaajan avustussopimukset) ja kansallisten asiantuntijoiden verkostojen luomiseen.

Myös erillisinä avustuksina myönnettyä rahoitusta jatkettiin lähinnä menetelmien edistymisen täydentämiseksi, tiettyjen menetelmiä koskevien suositusten testaamiseksi ja tehokkaampien tiedon poimintaan, siirtämiseen ja käsittelyyn tarkoitettujen työkalujen kehittämiseksi. Tuloksia on jo saatu, mutta suurin osa toimista on vielä meneillään.

Kaikkia toimia on tärkeää pitää toisiinsa yhteydessä olevina aloitteina, niin että yritys- ja kauppatilastojen keruussa käytettyjä kansallisia menetelmiä saadaan tehostettua. Tämä edellyttää pitkän aikavälin sitoutumista ja jatkuvaa seurantaa. Vuosina 2012 ja 2013 laaditaan näin ollen uudet edistymiskertomukset. Lopullinen arviointi tehdään vuoden 2014 alussa.

[1] Eurostat ilmoitti vuoden 2010 vuotuisessa toimintakertomuksessa vuoden 2010 talousarvioon sisältyvien MEETS-määrärahojen käyttöä koskevasta poikkeuksesta. Poikkeus otettiin huomioon laskettaessa MEETS-ohjelman toimintamäärärahojen toteutumisastetta kahtena ensimmäisenä vuonna.

[2] KOM(2009) 404.

[3] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 295/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, yritystoiminnan rakennetilastoista (uudelleen laadittu toisinto). EUVL L 97, 9.4.2008, s. 13.

[4] Neuvoston asetus (EY) N:o 1165/98, annettu 19 päivänä toukokuuta 1998, lyhyen aikavälin tilastoista. EYVL L 162, 5.6.1998, s. 1.

[5] Oikeusperustana on tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien laatimista koskevan yhteisen kehyksen vahvistamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2186/93 kumoamisesta 20. helmikuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 177/2008. EUVL L 61, 5.3.2008, s. 6.

[6] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 450/2008, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, yhteisön tullikoodeksista (uudistettu tullikoodeksi). EUVL L 145, 4.6.2008, s. 1.