52011DC0211

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 15.4.2011

KOM(2011) 211 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Eurooppalaisten tilastojen laadunhallinnan tehostaminen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Eurooppalaisten tilastojen laadunhallinnan [1] tehostaminen

JOHDANTO

Tämän tiedonannon tavoitteena on vahvistaa strategia, jonka avulla Euroopan unionille saadaan talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen liittyviä tilastoja koskeva laadunhallintakehys, johon sisältyy mekanismi tilastoindikaattoreiden korkean laadun varmistamiseksi.

Julkiseen talouteen sovellettavan EU:n valvontajärjestelmän ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä komission tehtävänä on säännöllisesti arvioida jäsenvaltioiden toimittamien toteutuneiden tietojen ja niiden perustana olevien, Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän mukaisesti laadittujen julkisyhteisöjen sektorin tilien laatua. Viimeaikaiset tapahtumat, erityisesti Kreikan hallituksen julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevien tilastojen[2] epätarkkuus, ovat kuitenkin osoittaneet, että julkista taloutta koskevien tilastojen laatimisjärjestelmän avulla ei ole kyetty riittävässä määrin poistamaan sitä riskiä, että Eurostatille toimitetaan huonolaatuisia tietoja. Komissio on esittänyt, että tämän ongelman poistamiseksi Eurostatille on tarpeen antaa entistä suurempi toimivalta julkista taloutta koskevien tilastojen alalla. Neuvosto antoi tämän toimivallan elokuussa 2010.

Talous- ja finanssikriisin vaikutukset ovat lisäksi osoittaneet, että euroalueen ja koko Euroopan unionin talouden ohjausjärjestelmää on tarpeen vahvistaa. Komissio reagoi tähän hyväksymällä lakiehdotuspaketin[3] 29. syyskuuta 2010. Ehdotuksilla pyritään parantamaan finanssipolitiikan, makrotalouspolitiikan ja rakenneuudistusten valvontaa voimassa olevassa lainsäädännössä havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Suunnitteilla on uusia täytäntöönpanon valvontamekanismeja siltä varalta, että jäsenvaltiot eivät noudata säännöksiä. On selvää, että näiden mekanismien perustaksi tarvitaan korkealaatuisia tilastotietoja, joiden tuottamisessa on noudatettu tehokasta laadunhallintaa.

Lisäksi tehostetusta laadunhallinnasta uskotaan olevan hyötyä kaikilla tilastoaloilla. Varsinkin kasvua ja työllisyyttä koskevaa Eurooppa 2020 -strategiaa ja vahvistettua talouden ohjausjärjestelmää, johon kuuluu myös Euroopan unionin talouspolitiikan etukäteiskoordinoinnin ohjausjakso, varten tarvitaan paikkansapitäviä ja laadukkaita tietoja ja tilastoanalyysejä, joiden perusteella päätökset voidaan tehdä.

TILASTOINNIN NYKYINEN LAATUJÄRJESTELMÄ EUROOPASSA

Tilastotietoa tuotetaan Euroopan tilastojärjestelmään (ESS) sisältyvissä tilastotuotannon prosesseissa. Eurooppalaisten tilastojen käyttäjien olisi voitava luottaa näihin tietoihin oman päätöksentekonsa pohjana. Tuotettujen tietojen olisi oltava käyttötarkoitukseensa sopivia. Olennaista on, että käyttäjät kokevat tilastojen olevan merkityksellisiä, ajantasaisia, tarkkoja ja virallisia tilastoja koskevien periaatteiden mukaisesti tuotettuja. Näitä periaatteita ovat ammatillinen riippumattomuus, puolueettomuus ja objektiivisuus. Tämä koskee Euroopan tilastojärjestelmää[4] kokonaisuudessaan, Eurostat mukaan luettuna.

Euroopan tason tilastotietojen yleinen laatu on pitkälti riippuvainen siitä, että tilastojen tuotantoprosessi kokonaisuudessaan on asianmukainen. Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen huono laatu vaikuttaa negatiivisesti eurooppalaisten tilastojen laatuun. Tällaisen tilanteen välttämiseksi Euroopan tilastojärjestelmän laadunhallinnan on oltava kattava ja tehokas. Eurooppalaisten tilastojen tuotantomenetelmän uudistaminen edesauttaa koko järjestelmän kattavaa laadunhallintaa, kun tuotantoketjua virtaviivaistetaan kokonaisuudessaan.[5]

Euroopan tilastojärjestelmän hallinnointia on viime vuosina parannettu varsinkin vuonna 2005 hyväksyttyjen Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen[6] avulla. Käytännesääntöjen täytäntöönpano ja seuranta on perustunut suurelta osin itsesääntelyyn (itsearvioinnit, vertaisarvioinnit ja kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat). Järjestelmää tehostettiin vuonna 2009, kun siihen lisättiin ulkoinen arviointi Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan (ESGAB) perustamisen myötä ja kun eurooppalaisia tilastoja koskeva asetus (EY) N:o 223/2009[7] tuli voimaan.

Julkisyhteisöjen rahoitustilastot tuotetaan Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (tätä nykyä EKT-95) mukaisesti, ja ne muodostavat perustan finanssipolitiikan seurannalle EU:ssa varsinkin liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn osalta. Eurooppalaiset julkisyhteisöjen rahoitustilastot eroavat talousarvioiden tai julkisen talouden tilinpidon tiedoista, joissa yksiköiden kattavuus ja taloustoimien kirjaaminen on kansallisesti määritelty. Jäsenvaltioissa kansalliset tilastoviranomaiset vastaavat siitä, että ilmoitetut tiedot ovat säännösten mukaisia. Euroopan tasolla Eurostat vastaa tilastomenetelmästä, jonka mukaisesti liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvät tilastot laaditaan, sekä niiden toteutuneiden tietojen arvioinnista, jotka jäsenvaltiot toimittavat liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä varten.

Sen jälkeen, kun Kreikan julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevien tilastojen[8] puutteet havaittiin, komissiolle annettiin laajennetut toimivaltuudet, joiden nojalla se voi tarkastella liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tietolähteitä perusteellisesti. Näitä toimivaltuuksia käytettiin viipymättä arvioitaessa Kreikan julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevia tilastoja.

MIKSI JÄRJESTELMÄÄ ON EDELLEEN VAHVISTETTAVA?

Taannoisen finanssikriisin yhteydessä yhdistyivät puutteet julkishallinnon tilinpidon lähdetietojen laadussa ja niiden integroinnissa liiallisten alijäämien raportointiprosessiin sekä puutteet tilastohallinnoinnin nykyisissä menettelyissä. Näiden kokemusten valossa myös kansallisten tilastojärjestelmien uskottavuus sekä Euroopan tilastojärjestelmän uskottavuus kokonaisuutena kaipaa kohentamista. On ilmeistä, että Euroopan tilastojärjestelmän jäsenten ammatilliseen riippumattomuuteen liittyvää lainsäädäntökehystä on syytä vahvistaa ja että eurooppalaisten tilastojen laadunhallinnassa on tarpeen siirtyä pääosin korjaavasta lähestymistavasta ennaltaehkäisyyn sekä yleisesti että etenkin julkisen talouden tilastojen osalta.

Tämän kertomuksen lähtökohtana on nykyinen järjestelmä, joka muodostaa perustan eurooppalaisen tilastotuotannon hallinnoinnille. Tarkoituksena on ensinnäkin korjata viime vuosina havaittuja puutteita ja toiseksi parantaa eurooppalaisten tilastojen laatua käyttäen prioriteetteihin ja riskianalyysiin perustuvaa lähestymistapaa, joka pohjaa jäsenvaltioiden nykyisiin laadunhallintajärjestelmiin. Huomioon otetaan myös komission 29. syyskuuta 2010 hyväksymät lakiehdotukset, jotka liittyvät seuraaviin aiheisiin:

- vakaus- ja kasvusopimuksen vahvistaminen varovaisella finanssipolitiikalla;

- makrotalouden epätasapainon ehkäiseminen ja korjaaminen;

- laadukkaiden kansallisten julkisen talouden kehysten aikaansaaminen ja erityisesti sellaisten julkistalouden tilinpitojärjestelmien käyttöönotto, joihin sisältyy asianmukainen sisäinen valvonta ja tarkastus ja jotka kattavat johdonmukaisesti kaikki julkistalouden alasektorit;

- täytäntöönpanon tehostaminen.[9]

Tämä tiedonanto heijastelee 21. lokakuuta 2010 annetussa Van Rompuyn työryhmän[10] raportissa esitettyjä päätelmiä ja 17. marraskuuta 2010 kokoontuneen talous- ja rahoitusasioiden neuvoston[11] päätelmiä. Tiedonannossa käsitellään myös käytännesääntöjen täytäntöönpanon tehostamista jäsenvaltioissa. Kauaskantoisen strategian täytäntöönpano edellyttää myös Euroopan tilastojärjestelmän jäsenten tilastollisten prioriteettien ja resurssien huolellista puntarointia.

TÄSTÄ ETEENPÄIN

Laadunhallintakehyksen kehittämiseksi ja panemiseksi täytäntöön komissio aikoo edetä seuraavassa kuvailluilla kahdella toimintalinjalla.

Ensimmäinen toimintalinja: Euroopan tilastojärjestelmän hallinnoinnin vahvistaminen

Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen täytäntöönpanon tehostaminen

Komissio aikoo parantaa tilastoinnin hallinnointikehyksen täytäntöönpanoa ehdottamalla muutoksia Euroopan tilastoista annettuun asetukseen (EY) N:o 223/2009, uudistuksia Euroopan tilastoja koskeviin käytännesääntöihin ja uutta menettelyä käytännesääntöjen panemiseksi täytäntöön kansallisten tilastolaitosten ja jäsenvaltioiden muiden viranomaisten toimesta. Tarkemmin sanottuna toimenpiteet ovat seuraavat:

1. Asetukseen (EY) N:o 223/2009 ehdotetaan kohdennettuja muutoksia. Asetuksessa tehdään selväksi, että kansallisten tilastolaitosten ammatillisen riippumattomuuden periaatetta sovelletaan varauksitta. Tilastot on ehdottomasti suunniteltava, tuotettava ja levitettävä itsenäisesti ilman minkäänlaista painostusta poliittisten ryhmittymien, eturyhmien tai unionin tai kansallisten viranomaisten taholta, eivätkä olemassa olevat institutionaaliset asetelmat voi rajoittaa tätä periaatetta. Tilastoviranomaisten mandaattia tiedonkeruussa vahvistetaan silloin, kun tiedot voidaan saada hallinnollisista lähteistä, selkeyttämällä tilastoviranomaisten asemaa hallinnollisten rekistereiden sisällön ja hallinnollisiin tietoihin sovellettavien laatuvaatimusten suunnittelussa. Muutetussa asetuksessa (EY) N:o 223/2009 säädetään soveltuvin osin sääntelykehyksestä myös muita aloitteita varten. Tällainen on esimerkiksi tilastojen luotettavuutta koskevien uusien sitoumusten täytäntöönpano, jolla vahvistetaan käytännesääntöjen täytäntöönpanon puitteita.

2. Käytännesääntöjä tarkistetaan, jotta voidaan erottaa toisistaan ne periaatteet, joiden täytäntöönpano kuuluu Euroopan tilastojärjestelmän jäsenille, ja institutionaaliseen ympäristöön liittyvät periaatteet, joiden täytäntöönpano kuuluu jäsenvaltioiden hallituksille. Tämän jälkeen päivitetään myös 25. toukokuuta 2005 annettu komission suositus.

3. Komissio ehdottaa, että jäsenvaltioiden olisi käytännesääntöjen pohjalta virallisesti sitouduttava sekä ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta luottamus niiden tilastoihin säilyisi, että seuraamaan käytännesääntöjen täytäntöönpanoa (tilastojen luotettavuutta koskevat sitoumukset). Komissio laatii luonnoksen tilastojen luotettavuutta koskevien sitoumusten sovituista perusperiaatteista yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tarkoituksena sisällyttää periaatteet asetukseen (EY) N:o 223/2009. Kunkin sitoumuksen tarkka sisältö työstetään yhdessä kunkin jäsenvaltion kanssa seuraavassa lueteltujen yleisten linjojen pohjalta, jotta käytännesäännöt pantaisiin jäsenvaltioissa asianmukaisesti täytäntöön.

4. Kukin jäsenvaltio laatii oman laadunvarmistus- ja laadunparannusohjelmansa, jossa otetaan huomioon jäsenvaltion edistyminen käytännesääntöjen täytäntöönpanossa ja jossa yksilöidään ne ensisijaiset toimenpiteet, joita tarvitaan vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Ohjelmaa on tarkoitus päivittää tarvittaessa havaittujen uusien tarpeiden ottamiseksi huomioon.

5. Kukin jäsenvaltio tekee säännöllisin välein ja kansallisen tilastolaitoksen koordinoimana itsearvioinnin käytännesääntöjen täytäntöönpanosta koko kansallisen tilastojärjestelmän osalta. Havaitut puutteet ja saadut kokemukset otetaan huomioon laadunvarmistus- ja laadunparannusohjelmassa. Kriittiset puutteet olisi korjattava viipymättä.

6. Tilastojen luotettavuutta koskevien sitoumusten ja varsinkin kansallisten laadunvarmistus- ja laadunparannusohjelmien ja kansallisten itsearviointien pohjalta komissio laatii ja organisoi sitten oman ohjelmansa sen arvioimiseksi, miten kansalliset tilastoviranomaiset ovat panneet käytännesäännöt täytäntöön.

Vähimmäisvaatimuksia sovelletaan kaikilla tilastoaloilla. Erityisvaatimuksia asetetaan niille tilastoaloille, jotka liittyvät talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen.

Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan (ESGAB) asema

Tämän lautakunnan tehtävänä on toimia Eurostatin ja koko Euroopan tilastojärjestelmän riippumattomana valvojana Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen täytäntöönpanon osalta. Komissio on arvioinut ESGABin asemaa ja toimintaa ja on tyytyväinen voidessaan jatkaa vuonna 2009 tapahtuneesta lautakunnan perustamisesta saakka jatkunutta hyödyllistä yhteistyötä sen kanssa. Komissio uskoo, että käytännesääntöjen täytäntöönpanon ja seurannan tehostamisesta on hyötyä ESGABin toiminnalle.

ESGABin perustamista koskevan päätöksen mukaisesti komissio arvioi saatuja kokemuksia ja antaa tarvittaessa lautakunnan toimintaan liittyviä ehdotuksia. Lisäksi komissio pyytää lautakunnalta kannanottoja käytännesääntöjen päivittämistä koskeviin ehdotuksiin ja siihen, miten niiden täytäntöönpanoa voitaisiin helpottaa.

Eurostatin institutionaalinen ympäristö eurooppalaisten tilastojen tuotannossa

Eurostatin institutionaalinen asema ja sen toimintatapa Euroopan komission sisällä määritellään komission päätöksessä 97/281/EY[12]. Eurostat vastaa asetuksessa (EY) N:o 223/2009 vahvistetusta koordinointitehtävästä. Eurostatin ammatillista riippumattomuutta ja käytännesääntöjen täytäntöönpanoprosessia valvoo ESGAB. Lisäksi Eurostat ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua käyttäjien kanssa eurooppalaisen tilastoja käsittelevän neuvoa-antava komitean[13] kautta. Tämä antaa Eurostatille edellytykset toimia vahvana ja riippumattomana tekijänä nykyisessä järjestelmässä. Siksi päätös 97/281/EY on tarkoitus yhdenmukaistaa nykyisen jo noudatettavan kehyksen kanssa.

Toinen toimintalinja: Ennalta ehkäisevä lähestymistapa julkisyhteisöjen rahoitustilastot verifioinnissa (liiallisia alijäämiä koskeva menettely)

Liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvät tilastot laaditaan julkista taloutta koskevista primaaritiedoista, jäljempänä ’lähdetiedot’. Viimeaikaiset kokemukset ovat osoittaneet, että lähdetietojen laadun arviointi on yhtä tärkeää kuin arvioida kuinka laadukkaita ovat näiden tietojen muunnokset EKT-standardeiksi. Tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimia, kuten julkisen talouden tilinpidon lisästandardointia, sekä entistä laajempaa proaktiivista riskinarviointia, johon sisältyy lähdetietojen laadun riittävyyden arviointi EKT-sääntöjen mukaisten tilastojen laatimista varten. Korjaavia toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin edelleen muiden toimien rinnalla. Korjaavien toimenpiteiden tarve vähenee, kun päästään varmuuteen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tehokkuudesta.

Euroopan tilastojärjestelmän hallinnoinnin vahvistamisen odotetut positiiviset vaikutukset

Ennaltaehkäisevä lähestymistapa julkisyhteisöjen rahoitustilastojen verifiointiin edellyttää sitä, että tilastojen luotettavuutta koskevat sitoumukset muotoillaan niin, että ne kattavat kaikki riskit, jotka liittyvät kansallisten tilastojärjestelmien puutteellisuuksiin. Myös seuraavat järjestelyt ovat tärkeitä: selkeä tehtävänmäärittely (ja eettiset ja organisatoriset arvot, jotka henkilöstö tuntee), asianmukainen johdon valvonta ja tehtävien eriyttäminen, sisäinen tarkastus tai vastaava järjestely sekä asianmukainen riskinhallintaprosessi, joka kattaa myös tietotekniset näkökohdat. Näihin järjestelyihin tehtävät merkittävät muutokset olisi analysoitava perusteellisesti sen arvioimiseksi, mikä on niiden vaikutus riskeihin, jotka liittyvät julkisyhteisöjen rahoitustilastojen laatimisprosesseihin.

Myös erityistoimia tarvitaan

Yleisten riskien pienentämisen lisäksi Eurostat aikoo kehittää erityisen laadunhallintajärjestelmän julkisyhteisöjen rahoitustilastoja varten yhteistyössä kansallisten tilastolaitosten ja niiden kansallisten elinten kanssa, joiden tehtävänä on verifioida julkisyhteisöjen rahoitusta koskevia lähdetietoja (varsinkin kansalliset tilintarkastusvirastot).

Keskeisiä keinoja julkisyhteisöjen rahoitustilastojen laadunhallinnan tavoitteisiin pyrittäessä ovat parannettujen laadunvarmistusjärjestelmien ottaminen käyttöön Euroopan tilastojärjestelmässä sekä Eurostatin suorittama tiivis seuranta systemaattisten riskinarviointien ja liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvien säännöllisten konsultointikäyntien avulla. Hiljattain tehdyllä asetuksen (EU) N:o 479/2009 tarkistuksella[14] Eurostatille annettiin valtuudet soveltaa järjestelmää, johon kuuluu jäsenvaltioiden julkisyhteisöjen rahoitusta koskevien lähdetietojen säännöllinen seuranta ja verifiointi kaikkien jäsenvaltioiden osalta ja jonka tarkoituksena on merkittävästi parantaa riskien havaitsemista. Komissio aikoo käyttää näitä uusia valtuuksia täysimääräisesti tekemällä entistä tehokkaampia konsultointikäyntejä ja laajentamalla niitä sellaisiin julkishallinnon yksiköihin, jotka toimittavat julkisyhteisöjen rahoitusta koskevia lähdetietoja kansallisille tilastolaitoksille.

Näin saadaan aikaan periaatteisiin nojaava, systemaattinen ja johdonmukainen kehys menetelmiä koskevien tarkastuskäyntien järjestämiselle. Asianomaisiin jäsenvaltioihin tehdään viipymättä menetelmiä koskevia perusteellisempia tarkastuskäyntejä asetuksen (EY) N:o 479/2009 uuden 11 b artiklan mukaisesti, jos komissio pitää sitä tarpeellisena.

Eurostat laatii viimeaikaisten kokemusten perusteella jäsennellyn ennaltaehkäisevän järjestelmän, jota sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin. Kolmitahoisena tavoitteena on yhteistyössä kansallisten tilastolaitosten kanssa tehostaa merkittävien riskien tunnistamista, arviointia ja seurantaa proaktiivisesti niin, että korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä mahdollisimman pian. Jotta tähän päästäisiin, järjestelmä on ulotettava koskemaan tilastojen koko tuotantoketjua tilinpitotietojen lähteistä siihen saakka, kun kansalliset tilastolaitokset ilmoittavat liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvät lopulliset tiedot. Eurostat ottaa liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä varten käyttöön yhdenmukaistetun ja vankan laadunhallintamenettelyn ja ottaa riskinarviointimallissaan huomioon relevantit riskitekijät.

Menettelyssä painotetaan seuraavia seikkoja:

- julkisyhteisöjen rahoitusta koskevien lähdetietojen asianmukaisuus EKT-tilejä koskevien vaatimusten kannalta;

- tietojen täydellisyys julkisyhteisöjen sektorin kattavuuden ja erityisesti valtion ja paikallishallinnon alasektoreiden sekä valvottavien yksiköiden osalta;

- tietojen ajantasaisuus ja ajallinen yhdenmukaisuus, neljännesvuosittaiset tiedot mukaan luettuina, mikä on entistä tärkeämpää käyttäjien kannalta;

- julkishallinnon yksiköiden ja liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvien tietojen kokoamisesta vastaavien tilastoviranomaisten välisen tiedonkulun tehokkuus, luotettavuus, eheys ja avoimuus. Tähän liittyvät myös kansallisten viranomaisten ja työhön osallistuvan henkilöstön vastuuta koskevat järjestelyt, jäsenvaltioiden suorittama tilinpitotietojen verifiointi julkisyhteisöjen kaikilla tasoilla sekä vankat ja tehokkaat valvonta- ja seurantajärjestelmät kansallisella tasolla. Esimerkiksi voitaisiin sopia laadunhallintastandardeista, jotka on räätälöity liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvien tietojen laadintaprosessia varten ja jotka kansalliset tilastolaitokset panisivat täytäntöön ja komissio varmentaisi.

- julkishallinnon yksiköiden valvomia tahoja koskevan rekisterin täydellisyys ja tarkkuus, koska tällaiset tahot saatetaan luokitella julkishallintoon kuuluviksi;

- Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen täytäntöönpano liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvien tietojen laatimisprosessin yhteydessä.

Tämän lähestymistavan avulla pyritään minimoimaan kaikille järjestelmään osallistuville toimijoille aiheutuvat lisäkustannukset, sillä riskinarvioinnin avulla voidaan ennaltaehkäistä, havaita ja poistaa liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvien tietojen laatupuutteita.

Neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista antamansa ehdotuksen[15] mukaisesti komissio tukee lisäksi julkista tilinpitoa koskevien standardien täytäntöönpanoa EKT-perustaisten tietojen kokoamiseksi kaikilta julkisyhteisöjen alasektoreilta. Hanke sisältää osiot, joita tarvitaan julkisyhteisöjen sektorin neljännesvuosittaisten tilien sekä kuukausittaisten kassaperusteisten raporttien ja EKT:n mukaisten neljännesvuosittaisten tietojen välisten vastaavuustaulukoiden laatimiseksi. Eurostat aikoo toimia aktiivisesti sovellettaessa julkisen sektorin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, joilla tuetaan lähellä EKT-periaatteita olevaa suoriteperusteista julkisyhteisöjen tilinpitoa.

Tätä uutta lähestymistapaa täydennetään entistä tehokkaammalla täytäntöönpanon valvontapolitiikalla, ja rikkomusmenettely käynnistetään aina, kun jäsenvaltio on selvästi väärentänyt rahoitustietoja tai toimittanut harhaanjohtavia tietoja. Täytäntöönpanon valvontasääntöjä on tarkoitus soveltaa myös tilastojen luotettavuutta koskevien sitoumusten yhteydessä.

Entistä yhdenmukaisemman järjestelmän seurantaa ja valvontaa varten Eurostat jatkaa pyrkimyksiään luoda ja ylläpitää kestäviä suhteita jäsenvaltioiden kanssa ja niiden välillä. Eurostat perustaa virkamiesryhmän, johon osallistuu kansallisten tilastolaitosten edustajia ja jonka tehtävät liittyvät seuraaviin:

- asetuksen (EY) N:o 479/2009 16 artiklan täytäntöönpano kaikkialla EU:ssa liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn osallistuvien kansallisten viranomaisten ja virkamiesten vastuiden osalta yhdessä Eurostatin kanssa, jotta saadaan aikaan yhdenmukaistettu EU-kehys;

- julkisyhteisöjen rahoitustilastoihin liittyvän laadunhallintakehyksen yhdenmukaistettu parantaminen ja yhteisen ennakkovaroitusjärjestelmän kehittäminen riskien tunnistamista, arviointia ja seurantaa varten.

Hiljattain tarkistetun asetuksen (EY) N:o 479/2009 perusteella Eurostat voi soveltaa järjestelmää, johon kuuluu julkisyhteisöjen rahoitusta koskevien lähdetietojen säännöllinen seuranta ja verifiointi kaikkien jäsenvaltioiden osalta ja jonka tarkoituksena on merkittävästi parantaa riskien havaitsemista (ja niiden arviointia ja seurantaa). Jos nykyinen oikeusperusta kuitenkin osoittautuu riittämättömäksi kaikkien näiden näkökohtien kattamiseksi, komissio voi tehdä uusia lainsäädäntöaloitteita.

SEURAAVAT VAIHEET

Komissio aikoo toteuttaa tässä tiedonannossa esitettyä strategiaa resurssiensa mukaisesti ja Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen perustuvien vastuidensa puitteissa. Tämä strategia muodostuu tasapainoisesta lähestymistavasta, joka pohjautuu aiemmille saavutuksille ja varmistaa sen, että Euroopan tilastojärjestelmä voi toimia itsenäisesti mutta silti läheisessä suhteessa tärkeimpiin tiedontoimittajiin ja institutionaalisiin käyttäjiin. On myös tärkeätä huomata, että tämä uusi lähestymistapa tilastojen laadunhallintaan ei lisää byrokratiaa tai vastaajien hallinnollista rasitetta eikä aiheuta viipeitä tilastojen tuotantoon.

Asiaan liittyy monia eri kysymyksiä, ja on tärkeätä, että eteenpäin päästään nopeasti yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa myös seuraavien tarpeellisten lainsäädäntöaloitteiden osalta:

7. asetuksen (EY) N:o 223/2009 muuttaminen Euroopan tilastojärjestelmän jäsenten riippumattomuutta koskevien säännösten lujittamiseksi, kansallisten tilastolaitosten aktiivisen roolin vahvistamiseksi hallinnollisia tietolähteitä koskevien laatuvaatimusten määrittämisessä ja sääntelykehyksen aikaansaamiseksi tilastojen luotettavuutta koskevien uusien sitoumusten laatimista ja täytäntöönpanoa varten;

8. Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen tarkistaminen, jotta voidaan erottaa toisistaan ne periaatteet, joiden täytäntöönpano kuuluu Euroopan tilastojärjestelmän jäsenille, ja institutionaaliseen ympäristöön liittyvät periaatteet, joiden täytäntöönpano kuuluu jäsenvaltioiden hallituksille, sekä 25. toukokuuta 2005 annetun komission suosituksen muuttaminen;

9. Eurostatin institutionaalisesta asemasta tehdyn päätöksen 97/281/EY muuttaminen sen yhdenmukaistamiseksi nykyisen jo täytäntöön pannun hallintokehyksen kanssa.

Komissio käsittelee myös uusia tilastotietotarpeita kuten niitä, jotka aiheutuvat komission 29. syyskuuta 2010 tekemän ehdotuksen mukaisen talouden ohjausjärjestelmää koskevan lainsäädäntöpaketin hyväksymisestä. Komissio tekee uusia aloitteita, mikäli havaitaan, että näillä aloilla tarvitaan entistä vankempaa laadunhallintaa virallisiin tilastoihin tavallisesti sovellettavien laatuvaatimusten lisäksi.

[1] Kuten muissakin organisaatioissa, Euroopan tilastojärjestelmän laatuvaatimukset on standardoitu. Laadunhallinnalla tarkoitetaan tilastoviranomaisten muodollista tapaa toteuttaa Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen periaatteet ja indikaattorit asianmukaisten menettelyjen ja välineiden avulla. Laadunhallinta on formalisoitu järjestelmä, jossa on dokumentoitu käyttäjien tyytyväisyyden takaamiseksi käyttöön otetut rakenteet, vastuualueet ja menettelyt ja johon kuuluu tuotanto- ja levitysprosessien jatkuva kehittäminen.

[2] Kreikan hallituksen julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevia tilastoja käsittelevä komission kertomus, KOM(2010) 1 lopullinen, 8.1.2010.

[3] KOM(2010) 522–527.

[4] Euroopan tilastojärjestelmän oikeusperustaa vahvistettiin asetuksella (EY) N:o 223/2009, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2009. Lisäksi asetuksella sekä perustamalla Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antava komitea (ESGAB) ja eurooppalainen tilastoja käsittelevä neuvoa-antava komitea (ESAC) uudistettiin Euroopan tilastojärjestelmän hallinnointia.

[5] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: EU:n tilastojen uusi tuotantotapa – visio tulevalle vuosikymmenelle, KOM(2009) 404 lopullinen, 18.8.2009.

[6] Kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten riippumattomuudesta, koskemattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta 25 päivänä toukokuuta 2005 annettu komission suositus, KOM(2005) 217 lopullinen.

[7] EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164.

[8] Kreikan hallituksen julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevia tilastoja käsittelevä komission kertomus, KOM(2010) 1 lopullinen, 8.1.2010.

[9] http://ec.europa.eu/economy_finance/articles/eu_economic_situation/2010-09-eu_economic_governance_proposals_en.htm

[10] http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/117236.pdf

[11] http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ecofin/117762.pdf

[12] Eurostatin asemasta yhteisöjen tilastojen tuottamisessa 21 päivänä huhtikuuta 1997 tehty komission päätös 97/281/EY. EYVL L 112, 29.4.1997, s. 56.

[13] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 234/2008/EY, tehty 11 päivänä maaliskuuta 2008, eurooppalaisen tilastoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean perustamisesta. EUVL L 73, 15.3.2008, s. 13.

[14] Neuvoston asetus (EY) N:o 679/2010, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 479/2009 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvien tilastotietojen laadusta (EUVL L 198, 30.7.2010, s. 1).

[15] KOM(2010)523 lopullinen.