18.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 390/35

—

ottaa huomioon komission 20. huhtikuuta 2011 hyväksymän talousarvioesityksen varainhoitovuodeksi 2012 (SEC(2011)0498),

—

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (1),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

—

ottaa huomioon yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten 24. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman (2),

—

ottaa huomioon neuvoston 15. helmikuuta 2011 antamat päätelmät vuoden 2012 talousarvion suuntaviivoista,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen osan II, luvun 7,

—

ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan kirjeen,

—

ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnanlausunnot (A7-0230/2011),

A.

ottaa huomioon, että vuoden 2012 talousarviomenettely on toinen Lissabonin sopimuksen perusteella toteutettava menettely ja viime vuoden kokemuksista voidaan ottaa paljon oppia,

B.

ottaa huomioon, että heinäkuussa pidettävässä kolmikantakokouksessa kahden budjettivallan käyttäjän edustajien pitäisi voida keskustella vuotuiseen talousarvioon 2012 liittyvistä painopisteistään sekä mahdollisesti löytää yhteinen pohja, joka voitaisiin ottaa huomioon niiden omissa käsittelyissä,

C.

ottaa huomioon, että puheenjohtajavaltiot Puola ja Unkari ovat julkisesti sitoutuneet aloittamaan parlamentin kanssa avoimen ja rakentavan poliittisen vuoropuhelun budjettiasioista,

D.

ottaa huomioon, että koko neuvoston odotetaan siten toimivan koko menettelyn ajan luotettavana poliittisena kumppanina, joka välttää mielivaltaisia tai puhtaasti laskennallisia kaikkiin budjettikohtiin kohdistuvia leikkauksia,

1.

muistuttaa, että parlamentti asetti 24. maaliskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian EU:n vuoden 2012 talousarviostrategian keskiöön, jotta Eurooppaa voidaan auttaa toipumaan talous- ja sosiaalikriisistä ja tulemaan vahvemmaksi;

2.

muistuttaa, että älykkään, kestävän ja osallistavan, työllisyyttä ja laadukkaita työpaikkoja luovan talouden edistäminen toteuttamalla Eurooppa 2020 -strategian seitsemän lippulaiva-aloitetta on kaikkien EU:n 27 jäsenvaltion ja EU:n toimielinten yhteisesti tukema tavoite; muistuttaa, että tämän strategian täytäntöönpano edellyttää vuoteen 2020 asti valtavia tulevaisuuteen suuntautuvia investointeja, joiden kokoluokaksi komissio arvioi talousarvion kokonaistarkastelua koskevassa tiedonannossaan (KOM(2010)0700) vähintään 1 800 miljardia euroa; korostaakin, että tarvittavia investointeja sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla ei enää pidä lykätä vaan ne on tehtävä nyt, jotta voidaan parantaa koulutustasoa ja tukea sosiaalista osallisuutta, erityisesti poistamalla köyhyyttä, sekä EU:n yleiseen tieteelliseen ja teknologiseen kykyyn perustuvan osaamisyhteiskunnan kehittämistä; tähdentää näin ollen tarvetta tukea tutkimusta ja kehitystä, innovointia, pk-yrityksiä ja raaka-aineita tehokkaasti käyttävän uuden teknologian kehittämistä;

3.

on tämän vuoksi erittäin huolissaan nykyisen kriisin vuoksi jäsenvaltioissa tapahtuneesta julkisten investointien laskusta joillakin näistä aloista, kun jäsenvaltiot ovat tehneet mukautuksia kansallisiin talousarvioihinsa; kehottaa muuttamaan tätä suuntaa ja uskoo vakaasti, että investoinnit on turvattava sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla, jos halutaan, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet toteutuvat koko EU:ssa; katsoo, että EU:n talousarviolla on vipuvaikutusta jäsenvaltioiden elvytystoimiin, sillä sen avulla käynnistetään ja tuetaan kansallisia investointeja kasvun ja työllisyyden edistämiseksi; korostaakin, että EU:n talousarvion sovittaminen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin on äärimmäisen tärkeää; muistuttaa tässä yhteydessä, että nuorten koulutuksen, liikkuvuuden ja työllisyyden, pk-yritysten sekä tutkimuksen ja kehityksen tukemisen olisi oltava EU:n talousarvion keskeinen painopiste; korostaa, että tämä on täysin EU-ohjausjakson dynamiikan mukaista, sillä tällä uudella mekanismilla Euroopan talouden ohjauksen parantamiseksi pyritään lisäämään EU:n ja kansallisten talousarvioiden johdonmukaisuutta, synergiaa ja täydentävyyttä yhteisesti sovittuja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita toteutettaessa;

4.

muistuttaa, että Eurooppa 2020 -strategia ja EU-ohjausjakso tarvitsevat voimakasta parlamentaarista ulottuvuutta, ja on erittäin vakuuttunut siitä, että voimakkaampi parlamentaarinen osallistuminen parantaisi merkittävästi kyseisten toimien demokraattista luonnetta ja avoimuutta;

5.

panee merkille, että komission ehdottaman vuoden 2012 EU:n talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahat ovat 147 435 miljoonaa euroa (146 676 miljoonaa euroa ilman Euroopan globalisaatiorahastoa ja hätäapuvarausta) ja maksumäärärahat ovat 132 738 miljoonaa euroa; panee merkille, että maksusitoumusmäärärahat ovat 1,12 prosenttia ja maksumäärärahat 1,01 prosenttia ennusteen mukaisesta EU:n bruttokansantulosta (BKTL) vuonna 2012, ja korostaa, että osuus on säilynyt huomattavan vakaana vuosina 2011 ja 2012 ottaen huomioon, että komissio arvioi BKTL:n kasvuksi vähintään 4,7 prosenttia vuonna 2012 (nykyhintoina);

6.

toteaa, että jos EU:n talousarvion halutaan antavan panoksensa jäsenvaltioiden yhteisiin ponnisteluihin tiukan talouden aikoina, tämän panostuksen olisi vastattava sen kokoa, erityispiirteitä ja todellista taloudellista vaikutusta; katsoo, että on aiheellista ottaa huomioon kansalliset talousarvion vakauttamistoimet, joita toteutetaan parhaillaan monissa jäsenvaltioissa aiemman kurittoman finanssipolitiikan takia, mutta palauttaa mieliin, että perussopimuksen määräysten mukaan EU:n talousarvio ei voi olla alijäämäinen ja että sen osuus on vain kaksi prosenttia EU:n yhteenlasketuista julkisista menoista;

7.

toteaa, että 27 jäsenvaltion EU:n vuotuiseksi inflaatioksi arvioidaan 2,7 prosenttia vuonna 2011, joten vuodeksi 2012 ehdotettu maksusitoumusmäärärahojen 3,7 prosentin ja maksumäärärahojen 4,9 prosentin nimellinen lisäys merkitsee vuoden 2011 talousarvioon verrattuna 1 ja 2,2 prosentin reaalikasvua; korostaa, että useat jäsenvaltiot suunnittelevat kansallisiin talousarvioihinsa korotuksia, jotka ovat suurempia kuin komission EU:n talousarvioon ehdottama lisäys; panee myös merkille eräiden jäsenvaltioiden ponnistukset budjettivajeen supistamiseksi ja valtion velan kasvun hidastamiseksi niin, että se saadaan kestävämmälle tasolle;

8.

korostaa, että EU:n vuotuiseen talousarvioon vuodeksi 2012 ehdotetut luvut vastaavat monivuotisessa rahoituskehyksessä 2007–2013 vahvistettua EU:n menoprofiilia sillä edellytyksellä, että budjettivallan käyttäjä pääsee sopimukseen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta niin, että otetaan huomioon ITER-ohjelman rahoitusta koskevat lisätarpeet; korostaa, että arvioitaessa lisäyksiä (tai vähennyksiä) vuoden 2011 talousarvioon verrattuna on siksi pidettävä mielessä niiden vaikutus monivuotisten ohjelmien toteutukseen; korostaa, että kyseessä ovat toimielinten uskottavuus ja EU-hankkeen johdonmukaisuus, kun EU:n vastuut ja sitoumukset kasvavat jatkuvasti; pitää tästä näkökulmasta katsottuna painopisteenä sitä, että myönnetään merkityksellisiä ja näkyviä taloudellisia resursseja kohdennettuihin toimintalohkoihin ja uusiin EU:n tason toimivaltuuksiin;

9.

panee merkille, että talousarvioesityksen 2012 mukaan maksusitoumusmäärärahoissa on yhteensä 1 603 miljoonaa euroa liikkumavaraa monivuotisessa rahoituskehyksessä vuodeksi 2012 sovittuun enimmäismäärään nähden; on päättänyt käyttää hyväkseen kaiken tämän käytettävissä olevan liikkumavaran, jos se osoittautuu välttämättömäksi, sekä – tarvittaessa – muita nykyisessä toimielinten välisessä sopimuksessa olevia joustomekanismeja tukeakseen ja vahvistaakseen tiettyjä kohdennettuja poliittisia tavoitteita, joita ei ole käsitelty riittävällä tavalla nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä; odottaa neuvostolta täyttä yhteistyötä näiden mekanismien käytössä;

10.

muistuttaa, että parlamentissa on jo käynnistetty ensimmäinen keskustelukierros talousarvion painopisteistä ja että vuoden 2012 talousarvion yleisesittelijä kuuli sen aikana valiokuntia laajasti; korostaa, että prosessia on nyt hienosäädettävä eri valiokunnissa niiden omaan toimivaltaan kuuluvissa asioissa, jotta voidaan määrittää vuoden 2012 talousarvion positiiviset ja negatiiviset painopisteet;

11.

panee merkille komission arvion, että kaiken kaikkiaan 43,5 prosenttia talousarvioesityksestä 2012 (maksusitoumusmäärärahoina) liittyy Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen; pitää tätä arviota positiivisena mutta riittämättömänä; myöntää, että komission asettamat painopisteet vaikuttavat vastaavan parlamentin vuoden 2012 talousarvion yleisistä suuntaviivoista antamassaan päätöslauselmassa määrittelemiä painopisteitä, mutta kehottaa ottamaan käyttöön kunnianhimoisemman lähestymistavan Eurooppa 2020 -strategian rahoittamiseen; haluaa kuitenkin analysoida lukuja tarkemmin täydessä yhteistyössä kaikkien valiokuntien kanssa;

12.

katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisen lisäksi olisi varmistettava EU:n toimintapolitiikkojen jatkuvuus ja EU:n tavoitteiden saavuttaminen asettamalla EU:n vuoden 2012 talousarvion määrärahat asianmukaiselle tasolle; korostaa etenkin tarvetta antaa EU:lle mahdollisuus hoitaa maailmanlaajuinen vastuunsa etenkin ns. arabikevään ja Lähi-idän levottomuuksien jälkeen;

13.

panee merkille, että komissio on vaikean taloustilanteen vuoksi tehnyt parlamentin 24. maaliskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa esittämän kehotuksen mukaisesti ensimmäisen yrityksen määrittääkseen negatiivisia painopisteitä ja säästöjä joissakin toimintalohkoissa verrattuna siihen, mitä rahoitussuunnitelmassa alun perin oli esitetty, ja etenkin niissä toimintalohkoissa, joissa tulokset ovat olleet huonoja ja toteutusasteet alhaisia viime aikoina; pyytää komissiota kuitenkin antamaan lisätietoja arviointiensa tueksi, jotta parlamentti voi määritellä selkeästi poliittiset ja talousarviota koskevat positiiviset ja negatiiviset painopisteet sekä mahdollisuuden luoda lisää säästöjä ja kohdentaa varoja uudelleen; pitää olennaisen tärkeänä jatkaa EU:n tasolla EU:n ohjelmien ja toimien toteuttamista, mukaan lukien sellaisten toimien rahoitus, joilla pyritään torjumaan kriisin vaikutuksia ja edistämään kasvua;

14.

varoittaa painokkaasti neuvoston kaikista yrityksistä tehdä talousarvioon horisontaalisia leikkauksia ja päättää ennakolta määrärahojen kokonaistasosta ilman, että otetaan aisanmukaisesti huomioon tarkka arviointi todellisista tarpeista saavuttaa unionin sovitut tavoitteet ja pitää kiinni poliittisista sitoumuksista; kehottaa neuvostoa, jos leikkauksia tehdään, sen sijaan julkisesti selostamaan ja selvästi määrittelemään, mitkä EU:n poliittisista painopisteistä tai hankkeista voidaan lykätä tai kokonaan hylätä;

15.

panee merkille maksumäärärahoihin ehdotetun 4,9 prosentin lisäyksen vuodesta 2011; ottaa huomioon, että jäsenvaltiot hallinnoivat yhdessä komission kanssa 80:tä prosenttia EU:n talousarviosta, ja on vakuuttunut siitä, että komissio ehdottaa tällaisia lukuja jäsenvaltioiden toimittamien ennusteiden tarkan ja kriittisen analyysin perusteella; panee merkille, että pääosa tästä lisäyksestä liittyy seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta ja rakenne- ja koheesiorahastoista johtuviin oikeudellisiin tarpeisiin; on vakuuttunut siitä, että ehdotettu maksujen taso on ehdoton vähimmäismäärä, jolla EU:n aiempina vuosina tekemät oikeudelliset sitoumukset voidaan täyttää, ja että EU:n velvollisuutena on noudattaa näistä sitoumuksista syntyviä oikeudellisia velvoitteita ja varmistaa, että ohjelmien koko potentiaali toteutuu ja että ne etenevät täydellä nopeudella; kehottaa siksi voimakkaasti neuvostoa pidättymään ehdotetun maksutason alentamisesta; aikoo säilyttää maksutason komission talousarvioesityksessä ehdottamalla tasolla ottaen etenkin huomioon neuvoston haluttomuuden vuoden 2011 alkupuolella noudattaa joulukuussa 2010 antamaansa muodollista sitoumusta osoittaa tarvittaessa uusia määrärahoja;

16.

panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen yleinen 8 815 miljoonan euron liikkumavara monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärään nähden on edelleen suuri; korostaa, että komission ehdottaman luvun alittaminen pahentaisi tilannetta, koska maksattamatta olevien sitoumusten ennätyksellistä tasoa on pikaisesti laskettava ja EU:n politiikkojen ja ohjelmien asianmukainen toteuttaminen on varmistettava;

17.

muistuttaa tässä yhteydessä, että lisätalousarvioesityksessä n:o 3/2011 talousarvion ylijäämä on 4,54 miljardia euroa maksumäärärahoina vuonna 2010, joista 1,28 miljardia on peräisin sakoista ja viivästyskoroista; on pettynyt komission ehdotukseen alentaa jäsenvaltioiden maksuosuuksia tällä kokonaissummalla; korostaa, että vaikka sillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden vajeen yleiseen tasoon, ylijäämän kyseisellä osalla voi olla selkeä vaikutus EU:n vuosittaiseen talousarvioon ja sillä voidaan samalla mahdollistaa jäsenvaltioiden kansallisiin talousarvioihin kohdistuvan paineen alentaminen, mikäli EU:n talousarvioon on otettava täydentäviä maksuja tarpeisiin, joita ei otettu huomioon vuosittaista talousarviota laadittaessa; katsoo, että näistä syistä johtuen sakoista ja viivästyskoroista peräisin olevia tuloja ei olisi vähennettävä BKTL:n perusteella saatavista omista varoista, vaan ne on kirjattava EU:n talousarvioon "varaukseen otettuina määrärahoina", joista aiotaan kattaa kaikki ylimääräiset vuoden aikana ilmenevät maksutarpeet;

18.

panee merkille komission ehdotuksen talousarvioesityksessä 2012 lisätä maksusitoumusmäärärahoja 12,6 prosentilla (15 223 miljoonaan euroon) ja maksumäärärahoja 8,1 prosentilla (12 566 miljoonaan euroon) talousarvioon 2011 verrattuna, sillä otsake 1 a on monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 keskeinen otsake Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta sen ansiosta, että otsakkeesta rahoitetaan suoraan tai välillisesti kaikkia sen viittä yleistavoitetta ja seitsemää lippulaiva-aloitetta;

19.

pitää kuitenkin valitettavana, että useimmat tähän otsakkeeseen vuodeksi 2012 esitetyistä lisäyksistä eivät ylitä monivuotisten kokonaismäärien, joista sekä parlamentti että neuvosto sopivat näitä ohjelmia ja toimia hyväksyttäessä, puhtaasti vuotuista jakaumaa; korostaa siksi, että komissio ei yleensä ehdota seitsemän lippulaiva-aloitteen toteuttamiseen pikaisesti tarvittavien investointien tukemista sen enempää kuin alun perin suunniteltiin, ja panee merkille, että se on valitettavasti taipuvainen lykkäämään yhteisissä rahoitusponnisteluissa tarvittavaa suurta harppausta kohti vuoden 2013 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä; on varma, että tämä asenne vaarantaa vakavasti yleistavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2020 mennessä;

20.

korostaa, että talousarvioesitys 2012 ja vuoden 2013 päivitetty rahoitussuunnitelma huomioon ottaen vuoteen 2013 mennessä Eurooppa 2020 -strategian saavuttamisen kannalta keskeisiä ohjelmia, kuten EY:n seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa, saastumisen torjuntatoimia sekä Marco Polo II-, Progress-, Galileo- ja GMES-ohjelmia, varten sidottu kokonaismäärä alittaisi parlamentin ja neuvoston näitä ohjelmia hyväksyttäessä sopiman ohjeellisen määrän; panee merkille, että nämä ohjeelliset määrät sitä vastoin hieman ylittyisivät seuraavissa keskeisissä Eurooppa 2020 -ohjelmissa: kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP), Euroopan laajuinen liikenneverkko, Euroopan laajuinen energiaverkosto, Erasmus Mundus ja elinikäinen oppiminen; aikoo soveltuvissa tapauksissa hyödyntää toimielinten välisen sopimuksen 37 kohdan mukaista 5 prosentin lainsäädännöllistä joustavuutta lisätäkseen entisestään keskeisiä ja kiireellisiä investointeja;

21.

panee lisäksi merkille, että merkittävä osa otsakkeen 1 a nimellisestä kasvusta vuoden 2012 talousarvioesityksessä vuoden 2011 talousarvioon verrattuna liittyy ITERin vuonna 2012 edellyttämiin 750 miljoonan euron lisämäärärahoihin (maksusitoumusmäärärahoina), joista 650 miljoonaa euroa on aidosti lisämäärärahoja ja 100 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen kaikista seitsemännen puiteohjelman budjettikohdista; toistaa vastustavansa voimakkaasti määrärahojen minkäänlaista uudelleen kohdentamista seitsemännestä puiteohjelmasta, sillä tämä vaarantaisi puiteohjelman menestyksekkään täytäntöönpanon ja heikentäisi merkittävästi sen panosta Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamiseen ja lippulaiva-aloitteiden toteuttamiseen;

22.

muistuttaa, että ITERin rahoittamiseksi budjettivallan käyttäjän on tarpeen sopia samanaikaisesta rahoituskehyksen 2007–2013 muuttamista koskevasta komission ehdotuksesta (KOM(2011)0226), jossa esitetään ITERin puuttuvien 1 300 miljoonan euron rahoittamista vuosina 2012 ja 2013 siten, että yhteensä 840 miljoonaa euroa otetaan monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 otsakkeissa 2 ja 5 vuonna 2011 käytettävissä olevista ja käyttämättä jääneistä liikkumavaroista ja 460 miljoonaa euroa kohdennetaan vuosina 2012 ja 2013 uudelleen seitsemännestä puiteohjelmasta; on halukas ryhtymään neuvotteluihin neuvoston kanssa komission ehdotuksen muuttamiseksi siten, että turvaudutaan 17. toukokuuta 2006 tehdyn nykyisen toimielinten sopimuksen tarjoamiin eri keinoihin;

23.

panee ITERiä koskevan ehdotetun 100 miljoonan euron uudelleen kohdentamisen lisäksi huolestuneena merkille seitsemänteen puiteohjelmaan rahoitussuunnitelmaan verrattuna tehdyt 64 miljoonan euron lisäleikkaukset; pyytää komissiota ehdottamaan, että kaikki säästöt (yhteensä 190 miljoonaa euroa), joita vuonna 2012 voidaan tehdä henkilöstötarpeiden uudelleenarvioinnin ja joidenkin yhteisyritysten maksuosuuksien vähenemisen ansiosta, käytettäisiin seitsemännen puiteohjelmien toimintamäärärahoihin;

24.

huomauttaa tässä yhteydessä tarpeesta parantaa kestävien energiapainotusten, energian varastointiteknologian ja muiden, äskettäin käyttöön otettuun Euroopan strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan (SET-suunnitelman) sisältyviä uusiutuvia energialähteitä koskevien painopisteiden, kuten energiatehokkuuden, rahoitusedellytyksiä, sillä ne ovat keskeisen tärkeitä talous-, energia- ja ilmastohaasteisiin vastaamisen kannalta; uskoo, että selkeät kestävään energiapolitiikkaan ja energiatehokkuuteen liittyvät tavoitteet voivat tarjota kustannustehokkaita ratkaisuja, joista koko Euroopan talous voisi hyötyä; toteaa lisäksi, että vuoden 2012 talousarviomenettelyssä voitaisiin tutkia investointeja lisääviä ja tutkimusta ja innovointia edistäviä, riskinjakorahoitusvälineen kaltaisia uusia innovatiivisia mahdollisuuksia;

25.

pahoittelee, että Progress-ohjelmaan talousarvioesityksessä 2012 vuoden 2011 talousarvioon verrattuna esitetyn pienen lisäyksen vuoksi komissio ei pysty palauttamaan 20 miljoonan euron määrää, johon se sitoutui vuosiksi 2011–2013 vuonna 2010 korvatakseen osittain Progressin määrärahojen uudelleen kohdentamisen mikrorahoitusjärjestelyyn; muistuttaa, että Progress-ohjelman panos on merkittävä Eurooppa 2020 -strategian kahdelle lippulaiva-aloitteelle, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaiselle foorumille ja Nuoret liikkeellä -aloitteelle; korostaa, että jäsenvaltiot, alue- ja paikallisviranomaiset sekä kansalliset ja alueelliset elimet saavat Progress-ohjelmasta rahoitusta sukupuolinäkökohdat huomioon ottavien budjetointitoimien toteuttamiseen;

26.

panee tyytyväisenä merkille kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman maksusitoumusmäärärahojen yleistason nousun (+ 5,7 miljoonaa euroa) alun perin ennakoidusta määrästä; toivoo, että tämän lisäyksen avulla voidaan parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan sekä kehittää erityisohjelmia ja uusia rahoitusmekanismeja; muistuttaa tässä yhteydessä, että pk-yrityksillä on keskeinen merkitys EU:n talouden vauhdittamiselle, ja kannattaa erityisesti kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan (CIP) kuuluva EIP-ohjelmaa, koska se on välttämätön väline pyrittäessä toipumaan kriisistä; korostaa tarvetta parantaa pk-yritysten pääsyä pääomamarkkinoille ja mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta siten, että rahoitusmenettelyt tehdään helpommiksi, nopeammiksi ja vähemmän byrokraattisiksi;

27.

korostaa sisämarkkinoiden merkitystä EU:n yritysten kilpailukyvyn ja unionin talouksien kasvun ja vakauden kannalta ja muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita siitä, että sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon parantamiseen on annettava riittävät määrärahat;

28.

korostaa eurooppalaista lisäarvoa, jota saadaan rajatylittävään liikenteeseen, etenkin Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevaan ohjelmaan, tehtävistä investoinneista, jotka parantavat rajatylittäviä ja intermodaalisia yhteyksiä ja edistävät näin talouskehitystä ja parantavat työllisyyttä; ottaa huomioon Euroopan laajuisten liikenneverkkojen perinteisesti riittämättömän rahoituksen ja vaatii osoittamaan tarkoitukseen lisäresursseja muun muassa turvautumalla vaihtoehtoisiin rahoituslähteisiin, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, tuloja kohdentamalla ja muunlaisilla rahoitusvälineillä; korostaa, että koheesio- ja rakennerahastovarat olisi kytkettävä läheisesti Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeisiin;

29.

katsoo, että elinikäisen oppimisen ohjelman korkean eurooppalaisen lisäarvon vuoksi sen tukea olisi jatkettava ja lisättävä vuonna 2012, sillä sen panos Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteeseen ja innovaatiounionia koskevaan lippulaiva-aloitteeseen on suuri; korostaa etenkin, että Grundtvig-toimintoon, jonka osuus elinikäisen oppimisen ohjelman määrärahoista on nykyisin vain 4 prosenttia, olisi osoitettava lisää resursseja ottaen huomioon aikuiskoulutukseen Euroopassa osallistuvien ihmisten kasvavan määrän;

30.

on huolestunut unionin tilasto-ohjelman määrärahojen ehdotetusta leikkauksesta sekä tilastoja koskevan toimintalohkon henkilöstömenojen erittäin niukasta lisäyksestä, joka on inflaatiovauhtia alempi; korostaa, että on erittäin tarpeellista varmistaa jatkuvasti, että Eurostatin resurssit vastaavat työmäärän kasvua ja lisääntyneitä laatuvaatimuksia talous- ja rahoitustilastojen keskeisellä alalla;

31.

muistuttaa, että valtaosa EU:n Lissabonin sopimuksen myötä saamista uusista toimivaltuuksista energia-, matkailu- ja avaruusalalla kuuluu otsakkeen 1 a piiriin; on pettynyt siihen, että komissio ei ehdota näihin uusiin toimintapolitiikkoihin lisärahoitusta kolmantena vuonna Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen; korostaa, että Galileo ja GMES – EU:n kaksi pääasiallista avaruusohjelmaa – eivät kumpikaan saa lisärahoitusta ennen nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen päättymistä ja että Galileon rahoitus vähenee vuodesta 2011 vuoteen 2012; toistaa, että on tarpeen ottaa käyttöön joitakin näkyviä erityistoimenpiteitä matkailun hyväksi ottaen huomioon tämän alan taloudellisen merkityksen, sillä se on työllistäjänä ja BKT:n luojana Euroopan kolmanneksi merkittävin sosiaalis-taloudellinen toimiala, ja pitää valitettavana, ettei komissio ehdota uutta oikeusperustaa, joka korvaisi tämän alan kolme valmistelutoimea, joita ei voida jatkaa vuonna 2012; pyytää myöntämään matkailualalle asianmukaiset määrärahat vuosina 2012 ja 2013 sekä tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

32.

panee merkille, että kriisi on selvästi korostanut, kuinka tärkeää valtiontalouden kannalta on, että veronkantojärjestelmät ovat tehokkaita ja veropetosten suhteen aukottomia; korostaa, että veropetosten ja veronkierron torjunta on todella nostettava etusijalle ja että Fiscalis-ohjelman määrärahojen avulla ohjelman on kyettävä vastaamaan tähän tavoitteeseen;

33.

panee tyytyväisenä merkille komission päätöksen sisällyttää talousarvioesitykseen toisena peräkkäisenä vuonna maksumäärärahoja (50 miljoonaa euroa) Euroopan globalisaatiorahastolle (EGR); korostaa, että tämä lisää rahaston näkyvyyttä ja lisäksi näin myös vältetään siirrot muista budjettikohdista, joilla on eri tavoitteet ja jotka kattavat eri tarpeita; odottaa innolla komission esittämää EGR-asetuksen väliarviointia, sillä sen avulla voidaan löytää keinoja nopeuttaa rahaston varojen käyttöönottoa koskevaa menettelyä ja yksinkertaistaa sen hallinnointisääntöjä;

34.

korostaa koheesiopolitiikan ratkaisevaa panosta kasvuun ja työllisyyteen sekä EU:n alueiden ja jäsenvaltioiden väliseen taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen; korostaa, että koheesiopolitiikan avulla kaikki EU:n alueet voivat osallistua Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseen ja sen kautta voidaan tukea kaikkien lippulaiva-aloitteiden toteuttamiseen tähtääviä alueellisia investointeja; katsoo näin ollen, että koheesiopolitiikan uudelleenjakoon perustuva luonne on säilytettävä ja on pidettävä kiinni sen tavoitteesta vähentää alueellisia eroja, mutta samalla sen on säilyttävä EU:n laajuisena investointipolitiikkana ja oltava kaikkien EU:n alueiden ja kansalaisten saatavilla;

35.

panee merkille, että otsakkeen 1 b kokonaismenojen määräksi arvioidaan 52 739 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina, mikä merkitsee 3,4 prosentin lisäystä vuoteen 2011, ja että tämä vastaa täysin monivuotisessa rahoituskehyksessä 2007–2013 vahvistettuja osuuksia, kun otetaan huomioon vuonna 2010 tehdyt viimeisimmät mukautukset joidenkin jäsenvaltioiden hyväksi; toteaa, että enimmäismäärään nähden käyttöön jäänyt liikkumavara (22,1 miljoonaa euroa) johtuu lähinnä teknisen avun määrärahasta ja on vain 0,04 prosenttia otsakkeen kokonaismäärärahoista;

36.

panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen, että vuonna 2012 maksumäärärahat korotetaan 45 134 miljoonaan euroon eli 8,4 prosenttia vuodesta 2011, ja uskoo, että lisäyksen avulla ohjelmien toteutus voi nopeasti saavuttaa tavoitetason, vaikka niiden käynnistyminen kauden 2007–2013 alussa oli hyvin hidasta; korostaa, että lisäyksen avulla pitäisi myös voida täyttää uudet maksutarpeet, jotka johtuvat viimeaikaisista lainsäädännön muutoksista, kaikkien hallinnointi- ja valvontajärjestelmien hyväksymisestä ja kauden 2000–2006 ohjelmien päättämisestä;

37.

korostaa siksi, että tämä maksutaso on ehdoton vähimmäismäärä ja että se on täysin realistisen budjetoinnin mukainen ja siinä otetaan asianmukaisesti huomioon yleinen maksuprofiili kyseisellä kaudella, saatavilla olevat jäsenvaltioiden ennusteet komissiolle lähetettävistä maksupyynnöistä sekä tarve kuroa umpeen sitoumusten ja maksujen välinen ero; korostaa, että nämä kassavirrat auttavat myös nopeuttamaan Euroopan talouden elpymistä ja edistämään Eurooppa 2020 -strategiaa aluetasolla; aikoo siksi vastustaa tiukasti kaikkia maksutason mahdollisia vähennyksiä komission talousarvioesityksessään ehdottamasta tasosta;

38.

kehottaa komissiota keräämään demografisia tietoja koheesiopolitiikan ja varsinkin Euroopan sosiaalirahaston edunsaajista, jotta voidaan seurata inhimillisen pääoman kehittämiseen ja työmarkkinoille sijoittumiseen osoitettujen varojen todellista vaikutusta, pitäen mielessä nuorisotyöttömyyden erityisen huolestuttavan ongelman;

39.

pyytää komissiota jatkamaan tiivistä yhteistyötään niiden jäsenvaltioiden kanssa, joilla määrärahojen käyttöaste on alhainen, jotta niiden valmiudet käyttää määrärahoja paranisivat; kehottaa siksi edistämään edelleen keskinäistä oppimista, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja tiettyjen jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden hallinnollisten valmiuksien parantamista kiinnittämällä huomiota liittymistä valmistelevan välineen moitteettomaan toimintaan, jotta maita voidaan auttaa yhteisön ohjelmien täytäntöönpanon valmisteluissa;

40.

kehottaa komissiota myös pohtimaan edelleen, miten se voisi yksinkertaistaa EU:n ja/tai kansallisen lainsäädännön sääntöjen ja vaatimusten monimutkaista järjestelmää ja vähentää byrokratiaa, jotta lakien ja sääntöjen ohella korostettaisiin selvästi enemmän erityistavoitteiden saavuttamista pitäen kuitenkin perusperiaatteina avoimutta, tilintekovelvollisuutta ja moitteetonta varainhoitoa;

41.

panee merkille, että talousarvioesityksessä 2012 ehdotetaan maksumäärärahojen lisäämistä 2,6 prosentilla 60 158 miljoonaan euroon ja maksumäärärahojen lisäämistä 2,8 prosentilla 57 948 miljoonaan euroon talousarviosta 2011; korostaa, että nämä lisäykset jäävät alle komission koko talousarvioon ehdottaman korotuksen;

42.

panee merkille, että nämä lisäykset ovat ennen kaikkea seurausta uusille jäsenvaltioille tehtävien suorien maksujen asteittaisen käyttöön ottamisen jatkamisesta ja maaseudun kehittämiseen liittyvistä lisätarpeista; korostaa, että markkinoiden interventiot säilyvät melkein vuoden 2011 talousarvion tasolla, samalla kun hintojen ja tiettyjen markkinoiden epävakaus vaikuttavat edelleen maatalousalaan; pyytää komissiota tekemään ehdotuksia, joissa kaikkiin maatalouden aloihin sovelletaan pidemmän aikavälin lähestymistapaa, sekä konkreettisia ehdotuksia markkinoiden hintaheilahteluja varten;

43.

panee merkille, että syksyllä 2011 esitettävässä perinteisessä maataloutta koskevassa oikaisukirjelmässä mukautetaan nykyisiä ennusteita vastaamaan todellisia tarpeita koskevaa tarkempaa arviota; kiinnittää tämän vuoksi huomiota vuonna 2012 käytettävissä olevien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen (sääntöjenmukaisuustarkastuksiin liittyvät korjaukset, sääntöjenvastaisuudet ja maidon lisämaksut) lopulliseen tasoon, jonka mukaan vuoden 2012 talousarviossa hyväksyttävien uusien määrärahojen taso loppujen lopuksi määräytyy; arvioi jäljellä olevan nykyisen liikkumavaran (651,6 miljoonaa euroa) riittänevän kattamaan tämän otsakkeen tarpeet, ellei synny odottamattomia tilanteita;

44.

korostaa, että viime vuosina budjettivallan käyttäjä on voinut erityisten olosuhteiden ansiosta hyödyntää tämän otsakkeen enimmäismäärään sisältyviä käytettävissä olevia kohdentamattomia varoja (liikkumavaraa) päästäkseen vuotuisista talousarvioista yleiseen sopimukseen turvautumalla toimielinten sopimuksen 23 kohtaan;

45.

kannattaa kouluhedelmiä koskevien ohjelmien sekä vähävaraisten henkilöiden avustusohjelman tuen jatkamista; pahoittelee sitä vastoin koulumaitojärjestelmän määrärahojen vähentämistä talousarviossa ja on huolissaan eläinlääkintä- ja kasvinsuojelutoimenpiteisiin tehtyjen leikkausten vuoksi;

46.

vaatii vientitukiin uusia leikkauksia ja pitää tupakan tuotantotuen jatkamista valitettavana, koska se on ristiriidassa EU:n terveyspolitiikan tavoitteiden kanssa;

47.

korostaa, että osaa otsakkeen 2 menoista käytetään apuna Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa; korostaa, että tämän strategian ensisijaisia tavoitteita – kasvu ja työllisyys – toteutetaan myös maaseudun kehittämisohjelmien kautta; pitää elintarviketurvaa ja kestävyyttä kahtena yhteisen maatalouspolitiikan suurimpana haasteena; palauttaa mieliin, että suorissa tuissa olisi otettava paremmin huomioon ympäristö- ja sosiaaliset tavoitteet, ja kehottaa tekemään yhteisestä maatalouspolitiikasta kestävämmän, koska sen avulla olisi edistettävä entisestään mahdollisuuksia vastata EU:n ympäristöhaasteisiin heikentämättä EU:n maataloustuottajien kilpailukykyä;

48.

pitää tässä yhteydessä myönteisenä LIFE+-ohjelman resurssien lisäämistä (4,3 prosenttia maksusitoumuksina ja 1,9 prosenttia maksuina), koska siten asetetaan selvästi etusijalle ympäristöä ja ilmastoa koskevat hankkeet; muistuttaa jälleen kerran, että ympäristöongelmat ja niiden ratkaisut eivät määräydy kansallisten rajojen mukaan, joten on itsestään selvää, että niitä on käsiteltävä EU:n tasolla; korostaa kuitenkin, että Life +-ohjelman määrärahat pysyvät melko rajattuina;

49.

korostaa, että energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen torjunta ja uusiutuvan energian edistäminen ovat monialaisia painopisteitä, joita voidaan rahoittaa useista EU:n talousarvion otsakkeista, ja että parlamentti aikoo kiinnittää erityistä huomiota niiden rahoittamiseen budjettikohdittain ja yleensä; kehottaa komissiota ottamaan nämä painopisteet sekä vesiensuojelun ja elävän luonnon monimuotoisuuden vaalimisen yhä paremmin huomioon muissa politiikoissa, kuten EU:n taloudellisessa tuessa kehitysmaille; pitää näitä asioita koskevan nykyisen lainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa ratkaisevan tärkeänä ja pyytääkin komissiota analysoimaan tarkasti, tarvitaanko lisäresursseja, jotta voidaan tarkastella vakavasti EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa, ja tekemään asiasta selkoa parlamentille;

50.

huomauttaa, että yhteisen kalastuspolitiikan poliittisen merkityksen vuoksi sen rahoitus ja nykyiset toimet olisi säilytettävä ja pidettävä talousarvioesityksessä ehdotetuilla tasoilla jo sen tulevaa uudistustakin ajatellen; katsoo, että yhdennetyn meripolitiikan rahoituksen, jossa olisi päästävä asianmukaiselle tasolle vuonna 2012, ei pitäisi haitata muiden otsakkeeseen n 2 kuuluvien kalastukseen liittyvien toimien ja ohjelmien rahoitusta; pitää myös ratkaisevan tärkeänä jatkaa Euroopan kalastuslaivaston koon seurantaa, jäsenvaltioiden asianmukaista tukemista tässä asiassa ja erityisesti laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjuntaa; pitää tehokasta kalastuksenhoitoa kalavarojen säilyttämisen ja ylikalastuksen estämisen kannalta ratkaisevan tärkeänä;

51.

panee merkille, että talousarvioesityksessä 2012 ehdotettu rahoituksen yleinen korotus vuoden 2011 talousarvioon verrattuna tähän otsakkeeseen kuuluvissa toimissa (17,7 prosenttia maksusitoumusmäärärahoina, 6,8 prosenttia maksumäärärahoina) vastaa EU:n aina vain kunnianhimoisempia tavoitteita vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, kuten esitetään sekä Lissabonin sopimuksessa että Tukholman ohjelmassa (2010–2014), jonka Eurooppa-neuvosto itse hyväksyi joulukuussa 2009;

52.

panee merkille, että nämä lisäykset liittyvät pääosin kolmeen neljästä solidaarisuutta ja maahanmuuton hallintaa koskevista ohjelmista: ulkorajarahastoon (+ 38 prosenttia), Euroopan paluurahastoon (+ 43 prosenttia) ja eurooppalaiseen rahastoon kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten (+ 24 prosenttia); korostaa kuitenkin, että tähän otsakkeeseen vuodeksi 2012 esitetyt lisäykset johtuvat yksinkertaisesti monivuotisten kokonaismäärien, joista sekä parlamentti että neuvosto sopivat näitä ohjelmia ja toimia hyväksyttäessä, vuotuisesta jakaumasta;

53.

pitää erittäin valitettavana, että komissio antaa signaalin pakolaisten torjumisesta lisäämällä merkittävästi ulkorajarahaston ja Euroopan palauttamisrahaston määrärahoja, kun taas Euroopan pakolaisrahaston määrärahat säilyvät vuoden 2011 tasolla; katsoo, että EU:n olisi omaksuttava pakolaisia kohtaan suopeampi asenne etenkin kun otetaan huomioon Libyan sotatila ja useissa arabimaissa jatkuvat mielenosoitusten tukahduttamiset voimakeinoin;

54.

epäileekin siksi suuresti, onko komission esittämä talousarvioesitys asianmukainen ja ajantasainen vastaus EU:n nykyisiin haasteisiin ottaen varsinkin huomioon Välimeren eteläpuolella jatkuvat tapahtumat; muistuttaa kehottaneensa voimakkaasti antamaan näihin haasteisiin asianmukaisen ja tasapainoisen vastauksen, jossa pyritään kohentamaan laillisen maahanmuuton hallintaa ja hillitsemään laitonta maahanmuuttoa; ottaa huomioon EU:n jäsenvaltioiden velvoitteen noudattaa EU:n vakiintunutta lainsäädäntöä ja korostaa riittävän rahoituksen ja tukivälineiden tarvetta, jotta hätätilanteita voidaan käsitellä täysin suojelua alkuperämaassa koskevien sääntöjen ja ihmisoikeuksien sekä kaikkien jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden hengessä; korostaa etenkin Euroopan pakolaisrahaston roolia ja tukea, joka kattaa hätätoimenpiteet suurten pakolaismäärien vuoksi, ja pitää erittäin valitettavana, että komissio ei ehdottanut rahaston varojen lisäämistä rahoitussuunnitelmassa alun perin esitettyä enempää;

55.

panee merkille Eurooppa-neuvoston toistuvat kehotukset vahvistaa Frontexin operatiivista toimintakykyä ja roolia siirtolaispaineiden lisääntyessä; pyytää komissiota esittämään kaikki Frontexin käynnissä olevan tarkistuksen talousarviovaikutukset vuonna 2012 sekä antamaan selvemmän kuvan jäsenvaltioiden taloudellisesta osallistumisesta sen toimintaan;

56.

panee merkille, että seuraavien teknisten toimien esittelyn jälkeen budjettivallan käyttäjä on vapauttanut SIS II -järjestelmän vuoden 2011 varaukseen asetetut määrärahat; korostaa sitä, että budjettivallan käyttäjä valvoo edelleen tiiviisti SIS II -järjestelmän tulevaa kehitystä ja pidättää itselleen oikeuden ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin;

57.

palauttaa mieliin, että vaikka otsake 3 b on määrärahoiltaan monivuotisen rahoituskehyksen pienin otsake, se kattaa Euroopan kansalaisille keskeisiä aiheita, kuten nuoriso, koulutus- ja kulttuuriohjelmat, kansanterveys, kuluttajansuoja, pelastuspalvelua koskeva väline ja tiedotuspolitiikka;

58.

pitää erittäin valitettavana, että otsakkeen kokonaismäärärahoja vähennetään kolmantena peräkkäisenä vuonna siten, että maksusitoumusmäärärahoja vähennetään 0,1 prosenttia (683 miljoonaan euroon) ja maksumäärärahoja 0,3 prosenttia (645 miljoonaan euroon) vuoden 2011 talousarvioon verrattuna (EU:n solidaarisuusrahasto pois lukien), joten liikkumavaraa jää 15,5 miljoonaa euroa;

59.

katsoo, että tähän otsakkeeseen kuuluvilla ohjelmilla ja toimilla on suuri merkitys Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamisen ja lippulaiva-aloitteiden toteuttamisen kannalta; toistaa, että koulutuksella ja kulttuurilla on taloudellista arvoa, sillä ne edistävät merkittävästi talouskasvua ja laadukkaiden työpaikkojen luomista ja tukevat aktiivisen kansalaisuuden kehittämistä;

60.

korostaa, että käytettävissä oleva hyvin niukka liikkumavara antaa vain vähän joustovaraa ehdotettaessa uusia toimia tai päätettäessä suoraan kansalaisiin vaikuttavien painopistealojen rahoituksen lisäämisestä;

61.

ottaa asianmukaisesti huomioon komission ehdotuksen 8 miljoonan euron lisäyksestä alkuperäiseen rahoitussuunnitelmaan verrattuna nuorisotoimintaohjelman vuoden 2012 määrärahoihin (134,6 miljoonaa euroa esitetty vuodeksi 2012), koska tämä ohjelma on yksi Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteen tärkeimmistä välineistä ja siitä tuetaan nuorten epävirallisia oppimiskokemuksia ja aktiivisen kansalaisuuden kehittämistä;

62.

pitää valitettavana, että samanlaisia toimia ei ehdoteta muille ohjelmille, kuten Medialle ja Kulttuuri 2007 -ohjelmalle, vaikka ne edistävät huomattavasti Euroopan kulttuurin rikkautta ja moninaisuutta ja tukevat toimia, joita jäsenvaltiot eivät yksinään rahoittaisi;

63.

pahoittelee, että komissio ei ole talousarvioesityksessään 2012 ehdottanut urheiluun liittyviä erityistoimia, vaikka unionilla on nyt Lissabonin sopimuksen johdosta urheilun alalla täydet toimivaltuudet; katsoo että jonkin verran rahoitusta – tosin niukasti – on oltava edelleen saatavilla vuoden 2012 talousarviossa;

64.

pitää kansanterveyttä koskevan ohjelman määrärahojen lisäämistä myönteisenä, koska kansanterveydestä on tullut merkittävä kilpailukykyä edistävä tekijä Euroopan yhteiskuntien ikääntyessä; antaa komissiolle tunnustusta sen pyrkimyksistä löytää rahoitusratkaisuja tärkeille valistuskampanjoille, kuten tupakattomaan elämään tähtäävälle Help-kampanjalle;

65.

pahoittelee pelastuspalvelun rahoitusvälineen rahoituksen vähentymistä rahoitussuunnitelmaan verrattuna (– 1,8 miljoonaa euroa) ja pyytää komissiota antamaan lisäselityksiä tästä vähennyksestä, koska pelastuspalvelu kuuluu nyt uutena alana EU:n toimivaltaan;

66.

muistuttaa avoimuuden sekä Euroopan parlamentin ja sen jäsenten täysipainoisen osallistumisen varmistamiseksi, että eurooppalaisilla julkisilla tiloilla on oltava oma budjettikohta; pitää valitettavana, että komissio ehdottaa tämän budjettikohdan lakkauttamista ja kyseisten määrärahojen sulauttamista komission edustustoja koskevaan budjettikohtaan; muistuttaa, että komissio ja parlamentti pitävät yhdessä yllä eurooppalaisia julkisia tiloja ja siksi niitä koskeva talousarvio olisi pidettävä vuosien 2010 ja 2011 talousarvioiden tapaan erillään komission edustustoja koskevasta talousarviosta; korostaa torjuvansa kaikki yritykset budjettivallan käyttäjien mielen muuttamiseksi tässä asiassa;

67.

panee merkille, että talousarvioesityksessä 2012 pyydetyt maksusitoumusmäärärahat ovat nousseet vuoden 2011 talousarviosta 2,9 prosentilla 9 009,3 miljoonaan euroon ja maksumäärärahat 0,8 prosentilla 7 293,7 miljoonaan euroon (hätäapuvaraus huomioon ottaen); huomauttaa, että nämä lisäykset jäävät alle komission koko talousarvioon ehdottaman lisäyksen;

68.

muistuttaa, että komissio ei ole toistaiseksi palauttanut otsakkeessa 4 elintarvikerahoitusvälineeseen kohdennettuja varoja (240 miljoonaa euroa) eikä etenkään vakautusvälineeseen kohdennettuja varoja, mitä budjettivaliokunta edellytti 12. lokakuuta 2009 hyväksymänsä mietinnön A7-0038/2009 28 kohdassa;

69.

on täysin vakuuttunut siitä, että on ryhdyttävä konkreettisiin erityistoimiin, jotta kaikkia käytettävissä olevia unionin välineitä (ei yksin EU:n talousarvioon sisältyviä rahoituspuitteita vaan myös muun muassa EIP:n ja EBRD:n hallinnoimia välineitä) ja jäsenvaltioiden toimia voidaan hyödyntää optimoidusti ja koordinoidusti; korostaa, että EU:n välineiden suunnittelun ja toteutuksen joustavuutta on edelleen parannettava, jotta voidaan vastata asianmukaisesti ja tehokkaasti poliittisiin ja humanitaarisiin kriiseihin kolmansissa maissa vaarantamatta kuitenkaan pitkän aikavälin poliittisia sitoumuksia ja painopisteitä; kehottaa tätä varten komissiota, Euroopan ulkosuhdehallintoa ja Euroopan investointipankkia sovittamaan yhteen toimiaan, joilla pyritään varmistamaan, että EU:n ulkoisten toimien tavoitteet ovat mahdollisimman kohdennettuja ja vaikuttavia;

70.

pitää EU:n velvollisuutena vastata asianmukaisesti ja kattavasti Välimeren alueen naapurimaiden viimeaikaisiin poliittisiin tapahtumiin sekä antaa tukea ja apua liikkeille, jotka taistelevat demokraattisten arvojen ja oikeusvaltion vakiinnuttamisen puolesta; toistaa, että näiden maiden taloudellisen avun lisääminen ei saa haitata Itä-Euroopan naapurimaiden tueksi vahvistettuja painopisteitä ja välineitä;

71.

on näin ollen erittäin huolissaan siitä, että otsakkeeseen 4 ehdotettu 246,7 miljoonan euron liikkumavara, joka toki on selvästi tammikuussa 2011 esitettyä ajantasaistettua rahoitussuunnitelmaa (132,2 miljoonaa euroa) suurempi, ei välttämättä riitä vastaamaan otsakkeeseen 4 liittyviin uusiin tarpeisiin, sillä se näyttää perustuvan joidenkin tärkeiden EU-ohjelmien leikkauksiin; haluaa tarkastaa näiden leikkausten vaikutuksen ja analysoida sitä tarkemmin;

72.

muistuttaa, että parlamentti ja neuvosto eivät vieläkään ole sopineet banaanialan liitännäistoimenpiteiden ja teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön (ICI +) oikeusperustasta ja että sopimuksella on vaikutusta talousarvion 2012 määrärahoihin; pitää valitettavana, että komissio on ehdottanut yhteistyötä Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaiden kanssa koskevien määrärahojen leikkaamista; kehottaa hyväksymään ripeästi ICI +-lainsäädännön ja asianmukaisen rahoituksen Aasiaa ja Latinalaista Amerikkaa varten;

73.

pyytääkin komissiota käsittelemään tulevassa oikaisukirjelmässään Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelunsa talousarviovaikutusten lisäksi myös kaikkia muita ratkaisematta olevia kysymyksiä ja tarpeita, kuten Palestiinan ja UNRWA:n rahoitusta, joka laskee 100 miljoonalla eurolla vuoden 2011 talousarviosta, ja tarkastelemaan tässä yhteydessä tarvittaessa myös kaikkia toimielinten sopimuksen tarjoamia keinoja, jotta EU:n apu maailmalla olisi mahdollisimman vaikuttavaa;

74.

pahoittelee liittymistä valmistelevan tukivälineen rahoituksen suunnitellun lisäyksen supistumista 139 miljoonasta eurosta vain 79 miljoonaan euroon vuoden 2011 talousarvioon verrattuna;

75.

panee merkille kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) piiriin kuuluvan ympäristöalan ja luonnonvarojen, myös energian, kestävän hoidon rahoitukseen ehdotetun 51,8 miljoonan euron lisäyksen rahoitussuunnitelmaan verrattuna, jotta voidaan toteuttaa nopeita ilmastonmuutoksen torjuntatoimia; vastustaa voimakkaasti DCI:n maantieteellisiin ohjelmiin tehtyjä muita vähennyksiä, joiden kokonaismäärä on 78 miljoonaa euroa ja jotka olisivat vastoin EU:n pyrkimystä osallistua vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen sekä EU:n korkeimmalla tasolla antamaa sitoumusta saavuttaa vuoteen 2015 mennessä tavoite nostaa kehitysyhteistyön rahoitus 0,7 prosenttiin BKTL:sta;

76.

muistuttaa, että se aikoo hylätä tiukasti kaikki toisen budjettivallan käyttäjän otsakkeen 4 hallintomenoihin tekemät järjestelmälliset, puoliautomaattiset ja joskus harkitsemattomat leikkaukset pelkästään määrärahojen vähentämiseksi, sillä tämä riistäisi EU:lta välineet sen ohjelmien asianmukaiseen ja tehokkaaseen toteuttamiseen;

77.

panee merkille, että kaikkien toimielinten hallintomenot ovat arviolta yhteensä 8 281 miljoonaa euroa eli kasvua vuodesta 2011 on 1,3 prosenttia ja liikkumavaraa jää 472,5 miljoonaa euroa;

78.

panee merkille rahoitussuunnittelusta ja budjetista vastaavan komission jäsenen 3. helmikuuta 2011 päivätyn kirjeen, jossa sitoudutaan pitämään otsakkeen 5 menojen lisäys alle 1 prosentissa ja siihen, että henkilöstöä ei lisätä vuodesta 2011, sekä kehotetaan kaikkia toimielimiä tekemään samoin talousarvioidensa kehityksen suhteen;

79.

panee merkille, että komissio, neuvosto, tilintarkastustuomioistuin, oikeusasiamies ja tietosuojavaltuutettu ovat tehneet näin; korostaa kyenneensä vähentämään omia arvioitaan noin 50 miljoonalla eurolla verrattuna ensimmäiseen alustavaan ennakkoarvioesitykseen; korostaa aikovansa tarkastella perusteellisesti muiden toimielinten ennakkoarvioita ottaen muun muassa huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantuloon liittyvät lisätarpeet ja -toiminnot;

80.

antaa tunnustusta komission merkittäville ponnistuksille omien hallintomenojensa jäädyttämiseksi nimellisarvoltaan; panee merkille, että tämän mahdollistivat henkilöstösääntöihin perustuviin ja sopimusvelvoitteisiin liittyvien lisäysten vastapainoksi tehdyt muut tuntuvat leikkaukset muihin hallintomenoihin; on kuitenkin huolissaan mahdollisista vaikutuksista;

81.

korostaa, että pääluokassa III mahdollisesti tehtävillä lisäleikkauksilla vuoden 2012 hallintomäärärahoihin, hallinnolliseen tukeen liittyvät menokohdat (entiset BA-kohdat) mukaan lukien, saattaa olla kielteisiä vaikutuksia ohjelmien toteuttamiseen ottaen etenkin huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvat EU:n uudet tehtävät; edellyttää, että hallinnolliseen tukeen liittyvien menojen vähentämisestä johtuvat säästöt pysyvät kyseessä olevien ohjelmien rahoituspuitteissa, jotta voidaan parantaa toteutusta paikalla; korostaa lisäksi, että EU:n toimivaltuuksien jatkuvasti kasvaessa tätä suuntausta ei voida pitää yllä pitkällä aikavälillä ja sillä on kielteinen vaikutus EU:n toimien ja ohjelmien nopeaan, säännölliseen ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon;

82.

antaa tunnustusta sille, että komissio pyrkii välttämään lisävirkojen pyytämistä ja sitoutuu täyttämään kaikki tarpeensa, myös uusiin painopisteisiin ja SEUT:n voimaantuloon liittyvät tarpeet, ainoastaan sisäisin henkilöstösiirroin; pyytää lisätietoja erityisesti siitä, mistä jäsenvaltioiden taloudellisen tilanteen ja rahoitustilanteen asianmukaisen seurannan varmistamiseen talouden ja rahoituksen pääosastossa tarvittavat 230 lisävirkaa on tarkoitus siirtää ja mitä vaikutusta on 70 viran vähentämisellä hallinnollisesta tuesta ja ohjelmien hallinnoinnista tietyissä pääosastoissa tehtävien uudelleenjärjestelyjen jälkeen; korostaa, että henkilöresursseja koskeva kysymys käy entistä tärkeämmäksi, kun otetaan huomioon, että talouden ja rahoituksen pääosastoa on ehkä lujitettava, jotta se voi selviytyä tärkeistä lisätehtävistään sen jälkeen, kun talouden hallintaa koskeva paketti on hyväksytty;

83.

korostaa, että EPSOa koskeva lisäys (5,4 prosenttia maksusitoumus- ja maksumäärärahoina) vaikuttaa olevan ristiriidassa hallintomenojen karsimista koskevien komission pyrkimysten kanssa; pyytää lisätietoja ehdotetusta EPSOn määrärahojen lisäämisestä ja EPSOn tärkeimpien palvelujen ulkoistamisesta;

84.

panee merkille, että eläkemenot kasvoivat 4 prosenttia (vuodesta 2010 vuoteen 2011 kasvua puolestaan oli 5,2 prosenttia) virkamiesten eläkkeellesiirtymisaallon vuoksi; kehottaa komissiota toimittamaan perusteellisemman analyysin tämän suuntauksen pitkän aikavälin talousarviovaikutuksista ja pohtimaan samalla EU:n eläkejärjestelmän muutosten mahdollisia suoria ja välillisiä vaikutuksia unionin hallinnon houkuttelevuuteen sekä virkamieskunnan laatuun ja riippumattomuuteen; korostaa, että muutoksia pitäisi aina edeltää asianmukainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu;

85.

katsoo, että Eurooppa-kouluilla olisi oltava riittävä rahoitus, jotta voidaan ottaa huomioon EU:n toimielinten henkilöstön lasten erityistilanne; aikoo tarkastella huolellisesti ehdotettua 1,7 prosentin kokonaislisäystä vuoteen 2011 verrattuna, koska se alittaa rahoitussuunnitelmassa esitetyn korotuksen, sekä kunkin Eurooppa-koulun budjettikohtia ja tehdä käsittelynsä aikana asianmukaisiksi katsomiaan muutoksia;

86.

korostaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat keskeisiä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja viitoittavat tietä uusille aloitteille, joista voi tulla EU:n kansalaisten elämää todennäköisesti parantavia EU:n toimintoja ja ohjelmia; aikoo siksi tukea kaikin mahdollisin tavoin vuoden 2012 talousarvion pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevia ehdotuksiaan mutta korostaa tarvetta tutkia tarkkaan heinäkuussa 2011 odotettavissa olevaa komission alustavaa arviota, jotta asiasta voidaan laatia tasapainotettu lopullinen kokonaispaketti;

87.

aikoo tätä varten lähettää komissiolle toimielinten välisen sopimuksen liitteessä II olevan D osan mukaisesti ensimmäisen alustavan luettelon mahdollisista pilottihankkeista ja valmistelutoimista vuoden 2012 talousarviota varten; edellyttää komission laativan yksityiskohtaisesti perustellun analyysin parlamentin alustavista ehdotuksista; korostaa, että ensimmäinen alustava luettelo ei estä parlamenttia tekemästä ja hyväksymästä muodollisesti pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevia tarkistuksia talousarviota käsiteltäessä;

88.

panee merkille, että komissio ehdottaa eri otsakkeissa yhtä uutta pilottihanketta ja viittä valmistelutointa, joista kaksi on uusia; toteaa aikovansa vakaasti analysoida ehdotettujen uusien aloitteiden sisältöä ja tavoitteita tulevissa neuvotteluissa;

89.

panee merkille, että EU:n hajautetuille erillisvirastoille osoitetaan talousarvioesityksessä 2012 yhteensä 720,8 miljoonaa euroa (mikä tekee 0,49 prosenttia koko EU:n talousarviosta) eli EU:n yhteenlaskettu rahoitusosuus nousee 34,6 miljoonalla eurolla eli 4,9 prosentilla vuoden 2011 talousarviosta; on tietoinen siitä, että lisäys johtuu pääasiassa siitä, että yhdelle uudelle virastolle (3) ja seitsemälle vaiheittain käyttöön otettavalle virastolle (4) halutaan antaa riittävästi rahoitusta; korostaa, että lisätehtäviä saaneille kymmenelle virastolle (5) on tärkeää antaa lisärahoitusta, jotta ei haitata niiden toimintaa; panee merkille, että täydessä toiminnassa oleville virastoille osoitetun EU:n maksuosuuden lisäys vastaa inflaatiokorjausta (2 prosenttia) tai jopa alittaa sen ilman, että henkilöstöä lisätään;

90.

korostaa, että EU:n virastoille kohdennetuista määrärahoista ei toki rahoiteta pelkästään hallintomenoja vaan sen sijaan niillä edistetään lainsäädäntövallan käyttäjän hyväksymien Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja yleensä EU:n tavoitteiden saavuttamista; tukee siksi tiukan talouden aikoina sitä, että komissio pyrkii pitämään EU:n talousarviosta maksettavat hajautettujen erillisvirastojen tuet kurissa, mutta ei edelleenkään hyväksy sitä, että käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja käytetään maksuista riippuvaisille virastoille EU:n talousarviosta maksettavan osuuden vähentämiseen, minkä avulla komissio luo keinotekoisesti lisää liikkumavaraa, ja on tässä yhteydessä huolissaan siitä, että komissio sivuuttaa jälleen kerran Euroopan parlamentin poliittisen tahdon;

91.

korostaa, että Euroopan valvontaviranomaisilla on keskeinen asema markkinoiden vakauden säilyttämisessä ja että niille on osoitettava riittävästi määrärahoja, jotta sääntelyuudistukset ovat tehokkaita; toistaa, että yksi ainoa valvontaviranomainen olisi kustannustehokkain; panee tyytyväisenä merkille kaikille kolmelle valvontaviranomaiselle osoitettujen määrärahojen ehdotetun lisäyksen merkittävänä edistysaskeleena niiden perustamisvaiheessa ja kehottaa samalla lisäämään yhteisen komitean resursseja; korostaa, että jos näille valvontaviranomaisille osoitetaan lisätehtäviä, niille on myös nopeasti annettava vastaavat lisäresurssit; painottaa muun muassa, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (EAMV) suunnitellut uudet vastuut lyhyeksi myynnin ja johdannaisten alalla pitää ottaa ripeästi huomioon vuoden 2012 talousarviomenettelyssä heti, kun oikeusperustat on määritetty;

92.

toteaa, että virastojen 213 uudesta henkilöstötaulukon virasta (virkoja on yhteensä 4 854) 80 virkaa osoitetaan uusille tai käynnistysvaiheessa oleville virastoille ja loput virastoille, joiden tehtäviä ollaan lisäämässä; kehottaa jälleen soveltamaan kokeneiden tieteellisten erityisasiantuntijoiden rekrytointiin erillistä menettelyä, erityisesti kun toimet rahoitetaan yksinomaan maksuin eikä niillä siten ole vaikutusta EU:n talousarvioon;

93.

pitää valitettavana, että komissio pyrkii muuttamaan kahta omarahoitteista virastoa (sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ja yhteisön kasvilajikeviraston) koskevaa esitystapaa poistamalla kyseiset budjettikohdat ja jättämällä niiden henkilöstötaulukot julkaisematta; toteaa kuitenkin, että mitkään budjettivallan käyttäjän tekemät päätökset eivät sido näitä kahta virastoa tukitasojen tai henkilöstön suhteen; aikoo joka tapauksessa avoimuutta koskevista syistä ilmoittaa nämä tiedot talousarviossa; toistaa jälleen kerran, että sisämarkkinoiden harmonisointiviraston perimistä maksuista aiheutuvaan ylijäämään on löydettävä ratkaisu;

94.

pitää seuraavia kohtia erityisen tärkeinä 11. heinäkuuta 2011 järjestettävän kolmikantakokouksen kannalta:

95.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.