11.1.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 9/18

—

panee mielissään merkille pk-yrityksissä SBA-aloitteen avulla täytäntöönpantujen toimien tähänastiset saavutukset mutta suosittelee painokkaasti, että Small Business Act -aloitteesta on tehtävä poliittisesti sitovampi, jotta komissio ja erityisesti jäsenvaltiot pystyisivät saavuttamaan paremmin sen tavoitteet. Näin voidaan taata laajempi ja täysimääräisempi sääntöjen noudattaminen täytäntöönpanossa ja ylittää Small Business Act -aloitteen täysimääräisen käyttöönoton nykyiset esteet.

—

katsoo, että SBA-aloite edellyttää poliittista johtajuutta, ja on sitä mieltä, että Eurooppa 2020 -strategiassa on tunnustettava SBA-aloite yksiselitteisemmin, jotta sille voidaan tarjota aiempaa vakaampi hallintorakenne. Tämä voidaan tehdä hyväksymällä asianmukainen etenemissuunnitelma, jossa korostetaan välitavoitteita, jotka kaikkien jäsenvaltioiden olisi saavutettava ja jotka olisi sisällytettävä kansallisiin uudistusohjelmiin.

—

uskoo, että paikallis- ja alueviranomaisilla on nykyistä paremmat mahdollisuudet edistää SBA-aloitteen tavoitteita, ja kehottaa tunnustamaan aiempaa yksiselitteisemmin paikallisen ja alueellisen ulottuvuuden, jotta voidaan edistää sekä alhaalta ylöspäin että ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa ja lisätä SBA-aloitteen näkyvyyttä koko EU:ssa. Komitea katsoo, että aloitteesta on tiedotettava enemmän ja se on priorisoitava koko EU:ssa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

—

korostaa, että pk-yritysten suurin haaste on rahoituksen saaminen ja että se edellyttää yhteisiä toimia SBA-aloitteen seuraavissa vaiheissa. Komitea painottaa myös sellaisten toimien tärkeyttä, joilla helpotetaan pk-yritysten markkinoillepääsyä ja vähennetään hallinnollista rasitetta tuntuvasti.

—

pitää erittäin valitettavana, että sitoumusta SBA-aloitteen sisällyttämisestä sekä Lissabonin strategiaan että myöhemmin Eurooppa 2020 -strategiaan ei ole noudatettu ja että siten on tähän asti jätetty käyttämättä tilaisuus hyödyntää kansallisia uudistusohjelmia SBA-aloitteen tärkeimpänä täytäntöönpanovälineenä. Sen vuoksi komitea vaatii jälleen sisällyttämään välittömästi SBA-aloitteen periaatteet ja tavoitteet Eurooppa 2020 -strategiaan ja kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanoon.

Esittelijä

Constance HANNIFFY (IE/PPE), Offalyn kreivikunnanvaltuutettu sekä Midlandin aluevaltuuston ja Borderin, Midlandin ja Länsi-Irlannin alueellisen edustajakokouksen jäsen

Viiteasiakirja

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu

KOM(2011) 78 lopullinen

1.

suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu” ja toistaa kannattavansa edelleen täysimääräisesti tätä ratkaisevan tärkeää toimintaohjelmaa, jolla tuetaan pk-yritysten kehitystä, kasvua ja kestävyyttä koko EU:ssa.

2.

korostaa painokkaasti, että eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen (SBA-aloite) täytäntöönpanon estäviin avainkysymyksiin on puututtava kaikilla hallintotasoilla Euroopan unionissa, ja kehottaa jäsenvaltioita priorisoimaan paremmin SBA-aloitteen keskeisiä osia – 3,5 miljoonan työpaikan menetys (1) eurooppalaisissa pk-yrityksissä rahoitus-, talous- ja sosiaalijärjestelmän kriisin vuoksi on ikävä osoitus siitä, että asia on saatava toimintaohjelman kärkeen.

3.

panee mielissään merkille pk-yrityksissä SBA-aloitteen avulla täytäntöönpantujen toimien tähänastiset saavutukset mutta suosittelee painokkaasti, että Small Business Act -aloitteesta on tehtävä poliittisesti sitovampi, jotta komissio ja erityisesti jäsenvaltiot pystyisivät saavuttamaan paremmin sen tavoitteet. Näin voidaan taata laajempi ja täysimääräisempi sääntöjen noudattaminen täytäntöönpanossa ja ylittää Small Business Act -aloitteen täysimääräisen käyttöönoton nykyiset esteet.

4.

tukee komission ponnistuksia SBA-aloitteen hallinnollisten osien vahvistamiseksi ja erityisesti sellaisten kansallisten pk-yrityslähettiläiden perustamista jäsenvaltioihin, joiden on yhdessä komission pk-yrityksistä vastaavan erityislähettilään kanssa vastattava SBA-aloitteen täytäntöönpanon ohjaamisesta koko EU:ssa.

5.

katsoo, että SBA-aloite edellyttää poliittista johtajuutta, ja on sitä mieltä, että Eurooppa 2020 -strategiassa on tunnustettava SBA-aloite yksiselitteisemmin, jotta sille voidaan tarjota aiempaa vakaampi hallintorakenne. Tämä voidaan tehdä hyväksymällä asianmukainen etenemissuunnitelma, jossa korostetaan välitavoitteita, jotka kaikkien jäsenvaltioiden olisi saavutettava ja jotka olisi sisällytettävä kansallisiin uudistusohjelmiin.

6.

uskoo, että paikallis- ja alueviranomaisilla on nykyistä paremmat mahdollisuudet edistää SBA-aloitteen tavoitteita, ja kehottaa tunnustamaan aiempaa yksiselitteisemmin paikallisen ja alueellisen ulottuvuuden, jotta voidaan edistää sekä alhaalta ylöspäin että ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa ja lisätä SBA-aloitteen näkyvyyttä koko EU:ssa.

7.

korostaa, että pk-yritysten suurin haaste on rahoituksen saaminen ja että se edellyttää yhteisiä toimia SBA-aloitteen seuraavissa vaiheissa. Komitea painottaa myös sellaisten toimien tärkeyttä, joilla helpotetaan pk-yritysten markkinoillepääsyä ja vähennetään hallinnollista rasitetta tuntuvasti.

8.

korostaa jälleen, että on edelleen tärkeää tarjota pk-yrityksille asianmukaista tukea, jolla varmistetaan erilaisten yritysten toiminnan kestävyys pitkällä aikavälillä. Sen lisäksi, että keskitytään aloittaviin yrityksiin, joilla on suuri potentiaali, sekä uusiin ja vientiin suuntautuneisiin pk-yrityksiin, on kiinnitettävä huomiota myös vakiintuneisiin sekä kehittyviin tai rakenneuudistuksia toteuttaviin yrityksiin. Komitea panee merkille myös paikallisten ja kotimaahan keskittyneiden pk-yritysten haasteet, sillä ne ovat loppujen lopuksi paikallisten ja alueellisten talouksien elinehto.

9.

korostaa lisäksi, että SBA-aloitetta ja pk-yrityksiä koskevia politiikkoja on mukautettava kaikilla tasoilla, ja niiden on sovelluttava erilaisiin liiketoimintamalleihin, mukaan luettuna osuus- ja yhteisötalouden yritykset, (esikaupalliset ja kaupalliset) kulttuuri- ja luovan alan teollisuus, osuuskunnat ja vastaavat oikeudelliset yritysmuodot, mahdollisimman monen työpaikan luomiseksi ja kestävän talouskasvun takaamiseksi.

10.

pitää erittäin valitettavana, että sitoumusta SBA-aloitteen sisällyttämisestä sekä Lissabonin strategiaan että myöhemmin Eurooppa 2020 -strategiaan ei ole noudatettu ja että siten on tähän asti jätetty käyttämättä tilaisuus hyödyntää kansallisia uudistusohjelmia SBA-aloitteen tärkeimpänä täytäntöönpanovälineenä. Sen vuoksi komitea vaatii jälleen sisällyttämään välittömästi SBA-aloitteen periaatteet ja tavoitteet Eurooppa 2020 -strategiaan ja kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanoon.

11.

on pettynyt SBA-aloitteen vaihteleviin täytäntöönpanoasteisiin jäsenvaltioissa ja siihen, että vaikka asia tunnustetaan komission tiedonannossa, sen taustalla olevia tekijöitä ei ole täysin selvitetty – jäsenvaltioilta vaaditaan enemmän vastuullisuutta SBA-aloitteen täytäntöönpanossa. Sen vuoksi komitea katsoo, että aloitteesta on tiedotettava enemmän ja se on priorisoitava koko EU:ssa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

12.

suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden kansallisten pk-yrityslähettiläiden nimeämiseen ja pyytää kaikkia lähettiläitä täyttämään täysimääräisesti velvollisuutensa sen varmistamiseksi, että hallinnoissa ajatellaan ”pieniä ensin” ja otetaan asianmukaisesti huomioon pk-yritysten haasteet laadittaessa lakeja, asetuksia ja menettelyjä, jotka voivat vaikuttaa myönteisesti pk-yritysten toimintaympäristöön.

13.

panee merkille, että pk-yrityslähettiläiden nimityksiä tehdään sekä poliittisin ja hallinnollisin perustein, ja suosittelee, että useampien jäsenvaltioiden pitäisi tehdä poliittisia nimityksiä, jotta voidaan lähettää voimakkaampi viesti priorisoinnista ja sitoutumisesta SBA-aloitteen täytäntöönpanoon ja pk-yritysten haasteisiin vastaamiseen.

14.

toteaa, että on perusluonteinen virhe luottaa SBA-aloitteen tavoitteiden saavuttamisessa nykyisiin ohjelmiin ja rahoitusvälineisiin ilman lisärahoitusta.

15.

panee merkille EU:n uuden pk-yrityksistä vastaavan erityislähettilään nimeämisen, mutta korostaa jälleen, ettei tiedonannossa käsitellä riittävästi pk-yrityslähettilään roolia, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että pk-yrityslähettiläälle annetaan riittävästi taloudellisia resursseja ja asianmukaista poliittista tukea, jotta SBA-aloitteen tavoitteet onnistutaan saavuttamaan ja pk-yrityspolitiikkaan liittyvän toiminnan näkyvyyttä ja sen tiedostamista saadaan lisättyä.

16.

suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioista, pk-yrityslähettiläistä ja pk-liiketoimintaorganisaatioiden edustajista koostuvan SBA-aloitteen neuvoa-antavan ryhmän perustamiseen ja pyytää, että alueiden komitea otetaan tämän neuvoa-antavan ryhmän jäseneksi, koska SBA-aloitteen halutaan vaikuttavan kaikilla hallintotasoilla eikä vain EU- ja jäsenvaltiotasolla.

17.

ehdottaa, että jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisia kannustetaan ottamaan vastuuta SBA-aloitteen periaatteista ja mukauttamaan sen toimenpiteitä paikallisiin/alueellisiin oloihin. Komitea katsoo, että Euroopan yrittäjyysaluetta (EYA) koskeva järjestelmä voisi tässä suhteessa toimia innoittajana.

18.

panee merkille, että useimmat SBA-aloitetta koskevat lainsäädäntöehdotukset on hyväksytty ja kannustaa jäsenvaltioita hyväksymään yksityisen eurooppayhtiön (SPE) säännöt, joilla loppujen lopuksi edistetään sisämarkkinoiden parempaa hyödyntämistä vähentämällä yritysten perustamiskustannuksia ja yksinkertaistetaan sääntelypuitteita rajatylittävän kaupan helpottamiseksi.

19.

pyytää jäsenvaltioita hyväksymään ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön maksuviivästysdirektiivin ja korostaa, että tämän direktiivin noudattamisen valvonta on edelleen avainkysymys ja että jäsenvaltioiden on pyrittävä parantamaan yritysten ja julkishallinnon maksukulttuuria.

20.

korostaa, että ehdotus tietyntyyppisiin yrityksiin, aloitteleviin yrityksiin tai mikroyrityksiin sovellettavien lainsäädännöllisten poikkeuksien käyttöönotosta on tarvittaessa toteutettava siten, ettei se johda ”toisen luokan” yritysten luomiseen eikä aiheuta hämmennystä markkinoilla.

21.

kehottaa lisäämään pk-yritysten suorituskyvyn tarkastelua, jotta jäsenvaltioiden suorituksia SBA-aloitteen täytäntöönpanossa voidaan seurata, arvioida ja vertailla, ja pyytää lisäksi, että kaikki suorituskykytarkastuksesta saatavat tiedot ovat julkisesti saatavilla, jotta niitä voidaan käyttää sekä viestintävälineenä että jäsenvaltioille tarkoitettuna kannustimena, jotta ne pyrkisivät parempiin tuloksiin.

22.

kiinnittää huomiota haasteisiin, joita pk-yrityksillä on rahoituslaitosten luottoehtojen tiukentumisen takia (2), mikä johtuu tämänhetkisestä taloustaantumasta ja kansainvälisestä pankkikriisistä, ja panee lisäksi merkille niiden kohtuuttoman vaikutuksen pk-yrityksiin kuvitellun suuremman luottoriskin takia; tämä heikentää lopulta huomattavasti niiden kykyä selviytyä ja toimia sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä.

23.

kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään pysyvän pk-yritysfoorumin maaliskuussa 2011 järjestetyn toisen kokouksen päätelmiä ja on erittäin tyytyväinen komission käynnistämiin aloitteisiin käsitellä Progress-mikrorahoitusjärjestelyn kaltaisten luottovälineiden saatavuutta ja sitoumukseen ottaa käyttöön toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi tervein kaupallisin perustein.

24.

puoltaa SBA-aloitteen toimintasuunnitelmaa, jossa olisi keskityttävä rahoitusta hakevien pk-yritysten haasteellisiin toimintaolosuhteisiin, kuten i) avoimuuden lisäämiseen pankkien ja muiden rahoituslaitosten sekä pk-yritysten välillä, ii) velan ja oman pääoman yhdistämiseen, iii) antolainauksen lisäämiseen arvopaperistamisen avulla, iv) rajatylittävien pääomasijoitusten helpottamiseen ja v) mikroluottoja koskevan sääntelyn parantamiseen.

25.

katsoo, että ehdotetussa pk-yritysten rahoituksen keskitetyssä palvelupisteessä on tiettyjä ansioita, mutta katsoo, että se edellyttää lisäharkintaa ja suosittaa ensimmäisenä askeleena, että kaikki pk-yritysten saatavilla olevat tukitoimet olisi kartoitettava (mukaan luettuna EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason tukiohjelmat ja tukivirastot) tarvittaessa jäsenvaltio- tai aluetasolla. Komitea suosittaa lisäksi, että Euroopan komissio tarkastelisi myös muita onnistuneita malleja, joissa pk-yrityksille tuotetaan lisäarvoa tarjoamalla integroitu, ristiviittauksiin perustuva yritystukijärjestelmä, ja että se edistäisi nykyistä laajemmin tällaisten mallien käyttöä paikallis- ja aluetasolla.

26.

on tyytyväinen komission ehdotukseen sisällyttää SBA-aloitteen tehokas täytäntöönpano ehdotettuun yhteiseen strategiakehykseen EU:n rahastotuen aihekohtaisena ennakkoehtona sekä pk-yritysten investointien sisällyttämiseen temaattisena painopistealana luonnokseen EAKR-asetukseksi, sillä tämä helpottaisi SBA-aloitteen tavoitteiden toteuttamista paikallis- ja/tai aluetasolla kussakin jäsenvaltiossa.

27.

katsoo, että pk-yrityksille avointen Euroopan unionin ohjelmien erilaiset piirteet ja vaatimukset ovat ongelma rahoituksen saatavuuden kannalta ja ehdottaa pk-yrityksille suunnattujen unionin välineiden ja varojen niputtamista tiiviimmin yhteen EU:n talousarviossa. Komitea vaatii, että kaikille pk-yritystoiminnan edistämiseen tarkoitetuille ohjelmille ja välineille annettavaa tukea lisätään seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Komitea on tässä yhteydessä yleisesti tyytyväinen vuosia 2014–2020 koskevassa komission ehdotuksessa esitettyihin, pk-yrityksille suunnattuihin ehdotuksiin, mutta ei ota niihin kantaa ennen kuin niiden lopullisista määrärahoista, erityisesti pk-yrityksille tarkoitetun tuen määrästä ja konkreettisesta täytäntöönpanosta, on sovittu.

28.

on huolissaan siitä, että kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelmassa, joka kuuluu EU:n tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteiseen strategiakehykseen, ei vuoden 2013 jälkeen oteta riittävästi huomioon pk-yritysten vaatimuksia, ja kannattaa siksi erityistä pk-yrityspilaria näissä puitteissa. Komitea kehottaa parantamaan rahoitusvälineiden saatavuutta ja mukauttamaan ne pk-yritysten tarpeisiin muun muassa painottamalla voimakkaammin mikrorahoitusta ja välirahoitusvälineitä sekä jatkamalla ja laajentamalla kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman takuuvälineitä ja riskinjakorahoitusvälinettä tutkimuksen puiteohjelman yhteydessä sekä hyödyntämään nykyistä järkevämmin Euroopan investointipankin tuotteita, kuten Jasmine- ja Jeremie-ohjelmia.

29.

tukee komission päätöstä jatkaa valtiontukitoimenpiteille vahvistettujen tilapäisten puitteiden, jotka mahdollistava lisätuen antamisen pk-yrityksille, voimassaoloa vuoden 2011 loppuun asti ja katsoo, että komission pitäisi jatkaa tätä järjestelmää vuoden 2011 jälkeen edellyttäen, että puitteiden suorituskyvystä niiden tavoitteiden täyttämisessä tehdään suunniteltu tarkastus.

30.

ehdottaa, että jäsenvaltioiden hallitukset harkitsevat innovatiivisille aloittaville pienyrityksille suunnattuja verokannustimia yritystoiminnan alkuvuosina.

31.

pitää kannustavana komission ehdotusta auttaa yhä useampia pk-yrityksiä vahvistettujen lainatakausjärjestelmien avulla niiden investointien, kasvun, innovoinnin ja tutkimuksen tukemiseksi ja toteaa lisäksi, että on suunnitteilla ehdotuksia ottaa käyttöön lainsäädäntöä riskipääomamarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi.

32.

korostaa yksinkertaisen, aiempaa selkeämmän ja johdonmukaisen sääntelyä ja hallinnollista toimintaa koskevan ympäristön merkitystä pk-yrityksille ja katsoo, että ”pk-yritystestin” soveltamisen edistäminen on sen vuoksi ratkaisevan tärkeää.

33.

kehottaa soveltamaan pk-yritystestiä nykyistä järjestelmällisemmin vaikutustenarviointiprosessissa siten, että siihen sisällytetään säädösehdotusten lisäksi myös varhaisvaiheessa annetut tiedonannot, ja toteaa lisäksi, että tämä prosessi vahvistuisi, jos vaikutustenarviointilautakunta olisi nykyistä riippumattomampi komissiosta.

34.

puoltaa voimakkaasti sitä, että kaikki jäsenvaltiot soveltavat pk-yritystestiä ja ”pienet ensin” -periaatetta kansallisen lainsäädännön lisäksi pk-yrityksiin vaikuttaviin poliittisiin puitteisiin ja hallintomenettelyihin ja ehdottaa, että komissio arvioi, miten pk-yritystestiä sovelletaan jäsenvaltioissa osana pk-yritysten suorituskykytarkastuksia.

35.

suhtautuu myönteisesti komission valmiuteen auttaa jäsenvaltioita välttämään ylimääräisten vaatimusten lisäämistä EU:n lainsäädäntöön (gold plating), mitä komitea kannatti edellisessä lausunnossaan korostamalla niitä huomattavia esteitä, joita ylimääräiset vaatimukset luovat yrityksen perustamiselle ja toiminnan laajentamiselle mikrotasolla.

36.

tukee varauksetta yhden asiointikerran periaatetta ja kannustaa paikallisia ja alueellisia viranomaisia soveltamaan sitä kaikkiin pk-yritysten pyyntöihin saada hallintoa ja sääntelyä koskevia tietoja. Komitea korostaa kuitenkin, että on jonkin verran näyttöä siitä, että kun viranomaiset ovat yrittäneet noudattaa yhden asiointikerran periaatetta ja jakaa kerättyä tietoa, sitä on vastustettu tietosuojan ja tietojen säilyttämisen perusteella.

37.

tukee komission sitoumusta esittää vuonna 2011 poliittisia suosituksia yrityksen luovutuksen esteiden poistamista koskevien nykyisten haasteiden yksinkertaistamiseksi ja niihin vastaamiseksi ja kiinnittää jälleen kerran huomiota siihen, että tämä on erityisen merkityksellinen kysymys perheenjäsenten kesken tapahtuvissa yritysten luovutuksissa erityisesti siksi, että monet pk-yritysten omistajista ikääntyvät ja vetäytyvät perheyrityksistään seuraavan vuosikymmenen aikana. Komitea korostaa myös, että omistajien hoitamissa pk-yrityksissä on samanlaisia ongelmia.

38.

pitää valitettavana, että tähän mennessä konkurssimenettelyjen yksinkertaistamisessa on edistytty vain vähän, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita ja komissiota priorisoimaan tämän kysymyksen ja kehottaa jälleen komissiota puuttumaan niihin samantapaisiin mutta erilaisiin ongelmiin, joita on epäonnistuneilla yrittäjillä, kun yritystä ei ole virallisesti julistettu konkurssiin.

39.

korostaa, että kun yrityksen on lopetettava toimintansa, vaikeuksiin joutuneiden yrittäjien on työntekijöidensä oikeuksiin verrattuna vaikeampi hyödyntää jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmiä.

40.

tukee yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) ulottamista kaikkiin yrityksiin EU:ssa ja yhtyy varauksetta SEPA-neuvoston toukokuussa 2011 antamaan lausuntoon (3), jossa kehotetaan antamaan ripeästi asetus, jossa asetetaan määräajat sekä SEPA-tilisiirtoihin että SEPA-suoraveloituksiin siirtymiselle. Ne korvaavat hyväksymisensä jälkeen jäsenvaltioiden nykyiset tilisiirto- ja suoraveloitusjärjestelmät, mikä johtaa lopulta aiempaa nopeampaan ja tehokkaampaan SEPA-järjestelmän täytäntöönpanoon.

41.

suhtautuu myönteisesti komission antamaan sitoumukseen panna kokonaisuudessaan täytäntöön eurooppalaiset käytännesäännöt, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia, ja vaatii komissiolta ja jäsenvaltioita enemmän vastauksia komitean aiemmin kehotuksiin lisätä pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin edistämällä innovatiivisia hankintatoimia, esimerkiksi yhä useampien tarjouskilpailujen jakamista osioihin tai yhteistyömahdollisuuksien sisällyttämistä tarjouspyyntöihin silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.

42.

pyytää lisäksi komissiota edistämään tarjoajille suunnattua mahdollisuutta hakea jäsenvaltiotasolla nk. hankintapassia (sähköinen rekisteröintijärjestelmä), jolla osoitetaan, että pk-yrityksellä on hankintaviranomaisten menettelyissään usein vaatimat selvitykset ja asiakirjat. Passia haetaan vain kerran, jolloin pk-yritysten ei tarvitse esittää samoja selvityksiä ja asiakirjoja joka kerta uudelleen. Tämä säästää niiden pk-yritysten aikaa ja resursseja, jotka osallistuvat usein hankintamenettelyihin. Hankintapassi olisi voimassa tietyn ajan, sillä kyseisten todistusten voimassaoloaika on rajattu. Tällaisia järjestelmiä on jo käytössä, ja tähänastiset kokemukset ovat olleet hyviä.

43.

muistuttaa suurelta osin käyttämättömistä mahdollisuuksista sähköisten hankintojen alalla ja antaa tunnustusta komissiolle ja jäsenvaltioille osoitetusta kehotuksesta varmistaa sähköisen tunnistuksen ja sähköisen todentamisen vastavuoroinen tunnistaminen koko EU:ssa vuoteen 2012 mennessä. Tämän vuoksi alueiden komitea kannustaa komissiota tarkistamaan tämän toimen edistymisen vuonna 2011, jotta voidaan varmistaa, että ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin, ja määrittää seikat, jotka vaativat huomiota sen täytäntöönpanossa.

44.

ehdottaa, että tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien ratkaisujen kustannusetuja hyödynnetään enemmän, sillä vain kolmasosa julkisista hankintasopimuksista koko Euroopan unionissa on tällä hetkellä sähköisessä muodossa. Komitea kehottaakin kiinnittämään asiaan enemmän huomiota SBA-aloitteessa ja kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään sähköisiä mahdollisuuksia.

45.

korostaa jälleen kerran harmaan talouden koko ajan kasvavaa uhkaa laillisten pk-yritysten elinkelpoisuudelle ja pyytää, että komissio puuttuu ongelmiin, joita se aiheuttaa epäoikeudenmukaisen kilpailun ja sääntelemättömän kaupan osalta. Erityisesti tulee ottaa käyttöön toimia, joilla voidaan parantaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja edistää väärentämisen torjuntaa.

46.

tunnustaa yrittäjyyskulttuurin edistämisen ja kehittämisen merkityksen ja kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään enemmän huomiota yrittäjyyskoulutuksen edistämiseen ja yrittäjähenkisen ajattelutavan juurruttamiseen opiskelijoihin ja opettajakoulutukseen.

47.

kannattaa Euroopan yrittäjyysaluehankkeen (European Entrepreneurial Region, EER) vakiinnuttamista osaksi SBA-aloitteen täytäntöönpanoa edistämään yrittäjyyttä sekä välineenä verkottaa alueita ja levittää parhaita paikallisia ja alueellisia käytänteitä pk-yritysten tukemiseksi.

48.

suhtautuu myönteisesti ”Erasmus nuorille yrittäjille” -ohjelman arviointiin ja katsoo, että ohjelman kokeiluvaiheessa on saavutettu monet sen tavoitteista ja tuotettu todellista EU:n lisäarvoa. Komitea tukee kyseisen ohjelman laajentamista edellyttäen, että kokeiluvaiheen tärkeimmät puutteet korjataan. Tarvittavia toimia ovat erityisesti a) aloitetta koskevan tiedottamisen parantaminen yleisesti ja parempi tiedottaminen sen eduista osallistujille ja isännille, b) paikallisten/kansallisten yhteyspisteiden luominen viestintään ja tunnetuksi tekemiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, c) osallistumisen maantieteellisen tasapainon parantaminen, d) ”jälkihoito-ohjelman” tarjoaminen osallistujille saatujen kokemusten sisäistämiseksi ja e) ohjelman rahoituspohjan vakauttaminen.

49.

panee merkille ja kannattaa naisyrittäjien mentorointijärjestelmien luomisen ja kannattaa sitä. Komitea kiinnittää myös jälleen huomiota maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tarpeisiin, sillä he ovat olosuhteiden vuoksi yleensä muita yrittäjähenkisempiä ja valmiimpia ottamaan riskejä, ja suosittaa, että kiinnitetään huomiota niin ikään nuorten, vähemmistöihin kuuluvien ja ikääntyvien yrittäjien tarpeisiin ja että Euroopan unionin jäsenvaltioista ja unionin ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien erilaiset haasteet ja tarpeet erotetaan toisistaan.

50.

suhtautuu myönteisesti Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteeseen ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma”, jossa otetaan huomioon eräät pk-yritysten erityispiirteet ja haasteet, sekä kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että SBA-aloitteen puitteissa kehitetään osaamista ja työllisyyspolitiikkaa, jotta voidaan maksimoida työpaikkojen luomisen ja osaamisen kehittämisen mahdollisuudet pk-yrityksissä.