15.2.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 43/94

1.1

Komitea suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen elintarvikeapuohjelman soveltamisesta vuosina 2012 ja 2013 ja erityisesti ehdotukseen ohjelman oikeusperustan laajentamisesta. Ohjelmalla pyritään näin saavuttamaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tavoitteet samalla kun vahvistetaan unionin sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Muutos on merkittävä etenkin siksi, että se on Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden suuntainen.

1.2

ETSK pitää tarpeellisena ohjelman jatkamista ja sen rahoittamista YMP:n talousarviosta vuosina 2012 ja 2013 nykyisen tasoisena. Solidaarisuus muita heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä kohtaan on arvo, jota unioni on aina puolustanut ja jota sen tulee puolustaa kaikessa toiminnassaan.

1.3

ETSK:n mielestä apu on ehdottoman tärkeää, sillä ohjelman apua tarvitsevat talous- ja finanssikriisin seurauksena yhä useammat.

1.4

Kansalaisyhteiskunnan edustajana ETSK kannattaa ehdotusta myös siksi, että sen täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa osallistuu lukuisia vapaaehtoistyöntekijöitä ja avustusjärjestöjen jäseniä, jotka eivät voisi hyväksyä elintarvikeapuohjelman resurssien supistamista 75 prosentilla vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna tai jopa sen lopettamista kokonaan vuonna 2013 interventiovarastojen ehtymisen vuoksi. Komitean mielestä tämä EU:n varoista rahoitettava ohjelma tarjoaa mahdollisuuden antaa unionista myönteinen kuva Euroopan kansalaisille.

1.5

Komitea on tyytyväinen myös siihen, että komissio on ottanut huomioon osan komitean aiemmassa, tammikuussa 2011 antamassa lausunnossa (1) esitetyistä suosituksista. Näitä asioita ovat rahoituksen myöntäminen edelleen 100-prosenttisesti YMP:n talousarviosta vuosina 2012 ja 2013 sekä mahdollisuus saada korvausta joistakin avustusjärjestöille aiheutuneista hallinto-, kuljetus- ja varastointikustannuksista.

1.6

ETSK kannattaa jäsenvaltioille annettavaa mahdollisuutta valita unionista peräisin olevia tuotteita. Näin ohjelma ylläpitää sisämarkkinoiden vakautta ja tarjoaa samalla takuun siitä, että jaeltavat tuotteet ovat eurooppalaisten tuottajien noudattamien tiukkojen vaatimusten mukaisia.

2.1

Elintarvikkeiden ilmaisjakelu yhteisön vähävaraisimmille aloitettiin vuonna 1986–1987 erityisen kovan talven vuoksi. Elintarvikkeet, joita avustusjärjestöt jakelivat eri jäsenvaltioissa, olivat peräisin interventiovarastoista.

2.2

Interventiovarastojen hyödyntämisestä tehtiin myöhemmin virallinen menetelmä, jonka avulla pyrittiin kahteen tavoitteeseen: unionin vähävaraisimpien auttamiseen ja maatalousmarkkinoiden vakauden ylläpitämiseen.

2.3

Interventiovarastojen kokoa onnistuttiin supistamaan merkittävästi vuonna 1992 aloitetuilla YMP:n perättäisillä uudistuksilla. Varastot muuttuivat vähitellen rakenteellisista suhdanneluonteisiksi. Varastot eivät enää viime vuosina ole yksin riittäneet täyttämään elintarvikeavun tarvetta.

2.4

Ohjelmaan tehtiin jo vuonna 1995 muutos, jonka mukaan interventiovarastoista peräisin olevien tuotteiden puutetta voidaan paikata markkinoilta tehtävillä hankinnoilla.

2.5

Komissio muutti vuoden 2009 ohjelmaa Euroopan unionin laajentumisen seurauksena kasvattamalla sen määrärahoja.

2.6

Komissio käynnisti havaitun kehityksen valossa vuonna 2008 keskustelun vähävaraisimmille suunnatusta elintarvikeohjelmasta. Pohdintatyön tuloksena syntyi ehdotus neuvoston asetukseksi, jolla vähävaraisimmille suunnattu apuohjelma muutetaan pysyväksi.

2.7

Ehdotuksella muutettiin eräitä sääntöjä. Muutokset koskivat hankintalähteitä, tuotevalikoiman laajentamista, kolmivuotista jakeluohjelmaa, ensisijaisten toimintakohteiden asettamista jäsenvaltioissa, yhteisrahoituksen asteittaista käyttöönottoa ja määrärahojen kasvattamista. Ehdotus hylättiin neuvostossa määrävähemmistön äänin.

2.8

Komissio antoi 17. syyskuuta 2010 muutetun ehdotuksen, jossa otetaan osin huomioon alkuperäistä ehdotusta koskeneet Euroopan parlamentin näkemykset (26. maaliskuuta 2009 esitetty kanta). Näitä asioita olivat yhteisrahoitusosuuden nostaminen, EU:n tuen rajaaminen 500 miljoonaan euroon vuodessa ja jäsenvaltioiden mahdollisuus valita ensisijaisesti unionista peräisin olevia elintarvikkeita.

2.9

Ehdotuksesta keskusteltiin 27. syyskuuta 2010 kokoontuneessa maatalous- ja kalastusneuvostossa. Määrävähemmistö vastusti ehdotusta edelleen.

2.10

ETSK antoi muutetusta ehdotuksesta lausunnon 20. tammikuuta 2011. (2)

2.11

Euroopan unionin tuomioistuin antoi 13. huhtikuuta 2011 tuomion asiassa (asia T-576/08), jossa Saksa oli nostanut kanteen interventiovarastoista peräisin olevien elintarvikkeiden toimittamista unionin vähävaraisimmille henkilöille koskevasta vuoden 2009 ohjelmasta. Interventiovarastoista peräisin olevia määriä ei kyseenalaistettu, mutta kumoamispäätös koskee sen sijaan kaikkia hankintoja markkinoilta.

2.12

Komissio onkin varannut varainhoitovuodeksi 2012 huomattavasti pienemmät määrärahat, ja ainoana lähteenä on otettu huomioon interventiovarastot.

2.13

Syyskuun 20. päivänä 2011 kokoontuneessa maatalous- ja kalastusneuvostossa ei muodostunut riittävää enemmistöä puoltamaan 17. syyskuuta 2010 esitettyä ehdotusta.

2.14

Lokakuun 20. päivänä 2011 kokoontuneelle maatalous- ja kalastusneuvostolle esiteltiin uusi, 3. lokakuuta 2011 päivätty muutettu ehdotus, mutta alkuperäiseen ehdotukseen tehdyistä täydennyksistä huolimatta määrävähemmistö vastusti ehdotusta. ETSK ottaa kiireellisesti kantaa tähän uuteen ehdotukseen.

3.1

Unionin vähävaraisimmille suunnattu elintarvikeapu on yli kahden vuosikymmenen ajan saatu interventiovarastoista. Varastot olivat aluksi huomattavan suuret, mutta ne ovat pienentyneet merkittävästi YMP:n perättäisten uudistusten seurauksena. Varastot eivät enää ole rakenteellisia, vaan suhdanneluonteisia.

3.2

YMP:n alkuperäinen tavoite, joka oli tuottavuuden lisääminen, on vähitellen väistynyt, ja keskeiseksi on noussut maatalouden kestävyys ja siihen liittyvä tarjonnan ja kysynnän parempi tasapaino. Uusi suunta edellyttää elintarvikeapuohjelman oikeudellisen kehyksen muuttamista.

3.3

EU:n perättäiset laajentumiset, elintarvikkeiden hintojen nousu ja viime aikoina talouskriisi ovat lisänneet avuntarvetta huomattavasti. Vähävaraisten määrä unionissa kasvaa koko ajan. Yli 13 miljoonaa ihmistä sai apua ohjelmasta vuonna 2008. Vuonna 2010 avunsaajia oli jo yli 18 miljoonaa niissä 20 jäsenvaltiossa, joissa EU:n elintarvikeapuohjelmaa toteutetaan.

3.4

Näistä eri tekijöistä johtuvan kehityksen seurauksena on varauduttu siihen, että unionin interventiovarastojen niukkuutta voidaan tilapäisesti paikata tekemällä hankintoja markkinoilta, vaikka elintarvikeapuohjelman peruslähtökohtana onkin edelleen interventiovarastoista peräisin olevien tuotteiden jakelu.

3.5

Euroopan unionin tuomioistuin kumosi huhtikuussa 2011 vuoden 2009 jakeluohjelman säännökset, jotka mahdollistivat hankinnat markkinoilta tuolloin vähissä olleiden interventiovarastojen täydennykseksi.

3.6

Tuomion seurauksena komissio laati täytäntöönpanoasetuksen niin, ettei vuoden 2012 elintarvikeapuohjelmaan toimiteta tuotteita muualta kuin interventiovarastoista. Vuoden 2012 ohjelmaan käytettävissä oleva 113 miljoonan euron summa on konkreettisesti neljäsosa aiempien vuosien ohjelmien määrärahoista.

3.7

Komissio ottaa lausuntopyynnön aiheena olevassa ehdotuksessa huomioon Euroopan parlamentin 7. heinäkuuta 2011 antaman päätöslauselman, jossa parlamentti kehottaa komissiota ja neuvostoa kehittämään monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevaa jaksoa varten väliaikaisen ratkaisun, jotta estetään elintarvikeavun jyrkkä lasku ja varmistetaan näin, että elintarvikeavusta riippuvaiset henkilöt eivät kärsi ruokaköyhyydestä.

3.8

Komission uudella ehdotuksella on kaksi oikeusperustaa: siinä viitataan perussopimusten YMP:tä koskevien artiklojen lisäksi myös taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevään artiklaan.

3.9

Ehdotukseen sisältyy useita jo vuoden 2010 ehdotuksessa mukana olleita tekijöitä, kuten jäsenvaltioille annettava mahdollisuus valita ensisijaisesti unionista peräisin olevia tuotteita tai päättää joidenkin tehtävään nimetyille järjestöille aiheutuvien hallinto-, kuljetus- ja varastointikustannusten korvaamisesta, tietenkin käytettävissä olevien resurssien rajoissa.

3.10

Yhteisrahoitusperiaate, joka sisältyi vuoden 2008 alkuperäiseen ehdotukseen ja jälleen vuoden 2010 ehdotukseen, on jätetty pois uudesta ehdotuksesta. Uuden ehdotuksen mukaan rahoitus otetaan 100-prosenttisesti unionin talousarviosta, kuten nykyisessä elintarvikeapuohjelmassa. Unionin rahoitukselle asetettu 500 miljoonan euron vuotuinen yläraja on säilytetty.

4.1

Kuten ETSK aiemmassa lausunnossaan muistuttaa, ”vähävaraisille henkilöille suunnattu elintarvikkeiden jakeluohjelma on käynnissä 20 jäsenvaltiossa – – ja elintarvikkeiden jakelu saajille tapahtuu yhteistyössä valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden kanssa”.

4.2

Näissä organisaatioissa työskentelee suuri joukko vapaaehtoistyöntekijöitä. Heidän on vaikea hyväksyä sitä, että heidän avustustoimintansa voi supistua 25 prosenttiin aiemmista vuosista, ellei asiasta päästä nopeasti sopuun unionin tasolla. Avuntarve kentällä on samaan aikaan suurempi kuin koskaan ennen.

4.3

Vuodesta 1992 toteutetut YMP:n perättäiset uudistukset ovat johtaneet siihen, että interventiovarastoista on vähitellen tullut suhdannetoiminnan väline. Uudistusten tulosten ja markkinanäkymien valossa vaikuttaa siltä, että varastot ovat jatkossa pieniä tai tiettyjen tuotteiden osalta tiettyinä aikoina jopa olemattomia.

4.4

Tässä tilanteessa ETSK pitää välttämättömänä, että saadaan mahdollisimman pian aikaan ehdotus, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat tehdä hankintoja markkinoilta riittämättömien interventiovarastojen täydentämiseksi. Tämä mahdollisuus on ETSK:n mielestä erityisen tärkeä siksi, että yhä suurempi joukko ihmisiä on elintarvikeavun tarpeessa.

4.5

Jotta elintarvikeapuohjelman puitteissa saatavilla olevien elintarvikkeiden määrään ei tulisi rajua vähennystä ennen vuotta 2014, jolloin on odotettavissa uusia säännöksiä vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, ETSK kehottaa kiireellisesti noudattamaan kohdassa 4.4 esitettyä kehotusta.

4.6

ETSK, joka edustaa Euroopan kansalaisyhteiskuntaa kaikessa moninaisuudessaan, ei voi hyväksyä sitä, että EU vähentää vähävaraisimmille suunnattua apuaan etenkään nykyisenkaltaisessa talous- ja finanssikriisitilanteessa. Muistutettakoon, että vuonna 2008 elintarvikeapuohjelman avunsaajia oli 13 miljoonaa EU:n 18 jäsenvaltiossa ja vuonna 2010 jo yli 18 miljoonaa.

4.7

ETSK on tässä yhteydessä tyytyväinen siihen, että puheenjohtajavaltio Puola haluaa 20. lokakuuta 2011 kokoontuneen maatalous- ja kalastusneuvoston torjuvasta kannasta huolimatta pyrkiä edelleen ratkaisuun, jotta elintarvikeapuohjelman määrärahat eivät supistuisi 75 prosenttia vuonna 2012 ja jotta vähävaraisten tukiohjelma ei loppuisi kokonaan vuonna 2013, jolloin interventiovarastot eivät mahdollisesti enää riitä.

4.8

ETSK pitää erinomaisena sitä, että ehdotuksella, jota sovellettaisiin siis vain vuosina 2012 ja 2013, on kaksi oikeusperustaa. Tämä merkitsee sitä, että ohjelmalla ei pyritä ainoastaan YMP:n tavoitteisiin, joihin kuuluu myös väestön elintarviketurvasta huolehtiminen, vaan myös vahvistamaan unionin sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

4.9

Molemmat asiat sisältyvät Eurooppa 2020 -strategiaan. ETSK muistuttaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden yhteydessä strategiaan sisältyvästä köyhyyden torjuntaa käsittelevästä osiosta. Oikeus riittävään ja monipuoliseen ravintoon on kaiken syrjäytymisen torjuntaan keskittyvän toiminnan peruslähtökohta.

4.10

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio ehdottaa edelleen tehtävään nimetyille järjestöille aiheutuvien joidenkin hallinto-, kuljetus- ja varastointikustannusten korvausmahdollisuutta. ETSK kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että korvaukset vähentävät ohjelman toteuttamiseen käytettävissä olevia määrärahoja.

4.11

Euroopan parlamentin tapaan ETSK kannattaa sitä, että jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus valita tarjouspyynnöissään ensisijaisesti unionista peräisin olevia tuotteita. Tukiohjelmalla on sekä sosiaalinen että taloudellinen tavoite: toisaalta se ylläpitää sisämarkkinoiden vakautta, ja toisaalta ei olisi asianmukaista, jos ei pystyttäisi takaamaan sitä, että elintarvikeapuohjelmaan tarkoitetut tuotteet noudattavat eurooppalaisille tuottajille asetettuja tiukkoja vaatimuksia.

4.12

ETSK on tyytyväinen siihen, että yhteisrahoituksen sijaan elintarvikeapuohjelma rahoitetaan 100-prosenttisesti unionin talousarviosta toisin kuin aiemmassa muutetussa ehdotuksessa kaavailtiin. Tämä on ETSK:n aiemmassa lausunnossa esitetyn suosituksen mukaista. Se on tärkeää myös siksi, että joillakin heikomman rahoituskapasiteetin omaavilla jäsenvaltioilla saattaisi nykyisessä talous- ja finanssikriisitilanteessa olla vaikeuksia osallistua ohjelman rahoitukseen, jos aiemmassa versiossa esitetyt prosenttiosuudet olisi säilytetty.