15.2.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 43/25

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission kertomus – Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2010”

KOM(2011) 328 lopullinen

2012/C 43/06

Esittelijä: Paulo BARROS VALE

Komissio päätti 10. kesäkuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission kertomus – Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2010

KOM(2011) 328 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 10. marraskuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 7.–8. joulukuuta 2011 pitämässään 476. täysistunnossa (joulukuun 7. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 116 ääntä puolesta 7:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Tiivistelmä ja päätelmät

1.1   ETSK arvioi vuosittain kilpailupolitiikkaa koskevaa komission kertomusta ja käyttää tilaisuutta hyväkseen esittääkseen monia eri huomioita ja ehdotuksia, joihin viranomaiset ovat ajan myötä kiinnittäneet huomiota ja jotka ovat osaltaan edistäneet erilaisia mukautuksia, jotka ovat johtaneet tehokkuuden selvästi havaittavaan lisääntymiseen. Tässä tarkasteltava analyysi on tehty tilanteessa, jossa Eurooppa-hanke on merkittävien haasteiden edessä, sillä runsaan puolen vuosisadan aikana saavutettu erinomainen integraatio on vaarassa pirstoutua tai – kuten monet toteavat – jopa sen olemassaolo on vaarassa. Kahden sukupolven kuluessa eurooppalaiset onnistuivat luomaan suurenmoisen rauhan ja vaurauden ajanjakson, jonka perustana ovat maiden ja alueiden keskinäinen yhteisvastuu sekä yhteisten politiikkojen pitkä toteuttamisprosessi. Nimenomaan tässä tilanteessa, jossa vaihtoehtoina ovat ennalta arvaamaton perääntyminen tai historiallinen eteneminen, on tarkasteltava unionin eri politiikkoja ja erityisesti kilpailupolitiikkaa. Politiikkojen mahdollinen uudelleenkansallistaminen kriisin ja jäsenvaltioiden välisten mahdollisten ristiriitojen johdosta sekä hallitusten puuttuminen talouteen protektionistisin toimenpitein ovat skenaarioita, joilla olisi huomattava vaikutus sisämarkkinoihin ja kilpailupolitiikkoihin, jotka ainakin sisäisesti ovat osoittaneet merkittävän arvonsa.

1.2   Tämänkertaisessa kilpailupolitiikkaa koskevassa kertomuksessa luetellaan sen 40. juhlavuoden kunniaksi kilpailupolitiikan merkittävimmät kehityssuuntaukset ja niiden merkitys EU:n tavoitteiden kannalta: sisämarkkinoiden toteuttaminen, sen etujen kohdistuminen kuluttajiin, jotka ovat eniten sisämarkkinoista hyötyvä ryhmä, sekä kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden kehittäminen. ETSK antaa komissiolle kiitosta tämänkertaisesta kertomuksesta ja 40 viimeksi kuluneen vuoden aikana tapahtuneesta kehityksestä, mutta panee kuitenkin merkille, että kertomus vaikuttaa ennemminkin komission tekemää työtä ylistävältä asiakirjalta, jossa ajankohtaiset aiheet – kuten kertomuksessa todetaan – jätetään taka-alalle. Kyse on varmasti myönteisestä asiakirjasta, mutta olisi hyödyllisempää, jos siinä analysoitaisiin ja arvioitaisiin tehdyn työn vahvuuksia ja heikkouksia. Siinä olisi jopa voitu suorittaa vertailevia analyysejä EU:n jäsenvaltioiden ja muiden merkittävien maiden välillä pelkän itsekehun esittämisen sijasta. Tämä 40. juhlavuosi olisi ollut komissiolle vertaansa vailla oleva mahdollisuus ehdottaa historian asianmukaisen analysoinnin pohjalta kilpailupolitiikan nykyaikaistamista ja laajentamista arvioimalla kiihtyneen globalisaation aiheuttamaa kehitystä sekä analysoimalla haitallisia vaikutuksia, joiden uhri Eurooppa on ollut ja joihin syynä ovat olleet henkilö-, materiaali- ja ympäristöresurssien hillittömään hyödyntämiseen perustuvat uudelleenjärjestelyt ja toiminnan siirtäminen sellaisiin maailman osiin, joissa eivät vallitse samat arvot kuin eurooppalaisissa yhteiskunnissa mutta jotka hyödyntävät ostovoimaa, jonka Eurooppa on tähän mennessä kyennyt takaamaan kansalaisilleen.

1.3   Vuotta 2010 leimasi edelleen hyvin voimakkaasti talous- ja rahoituskriisi, ja sitä täydensi valtioiden velkakriisi. ETSK kiinnittää huomiota mahdollisiin kilpailun vääristymiin, joita kriisin pitkittyminen ja sen torjumiseen tähtäävät tilapäiset toimenpiteet voivat aiheuttaa, ja painottaa tarkan seurannan merkitystä sekä tarvetta ryhtyä vaadittaviin korjaaviin toimenpiteisiin heti kun mahdollista. On olennaista, että seurataan talouden kansallisia elvytyssuunnitelmia ja niiden vaikutuksia kilpailuun arvioimalla toteutettuja toimenpiteitä. Ainoastaan niin voidaan tehdä tietoisia päätöksiä sellaisten kriisin torjuntaan tähtäävien tilapäisten toimenpiteiden tulevaisuudesta, jotka jäävät voimaan.

1.4   ETSK on tyytyväinen kehitykseen kansainvälisen yhteistyön alalla, mutta kiinnittää jälleen huomiota siihen, että on ehdottoman tärkeää varmistaa oikeudenmukainen ulkomaankauppa, jossa kolmannet maat eivät hyödy epäasianmukaisesti kaupan vapauttamisesta harjoittamalla sosiaalista tai ympäristöperusteista polkumyyntiä. On varmistettava oikeudenmukaista kauppaa koskevien kansainvälisten sääntöjen ja keskeisten ympäristönsuojelunormien noudattaminen sekä yritysten vapaa sijoittautuminen ja työnantajien järjestäytyminen, ja tältä osin EU:lla on ensisijainen rooli. Euroopan unionin on myös huolehdittava siitä, että WTO:n sääntöjä, joissa kielletään kaikenlaiset eurooppalaisten yritysten pääsyn eri markkinoille estävät toimet, noudatetaan tinkimättä, luomalla sääntöjä, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia yritysten koosta, sijainnista ja verotuskohtelusta riippumatta. EU:n kilpailupolitiikassa on siirryttävä uuteen vaiheeseen niin, että asetetaan uusia painopisteitä, määritellään uusia välineitä ja ryhdytään aiempaa tehokkaampiin toimenpiteisiin unionin ulkopuolisten maiden kanssa harjoitettavassa kaupassa. ETSK ilmaisee turhautuneisuutensa siitä, etteivät sen aiemmat aihetta koskeneet esitykset ole johtaneet EU:n näkemyksen nykyaikaistumiseen ja avartumiseen tällä alalla.

1.5   Ammattiyhdistysoikeuksia ja -vapauksia, lapsityövoimaa, epäinhimillisiä työoloja ja lakko-oikeutta koskevien ILO:n keskeisten yleissopimusten tinkimätön noudattaminen on varmistettava kaikilta osin. Sisäisellä tasolla on lisäksi varmistettava jäsenvaltioiden kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistaminen työlainsäädännön ja yhtäläisten mahdollisuuksien osalta kilpailuvääristymien välttämiseksi. Työmarkkinat, joihin kriisillä on ollut merkittävä vaikutus, vaativat kaiken huomion, jotta saavutetaan osallistavan kasvun tavoite – joka on Eurooppa 2020 -strategian painopiste – edistämällä työpaikkojen säilymistä ja luomista sekä liikkuvuutta.

1.6   Kertomuksessa tuodaan esiin Eurooppa 2020 -strategian puitteissa aikaansaatu edistyminen ja esitellään strategian välineitä ja alakohtaista kehitystä. Lisäksi huomiota kiinnitetään energia-alan vapauttamisesta aiheutuviin riskeihin sekä toimitusten laadun ja jatkuvuuden että hinnan osalta. Digitaalistrategian osalta muistutetaan siitä, että on tärkeää korottaa sähköisten viestintäpalvelujen hallinnoijien ja käyttäjien osaamistasoa, jotta alalla toteutettavista toimista saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

1.7   Keinottelu raaka-aineiden hinnoilla on ollut ilmeistä, mutta kertomuksessa ei viitata asiaan millään tavoin. On oleellista seurata markkinoita luomalla tai soveltamalla välineitä, joiden avulla hintavaihteluja voidaan valvoa ja niiden vaikutukset kilpailuun minimoida.

1.8   ETSK tuo esiin huolestuneisuutensa siitä, etteivät kansalliset kilpailuviranomaiset voi säännellä tiettyjä aloja, joilla raaka-aineiden hintojen vaihtelu vaikuttaa suuresti hintoihin ja joilla raaka-ainekustannusten nousulla on ollut välitön ja suora vaikutus lopulliseen hintaan mutta joilla kyseisten kustannusten laskulla ei ole ollut vastaavanlaista vaikutusta. Markkinaläheisyytensä johdosta kansallisten kilpailuviranomaisten tulee olla keskeinen toimintaväline kilpailupolitiikan alalla toimimalla alueellisilla markkinoilla ja keskittymällä niihin.

1.9   ETSK kiinnittää huomiota siihen, kuinka tärkeää on, että kansalliset kilpailuviranomaiset valvovat vähittäiskauppa-alaa, jolla suurten yhtiöiden neuvotteluvoima voi johtaa merkittäviin kilpailuvääristymiin määräävän aseman väärinkäytön johdosta. Vaikka yrityksillä on vapaus päättää, miten niiden tuotteiden jakelu toteutetaan, ei ole kiistatonta, etteikö sopimuksia tehtäisi käytännössä suurostajien hinnanasettelun pohjalta rikkomalla selkeästi lakia ja neuvottelutasapainoa koskevia sääntöjä, mikä johtaa vähitellen tuotantosektorin sekä pienten tukku- ja vähittäiskaupan toimijoiden tuhoon.

1.10   Minkäänlaista oleellista edistystä ei ole tapahtunut, kun kyse on yhteisön kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvia vahingonkorvauskanteita koskevan vuoden 2008 valkoisen kirjan muodostamasta aloitteesta, ja kuluttajien oikeuksien suojelu tällä alalla on edelleen heikentynyt: tilanteita, joissa heidän oikeuksiaan loukataan ilman jatkoseuraamuksia, ilmenee yhä enemmän. Tällä alalla välttämättömät EU:n lainsäädäntöehdotukset on laadittava kiireellisesti, jotta taataan kollektiivisten tai laajalle levinneiden vahinkojen tehokas korvaaminen. Oikeudenmukaisella kaupalla ja tasapuolisella kilpailulla on ratkaiseva merkitys kuluttajien kannalta. Tuotteiden ja palveluiden laatua koskevien tietojen on oltava asianmukaisia, ja valitusmenettelyä on helpotettava kuluttajien oikeuksien varmistamiseksi.

1.11   ETSK suhtautuu myönteisesti työhön sellaisen eurooppalaisen patentin luomiseksi, joka on omaisuuden suojan saamista helpottava väline ja tärkeä edistettäessä investointeja tutkimukseen ja innovointiin, ja toivoo, että tämän omaisuuden suojaa koskevan uuden järjestelmän hyväksymisestä vallitsee laaja yksimielisyys.

1.12   Itsesääntely voi olla tehokas järjestelmä, jolla edistetään tiettyjen markkinoiden kehitystä tukemalla oikeudenmukaista kauppaa. Se on jo osoittautunut tiettyjä sääntöjä ja lakeja tehokkaammaksi ja joustavammaksi välineeksi vastattaessa markkinoiden sekä niiden tuotteiden ja palveluiden muutosten aiheuttamiin seurauksiin. Komission kertomuksessa ei viitata tähän mahdollisuuteen, jota tulisi tarkastella ja harkita.

1.13   EU:n syrjäisillä ja saarialueilla kuljetuskustannukset keskeisille markkinoille pääsemiseksi ovat usein esteenä kyseisten alueiden ja muiden, sijainniltaan paremmassa asemassa olevien toimijoiden väliselle terveelle kilpailulle. Näitä tapauksia varten tulisi löytää korvauksia ja välineitä, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia.

1.14   ETSK antaa komissiolle kiitosta sen osoittamasta halusta tehdä muutoksia kilpailupolitiikkaa koskevaan kertomukseen luopumalla mallista, joka käsittää pelkän luettelon yleisesti tunnetuista seikoista, ja ottamalla nyt huomioon monet komitean tekemät esitykset. On aiheellista korostaa, kuinka tärkeää on, että asiakirjan sisältö noudattelee entistä strategisempaa lähestymistapaa, joka mahdollistaa kilpailupolitiikasta – kilpailuoikeuden sijaan – käytävän keskustelun ja edistää sitä.

1.15   ETSK ihmettelee kuitenkin, ettei komission kertomuksessa viitata tarpeeseen kunnioittaa kilpailusääntöjä unionin perussopimusten mukaisesti silloin, kun julkiset tahot ilmoittautuvat halukkaiksi myös yksityisen sektorin yrityksille avoimiin toimeksiantoihin.

2.   Vuoden 2010 kertomuksen sisältö

2.1   Kertomus on jäsennelty kuuteen jaksoon: kilpailupolitiikan välineet, niiden käyttö eri aloilla, Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa ja kansallisten tuomioistuinten kanssa harjoitettava yhteistyö, kansainvälinen toiminta, yhteiset aloitteet kuluttajajärjestöjen kanssa sekä toimielinten välinen yhteistyö.

2.2   Välineet

2.2.1   Käyttöön otetun tilapäisen valtiontukikehyksen jatkotoimet

2.2.1.1   Vastauksena valtioiden velkakriisin johdosta rahoitusalalla koettuihin vaikeuksiin jatkettiin tukitoimenpiteiden soveltamista, jotta helpotettaisiin pankkien rahoituksen saantia. Valtiontakauksien saatavuus rahoituksen saannin helpottamiseksi osoittautui tehokkaaksi välineeksi.

2.2.1.2   Myös yritysten rahoituksen saannin helpottamiseen tähtääviä tukitoimenpiteitä jatkettiin, mutta niiden lukumäärää oli vähennetty ja ne oli rajattu pk-yrityksiin.

2.2.1.3   On kiireellisesti perehdyttävä kyseisten toimenpiteiden vaikutuksiin ja todellisiin hyötyihin. Analyysin pohjalta on mahdollista arvioida tämänkaltaisten etujen myöntämisen hyötyjä ja haittoja, niiden vaikutuksia kilpailuun sekä sitä, kuinka tärkeää tukien jatkaminen on vuonna 2012.

2.2.2   Talouden sopeutusohjelmat

2.2.2.1   Kreikan ja Irlannin talouden sopeutusohjelmat ovat edellyttäneet toimenpiteitä kilpailualalla. Kreikassa ne ovat käsittäneet kansallisen kilpailuviranomaisen toiminnan uudistamisen, rajoitettujen ammattien avaamisen ja uuden investointilain. Irlannissa ne ovat käsittäneet muutoksia lainsäädäntöön kaupan ja kilpailun esteiden poistamiseksi kansallisen kilpailuoikeuden nykyisin suojaamilta aloilta.

2.2.2.2   Maiden ylivelkaantuminen aiheuttaa ensinnäkin kilpailun vääristymistä, sillä se edistää tiettyjen taloudellisten toimijoiden toimintaa. Lisäksi se asettaa jotkut kansalaiset muita heikompaan asemaan edellyttäessään lisäponnisteluita, jotka ovat välttämättömiä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kreikalle ja Irlannille sekä myöhemmin Portugalille myönnettyihin tukiin on syytä kiinnittää jatkossakin erityistä huomiota toteutettujen toimenpiteiden aiheuttamien mahdollisten kilpailuvääristymien osalta.

2.2.3   Kilpailusääntöjen soveltaminen

2.2.3.1   Kilpailusääntöjen soveltaminen on ollut intensiivistä, ja komissio on tehnyt muutoksia sekä vertikaaliseen että horisontaaliseen ryhmäpoikkeusasetukseen.

2.2.3.2   Yhteisön kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvia vahingonkorvauskanteita koskevan vuoden 2008 valkoisen kirjan puitteissa – vastoin ETSK:n useassa eri lausunnossa tekemää ehdotusta yhteisen takaisinperintä- ja korvausmekanismin (ryhmäkanne EU:n tasolla) luomisesta – päätettiin aloittaa uusi julkinen kuuleminen, jonka tulosten ei odoteta osaltaan auttavan määrittämään yhteisiä periaatteita, jotka pitäisi ottaa huomioon ryhmäkanteista tehtävien lainsäädäntöehdotusten laadinnan yhteydessä. Tältä osin on kiireellistä löytää lainsäädännöllisiä ratkaisuja kuluttajien ja yritysten suojelemiseksi.

2.2.3.3   On aiheellista korostaa, että sakkoja määrättiin 70 yritykselle (27 enemmän kuin vuonna 2009) kartelleja koskevien seitsemän päätöksen tuloksena ja että tehtiin ensimmäinen terveydenhuoltopalveluiden markkinoita koskeva kilpailupäätös.

2.2.3.4   Määräävän aseman väärinkäytön torjuminen johti neljään päätökseen energia-alalla sekä useiden menettelyjen aloittamiseen tieto- ja viestintätekniikan (tvt) alalla.

2.2.4   Yrityskeskittymien valvonta

Talouskriisin johdosta vuonna 2010 toteutettujen yrityskeskittymien lukumäärä oli verrattain vähäinen. Ilmoituksia annettiin 274 yrityskeskittymästä, joista tehtiin 16 ehdollista päätöstä eikä yhtään kielteistä päätöstä.

2.2.5   Valtiotukien valvonta

2.2.5.1   Valtaosa vuonna 2010 hyväksytyistä tuista liittyi Euroopan etua koskeviin horisontaalisiin tavoitteisiin (kulttuuri ja kulttuuriperinnön vaaliminen, alueellinen yhteenkuuluvuus, ympäristönsuojelu, tutkimus, kehitys ja innovointi sekä luonnonkatastrofien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen).

2.2.5.2   On aiheellista kiinnittää huomiota kansallisissa tuomioistuimissa sovellettavaa EU:n valtiontukilainsäädäntöä koskevan käsikirjan julkaisemiseen. Tavoitteena oli helpottaa kansallisten tuomioistuinten toimintaa, sillä kansallisten tuomioistuinten käsiteltäviksi saatetaan kasvava määrä valtiontukiasioita.

2.3   Alakohtainen kehitys

2.3.1   Rahoituspalvelujen alan osalta alaa koskevan tilapäisen sääntelykehyksen täytäntöönpano oli tärkein kilpailuun liittyvä toimi. Analysoitujen yrityskeskittymätapausten lukumäärä väheni, ja ne liittyivät rakenneuudistusta koskeviin ehtoihin, jotka koskevat valtiontukien myöntämistä. Rahoituksenvakautustoimet ovat välttämättömiä, ja niitä on jatkettava, väheksymättä kuitenkaan vaaroja, jotka liittyvät markkinakeinottelun riskeihin, jotta vältetään Yhdysvalloissa syntyneen kaltainen tilanne.

Aiemmin tehdyn työn tuloksena komissio teki sitoviksi Visan sitoumukset, jotka koskevat monenvälisiä toimituspalkkioita.

2.3.2   Marraskuussa 2010 esiteltiin osana Eurooppa 2020 -strategiaa ensi vuosikymmenen energiastrategia, jossa tavoitteena on luoda energia-alan yhtenäismarkkinat. Avointen ja kilpailukykyisten markkinoiden luominen alalla hyödyttää varmasti kuluttajia. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota kuluttajien huoliin, jotka liittyvät energiatoimitusten laatuun ja jatkuvuuteen erityisesti, kun palvelun tarjoavat maan ulkopuolella sijaitsevat yritykset.

Uusiutuvan energian tuotantoon, energiansäästöön ja saastuneiden alueiden kunnostamiseen liittyvien toimenpiteiden tukemista jatkettiin Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyjen ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisesti.

2.3.3   Komissio käynnisti osana Eurooppa 2020 -strategiaa Euroopan digitaalistrategian, jossa keskeisenä tavoitteena on luoda televiestintäpalveluiden yhtenäismarkkinat ja kiinnittää erityishuomiota verkkovierailupalvelujen hintojen ja kansallisten hintojen yhtenäistämiseen sekä siihen, että laajakaista on yleisesti kansalaisten ulottuvilla. Tasapuolinen kilpailu sähköisen kaupan harjoittajien ja pienten liikkeiden välillä sekä kuluttajien suojelu väärinkäytöksiltä ovat suuria haasteita. On lisättävä kuluttajien luottamusta operaattoreiden legitimiteettiin, maksujen turvallisuuteen ja henkilötietojen suojaan.

2.3.4   Tvt-markkinoiden osalta komissio keskittyi toiminnassaan asettamaan saataville yhteistyösopimuksia koskevat suuntaviivat keinona tukea kilpailua markkinoilla ja edistää näin osaltaan tehokkaiden tuotteiden ja palveluiden saatavuutta, joka on yksi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista. Tältä osin on jatkossakin kiinnitettävä huomiota sekä toimijoiden että lopullisten käyttäjien koulutukseen heidän osaamisensa vahvistamiseksi.

2.3.5   Media-alan osalta komissio jatkoi analogisesta lähetystoiminnasta digitaaliseen järjestelmään siirtymisen seurantaa.

2.3.6   Unionin patentin luomista koskevan kiireellisen tarpeen osalta työskentely jatkuu unionin yhtenäisen patenttijärjestelmän luomiseksi lääketeollisuutta varten. Lisäksi komissio ilmoittaa aikovansa tarkistaa avoimuusdirektiiviä lääkkeiden hinnoitteluperusteista ja korvausmenettelystä.

2.3.7   Terveydenhoitoalalla tarkasteltiin useita kanteluita, joissa yksityiset terveydenhoitopalveluiden tarjoajat väittivät, että niitä oli kohdeltu epäoikeudenmukaisesti suhteessa julkisiin palvelun tarjoajiin. Kertomuksessa ei kuitenkaan mainita mitään kyseisten menettelyiden tuloksista.

2.3.8   Vaikka kriisi vaikutti vuonna 2009 tuntuvasti liikennesektoriin, vuonna 2010 ala alkoi elpyä, ja hinnat palautuivat suurelta osin kriisiä edeltäneille tasoille.

2.3.8.1   Lentoliikenteen alalla British Airwaysin, American Airlinesin ja Iberian tarjoamista Atlantin ylittäviä reittejä koskevista sitoumuksista tehtiin oikeudellisesti sitovia ja hyväksyttiin British Airwaysin ja Iberian sekä United Airlinesin ja Continental Airlinesin sulautuminen.

2.3.8.2   Rautatie- ja maaliikenteen osalta ja kilpailun lisäämiseksi hyväksyttiin ensimmäiseen rautatiepakettiin sisältyvien säädösten uudelleenlaatimista koskeva ehdotus, joka koskee yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luomista.

2.3.8.3   Meriliikenteen osalta hyväksyttiin alaa koskevien suuntaviivojen ja täydentävää valtiontukea koskevien suuntaviivojen perusteella tuki nk. merten moottoritiet -hankkeelle. Tavoitteena on siirtää Ranskan ja Espanjan välistä maantieliikennettä kyseiseen liikennemuotoon. Lisäksi komissio käynnisti tutkimuksen satamien toiminnasta ja satamainfrastruktuurien julkisesta rahoittamisesta.

2.3.9   Postipalvelumarkkinoiden täysimääräistä avaamista lykättiin 11 jäsenvaltion osalta. Komissio jatkaa vapauttamisen seurantaa ja huolehtii siitä, ettei julkisen palvelun tarjoamisesta vastuussa oleville tahoille myönnetä perusteettomia etuja.

2.3.10   Autoteollisuuden alalla alan välttämätön rakenneuudistus sekä kannustimet entistä ympäristöystävällisempien uusien autojen kehittämiseksi ovat merkittävin kilpailuongelma.

Hyväksyttiin vertikaalinen ryhmäpoikkeusasetus, jota sovelletaan jälkimarkkinoihin ja uusien ajoneuvojen myyntimarkkinoihin ajoneuvojen valmistajien ja valtuutettujen jälleenmyyjien, korjaamoiden ja varaosien jakelijoiden välillä, sekä 15 autoteollisuuden alan yrityskeskittymää.

2.3.11   Vastauksena kilpailuongelmiin, jotka johtuvat toimittajien ja ostajien erilaisesta neuvotteluvoimasta elintarvikkeiden jakeluportaassa, perustettiin elintarvikeketjun toiminnan parantamista käsittelevä korkean tason foorumi.

Alaa hallitsevat nykyään suuret yhtymät, mistä aiheutuu selkeää vahinkoa sekä pienille kaupoille, jotka eivät kykene kilpailemaan hinnalla, että pienille vähittäismyyjille, tuottajille ja jakelijoille, joiden myyntimarginaalit kutistuvat suurten yhtymien vallan takia. Kansalliset kilpailuviranomaiset eivät toteuta alalla riittävästi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kun kyse on markkinoille tuhoisista määräävän aseman mahdollisista väärinkäytöistä. Ei siis riitä, että yksilöidään hyviä käytänteitä, vaan toimintaa on ennemminkin suunnattava sellaisten käytänteiden valvontaan ja rankaisemiseen, jotka edistävät määräävän aseman väärinkäyttöä.

2.4   Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto ja yhteistyö kansallisten tuomioistuinten kanssa

Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto jatkoi toimintaansa ja osoitti merkittävyytensä mahdollistaessaan kilpailusääntöjen soveltamista koskevista hyvistä käytänteistä käydyn keskustelun ja käytänteiden vaihdon. Yrityskeskittymiä käsittelevän työryhmän perustamisen ohella verkosto toteutti ryhmäpoikkeusasetusten sekä niihin liittyvien, horisontaalisia sopimuksia ja vertikaalisia rajoituksia koskevien suuntaviivojen tarkistuksen.

2.5   Kansainvälinen toiminta

2.5.1   Kilpailuasioissa tehtävään kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä toimia jatkettiin. Komissio jatkoi osallistumistaan kansainvälisen kilpailuviranomaisverkon ja OECD:n kilpailukomitean toimintaan. Yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa oli tiivistä, minkä lisäksi aloitettiin kilpailuasioita käsittelevät neuvottelut Sveitsin valaliiton kanssa. On syytä korostaa etusijaa, joka annettiin Kiinan kanssa tehdylle yhteistyölle ja käydyille keskusteluille monopolien vastaisesta laista, sekä kilpailun pääosaston toimintaa kilpailua rajoittavien sopimusten, määräävän aseman väärinkäytön ja yrityskeskittymien valvonnan aloilla Intian kanssa.

2.5.2   On myös aiheellista mainita kilpailulukua koskevien jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen Kroatian kanssa sekä se, että Turkin parlamentti hyväksyi valtiontukilain.

2.6   Vuoropuhelu kuluttajajärjestöjen ja sidosryhmien kanssa

2.6.1   Kilpailun pääosaston verkkosivustolla on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä kuluttajille tarkoitettu sivu, jolla annetaan tietoa kilpailupolitiikan roolista sekä tärkeimmistä aloitteista ja tavoitteista.

2.6.2   Eurooppalainen neuvoa-antava kuluttajaryhmä (European Consumer Consultative Group, ECCG) antoi lausunnon vahingonkorvauskanteista sen jälkeen, kun sitä oli kuultu vertikaalisista rajoituksista.

2.7   Toimielinten yhteistyö

2.7.1   Lokakuussa tuli voimaan Euroopan parlamentin ja komission välinen uusi puitesopimus.

2.7.2   Euroopan parlamentti antoi päätöslauselmat vuoden 2008 kilpailupolitiikkaa koskevasta kertomuksesta, moottoriajoneuvoalan ryhmäpoikkeusasetuksesta, horisontaalisista sopimuksista ja valtiontuesta kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi tehdystä neuvoston päätöksestä.

2.7.3   Komissio ilmoitti neuvostolle kilpailun alalla tehdyistä aloitteista, erityisesti kriisiin liittyviä valtiontukia koskevista säännöistä.

2.7.4   ETSK antoi oman panoksensa kilpailupolitiikan alalla antamalla lausunnot vuoden 2008 kilpailupolitiikkaa koskevasta kertomuksesta, kilpailukyvyttömistä hiilikaivoksista, laivanrakennuksesta sekä moottoriajoneuvoalan ryhmäpoikkeusasetuksesta.

---