6.4.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 107/26

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on vakuuttunut siitä, että maatalous- ja metsätraktorien moottoreiden haitallisten hiilimonoksidi-, typen oksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöjen vähentäminen on välttämätöntä, jotta edistetään EU:n ilmanlaatutavoitteiden saavuttamista.

1.2

ETSK on myös vakuuttunut siitä, että etenkin rahoitus-, talous- ja työllisyysalan maailmanlaajuisessa kriisitilanteessa on varmistettava maatalous- ja metsätraktoreita valmistavalle eurooppalaiselle teollisuudelle tarvittava joustavuus, jotta mahdollistetaan uusien traktorien kehittäminen ilman liiallisia taloudellisia rasitteita, jotka eivät olisi nykyisessä taloustilanteessa hyväksyttäviä.

1.3

ETSK kannattaa siis komission ehdotusta, jonka tarkoituksena on kasvattaa joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatettavien moottoreiden prosenttiosuutta 20 prosentista 50 prosenttiin traktorinvalmistajan vuotuisesta laitemyynnistä ja lisätä suhteellisesti kiinteitä määriä pienten ja keskisuuren yritysten eduksi.

1.4

ETSK katsoo, että joustojärjestelmän laajentamisen ympäristövaikutus ei riipu järjestelmän kestosta, mutta suosittaa määräajan asettamista niitä vaiheita varten, joilla sitä ei vielä ole. Tästä syystä komitea katsoo, että vaihetta III B ja tulevia vaiheita varten on määriteltävä kaikissa teholuokissa yhtenäinen kestoaika, jonka pituus on kolme vuotta tai vaiheen kestoaika riippuen siitä, kumpi on lyhyempi.

1.5

ETSK katsoo, että mukautumismekanismit ja eri vaiheiden väliset siirtymäajat ovat erityisen tiukkoja ja raskaita pk-yrityksille, sillä uusien moottorien asentamisesta johtuvan maatalous- ja metsätraktorien mukauttamisen ja erityisesti tutkimuksen ja teknologian kehittämisen sekä vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kustannukset rasittavat ilman muuta enemmän pienempiä yrityksiä kuin suuria teollisuuslaitoksia.

1.6

Näin ollen ETSK kannattaa ehdotusta, että kiinteää määrää poikkeuksen saaneita moottoreita sovelletaan vain pk-yrityksiin.

1.7

ETSK pitää tärkeänä edistää unionissa ja kansainvälisellä tasolla toteutettavia yhteisiä toimia selkeiden ja kaikkien hyväksymien teknisten standardien laatimiseksi. Tavoitteena on edistää alan maailmanlaajuista kauppaa ja yhtenäistää yhä enemmän EU:ssa voimassa olevia ja kolmansissa maissa sovellettavia tai suunniteltuja päästörajoja.

1.8

ETSK on vakuuttunut siitä, että paras taho yhdenmukaistamisen edistämiseksi on YK:n Euroopan talouskomissio, etenkin kun ajatellaan yhdenmukaistamisen alalla vuonna 1998 tehtyä maailmanlaajuista sopimusta.

1.9

ETSK korostaa, että maatalous- ja metsätraktorien päästöjä on valvottava todellisissa käyttöolosuhteissa eikä vain teoreettisessa koetilanteessa, ja kehottaa Euroopan komissiota esittämään mahdollisimman pian ehdotuksia käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden (in-service conformity) valvontasuunnitelmiksi.

1.10

ETSK katsoo, että elektronisilla järjestelmillä on keskeinen asema valvottaessa moottorien ja vaadittujen jälkikäsittelylaitteiden toimintaa asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

1.11

ETSK ehdottaakin, että Euroopan komissio antaa säännöksiä, joilla estetään valvontaohjelmien muuttaminen ja edellytetään sellaisten järjestelmien käyttöön ottamista, joilla rajoitetaan maataloustraktorien käyttöä tapauksissa, joissa jälkikäsittelylaitteita ei ole huollettu asianmukaisesti.

2.1

Direktiivi 2000/25/EY koskee maatalous- ja metsätraktoreihin asennettavia 18–560 kW:n puristussytytysmoottoreita. Siinä asetetaan rajat hiilimonoksidi-, typen oksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöille. Direktiivissä säädetään pakokaasu- ja hiukkaspäästöjen enimmäismäärien vaiheittain tiukentuvista raja-arvoista ja niille asetetuista määräajoista. Seuraavat jo säädetyt vaiheet ovat III B (alkaa 1.1.2011) ja IV (alkaa 1.1.2014). Vaiheessa IV ei ole asetettu 37–56 kW:n moottoreille vaatimuksia. Kaikille muille teholuokaltaan suuremmille moottoreille ei puolestaan ole vielä suunniteltu vaiheen IV jälkeistä vaihetta. Koska vaiheen katsotaan kestävän sen vaatimusten pakollisesta soveltamisajankohdasta seuraavan vaiheen vaatimusten pakolliseen soveltamisajankohtaan, eräiden (tiettyjä teholuokkia koskevien) vaiheiden voidaan nykyisin katsoa kestävän määrittelemättömän ajan.

2.2

Maatalous- ja metsätraktorien pakokaasupäästöjä koskevia säännöksiä muutettiin vuonna 2005. Yhdysvalloissa annettujen säännösten mukaisesti kyseisellä muutoksella otettiin käyttöön joustojärjestelmät, joiden ansiosta voidaan soveltaa erittäin kunnianhimoisia päästörajoja ja ottaa ne pikaisesti käyttöön. Lisäksi säädettiin ainakin osittain ja yksinkertaistetusti sellaista lainsäädäntöä vastaavista joustomekanismeista, jolla rajoitetaan valmistajien henkilö- ja talousresursseihin kohdistuvaa taakkaa. Kiinan, Intian ja Brasilian asianomaisissa lainsäädännöissä ei säädetä kyseisistä mekanismeista, ja niissä on huomattavasti väljemmät toteutusaikataulut.

2.3

EU:n käyttöön ottamassa järjestelmässä maatalous- ja metsätraktorien valmistaja voi tietyssä vaiheessa ostaa moottorivalmistajiltaan rajallisen määrän edellisen vaiheen mukaisia moottoreita. Moottorien määrä asetetaan kertaluonteisesti hakemuksen ajankohtana kahden seuraavan kriteerin perusteella:

Joustojärjestelmän puitteissa asetettu moottorien määrä ei näin ollen riipu joustojärjestelmän kestosta.

2.4

Myös komission 31. maaliskuuta 2010 antamassa direktiivissä 2010/26/EU liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden päästöjä käsittelevän direktiivin 97/68/EY muuttamisesta yksinkertaistetaan muiden säännösten ohella hakemusten ja valvonnan hallintomenettelyä joustojärjestelmässä lainsäädännön yksinkertaistamispyrkimysten mukaisesti.

2.5

Tässä tarkasteltavassa Euroopan komission ehdotuksessa pannaan merkille valmistajille koituva huomattava taakka vaiheessa III B, jossa ensi kertaa edellytetään yleisesti pakokaasupäästöjen jälkikäsittelylaitteiden käyttöön ottamista. Kyseiset teknologiat on – vaikka ne jo tunnetaan ja niitä sovelletaan raskaissa ajoneuvoissa – mukautettava täysin maatalous- ja metsätraktorien vaikeiden toimintaolosuhteiden huomioon ottamiseksi. Myös traktorit on mukautettava täysin, jotta niihin voidaan asentaa jälkikäsittelylaitteet.

2.6

Lisäksi maailmanlaajuinen talous- ja finanssikriisi on koetellut vuodesta 2009 alkaen raskaasti maatalous- ja metsätraktoreita valmistavaa eurooppalaista teollisuutta. Vaikka tilastot osoittavat ensimmäisiä merkkejä elpymisestä, kriisi vaikuttaa vielä raskaasti yhteiskuntaan ja etenkin työllisyyteen.

2.7

Ehdotus joustavuuden lisäämiseksi koskee vain vaihetta III B, joka osuu maailmanlaajuisen kriisin vaikeimpaan vaiheeseen.

2.8

Komission ehdotuksessa säädetään vaiheen III B joustojärjestelmien yhdestä määräajasta vastoin sitä periaatetta, että vaiheet käynnistetään asteittain moottorien teholuokkien mukaan.

2.9

Vaikka määräajan asettaminen joustojärjestelmälle on järkevää niiden teholuokkien osalta, joita koskevat vaiheet ovat voimassa määrättömän ajan (ks. kohta 2.1), ei vaikuta asianmukaiselta, että muita teholuokkia koskevien vaiheiden kesto vaihtelee kolmesta vuodesta vain vuoteen. Tällaista valintaa voidaan yleensä perustella ympäristövaikutuksen alenemisella. Todellisuudessa joustojärjestelmän sallimien moottorien määrä asetetaan järjestelmää käyttöön otettaessa, ja se riippuu valmistajan laitemyynnin keskimääräisestä prosenttiosuudesta hakemusta edeltävinä vuosina tai määrätystä kiinteästä laitemäärästä, joka on voimassa järjestelmän kestoajan. Yleensä valmistaja esittää hakemuksessa kyseistä määrää, jotta voidaan arvioida toimenpiteen ympäristövaikutus. Joustojärjestelmän kesto ei näin ollen vaikuta millään tavoin ympäristöön, sillä poikkeuksen saaneiden moottorien määrä asetetaan etukäteen.

2.10

Jotta vältetään perusteettomia teholuokkien välisiä eroja, on yhtenäistettävä kaikkia moottorien teholuokkia koskevien joustojärjestelmien kestoaika ja, komission ehdotusta muuttamalla, sovellettava tätä lähestymistapaa kaikkiin vaiheisiin, joiden päätösajankohtaa ei ole määritelty, kuten vaiheeseen IV.

2.11

Teollisuuden kehityksen turvaamiseksi ympäristöä säästävällä tavalla on aiheellista

3.1

Direktiiviä 2000/25/EY ehdotetaan muutettavan seuraavasti:

3.2

Vaiheessa III B lisätään maatalous- ja metsätraktoreihin asennettavien, joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatettavien moottoreiden lukumäärän prosenttiosuutta kussakin moottoriluokassa. Joustojärjestelmään sisältyy poikkeuksen saaneiden moottorien määrän lisääminen 20 prosentista 50 prosenttiin traktorien aiemmasta vuosimyynnistä tai vaihtoehtoisesti mukautetaan suhteellisesti markkinoille saatettavien moottorien kiinteää määrää.

Kyseiset toimenpiteet päättyvät 31. joulukuuta 2013.

3.3

Ehdotetussa vaihtoehdossa on siis tarkoitus vahvistaa nykyistä joustojärjestelmää. Tätä ratkaisua pidetään sopivimpana ympäristövaikutusten ja taloudellisen etujen välisen tasapainon kannalta, sillä näin voidaan vähentää kustannuksia, joita markkinoille aiheutuu uusiin päästörajoihin mukautumisesta. On syytä tuoda esiin, että joustavuuden lisäämistä on jo pidetty mahdollisena direktiivin 2000/25/EY 4 artiklan 8 kohdan perusteella.

4.1

ETSK kannattaa komission pyrkimystä varmistaa yhä suurempi joustavuus maatalous- ja metsätraktoreihin asennettaville moottoreille asetettujen hiilimonoksidi-, typen oksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöjä koskevien raja-arvojen soveltamisen eri vaiheissa.

4.2

ETSK on komission tavoin huolissaan maatalous- ja metsätraktoreita valmistavan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja työllisyyden säilyttämisestä kansainvälisessä finanssi- ja talouskriisitilanteessa, mutta pitää välttämättömänä, että samalla pyritään korkeaan ympäristönsuojelun tasoon ja Euroopan kansalaisten hyvinvointiin.

4.3

ETSK kannattaa siis komission ehdotusta, jonka tarkoituksena on – vain vaiheen III B osalta – nostaa jousto-osuus 50 prosenttiin joustojärjestelmän piiriin jo kuuluvilla aloilla, maatalous- ja metsätraktoreiden pakokaasupäästöistä vuonna 2000 annetun direktiivin ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti.

4.4

ETSK pitää yleisesti ottaen tärkeänä edistää unionissa ja kansainvälisellä tasolla toteutettavia yhteisiä toimia selkeiden ja kaikkien hyväksymien teknisten standardien laatimiseksi. Tavoitteena on edistää alan maailmanlaajuista kauppaa ja yhtenäistää yhä enemmän EU:ssa voimassa olevia ja kolmansissa maissa sovellettavia tai suunniteltuja päästörajoja. Paras taho tähän tarkoitukseen lienee Genevessä sijaitseva YK:n Euroopan talouskomissio.

4.5

Erityistä huomiota tulee kiinnittää alan pk-yrityksiin. ETSK katsookin, että joustavat mukautumismekanismit, toteutusaikataulu ja eri vaiheiden väliset siirtymäajat ovat erityisen raskaita pk-yrityksille, sillä laitteiden ja moottoreiden mukauttamiskustannukset rasittavat luonnollisesti enemmän pienempiä yrityksiä kuin suuria teollisuuslaitoksia. Tämän vuoksi pk-yrityksille on varattava vaihtoehto, joka koskee kiinteää määrää poikkeuksen saaneita moottoreita.

4.6

ETSK katsoo, että tavoitteiden saavuttamiseksi on sekä asetettava tiukat raja-arvot että luotava koemenettelyjä, joiden avulla todetaan päästöjen määrä todellisissa käyttöolosuhteissa soveltamalla moottoripäästöjä koskevia seurantasuunnitelmia, jotka moottorivalmistajat tai valvontaviranomaiset ovat toimittaneet osana käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden (in-service conformity) valvontajärjestelmiä.

4.7

ETSK on tietoinen siitä, että entistä kunnianhimoisemmat päästövähennykset edellyttävät jälkikäsittelylaitteiden käyttöönottoa. Komitea pitääkin näin ollen välttämättömänä, ettei kyseisiä järjestelmiä voida muunnella ja että toimijat huoltavat niitä asianmukaisesti, jotta varmistetaan niiden tehokkuus traktorien koko käyttöiän ajan. Muussa tapauksessa moottorien päästöt olisivat haitallisempia kuin vanhentuneita vaiheita vastaavien moottorien päästöt. Direktiivissä säädetään nykyisin huoltoa koskevista vähimmäissäännöistä, mutta siinä ei tarkastella lainkaan järjestelmien eikä etenkään käyttöohjelmien muuntelun torjumista. ETSK suosittaa, että Euroopan komissio säätää mahdollisimman pian vaatimuksista, joiden avulla estetään maatalous- ja metsätraktorien käyttö, jos jälkikäsittelylaitteita ei ole huollettu asianmukaisesti, ja lisäksi ehkäistään kolmansien osapuolten pääsy laitteen asianmukaisesta toiminnasta ja päästöjen valvonnasta vastaaviin käyttöohjelmiin, jos niillä ei ole valmistajien nimenomaista valtuutusta.