30.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 323/11

1.

Lukutaidon parantaminen oli yksi 13 tavoitteesta, jotka sisältyivät vuonna 2002 Koulutus 2010 -työohjelmaan. Se oli myös yksi viidestä keskimääräisen eurooppalaisen suoritustason viitearvosta (”EU:n vertailuarvot”), jotka neuvosto asetti vuonna 2003: vuoteen 2010 mennessä heikon lukutaidon omaavien 15-vuotiaiden osuuden piti vähentyä Euroopan unionissa ainakin 20 prosentilla vuoteen 2000 verrattuna. Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan osalta oli tarkoitus saavuttaa vuoteen 2010 mennessä toinen vertailuarvo eli näissä aineissa loppututkinnon suorittaneiden kokonaismäärän lisääminen vähintään 15 prosentilla.

2.

Maaliskuussa 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti jälleen jäsenvaltioita vähentämään huomattavasti puutteellisen lukutaidon omaavien nuorten määrää ja parantamaan maahanmuuttajataustaisten tai lähtökohdiltaan heikompien oppilaiden tulostasoa (3).

3.

Marraskuussa 2008 annetuissa neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmissä (4) esitettiin koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma ja toistettiin, että edistyminen oli ollut riittämätöntä lukutaidon osalta asetettujen tavoitteiden suhteen. Neuvosto oli yhtä mieltä tarpeesta taata lukutaidon ja laskutaidon hankkiminen ja parantaa niitä avaintaitojen olennaisina osina. Jäsenvaltioita kehotettiin kohdentamaan yhteistyö luku- ja kirjoitustaidon ja laskutaidon tason parantamiseen ja oppilaiden mielenkiinnon lisäämiseen matematiikkaan, luonnontieteeseen ja tekniikkaan.

4.

Toukokuussa 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) (5) vahvistettiin luku- ja kirjoitustaidon sekä laskutaidon merkitys avaintaitojen perusosina ja matematiikan, luonnontieteen ja tekniikan houkuttelevuuden lisäämisen tärkeys. Puitteiden yhteydessä hyväksytyn uuden vertailuarvon tavoitteena on riittävä taso lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden perustaidoissa pyrkimällä lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien osuuden vähentämiseen alle 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

5.

Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskevassa neuvoston ja komission yhteisessä raportissa vuonna 2010 (6) korostettiin oppilaitosten ja työelämän välisten kumppanuuksien merkitystä taitojen parantamisessa ja ammatilliseen elämään ja työuriin tutustumisessa. Asiantuntijat ovat todenneet koulujen, yliopistojen ja teollisuuden yhteistyöjärjestelyjen vaikuttavan myönteisesti matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan oppimiseen.

6.

Kesäkuussa 2010 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa jäsenvaltiot asettivat tavoitteeksi koulutustason parantamisen Euroopan 2020 kasvu- ja työllisyysstrategian yhteydessä (7). Strategian mukaan perustaitojen hankkiminen on erottamaton osa sekä älykkään kasvun että osallistavan kasvun strategioita ja edistää uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman sekä digitaalistrategian kaltaisten lippulaivahankkeiden toteuttamista.

1.

Vaikkakin EU:ssa on yleensä suoriuduttu koulutuksen alalla entistä paremmin viimeisen vuosikymmenen aikana, edistyminen on ollut riittämätöntä vuodelle 2010 sovittujen EU:n vertailuarvojen saavuttamiseksi. Eurooppalaisten 15-vuotiaiden lukutaito ja matemaattiset taidot ovat todellisuudessa keskimäärin heikentyneet. Heikosti suoriutuvien osuus kasvoi lukemisen osalta vuoden 2000 21,3 prosentista 24,1 prosenttiin vuonna 2006 (8) ja matematiikan osalta 20,2 prosentista 24 prosenttiin (9). Luonnontieteissä heikosti suoriutuvien keskimääräinen osuus jäsenvaltioissa oli 20,2 prosenttia vuonna 2006 (10).

2.

On myös todisteita siitä, että oppilaan sosioekonominen tausta ja vanhempien koulutustaso vaikuttavat perustaitojen osaamiseen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat suoriutuvat lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikommin kuin syntyperäiset oppilaat kaikissa jäsenvaltioissa, joista on vertailukelpoisia tietoja (11).

3.

Pätevien inhimillisten voimavarojen kysyntä matematiikan, luonnontieteen ja teknologian alalla on viime vuosikymmeninä kasvanut jatkuvasti Euroopassa. Tätä koskeva EU:n vertailuarvo vuodelle 2010 on saavutettu, mutta näillä aloilla on edelleen tarpeita. Loppututkinnon suorittaneiden osuus on kaiken kaikkiaan noussut, pitkälti tietotekniikan ja laajentumisen ansiosta, mutta kasvu on ollut paljon vähäisempää matematiikan, tilastotieteen ja tekniikan aloilla, ja fysiikassa se on itse asiassa laskenut. Tämän lisäksi naispuoliset opiskelijat ovat edelleen selvästi aliedustettuina näissä aineissa (12).

4.

Jäsenvaltioissa on monia aloitteita lukutaidon parantamiseksi samoin kuin kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia, joiden tarkoituksena on parantaa sekä suhtautumista matematiikkaan ja luonnontieteisiin että niissä saavutettuja tuloksia. Tämän lisäksi monet jäsenvaltiot ovat viime vuosina lisänneet toimintapoliittisiin ohjelmiinsa aiheita, jotka liittyvät tulostasoon matematiikassa ja luonnontieteissä sekä suhtautumiseen näihin aineisiin. Ne ovat myös osoittaneet merkittäviä voimavaroja luonnontieteiden opetuksen parantamiseen kouluissa. Useimmissa maissa on jo nimenomaisina strategioina ohjelmia, jotka tähtäävät perustaitojen varhaiseen oppimiseen sekä yksilöityyn lähestymistapaan oppimisessa (13).

1.

Avoimen koordinointimenetelmän puitteissa tehdyssä työssä matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alalla on todettu, että innovatiiviset opetusmenetelmät ja pätevät opettajat voivat parantaa sekä oppilaiden asenteita matematiikkaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa kohtaan että tuloksia näissä aineissa. Tämä voi puolestaan johtaa siihen, että useammat oppilaat jatkavat korkeamman tason opintoja näillä aloilla, ja lopulta matematiikassa, luonnontieteissä ja tekniikassa loppututkinnon suorittaneiden määrän lisääntymiseen.

2.

Komission vuonna 2007 toimittamassa raportissa Luonnontieteellinen koulutus nyt: uudet opetusmenetelmät Euroopan tulevaisuutta varten  (14) suositeltiin tutkimukseen perustuvan luonnontieteiden opetuksen lisäämistä, luonnontieteiden opettajien eristyneisyyden vähentämistä verkostojen avulla, erityisen huomion kiinnittämistä tyttöjen asenteisiin matematiikkaan, luonnontieteisiin ja tekniikkaan sekä koulujen avaamista laajemman yhteisön suuntaan.

1.

Perustaitojen hankkiminen – perusta avaintaitojen kehittämiselle kaikille elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti – on keskeisessä asemassa, kun parannetaan kansalaisten työllistyvyyttä, sosiaalista osallisuutta ja henkilökohtaista kehitystä. Siksi on toimittava koulutuksellisen alisuoriutumisen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

2.

Hyvä luku- ja kirjoitustaito sekä laskutaito yhdessä luonnon perusperiaatteiden ja luonnontieteiden peruskäsitteiden hyvän hallinnan kanssa antavat perustan keskeisten taitojen hankkimiselle elinikäistä oppimista varten, ja niihin on näin ollen tähdättävä nuoresta lähtien.

3.

Lukemisen ja matematiikan perustaidot ovat myös ”oppimaan oppimisen” rakenneosia, niiden avulla yksilöt voivat lähestyä, hankkia, käsitellä, omaksua ja välittää uusia tietoja ja taitoja, ja ne auttavat yksilöitä tulemaan itsenäisiksi oppijoiksi.

4.

Kansainvälisissä selvityksissä, myös PISA- ja TIMSS-tutkimuksissa, on todettu järjestelmään liittyvien seikkojen, kuten koulujen erojen ja oppilaiden taustojen (esimerkiksi sosioekonomiset olosuhteet, oppilaiden vanhempien koulutustaso, tietotekniikan käyttömahdollisuudet kotona jne.) vaikuttavan lukutaitoon sekä matemaattisiin ja luonnontieteellisiin taitoihin.

5.

Opettajien, koulunjohtajien ja opettajien kouluttajien pätevyys, taidot ja sitoutuneisuus ovat tärkeitä pyrittäessä tasokkaisiin oppimistuloksiin. Näin ollen on ensisijaisen tärkeää tarjota opetushenkilöstölle ja koulunjohtajille mahdollisimman korkeatasoista peruskoulutusta, perehdytystä ja jatkuvaa ammatillista kehitystä.

6.

ET2020:n strategisissa puitteissa asetetun uuden ja kunnianhimoisen vertailuarvon saavuttaminen edellyttää tehokkaampia kansallisia aloitteita. Ottaen huomioon taloustaantuma sekä väestökehityksen haasteet on tärkeää parantaa mahdollisimman laajasti koulujärjestelmien tehokkuutta ja tasapuolisuutta sekä jatkaa tehokasta investoimista koulutukseen, jotta voidaan vastata nykyisiin ja tuleviin talouden ja yhteiskunnan haasteisiin.

1.

Laatimaan tai kehittämään edelleen strategisia kansallisia lähestymistapoja oppilaiden lukutaitoon sekä matematiikkaan ja luonnontieteisiin liittyvien tulosten parantamiseksi kiinnittäen erityistä huomiota oppilaisiin, joiden sosioekonominen tausta on heikompi.

2.

Analysoimaan ja arvioimaan nykyisten lähestymistapojen tehokkuutta kansallisella tasolla tietopohjan kehittämiseksi edelleen päätöksentekoa varten.

1.

Perustamaan korkean tason asiantuntijaryhmän, jonka tulisi analysoida olemassa olevia tutkimuksia ja kansainvälisiä selvityksiä lukutaidosta erityisesti näissä päätelmissä esitettyjen kysymysten osalta. Ryhmän tulisi tarkastella tehokkaimpia ja tuloksellisimpia tapoja lukutaidon tukemiseksi osana elinikäistä oppimista ja ottaen huomioon hyvät toimintamallit tehdä johtopäätöksiä ja laatia ehdotuksia vuoden 2012 puoliväliin mennessä jäsenvaltioiden politiikan tukemiseksi.

2.

Perustamaan avoimeen koordinointimenetelmään liittyvän matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan klusterin (MST Cluster) työn pohjalta jäsenvaltioiden päättäjistä ja asiantuntijoista koostuvan aihekohtaisen työryhmän tukemaan uuden ET2020-vertailuarvon saavuttamista.

3.

Helpottamaan vertaisoppimista ja hyvien toimintatapojen määrittelyä ja levittämistä jäsenvaltioiden välillä perustaitojen hankkimisen alalla sekä seuraamaan edistystä ET2020-vertailuarvon saavuttamisessa ja raportoimaan siitä.

1.

Varmistamaan, että kouluopetuksesta vastaavat pääjohtajat tapaavat tarvittaessa, jotta voidaan tarkastella koulualan eurooppalaisen poliittisen yhteistyön edistymistä, antaa tietoa kansallista päätöksentekoa varten ja keskustella tämän alan toiminnan tulevista painopisteistä EU:n tasolla ja jotta tällaisten keskustelujen tulokset voidaan levittää laajasti kaikille asiaankuuluville sidosryhmille ja keskustella niistä tarvittaessa ministerien tasolla.

2.

Edistämään mahdollisuuksia kehittää jäsenvaltioiden välisiä yhteisiä pilottihankkeita nuorten perustaitojen parantamiseksi innovatiivisten lähestymistapojen avulla. Hankkeet organisoitaisiin vapaaehtoiselta pohjalta yhteisesti sovittujen perusteiden mukaisesti, niistä tehtäisiin yhteinen arviointi ja niissä käytettäisiin olemassa olevia EU:n välineitä.

3.

Käyttämään edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi kaikkia asiaankuuluvia välineitä kuten niitä, jotka sisältyvät avoimeen koordinointimenetelmään, elinikäisen oppimisen ohjelmaan, seitsemänteen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmaan ja kansallisten painopisteiden mukaisesti Euroopan rakennerahastoihin.