52010PC0610

FI

Bryssel 27.10.2010

KOM(2010) 610 lopullinen

2010/0302 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista

(Kodifikaatio)

PERUSTELUT

1. Komissio pitää Kansalaisten Eurooppa -hankkeen kannalta tärkeänä unionin lainsäädännön yksinkertaistamista ja selkeyttämistä, jotta siitä saataisiin yksiselitteisempää ja luettavampaa kansalaisille. Kansalaiset saisivat näin uusia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia käyttää lainsäädännön heille tarjoamia erityisiä oikeuksia.

Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa niin kauan kuin useita kertoja ja usein huomattavilta osin muutettuja säännöksiä ei ole koottu yhteen, vaan niitä on etsittävä sekä alkuperäisestä säädöksestä että siihen myöhemmin tehdyistä muutoksista. Voimassa olevien säännösten selvittämiseksi on sen vuoksi tutkittava ja vertailtava suuri määrä säädöksiä.

Useita kertoja muutetut säädökset on tästä syystä kodifioitava, jotta yhteisön oikeus olisi selkeää ja luettavaa.

2. Tämän vuoksi komissio on 1 päivänä huhtikuuta 1987 tekemällään päätöksellä [1] antanut henkilöstölleen ohjeet toteuttaa säädösten kodifiointi viimeistään sen jälkeen, kun niitä on muutettu kymmenen kertaa. Komissio on lisäksi korostanut, että tämä on vähimmäissääntö, sillä yhteisön oikeuden selkeyden ja ymmärrettävyyden edistämiseksi yksiköiden olisi pyrittävä kodifioimaan niiden vastuulla olevat tekstit mahdollisimman lyhyin väliajoin.

3. Tämä vahvistettiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Edinburghin huippukokouksessa joulukuussa 1992 esittämissä päätelmissä [2], joissa korostettiin kodifioinnin merkitystä, koska sillä taataan oikeusvarmuus tiettynä ajankohtana tiettyyn kysymykseen sovellettavasta lainsäädännöstä.

Kodifiointi on toteutettava noudattaen kokonaisuudessaan unionin säädösten tavanomaista hyväksymismenettelyä.

Koska kodifioinnissa ei saa muuttaa kodifioitavien säädösten asiasisältöä, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sopineet 20 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä toimielinten välisellä sopimuksella nopeutetusta käsittelymenettelystä, jonka mukaisesti kodifioidut säädökset voidaan antaa nopeasti.

4. Tällä ehdotuksella on tarkoitus kodifioida kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista 25 päivänä kesäkuuta 1987 annettu neuvoston direktiivi 87/402/ETY [3]. Uudella direktiivillä korvataan siihen sisällytetyt säädökset [4]. Kodifioitavien säädösten asiasisältöä ei ole muutettu tässä ehdotuksessa, vaan niihin on yhdistettäessä tehty ainoastaan kodifioinnin edellyttämät muodolliset muutokset.

5. Kodifiointiehdotus on laadittu 22 virallisella kielellä direktiivin 87/402/ETY ja sen muuttamisesta annettujen säädösten alustavan koonnelman pohjalta. Koonnelman on laatinut Euroopan unionin julkaisutoimisto tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttäen. Siltä osin kuin artikloja on numeroitu uudelleen, vanhojen ja uusien numeroiden vastaavuus esitetään kodifioidun direktiivin liitteessä IX.

87/402/ETY (mukautettu)

2010/0302 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista

(Kodifikaatio)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [5],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista 25 päivänä kesäkuuta 1987 annettua neuvoston direktiiviä 87/402/ETY [6] on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta [7]. Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu direktiivi.

87/402/ETY johdanto-osan 3 kappale (mukautettu)

(2) Direktiivi 87/402/ETY on yksi neuvoston direktiivissä 74/150/ETY, sellaisena kuin se on korvattuna maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY kumoamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/37/ETY [8], säädettyyn EY-tyyppihyväksyntäjärjestelmään kuuluvista erityisdirektiiveistä, ja siinä vahvistetaan maatalous- ja metsätraktoreiden suunnittelua ja rakenteita koskevat tekniset vaatimukset kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennettujen suojarakenteiden osalta. Näiden teknisten vaatimusten tarkoituksena on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen siten, että direktiivissä 2003/37/ETY säädettyä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä voidaan soveltaa kaikkiin traktorityyppeihin. Sen vuoksi direktiivin 2003/37/EY maatalous- ja metsätraktoreita, niiden perävaunuja ja vedettäviä vaihdettavissa olevia koneita ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettuja järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin.

(3) Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä VIII olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä,

87/402/ETY

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

87/402/ETY (mukautettu)

Tätä direktiiviä sovelletaan direktiivin 2003/37/EY 2 artiklan j alakohdassa määriteltyihin traktoreihin, joilla on seuraavat ominaisuudet:

87/402/ETY

a) maavara enintään 600 mm mitattuna etu- tai taka-akselin alimpien kohtien alta tasauspyörästö huomioon ottaen;

b) sen akselin kiinteä tai säädettävä pienin raideleveys vähemmän kuin 1 150 mm, jolle on asennettu suuremmat renkaat. Akseli, jolle on asennettu leveämmät renkaat, oletetaan säädetyksi enintään 1 150 mm:n raideleveydelle. Toisen akselin raideleveys on voitava säätää siten, että kapeampien renkaiden ulkoreunat eivät ulotu kauemmas kuin toisella akselilla sijaitsevien renkaiden ulkoreunat. Siinä tapauksessa, että kummallekin akselille on asennettu samankokoiset vanteet ja renkaat, kummankin akselin kiinteän tai säädettävän raideleveyden on oltava vähemmän kuin 1 150 mm;

87/402/ETY (mukautettu)

c) yli 600 ja enintään 3 000 kilon massa, joka vastaa traktorin omamassaa direktiivin 2003/37/EY liitteen I mallissa A olevan 2.1 kohdan mukaisesti, mukaan lukien tämän direktiivin mukaisesti asennettu suojarakenne kaatumisen varalta ja suurinta valmistajan suosittelemaa kokoa olevat renkaat.

87/402/ETY

2 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion on annettava osan EY-tyyppihyväksyntä kaikille kaatumisen varalta asennetuille suojarakennetyypeille ja niiden kiinnitykselle traktoriin, jotka täyttävät liitteissä I ja II vahvistetut rakenne- ja testausvaatimukset.

2. Osan EY-tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jos se on tarpeen ja tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa sen tarkastamiseksi, että tuotantomallit ovat hyväksytyn tyypin mukaisia. Tällainen tarkastus suoritetaan ainoastaan pistokokein.

3 artikla

87/402/ETY (mukautettu)

Jäsenvaltioiden on kunkin kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen ja sen traktoriin kiinnityksen osalta, jonka ne hyväksyvät 2 artiklan mukaisesti, annettava traktorin tai kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen valmistajalle tai tämän edustajalle liitteessä IV esitetyn esimerkin mukainen osan EY-tyyppihyväksyntämerkki.

87/402/ETY

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sellaisten merkkien käytön estämiseksi, jotka todennäköisesti aiheuttaisivat sekaannusta 2 artiklan mukaisesti osan tyyppihyväksynnän saaneiden kaatumisen varalta asennettujen suojarakenteiden ja muiden laitteiden välillä.

4 artikla

Jäsenvaltio ei saa kieltää saattamasta markkinoille kaatumisen varalta asennettuja suojarakenteita tai niiden traktoreihin kiinnitystä niiden rakenteeseen liittyvistä syistä, jos niissä on osan EY-tyyppihyväksyntämerkki.

Jäsenvaltio voi kuitenkin kieltää saattamasta markkinoille sellaisia kaatumisen varalta asennettuja suojarakenteita, joissa on osan EY-tyyppihyväksyntämerkki, mutta jotka poikkeavat hyväksytystä tyypistä.

Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle toteuttamansa toimenpiteet viipymättä, ja niiden on perusteltava päätökseensä.

5 artikla

87/402/ETY (mukautettu)

Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on kuukauden kuluessa lähetettävä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille jäljennös jokaisesta kaatumisen varalta asennetun suojarakennetyypin osalta täytetystä liitteessä V olevan esimerkin mukaisesta osan EY-tyyppihyväksyntätodistuslomakkeesta, jonka perusteella ne ovat joko antaneet osan tyyppihyväksyntätodistuksen tai evänneet sen.

87/402/ETY

6 artikla

1. Jos osan EY-tyyppihyväksyntätodistuksen antanut jäsenvaltio havaitsee, että useat kaatumisen varalta asennetut suojarakenteet ja niiden kiinnitykset traktoreihin, joissa on sama osan EY-tyyppihyväksyntämerkki, eivät ole sen hyväksymän tyypin mukaisia, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuotantomallit ovat hyväksytyn tyypin mukaisia.

Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille toteutetuista toimenpiteistä, jotka voivat, kun kyseessä on vakava ja toistuva poikkeavuus, johtaa osan EY-tyyppihyväksynnän peruuttamiseen.

Mainittujen viranomaisten on toteutettava samanlaiset toimenpiteet, jos toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat tällaisesta tapauksesta.

2. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kuukauden kuluessa ilmoitettava toisilleen osan EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta ja tämän toimenpiteen perusteista.

7 artikla

Kaikki tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi annettujen säännösten nojalla tehdyt päätökset, jotka koskevat kaatumisen varalta asennetuille suojarakenteille ja niiden traktoreihin kiinnityksille annetun osan EY-tyyppihyväksynnän epäämistä tai peruuttamista, taikka niiden markkinoille saattamisen tai käytön kieltämistä, on perusteltava yksityiskohtaisesti.

Tällaisesta päätöksestä on ilmoitettava asianosaiselle, jolle on samanaikaisesti annettava tieto jäsenvaltion voimassa olevan lainsäädännön mukaan hänen käytettävissään olevista muutoksenhakukeinoista ja määräajoista muutoksenhaulle.

8 artikla

2002/22/EY (mukautettu)

1. Traktoreiden osalta, jotka täyttävät tässä direktiivissä vahvistetiut vaatimukset . Jäsenvaltiot eivät saa:

a) evätä traktorityypiltä EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää;

b) kieltää traktoreiden ensimmäistä käyttöönottoa.

2. Jäsenvaltiot saavat evätä traktorityypiltä kansallisen tyyppihyväksynnän, jos kyseinen traktorityyppi ei täytä tässä direktiivissä vahvistettuja vaatimuksia syistä .

87/402/ETY (mukautettu)

9 artikla

1. Jäsenvaltio ei saa evätä traktoreiden rekisteröintiä taikka kieltää traktoreiden myyntiä tai käyttöä kaatumisen varalta asennettuun suojarakenteeseen tai sen traktoriin kiinnitykseen liittyvistä syistä, jos näissä on osan EY-tyyppihyväksyntämerkki ja jos liitteessä VI vahvistetut vaatimukset täyttyvät.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin perussopimusta noudattaen asettaa rajoituksia 1 artiklassa tarkoitettujen traktoreiden käytölle tietyillä alueilla, jos turvallisuus tiettyjen maastojen tai satojen erityisluonteen vuoksi niin vaatii. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näistä rajoituksista ennen niiden soveltamista ja esitettävä näiden rajoitusten perusteet.

2. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen päättää perussopimusta noudattaen vaatimuksista, joita ne pitävät tarpeellisina työntekijöiden suojelemisen varmistamiseksi heidän käyttäessään 1 artiklassa tarkoitettuja traktoreita, edellyttäen, ettei tämä merkitse suojarakenteiden muuttamista tämän direktiivin osalta.

10 artikla

1. Kaikki 1 artiklassa tarkoitetut traktorit on EY-tyyppihyväksynnän yhteydessä varustettava suojarakenteella kaatumisen varalta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun rakenteen, lukuun ottamatta traktorin takaosaan asennettua suojarakennetta, on oltava tämän direktiivin liitteissä I ja II taikka Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/57/EY [9] tai 2009/75/EY [10] liitteissä I–IV vahvistettujen vaatimusten mukainen.

11 artikla

Tarvittavat muutokset tämän direktiivin liitteiden I–VII vaatimusten mukauttamiseksi tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi annetaan direktiivin 2003/37/EY 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

12 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

13 artikla

Kumotaan direktiivi 87/402/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä VIII mainituilla säädöksillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia liitteessä VIII olevassa B osassa asetettuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä IX olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

14 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011.

87/402/ETY

15 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty […]ssa/ssä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

EDELLYTYKSET OSAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄLLE

2010/22/EU 4 artikla ja liitteessä IV oleva 1 kohta

1. Sovelletaan lokakuussa 2008 tehdyn OECD:n päätöksen C(2008) 128 testiohjeessa 6 [11] olevan 1 kohdan seuraavia määritelmiä ja vaatimuksia muilta kuin 1.1 kohdassa (maatalous- ja metsätraktorit) tarkoitetuilta osin:

”1. Määritelmät

1.1 [ei sovellettavissa]

1.2 Kaatumisen varalta asennetut suojarakenteet (ROPS)

Kaatumisen varalta asennetulla suojarakenteella (turvaohjaamolla tai -kehyksellä), jäljempänä ’suojarakenne’, tarkoitetaan traktorin rakennetta, jonka pääasiallinen tarkoitus on välttää tai rajoittaa kuljettajalle traktorin tavanomaisessa käytössä tapahtuvasta kaatumisesta aiheutuvaa vaaraa.

Kaatumisen varalta asennetulle suojarakenteelle on tunnusomaista, että sillä tarjotaan vapaa tila, jonka koko riittää suojaamaan kuljettajaa tämän istuessa joko rakenteen rajaamassa tilassa taikka tilassa, jonka rajat määräävät suorat janat rakenteen ulkoreunoista mihin tahansa sellaiseen traktorin osaan, joka voi joutua kosketuksiin maanpinnan kanssa ja joka pystyy tukemaan traktorin siihen asentoon, jos traktori kaatuu.

1.3 Raideleveys

1.3.1 Alustava määritelmä: pyörän keskitaso

Pyörän keskitaso on samalla etäisyydellä niistä kahdesta tasosta, joiden sisälle vanteiden kehät niiden ulkoreunoilla jäävät.

1.3.2 Raideleveyden määritelmä

Pyörän akselin kautta kulkeva pystytaso leikkaa pyörän keskitason suorassa linjassa, joka kohtaa tukipinnan tietyssä pisteessä. Jos A ja B ovat tällä tavoin määritellyt kaksi pistettä traktorin samalla akselilla oleville pyörille, raideleveys on pisteiden A ja B välinen etäisyys. Raideleveys voidaan siis määritellä sekä etu- että takapyörille. Paripyörien raideleveys on pyöräparien keskitasojen välinen etäisyys.

1.3.3 Lisämääritelmä: traktorin keskitaso

Raideleveyden suurin mahdollinen arvo saadaan määrittämällä pisteiden A ja B äärimmäinen sijainti traktorin taka-akselilla. Suoraan AB nähden suorassa kulmassa sen keskipisteen kautta kulkeva pystytaso on traktorin keskitaso.

1.4 Akseliväli

Etu- ja takapyörille edellä kuvatusti määriteltyjen kahden suoran AB lävitse kulkevien pystytasojen välinen etäisyys.

1.5 Istuimen mittapisteen määrittäminen, istuimen sijoittaminen ja säätäminen testiä varten

1.5.1 Istuimen mittapiste (SIP) [12]:

Istuimen mittapiste on määritettävä standardin ISO 5353:1995 mukaisesti.

1.5.2 Istuimen sijoittaminen ja säätäminen testiä varten

1.5.2.1 Kun selkänojan ja istuinkaukalon kaltevuudet ovat säädettävissä, ne on säädettävä siten, että istuimen mittapiste on ylimmässä taka-asennossaan.

1.5.2.2 Kun istuimessa on jousitus, se on lukittava säätövaran keskikohtaan, jollei se ole istuimen valmistajan selvästi antamien ohjeiden vastaista.

1.5.2.3 Kun istuin on säädettävissä vain pituus- ja korkeussuunnassa, istuimen mittapisteen kautta kulkevan pituusakselin on oltava yhdensuuntainen ohjauspyörän keskipisteen kautta kulkevan traktorin pitkittäisen pystytason kanssa ja enintään 100 millimetrin etäisyydellä mainitusta tasosta.

1.6 Vapaa tila

1.6.1 Vertailupystytaso ja vertailulinja

Vapaa tila (kuva 6.1) määritellään vertailupystytason ja vertailulinjan avulla.

1.6.1.1 Vertailutaso on pystytaso, joka on yleensä pituussuuntainen traktoriin nähden ja kulkee istuimen mittapisteen ja ohjauspyörän keskikohdan kautta. Tavallisesti vertailutaso osuu yhteen traktorin pitkittäisen keskitason kanssa. Vertailutason oletetaan liikkuvan vaakasuoraan istuimen ja ohjauspyörän kanssa kuormituksen aikana mutta pysyvän kohtisuorassa traktorin tai kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen lattiaan nähden.

1.6.1.2 Vertailulinja on vertailutasoon sisältyvä linja, joka kulkee 140 + ah istuimen mittapisteen takana ja 90 − av sen alapuolella sijaitsevan pisteen sekä ensimmäisen ohjauspyörän kehällä sijaitsevan pisteen kautta, jonka se leikkaa, kun se saatetaan vaakatasoon.

1.6.2 Vapaan alueen määrittäminen traktorille, jonka istuin ei ole käännettävissä

Vapaa tila sellaisten traktorien tapauksessa, joiden istuin ei ole käännettävissä, määritellään 1.6.2.1–1.6.2.11 kohdassa. Sitä rajoittavat seuraavat tasot, kun traktori on vaakasuoralla pinnalla ja istuin, jos se on säädettävä, on ylimmässä taka-asennossaan [13] ja ohjauspyörä, jos se on säädettävä, on istuimella istuvan kuljettajan käyttämässä keskiasennossa:

1.6.2.1 kaksi 250 mm vertailutason kummallakin puolella sijaitsevaa pystytasoa, jotka ulottuvat 300 mm 1.6.2.8 kohdassa määritellyn tason yläpuolelle ja pituussuunnassa vähintään 550 mm pystytason eteen, joka on kohtisuorassa (210 – ah) mm istuimen mittapisteen editse kulkevaan vertailutasoon nähden

1.6.2.2 kaksi 200 mm vertailutason kummallakin puolella sijaitsevaa pystytasoa, jotka ulottuvat 300 mm 1.6.2.8 kohdassa määritellyn tason yläpuolelle ja pituussuunnassa 1.6.2.11 kohdassa määritellystä pinnasta pystytasoon, joka on kohtisuorassa (210 – ah) mm istuimen mittapisteen editse kulkevaan vertailutasoon nähden

1.6.2.3 kalteva taso, joka on kohtisuorassa vertailutasoon nähden ja yhdensuuntainen vertailulinjan kanssa, kulkee 400 mm vertailulinjan yläpuolella ja ulottuu taaksepäin pisteeseen, jossa se leikkaa pystytason, joka on kohtisuorassa vertailutasoon nähden ja kulkee (140 + ah) mm istuimen vertailupisteen takana sijaitsevan pisteen kautta

1.6.2.4 kalteva taso, joka on kohtisuorassa vertailutasoon nähden ja kohtaa 1.6.2.3 kohdassa määritellyn tason sen takimmaisessa reunassa ja lepää istuimen selkänojan päällä

1.6.2.5 vertailutasoon nähden kohtisuorassa oleva pystytaso, joka kulkee vähintään 40 mm ohjauspyörän editse ja vähintään 760 – ah istuimen mittapisteen editse

1.6.2.6 lieriömäinen pinta, jonka akseli on kohtisuorassa vertailutasoon nähden, jonka säde on 150 mm ja joka sivuaa 1.6.2.3 ja 1.6.2.5 kohdassa määriteltyjä tasoja

1.6.2.7 kaksi yhdensuuntaista kaltevaa tasoa, jotka kulkevat 1.6.2.1 kohdassa määriteltyjen tasojen yläreunojen kautta siten, että kalteva taso on vähintään 100 mm päässä vertailutasosta vapaan tilan yläpuolella sillä puolella, johon isku kohdistetaan

1.6.2.8 vaakataso, joka kulkee 90 – av istuimen mittapisteen alapuolella sijaitsevan pisteen kautta

1.6.2.9 kaksi osaa pystytasosta, joka on kohtisuorassa vertailutasoon nähden ja kulkee 210 – ah istuimen mittapisteen editse siten, että nämä tasonosat yhdistävät 1.6.2.1 kohdassa määriteltyjen pystytasojen taaimmat rajat 1.6.2.2 kohdassa määriteltyjen kaltevien tasojen etumaisiin rajoihin

1.6.2.10 kaksi osaa vaakatasosta, joka kulkee 300 mm 1.6.2.8 kohdassa määritellyn tason yläpuolella siten, että nämä tasonosat yhdistävät 1.6.2.2 kohdassa määriteltyjen pystytasojen ylimmät rajat 1.6.2.7 kohdassa määriteltyjen kaltevien tasojen alimpiin rajoihin

1.6.2.11 taso, joka on tarvittaessa kaareva ja jonka emäviiva on kohtisuorassa vertailutasoon nähden ja lepää istuimen selkänojan päällä.

1.6.3 Vapaan alueen määrittäminen traktorille, jossa on käännettävä ohjauspaikka

Kun kyse on traktorista, jossa ohjauspaikka on käännettävissä (käännettävä istuin ja ohjauspyörä), vapaa tila on ohjauspyörän ja istuimen kahden eri asennon määrittämien kahden vapaan tilan verhopinnan rajoittama tila.

1.6.4 Lisäistuimet

1.6.4.1 Jos traktori voidaan varustaa lisäistuimilla, testeissä käytetään kaikkien sijoitusvaihtoehtojen mukaiset istuinten mittapisteet käsittävää verhopinnan rajoittamaa vapaata tilaa. Suojarakenne ei saa ulottua siihen suurempaan vapaaseen tilaan, jossa on otettu huomioon nämä eri istuimen mittapisteet.

1.6.4.2 Jos uutta istuinvaihtoehtoa tarjotaan vasta testin jälkeen, on määritettävä, sijoittuuko uuden SIP-pisteen ympärillä oleva vapaa tila aiemmin määritettyyn vapaaseen tilaan. Ellei näin ole, on suoritettava uusi testi.

1.7 Sallitut mittapoikkeamat

Lineaariset mitat: ± 3 mm

paitsi -- renkaiden taipuma: ± 1 mm

-- rakenteen taipuma vaakakuormituksen aikana: ± 1 mm

-- heiluripainon putouskorkeus: ± 1 mm

Massat: ± 1 %

Voimat: ± 2 %

Kulmat: ± 2 °

1.8 Symbolit

ah | (mm) | puolet istuimen vaakasäätövälistä |

av | (mm) | puolet istuimen pystysäätövälistä |

B | (mm) | traktorin pienin kokonaisleveys |

Bb | (mm) | suojarakenteen suurin ulkoleveys |

D | (mm) | rakenteen painuma osumapisteessä (dynaamiset testit) tai kuormituspisteessä kuormituksen suuntaisesti (staattiset testit) |

D' | (mm) | laskettua tarvittavaa energiaa vastaava rakenteen taipuma |

Ea | (J) | absorboitu deformaatioenergia, kun taakka poistetaan – F–D-käyrän sisällä oleva alue |

Ei | (J) | absorboitunut deformaatioenergia – F–D-käyrän alapuolinen alue |

E'i | (J) | absorboitunut deformaatioenergia halkeaman tai repeämisen syntymisen jälkeen tehdyn lisäkuormituksen jälkeen |

E''i | (J) | absorboitunut deformaatioenergia ylikuormitustestissä, jos kuormitus on poistettu ennen ylikuormitustestin aloittamista – F–D-käyrän alapuolinen alue |

Eil | (J) | pituussuuntaisen kuormituksen aikana absorboituva energiapanos |

Eis | (J) | sivusuuntaisen kuormituksen aikana absorboituva energiapanos |

F | (N) | staattinen kuormitusvoima |

F' | (N) | laskettua energiatarvetta ja arvoa E'i vastaava kuormitusvoima |

F-D | | voima-taipumakaavio |

Fi | (N) | taakse asennettuun kovaan osaan kohdistettava voima |

Fmax | (N) | suurin kuormituksen aikana esiintyvä staattinen voima, lukuun ottamatta ylikuormitusta |

Fv | (N) | pystysuuntainen puristusvoima |

H | (mm) | heiluripainon putouskorkeus (dynaamiset testit) |

H’ | (mm) | heiluripainon putouskorkeus lisätestissä (dynaamiset testit) |

I | (kg.m2) | traktorin vertailuhitausmomentti takapyörien keskiviivalla riippumatta takapyörien massasta |

L | (mm) | traktorin vertailuakseliväli |

M | (kg) | liitteessä II olevassa 3.1.1.4 kohdassa määritelty traktorin vertailumassa lujuustesteissä.” |

87/402/ETY (mukautettu)

2. YLEISTÄ

2.1 Jokainen suojarakenne ja sen kiinnitys traktoriin on suunniteltava ja rakennettava siten, että 1 kohdassa tarkoitettu pääasiallinen tavoite toteutuu.

2.2 Tämä ehto katsotaan täytetyksi, jos liitteen II vaatimukset täyttyvät.

87/402/ETY

3. HAKEMUS OSAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ VARTEN

3.1 Traktorin valmistajan tai suojarakenteen valmistajan tai näiden valtuutettujen edustajien on tehtävä osan EY-tyyppihyväksyntähakemus suojarakenteen lujuuden ja sen traktoriin kiinnityksen lujuuden osalta.

87/402/ETY (mukautettu)

3.2 Osan EY-tyyppihyväksyntähakemuksen mukana on oltava seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena ja seuraavat tiedot:

87/402/ETY

– joko piirrokseen merkityssä mittakaavassa oleva tai tärkeimmät mitat esittävä piirros suojarakenteesta kokonaisuudessaan. Tässä piirroksessa on erityisesti esitettävä asennusosien yksityiskohdat,

– valokuvat sivulta ja edestä, joissa näkyvät asennuksen yksityiskohdat,

– lyhyt kuvaus suojarakenteesta mukaan lukien rakennetyyppi, asennuksen tekotapa ja tarvittaessa valssauspäällystyksen ja sisäpehmusteiden yksityiskohdat,

– rakenteessa ja kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen vahvistuksissa käytettyjen materiaalien yksityiskohdat (ks. liite III).

3.3 Osan EY-tyyppihyväksyntätestien suorittamisesta vastaavalle tarkastuslaitokselle luovutetaan sitä traktorityyppiä edustava traktori, johon hyväksyttävä suojarakenne on tarkoitettu. Tämä traktori on varustettava kyseisellä suojarakenteella.

Valmistajan on lisäksi ilmoitettava niiden renkaiden koot, jotka sopivat tai jotka voidaan sovittaa etu- ja taka-akseleille.

3.4 Osan EY-tyyppihyväksynnän haltija voi vaatia sen laajentamista koskemaan muitakin traktorityyppejä. Alkuperäisen osan EY-tyyppihyväksynnän antaneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava laajennus, jos hyväksytty suojarakenne ja traktorityyppi(-tyypit), jota varten laajennusta vaaditaan, täyttää (täyttävät) seuraavat edellytykset:

87/402/ETY (mukautettu)

– ilman painolastia olevan traktorin direktiivin 2003/37/EY liitteen I mallissa A olevan 2.1 kohdan mukaisesti määritelty massa, ei ylitä testissä käytettyä vertailumassaa 5 %:ia enempää,

– kiinnitysmenetelmä ja traktorin osat, joihin kiinnitys kohdistuu, ovat samanlaiset,

– sellaiset osat, kuten lokasuojat ja konepellit, jotka saattavat tukea suojarakennetta, ovat yhtä lujia ja sijaitsevat samassa kohdassa suojarakenteeseen nähden,

– istuimen ja ohjauspyörän kriittiset mitat ja sijainti suojarakenteeseen nähden sekä sellaisten jäykkinä pidettyjen kohtien, jotka otetaan huomioon varmistettaessa, että vapaa tila on suojattu, sijainti suojarakenteeseen nähden ovat sellaisia, että rakenne suojaa vapaata tilaa vielä sen jälkeen, kun sen muoto on muuttunut suoritetuissa eri testeissä.

4. MERKINNÄT

4.1 Jokaisessa hyväksytyn tyypin mukaisessa suojarakenteessa on oltava seuraavat merkinnät:

4.1.1 tavaramerkki tai kaupallinen merkki;

4.1.2 liitteessä IV olevan esimerkin mukainen osan EY-tyyppihyväksyntämerkki;

4.1.3 suojarakenteen sarjanumero;

4.1.4 traktorin/traktoreiden merkki/merkit ja tyyppi/tyypit, joihin suojarakenne on tarkoitettu.

4.2 Kaikkien näiden tietojen on oltava näkyvissä pienessä laatassa.

4.3 Näiden merkintöjen on oltava näkyvällä, helposti luettavalla ja häviämättömällä tavalla tehtyjä.

––––––––––––

2010/22/EU 4 artikla ja liitteessä IV oleva 2 kohta (mukautettu)

LIITE II

Tekniset vaatimukset

EY-tyyppihyväksynnän tekniset vaatimukset kapearaiteisten pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennettujen suojarakenteiden osalta ovat samat kuin lokakuussa 2008 tehdyn OECD:n päätöksen C(2008) 128 testiohjeessa 6 [14] olevan 3 kohdan vaatimukset lukuun ottamatta 3.1.4 (testauspöytäkirja), 3.3.1 (hallinnolliset laajennukset), 3.4 (merkinnät), ja 3.5 (turvavöiden kiinnityspisteiden suoritusarvot) kohtaa.

”3. SÄÄNNÖT JA OHJEET

3.1 Edellytykset lujuustesteille

3.1.1 Kahden alustavan testin suorittaminen

Suojarakenteelle voidaan tehdä lujuustestejä vain siinä tapauksessa, että se on hyväksyttävästi läpäissyt sekä poikittaisvakavuus- että keskeytyvän vierinnän testin (ks. kaavio kuvassa 6.10).

3.1.2 Alustavien testien valmistelut

3.1.2.1 Traktori on varustettava suojarakenteella, joka on suoja-asennossaan.

3.1.2.2 Traktori on varustettava renkailla, joiden halkaisija on suurin valmistajan ilmoittama läpimitta, ja joiden poikkileikkaus on pienin mahdollinen halkaisijaltaan tällaisissa renkaissa. Renkaat eivät saa olla nestepainolastatut, ja ne on täytettävä peltotyötä varten suositeltuihin paineisiin.

3.1.2.3 Takapyörät on säädettävä kapeimpaan raideleveyteen ja etupyörät mahdollisimman lähelle samaa raideleveyttä. Jos eturaideleveys voidaan säätää kahteen arvoon, jotka poikkeavat yhtä paljon kapeimmasta takaraideleveyden arvosta, on valittava leveämpi näistä kahdesta eturaideleveyden arvosta.

3.1.2.4 Traktorin kaikki säiliöt on täytettävä tai nesteet on korvattava vastaavassa kohdassa sijaitsevalla vastaavalla massalla.

3.1.2.5 Kaikki sarjatuotannossa käytetyt lisävarusteet on kiinnitettävä traktoriin normaaliin asentoonsa.

3.1.3 Poikittaisvakavuustesti

3.1.3.1 Traktori sijoitetaan edellä esitetyllä tavalla valmisteltuna vaakatasoon siten, että traktorin etuakselin nivelkohta, tai, kun kyseessä on niveltraktori, vaakatasossa oleva nivelkohta kahden akselin välillä pääsee liikkumaan vapaasti.

3.1.3.2 Kallistetaan nostolaitteella tai taljalla sitä traktorin osaa, joka on yhdistetty tiukasti akseliin, joka kannattaa enemmän kuin 50 prosenttia traktorin painosta, ja mitataan samalla jatkuvasti kaltevuuskulmaa. Kulman on oltava vähintään 38° sillä hetkellä, jolloin traktori on epävarmassa tasapainossa maata koskettavien pyörien varassa. Testi suoritetaan kerran siten, että ohjauspyörä on käännetty ääriasentoon oikealle, ja kerran siten, että se on käännetty ääriasentoon vasemmalle.

3.1.4 Keskeytyvän vierinnän testi

3.1.4.1 Yleistä

Tällä testillä on tarkoitus määrittää, pystyykö traktoriin kuljettajan suojelemista varten asennettu rakenne tyydyttävästi estämään traktorin vierimisen jatkumisen sen kaatuessa kyljelleen rinteessä, jonka kaltevuussuhde on 1:1,5.

Vierimisen keskeytyminen osoitetaan 3.1.3.2 tai 3.1.3.3 kohdassa esitetyn menetelmän mukaisesti.

3.1.4.2 Vierimisen keskeytymisen osoittaminen kaatumistestillä

3.1.4.2.1 Kaatumistesti on tehtävä vähintään neljä metriä pitkässä testausrinteessä (ks. kuva 6.4). Rinteen pinta on peitettävä 18 cm:n paksuisella kerroksella materiaalia, jonka kartiotunkeuma tunkeumamittariin liittyvien standardien ASAE S313.3 (helmikuu 1999) ja ASAE EP542 (helmikuu 1999) mukaisesti mitattuna on

A = 235 ± 20

tai

B = 335 ± 20.

3.1.4.2.2 Traktori (3.1.2 kohdan mukaisesti valmisteltuna) kallistetaan sivulle alkunopeudella nolla. Se asetetaan testirinteen alkuun siten, että alamäen puoleiset renkaat ovat rinteen varassa ja traktorin keskitaso on yhdensuuntainen korkeuskäyrien kanssa. Osuttuaan testirinteen pintaan traktori saa nousta pinnasta kääntymällä suojarakenteen yläkulman varassa kuitenkaan pyörähtämättä ympäri. Sen on kaaduttava takaisin sille kyljelle, joka osui ensimmäisenä maahan.

3.1.4.3 Vierimisen keskeytymisen laskennallinen osoittaminen

3.1.4.3.1 Vierimisen keskeytymisen osoittamiseksi laskennallisesti on määriteltävä seuraavat traktorin ominaisuudet (ks. kuva 6.5):

B0 | (m) | takarenkaan leveys |

B6 | (m) | oikean- ja vasemmanpuoleisten osumapisteiden välinen suojarakenteen leveys |

B7 | (m) | konepellin leveys |

D0 | (rad) | etuakselin kääntymiskulma nolla-asennosta ääriasentoon |

D2 | (m) | eturenkaiden korkeus täydellä akselikuormalla |

D3 | (m) | takarenkaiden korkeus täydellä akselikuormalla |

H0 | (m) | etuakselin nivelkohdan korkeus |

H1 | (m) | painopisteen korkeus |

H6 | (m) | korkeus osumakohdassa |

H7 | (m) | konepellin korkeus |

L2 | (m) | painopisteen ja etuakselin vaakaetäisyys |

L3 | (m) | painopisteen ja taka-akselin vaakaetäisyys |

L6 | (m) | painopisteen ja suojarakenteen suhteen etumaisen leikkauspisteen vaakaetäisyys (varustetaan miinusmerkillä, jos piste sijaitsee painopisteen tason edessä) |

L7 | (m) | painopisteen ja konepellin etukulman vaakaetäisyys |

Mc | (kg) | laskelmassa käytetty traktorin massa |

Q | (kgm2) | hitausmomentti painopisteen kautta kulkevalla pitkittäisakselilla |

S | (m) | takaraideleveys |

Raideleveyden S ja rengasleveyden B0 summan on oltava suurempi kuin suojarakenteen leveys B6.

3.1.4.3.2 Laskelmassa voidaan käyttää seuraavia yksinkertaistavia olettamuksia:

3.1.4.3.2.1 Paikallaan oleva traktori, jonka etuakseli on tasapainossa, kaatuu kaltevuudeltaan 1:1,5 olevalla rinteellä heti, kun painopiste on pystysuorassa kiertoakselin yläpuolella.

3.1.4.3.2.2 Kiertoakseli on yhdensuuntainen traktorin pitkittäisakselin kanssa ja kulkee alamäen puolella olevien etu- ja takapyörien kosketuspintojen keskustan kautta.

3.1.4.3.2.3 Traktori ei liu’u alamäkeen.

3.1.4.3.2.4 Rinteeseen kohdistuva isku on osittain kimmoinen ja sen kimmokerroin on

U = 0,2

3.1.4.3.2.5 Tunkeuma rinteeseen ja suojarakenteen muodonmuutos ovat yhteensä

T = 0,2 m

3.1.4.3.2.6 Mitkään muut traktorin komponentit eivät työnny rinteeseen.

3.1.4.3.3 Tämä ohje sisältää tietokoneohjelman (BASIC [15]), jolla määritellään etuosaansa asennetulla kaatumissuojalla varustetun kapearaiteisen traktorin käyttäytyminen jatkuvassa tai keskeytyvässä sivusuuntaisessa kaatumisessa (esimerkit 6.1–6.11).

3.1.5 Mittausmenetelmät

3.1.5.1 Painopisteen ja taka-akselin (L3) tai etuakselin (L2) vaakaetäisyys

Mitataan taka- ja etuakselien välinen etäisyys traktorin molemmilta puolilta sen varmistamiseksi, että ohjauskulma on nolla.

Mitataan painopisteen ja taka-akselin (L3) tai etuakselin (L2) väliset etäisyydet sen mukaan, miten traktorin massa jakautuu taka- ja etupyörille.

3.1.5.2 Takarenkaiden (D3) ja eturenkaiden (D2) korkeus

Mitataan renkaan korkeimman kohdan etäisyys maanpinnasta (kuva 6.5) käyttäen samaa menetelmää sekä etu- että takarenkaiden kohdalla.

3.1.5.3 Painopisteen ja suojarakenteen suhteen etumaisen leikkauspisteen vaakaetäisyys (L6)

Mitataan painopisteen ja suojarakenteen suhteen etumaisen leikkauspisteen välinen etäisyys (kuvat 6.6.a, 6.6.b ja 6.6.c). Jos suojarakenne on painopisteen tason edessä, mittaustulos varustetaan miinusmerkillä (−L6).

3.1.5.4 Suojarakenteen leveys (B6)

Mitataan rakenteen kahdessa pylväässä sijaitsevien oikean- ja vasemmanpuoleisten osumapisteiden välinen etäisyys.

Osumapisteen määrittää suojarakennetta sivuava taso, joka kulkee etu- ja takarenkaiden yläulkopisteiden muodostaman suoran läpi (kuva 6.7).

3.1.5.5 Suojarakenteen korkeus (H6)

Mitataan rakenteen osumakohdan etäisyys maanpinnasta.

3.1.5.6 Konepellin korkeus (H7)

Mitataan konepellin osumakohdan etäisyys maanpinnasta.

Osumapisteen määrittää konepeltiä ja suojarakennetta sivuava taso, joka kulkee eturenkaan yläulkopisteiden muodostaman suoran läpi (kuva 6.7). Mittaus on tehtävä konepellin molemmilta sivuilta.

3.1.5.7 Konepellin leveys (B7)

Mitataan edellä esitetyllä tavalla määriteltyjen konepellin kahden osumakohdan välinen etäisyys.

3.1.5.8 Painopisteen ja konepellin etukulman vaakaetäisyys (L7)

Mitataan konepellin edellä esitetyllä tavalla määritellyn osumakohdan etäisyys painopisteestä.

3.1.5.9 Etuakselin nivelkohdan korkeus (H0)

Etuakselin nivelkohdan keskikohdan pystyetäisyys eturenkaiden akselin keskikohdasta (H01) on sisällytettävä valmistajan tekniseen raporttiin ja tarkistettava.

Mitataan eturenkaiden akselin keskikohdan etäisyys maanpinnasta (H02) (kuva 6.8).

Etuakselin nivelkohdan korkeus (H0) on edellä tarkoitettujen arvojen summa.

3.1.5.10 Takaraideleveys (S)

Mitataan takaraideleveyden minimiarvo, kun on asennettu suurimmat valmistajan määrittämät renkaat (kuva 6.9).

3.1.5.11 Takarenkaan leveys (B0)

Mitataan takarenkaan ulko- ja sisäpystytason välinen etäisyys renkaan ylimmästä osasta (kuva 6.9).

3.1.5.12 Etuakselin kääntymiskulma (D0)

Mitataan etuakselin suurin kääntymiskulma akselin vaaka-asennosta suurimpaan poikkeamaan akselin molemmilta sivuilta ottaen huomioon mahdolliset pohjaan painetut iskunvaimentimet. Käytetään suurinta mitattua kulmaa.

3.1.5.13 Traktorin massa (M)

Määritetään traktorin massa kohdassa 3.2.1.4 täsmennettyjen edellytysten mukaisesti.

3.2 Edellytykset suojarakenteiden ja niiden traktoreihin kiinnityksen lujuuden testaukselle

3.2.1 Yleiset vaatimukset

3.2.1.1 Testin tarkoitus

Erityistä laitetta käyttämällä tehtävät testit on tarkoitettu simuloimaan sellaisia kuormia, jotka kohdistuvat suojarakenteeseen traktorin kaatuessa. Näiden testien avulla voidaan tehdä havaintoja suojarakenteen ja sen traktoriin kiinnittävien kannattimien lujuudesta sekä niistä traktorin osista, jotka siirtävät testikuormaa.

3.2.1.2 Testausmenetelmät

Testit voidaan suorittaa dynaamisella tai staattisella menettelyllä. Menetelmiä pidetään toisiaan vastaavina.

3.2.1.3 Testin valmisteluja koskevat yleiset säännöt

3.2.1.3.1 Suojarakenteen on oltava sarjatuotannon eritelmien mukainen. Se on kiinnitettävä valmistajan suosittelemalla kiinnitysmenetelmällä johonkin sellaiseen traktoriin, jota varten se on suunniteltu.

Huomautus: Staattiseen lujuustestiin ei vaadita kokonaista traktoria. Suojarakenne ja ne traktorin osat, joihin se kiinnitetään, edustavat kuitenkin toiminta-asennusta, jäljempänä ’asennelma’.

3.2.1.3.2 Traktoriin (tai asennelmaan) on sekä staattista että dynaamista testiä varten asennettava kaikki sarjatuotannon rakenneosat, jotka saattavat vaikuttaa suojarakenteen lujuuteen tai voivat olla tarpeen lujuustestissä.

Traktoriin (tai asennelmaan) on asennettava myös sellaiset komponentit, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa vapaassa tilassa, jotta voidaan selvittää, onko 3.2.3 kohdan vaatimukset täytetty.

Kaikki traktorin tai suojarakenteen komponentit sääsuojaus mukaan luettuna on toimitettava tai kuvattava piirroksissa.

3.2.1.3.3 Kaikki paneelit ja irrotettavat muut kuin rakennekomponentit on poistettava ennen lujuustestiä, jotta ne eivät lisäisi suojarakenteen lujuutta.

3.2.1.3.4 Raideleveys on säädettävä siten, että renkaat tukevat suojarakennetta lujuustestissä mahdollisimman vähän. Jos testit suoritetaan staattisen menettelyn mukaisesti, pyörät voidaan poistaa.

3.2.1.4 Traktorin vertailumassa lujuustesteissä

Vertailumassan M, jota käytetään laskentakaavoissa heiluripainon putouskorkeuden, kuormitusenergioiden ja puristusvoimien määrittämiseen, on oltava vähintään traktorin massan suuruinen ilman lisävarusteita mutta jäähdytysneste, öljyt, polttoaine, työkalut ja suojarakenne mukaan luettuina. Mukaan ei lueta lisävarusteena pidettäviä etu- tai takapainoja, rengaspainoja, asennettuja työvälineitä, asennettuja varusteita tai erikoiskomponentteja.

3.2.2 Testit

3.2.2.1 Testien järjestys

Testien järjestys on seuraava (ottamatta kuitenkaan huomioon 3.3.1.1.6, 3.3.1.1.7, 3.3.2.1.6 ja 3.3.2.1.7 kohdassa mainittuja lisätestejä):

(1) rakenteen takaosaan kohdistuva isku (dynaaminen testi) tai kuormitus (staattinen testi)

(ks. 3.3.1.1.1 ja 3.3.2.1.1 kohta)

(2) takaosan puristus (dynaaminen tai staattinen testi)

(ks. 3.3.1.1.4 ja 3.3.2.1.4 kohta)

(3) rakenteen etuosaan kohdistuva isku (dynaaminen testi) tai kuormitus (staattinen testi)

(ks. 3.3.1.1.2 ja 3.3.2.1.2 kohta)

(4) rakenteen sivuun kohdistuva isku (dynaaminen testi) tai kuormitus (staattinen testi)

(ks. 3.3.1.1.3 ja 3.3.2.1.3 kohta)

(5) rakenteen etuosan puristus (dynaaminen tai staattinen testi)

(ks. 3.3.1.1.5 ja 3.3.2.1.5 kohta).

3.2.2.2 Yleiset vaatimukset

3.2.2.2.1 Jos jokin traktorin kiinnitysosa särkyy tai liikkuu testin aikana, testi aloitetaan uudelleen.

3.2.2.2.2 Testin aikana traktoriin tai suojarakenteeseen ei saa tehdä korjauksia eikä säätöjä.

3.2.2.2.3 Traktorin vaihteiston on oltava vapaa-asennossa ja jarrujen pois käytöstä testin ajan.

3.2.2.2.4 Jos traktorissa on jousitusjärjestelmä traktorin korin ja pyörien välillä, se on lukittava testien ajaksi.

3.2.2.2.5 Sivun, johon ensimmäinen rakenteen taakse kohdistuva isku (dynaamisissa testeissä) tai kuormitus (staattisissa testeissä) kohdistetaan, on oltava se sivu, johon isku- tai kuormitussarjojen kohdistaminen tapahtuu testauksen suorittavien viranomaisten mielestä rakenteen kannalta epäsuotuisimmissa oloissa. Sivuun kohdistuva isku tai kuormitus ja taakse kohdistuva isku tai kuormitus on kohdistettava suojarakenteen pituussuuntaisen keskitason kummallekin puolelle. Eteen kohdistuva isku tai kuormitus on kohdistettava samalle puolelle suojarakenteen pituussuuntaista keskitasoa kuin sivuun kohdistuva isku tai kuormitus.

3.2.3 Hyväksymisedellytykset

3.2.3.1 Suojarakenteen katsotaan täyttävän lujuusvaatimukset, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

3.2.3.1.1 Rakenteessa ei minkään osatestin jälkeen saa olla 3.3.1.2.1 tai 3.2.3.1.2 kohdassa tarkoitettuja halkeamia tai repeämiä. Jos jonkin testin aikana syntyy merkittäviä repeämiä tai halkeamia, on välittömästi repeämien tai halkeamien synnyttäneen iskun tai puristuksen jälkeen tehtävä dynaamisen tai staattisen testauksen mukainen lisätesti.

3.2.3.1.3 Mikään suojarakenteen osa ei muissa testeissä kuin ylikuormitustestissä saa työntyä kohdassa 1.6 määriteltyyn vapaaseen tilaan.

3.2.3.1.4 Rakenteen on suojattava kaikki vapaan tilan osat muissa testeissä kuin ylikuormitustestissä 3.3.1.2.2 ja 3.3.2.2.2 kohdan mukaisesti.

3.2.3.1.5 Suojarakenne ei testien aikana saa aiheuttaa haittaa istuinrakenteelle.

3.2.3.1.6 Edellä 3.3.1.2.3 ja 3.3.2.2.3 kohdan mukaisesti mitatun kimmoisen taipuman on oltava pienempi kuin 250 mm.

3.2.3.2 Traktorissa ei saa olla lisälaitteita, jotka aiheuttaisivat vaaraa kuljettajalle. Siinä ei saa olla ulkonevaa osaa tai lisälaitetta, joka todennäköisesti vahingoittaisi kuljettajaa traktorin kaatuessa, tai lisälaitetta tai osaa, johon hän todennäköisesti juuttuisi kiinni – esimerkiksi säärestään tai jalkaterästään – rakenteen taipumien vuoksi.

3.2.4 [ei sovellettavissa]

3.2.5 Laitteet ja välineet dynaamisia testejä varten

3.2.5.1 Heiluripaino

3.2.5.1.1 Heiluripaino on ripustettava kahdella ketjulla tai vaijerilla vähintään 6 m maanpinnan yläpuolella sijaitsevista saranakohdista. Ripustetun painon korkeutta sekä painon ja sitä kannattavien ketjujen tai vaijerien välistä kulmaa on voitava säätää erikseen.

3.2.5.1.2 Heiluripainon massan on oltava 2 000 ± 20 kg ilman ketjujen tai vaijerien massaa, jonka on oltava enintään 100 kg. Iskupinnan sivujen pituuden tulee olla 680 ± 20 mm (ks. kuva 6.10). Paino on täytettävä siten, että sen painopisteen sijainti on muuttumaton ja osuu yhteen parallelipipedin geometrisen keskipisteen kanssa.

3.2.5.1.3 Parallelipipedi on yhdistettävä sitä taakse vetävään järjestelmään pikairrotusmekanismilla, joka on suunniteltu siten ja sijaitsee sellaisessa kohdassa, että heiluripaino voidaan vapauttaa ilman että parallelipipedi heilahtaa heilurin heiluntatasoon nähden kohtisuorassa olevan vaaka-akselinsa ympäri.

3.2.5.2 Heilurin tuet

Heilurin saranakohdat on kiinnitettävä tiukasti, niin etteivät ne voi siirtyä mihinkään suuntaan enemmän kuin 1 prosentin putoamiskorkeudesta.

3.2.5.3 Kiinnitysköydet

3.2.5.3.1 Joustamattomaan alustaan heilurin alapuolelle on kiinnitettävä tiukasti kiinnityskiskot, joiden raideleveys on sopiva ja jotka käsittävät tarvittavan alan traktorin kiinnittämiseksi kaikissa kuvatuissa tapauksissa (ks. kuvat 6.11, 6.12 ja 6.13).

3.2.5.3.2 Traktori on köytettävä kiinni kiskoihin vaijerilla, joka on pyöreää, sisäosaltaan säikeistä punottua, rakenteeltaan 6 x 19 standardin ISO 2408 mukaisesti ja jonka nimellisläpimitta on 13 mm. Metallisäikeiden vetomurtolujuuden on oltava 1 770 MPa.

3.2.5.3.3 Niveltraktorin keskinivel on tuettava ja köytettävä kiinni sopivalla tavalla kaikkia testejä varten. Sivulta tulevia iskutestejä varten nivel on tuettava lisäksi iskun vastakkaiselta sivulta. Etu- ja takapyörien ei tarvitse olla samassa linjassa, jos se helpottaa vaijerien kiinnittämistä asianmukaisella tavalla.

3.2.5.4 Pyörien tuki ja palkki

3.2.5.4.1 Pyörien tukena on käytettävä sivulta tulevissa iskutesteissä neliömitaltaan 150 mm:n havupuupalkkia (ks. kuvat 6.11, 6.12 ja 6.13).

3.2.5.4.2 Sivuttaisessa iskutestissä on kiinnitettävä havupuupalkki lattiaan pönkittämään iskun vastakkaisella sivulla olevan pyörän vannetta (ks. kuva 6.13).

3.2.5.5 Niveltraktoreiden tuet ja köydet

3.2.5.5.1 Niveltraktoreita varten on käytettävä lisätukia ja -köysiä. Niiden tarkoituksena on varmistaa, että se osa traktorista, johon suojarakenne on asennettu, on yhtä jäykkä kuin nivelettömän traktorin vastaava osa.

3.2.5.5.2 Jäljempänä 3.3.1.1 kohdassa esitetään lisätietoja isku- ja puristustestejä varten.

3.2.5.6 Rengaspaineet ja taipumat

3.2.5.6.1 Traktorin renkaat eivät saa olla nestepainolastatut, ja ne on täytettävä traktorin valmistajan peltotyötä varten määräämiin paineisiin.

3.2.5.6.2 Kiinnitykset on kiristettävä kussakin tapauksessa niin, että renkaiden taipuma vastaa 12:ta prosenttia renkaan seinämän korkeudesta (maanpinnan ja vanteen alimman pisteen välinen etäisyys) ennen kiristystä.

3.2.5.7 Puristuslaite

Kuvassa 6.14 esitetyn laitteen on pystyttävä kohdistamaan alaspäin suuntautuva voima suojarakenteeseen murrosnivelillä kuormitusmekanismiin yhdistetyn noin 250 mm leveän jäykän palkin kautta. On käytettävä sopivia alustapukkeja, jotta traktorin renkaat eivät kanna puristusvoimaa.

3.2.5.8 Mittauslaitteet

Tarvitaan seuraavia mittauslaitteita:

3.2.5.8.1 laite kimmoisen taipuman mittaamiseksi (suurimman hetkellisen taipuman ja pysyvän taipuman ero, ks. kuva 6.15)

3.2.5.8.2 laite, jolla tarkastetaan, että suojarakenne ei ole tunkeutunut vapaaseen tilaan ja että vapaa tila on pysynyt rakenteen suojaamalla alueella testin aikana (ks. 3.3.2.2.2 kohta).

3.2.6 Laitteet ja välineet staattisia testejä varten

3.2.6.1 Staattisen testin laitteisto

3.2.6.1.1 Staattisen testin laitteisto on suunniteltava siten, että suojarakenteeseen voidaan kohdistaa iskuja tai kuormia.

3.2.6.1.2 On huolehdittava taakan jakaantumisesta tasaisesti kohtisuoraan kuormitussuuntaan nähden ja pitkin palkkia, jonka pituus on tasan jokin 50:n kerrannainen välillä 250-700 mm. Jäykässä palkissa on oltava 150 mm:n pystypinta. Suojarakenteeseen yhteydessä olevien palkin reunojen on oltava kaarevat ja niiden suurimman säteen on oltava 50 mm.

3.2.6.1.3 Tukea on voitava säätää mihin tahansa kulmaan kuorman suuntaan nähden, jotta voitaisiin seurata rakenteen kuormitusta kannattavan pinnan kulmapoikkeamia rakenteen taipuessa.

3.2.6.1.4 Voiman suunta (poikkeama vaaka- ja pystytasosta):

– testin alussa, ei kuormitusta: ± 2°

– testin aikana kuormitettuna: 10° vaakatason yläpuolella ja 20° sen alapuolella. Nämä vaihtelut on pidettävä mahdollisimman pieninä.

3.2.6.1.5 Taipumisnopeuden on oltava riittävän hidas (vähemmän kuin 5 mm/s), jotta kuorman voidaan katsoa olevan koko ajan staattinen.

3.2.6.2 Laite, jolla mitataan rakenteen absorboima energia

3.2.6.2.1 Rakenteen absorboiman energian määrittämiseksi piirretään voima-taipumakäyrä. Voimaa ja taipumaa ei tarvitse mitata pisteessä, jossa taakka kohdistetaan rakenteeseen, mutta ne on mitattava samanaikaisesti ja kollineaarisesti.

3.2.6.2.2 Taipuman mittausten aloittamiskohta on valittava siten, että vain rakenteen absorboima energia tai tiettyjen traktorin osien taipuma otetaan huomioon. Taipuman absorboimaa energiaa tai kiinnityksen liukumista ei oteta huomioon.

3.2.6.3 Traktorin kiinnittäminen maahan

3.2.6.3.1 Joustamattomaan alustaan testilaitteiston lähelle on kiinnitettävä tiukasti kiinnityskiskot, joiden raideleveys on sopiva ja jotka käsittävät tarvittavan alan traktorin kiinnittämiseksi kaikissa kuvatuissa tapauksissa.

3.2.6.3.2 Traktori on kiinnitettävä kiskoihin jollakin sopivalla keinolla (levyillä, kiiloilla, vaijereilla, taljoilla jne.) siten, ettei se pääse liikkumaan testien aikana. Tämä vaatimus on tarkastettava testin aikana tavanomaisten pituusmittalaitteiden avulla.

Jos traktori liikkuu, koko testi on toistettava, jollei voima-taipumakäyrän piirtämisessä huomioon otettavien taipumien mittausjärjestelmä ole yhteydessä traktoriin.

3.2.6.4 Puristuslaite

Kuvassa 6.14 esitetyn laitteen on pystyttävä kohdistamaan alaspäin suuntautuva voima suojarakenteeseen murrosnivelillä kuormitusmekanismiin yhdistetyn noin 250 mm leveän jäykän palkin kautta. On käytettävä sopivia alustapukkeja, jotta traktorin renkaat eivät kanna puristusvoimaa.

3.2.6.5 Muut mittauslaitteet

Lisäksi tarvitaan seuraavia mittauslaitteita:

3.2.6.5.1 laite kimmoisen taipuman mittaamiseksi (suurimman hetkellisen taipuman ja pysyvän taipuman ero, ks. kuva 6.15)

3.2.6.5.2 laite, jolla tarkastetaan, että suojarakenne ei ole tunkeutunut vapaaseen tilaan ja että vapaa tila on pysynyt rakenteen suojaamalla alueella testin aikana (ks. 3.3.2.2.2 kohta).

3.3 Testausmenettelyt

3.3.1 Dynaamiset testit

3.3.1.1 Isku- ja puristustestit

3.3.1.1.1 Taakse kohdistuva isku

3.3.1.1.1.1 Traktori on sijoitettava suhteessa heiluripainoon siten, että paino iskee suojarakenteeseen, kun painon iskupinta ja kannattavat ketjut tai vaijerit ovat pystytasoon A nähden kulmassa, joka vastaa arvoa M/100 ja on enintään 20°, jollei suojarakenne muodosta taipuman aikana kosketuspisteessä suurempaa kulmaa pystytasoon nähden. Tässä tapauksessa painon iskupinta on säädettävä lisäkannattimen avulla sellaiseksi, että se on yhdensuuntainen suojarakenteen kanssa osumapisteessä suurimman taipuman hetkellä, kun kannattavat ketjut ovat edellä määritellyssä kulmassa.

Painon ripustuskorkeus on säädettävä, ja tarvittavin toimenpitein on estettävä painon kääntyminen osumapisteen ympäri.

Osumapiste on se osa suojarakennetta, joka todennäköisesti osuisi ensimmäisenä maahan taaksepäin suuntautuvassa kaatumisonnettomuudessa, eli yleensä yläreuna. Painon painopiste sijaitsee suojarakenteen yläosan leveyden kuudesosan verran sisäänpäin traktorin keskitason suuntaisesta pystytasosta, joka koskettaa suojarakenteen äärimmäistä yläulkoreunaa.

Jos suojarakenne on tässä kohdassa kaareva tai ulkoneva, on rakennetta vahvistamatta lisättävä kiiloja, joiden avulla isku voidaan kohdistaa siihen.

3.3.1.1.1.2 Traktori on köytettävä maahan neljällä vaijerilla, jotka kiinnitetään kummankin akselin kumpaankin päähän kuvan 6.11 mukaisesti. Edessä ja takana olevien kiinnityskohtien on oltava sellaisella etäisyydellä toisistaan, että vaijerien kulma maahan nähden on alle 30°. Takaosan kiinnitykset on lisäksi järjestettävä siten, että kahden vaijerin yhtymispiste sijaitsee vaakatasossa, jossa painon painopiste liikkuu.

Vaijerit on kiristettävä siten, että renkaiden taipuma on 3.2.5.6.2 kohdassa vahvistetun mukainen. Kun vaijerit on kiristetty, kiilapalkki on sijoitettava etupyörien eteen tiukasti niitä vasten ja kiinnitettävä sen jälkeen maahan.

3.3.1.1.1.3 Jos traktori on niveltraktori, nivelkohta on lisäksi tuettava neliömitaltaan vähintään 100 mm:n puupalkilla ja köytettävä lujasti kiinni maahan.

3.3.1.1.1.4 Heiluripaino on vedettävä taakse niin, että sen painopisteen korkeus osumapisteestä saadaan jommastakummasta seuraavasta kaavasta, joka valitaan testattavan asennelman vertailumassan mukaan:

H = 25 + 0,07 M

jos traktorin viitemassa on alle 2 000 kg

H = 125 + 0,02 M

jos traktorin viitemassa on yli 2 000 kg.

Sen jälkeen paino vapautetaan ja sen annetaan iskeytyä suojarakenteeseen.

3.3.1.1.1.5 Samoja kaavoja sovelletaan myös siinä tapauksessa, että traktorin ohjauspaikka on käännettävissä (käännettävä istuin ja ohjauspyörä).

3.3.1.1.2 Eteen kohdistuva isku

3.3.1.1.2.1 Traktori on sijoitettava suhteessa heiluripainoon siten, että paino iskee suojarakenteeseen, kun painon iskupinta ja kannattavat ketjut tai vaijerit ovat pystytasoon A nähden kulmassa, joka vastaa arvoa M/100 ja on enintään 20°, jollei suojarakenne muodosta taipuman aikana kosketuspisteessä suurempaa kulmaa pystytasoon nähden. Tässä tapauksessa painon iskupinta on säädettävä lisäkannattimen avulla sellaiseksi, että se on yhdensuuntainen suojarakenteen kanssa osumapisteessä suurimman taipuman hetkellä, kun kannattavat ketjut ovat edellä määritellyssä kulmassa.

Heiluripainon ripustuskorkeus on säädettävä, ja tarvittavin toimenpitein on estettävä painon kääntyminen osumapisteen ympäri.

Osumapiste on se osa suojarakennetta, joka todennäköisesti osuisi ensimmäisenä maahan eteenpäin liikkuvan traktorin kaatuessa kyljelleen, eli yleensä yläreuna. Painon painopiste sijaitsee suojarakenteen yläosan leveyden kuudesosan verran sisäänpäin traktorin keskitason suuntaisesta pystytasosta, joka koskettaa suojarakenteen äärimmäistä yläulkoreunaa.

Jos suojarakenne on tässä kohdassa kaareva tai ulkoneva, on rakennetta vahvistamatta lisättävä kiiloja, joiden avulla isku voidaan kohdistaa siihen.

3.3.1.1.2.2 Traktori on köytettävä maahan neljällä vaijerilla, jotka kiinnitetään kummankin akselin kumpaankin päähän kuvan 6.12 mukaisesti. Edessä ja takana olevien kiinnityskohtien on oltava sellaisella etäisyydellä toisistaan, että vaijerien kulma maahan nähden on alle 30°. Takaosan kiinnitykset on lisäksi järjestettävä siten, että kahden vaijerin yhtymispiste sijaitsee vaakatasossa, jossa painon painopiste liikkuu.

Vaijerit on kiristettävä siten, että renkaiden taipuma on 3.2.5.6.2 kohdassa vahvistetun mukainen. Kun vaijerit on kiristetty, kiilapalkki on sijoitettava takapyörien taakse tiukasti niitä vasten ja kiinnitettävä sen jälkeen maahan.

3.3.1.1.2.3 Jos traktori on niveltraktori, nivelkohta on lisäksi tuettava neliömitaltaan vähintään 100 mm:n puupalkilla ja köytettävä lujasti kiinni maahan.

3.3.1.1.2.4 Heiluripaino on vedettävä taakse niin, että sen painopisteen korkeus osumapisteestä saadaan jommastakummasta seuraavasta kaavasta, joka valitaan testattavan asennelman vertailumassan mukaan:

H = 25 + 0,07 M

jos traktorin viitemassa on alle 2 000 kg

H = 125 + 0,02 M

jos traktorin viitemassa on yli 2 000 kg.

Sen jälkeen paino vapautetaan ja sen annetaan iskeytyä suojarakenteeseen.

3.3.1.1.2.5 Jos traktorin ohjauspaikka on käännettävissä (käännettävä istuin ja ohjauspyörä), korkeus on suurempi edellisen tai seuraavista valitun kaavan antamista arvoista:

H = 2,165 x 10-8 M x L2

tai

H = 5,73 x 10-2I

3.3.1.1.3 Sivulle kohdistuva isku

3.3.1.1.3.1 Traktori on sijoitettava suhteessa heiluripainoon siten, että paino iskee suojarakenteeseen, kun painon iskupinta ja kannattavat ketjut tai vaijerit ovat pystysuorassa asennossa, jollei suojarakenne muodosta taipuman aikana kosketuspisteessä alle 20 asteen kulmaa pystytasoon nähden. Tässä tapauksessa painon iskupinta on säädettävä lisäkannattimen avulla sellaiseksi, että se on yhdensuuntainen suojarakenteen kanssa osumapisteessä suurimman taipuman hetkellä ja kannattavat ketjut tai vaijerit pysyvät pystysuorassa asennossa iskuhetkellä.

Heiluripainon ripustuskorkeus on säädettävä, ja tarvittavin toimenpitein on estettävä painon kääntyminen osumapisteen ympäri.

Osumapisteen on oltava se osa suojarakennetta, joka todennäköisesti osuisi ensimmäisenä maahan sivulle suuntautuvassa kaatumisonnettomuudessa.

3.3.1.1.3.2 Traktorin sillä sivulla, johon isku aiotaan kohdistaa, sijaitsevat pyörät on köytettävä kiinni maahan vaijereilla, jotka kulkevat etu- ja taka-akseleiden vastaavien päiden yli. Vaijerit on kiristettävä siten, että renkaiden taipuma on 3.2.5.6.2 kohdassa vahvistetun mukainen.

Kun vaijerit on kiristetty, kiilapalkki on sijoitettava maahan, työnnettävä tiukasti renkaita vasten vastakkaiselta sivulta kuin mihin isku aiotaan kohdistaa, ja kiinnitettävä sen jälkeen maahan. Jos etu- ja takarenkaiden ulkosivut eivät ole samassa pystytasossa on ehkä tarpeen käyttää kahta palkkia tai kiilaa. Tuki on sen jälkeen sijoitettava kuvan 6.13 mukaisesti osumakohtaa vastapäätä sijaitsevan raskaimmin kuormitetun pyörän vannetta vasten, työnnettävä tiiviisti sitä vasten ja kiinnitettävä alustaansa. Tuen on oltava pituudeltaan sellainen, että kun se on asennossaan vannetta vasten, se muodostaa 30 ± 3°:n kulman maahan nähden. Sen paksuuden on lisäksi, jos mahdollista, oltava 20–25 kertaa pienempi kuin sen pituus ja sen pituuden kaksi kolme kertaa pienempi kuin sen leveys. Tukien on oltava kummastakin päästään muotoiltuja liitteen kuvassa 6.13 olevan kuvauksen mukaisesti.

3.3.1.1.3.3 Jos traktori on niveltraktori, nivelkohta on lisäksi tuettava neliömitaltaan vähintään 100 mm:n puupalkilla ja tuettava sivulta palkin kaltaisella laitteella, joka on työnnetty takapyörää vasten 3.3.1.1.3.2 kohdan mukaisesti. Nivelkohta on kiinnitettävä sen jälkeen tiukasti maahan.

3.3.1.1.3.4 Heiluripaino on vedettävä taakse niin, että sen painopisteen korkeus osumapisteestä saadaan jommastakummasta seuraavasta kaavasta, joka valitaan testattavan asennelman vertailumassan mukaan:

H = (25 + 0,20 M) (B6+B) / 2B

jos traktorin viitemassa on alle 2 000 kg

H = (125 + 0,15 M) (B6+B) / 2B

jos traktorin viitemassa on yli 2 000 kg.

3.3.1.1.3.5 Jos traktorin ohjauspaikka on käännettävissä, korkeus on suurempi edellisten ja seuraavien kaavojen antamista arvoista:

H = 25 + 0,2 M

jos traktorin viitemassa on alle 2 000 kg

H = 125 + 0,15 M

jos traktorin viitemassa on yli 2 000 kg.

Sen jälkeen paino vapautetaan ja sen annetaan iskeytyä suojarakenteeseen.

3.3.1.1.4 Puristus takaa

Palkki on asetettava takimmaisten ylinten rakenneosien päälle, ja puristusvoimien resultanttivoiman on kohdistuttava traktorin keskitasoon. Käytetään voimaa Fv

Fv = 20 M

Voimaa Fv kohdistetaan viiden sekunnin ajan suojarakenteen näkyvän liikkeen lakkaamisesta.

Kun suojarakenteen katon takaosa ei kestä täyttä puristusvoimaa, kuormitusta jatketaan, kunnes katto taipuu sen tason suuntaiseksi, joka yhdistää suojarakenteen yläosan ja sen traktorin takaosan osan, joka pystyy traktorin kaatuessa kannattamaan traktorin massan.

Sen jälkeen kuormitus poistetaan ja puristuspalkki sijoitetaan suojarakenteen sen osan päälle, joka tukisi täysin kaatunutta traktoria. Tämän jälkeen toistetaan kuormitus voimalla Fv.

3.3.1.1.5 Puristus edestä

Palkki on asetettava etumaisten ylinten rakenneosien päälle, ja puristusvoimien resultanttivoiman on kohdistuttava traktorin keskitasoon. Käytetään voimaa Fv

Fv = 20 M

Voimaa Fv kohdistetaan viiden sekunnin ajan suojarakenteen näkyvän liikkeen lakkaamisesta.

Kun suojarakenteen katon etuosa ei kestä täyttä puristusvoimaa, kuormitusta jatketaan, kunnes katto taipuu sen tason suuntaiseksi, joka yhdistää suojarakenteen yläosan ja sen traktorin takaosan osan, joka pystyy traktorin kaatuessa kannattamaan traktorin massan.

Sen jälkeen kuormitus poistetaan ja puristuspalkki sijoitetaan suojarakenteen sen osan päälle, joka tukisi täysin kaatunutta traktoria. Tämän jälkeen toistetaan kuormitus voimalla Fv.

3.3.1.1.6 Lisäiskutestit

Jos iskutestin aikana esiintyy halkeamia tai repeämiä, joita ei voida pitää merkityksettöminä, on tehtävä toinen vastaava testi, jossa putouskorkeus on kuitenkin

H’ = (H x 10-1) (12 + 4a) (1 + 2a )-1

Testi on tehtävä välittömästi repeämien tai halkeamien aiheuttaneen iskutestin jälkeen. Kaavassa a on pysyvän muodonmuutoksen (Dp) ja elastisen muodonmuutoksen (De) suhde

a = Dp/De

mitattuna osumakohdassa. Toisen iskun aikaansaama pysyvä muodonmuutos saa olla enintään 30 prosenttia ensimmäisen iskun aikaansaamasta pysyvästä muodonmuutoksesta.

Lisätestin suorittamiseksi on mitattava kaikkien iskutestien aikana syntyneet elastiset muodonmuutokset.

3.3.1.1.7 Lisäpuristustestit

Jos puristustestin aikana syntyy merkittäviä halkeamia tai repeämiä, on välittömästi ne aiheuttaneen puristustestin jälkeen tehtävä uusi vastaava puristustesti, jossa käytettävä voima on kuitenkin 1,2 Fv.

3.3.1.2 Suoritettavat mittaukset

3.3.1.2.1 Murtumat ja halkeamat

Kaikki traktorin rakenneosat, liitokset ja kiinnitysjärjestelmät tutkitaan kunkin testin jälkeen visuaalisesti murtumien tai halkeamien löytämiseksi, mutta pieniä halkeamia merkityksettömissä osissa ei oteta huomioon.

Heiluripainon reunojen aiheuttamia repeämiä ei oteta huomioon.

3.3.1.2.2 Vapaa tila

3.3.1.2.2.1 Työntyminen vapaaseen tilaan

Suojarakenne on tutkittava jokaisen testin aikana, jotta nähtäisiin onko jokin suojarakenteen osa työntynyt 1.6 kohdassa määriteltyyn kuljettajan istuimen ympärillä olevaan vapaaseen tilaan.

Vapaa tila ei lisäksi saa jäädä suojarakenteen suojaaman alueen ulkopuolelle. Sen katsotaan olevan rakenteen suojaaman alueen ulkopuolella, jos jokin sen osa olisi joutunut kosketuksiin maanpinnan kanssa, jos traktori olisi kaatunut siihen suuntaan, josta testikuorma tulee. Sen arvioimiseksi on etu- ja takarenkaiden ja raidevälin säädöt asetettava pienimpiin valmistajan ilmoittamiin arvoihin.

3.3.1.2.2.2 Taakse asennettuun kovaan osaan kohdistettavat testit

Jos traktori on lisäksi varustettu jäykällä osalla, suojuksella tai muulla kuljettajan istuimen taakse sijoitetulla kovalla osalla, tätä osaa pidetään suojapisteenä traktorin kaatuessa sivulle tai taaksepäin. Kuljettajan istuimen taakse sijoitetun kovan osan on kestettävä särkymättä tai vapaaseen tilaan työntymättä alaspäin suuntautuva voima Fi

Fi = 15 M

joka kohdistetaan kohtisuoraan turvakehyksen yläosaan traktorin keskitasolla. Voima kohdistetaan aluksi 40 asteen kulmassa maanpinnan suuntaiseen linjaan nähden kuvan 6.16 mukaisesti. Kovan osan on oltava vähintään 500 mm leveä (ks. kuva 6.17).

Sen on lisäksi oltava riittävän jäykkä ja lujasti kiinnitetty traktorin takaosaan.

3.3.1.2.3 Kimmoinen taipuma (sivuttaisiskussa)

Kimmoinen taipuma mitataan (810 + av) mm istuimen mittapisteen yläpuolella pystytasolla, johon kuorma kohdistetaan. Tässä mittauksessa voidaan käyttää mitä tahansa kuvassa 6.15 esitetyn laitteen kaltaista laitetta.

3.3.1.2.4 Pysyvä taipuma

Suojarakenteen pysyvä taipuma on kirjattava viimeisen puristustestin jälkeen. Sitä varten on ennen testin alkua kirjattava kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen tärkeimpien osien sijainti suhteessa istuimen mittapisteeseen.

3.3.2 Staattiset testit

3.3.2.1 Kuormitus- ja puristustestit

3.3.2.1.1 Kuormitus takaa

3.3.2.1.1.1 Kuormitus kohdistetaan vaakasuorassa traktorin keskitason kanssa yhdensuuntaiseen pystytasoon.

Kuormituspiste on se kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen osa, joka todennäköisesti osuisi ensimmäisenä maahan taaksepäin suuntautuvassa kaatumisonnettomuudessa, eli yleensä yläreuna. Pystytaso, johon kuormitus kohdistetaan, sijaitsee keskitasosta mitattuna etäisyydellä, joka on yksi kolmasosa rakenteen yläosan ulkoleveydestä.

Jos suojarakenne on tässä kohdassa kaareva tai ulkoneva, on rakennetta vahvistamatta lisättävä kiiloja, joiden avulla kuormitus voidaan kohdistaa siihen.

3.3.2.1.1.2 Asennelma on köytettävä kiinni maahan 3.2.6.3 kohdassa kuvatun mukaisesti.

3.3.2.1.1.3 Suojarakenteen testin aikana absorboiman energian on oltava vähintään

Eil = 500 + 0,5 M

3.3.2.1.1.4 Samoja kaavoja sovelletaan myös siinä tapauksessa, että traktorin ohjauspaikka on käännettävissä (käännettävä istuin ja ohjauspyörä).

3.3.2.1.2 Kuormitus edestä

3.3.2.1.2.1 Kuormitus kohdistetaan vaakasuorassa traktorin keskitason kanssa yhdensuuntaiseen pystytasoon. Pystytaso sijaitsee keskitasoon nähden etäisyydellä, joka on yksi kolmasosa rakenteen yläosan ulkoleveydestä.

Kuormituspiste on se osa suojarakennetta, joka todennäköisesti osuisi ensimmäisenä maahan eteenpäin liikkuvan traktorin kaatuessa kyljelleen, eli yleensä yläreuna.

Jos suojarakenne on tässä kohdassa kaareva tai ulkoneva, on rakennetta vahvistamatta lisättävä kiiloja, joiden avulla kuormitus voidaan kohdistaa siihen.

3.3.2.1.2.2 Asennelma on köytettävä kiinni maahan 3.2.6.3 kohdassa kuvatun mukaisesti.

3.3.2.1.2.3 Suojarakenteen testin aikana absorboiman energian on oltava vähintään

Eil = 500 + 0,5 M

3.3.2.1.2.4 Jos traktorin ohjauspaikka on käännettävissä (käännettävä istuin ja ohjauspyörä), energia on suurempi edellä olevan tai seuraavista valitun kaavan antamista arvoista:

Eil = 2,165 x 10-7M x L2

tai

Eil = 0,574 I

3.3.2.1.3 Kuormitus sivulta

3.3.2.1.3.1 Sivukuormitus kohdistetaan vaakasuorassa traktorin keskitason kanssa kohtisuorassa olevaan pystytasoon. Kuormituspiste on se kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen osa, joka todennäköisesti osuisi ensimmäisenä maahan sivulle suuntautuvassa kaatumisonnettomuudessa, eli yleensä yläreuna.

3.3.2.1.3.2 Asennelma on köytettävä kiinni maahan 3.2.6.3 kohdassa kuvatun mukaisesti.

3.3.2.1.3.3 Suojarakenteen testin aikana absorboiman energian on oltava vähintään

Eis = 1,75 M(B6+B) / 2B

3.3.2.1.3.4 Jos traktorin ohjauspaikka on käännettävissä (käännettävä istuin ja ohjauspyörä), energia on suurempi edellä olevan tai seuraavan kaavan antamista arvoista:

Eis = 1,75 M

3.3.2.1.4 Puristus takaa

Kaikki määräykset ovat samat kuin 3.3.1.1.4 kohdassa.

3.3.2.1.5 Puristus edestä

Kaikki määräykset ovat samat kuin 3.3.1.1.5 kohdassa.

3.3.2.1.6 Ylimääräinen ylikuormitustesti (kuvat 6.18–6.20)

Ylikuormitustesti on suoritettava aina, kun voima vähenee yli 3 prosenttia viimeisten 5 prosentin aikana taipumasta, joka saavutetaan, kun rakenne absorboi tarvittavan energian (ks. kuva 6.19).

Ylikuormitustestissä lisätään vaakasuoraa kuormitusta asteittain 5 prosentin lisäyksin alkuperäisestä energiantarpeesta enintään 20 prosentin lisäenergiaan asti (ks. kuva 6.20).

Ylikuormitustesti on hyväksyttävä, jos tarvittavan energian kunkin 5, 10 tai 15 prosentin lisäyksen jälkeen voima vähenee vähemmän kuin 3 prosenttia 5 prosentin lisäystä kohti ja pysyy suurempana kuin 0,8 Fmax.

Ylikuormitustesti on hyväksyttävä, jos voima on yli 0,8 Fmax sen jälkeen kun rakenne on absorboinut 20 prosenttia lisätystä energiasta.

Ylikuormitustestin aikana sallitaan lisähalkeamat tai -repeämät tai tunkeutuminen vapaaseen tilaan tai vapaan tilan suojatta jättäminen kimmoisen muodonmuutoksen takia. Rakenne ei saa kuitenkaan kuorman poistamisen jälkeen työntyä vapaaseen tilaan, jonka on oltava täysin suojattu.

3.3.2.1.7 Lisäpuristustestit

Jos puristustestin aikana syntyy halkeamia tai repeämiä, joita ei voi pitää merkityksettöminä, on välittömästi ne aiheuttaneen puristustestin jälkeen tehtävä uusi vastaava puristustesti, jossa käytettävä voima on kuitenkin 1,2 Fv.

3.3.2.2 Suoritettavat mittaukset

3.3.2.2.1 Murtumat ja halkeamat

Kaikki traktorin rakenneosat, liitokset ja kiinnitysjärjestelmät tutkitaan kunkin testin jälkeen visuaalisesti murtumien tai halkeamien löytämiseksi, mutta pieniä halkeamia merkityksettömissä osissa ei oteta huomioon.

3.3.2.2.2 Vapaa tila

3.3.2.2.2.1 Työntyminen vapaaseen tilaan

Suojarakenne on tutkittava jokaisen testin aikana, jotta nähtäisiin onko jokin suojarakenteen osa työntynyt 1.6 kohdassa määriteltyyn vapaaseen tilaan.

Vapaa tila ei lisäksi saa jäädä suojarakenteen suojaaman alueen ulkopuolelle. Sen katsotaan olevan rakenteen suojaaman alueen ulkopuolella, jos jokin sen osa olisi joutunut kosketuksiin maanpinnan kanssa, jos traktori olisi kaatunut siihen suuntaan, josta testikuorma tulee. Sen arvioimiseksi on etu- ja takarenkaiden ja raidevälin säädöt asetettava pienimpiin valmistajan ilmoittamiin arvoihin.

3.3.2.2.2.2 Taakse asennettuun kovaan osaan kohdistettavat testit

Jos traktori on lisäksi varustettu jäykällä osalla, suojuksella tai muulla kuljettajan istuimen taakse sijoitetulla kovalla osalla, tätä osaa pidetään suojapisteenä traktorin kaatuessa sivulle tai taaksepäin. Kuljettajan istuimen taakse sijoitetun kovan osan on kestettävä särkymättä tai vapaaseen tilaan työntymättä alaspäin suuntautuva voima Fi

Fi = 15 M

joka kohdistetaan kohtisuoraan turvakehyksen yläosaan traktorin keskitasolla. Voima kohdistetaan aluksi 40 asteen kulmassa maanpinnan suuntaiseen linjaan nähden kuvan 6.16 mukaisesti. Kovan osan on oltava vähintään 500 mm leveä (ks. kuva 6.17).

Sen on lisäksi oltava riittävän jäykkä ja lujasti kiinnitetty traktorin takaosaan.

3.3.2.2.3 Kimmoinen taipuma sivuttaiskuormituksessa

Kimmoinen taipuma on mitattava (810 + av) mm istuimen mittapisteen yläpuolella pystytasolla, johon kuorma kohdistetaan. Tässä mittauksessa voidaan käyttää mitä tahansa kuvassa 6.15 esitetyn laitteen kaltaista laitetta.

3.3.2.2.4 Pysyvä taipuma

Suojarakenteen pysyvä taipuma on kirjattava viimeisen puristustestin jälkeen. Sitä varten on ennen testin alkua kirjattava kaatumisen varalta asennetun suojarakenteen tärkeimpien osien sijainti suhteessa istuimen mittapisteeseen.

3.4 Laajentaminen muihin traktorimalleihin

3.4.1 [ei sovellettavissa]

3.4.2 Tekninen laajennus

Jos traktoriin, suojarakenteeseen tai sen kiinnitykseen traktoriin tehdään teknisiä muutoksia ja sillä edellytyksellä, että traktori ja suojarakenne ovat läpäisseet 3.13. ja 3.1.4 kohdassa määritellyt alustavat poikittaisvakavuus- ja keskeytyvän vierinnän testit ja että 3.3.1.2.2.2 kohdassa määritelty taakse asennettu kova osa on testattu tässä kohdassa kuvatulla menetelmällä (paitsi 3.4.2.2.4), alkuperäisen testin tehnyt testausasema voi antaa teknistä laajennusta koskevan selosteen seuraavissa tapauksissa:

3.4.2.1 Rakennetestien tulosten laajentaminen toisiin traktorimalleihin

Isku- ja puristustestejä ei tarvitse tehdä kaikille traktorimalleille, jos suojarakenne ja traktori ovat 3.4.2.1.1–3.4.2.1.5 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaiset.

3.4.2.1.1 Rakenteen (taakse asennettu kova osa mukaan luettuna) on oltava samanlainen kuin testattu rakenne.

3.4.2.1.2 Tarvittava energia saa olla enintään 5 prosenttia suurempi kuin alkuperäistä testiä varten laskettu energia.

3.4.2.1.3 Kiinnitysmenetelmän ja traktorin osien, joihin kiinnitys kohdistuu, on oltava samanlaiset.

3.4.2.1.4 Sellaisten osien kuin lokasuojien ja konepellin, jotka saattavat tukea suojarakennetta, on oltava samanlaiset.

3.4.2.1.5 Suojarakenteen sisällä sijaitsevan istuimen sijainnin ja kriittisten mittojen sekä suojarakenteen asennon traktoriin nähden on oltava sellaiset, että vapaa tila olisi jäänyt taipuneen rakenteen suojaan kaikissa testeissä (tämä on tarkastettava käyttämällä samaa vapaan tilan vertailupistettä kuin alkuperäisessä testausselosteessa, ts. joko istuimen vertailupistettä SRP tai istuimen mittapistettä SIP).

3.4.2.2 Rakennetestien tulosten laajentaminen muutettuihin suojarakenteen malleihin

Tätä menettelyä on noudatettava, kun 3.4.2.1 kohdan määräykset eivät täyty. Sitä ei saa käyttää, jos menetelmä, jolla suojarakenne kiinnitetään traktoriin, ei ole samojen periaatteiden mukainen (jos esim. kumiset tuet korvataan ripustuslaitteella).

3.4.2.2.1 Muutokset, joilla ei ole mitään vaikutusta alkuperäisen testin tuloksiin (esim. lisätarvikkeen kiinnitysalustan hitsaaminen ei-kriittiseen paikkaan rakenteessa), SIP-pisteen sijainnin suhteen erilaisten lisäistuinten sijoittaminen suojarakenteeseen (tarkastettava, että uudet vapaat tilat pysyvät taipuneen rakenteen suojassa kaikissa testeissä).

3.4.2.2.2 Muutokset, jotka saattavat vaikuttaa alkuperäisen testin tuloksiin asettamatta kuitenkaan kyseenalaiseksi suojarakenteen hyväksyttävyyttä (esim. muutos rakennekomponenttiin tai menetelmään, jolla suojarakenne kiinnitetään traktoriin). Tällöin voidaan tehdä validointitesti, jonka tulokset kirjataan laajennusselosteeseen.

Laajennukseen sovelletaan seuraavia rajoituksia:

3.4.2.2.2.1 Ilman validointitestiä voidaan hyväksyä enintään viisi laajennusta.

3.4.2.2.2.2 Validointitestin tulokset hyväksytään laajennusta varten, jos kaikki testiohjeen vaatimukset ja seuraavat edellytykset täyttyvät:

– Kunkin iskutestin jälkeen mitattu taipuma ei poikkea kumpaankaan suuntaan yli 7:ää prosenttia niistä mittaustuloksista, jotka on kirjattu alkuperäiseen testausselosteeseen tuolloin tehtyjen iskutestien jälkeen (dynaamiset testit).

– Tarvittavan energiatason saavuttamisen jälkeen eri vaakatasoisissa kuormitustesteissä mitattu voima ei poikkea kumpaankaan suuntaan yli 7:ää prosenttia alkuperäisessä testissä tarvittavan energiatason saavuttamisen jälkeen mitatusta voimasta, eikä tarvittavan energiatason saavuttamisen jälkeen eri vaakatasoisissa kuormitustesteissä mitattu taipuma [16] poikkea yli 7:ää prosenttia alkuperäisessä testissä tarvittavan energiatason saavuttamisen jälkeen mitatusta taipumasta (staattiset testit).

3.4.2.2.2.3 Samaan laajennusselosteeseen voidaan sisällyttää useampia suojarakenteen muutoksia, jos ne edustavat saman suojarakenteen eri vaihtoehtoja. Yhdessä laajennusselosteessa voidaan kuitenkin hyväksyä vain yksi validointitesti. Testaamatta jätetyt vaihtoehdot on kuvattava laajennusselosteessa omassa erityisessä osiossaan.

3.4.2.2.3 Lisäys valmistajan ilmoittamaan jo testatun suojarakenteen vertailumassaan. Jos valmistaja haluaa säilyttää saman hyväksyntänumeron, voidaan antaa laajennusseloste validointitestin suorittamisen jälkeen (tällöin ei sovelleta 3.4.2.2.2.2 kohdassa vahvistettuja ± 7 prosentin rajoituksia).

3.4.2.2.4 Taakse asennetun kovan osan muuttaminen tai lisääminen. On tarkastettava, että vapaa tila pysyy taipuneen rakenteen suojassa kaikissa testeissä uusi tai muutettu taakse asennettu kova osa huomioon otettuna. Taakse asennettu kova osa on validoitava suorittamalla 3.3.1.2.2.2 tai 3.3.2.2.2.2 kohdassa kuvattu testi, jonka tulokset on kirjattava laajennusselosteeseen.

3.5 [ei sovellettavissa]

3.6 Suojarakenteiden kylmäkäyttäytyminen

3.6.1 Jos suojarakenteella väitetään olevan ominaisuuksia, jotka estävät kylmän sään aiheuttamaa haurastumista, valmistajan on annettava siitä yksityiskohtaiset tiedot, jotka on sisällytettävä selosteeseen.

3.6.2 Seuraavien vaatimusten ja menettelyjen tarkoituksena on antaa lujuutta ja kestävyyttä haurasmurtumia vastaan alhaisissa lämpötiloissa. Seuraavien materiaaleja koskevien vähimmäisvaatimusten olisi hyvä täyttyä, kun arvioidaan suojalaitteen soveltuvuutta käytettäväksi alhaisissa lämpötiloissa maissa, joissa tällaista lisäsuojausta tarvitaan.

3.6.2.1 Pulteilla ja muttereilla, joilla suojarakenne kiinnitetään traktoriin ja suojarakenteen rakenneosat liitetään toisiinsa, on oltava tarkistetut sopivat kylmänkesto-ominaisuudet.

3.6.2.2 Kaikkien hitsauselektrodien, joita käytetään rakenneosien ja kiinnikkeiden valmistuksessa, on oltava suojarakenteen kanssa yhteensopivia 3.6.2.3 kohdassa esitetyn mukaisesti.

3.6.2.3 Suojarakenteen rakenneosissa käytettävien teräsmateriaalien on oltava sitkeydeltään varmennettua materiaalia, joka täyttää taulukossa 6.1 annetut vähimmäisiskuenergiavaatimukset Charpy V -iskukokeessa. Teräksen laji ja laatuluokka on määriteltävä standardin ISO 630:1995 mukaisesti.

Teräksen, jonka paksuus pelkän valssauksen jälkeen on alle 2,5 mm ja hiilipitoisuus alle 0,2 prosenttia, katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen.

Muista materiaalista kuin teräksestä valmistetuilla suojarakenteen rakenneosilla on oltava vastaava iskusitkeys alhaisissa lämpötiloissa.

3.6.2.4 Charpy V -iskuenergiavaatimuksia testattaessa näytekappale ei saa olla pienempi kuin suurin taulukossa 6.1 mainittu koko, jonka materiaali kestää.

3.5.2.5 Charpy V -iskukokeet on tehtävä standardissa ASTM A 370-1979 vahvistetun menettelyn mukaisesti; näytekappaleen koon on kuitenkin vastattava taulukossa 6.1 annettuja mittoja.

3.6.2.6 Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää tiivistettyä tai puolitiivistettyä terästä, josta on esitettävä asianmukaiset eritelmät. Teräksen laji ja laatuluokka on määriteltävä standardin ISO 630:1995/Amd 1:2003 mukaisesti.

3.6.2.7 Näytekappaleiden on oltava pitkittäisiä ja peräisin levy-, putkiprofiili- tai rakenneteräksestä ennen sen muotoilua tai hitsaamista käytettäväksi suojarakenteessa. Putkiprofiili- tai rakenneteräksestä otettavat näytekappaleet on otettava mitoiltaan suurimman sivun keskeltä ilman hitsaussaumoja.

Taulukko 6.1

Vähimmäisiskuenergia Charpy V -iskukokeessa

Näytekappaleen koko | Energia lämpötilassa | Energia lämpötilassa |

| −30 °C | −20 °C |

mm | J | Jb) |

10 x 10a) | 11 | 27,5 |

10 x 9 | 10 | 25 |

10 x 8 | 9,5 | 24 |

10 x 7,5a) | 9,5 | 24 |

10 x 7 | 9 | 22,5 |

10 x 6.7 | 8,5 | 21 |

10 x 6 | 8 | 20 |

10 x 5a) | 7,5 | 19 |

10 x 4 | 7 | 17,5 |

10 x 3.5 | 6 | 15 |

10 x 3 | 6 | 15 |

10 x 2.5a) | 5,5 | 14 |

a) Suositeltava koko. Näytekappale ei saa olla pienempi kuin suurin suositeltava koko, jonka materiaali kestää.

b) Energiavaatimus lämpötilassa −20 °C on 2,5 kertaa lämpötilalle −30 °C vahvistettu arvo. Iskuenergialujuuteen vaikuttaa muitakin tekijöitä: valssaussuunta, myötölujuus, rakeiden suuntaisuus ja hitsaus. Nämä tekijät on otettava huomioon terästä valittaessa ja käytettäessä.

3.7 [ei sovellettavissa]

Kuva 6.1

Vapaa tila

Kuva 6.1.a Näkymä sivulta Leikkaus vertailutason kautta | Kuva 6.1.b Näkymä takaa |

(...PICT...)

(...PICT...)

| |

Mitat millimetreinä

Kuvio 6.1.c Näkymä ylhäältä |

(...PICT...)

|

1 – Vertailutaso

2 – Istuimen mittapiste

3 – Vertailutaso

Kuva 6.2

Vapaa tila traktoreissa, joissa istuin ja ohjauspyörä ovat käännettävissä

(...PICT...)

Kuva 6.3

Prosessikaavio, jolla määritetään etuosaan kaatumisen varalta asennetulla suojarakenteella (ROPS) varustetun sivulle kaatuvan traktorin jatkuva vieriminen

(...PICT...)

Variaatio B1: Suojarakenteen osumapiste pituussuuntaisen epävakaan tasapainopisteen takana

Variaatio B2: Suojarakenteen osumapiste lähellä pituussuuntaista epävakaata tasapainopistettä

Variaatio B3: Suojarakenteen osumapiste pituussuuntaisen epävakaan tasapainopisteen edessä

Kuva 6.4

Laite, jolla testataan vierimistä estävät ominaisuudet kaltevuussuhteessa 1:1,5

(...PICT...)

Kuva 6.5

Vieriessään kolmiaksiaalisesti käyttäytyvän traktorin kaatumisen laskennassa tarvittavat tiedot

(...PICT...)

Huomautus: D2 ja D3 olisi mitattava täydellä akselikuormalla.

Kuvat 6.6.a, 6.6.b ja 6.6.c

Painopisteen ja suojarakenteen suhteen etumaisen leikkauspisteen vaakaetäisyys (L6)

(...PICT...)

Kuva 6.7

Osumapisteiden määrittäminen suojarakenteen leveyden (B6) ja konepellin korkeuden (H7) mittaamiseksi

(...PICT...)

Kuva 6.8

Etuakselin nivelkohdan korkeus (H0)

(...PICT...)

Kuva 6.9

Takaraideleveys (S) ja takarenkaan leveys (B0)

(...PICT...)

Kuva 6.10

Heiluripaino ja sen ripustusketjut tai -vaijerit

(...PICT...)

Kuva 6.11

Esimerkki traktorin köyttämisestä maahan (taakse kohdistuva isku)

(...PICT...)

Kuva 6.12

Esimerkki traktorin köyttämisestä maahan (eteen kohdistuva isku)

(...PICT...)

Kuva 6.13

Esimerkki traktorin köyttämisestä maahan (sivulle kohdistuva isku)

(...PICT...)

Kuva 6.14

Esimerkki traktorin puristuslaitteesta

(...PICT...)

Kuva 6.15

Esimerkki kimmoisan taipuman mittauslaitteesta

(...PICT...)

1 – Pysyvä taipuma

2 – Kimmoisa taipuma

3 – Kokonaistaipuma (pysyvä ja kimmoisa)

Kuva 6.16

Simuloitu maalinja

(...PICT...)

Kuva 6.17

Taakse asennetun kovan osan vähimmäisleveys

(...PICT...)

Kuva 6.18

Voima-/taipumakäyrä

Ylikuormitustestiä ei tarvita

(...PICT...)

Huomautukset:

1. Määritetään Fa suhteessa arvoon 0,95 D’.

2. Ylikuormitustestiä ei tarvita, koska Fa 1,03 F’.

Kuva 6.19

Voima-/taipumakäyrä

Ylikuormitustesti tarvitaan

(...PICT...)

Huomautukset:

1. Määritetään Fa suhteessa arvoon 0,95 D’.

2. Ylikuormitustesti tarvitaan, koska Fa 1,03 F’.

3. Ylikuormitustestin tulos hyväksyttävä, koska Fb 0,97 F’ ja Fb 0,8 Fmax.

Kuva 6.20

Voima-/taipumakäyrä

Ylikuormitustestiä jatketaan

(...PICT...)

Huomautukset:

1. Määritetään Fa suhteessa arvoon 0,95 D’.

2. Ylikuormitustesti tarvitaan, koska Fa 1,03 F’.

3. Koska Fb 0,97 F’, ylikuormitusta jatkettava.

4. Koska Fc 0,97 Fb, ylikuormitusta jatkettava.

5. Koska Fd 0,97 Fc, ylikuormitusta jatkettava.

6. Ylikuormitustestin tulos hyväksyttävä, jos Fe 0,8 Fmax.

7. Testi hylätään, jos kuormitus laskee alle arvon 0,8 Fmax.”

––––––––––––

87/402/ETY

1 89/681/ETY 1 artiklan 2 alakohta

LIITE III

MALLI

SUOJARAKENTEEN (ETUOSAAN ASENNETTU KAARI) LUJUUDEN SEKÄ SEN TRAKTORIIN KIINNITYKSEN LUJUUDEN OSALTA TEHDYN OSAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTESTIN SELOSTE

(...PICT...)

(...PICT...)

(...PICT...)

(...PICT...)

(...PICT...)

1(1)

––––––––––––

LIITE IV

MERKIT

Osan EY-tyyppihyväksyntämerkin muodostavat:

2000/22/EY 1 artikla ja liitteessä oleva 4 kohta (mukautettu)

1 2003 liittymisasiakirja 20 artikla ja liitteessä I oleva (1)(A)(31) kohta, s. 62

2 2006/96/EY 1 artikla ja liitteessä olevan A osan 30 kohta

– suorakulmio, jonka sisällä on pieni ’e’-kirjain ja sen jäljessä osan EY-tyyppihyväksynnän antaneen maan tunnusnumero:

Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, 1 Unkari 7, Tšekin tasavalta 8, Espanja 9, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Suomi 17, Tanska 18, 2 Romania 19 1 Puola 20, Portugali 21, Kreikka 23, Irlanti 24, 1 Slovenia 26, Slovakia 27, Viro 29, Latvia 32 2 Bulgaria 34 , Liettua 36, Kypros 49 , Malta 50 ,

87/402/ETY (mukautettu)

– suorakulmion läheisyyteen sen alapuolelle sijoitettava osan EY-tyyppihyväksyntänumero, joka vastaa suojarakennetyypin ja sen traktoriin kiinnityksen lujuuden osalta annetun osan EY-tyyppihyväksyntätodistuksen numeroa,

– kirjaimet V tai SV, riippuen siitä suoritettiinko dynaaminen (V) vai staattinen (SV) testi, sekä numero 2, joka osoittaa, että kyseessä on tässä direktiivissä tarkoitettu suojarakenne.

ESIMERKKI OSAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMERKISTÄ

(...PICT...)

Selitys: Edellä esitetty osan EY-tyyppihyväksyntämerkillä varustettu suojarakenne on kaarityyppinen kapearaiteiseen traktoriin (V2) tarkoitettu rakenne, jossa on kaksi etuosaan asennettua pylvästä, jolle on suoritettu dynaaminen testi, ja jolle annettiin osan EY-tyyppihyväksyntä Belgiassa (e6) numerolla 43.

––––––––––––

LIITE V

OSAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUSLOMAKKEEN MALLI

Toimivaltaisen viranomaisen nimi |

Suojarakenteen (etuosaan asennettu kaari) ja sen traktoriin kiinnityksen lujuutta koskevan osan EY-tyyppihyväksynnän antamista, epäämistä, peruuttamista tai laajentamista koskeva ilmoitus |

Osan EY-tyyppihyväksyntänumero: .......................................................................................................................... .................................................................................................................................................................. laajennus(1) |

1. | Suojarakenteen tavaramerkki tai kaupallinen merkki ja tyyppi: ............................................................. .................................................................................................................................................................. |

2. | Suojarakenteen valmistajan nimi ja osoite: ............................................................................................. .................................................................................................................................................................. |

3. | Suojarakenteen valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: ................................................ .................................................................................................................................................................. .................................................................................................................................................................. |

4. | Traktorin, johon suojarakenne on tarkoitettu, tavaramerkki tai kaupallinen merkki ja tyyppi: .............. ……………………………………………………………...................................................................... |

5. | Osan EY-tyyppihyväksynnän laajennus koskee seuraavaa traktorityyppiä/seuraavia traktorityyppejä: .................................................................................................................................................................. |

5.1 | Ilman painolastia olevan traktorin massa direktiivin 2003/37/EY liitteen I mallissa A olevan 2.1 kohdan määritelmän mukaan ylittää/ei ylitä(2) testissä käytetyn vertailumassan/käytettyä vertailumassaa 5 %:a enempää. |

5.2 | Kiinnitysmenetelmä ja kiinnityskohdat ovat/eivät ole(2) samanlaisia. |

5.3 | Kaikki todennäköisesti suojarakenteen tukina toimivat osat ovat/eivät ole(2) samanlaisia. |

6. | Päivämäärä, jolloin luovutettu osan EY-tyyppihyväksyntää varten: ...................................................... |

7. | Tarkastuslaitos: ........................................................................................................................................ |

8. | Tarkastuslaitoksen kertomuksen päivämäärä ja numero: …………........................................................ |

9. | Päivä, jona osan EY-tyyppihyväksyntä annettiin/evättiin/peruutettiin(2): ............................................... |

10. | Päivä, jona osan EY-tyyppihyväksynnän laajennus annettiin/evättiin/peruutettiin(2): ............................ |

11. | Paikka: …………………......................................................................................................................... |

12. | Aika: …………………............................................................................................................................ |

13. | Seuraavat asiakirjat, joissa on edellä mainittu osan EY-tyyppihyväksyntänumero, liitetään tähän todistukseen (esim. tarkastuslaitoksen seloste): ………………………….............................................. |

14. | Mahdolliset huomautukset: ..................................................................................................................... |

15. | Allekirjoitus: …………………................................................................................................................ |

| |

(1) Ilmoitetaan, onko tämä mahdollisesti alkuperäisen osan EY-tyyppihyväksynnän ensimmäinen, toinen jne. laajennus.(2) Tarpeeton viivataan yli. |

–––––––––––––––

LIITE VI

EDELLYTYKSET EY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄLLE

1. Traktorin valmistajan tai tämän edustajan on tehtävä hakemus traktorin EY-tyyppihyväksyntää varten suojarakenteen lujuuden ja sen traktoriin kiinnityksen lujuuden osalta.

2. Hyväksyttävää traktorityyppiä edustava traktori, johon asianmukaisesti hyväksytty suojarakenne ja sen kiinnitysosat on asennettu, on luovutettava EY-tyyppihyväksyntätestien suorittamisesta vastaavalle tarkastuslaitokselle.

3. EY-tyyppihyväksyntätestien suorittamisesta vastaavan tarkastuslaitoksen on tarkastettava, onko hyväksytty suojarakennetyyppi tarkoitettu asennettavaksi siihen traktorityyppiin, jota varten EY-tyyppihyväksyntää haetaan. Sen on erityisesti varmistettava, että suojarakenteen kiinnitys vastaa sitä, jota käytettiin, kun osan EY-tyyppihyväksyntä annettiin.

4. EY-tyyppihyväksynnän haltija voi pyytää sen laajentamista koskemaan muitakin suojarakennetyyppejä.

5. Toimivaltaiset viranomaiset antavat tällaisen laajennuksen seuraavin edellytyksin:

5.1 uuden suojarakennetyypin ja sen kiinnityksen traktoriin on täytynyt saada osan EY-tyyppihyväksyntä;

5.2 se on suunniteltu asennettavaksi siihen traktorityyppiin, jota varten EY-tyyppihyväksynnän laajennusta haetaan;

5.3 suojarakenteen kiinnityksen traktoriin on vastattava sitä, joka on testattu osan EY-tyyppihyväksynnän antamisen yhteydessä.

6. Liitteessä VII olevan mallin mukainen todistus liitetään EY-tyyppihyväksyntätodistukseen jokaisen tyyppihyväksynnän tai sen laajennuksen antamisen tai kieltämisen osalta.

7. Jos traktorityypin EY-tyyppihyväksyntähakemus esitetään samanaikaisesti kuin hakemus tähän traktorityyppiin asennettavaksi tarkoitetun kaatumisen varalta asennettavan suojarakenteen tyypin osan EY-tyyppihyväksyntää varten, 2 ja 3 kohdassa säädettyjä tarkastuksia ei tehdä.

–––––––––––

LIITE VII

MALLI

Toimivaltaisen viranomaisen nimi |

TRAKTORITYYPIN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUKSEN LIITE SUOJARAKENTEIDEN (ETUOSAAN ASENNETTU KAARI) SEKÄ NIIDEN TRAKTORIIN KIINNITYKSEN LUJUUDEN OSALTA |

(Maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävienvaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY kumoamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/37/EY 4 artiklan 1 kohta) |

EY-tyyppihyväksyntänumero: …………………………………............................................................................... ................................................................................................................................................................. laajennus(1) |

1. | Traktorin tavaramerkki tai kaupallinen merkki: ….................................................................................. .................................................................................................................................................................. |

2. | Traktorityyppi: ………………………..................................................................................................... |

3. | Traktorin valmistajan nimi ja osoite: ………………………................................................................... .................................................................................................................................................................. |

4. | Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: ………………………………………............. .................................................................................................................................................................. |

5. | Suojarakenteen tavaramerkki tai kaupallinen merkki ja tyyppi: ………................................................. .................................................................................................................................................................. |

6. | EY-tyyppihyväksynnän laajennus koskee seuraavaa suojarakennetyyppiä/seuraavia suojarakenne-tyyppejä: .................................................................................................................................................. |

7. | Päivämäärä, jolloin traktori on luovutettu EY-tyyppihyväksyntää varten: ………................................. .................................................................................................................................................................. |

8. | EY-tyyppihyväksynnän vaatimustenmukaisuuden tarkastamisesta vastaava tarkastuslaitos: ................ .................................................................................................................................................................. |

9. | Laitoksen antaman selosteen päivämäärä: .............................................................................................. |

10. | Laitoksen antaman selosteen numero: ..................................................................................................... |

11. | EY-tyyppihyväksyntä suojarakenteiden ja niiden traktoriin kiinnityksen lujuuden osalta on annettu/evätty(2): |

12. | EY-tyyppihyväksynnän laajennus suojarakenteiden lujuuden ja niiden traktoriin kiinnityksen lujuuden osalta on annettu/evätty(2): |

13. | Paikka: …………………......................................................................................................................... |

14. | Aika: …………………............................................................................................................................ |

15. | Allekirjoitus: …………………............................................................................................................... |

| |

(1) Ilmoitetaan, onko tämä mahdollisesti alkuperäisen EY tyyppihyväksynnän ensimmäinen, toinen jne. laajennus.(2) Tarpeeton viivataan yli. |

––––––––––––

LIITE VIII

A osa

Kumottu direktiivi ja luettelo sen muutoksista

(13 artiklassa tarkoitetut)

Neuvoston direktiivi 87/402/ETY (EYVL L 220, 8.8.1987, s. 1) | |

Neuvoston direktiivi 89/681/ETY (EYVL L 398, 30.12.1989, s. 27) | |

Vuoden 1994 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva XI.C.II.6 kohta (EYVL C 241, 29.8.1994, s. 205) | |

Komission direktiivi 2000/22/EY (EYVL L 107, 4.5.2000, s. 26) | |

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä II oleva I.A.31 kohta (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 53) | |

Komission direktiivi 2005/67/EY (EUVL L 273, 19.10.2005, s. 17) | Ainoastaan 3 artikla ja liite III |

Neuvoston direktiivi 2006/96/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 81) | Ainoastaan 1 artiklassa ja liitteessä olevan A osan 30 kohdassa direktiiviin 87/402/ETY tehdyn viittauksen osalta |

Komission direktiivi 2010/22/EU (EUVL L 91, 10.4.2010, s. 1) | Ainoastaan 4 artikla ja liite IV |

B osa

Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle ja soveltamiselle

(13 artiklassa tarkoitetut)

Direktiivi | Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle | Soveltamispäivä |

87/402/ETY | 26 päivä kesäkuuta 1989 | |

89/681/ETY | 3 päivä tammikuuta 1991 | |

2000/22/EY | 30 päivä kesäkuuta 2001(*) | |

2005/67/EY | 31 päivä joulukuuta 2005 | |

2006/96/EY | 1 päivä tammikuuta 2007 | |

2010/22/EU | 30 päivä huhtikuuta 2011 | 1 päivä toukokuuta 2011 |

__________________________________

(*) Direktiivin 2000/22/EY 2 artiklan mukaisesti:

”1. Alkaen 1 päivästä heinäkuuta 2001 jäsenvaltiot eivät saa:

– evätä traktorityypiltä EY-tyyppihyväksyntää, direktiivin 74/150/ETY 10 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua asiakirjaa tai kansallista tyyppihyväksyntää eivätkä

– kieltää traktoreiden ensimmäistä käyttöönottoa,

jos kyseiset traktorit ovat direktiivin 87/402/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukaiset.

2. Alkaen 1 päivästä tammikuuta 2002 jäsenvaltiot:

– eivät saa enää myöntää traktorityypille direktiivin 74/150/ETY 10 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua asiakirjaa, jos kyseinen traktorityyppi ei ole direktiivin 87/402/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukainen, ja

– saavat evätä traktorityypiltä kansallisen tyyppihyväksynnän, jos kyseinen traktorityyppi ei ole direktiivin 87/402/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukainen.”

_____________

LIITE IX

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 87/402/ETY | Direktiivi 2000/22/EY | Tämä direktiivi |

1 artiklan ensimmäinen virke | | 1 artiklan ensimmäinen virke |

1 artiklan ensimmäinen luetelmakohta | | 1 artiklan a alakohta |

1 artiklan toinen luetelmakohta | | 1 artiklan b alakohta |

1 artiklan kolmas luetelmakohta | | 1 artiklan c alakohta |

2 ja 3 artikla | | 2 ja 3 artikla |

4 artiklan 1 kohta | | 4 artiklan ensimmäinen kohta |

4 artiklan 2 kohta | | 4 artiklan toinen ja kolmas kohta |

5 artikla | | 5 artikla |

6 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke | | 6 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta |

6 artiklan 1 kohdan toinen virke | | 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta |

6 artiklan 1 kohdan kolmas virke | | 6 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta |

6 artiklan 2 kohta | | 6 artiklan 2 kohta |

7 artiklan ensimmäinen virke | | 7 artiklan ensimmäinen kohta |

7 artiklan toinen virke | | 7 artiklan toinen kohta |

8–11 artikla | | |

| 2 artiklan 1 kohdan johdantokappale | 8 artiklan 1 kohdan johdantokappale |

| 2 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta | 8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta |

| 2 artiklan 1 kohdan toinen luetelmakohta | 8 artiklan 1 kohdan toinen luetelmakohta |

| 2 artiklan 2 kohta | 8 artiklan 2 kohta |

9–11 artikla | | 9–1 artikla |

12 artikla | – | – |

13 artiklan 1 kohta | – | – |

13 artiklan 2 kohta | | 12 artikla |

– | | 13 ja 14 artikla |

14 artikla | | 15 artikla |

Liite I ja II | | Liite I ja II |

Liite VI | | Liite III |

Liite VII | | Liite IV |

Liite VIII | | Liite V |

Liite IX | | Liite VI |

Liite X | | Liite VII |

– | | Liite VIII |

– | | Liite IX |

_____________

[1] KOM(87) 868 PV.

[2] Katso päätelmien A osan liite 3.

[3] Toteutettu Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetun komission tiedonannon – Yhteisön säännöstön kodifiointi, KOM(2001) 645 lopullinen – mukaisesti.

[4] Katso tämän ehdotuksen liitteessä VIII oleva A osa.

[5] EUVL C […], […], s. […].

[6] EYVL L 220, 8.8.1987, s. 1.

[7] Katso liitteessä VIII oleva A osa.

[8] EUVL L 171, 9.7.2003, s. 1.

[9] EUVL L 261, 3.10.2009, s. 1.

[10] EUVL L 361, 3.10.2009, s. 40.

[11] OECD:n standardiohje kapearaiteisten pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktorien takaosaan kaatumisen varalta asennettujen suojarakenteiden virallista testaamista varten.

[12] Jos tehdään lisätestauksia, jotka liittyvät testausselosteisiin, joissa alun perin käytettiin istuimen vertailupistettä (SRP), mittaukset on tehtävä SRP:n eikä SIP:n suhteen ja SRP:n käyttö on ilmoitettava selvästi (ks. liite 1).

[13] Käyttäjille muistutetaan, että istuimen mittapiste määritellään standardin ISO 5353 mukaisesti ja että se on kiinteä piste suhteessa traktoriin eikä siis liiku, kun istuin siirretään pois keskiasennosta. Vapaan alueen määrittämiseksi istuin on asetettava ylimpään taka-asentoonsa.

[14] OECD:n standardiohje kapearaiteisten pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktorien etuosaan kaatumisen varalta asennettujen suojarakenteiden virallista testaamista varten.

[15] Ohjelma ja esimerkit löytyvät OECD:n verkkosivustolta.

[16] Tarvittavan energiatason saavuttamisen hetkellä mitattu pysyvä ja kimmoisa taipuma.

--------------------------------------------------