52010PC0494

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 29.9.2010

KOM(2010) 494 lopullinen

2010/0257 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskevasta tukiohjelmasta SEK(2010) 1097 final

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA

Komissio julkaisi 10. lokakuuta 2007 tiedonannon Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta – KOM(2007) 575 ("sininen kirja"). Tiedonannossa korostettiin tarvetta kehittää ja panna täytäntöön meriä, valtameriä, rannikkoalueita ja merialoja koskeva yhdennetty, johdonmukainen ja yhteinen päätöksenteko. Yhdennetty meripolitiikka edistää näin ollen meriasioiden hallintoon sovellettavaa monialaista lähestymistapaa. Se kannustaa tunnistamaan ja hyödyntämään synergioita kaikkien meriin, valtameriin, rannikkoalueisiin ja merialoihin liittyvien EU:n politiikkojen eli ympäristö-, meriliikenne-, energia-, tutkimus-, teollisuus-, kalastus- ja aluepolitiikkojen välillä.

Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta annettuun tiedonantoon liittyvässä toimintasuunnitelmassa SEC(2007) 1278 esitetään toimet, joiden toteuttamista Euroopan komissio ehdotti Euroopan unionin uuden yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanon ensimmäisenä toimenpiteenä. EU:n yhdennetylle meripolitiikalle tukensa antaneen 14. joulukuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston[1] kehotuksesta komissio antoi 15. lokakuuta 2009 kertomuksen EU:n yhdennetyn meripolitiikan edistymisestä[2]. Komissio esitti tässä kertomuksessaan yhteenvedon yhdennetyn meripolitiikan tärkeimmistä saavutuksista sekä tavoitteet sen täytäntöönpanon seuraavaa vaihetta varten[3].

Yleisten asioiden neuvosto korosti 16. marraskuuta 2009 tekemissään päätelmissä yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämiseen ja täytäntöönpanoon myönnettävän rahoituksen merkitystä kehottamalla "komissiota esittämään tarvittavat ehdotukset yhdennettyä meripolitiikkaa koskevien toimien rahoituksesta nykyisen rahoituskehyksen mukaisesti, jotta ne voitaisiin toteuttaa viimeistään vuonna 2011".

Yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittäminen ja täytäntöönpano komission hahmottelemien ja neuvoston hyväksymien linjojen mukaisesti on vaarassa, koska tarvittavien toimien rahoittamiseen ei ole nykyisten rahoitusnäkymien jäljellä olevalla kaudella (2011–2013) riittävästi määrärahoja. Yhdennetyn meripolitiikan toimien rahoitus on tähän asti perustunut varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohtaan ja kyseisen asetuksen soveltamissääntöjen 32 artiklaan, joissa säädetään pilottihankkeiden ja valmistelutoimien rahoituksesta[4]. Yhdennettyyn meripolitiikkaan liittyviä pilottihankkeita ja valmistelutoimia voidaan rahoittaa ainoastaan vuoden 2010 loppuun asti.

Kohtuullinen rahoitustuki on edelleenkin tarpeen, jotta EU:n on mahdollista saattaa yhdennetty meripolitiikka täytäntöön ja kehittää sitä edelleen sekä saavuttaa yleiset tavoitteet, jotka asetettiin komission lokakuussa 2007 esittämässä sinisessä kirjassa ja vahvistettiin lokakuun 2009 edistymiskertomuksessa sekä yleisten asioiden neuvoston 16. marraskuuta 2009 tekemissä päätelmissä. Rahoitus antaa komissiolle mahdollisuuden jatkaa yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa toteuttamaansa tutkimustoimintaa, joka on jo aloitettu valmistelutoimien ja pilottihankkeiden muodossa, sekä kehittää ja konkretisoida vaihtoehtoja yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanemiseksi 15. lokakuuta 2009 laaditussa edistymiskertomuksessa esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti.

ENNAKKOARVIOINTI

Tässä lainsäädäntöehdotuksessa ei määritellä uutta politiikkaa tai aseteta uusia tavoitteita. Merkittäviä kauaskantoisia seurauksia tai uusia poliittisia vaikutuksia ei ole tässä vaiheessa odotettavissa. Sen vuoksi tähän ehdotukseen ei liity vaikutustenarviointia. Jos katsotaan, että joillakin jatkotoimenpiteillä on todennäköisesti merkittäviä seurauksia tai poliittisia vaikutuksia, niistä laaditaan erityisiä vaikutustenarviointeja.

Varainhoitoasetuksen 27 artiklan 4 kohdan ja kyseisen asetuksen soveltamissääntöjen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio laati ennakkoarvioinnin ehdotettuun rahoitusohjelmaan liittyvistä yksityiskohtaisimmista näkökohdista. Kyseisessä lainsäädäntöehdotukseen liitetyssä ennakkoarvioinnissa esitetään muun muassa yleiskatsaus ehdotetusta rahoitusohjelmasta. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota poliittiseen kontekstiin, ongelman määrittelyyn, ohjelman keskeisiin tavoitteisiin, yhteisön rahoitusosuudesta saatavaan lisäarvoon ja arviointia edellyttäviin tärkeimpiin toimintavaihtoehtoihin.

Ennakkoarvioinnissa määritellyt kolme toimintavaihtoehtoa ovat seuraavat:

1. ei jatkotoimia;

2. kohtuullinen EU:n rahoitusosuus, jota nostetaan maltillisesti tähän mennessä toteutettuihin valmistelu- ja pilottihankkeisiin verrattuna, vaihtoehtojen tarkempaa tarkastelua ja kehittyvän yhdennetyn meripolitiikan tasaista täytäntöönpanoa varten;

3. täysimittainen rahoitus.

Näitä kolmea keskeistä toimintavaihtoehtoa tarkasteltiin seuraavien yhdennettyä meripolitiikkaa koskevien strategisten linjausten osalta[5]:

- meriasioiden yhdennetty hallinnointi kaikilla tasoilla

- merialueisiin liittyvä toiminta

- monialaiset välineet yhdennettyä päätöksentekoa varten

- ihmisen toiminnan kestävän kehityksen rajojen määritteleminen meristrategiadirektiivin puitteissa

- yhdennetyn meripolitiikan kansainvälisen ulottuvuuden edistäminen ja Euroopan johtava rooli tällä alalla

- kestävä talouskasvu, työllisyys ja innovaatio

- EU:n merialan näkyvyyden lisääminen.

Kutakin käytettävissä olevaa toimintavaihtoehtoa arvioitiin seuraavilla perusteilla: i) vaihtoehdon tehokkuus asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ja vastaavat hyödyt, ii) valittujen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus ja iii) kustannusvaikutus EU:n talousarvioon.

Tärkeimpiä arviointituloksia vertaillaan seuraavassa taulukossa:

ARVIOINTI VAIHTOEHDOT | Tehokkuus asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ja vastaavat hyödyt Hyvä (+++) Keskitasoinen (+/-) Heikko (---) | Toteut-tamis-kelpoisuus Hyvä (+) Keski-tasoinen (+/-) Heikko (-) | Kustannusvaikutus EU:n talousarvioon Positiivinen (+ – +++) Negatiivinen (- – ---) | Yleisarvio Positiivinen (+ – +++) Negatiivinen (- – ---) |

Vaihtoehto 1 Ei erityisiä toimia | --- | + | Määrärahat - Henkilöresurssit - Hallintomenot - | - |

Vaihtoehto 2 Kohtuullinen EU:n rahoitusosuus | +++ | + | Määrärahat + Henkilöresurssit + Hallintomenot + | + |

Vaihtoehto 3 Täysimittainen rahoitus | +++ | - | Määrärahat +++ Henkilöresurssit ++ Hallintomenot ++ | - |

Ei jatkotoimia (vaihtoehto 1):

Vaihtoehto 1 on selkeästi toteutettavissa, eikä siitä aiheutuisi kustannusvaikutuksia EU:n talousarvioon. Toisaalta jatkotoimien toteuttamatta jättäminen siten, ettei yhdennetyn meripolitiikan alalla toteutettaviin toimiin myönnettäisi kaudella 2011–2013 rahoitusta, merkitsisi ohjelman yleisten ja erityisten tavoitteiden jäämistä saavuttamatta.

Tästä seuraisi puolestaan, ettei komissio saavuttaisi lokakuun 2007 sinisessä kirjassa asettamiaan poliittisia tavoitteita, jotka on vahvistettu lokakuun 2009 edistymiskertomuksessa sekä yleisten asioiden neuvoston 16. marraskuuta 2009 tekemissä päätelmissä. Tämä puute on riittävä vaihtoehdon 1 jättämiseksi pois laskuista.

Kohtuullinen EU:n rahoitusosuus (vaihtoehto 2):

Tällä vaihtoehdolla on vaikutusta EU:n talousarvioon. Toisaalta vaihtoehto 2 tarjoaa monia etuja. Se on toteuttamiskelpoinen ja kustannustehokas vaihtoehto, joka edistäisi merkittävästi kohdassa 2.3 kuvailtujen tavoitteiden saavuttamista. Se antaisi EU:lle mahdollisuuden jatkaa yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämiseen tähtäävien vaihtoehtojen tarkastelua ja aloittaa politiikan täytäntöönpanon eräillä aloilla toteuttavien konkreettisten toimien muodossa. Tällä tavoin se varmistaisi yhdennetyn meripolitiikan moitteettoman ja nopean täytäntöönpanon lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Täysimittainen rahoitus (vaihtoehto 3):

Tämä vaihtoehto auttaisi merkittävällä tavalla komissiota saavuttamaan yhdennetyn meripolitiikan osalta asetetut tavoitteet ja painopisteet. Toisaalta vaihtoehto 3 ei ole tässä vaiheessa mahdollinen. Se ei ole poliittisesti toteuttamiskelpoinen, koska yhdennetyn meripolitiikan kehittämisen nykyisessä vaiheessa ei olisi mahdollista myöntää suunniteltua merkittävästi suurempia määrärahoja. Tämä johtuu siitä, etteivät jäsenvaltiot saati komissio ole määritelleet konkreettisia toimintavaihtoehtoja, joihin ylimääräiset varat voitaisiin käyttää. Komissiolla ei myöskään ole henkilöresursseja tämän täysimittaisen rahoituksen hallinnointia varten. Ei olisi sitä paitsi viisasta toteuttaa politiikan täysimittaista rahoitusta testaamatta ratkaisuja ensin pienemmässä mittakaavassa.

Näin ollen, kun otetaan huomioon vaihtoehtojen 1 ja 3 rajoitukset sekä se tosiseikka, että yhdennetyn meripolitiikan tavoitteiden saavuttaminen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä olisi selvästi yhteisön edun mukaista, sopivin ratkaisu näyttäisi olevan kohtuullinen EU:n rahoitusosuus, joka myönnettäisiin yhdennetyn meripolitiikan alalla kaudella 2011–2013 toteutettaviin toimiin

EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Oikeusperusta

EU:n yhdennetyllä meripolitiikalla ei ole nimenomaista oikeusperustaa perussopimuksessa. Se kattaa kuitenkin monia meri- ja rannikkoasioihin liittyviä EU:n politiikanlohkoja, jotka liittyvät esimerkiksi kalastukseen, vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen, liikenteeseen, teollisuuteen, alueelliseen yhteenkuuluvuuteen, tutkimukseen, ympäristöön, energiaan ja matkailuun. Ehdotettu säädös perustuu tästä syystä perussopimuksen 43 artiklan 2 kohtaan, 74 artiklaan, 77 artiklan 2 kohtaan, 91 artiklan 1 kohtaan, 100 artiklan 2 kohtaan, 173 artiklan 3 kohtaan, 175 artiklaan, 188 artiklaan, 192 artiklan 1 kohtaan, 194 artiklan 2 kohtaan ja 195 artiklan 2 kohtaan.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

Kuten lokakuun 2007 sinisessä kirjassa ja siihen liittyvässä toimintasuunnitelmassa korostetaan, kaikissa yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämiseen ja täytäntöönpanoon tähtäävissä toimissa on noudatettava asianmukaisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistettua toissijaisuusperiaatetta. EU:n tasoisen toiminnan perusteet liittyvät yhdennetyn meripolitiikan alaan kuuluvien toimien monialaiseen ja ylikansalliseen luonteeseen sekä alakohtaisten politiikkojen välisiin synergioihin. Tavoitteena on laatia meriä, valtameriä, rannikkoalueita ja merialojen monialaisia kysymyksiä koskeva kokonaisvaltainen kasvu- ja kestävyysstrategia. Erityistapauksia ovat rajatylittävien näkökohtiensa vuoksi toiminnot, jotka liittyvät monialaisiin politiikan toteuttamisvälineisiin ja alojen välisiin meripoliittisiin toimiin sekä yhdennetyn meripolitiikan kansainväliseen ulottuvuuteen. Nämä välineet ja toiminnot pitävät sisällään EU:n merialan yhteisen tietojenvaihtojärjestelmän, merten aluesuunnittelun, rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon sekä merialan tietoverkon.

Yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanoon tähtäävät EU:n tason toimet eivät vaikuttaisi kielteisesti jäsenvaltioiden tai alueiden tasolla toteutettuihin samankaltaisiin toimiin. Eri hallintotasoilla toteutettavat monialaiset toimet pikemminkin täydentäisivät ja tukisivat toinen toisiaan. Optimoidun meripoliittisen päätöksenteon mahdollisuuksia ei voida täysipainoisesti hyödyntää, ellei yhdennetty lähestymistapa ulotu kaikille hallintotasoille[6]. Näin ollen on todennäköistä, että meripolitiikan alalla toteutettava unionin tason toiminta tarjoaa mittakaavansa ja vaikutustensa ansiosta selkeitä etuja verrattuna ainoastaan jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla toteutettaviin toimiin. Neuvosto totesi 16. marraskuuta 2009 tekemissään päätelmissä, jotka koskivat 15. lokakuuta annettua yhdennetyn meripolitiikan edistymiskertomusta, että jäsenvaltioiden ja komission olisi jatkettava toimintaansa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Se ilmaisi myös tyytyväisyytensä komission ja jäsenvaltioiden työhön sekä yhdennetyn meripolitiikan tulevaisuutta koskeviin linjauksiin.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti EU:n toiminnan ei tulisi ylittää sitä, mikä on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä yhdennettyä meripolitiikkaa käsittelevä ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, sillä unionin toiminta ei yhdennetyn meripolitiikan alalla ylitä sitä, mikä on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tyydyttävällä tavalla. Se jättää mahdollisimman paljon liikkumavaraa kansalliselle päätöksenteolle ja noudattaa vakiintuneita kansallisia järjestelyjä ja oikeusjärjestelmiä.

Yhdennetyn meripolitiikan alalla toteutettava EU:n tason toiminta toisi lisäarvoa jäsenvaltioissa jo toteutettuihin toimenpiteisiin ja lisäisi jäsenvaltioissa jo nyt aiheutuviin menoihin myönnettäviä resursseja. Nämä resurssit ovat oikeasuhteisia, sillä ne antaisivat jäsenvaltioille, alueille tai alueellisille sidosryhmille mahdollisuuden saavuttaa yhdennetyn meripolitiikan tavoitteet tehokkaammin[7].

EHDOTUKSEN TAVOITTEIDEN YKSITYISKOHTAINEN SELVITYS

Yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskevan tukiohjelman käyttöönotto edellyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta. Ehdotetun ohjelman yleisenä tavoitteena on myöntää riittävästi rahoitusta yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Tämä toimi perustuisi komission vuonna 2007 laatimiin siniseen kirjaan ja toimintasuunnitelmaan ja olisi jatkoa valmistelutoimille ja pilottihankkeille, joita on määrä toteuttaa tammikuusta 2001 joulukuuhun 2013.

Kuten ehdotuksen 1 ja 2 artiklassa esitetään, ehdotetusta ohjelmasta rahoitettavilla toimilla ja toiminnoilla pyritään erityisesti saavuttamaan seuraavat tavoitteet ja painopisteet, jotka on asetettu vuoden 2007 sinisessä kirjassa ja vahvistettu vuoden 2009 edistymiskertomuksessa sekä yleisten asioiden neuvoston 16. marraskuuta 2009 tekemissä päätelmissä:

- jäsenvaltioiden ja rannikkoalueiden välisen meriasioiden yhdennetyn hallinnoinnin ja yhdennettyjen lähestymistapojen edelleenkehittäminen ja täytäntöönpano;

- kunkin merialueen tarpeiden mukaan räätälöityjen yhdennettyjen merialuestrategioiden moitteeton ja nopea täytäntöönpano ympäri Eurooppaa;

- Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon kaltaisten yhdennetyn meripolitiikan monialaisten välineiden edelleenkehittäminen ja täytäntöönpano sekä merivalvonnan yhdentäminen erityisesti yhteisen tietojenvaihtoympäristön perustamisen, merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon avulla;

- meriympäristöön vaikuttavan ihmisen toiminnan kestävän kehityksen rajojen tarkempi määrittely meristrategiapuitedirektiivin mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon ihmisen toiminnan yhteisvaikutukset ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan pohjalta;

- yhdennetyn meripolitiikan kansainvälisen ulottuvuuden edistäminen parantamalla ja kannustamalla yhdennettyyn meripolitiikkaan liittyvää vuoropuhelua, yhteistyötä ja koordinointia kolmansien maiden, myös Euroopan merialueiden rajanaapurien, tai kolmansien maiden toimijoiden sekä kansainvälisten kumppanien ja järjestöjen kanssa varmistaen yhtenäisyys alakohtaisissa politiikoissa kehitettyjen toimien kanssa;

- kestävän talouskasvun, työllisyyden ja innovaation korostaminen;

- EU:n merialan näkyvyyden lisääminen sekä tietojen jakamisen, parhaiden käytänteiden vaihdon, synergioiden hyödyntämisen ja lujittamisen ja sidosryhmien välisen, meriasioiden hallinnointia ja meriin, valtameriin ja rannikkoihin vaikuttavia alakohtaisia politiikkoja koskevan vuoropuhelun edistäminen ja helpottaminen tai monialaisten yhteistyöfoorumien ja -verkostojen perustaminen horisontaalisella ja merialuekohtaisella tasolla.

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskevan 1. tammikuuta 2011 ja 31. joulukuuta 2013 välisenä aikana sovellettavan tukiohjelman toteuttamiseksi varattu rahoituskehys on asetusehdotuksen mukaisesti 50 000 000 euroa. Ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä tehdään yleiskatsaus talousarviovaikutuksiin ja vaadittuihin henkilö- ja hallintoresurssien uudelleenjärjestelyihin.

2010/0257 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskevasta tukiohjelmasta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan, 74 artiklan, 77 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan 1 kohdan, 100 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan 3 kohdan, 175 ja 188 artiklan, 192 artiklan 1 kohdan, 194 artiklan 2 kohdan ja 195 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[8],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[9],

sen jälkeen, kun ehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

1. Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta 10 päivänä lokakuuta 2007 annetussa komission tiedonannossa KOM(2007) 575 todetaan, että yhdennetyn meripolitiikan pääasiallinen tavoite on kehittää ja ottaa käyttöön yhdennetty, johdonmukainen ja yhteinen lähestymistapa meriin, valtameriin, rannikkoalueisiin ja merialoihin.

2. Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta annettuun tiedonantoon liittyvässä toimintasuunnitelmassa SEC(2007) 1278 esitetään toimet, joiden toteuttamista Euroopan komissio ehdottaa Euroopan unionin uuden yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanon ensimmäisessä vaiheessa.

3. Komission 15 päivänä lokakuuta 2009 antamassa kertomuksessa EU:n yhdennetyn meripolitiikan edistymisestä esitetään yhteenveto yhdennetyn meripolitiikan tärkeimmistä tähänastisista saavutuksista sekä tavoitteet sen täytäntöönpanon seuraavaa vaihetta varten.

4. Yleisten asioiden neuvosto korosti 16 päivänä marraskuuta 2009 tekemissään päätelmissä yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämiseen ja täytäntöönpanoon myönnettävän rahoituksen merkitystä kehottamalla "komissiota esittämään tarvittavat ehdotukset yhdennettyä meripolitiikkaa koskevien toimien rahoituksesta nykyisen rahoituskehyksen mukaisesti, jotta ne voitaisiin toteuttaa viimeistään vuonna 2011"[10].

5. Unionin rahoitustuki on edelleenkin tarpeen, jotta unionin on mahdollista panna yhdennetty meripolitiikkansa täytäntöön ja jatkaa sen kehittämistä yhdennetystä meripolitiikasta 20 päivänä toukokuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman[11] mukaisesti sekä saavuttaa yleiset tavoitteensa, jotka asetettiin komission lokakuussa 2007 esittämässä sinisessä kirjassa ja vahvistettiin lokakuun 2009 edistymiskertomuksessa sekä yleisten asioiden neuvoston 16 päivänä marraskuuta 2009 tekemissä päätelmissä.

6. Unionin rahoituksella olisi tuettava sellaisia toimia koskevaa tutkimustoimintaa, joiden tarkoituksena on edistää yhdennetyn meripolitiikan strategisia tavoitteita, mukaan luettuna meriasioiden yhdennetty hallinnointi kaikilla tasoilla, Euroopan eri merialueiden erityistarpeiden mukaan räätälöityjen yhdennettyjen merialuestrategioiden edelleenkehittämistä ja täytäntöönpanoa, ihmisen toiminnan kestävän kehityksen rajojen määrittelemistä yhdennetyn meripolitiikan ympäristöpilarin muodostavan meristrategiapuitedirektiivin mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon ihmisen toiminnan yhteisvaikutukset ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan pohjalta, sidosryhmien suurempaa osallistumista meriasioiden yhdennetyn hallinnoinnin järjestelmiin, yhdennetyn meripolitiikan monialaisten välineiden edelleenkehittämistä, yhdennetyn meripolitiikan kansainvälisen ulottuvuuden kehittämistä sekä kestävää talouskasvua, työllisyyttä, innovaatiota ja kilpailukykyä.

7. Kaikkia yhdennetyn meripolitiikan tavoitteita ja painopistealoja ei rahoiteta muista unionin välineistä, joita ovat esimerkiksi koheesiorahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan kalatalousrahasto, seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma, liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) ja eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline. Sen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön ohjelma yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämisen tukemiseksi, jäljempänä 'ohjelma'.

8. Ohjelman täytäntöönpanon kolmansissa maissa olisi edistettävä edunsaajamaan kehitystavoitteiden saavuttamista ja oltava johdonmukaista suhteessa EU:n muihin yhteistyövälineisiin, asiaankuuluvien EU:n politiikkojen tavoitteet ja painopisteet mukaan luettuina.

9. Ohjelman olisi täydennettävä nykyisiä ja tulevia rahoitusvälineitä, joita jäsenvaltiot ovat asettaneet käytettäväksi kansallisella ja sitä alemmalla tasolla merten, valtamerten ja rannikoiden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen.

10. On myös tarpeen vahvistaa säännöt, jotka koskevat toimenpiteiden suunnittelua, menojen tukikelpoisuutta, unionin rahoitustuen tasoa, tärkeimpiä edellytyksiä sen myöntämiseksi sekä ohjelman kokonaismäärärahoja.

11. Ohjelma olisi toteutettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[12], jäljempänä 'varainhoitoasetus', ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002[13] mukaisesti.

12. Jotta komission olisi helpompi valvoa tämän asetuksen täytäntöönpanoa, olisi voitava rahoittaa valvontaan, tarkastuksiin ja arviointiin liittyviä menoja.

13. Ohjelman täytäntöönpanoa varten vahvistettavista vuotuisista työohjelmista olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[14] mukaisesti.

14. Tämän asetuksen nojalla rahoitettaviin toimiin liittyen on tarpeen varmistaa unionin taloudellisten etujen suojaaminen soveltamalla Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 2988/95[15], komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annettua neuvoston asetusta (Euratom, EY) N:o 2185/96[16] ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999[17].

15. Unionin rahoituksen tehokkuuden varmistamiseksi tämän asetuksen nojalla rahoitettuja toimia olisi arvioitava säännöllisesti.

16. Jäsenvaltiot eivät voi yksin toimiessaan riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan ohjelmasta rahoitettavien toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella otetaan käyttöön ohjelma, josta tuetaan yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä ja täytäntöönpanoa edistäviä toimenpiteitä, jäljempänä 'ohjelma'.

2 artikla

Yleiset tavoitteet

Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet:

a) edistää mereen ja rannikkoon liittyvien kysymysten yhdennetyn hallinnoinnin sekä yhdennettyjen merialuestrategioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

b) auttaa kehittämään välineitä, jotka ovat yhteisiä meri- tai rannikkoasioihin liittyville politiikanlohkoille;

c) tukea yhteistä päätöksentekoa ja edistää meri- ja rannikkoalueiden varojen kestävää käyttöä sekä kestävää kasvua, innovaatiota ja työllisyyttä merialoilla ja rannikkoalueilla alakohtaisten poliittisten painopisteiden ja toimien mukaisesti;

d) määritellä tarkemmin meriympäristöön vaikuttavan ihmisen toiminnan kestävän kehityksen rajat meristrategiapuitedirektiivin mukaisesti;

e) parantaa ja tehostaa ulkoista yhteistyötä ja koordinointia yhdennetyn meripolitiikan tavoitteisiin nähden.

3 artikla

Erityiset tavoitteet

1. Edellä olevassa 2 artiklan a, b, c ja d alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti ohjelmalla pyritään

a) kannustamaan jäsenvaltioita tai alueita kehittämään meriasioiden yhdennettyä hallinnointia tai ottamaan se käyttöön;

b) virittämään ja vauhdittamaan yhdennettyyn meripolitiikkaan liittyviä monialaisia kysymyksiä koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa ja niiden kesken;

c) helpottamaan meripolitiikkaan liittyvien synergioiden hyödyntämistä, tiedon jakamista ja parhaiden käytänteiden vaihtoa, mukaan luettuina meripolitiikan hallinnointi sekä aluemeriin ja rannikkoalueisiin vaikuttavat alakohtaiset politiikat;

d) edistämään sellaisten monialaisten yhteistyöfoorumien ja -verkostojen perustamista, joissa otetaan huomioon teollisuuden, tutkimusorganisaatioiden, alueiden, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen intressit;

e) helpottamaan yhteisten menetelmien ja lähestymistapojen kehittämistä.

2. Edellä olevassa 2 artiklan b alakohdassa vahvistetun tavoitteen mukaisesti ohjelmalla pyritään kehittämään seuraavia:

a) EU:n merialan yhteinen tietojenvaihtojärjestelmä, joka edistää monialaisia ja valtioiden välisiä valvontatoimintoja ja parantaa merialueen turvallista käyttöä ja jossa otetaan huomioon alakohtaisissa politiikoissa valvonnan suhteen saavutetut kehitysaskeleet ja edistetään tapauksen mukaan niiden tarpeellista kehittämistä;

b) merten aluesuunnittelu ja rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito, jotka ovat kumpikin olennaisen tärkeitä välineitä ekosysteemipohjaisessa hallinnoinnissa ja merellisten alueiden ja rannikkoalueiden kestävässä kehittämisessä;

c) kattava, julkinen ja korkealaatuinen merialan tietokanta, joka helpottaa kyseisten tietojen jakamista, uudelleenkäyttöä ja levittämistä eri käyttäjäryhmien kesken ja varmistaa merialan tietojen havainnollistamisen internet-pohjaisten työvälineiden avulla.

3. Edellä olevassa 2 artiklan e alakohdassa vahvistetun tavoitteen mukaisesti ja alakohtaisia politiikkoja täydentäen ohjelmalla pyritään parantamaan ja tehostamaan yhdennettyjen monialaisten toimien osalta toteutettavaa yhteistyötä

a) kolmansien maiden kanssa, mukaan luettuina Euroopan merialueiden rajanaapurit;

b) kolmansien maiden toimijoiden kanssa;

c) kansainvälisten kumppanien ja järjestöjen kanssa erityisesti suhteessa ekosysteemien ennallistamisesta tehtyihin kansainvälisiin sitoumuksiin ja muihin asiaankuuluviin sopimuksiin.

4. Edellä olevassa 3 kohdassa vahvistetut erityiset tavoitteet on pyrittävä saavuttamaan 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen erityisten tavoitteiden mukaisesti ja sopusoinnussa EU:n yhteistyövälineiden kanssa ottaen huomioon kansallisten ja alueellisten kehittämisstrategioiden tavoitteet.

4 artikla

Tukikelpoiset toimet

Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitustukea 2 ja 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi seuraavanlaisiin toimiin:

a) selvitykset ja yhteistyöohjelmat;

b) tiedottaminen ja parhaiden käytänteiden jakaminen, tietoisuuden lisääminen ja siihen liittyvien käytänteiden levittäminen, mukaan luettuina julkiset kampanjat ja tapahtumat sekä verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito;

c) konferenssit, seminaarit, työpajat ja sidosryhmäfoorumit;

d) merkittävän tietomäärän, parhaiden käytänteiden ja unionin rahoittamia alueellisia hankkeita koskevan tietokannan kokoaminen, valvonta ja havainnollistaminen sekä näiden tietojen julkisen saatavuuden varmistaminen tarvittaessa myös yhteen tai useampaan näistä tarkoituksista perustetun sihteeristön avulla;

e) monialaisiin välineisiin liittyvät toimet, testihankkeet mukaan luettuina.

5 artikla

Rahoitustuen muoto

1. Unionin myöntämä rahoitustuki voi olla oikeudelliselta muodoltaan

a) avustus;

b) julkisia hankintoja koskeva sopimus;

c) hallinnollinen sopimus Yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa.

2. Ohjelmasta voidaan myöntää avustuksia sekä yksittäisiin toimiin että toimintaan. Ellei asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002, jäljempänä 'varainhoitoasetus', toisin säädetä, avustusten tai julkisia hankintoja koskevien sopimusten saajat on valittava ehdotus- tai tarjouspyynnön perusteella.

6 artikla

Tuensaajat

1. Ohjelman nojalla voidaan myöntää rahoitustukea luonnollisille ja yksityisoikeuden tai julkisoikeuden soveltamisalaan kuuluville oikeushenkilöille, unionin virastot mukaan luettuina.

2. Ohjelmasta voidaan tukea kolmansia maita, kolmansien maiden sidosryhmiä ja kansainvälisiä järjestöjä tai elimiä, jotka edistävät yhtä tai useampaa 2 ja 3 artiklassa vahvistettua yleistä tai erityistä tavoitetta.

3. Menettelyyn osallistumista koskeva kelpoisuus on täsmennettävä asiaa koskevassa ehdotus- tai tarjouspyynnössä.

7 artikla

Täytäntöönpanomenettelyt

1. Komissio noudattaa ohjelman täytäntöönpanossa varainhoitoasetusta.

2. Ohjelman täytäntöönpanoa varten komissio hyväksyy 2 ja 3 artiklassa määritettyjen tavoitteiden puitteissa vuotuisen työohjelman 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

3. Vuotuisessa työohjelmassa vahvistetaan avustusten osalta yksityiskohtaisesti

a) ohjelmavuoden painopisteet, tavoitteet ja odotetut tulokset sekä varainhoitovuodeksi hyväksytyt määrärahat;

b) toimien nimet ja kohteet;

c) täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

d) ehdotuksia valittaessa sovellettavat keskeiset valinta- ja ratkaisuperusteet;

e) tarvittaessa edellytykset, jotka oikeuttavat myöntämään avustuksen ilman ehdotuspyyntöä jonkin komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 168 artiklassa määritellyn poikkeuksen perusteella;

f) enimmäismäärärahat ja suurin sallittu yhteisrahoitusosuus toimea kohden, ja jos sen suuruus vaihtelee, perusteet, joiden mukaan osuuden suuruusluokka määräytyy;

g) ehdotuspyyntöjen aikataulu.

4. Vuotuisessa ohjelmassa vahvistetaan julkisia hankintoja koskevien sopimusten osalta yksityiskohtaisesti

a) toimien nimet ja kohteet;

b) enimmäismäärärahat toimea kohden;

c) toimien tarkoitus;

d) täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

e) alustava aikataulu hankintamenettelyjen aloittamiselle.

5. Vuotuiseen työohjelmaan eivät kuulu 9 artiklan nojalla toteutettavat toimet.

8 artikla

Talousarviovarat

1. Rahoituskehykseksi ohjelman täytäntöönpanoa varten vahvistetaan 50 000 000 euroa 1 päivän tammikuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi.

2. Ohjelmaan osoitetut budjettivarat sisällytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion vuosittaisiin määrärahoihin. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy käytettävissä olevat vuosittaiset määrärahat rahoituskehyksen asettamissa rajoissa.

9 artikla

Tekninen apu

1. Edellä olevan 8 artiklan nojalla vahvistetulla rahoituskehyksellä voidaan kattaa myös tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon ja sen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeellisiin valmistelutoimiin, seurantaan, valvontaan, tarkastukseen ja arviointiin liittyviä välttämättömiä menoja.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia voivat olla etenkin selvitykset, asiantuntijoiden kokoukset ja menot, jotka aiheutuvat tietoteknisistä välineistä, järjestelmistä ja verkoista sekä muusta teknisestä, tieteellisestä ja hallinnollisesta avusta ja asiantuntemuksesta, johon komissio voi joutua turvautumaan tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi.

10 artikla

Seuranta

1. Rahoitustuen saajan on toimitettava komissiolle kertomuksia ohjelmasta rahoitetun toiminnan teknisestä ja taloudellisesta etenemisestä. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa kunkin hankkeen päättymisestä.

2. Komission virkamiesten ja muun henkilöstön on tehtävä ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden ja muiden toimenpiteiden tarkastuksia paikalla, myös otantatarkastuksina, erityisesti varmistaakseen ohjelman tavoitteiden ja tämän asetuksen 2, 3 ja 4 artiklassa vahvistettujen toimia koskevien tukikelpoisuusvaatimusten noudattamisen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen yhdessä kansallisten toimivaltaisten tilintarkastusviranomaisten kanssa suorittamia perussopimuksen 287 artiklan mukaisia tarkastuksia tai perussopimuksen 322 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista valvontaa.

3. Tämän asetuksen nojalla tehtäviin sopimuksiin on erityisesti sisällytettävä määräykset komission tai sen mahdollisesti valtuuttaman edustajan suorittamasta yleisestä ja varainhoitoon liittyvästä valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista, jotka voidaan tarvittaessa tehdä paikalla.

4. Tuensaajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki hankkeeseen liittyviä menoja koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan viimeisen hanketta koskevan maksun suorittamisesta.

5. Tarvittaessa komissio mukauttaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja otantatarkastusten perusteella alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää tai ehtoja sekä maksuaikataulua.

6. Komissio toteuttaa kaikki muut tarvittavat toimet varmistaakseen, että rahoitetut toimet toteutetaan asianmukaisesti ja tämän asetuksen sekä varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen.

11 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1. Tästä ohjelmasta rahoitettuja toimia toteutettaessa komissio varmistaa, että unionin taloudellisia etuja suojataan

a) soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä;

b) tehokkailla tarkastuksilla;

c) perimällä aiheettomasti maksetut varat takaisin, ja

d) soveltamalla tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, jos väärinkäytöksiä havaitaan.

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi komissio toimii asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95, asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

3. Komissio voi lykätä toimea varten myönnetyn rahoitustuen antamista, vähentää tuen määrää tai periä sen takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, mukaan luettuna tämän asetuksen tai asianomaisen rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen säännösten tai määräysten noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että toimea on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa sen luonteen tai toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4. Jos määräaikoja ei ole noudatettu tai jos toimen toteutuksen edistyminen antaa perusteet vain osaan myönnetystä rahoitustuesta, komissio pyytää tuensaajaa esittämään selvityksen asiasta tietyssä määräajassa. Jos tämä ei pysty esittämään hyväksyttävää perustelua, komissio voi peruuttaa taloudellisen avustuksen loppuosan ja vaatia jo maksettujen erien palauttamista.

5. Kaikki perusteettomasti maksetut erät on palautettava komissiolle. Niihin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

6. Tämän artiklan soveltamiseksi väärinkäytöksenä pidetään jokaista unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka sopimusvelvoitteen rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla perusteettomasta menosta aiheutuva vahinko unionin yleiselle talousarviolle tai unionin hallinnoimille talousarvioille.

12 artikla

Arviointi

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

13 artikla

Neuvoa-antava komitea

1. Komissiota avustaa 7 artiklan 2 kohdassa säädettyjen vuotuisten työohjelmien laatimisessa neuvoa-antava komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskevasta tukiohjelmasta

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Meripolitiikka

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1. 11 09 05 Yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskeva tukiohjelma

11 01 04 07 Yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskeva tukiohjelma – Hallintomenot

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

1 päivästä tammikuuta 2011 31 päivään joulukuuta 2013

3.3. Budjettitiedot:

Budjetti-kohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitus-näkymien otsake |

11 09 05 | Pakoll./ ei-pakoll. Ei ole | JM[18] | KYLLÄ | EI | EI | Nro 2 |

11 01 04 07 | Pakoll./ ei-pakoll. Ei ole | EI-JM[19] | KYLLÄ | EI | EI | Nro 2 |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | 2011 | 2012 | 2013 | Yhteensä |

Toimintamenot[20] |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1 | a | 16.260 | 16.560 | 16.780 | 49.600 |

Maksumäärärahat (MM) | b | 7.355 | 14.443 | 17.512 | 39.310 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[21] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4 | c | 0.100 | 0.100 | 0.200 | 0.400 |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumusmäärärahat | a+c | 16.360 | 16.660 | 16.980 | 50.000 |

Maksumäärärahat | b+c | 7.455 | 14.543 | 17.712 | 39.710 |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 | d | 1.000 | 1.000 | 1.000 | 3.000 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 | e | 0.155 | 0.157 | 0.160 | 0.472 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 17.515 | 17.817 | 18.140 | 53.472 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 8.610 | 15.700 | 18.872 | 43.182 |

Vuosina 2014 ja 2015 tarvittavien, kauden 2011–2013 toimintamenoja koskeviin maksusitoumusmäärärahoihin liittyvien maksumäärärahojen odotetaan olevan yhteensä 10 290 euroa. |

Tiedot yhteisrahoituksesta |

Rahoitukseen osallistuva taho | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | Yht. |

f |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

4.2. Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1

Vuositarve | 2011 | 2012 | 2013 |

Henkilöstön määrä yhteensä | 9.4 | 9.4 | 9.4 |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä ja täytäntöönpanoa koskevien vaihtoehtojen kartoituksen jatkaminen.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Ehdotetun talousarvion olisi täydennettävä ja vahvistettava nykyisiä ja tulevia rahoitusvälineitä. Tämän ohjelman nojalla toteutettavien toimien olisi tapauksen mukaan täydennettävä asiaa koskevia unionin politiikkoja, jotka liittyvät kyseisillä alueilla aktiivisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtyihin voimassaoleviin kansainvälisiin ja alueellisiin yleissopimuksiin ja/tai sopimuksiin sekä luoda merkittäviä kytköksiä tällaisten aloitteiden välille, jolloin niistä saatava kokonaishyöty on mahdollisimman suuri. Yksittäiset toimet täydentävät myös Euroopan makroaluestrategioiden alalla käynnissä olevaa toimintaa.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Ks. asetuksen 2 ja 3 artikla.

5.4. Toteutustapa (alustava)

Komissio toteuttaa tästä ohjelmasta rahoitettujen toimenpiteiden talousarviomäärärahoja keskitetysti varainhoitoasetuksen 53 artiklan a alakohdan mukaisesti. Muut toteuttamistavat eivät kuitenkaan ole poissuljettuja.

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Komissio seuraa ohjelmasta rahoitettujen toimien teknistä ja taloudellista toteutusta tuensaajan komissiolle toimittamien tilanneselvitysten pohjalta ja myös paikalla tehtyjen tarkastusten avulla. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa kunkin hankkeen päättymisestä. Ohjelmasta rahoitetuille hankkeille ja muille toimille tehdään myös tarkastuksia, alihankkijoiden tehtäväksi annetut tarkastukset mukaan luettuina.

6.2. Arviointi

6.2.1. Ennakkoarviointi

Ehdotukseen liittyvissä perusteluissa esitetään yleiskatsaus ennakkoarvioinnin keskeisistä havainnoista ja tuloksista.

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Vuosina 2008–2010 käynnistettiin joukko pilottihankkeita ja valmistelutoimia kyseisellä alalla toteutettavaa EU:n toimintaa koskevien ehdotusten laatimista varten.

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Koko ohjelmasta laaditaan jälkiarviointi, joka on määrä toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31. joulukuuta 2014.

Varainhoitoasetuksen 27 artiklan 4 kohdan ja kyseisen asetuksen soveltamissäännöistä annetun asetuksen 21 artiklan 3 kohdan mukainen yhdennetyn merivalvonnan ja merten aluesuunnittelun arviointi toteutetaan vuonna 2012, ja meriosaamisen hanke arvioidaan vuonna 2013.

7. Petostentorjunta

Asetusehdotuksen 10 artiklassa viitataan Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annettuun neuvoston asetukseen (EY, Euratom) N:o 2988/95[22], komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annettuun neuvoston asetukseen (Euratom, EY) N:o 2185/96[23] ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1073/1999[24].

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

(Sarakkeessa ilmoitetaan tavoitteet, toiminta ja tuotokset) | Tuotoksen tyyppi | Keskim. kustannukset | 2011 | 2012 | 2013 |

2011 | 2012 | 2013 |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt[26] (11 01 01) | A*/AD | 4.00 | 4.00 | 4.00 |

B*, C*/AST | 2.40 | 2.40 | 2.40 |

Momentilta 11 01 02 rahoitettava henkilöstö[27] | 3.00 | 3.00 | 3.00 |

Momentilta 11 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[28] |

YHTEENSÄ | 9.40 | 9.40 | 9.40 |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Selvityksiä koskevien toimeksiantojen kirjoittaminen, avustuksia koskevien ehdotuspyyntöjen ja tarjouskilpailujen valmistelu; avustuksista neuvotteleminen, ennakko- ja jälkitarkastukset, kokousten järjestäminen, ehdotusten ja tarjousten arviointi, suoritteiden seuranta, maksujen suorittaminen

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet sekä ulkopuoliset työntekijät

Henkilöstöresurssien tarve katetaan tämän toimen hallinnointiin jo myönnetyistä ja/tai pääosaston sisällä uudelleen kohdennetuista määrärahoista.

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimike) | 2011 | 2012 | 2013 | Yht. |

1 Tekninen ja hallinnollinen apu (henkilöstökust. mukaan luettuina) |

Toimeenpanovirastot[29] |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu |

- sisäinen |

- ulkoinen | 0.100 | 0.100 | 0.200 | 0.400 |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | 0.100 | 0.100 | 0.200 | 0.400 |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | 2011 | 2012 | 2013 |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (11 01 02 01) | 0.781 | 0.781 | 0.781 |

Momentilta 11 01 02 01 rahoitettava henkilöstö (kansalliset asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) | 0.219 | 0.219 | 0.219 |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 1.000 | 1.000 | 1.000 |

Laskelma – Virkamiehet, väliaikaiset toimihenkilöt ja muu henkilöstö (11 01 02 01) |

Henkilöstöresursseista johtuvat rahoituskustannukset arvioidaan komission henkilöstömäärää koskevia arviointeja varten toimittamien keskimääräisten kustannusten perusteella: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt: 122 000 euroa / vuosi Kansalliset asiantuntijat: 73 000 euroa / vuosi Sopimussuhteiset toimihenkilöt: 64 000 euroa / vuosi |

8. 2. 6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2011 | 2012 | 2013 | YHTEENSÄ |

11 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0.020 | 0.020 | 0.020 | 0.060 |

11 01 02 11 02 – Asiantuntijaryhmien kokoukset | 0.100 | 0.100 | 0.100 | 0.300 |

11 01 02 11 03 – Neuvoa-antava komitea, joka avustaa komissiota yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskevasta tukiohjelmasta annetun asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vuotuisten työohjelmien laatimisessa päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklan mukaisesti (kaksi kokousta vuodessa) | 0.035 | 0.037 | 0.040 | 0.112 |

11 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset |

11 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät |

2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) |

3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0.155 | 0.157 | 0.160 | 0.472 |

Hallintomäärärahojen tarve katetaan tämän toimen hallinnointiin jo myönnetyistä ja/tai pääosaston sisällä uudelleen kohdennetuista määrärahoista, joita täydennetään tapauksen mukaan muilla mahdollisilla osuuksilla, joita hallinnoivalle pääosastolle voidaan myöntää vuosittaisessa jakomenettelyssä talousarviorajoitukset huomioon ottaen.

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään Meripoliittista seurantakeskusta ja tietoverkkoa käsittelevä asiantuntijaryhmä valvoo meriosaamisen hankkeita ja kokoontuu neljästi vuodessa. Asiantuntijaryhmä seuraa jo valmistelutoimia, ja arvio perustuu kyseisen ryhmän kokemuksiin. Neuvoa-antavan komitean kokousmenoja koskeva arvio perustuu asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskeviin komission sääntöihin. |

[1] Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, 14. joulukuuta 2007 – Asiak. 16616/1/07 REV 1.

[2] KOM(2009) 540, 15. lokakuuta 2009.

[3] Tähän kertomukseen liittyi komission valmisteluasiakirja SEC(2009) 1343, jossa tarkasteltiin yksityiskohtaisesti, miten lokakuussa 2007 laaditun toimintasuunnitelman tavoitteissa on tähän mennessä edistytty.

[4] Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1995/2006, annettu 13. joulukuuta 2006, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 muuttamisesta (EUVL L 390, 30.12.2006), jäljempänä 'varainhoitoasetus', ja komission asetus (EY, Euratom) N:o 478/2007, annettu 23. huhtikuuta 2007, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 muuttamisesta.

[5] Komission kertomus EU:n yhdennetyn meripolitiikan edistymisestä – KOM(2009) 540 lopullinen, 15.10.2009, s. 11–12, ja EU:n yhdennetystä meripolitiikasta annettuun tiedonantoon liittyvä komission toimintasuunnitelma – SEC(2007) 1278, 10.10.2007.

[6] Komission tiedonanto "Meripolitiikkaan sovellettavaa yhdennettyä lähestymistapaa koskevat suuntaviivat: kohti parasta toimintatapaa meriasioiden yhdennetyssä hallinnoinnissa ja sidosryhmien kuulemisessa" – KOM(2008) 395, 29.6.2008, s. 4.

[7] Esimerkiksi yhdennetyn merivalvonnan yhteydessä EU:n toiminnassa rajoitutaan tekemään olemassa olevien järjestelmien tietokerroksista yhteentoimivia ja kaikkien EU:n tason käyttäjäyhteisöjen ennalta määriteltyjä tarpeita vastaavia tavalla, joka noudattaa mahdollisimman hyvin suhteellisuusperiaatetta. Yhteisen tietojenvaihtoympäristön rakentamisen ei pitäisi haitata nykyisten ja suunniteltujen alakohtaisten tietojärjestelmien kehittämistä ja kehittymistä, kunhan otetaan huomioon yhteentoimivuus, jota tarvitaan tietojen vaihtamiseksi muiden järjestelmien kanssa.

[8] EUVL C […], […], s. […].

[9] EUVL C […], […], s. […].

[10] Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston päätelmät yhdennetystä meripolitiikasta – asiak. 15175/1/09, s. 6.

[11] Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 20. toukokuuta 2008, Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta – P6_TA(2008)0213.

[12] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[13] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

[14] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[15] EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[16] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[17] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[18] Jaksotetut määrärahat

[19] Jaksottamattomat määrärahat (EI-JM).

[20] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston 11 lukuun 11 01.

[21] Menot, jotka otetaan osaston 11 momentille 11 01 04.

[22] EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[23] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[24] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[25] Kuten kuvattu kohdassa 5.3.

[26] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[27] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[28] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[29] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.