52010PC0076

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 9.3.2010

KOM(2010) 76 lopullinen

2010/0044 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevasta Euroopan unionin toimesta

{SEK(2010) 197}{SEK(2010) 198}

PERUSTELUT

1. JOHDANTO

Tällä ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi edistetään Euroopan kulttuuriperintötunnuksen käyttöönottoa. Tunnuksen yleisinä tavoitteina on vahvistaa Euroopan kansalaisten tunnetta Euroopan unioniin kuulumisesta yhteisten historianvaiheiden ja perinnön pohjalta, lisätä monimuotoisuuden arvostamista ja syventää kulttuurien välistä vuoropuhelua. Tätä varten tunnuksen avulla pyritään lisäämään Euroopan unionin rakentamisessa ja historiassa tärkeässä asemassa olleiden kohteiden arvoa ja tunnettuutta sekä EU:n kansalaisten tietämystä Euroopan rakentamisesta ja yhteisestä mutta monimuotoisesta kulttuuriperinnöstään eritoten Euroopan yhdentymisprosessin perustana oleviin demokraattisiin arvoihin ja ihmisoikeuksiin liittyen. Näin Euroopan kulttuuriperintötunnuksella voitaisiin myös tuoda Euroopan unioni lähemmäksi kansalaisia.

Euroopan kulttuuriperintötunnuksella on tiettyä lisäarvoa verrattuna muihin kulttuuriperintöön liittyviin aloitteisiin kuten Unescon maailmanperintöluetteloon ja Euroopan neuvoston Euroopan kulttuurireitit -ohjelmaan. Ensinnäkin aloite perustuu kohteiden eurooppalaiseen syntyhistoriaan ja symboliarvoon EU:n kannalta eikä niinkään niiden esteettiseen arvoon. Toiseksi aloitteessa ei keskitytä kohteiden suojeluun vaan niiden esittelyyn ja niihin tutustumiseen muun muassa kertomalla selkeästi kohteiden Euroopan laajuisesta merkityksestä ja järjestämällä erityisesti nuorille tarkoitettuja valistustoimia. Kolmanneksi halutaan edistää tunnuksen saaneiden kohteiden verkottumista, jotta ne jakaisivat parhaita toimintatapoja ja käynnistäisivät yhteisiä hankkeita.

Ehdotus pohjautuu Euroopan unionin ministerineuvoston 20. marraskuuta 2008 hyväksymiin päätelmiin, joissa Euroopan komissiota kehotetaan esittämään asianmukainen ehdotus Euroopan kulttuuriperintötunnuksen käyttöönotosta Euroopan unionissa ja hankkeen toteuttamista koskevista käytännön järjestelyistä.

2. YLEINEN TAUSTA

Ajatus Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta syntyi alun perin vuonna 2005 yhtenä ratkaisuna EU:n ja sen kansalaisten välisen kuilun kaventamiseksi. Kuilu johtuu suurelta osin Euroopan historian, Euroopan unionin merkityksen ja sen perustana olevien arvojen puutteellisesta tuntemuksesta.

Hankkeen käynnisti alunperin joukko Euroopan maita huhtikuussa 2006 hallitustenväliseltä pohjalta. Tavoitteena oli vahvistaa Euroopan kansalaisten tunnetta Eurooppaan kuuluvuudesta ja edistää eurooppalaista identiteettiä parantamalla tietämystä yhteisestä eurooppalaisesta historiasta ja perinnöstä erityisesti nuorten keskuudessa. Tähän mennessä tunnus on myönnetty yhteensä 64 kohteelle 17:ssä EU:n jäsenvaltiossa ja Sveitsissä. Aloitteen käytännön järjestelyissä on kuitenkin ollut joitakin heikkouksia eikä sen mahdollisuuksia ole pystytty täysin hyödyntämään. Siksi jäsenvaltiot pyysivät marraskuussa 2008 kokoontuneen neuvoston päätelmissä Euroopan komissiota muuttamaan nykyisen hallitustenvälisen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen viralliseksi Euroopan unionin toimeksi – Euroopan kulttuuripääkaupunkien mallin mukaisesti – sen toimivuuden parantamiseksi ja pitkän aikavälin tuloksekkuuden varmistamiseksi.

Euroopan unionin osallistumisen Euroopan kulttuuriperintötunnukseen odotetaan lisäävän jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja näin myötävaikuttavan siihen, että tunnukselle laaditaan yhteiset, selkeät ja avoimet valintakriteerit sekä uudet valinta- ja seurantamenettelyt, joita sovelletaan asianmukaisesti. Näin varmistetaan kohteiden merkityksellisyys tavoitteisiin nähden. Lisäksi Euroopan unionin tasoisen toimen odotetaan kasvattavan aloitteeseen osallistuvien jäsenvaltioiden määrää ja ratkaisevan nykyiseen vaihtuvaan sihteeristöön liittyvät ongelmat.

Euroopan parlamentti kannattaa Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Parlamentti ehdotti 29. marraskuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa Uudistettu EU:n matkailupolitiikka: kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi (2006/2129(INI)), että ”luodaan eurooppalaista perintöä koskeva merkintä, jolla pyritään korostamaan Euroopan unionin matkakohteiden ja monumenttien eurooppalaista ulottuvuutta”. Sittemmin 10. huhtikuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta (2007/2211(INI)) parlamentti kannatti ”eurooppalaista perintöä koskevan merkinnän laatimista, jotta voidaan painottaa kulttuurihyödykkeiden, monumenttien sekä muistomerkkien ja -paikkojen eurooppalaista ulottuvuutta, koska ne kaikki ovat osa Euroopan historiaa ja perintöä”.

3. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Neuvoston päätelmien perusteella ja sen menettelyjen mukaisesti Euroopan komissio käynnisti vaikutustenarvioinnin, johon sisältyi julkinen kuuleminen. Vaikutustenarvioinnin tavoitteena oli määrittää, olisiko Euroopan unionin toimi perusteltu tällä alalla, tuottaisiko se todella lisäarvoa Euroopan kulttuuriperintötunnukselle, ja jos tuottaisi, minkä muotoisena toimi olisi toteutettava. Vaikutustenarviointia koskevasta raporttiluonnoksesta keskusteltiin vaikutustenarviointilautakunnan kokouksessa 25. marraskuuta 2009. Kokouksen ja lautakunnan antaman lausunnon jälkeen raporttiin tehtiin useita muutoksia. Lopullinen raportti ja vaikutustenarviointilautakunnan lausunto on julkaistu osoitteessa [http://ec.europa.eu/governance/impact/ia_carried_out/ia_carried_out_en.htm].

3.1. Intressitahojen kuuleminen

Kuulemismenettely alkoi maaliskuussa 2009. Se suoritettiin vaiheissa, joita olivat verkkokuuleminen, yleisölle ja sidosryhmille avoin kuulemistilaisuus sekä kokous 27 jäsenvaltion nimeämien asiantuntijoiden kanssa. Kuulemisen eri osa-alueita koskevat yksityiskohtaiset tulokset sisältyvät vaikutustenarviointiraporttiin, ja ne on otettu ehdotuksen valmistelussa asianmukaisesti huomioon.

3.2. Odotetut vaikutukset

Erilaisten vaikutusten analyysi on osoittanut, että Euroopan kulttuuriperintötunnuksen pääasialliset suorat vaikutukset olisivat sosiaalisia tai yhteiskunnallisia. Esimerkiksi varsinkin nuoret pääsisivät paremmin tutustumaan perintökohteisiin, kiinnostus yhteiseen eurooppalaiseen perintöön ja tietämys siitä kasvaisi, ymmärtämys eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuudesta lisääntyisi, kulttuurien välinen vuoropuhelu vilkaistuisi, ja kansalaiset tuntisivat paremmin kuuluvansa Euroopan unioniin.

Odotettavissa olisi myös taloudellisia hyötyjä, sillä Euroopan kulttuuriperintötunnuksella on potentiaalisia myönteisiä vaikutuksia paikalliseen matkailuun ja sen työllistämien ihmisten määrään. Vaikutus tietyn kohteen vierailijamäärään riippuu kuitenkin paljon tunnuksen laadusta ja uskottavuudesta ja näin ollen arvostuksesta, jota sille kertyy vuosien mittaan.

3.3. Sääntelytavan valinta

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen vaikutustenarvioinnissa tutkittiin kolmea toimintavaihtoehtoa. Ensimmäisenä vaihtoehtona oli tunnuksen säilyttäminen hallitustenvälisenä aloitteena ilman Euroopan unionin tointa. Toisena vaihtoehtona oli tunnuksen säilyttäminen hallitustenvälisenä aloitteena mutta Euroopan unionin talousarviosta saatavan rahoitustuen turvin. Kolmantena vaihtoehtona oli muuttaa tunnus Euroopan unionin aloitteeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä vuoden 1999 Euroopan kulttuuripääkaupunki -aloitteen esimerkkiä noudattaen. Tämä kolmas vaihtoehto sisälsi kolme alavaihtoehtoa, joissa on toisistaan poikkeavat valintamenettelyt: jäsenvaltioiden tekemä valinta yhteisten eurooppalaisten kriteerien perusteella, yksinomaan EU:n tasolla tehtävä valinta ottamatta huomioon kohteiden kansallista alkuperää, ja jäsenvaltioissa tehtävä esivalinta, jota seuraa Euroopan tasolla tehtävä lopullinen valinta.

Jatkotarkastelusta jätettiin pois vaihtoehdot, jotka olisivat vaatineet huomattavaa taloudellista tukea kohteiden kehittämiseksi. Jäsenvaltioissa ja kuulemisessa oltiin nimittäin selkeästi sitä mieltä, että uuden aloitteen vaikutus EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioihin ei saa olla liian suuri.

Näiden kolmen vaihtoehdon vertailu osoitti, että Euroopan kulttuuriperintötunnuksen muuttaminen Euroopan unionin aloitteeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä tuottaisi selkeästi lisäarvoa ja hyötyjä, joita jäsenvaltiot eivät voisi saavuttaa toimimalla yksin, ei vaikka EU tukisi niitä taloudellisesti. Vertailu osoitti myös, että paras menettely tunnuksen myöntämiseksi oli yhdistetty kansallinen ja EU:n tason valintamenettely.

4. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

4.1. Oikeusperusta

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artikla, jolla annetaan Euroopan unionille tehtäväksi ”myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä”. Euroopan unioni pyrkii myös ”rohkaisemaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä” kulttuurin alalla sekä ”tarvittaessa tukemaan ja täydentämään niiden toimintaa”.

4.2. Toissijaisuusperiaate

Tämä ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. Jäsenvaltioiden osallistuminen on vapaaehtoista. Euroopan unionin osallistumisella Euroopan kulttuuriperintötunnukseen pyritään täysin perussopimuksen 167 artiklan mukaisesti vahvistamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tukemaan niiden toimia myötävaikuttamalla uusien yhteisten, selkeiden ja avointen valintakriteerien sekä uusien valinta- ja seurantamenettelyn kehittämiseen ja asianmukaiseen soveltamiseen. Vaikutustenarvointi osoitti myös, että Euroopan unionin toimi tuottaa hyötyjä, joita jäsenvaltiot eivät voisi saavuttaa toimimalla yksin.

4.3. Suhteellisuusperiaate

Ehdotetun toimintatavan vaikutus sekä Euroopan unionin talousarvioon että jäsenvaltioiden talousarvioihin tulee olemaan vähäinen. Se ei aiheuta suhteettomia hallinnollisia rasitteita sitä soveltaville hallintoelimille.

4.4. Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

4.4.1. Tavoitteet

Hallitustenvälinen Euroopan kulttuuriperintötunnus suunniteltiin keinoksi tuoda kansalaiset lähemmäksi Eurooppaa. Tämä on laaja ja monimutkainen aihe, jota pyritään käsittelemään erilaisilla Euroopan unionin aloitteilla viestinnän, koulutuksen, kulttuurin ja kansalaisuuden aloilla toisiaan täydentävillä tavoilla. Ilmentääkseen tätä laajempaa prosessia ja sitä erityispanosta, jonka Euroopan kulttuuriperintötunnus voi antaa, komissio ehdottaa uudistetulle tunnukselle kolmentasoisia tavoitteita.

Yleisinä tavoitteina on vahvistaa Euroopan kansalaisten tunnetta Euroopan unioniin kuulumisesta yhteisten historianvaiheiden ja perinnön pohjalta, lisätä monimuotoisuuden arvostamista ja syventää kulttuurien välistä vuoropuhelua. Nämä tavoitteet kuvastavat Euroopan kulttuuriperintötunnuksen yleistä pyrkimystä ja liittävät sen Euroopan unionin laajempaan politiikkaan ja tavoitteisiin.

Keskitason tavoitteina on lisätä Euroopan unionin historiassa ja rakentamisessa tärkeässä roolissa olleiden kohteiden arvoa ja tunnettuutta sekä EU:n kansalaisten tietämystä Euroopan yhdentymisestä ja yhteisestä mutta monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä eritoten Euroopan yhdentymisprosessin perustana oleviin demokraattisiin arvoihin ja ihmisoikeuksiin liittyen. Tämä on korkein vaikutustaso, jolle Euroopan kulttuuriperintötunnus voi yksinään yltää.

Käytännön tason erityistavoitteet liittyvät niihin välittömiin parannuksiin, joita kohteissa sekä yksittäin että yhdessä odotetaan syntyvän tuloksena Euroopan kulttuuriperintötunnuksen myöntämiseen liittyvästä toiminnasta tai joita uusien käytännön järjestelyjen odotetaan tuottavan.

4.4.2. Osallistuminen toimeen

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen luonne ja tavoitteet huomioon ottaen komissio ehdottaa, että toimi aloitettaisiin 27 jäsenvaltion kesken. Jäsenvaltioiden osallistuminen olisi vapaaehtoista. Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevissa tulevissa arvioinneissa voitaisiin tarvittaessa tarkastella, olisiko aloitetta aiheellista laajentaa koskemaan Kulttuuri-ohjelmaan osallistuvia EU:n ulkopuolisia maita.

4.4.3. Valintamenettely

Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskeva vaikutustenarviointi osoitti, että yksi nykyisen hallitustenvälisen aloitteen suurimmista heikkouksista on se, että osallistuvat maat valitsevat kohteet itsenäisesti ilman Euroopan tasoista valvovaa elintä. Tällainen menettely jättää liikaa tulkinnanvaraa, ja maat ovatkin soveltaneet kriteerejä eri tavoin, minkä vuoksi tunnuksen johdonmukaisuus ja laatu eivät vielä ole parhaat mahdolliset.

Tarvitaan siis uusi valintamenettely, jossa yhdistyvät kansallinen ja EU:n taso. Komissio ehdottaa, että ensimmäisessä vaiheessa kohteiden esivalinta tapahtuisi jäsenvaltioissa ja toisessa vaiheessa lopullinen valinta tehtäisiin EU:n tasolla puolueettoman asiantuntijaraadin avustamana. Näin taattaisiin sekä kriteerien selkeä soveltaminen että eurooppalaisen ulottuvuuden asianmukainen näkyvyys, ja samalla turvattaisiin kohteiden tasapuolinen jakautuminen Euroopan unionin alueella.

Puolueettomassa asiantuntijaraadissa olisi 12 jäsentä, jotka Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio nimittävät Euroopan kulttuuripääkaupunki -aloitteen valintalautakunnan mallin mukaisesti. Asiantuntijoilla pitäisi olla vankka kokemus ja asiantuntemus kulttuurin, kulttuuriperinnön, Euroopan historian tai muilla Euroopan kulttuuriperintötunnuksen tavoitteiden kannalta merkittävillä aloilla.

Komissio ehdottaa, että jokainen jäsenvaltio saisi ehdottaa esivalinnassa enintään kahta kohdetta kunakin valintavuonna. Näin kohteiden lukumäärä pysyisi kohtuullisena ja samalla jäsenvaltioilla olisi tiettyä joustavuutta, koska toisilla niistä on enemmän potentiaalisia kohteita ehdotettavana kuin toisilla.

Puolueeton asiantuntijaraati voisi vuorostaan valita esivalituista kohteista enintään yhden kohteen kustakin jäsenvaltiosta kunakin valintavuonna. On ehdotettu etusijan antamista kohteille, joilla on vahva rajatylittävä ulottuvuus. Näin kohteiden välillä olisi tiettyä kilpailua Euroopan unionin tasolla, mikä auttaisi takaamaan kohteiden yleisen laadun ja tätä myötä aloitteen uskottavuuden ja arvostuksen.

Lopuksi komissio ehdottaa, että kolmen peräkkäisen vuoden jälkeen, joina valitaan uusia kohteita, neljäs vuosi varattaisiin seurantamenettelylle. Näin sekä jäsenvaltioiden että komission hallinnollinen taakka pysyisi kohtuullisena. Ehdotettu menettely kuvataan liitteenä olevassa aikataulussa.

4.4.4. Seuranta ja tunnuksen peruuttaminen

Tunnus olisi myönnettävä periaatteessa pysyvästi, koska valittujen kohteiden symbolinen arvo ei vähene ajan mittaan. Näin kohteita kannustettaisiin toimimaan pitkällä tähtäyksellä ja investoimaan kehittämiseen. Laadun ja uskottavuuden ylläpitämiseksi pitkällä aikavälillä tarvitaan kuitenkin vankka seurantajärjestelmä, jolla varmistetaan, että tunnuksen saaneet kohteet täyttävät hakemusvaiheessa tekemänsä sitoumukset. Komissio ehdottaa, että seurannasta ovat vastuussa jäsenvaltiot, jotka puolestaan raportoivat eurooppalaiselle raadille joka neljäs vuosi. Jos tietty kohde ei enää täytä sitoumuksiaan, tunnus on voitava peruuttaa.

4.4.5. Käytännön järjestelyt

Komission olisi tuettava tointa, jotta päästään suurempaan vakauteen kuin nykyjärjestelyjen puitteissa on mahdollista ja jotta asiantuntemusta voidaan kerryttää. Tämä ratkaisun avulla voitaisiin hyödyntää kokemusta, jota on jo kertynyt esimerkiksi Euroopan kulttuuripääkaupunki -aloitteesta tai Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkinnosta. Lisäresursseja kuitenkin tarvittaisiin (yksi hallintovirkamies ja yksi avustava virkamies). Jotta käytännön järjestelyt säilyisivät mahdollisimman keveinä ja joustavina, tiettyjä hallinnollisia tehtäviä voitaisiin ulkoistaa tarjouskilpailujen kautta.

4.4.6. Arviointi

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen säännöllinen arvioiminen on ratkaisevan tärkeää aloitteen vaikuttavuuden ja uskottavuuden takaamiseksi. Arvioinnissa olisi tarkasteltava sekä toimen toteuttamiseen kuuluvia prosesseja että tunnuksen todellista kumulatiivista vaikutusta. Olisi pyrittävä määrittämään, miltä osin toimi sujuu hyvin, pitäisikö sitä jatkaa, mitä osa-alueita voitaisiin parantaa ja, mikä tärkeintä, miten parannukset voitaisiin parhaiten toteuttaa tulevaisuudessa. Edellä mainittua tunnuksen saaneiden kohteiden seurantaa hyödynnettäisiin tietenkin arvioinnissa. Arvioinnista vastaisi komissio, ja se toteutettaisiin ulkoisena arviointina joka kuudes vuosi.

4.4.7. Siirtymäsäännökset

Siirtymäsäännöksiä tarvitaan niiden kohteiden aseman määrittämiseksi, jotka ovat jo saaneet tunnuksen hallitustenvälisen Euroopan kulttuuriperintötunnus -aloitteen aikana. Aloitteen yleisen johdonmukaisuuden takaamiseksi nämä kohteet olisi arvioitava uudelleen uusien kriteerien mukaisesti. Jotta kaikkia jäsenvaltioita kohdeltaisiin tasapuolisesti, komissio ehdottaa, että ne maat, jotka eivät osallistuneet hallitustenväliseen aloitteeseen, saisivat ehdottaa ensimmäisiä kohteita ennen säännöllisen valintamenettelyn alkamista.

5. RESURSSIT

Budjettivallan käyttäjä hyväksyy Euroopan kulttuuriperintötunnuksen vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa. Määrärahoilla on tarkoitus kattaa eurooppalaisen asiantuntijaraadin kustannukset, aloitteen näkyvyys Euroopan tasolla, joitakin kohteiden verkottumistoimia ja toimen tukemiseen Euroopan komissiossa tarvittavat henkilöresurssit. Liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä esitetään yksityiskohtaiset tiedot kaudeksi 1. tammikuuta 2011–31. joulukuuta 2013, joka sisältyy nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen.

2010/0044 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS,

Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevasta Euroopan unionin toimesta

EURO OPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 167 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[1],

sen jälkeen, kun ehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Perussopimuksella pyritään yhä tiiviimpään yhteyteen Euroopan kansojen välillä, ja varsinkin sen 167 artiklassa annetaan Euroopan unionille tehtäväksi myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi, pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä.

(2) Yhteisen mutta samalla monimuotoisen kulttuuriperinnön parempi tuntemus ja arvostaminen, eritoten nuorten keskuudessa, vahvistaisi tunnetta Euroopan unioniin kuuluvuudesta ja lisäisi kulttuurien välistä vuoropuhelua. Siksi on tärkeää tarjota lisää mahdollisuuksia tutustua kulttuuriperintöön ja vahvistaa sen eurooppalaista ulottuvuutta.

(3) Perussopimuksessa luodaan unionin kansalaisuus, joka täydentää jäsenvaltion kansalaisuutta ja on tärkeä tekijä Euroopan yhdentymisprosessin lujittamisessa ja turvaamisessa. Jotta kansalaiset antaisivat täyden tukensa Euroopan yhdentymiselle, olisi painotettava entistä enemmän heidän yhteisiä arvojaan, historiaansa ja kulttuuriaan avaimina jäsenyyteen yhteiskunnassa, joka perustuu vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien kunnioituksen, kulttuurisen monimuotoisuuden, suvaitsevaisuuden ja solidaarisuuden periaatteille.

(4) Hallitustenvälisen Euroopan kulttuuriperintötunnus -hankkeen käynnisti useiden jäsenvaltioiden joukko Granadassa huhtikuussa 2006.

(5) Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 20 päivänä marraskuuta 2008 päätelmät[2], joiden tarkoituksena oli muuttaa hallitustenvälinen Euroopan kulttuuriperintötunnus Euroopan unionin toimeksi kehottamalla komissiota esittämään asianmukainen ehdotus Euroopan kulttuuriperintötunnuksen luomiseksi Euroopan unionissa ja täsmentämään käytännön menettelyt hankkeen toteuttamiseksi.

(6) Komission suorittama julkinen kuuleminen ja vaikutustenarviointi vahvistivat, että hallitustenvälinen Euroopan kulttuuriperintötunnus on arvokas aloite mutta että toimen kehittämistä olisi jatkettava sen täyden potentiaalin saavuttamiseksi; Euroopan unionin osallistuminen voisi myös tuoda selkeää lisäarvoa Euroopan kulttuuriperintötunnukselle ja auttaa parantamaan aloitteen laatua.

(7) Euroopan kulttuuriperintötunnuksen olisi haettava yhteisvaikutuksia ja täydentävyyttä muiden aloitteiden kuten Unescon maailmanperintöluettelon ja Euroopan neuvoston Euroopan kulttuurireitit -ohjelman kanssa. Uuden Euroopan kulttuuriperintötunnuksen lisäarvon olisi perustuttava vaikutukseen, joka valituilla kohteilla on ollut Euroopan historiaan ja kulttuuriin, selkeään kasvatukselliseen ulottuvuuteen, jolla pyritään saavuttamaan kansalaiset ja myös nuoret, ja kohteiden väliseen verkottumiseen kokemusten ja parhaiden toimintatapojen jakamiseksi. Aloitteessa olisi keskityttävä kohteiden tunnetuksi tekemiseen ja mahdollisuuksiin tutustua niihin sekä annettujen selostusten ja tarjotun toiminnan laatuun eikä niinkään kohteiden suojeluun, joka pitäisi hoitaa voimassa olevilla suojelujärjestelmillä.

(8) Sen lisäksi, että Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevalla Euroopan unionin toimella vahvistettaisiin Euroopan kansalaisten tunnetta siitä, että he kuuluvat Euroopan unioniin, ja lisättäisiin kulttuurien välistä vuoropuhelua, toimen avulla voitaisiin myös kasvattaa kulttuuriperinnön arvoa ja tunnettuutta, kasvattaa kulttuuriperinnön merkitystä alueiden taloudellisessa ja kestävässä kehityksessä varsinkin kulttuurimatkailun avulla, edistää kulttuuriperinnön sekä tämän päivän kulttuuriteosten ja luovuuden yhteisvaikutuksia, helpottaa kokemusten ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa koko Euroopan laajuisesti, ja yleisemmin ottaen edistää Euroopan yhdentymisen perustana olevia demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia.

(9) Nämä tavoitteet noudattavat täysin kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman tavoitteita, joilla edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä kulttuurin roolia luovuuden innoittajana.[3]

(10) On ratkaisevan tärkeää, että Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnetään yhteisten, selkeiden ja avointen kriteerien ja menettelyjen perusteella.

(11) Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hallinnollisten järjestelyjen olisi pysyttävä keveinä ja joustavina toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

(12) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska Euroopan kulttuuriperintötunnusta varten tarvitaan ennen kaikkea uudet yhteiset, selkeät ja avoimet kriteerit ja menettelyt sekä tiiviimpää koordinointia jäsenvaltioiden välillä, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä päätöksellä perustetaan Euroopan unionin toimi nimeltä ’Euroopan kulttuuriperintötunnus’.

2 artikla

Määritelmä

Tässä päätöksessä ’kohteilla’ tarkoitetaan muistomerkkejä, luonto- tai kaupunkikohteita, kulttuurimaisemia, historiallisia paikkoja, kulttuurihyödykkeitä ja -esineitä ja tiettyyn paikkaan liittyvää aineetonta perintöä, nykyajan kulttuuriperintö mukaan luettuna.

3 artikla

Tavoitteet

1. Toimen yleisinä tavoitteina on

- vahvistaa Euroopan kansalaisten tunnetta kuuluvuudesta Euroopan unioniin yhteisten historianvaiheiden ja kulttuuriperinnön pohjalta sekä lisätä monimuotoisuuden arvostamista;

- syventää kulttuurien välistä vuoropuhelua.

2. Toimen keskitason tavoitteina on

- kasvattaa Euroopan unionin historiassa ja yhdentymisessä tärkeässä roolissa olleiden kohteiden arvoa ja tunnettuutta;

- lisätä EU:n kansalaisten tietämystä Euroopan rakentamisesta ja yhteisestä mutta monimuotoisesta kulttuuriperinnöstään eritoten Euroopan yhdentymisen perustana oleviin demokraattisiin arvoihin ja ihmisoikeuksiin liittyen.

3. Toimen erityistavoitteina on

- kehittää kohteiden eurooppalaista merkitystä;

- lisätä nuorten tietoisuutta yhteisestä kulttuuriperinnöstään;

- helpottaa kokemusten ja parhaiden toimintatapojen jakamista Euroopan laajuisesti;

- lisätä kaikkien kansalaisten ja erityisesti nuorten mahdollisuuksia tutustua kulttuuriperintökohteisiin;

- lisätä kulttuurien välistä vuoropuhelua erityisesti nuorten keskuudessa taide-, kulttuuri- ja historiakasvatuksen keinoin;

- luoda yhteisvaikutusta kulttuuriperinnön sekä nykypäivän kulttuuriteosten ja luovuuden välille;

- edistää alueiden vetovoimaa ja kestävää kehitystä.

4 artikla

Toimeen osallistuminen

Toimi on avoin Euroopan unionin jäsenvaltioille. Osallistuminen on vapaaehtoista.

5 artikla

Täydentävyys muiden aloitteiden kanssa

Komission ja jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että Euroopan kulttuuriperintötunnus ja muut kulttuuriperintöalan aloitteet, kuten Unescon maailmanperintöluettelo ja Euroopan neuvoston Euroopan kulttuurireitit -ohjelma, täydentävät toisiaan.

6 artikla

Tunnuksen myöntäminen

Euroopan kulttuuriperintötunnus voidaan myöntää 2 artiklassa määritellyille kohteille.

7 artikla

Kriteerit

Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnetään seuraavien kriteerien perusteella:

1. Tunnusta hakevilla kohteilla on oltava symbolista eurooppalaista arvoa ja tärkeä asema Euroopan unionin historiassa ja rakentamisessa. Ehdokkaiden on siksi perusteltava

2. kohteen rajatylittävä tai yleiseurooppalainen luonne; historiallisen ja nykyisen vaikutuksen ja mielenkiinnon on ulotuttava jäsenvaltion kansallisten rajojen ulkopuolelle;

3. ja/tai kohteen asema ja merkitys Euroopan historiassa ja yhdentymisessä sekä kohteeseen liittyvät merkittävät eurooppalaiset tapahtumat tai henkilöt ja kulttuuriset, taiteelliset, poliittiset, yhteiskunnalliset, tieteelliset, tekniset tai teolliset suuntaukset;

4. ja/tai kohteen asema ja merkitys Euroopan yhdentymisen perustana olevien yhteisten arvojen kuten vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien kunnioituksen, kulttuurinen monimuotoisuuden, suvaitsevaisuuden ja solidaarisuuden kehittymisessä ja edistämisessä.

5. Ehdokkaiden on esitettävä hanke, jolla edistetään kohteiden eurooppalaista ulottuvuutta ja jolla ne sitoutuvat toteuttamaan kaikki seuraavat osa-alueet:

6. tietoisuuden lisääminen kohteen eurooppalaisesta merkityksestä erityisesti sopivilla tiedotustoimilla, opaskylteillä ja kouluttamalla henkilöstöä;

7. erityisesti nuorille tarkoitettujen kasvatuksellisten toimien järjestäminen, joilla lisätään kansalaisten tietämystä yhteisestä historiastaan ja yhteisestä mutta monimuotoisesta perinnöstään ja joilla vahvistetaan tunnetta yhteiseen alueeseen kuulumisesta;

8. monikielisyyden edistäminen käyttämällä Euroopan unionin monia kieliä;

9. osallistuminen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saaneiden kohteiden verkostojen toimintaan kokemusten vaihtamiseksi ja yhteisten hankkeiden käynnistämiseksi;

10. kohteen tunnettuuden ja vetovoiman lisääminen Euroopan mittakaavassa esimerkiksi nykytekniikan avulla.

11. Aina kun kohteen ominaispiirteet sen sallivat, on suotavaa järjestää taide- ja kulttuuritoimia (esimerkiksi tapahtumia, festivaaleja, taiteilijaresidenssiohjelmia), joilla edistetään eurooppalaisten taiteilijoiden ja kokoelmien liikkuvuutta, lisätään kulttuurien välistä vuoropuhelua ja vahvistetaan kulttuuriperinnön sekä nykypäivän teosten ja luovuuden välisiä yhteyksiä.

12. Ehdokkaiden on esitettävä hallintosuunnitelma, jossa ne sitoutuvat huolehtimaan kaikista seuraavista osa-alueista:

13. kohteen hyvä hallinto;

14. kohteen suojelu ja siirtäminen tuleville sukupolville asiaa koskevien suojelusäännösten mukaisesti;

15. vastaanottopalvelujen laatu, esimerkiksi historiasta kertominen, vieraille annettavat esitteet ja opaskyltit;

16. kohteeseen pääsyn tarjoaminen mahdollisimman laajalle yleisölle, esimerkiksi kohdetta mukauttamalla tai henkilöstöä kouluttamalla;

17. erityisen huomion kiinnittäminen nuoriin kävijöihin etenkin myöntämällä heille pääsy kohteeseen edullisin ehdoin;

18. kohteiden mainostaminen matkailukohteina;

19. johdonmukaisen ja kattavan tiedotusstrategian kehittäminen, jossa tuodaan esiin kohteen eurooppalainen merkitys;

20. huolehtiminen siitä, että hallintosuunnitelma on mahdollisimman ympäristöystävällinen, jotta matkailun mahdolliset negatiiviset vaikutukset saadaan rajatuksi.

8 artikla

Puolueeton eurooppalainen asiantuntijaraati

1. Perustetaan puolueeton eurooppalainen asiantuntijaraati, jäljempänä ’eurooppalainen raati’, joka suorittaa valinta- ja seurantamenettelyt Euroopan tasolla. Raati varmistaa, että kriteerejä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa.

2. Eurooppalaisessa raadissa on 12 jäsentä. Euroopan parlamentti nimittää heistä neljä, neuvosto neljä ja komissio neljä. Raati valitsee puheenjohtajansa.

3 Eurooppalaisen raadin jäsenten on oltava puolueettomia asiantuntijoita. Heillä on oltava vankka kokemus ja asiantuntemus kulttuurin, kulttuuriperinnön, Euroopan historian tai muilla Euroopan kulttuuriperintötunnuksen tavoitteiden kannalta merkittävillä aloilla.

4. Eurooppalaisen raadin jäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Tästä poiketen tämän päätöksen ensimmäisenä voimassaolovuonna komissio nimittää neljä asiantuntijaa yhdeksi vuodeksi, Euroopan parlamentti neljä asiantuntijaa kahdeksi vuodeksi ja neuvosto neljä asiantuntijaa kolmeksi vuodeksi.

5. Jos käy ilmi, että raadin jäsenen ja tietyn kohteen välillä on eturistiriita, raadin jäsen ei saa osallistua kyseisen kohteen arviointiin.

6. Eurooppalaisen raadin kaikki raportit, suositukset ja ilmoitukset on julkaistava.

9 artikla

Hakemuslomake

Jotta menettelyt pysyisivät mahdollisimman yksinkertaisina ja keveinä, komissio laatii valintakriteereihin perustuvan yhteisen hakemuslomakkeen, jota kaikkien ehdokkaiden on käytettävä. Ainoastaan virallisella hakemuslomakkeella jätetyt hakemukset otetaan huomioon valinnassa.

10 artikla

Esivalinta jäsenvaltioissa

1. Jäsenvaltiot vastaavat kohteiden esivalinnasta Euroopan kulttuuriperintötunnuksen myöntämistä varten.

2. Kukin jäsenvaltio saa valita enintään kaksi kohdetta vuodessa liitteenä olevan aikataulun mukaisesti. Valintaa ei tehdä seurantamenettelylle varattuina vuosina.

3. Kukin jäsenvaltio laatii omat menettelynsä ja aikataulunsa kohteiden esivalintaa varten toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja varmistaa, että hallinnolliset järjestelyt pysyvät mahdollisimman keveinä ja joustavina. Jäsenvaltion on kuitenkin ilmoitettava komissiolle esivalinnan tuloksista viimeistään 31 päivänä tammikuuta kunakin valintavuonna.

4. Esivalinnan on perustuttava 7 artiklassa vahvistettuihin kriteereihin, ja siinä on käytettävä 9 artiklassa tarkoitettua hakemuslomaketta.

11 artikla

Lopullinen valinta EU:n tasolla

1. Komissio vastaa kohteiden lopullisesta valinnasta Euroopan kulttuuriperintötunnuksen myöntämistä varten, ja valinnan suorittaa eurooppalainen raati.

2. Eurooppalainen raati arvioi esivalittujen kohteiden hakemukset ja valitsee enintään yhden kohteen kustakin jäsenvaltiosta. Tarvittaessa voidaan pyytää lisätietoja ja järjestää vierailuja kohteisiin.

3. Lopullisen valinnan on perustuttava 7 artiklassa vahvistettuihin kriteereihin, ja siinä on käytettävä 9 artiklassa tarkoitettua hakemuslomaketta.

4. Eurooppalaisen raadin on esitettävä raportti esivalituista kohteista viimeistään 31 päivänä lokakuuta kunakin valintavuonna. Raportissa on esitettävä suositus Euroopan kulttuuriperintötunnuksen myöntämiseksi ja perustelut niiden kohteiden osalta, joita ei otettu lopulliseen luetteloon.

5. Lopullisen luettelon ulkopuolelle jääneet kohteet voivat toimittaa uuden hakemuksen kansalliseen esivalintaan seuraavina vuosina.

12 artikla

Rajatylittävät kohteet

1. Tätä päätöstä sovellettaessa seuraavia pidetään rajatylittävinä kohteina:

- eri jäsenvaltioissa sijaitsevat useat kohteet, jotka ryhmittyvät tietyn teeman ympärille ja jättävät yhden yhteisen hakemuksen;

- yksi kohde, joka sijaitsee maantieteellisesti vähintään kahden eri jäsenvaltion alueella.

2. Rajatylittävien kohteiden hakemusten on noudatettava samaa menettelyä kuin muidenkin kohteiden. Yhden asianosaisista jäsenvaltioista on valittava kohde esivalinnassaan, jossa se voi valita enintään kaksi kohdetta, kuten 10 artiklassa säädetään, ja kohdetta on ehdotettava kaikkien asianosaisten jäsenvaltioiden nimissä kyseisten jäsenvaltioiden kuulemisen ja hyväksynnän jälkeen.

3. Jos rajatylittävä kohde täyttää kaikki 7 artiklassa vahvistetut kriteerit, sille on annettava etusija lopullisessa valinnassa.

13 artikla

Nimittäminen

1. Komissio nimittää valintamenettelyä seuraavana vuonna eurooppalaisen raadin suositusten perusteella virallisesti kohteet, joille myönnetään Euroopan kulttuuriperintötunnus. Komissio ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2. Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnetään kohteille periaatteessa pysyvästi 14 ja 15 artiklassa vahvistetuin ehdoin ja sillä edellytyksellä, että toimi jatkuu.

14 artikla

Seuranta

1. Jokaista Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saanutta kohdetta seurataan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että kohde täyttää edelleen kriteerit ja noudattaa hakemuksessa tehtyjä sitoumuksia.

2. Jäsenvaltio vastaa kaikkien alueellaan sijaitsevien kohteiden seurannasta. Jäsenvaltion on kerättävä kaikki tarvittavat tiedot ja laadittava yksityiskohtainen raportti joka neljäs vuosi liitteenä olevan aikataulun mukaisesti.

3. Raportti on lähetettävä komissiolle ja toimitettava eurooppalaisen raadin tarkasteltavaksi viimeistään 31 päivänä tammikuuta seurantavuonna.

4. Eurooppalainen raati julkaisee raportin tunnuksen saaneiden kohteiden tilanteesta asianomaisissa jäsenvaltioissa viimeistään 31 päivänä lokakuuta seurantavuonna ja sisällyttää siihen tarvittaessa suosituksia, jotka on otettava huomioon seuraavalla seurantakaudella.

5. Komissio laatii jäsenvaltioille yhteiset indikaattorit sen varmistamiseksi, että seurantamenettelyssä noudatetaan yhtenäistä lähestymistapaa.

15 artikla

Tunnuksen peruuttaminen

1. Jos eurooppalainen raati huomaa, että tietty kohde ei enää täytä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen kriteerejä tai ei enää noudata kaikkia hakemuksessa tekemiään sitoumuksia, raadin on aloitettava kyseisen jäsenvaltion kanssa komission välityksellä vuoropuhelu tarkoituksenaan auttaa tarvittavien muutosten toteuttamisessa kohteessa.

2. Jos kohteeseen ei ole tehty tarvittavia muutoksia 18 kuukauden aikana vuoropuhelun alkamisesta, eurooppalainen raati ilmoittaa asiasta komissiolle. Ilmoitukseen on liitettävä perustelut sekä suositukset tilanteen parantamiseksi.

3. Jos suosituksia ei ole pantu täytäntöön uudessa 18 kuukauden määräajassa, eurooppalainen raati suosittaa Euroopan kulttuuriperintötunnuksen peruuttamista kyseiseltä kohteelta.

4. Komissio tekee lopullisen päätöksen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen peruuttamisesta. Komissio ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Eurooppalaisen raadin ilmoitukset ja suositukset on julkaistava.

16 artikla

Käytännön järjestelyt

1. Komissio panee täytäntöön Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan Euroopan unionin toimen. Erityisesti se

- huolehtii toimen yleisestä yhtenäisyydestä ja laadusta;

- varmistaa jäsenvaltioiden ja eurooppalaisen raadin välisten toimien koordinoinnin;

- laatii valinta- ja seurantamenettelyjä koskevat ohjeet ja hakemuslomakkeen;

- tukee puolueettoman eurooppalaisen asiantuntijaraadin työtä.

2. Komissio vastaa Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevasta viestinnästä ja tunnuksen näkyvyydestä unionin tasolla erityisesti siten, että se perustaa tunnukselle oman verkkosivuston ja pitää sitä yllä.

3. Komissio edistää tunnuksen saaneiden kohteiden välisiä verkottumistoimia.

4. Edellä olevien 2 ja 3 alakohdan mukaiset toimet ja eurooppalaisen raadin kustannukset rahoitetaan 19 artiklassa säädetyissä rahoituspuitteissa.

17 artikla

Arviointi

1. Komissio varmistaa Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan toimen ulkopuolisen ja puolueettoman arvioinnin. Arviointi tehdään joka kuudes vuosi liitteenä olevan aikataulun mukaisesti, ja siinä tarkastellaan kaikkia osa-alueita, kuten toimeen liittyvien prosessien toimivuutta, kohteiden lukumäärää, toimen vaikutuksia, sen parannusmahdollisuuksia sekä sitä, jatketaanko tointa.

2. Komissio esittää arviointia koskevan raportin Euroopan parlamentille ja neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa arvioinnin saamisesta päätökseen.

18 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Jäsenvaltioissa sijaitsevat kohteet, joille on jo myönnetty tunnus hallitustenvälisessä Euroopan kulttuuriperintötunnus -aloitteessa, on arvioitava vuonna [tämän päätöksen voimaantuloa seuraavana vuonna].

Asianosaisten jäsenvaltioiden on tehtävä näille kohteille uusi hakemus 6 ja 9 artiklassa vahvistettujen uusien kriteerien ja menettelyjen pohjalta, ja se on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta [kyseisenä vuonna].

Eurooppalainen raati arvioi uudet hakemukset.

Jos jokin tietyn jäsenvaltion ehdottamista kohteista ei täytä kriteerejä tai jos tarvitaan lisätietoja, eurooppalainen raati aloittaa kyseisen jäsenvaltion kanssa komission välityksellä vuoropuhelun, jossa tarkastellaan, voiko hakemusta parantaa ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Kohteessa voidaan tarvittaessa vierailla.

Eurooppalainen raati antaa kohteista raportin ja suosituksen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen myöntämiseksi vuoden [kyseisen vuoden] loppuun mennessä, ellei jäsenvaltiolta tarvita lisäselvityksiä.

Tämän jälkeen komissio nimittää kohteet virallisesti.

Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnetään tämän alakohdan soveltamisalaan kuuluville kohteille periaatteessa pysyvästi 14 ja 15 artiklassa vahvistetuin ehdoin ja sillä edellytyksellä, että toimi jatkuu.

Lopullisen luettelon ulkopuolelle jääneet kohteet voivat toimittaa uuden hakemuksen kansalliseen esivalintaan seuraavina vuosina.

2. Jäsenvaltiot, jotka eivät osallistuneet hallitustenväliseen Euroopan kulttuuriperintötunnus -aloitteeseen, voivat ehdottaa enintään neljää kohdetta tunnuksen myöntämistä varten vuonna [toisena vuonna tämän päätöksen voimaantulon jälkeen].

Asianosaisten jäsenvaltioiden on tehtävä näille kohteille hakemus 6 ja 9 artiklassa vahvistettujen kriteerien ja menettelyjen pohjalta, ja se on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta [kyseisenä vuonna].

Eurooppalainen raati arvioi uudet hakemukset. Jos jokin tietyn jäsenvaltion ehdottamista kohteista ei täytä kriteerejä tai jos tarvitaan lisätietoja, eurooppalainen raati aloittaa kyseisen jäsenvaltion kanssa komission välityksellä vuoropuhelun, jossa tarkastellaan, voiko hakemusta parantaa ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Kohteessa voidaan tarvittaessa vierailla.

Eurooppalainen raati antaa kohteista raportin ja suosituksen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen myöntämiseksi vuoden [kyseisen vuoden] loppuun mennessä, ellei jäsenvaltiolta tarvita lisäselvityksiä.

Tämän jälkeen komissio nimittää kohteet virallisesti.

Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnetään tämän alakohdan soveltamisalaan kuuluville kohteille periaatteessa pysyvästi 14 ja 15 artiklassa vahvistetuin ehdoin ja sillä edellytyksellä, että toimi jatkuu.

Lopullisen luettelon ulkopuolelle jääneet kohteet voivat toimittaa uuden hakemuksen kansalliseen esivalintaan seuraavina vuosina.

3. Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevat 6–15 artiklassa vahvistetut valinta- ja seurantamenettelyt käynnistyvät vuonna [kolmantena vuonna tämän päätöksen voimaantulon jälkeen].

19 artikla

Rahoitussäännökset

1. Kokonaismäärärahat toimen täytäntöönpanoa varten 1 päivän tammikuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi ovat 1 350 000 euroa.

2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

AIKATAULU

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen aikataulu

[Vuosi n] | Päätöksen hyväksyminen Valmistelevat työt |

[Vuosi n+1] | Niiden kohteiden uudelleenarviointi, jotka ovat jo saaneet Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hallitustenvälisessä aloitteessa |

[Vuosi n+2] | Niiden jäsenvaltioiden ensimmäiset kohde-ehdotukset, jotka eivät osallistuneet hallitustenväliseen aloitteeseen |

[Vuosi n+3] | Valinta |

[Vuosi n+4] | Seuranta |

[Vuosi n+5] | Valinta |

[Vuosi n+6] | Valinta Euroopan kulttuuriperintötunnuksen arviointi |

[Vuosi n+7] | Valinta |

[Vuosi n+8] | Seuranta |

[Vuosi n+9] | Valinta |

[Vuosi n+10] | Valinta |

[Vuosi n+11] | Valinta |

[Vuosi n+12] | Seuranta Euroopan kulttuuriperintötunnuksen arviointi |

… | … |

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevasta Euroopan unionin toimesta

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko: Koulutus ja kulttuuri

Toiminto: Kulttuuriyhteistyön kehittäminen Euroopassa

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

15 04 50 Euroopan kulttuuriperintötunnus

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen oikeusperustaa ei ole rajattu ajallisesti.

Ehdotuksella on vaikutus EU:n talousarvioon 1.1.2011–31.12.2013.

3.3. Budjettitiedot:

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

15 04 50 | ei-pakoll. | JM[4] | KYLLÄ | EI | EI | Nro 3B |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | Yhteensä |

Toimintamenot[5] |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1 | a | 0,350 | 1,000 | 1,350 |

Maksumäärärahat (MM) | b | 0,250 | 0,800 | 0,300 | 1,350 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[6] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4 | c |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumusmäärärahat | a+c | 0,350 | 1,000 | 1,350 |

Maksumäärärahat | b+c | 0,250 | 0,800 | 0,300 | 1,350 |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 | d | 0,122 | 0,244 | 0,244 | 0,610 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 | E | 0,003 | 0,006 | 0,006 | 0,015 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 0,125 | 0,600 | 1,250 | 1,975 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b + c + d + e | 0,125 | 0,500 | 1,050 | 0,300 | 1,975 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Ei sovelleta

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

X Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Vuonna 2012 osoitetaan 350 000 euroa kohdentamalla määrärahoja uudelleen Kulttuuri-ohjelman rahoituspuitteissa (Otsake 15 04 44 Kulttuuri)

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista[7] (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

X Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

4.2. Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1

Vuositarve | 2011 | 2012 | 2013 |

Henkilöstön määrä yhteensä | 1 | 2 | 2 |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Katso perusteluosan kohta 1 ja vaikutustenarvioinnin kohta 2.

5.2. Euroopan unionin osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Katso perusteluosan kohta 3.2 ja vaikutustenarvioinnin kohta 2.,3. Ehdotuksen ja Kulttuuri-ohjelman välillä on yhteisvaikutuksia.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen tavoitteilla (katso päätösehdotuksen 3 artikla ja vaikutustenarvioinnin kohta 3) on suora yhteys yhteisvastuullisuutta koskevaan komission strategiseen tavoitteeseen erityisesti siksi, että ne edistävät taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä vaalivat ja vahvistavat yhteisiä arvojamme. Euroopan kulttuuriperintötunnus liittyy myös vaurautta koskevaan komission strategiseen tavoitteeseen, koska tunnuksen erityistavoitteena on edistää alueiden vetovoimaa ja kestävää kehitystä.

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen tulosten mittaamiseksi määritellään sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset avainindikaattorit. Sosiaalisia indikaattoreita voisivat olla

- niiden henkilöiden lukumäärä, jotka ilmaisevat kasvanutta kiinnostusta kulttuuriperintöön;

- niiden henkilöiden lukumäärä, jotka ilmaisevat yhteisen eurooppalaisen historian kasvanutta arvostusta;

- kohteiden järjestämien nuorille suunnattujen tapahtumien määrä;

- tunnuksen saaneiden kohteiden väliset yhteistyöhankkeet;

- järjestettyjen kulttuuritapahtumien määrä;

- niiden toimien määrä, joilla lisätään tietoisuutta demokraattisista arvoista tai ihmisoikeuksista.

Taloudellisia indikaattoreita voisivat olla

- vierailijamäärän kasvu;

- suoraan tai välillisesti luotujen työpaikkojen määrä;

- turvattujen työpaikkojen määrä;

- tunnuksen saaneiden kohteiden sekä kulttuuri- ja luovan alan välisten kumppanuushankkeiden määrä;

- tunnuksen saaneiden kohteiden ja paikallisen liike-elämän välisten kumppanuushankkeiden määrä;

- perinnön vaalimiseen sijoittamisesta koituva vipuvaikutus yksityisiin ja julkisiin lähteisiin.

Ympäristöllisiä indikaattoreita voisivat olla

- kohteiden käyttöön ottamien kestävän hallinnan suunnitelmien määrä;

- parempi pääsy kohteisiin kestävän liikenteen keinoin;

- maisemat ja historialliset ympäristöt.

5.4. Toteutustapa (alustava)

X Keskitetty hallinnointi

X komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenetelmä

Euroopan kulttuuriperinnön seuranta- ja arviointipuitteisiin kuuluu kaksi osa-aluetta, jotka on erotettava toisistaan: tunnuksen saaneiden kohteiden seuranta ja Euroopan kulttuuriperintötunnuksen kokonaisvaltainen arviointi.

Kohteiden seurannalla on tarkoitus varmistaa, että tunnuksen saaneet kohteet ovat täyttäneet sitoumukset, jotka ne tekivät hakemuksessaan ja tullessaan valituiksi, jolloin ne saavat pitää tunnuksen. Komissio laatii joukon huomioon otettavia indikaattoreita. Seurannasta vastaavat jäsenvaltiot, jotka puolestaan raportoivat eurooppalaiselle asiantuntijaraadille, joka suorittaa arvioinnin ja tarvittaessa ehdottaa tunnuksen peruuttamista. Tunnuksen saaneiden kohteiden seurantaa hyödynnetään Euroopan kulttuuriperintötunnuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa. Lisätietoja seurantamenetelmästä on päätösehdotuksen 14 ja 15 artiklassa.

6.2. Arviointi

6.2.1. Ennakkoarviointi

Katso vaikutustenarviointi.

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Ei sovelleta

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen arvioinnissa on tarkasteltava sekä toimen toteuttamiseen kuuluvia prosesseja että koko Euroopan kulttuuriperintötunnuksen todellista kumulatiivista vaikutusta. Tavoitteena on määrittää, miltä osin toimi sujuu hyvin, mitä osa-alueita voitaisiin parantaa ja, mikä tärkeintä, miten parannukset voitaisiin parhaiten toteuttaa tulevaisuudessa.

Kuten päätösehdotuksen 17 artiklassa todetaan, arvioinnista vastaa komissio, ja se toteutetaan ulkoisena arviointina joka kuudes vuosi.

7. PETOSTENTORJUNTA

Komissio varmistaa, että pantaessa täytäntöön tämän päätöksen nojalla rahoitettuja toimia Euroopan unionin taloudelliset edut suojataan soveltamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä petoksia, korruptiota ja muita laittomuuksia vastaan tekemällä tehokkaita tarkastuksia, perimällä perusteetta maksetut summat takaisin ja – jos säännönvastaisuuksia havaitaan – soveltamalla tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia seuraamuksia neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

Tämän päätöksen nojalla rahoitettujen Euroopan unionin toimien yhteydessä asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla väärinkäytöksellä tarkoitetaan kaikkea sellaista Euroopan unionin oikeuden säännösten tai määräysten taikka sopimusvelvoitteiden rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joka aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa perusteettoman menon vuoksi vahinkoa Euroopan unionin yleiselle talousarviolle tai muille sen hallinnoimille talousarvioille.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

(Sarakkeessa ilmoitetaan tavoitteet, toiminta ja tuotokset) | Tuotoksen tyyppi | Keskim. kustannukset | 2012 | 2013 | YHTEENSÄ |

2011 | 2012 | 2013 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[8] (15 01 01) | A*/AD | 1 | 1 | 1 |

B*, C*/AST | 1 | 1 |

Momentilta 15 01 02 rahoitettava henkilöstö[9] |

Momenteilta 15 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[10] |

YHTEENSÄ | 1 | 2 | 2 |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

AD: hallinnoi, seuraa ja arvioi toimen toteuttamista; tukee puolueettoman asiantuntijaraadin työtä; järjestää raadin kokoukset ja edustaa niissä komissiota; toimii sihteeristönä näissä kokouksissa; seuraa kohteiden valintaa ja seurantaa koskevaa päätöksentekoprosessia; solmii ja ylläpitää säännöllisiä suhteita ja vuorovaikutusta EU:n muiden toimielinten, jäsenvaltioiden, tunnuksen saaneiden kohteiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa; koordinoi tunnuksen saaneiden kohteiden verkottumista; järjestää verkoston kokoukset ja edustaa niissä komissiota; huolehtii toimeen liittyvistä tiedotustoimista; käynnistää, hallinnoi ja seuraa tarjouskilpailuja.

AST: antaa AD:lle toiminnallista tukea tämän tehtävissä; avustaa viestintätoimien valmistelussa; avustaa kokousten järjestämisessä; avustaa tarjouspyyntöjen valmistelussa; avustaa sopimusten hallinnoinnissa.

Toimi on periaatteessa valmisteltava vuonna 2011, mihin kuuluu eritoten kaikkien rakenteiden perustaminen (puolueeton eurooppalainen asiantuntijaraati, kansalliset koordinoijat jne.), menettelysääntöjen, ohjeiden ja hakemuslomakkeiden laatiminen sekä ensimmäisten tarjouspyyntöjen laatiminen, jotta ensimmäinen valintamenettely voi alkaa heti vuoden 2012 alussa.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

X Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

Ei sovelleta

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöstön laji | 2011 | 2012 | 2013 |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (15 01 01) | 0,122 | 0,244 | 0,244 |

Momentilta 15 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,122 | 0,244 | 0,244 |

Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

122 000 euroa/virka/vuosi (peruskustannukset virkaa kohti rahoitusselvityksen laatimista koskevien suuntaviivojen mukaisesti)

Laskelma – Momentilta 15 01 02 rahoitettava henkilöstö

Ei sovelleta

Henkilöstöresurssien tarve katetaan osuudesta, joka on jo myönnetty tämän toimen hallinnointia varten ja/tai kohdennettu uudelleen pääosaston sisällä ja jota mahdollisesti täydennetään lisäosuuksilla, joita voidaan myöntää hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen myöntämismenettelyssä ottaen huomioon budjettirajoitukset.

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2011 | 2012 | 2013 | YHTEENSÄ |

15 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,003 | 0,006 | 0,006 | 0,015 |

15 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset |

15 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset |

15 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset |

15 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät |

2 Muut hallintomenot yhteensä (15 01 02 11) |

3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,003 | 0,006 | 0,006 | 0,015 |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

2011: 3 virkamatkaa Euroopan unionissa vuosittain = 3 x 1 000 euroa

2012 ja 2013: 6 virkamatkaa Euroopan unionissa vuosittain = 6 x 1 000 euroa

Hallintomäärärahojen tarve katetaan osuudesta, joka on jo myönnetty tämän toimen hallinnointia varten ja/tai kohdennettu uudelleen pääosaston sisällä ja jota mahdollisesti täydennetään lisäosuuksilla, joita voidaan myöntää hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen myöntämismenettelyssä ottaen huomioon budjettirajoitukset.

[1] EUVL C , , s. .

[2] EUVL C 319, 13.12.2008, s. 11–12.

[3] KOM(2007) 242 – asiak. 9496/07.

[4] Jaksotetut määrärahat.

[5] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston 15 lukuun 15 01.

[6] Menot, jotka otetaan osaston 15 momentille 15 01 04.

[7] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[8] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[9] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[10] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.