18.1.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 15/46

—

on tyytyväinen siihen, että on käynnistetty kunnianhimoinen uudistusohjelma, jolla pyritään vakiinnuttamaan demokratia, markkinatalous ja oikeusvaltion periaatteet, sekä aloitettu neuvottelut uudesta assosiaatiosopimuksesta ja käynnistetty vuoropuhelu viisumikäytännön vapauttamisesta.

—

toteaa, että AK:n olisi järkevää osallistua myös kahteen muuhun foorumiin, sillä ne liittyvät paikallis- ja alueyhteisöjen välitöntä osallistumista edellyttäviin toimiin (erityisesti foorumiin 2: talouden yhdentyminen ja lähentyminen EU:n politiikkoihin).

—

suosittaa, että paikallis- ja alueviranomaisia kuullaan ja niille tarjotaan tilaisuus osallistua uudesta assosiaatiosopimuksesta käytäviin neuvotteluihin, aluekehittämisen kokeiluohjelmien laadintaan sekä aluekehittämistoimien seurantaan ja arviointiin. AK haluaa niin ikää toimia rakentavasti aluepolitiikan pääosaston ja rakennustöiden ja aluekehitysministeriön neuvotellessa sopimuspöytäkirjasta ja tehdessä sopimusta.

—

toteaa, että unionin myöntävien varojen tulevan hallinnoinnin sekä alueidenvälisen ja rajatylittävän yhteistyön vauhdittamisen kannalta on ratkaisevan tärkeää tehostaa paikallis- ja alueviranomaisten itsenäistä varainhoitoa.

—

korostaa jatkuvan kokemusten vaihdon merkitystä; toteutustapoina voivat olla instituutioiden tai yhteisöjen ystävyystoiminta, koulutustilaisuudet, opintokäynnit sekä Moldovan paikallis- ja alueviranomaisia edustavien järjestöjen osallistuminen jäseninä tai tarkkailijoina EU:n alueviranomaisten edustajien kokouksiin.

Esittelijä

:

Alin Adrian Nica (RO, ALDE), Dudeștii Noin kunnanjohtaja

1.

panee merkille, että heinäkuussa 2009 pidettyjen ennenaikaisten parlamenttivaalien sekä hallituksen vaihtumisen jälkeen Moldovan tasavalta on käynnistänyt kunnianhimoisen uudistusohjelman. Uudistuksilla pyritään vakiinnuttamaan demokratia, markkinatalous ja oikeusvaltion periaatteet sekä implisiittisesti laukaisemaan liikkeelle asteittainen lähentyminen EU:hun. Politiikan uudet realiteetit ja Moldovan tasavallan hallituksen näkemys unionin säännöstön tasolle tähtäävistä uudistusprosesseista avaavat EU:n ja Moldovan paikallis- ja alueviranomaisille uusia yhteistyömahdollisuuksia.

2.

on tyytyväinen siihen, että tammikuussa 2010 on aloitettu neuvottelut uudesta assosiaatiosopimuksesta, joka ilmentää EU:n ja Moldovan yhteistyön merkitystä ja lähentää sopijapuolia toisiinsa. Uusi sopimus on aiempaa kunnianhimoisempi, ja se ylittää EU:n ja Moldovan perinteisen yhteistyön rajat. Sopimuksella edistetään osaltaan Moldovan poliittista vuoropuhelua, talouskehitystä, ja kansalaisten hyvinvoinnin lisääntymistä. Assosiaatiosopimukseen kuuluu täydellisen ja syvälle luotaavan vapaakauppa-alueen luominen, jonka ansiosta Moldova yhdentyy EU:n markkinoihin kauppasuhteiden voimistuessa ja investointien lisääntyessä. Näin puolestaan paikallis- ja aluetason taloudellisten toimijoiden keskinäinen yhteistyö laajenee.

3.

on tyytyväinen vuoropuhelun käynnistämiseen viisumikäytännön vapauttamisesta, mikä pitkällä aikavälillä merkitsee sitä, että Moldovan kansalaiset voivat matkustaa viisumitta Schengenin alueella. Komitea pitää niin ikään erityisen hyödyllisenä sitä, että Romania ja Moldovan tasavalta ovat allekirjoittaneet sopimuksen maiden välisestä pienimuotoisesta rajaliikenteestä. Sopimus tuli voimaan maaliskuussa 2010, ja sen ansiosta Moldovan kansalaiset, jotka asuvat 50 km säteellä Moldovan ja Romanian rajasta, voivat matkustaa samalle etäisyydelle Romanian puolella. Komitea katsoo tämän vilkastuttavan ihmisten kanssakäymistä ja paikallishallinnon yhteyksiä EU:n ulkorajalla Moldovaan. Kyseessä on merkittävä edistysaskel, jolla raivataan rajaseutukumppanuuksien kehittämisen tiellä olevia hallinnollisia esteitä.

4.

suhtautuu myönteisesti Brysselissä 24. maaliskuuta käynnistettyyn Rethink Moldova -ohjelmaan. Siinä esitetään strateginen visio keskeisten seikkojen uudistamiseksi Moldovan tasavallassa ja asetetaan keskipitkän aikavälin kehittämistavoitteet (vuosiksi 2011–2013). Ohjelma rakentuu kolmen pilarin ympärille: vastuullinen hallinto, talouden elvyttäminen ja kehittäminen sekä henkiseen pääomaan tehtävät investoinnit.

5.

toteaa, että Euroopan komissio on pyytänyt alueiden komiteaa osallistumaan demokratiaa, hyvää hallintoa ja vakautta sekä ihmisten välisiä yhteyksiä käsitteleviin aihekohtaisiin foorumeihin (1 ja 4). Olisi kuitenkin järkevää ulottaa kuulemiset myös kahteen muuhun foorumiin, sillä ne liittyvät paikallis- ja alueyhteisöjen välitöntä osallistumista edellyttäviin toimiin. Valaisevana esimerkkinä mainittakoon Moldovan kanssa tehtävä aluepoliittinen yhteistyö, jonka lähtökohtana ovat EU:n koheesiopolitiikan parhaat käytänteet (foorumi 2: talouden yhdentyminen ja lähentyminen EU:n alakohtaisiin politiikkoihin).

6.

toivoo, että käsillä oleva oma-aloitteinen lausunto edistää omalta osaltaan paikallis- ja aluedemokratiaa Moldovan tasavallassa ja antaa uutta pontta Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa ja eritoten itäisen kumppanuuden puitteissa käynnistetyille konkreettisille ponnisteluille. Lausunnossa käsitellään ennen kaikkea mahdollisuuksia löytää ratkaisuja yhteisiin ongelmiin tiivistämällä EU:n ja Moldovan alue- ja paikallisviranomaisten alueidenvälistä ja rajatylittävää yhteistyötä.

7.

panee merkille, että itäiseen kumppanuuteen osallistuvien muiden maiden vastaaviin viranomaistahoihin verrattuna Moldovan tasavallan alue- ja paikallisviranomaisilla on puolellaan kilpailuetuja suhteessaan EU:hun: tasavalta on unionin naapurivaltio, se on pinta-alaltaan pieni ja maan keskushallinto suhtautuu avoimesti eurooppalaiseen alue- ja paikallistason yhteistyöhön. Euroopan naapuruuspolitiikan välineiden (kuten Moldovan, Romanian ja Ukrainan rajaseutuyhteistyöohjelman 2007–2013) käyttöönoton yhteydessä muotoutuneiden perinteiden mukaisesti ja maan pieni koko huomioon ottaen koko Moldovan tasavallan alue sekä kaikki sen paikallis- ja alueyhteisöt täyttävät rajaseutukumppanuuden puitteissa rahoitettavien hankkeiden toteutukselle asetetut tukikelpoisuusehdot. On luonnollista, että edellä mainitut perinteet muodostuvat pysyviksi myös kaikkien EU:n ulkorajojen alueelliseen yhteenkuuluvuuteen tähtäävissä, itäisen kumppanuuden piiriin kuuluvissa aloitteissa.

8.

panee tyytyväisenä merkille, että Moldovan tasavallan hallituksen vuosiksi 2009–2013 laatimassa työohjelmassa, jonka otsikkona on ”Euroopan yhdentyminen: vapaus, demokratia ja hyvinvointi”, vallan hajauttaminen sekä paikallinen itsehallinto ovat yksi viidestä strategisesta painopistealasta. Komitea toivoo, että hallinnon hajauttaminen on vääjäämätön poliittinen vaihtoehto Moldovan tasavallan sisäisten uudistusten ohjelmassa.

9.

katsoo olevan erittäin tärkeää, että kesällä 2011 järjestettävissä kuntavaaleissa noudatetaan paikallisdemokratiaa koskevia eurooppalaisia periaatteita siten, että tehostetaan hallituksen ja vaaliviranomaisten toimintaa asteittain ja havaittavasti vuonna 2007 järjestettyihin kuntavaaleihin verrattuna. Kansainvälinen yhteisö katsoi vaalien olleen vapaat, mutta niissä ei kaikilta osin noudatettu sääntöjä.

10.

panee merkille, että Moldovan tasavallan hallitus pohtii laajasti paikallisen ja alueellisen itsehallinnon ajanmukaistamis- ja uudistustarpeita. Tavoitteena on toteuttaa todellinen hallinnon ja verotuksen hajauttaminen, syventää kuntien ja alueiden rahoituksen tasapainoon ja resurssien kohdentamiseen liittyviä politiikkoja, laajentaa paikallishallinnon veropohjaa, kannustaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia julkisten palveluiden kehittämiseksi sekä vahvistaa hajautettujen viranomaistahojen hallinnollisia valmiuksia.

11.

suosittaa EU-asioissa viime aikoina tapahtunut kehittyminen huomioon ottaen, että paikallis- ja alueviranomaisille tarjotaan tilaisuus osallistua Moldovan ja EU:n uudesta assosiaatiosopimuksesta käytäviin neuvotteluihin. Niille on varattava vähintään neuvoa-antava rooli, ja niiden on voitava osallistua prosessiin jäsennellysti. Kuuleminen voisi tapahtua muun kuin hierarkkisen dialogin merkeissä siten, että paikallis- ja alueyhteisöjä edustavien organisaatioiden kanssa käydään jäsenneltyä ja pysyvää vuoropuhelua neuvoteltaessa tulevan assosiaatiosopimuksen kustakin osiosta, jotka edellyttävät julkishallinnon paikallistason suoraa osallistumista. (Tällaisia osioita ovat sisäiset uudistukset, matkailu, maatalous ja maaseudun kehittäminen, peruskoulutus, opetus ja nuoriso, rajatylittävä ja alueellinen yhteistyö, institutionaalisten valmiuksien vahvistaminen jne.) Toistaiseksi sen paremmin paikallis- ja alueyhteisöt kuin niitä edustavat organisaatiotkaan eivät ole neuvotteluihin osallistuvien instituutioiden joukossa sopijapuolten yhteisymmärryksessä laatimassa organisaatiokaaviossa.

12.

suhtautuu myönteisesti 20. toukokuuta 2010 perustettuun parlamentin erityisvaliokuntaan, jonka tehtävänä on muuttaa ja täydentää hallinnon hajauttamisprosessia sekä paikallisen itsehallinnon vakiinnuttamisprosessia koskevaa oikeuskehystä. Valiokunnan tehtäväksi on annettu erityisesti taata sellaisten toimenpiteiden jatkuvuus, joilla varmistetaan valtiosääntöön kirjattujen paikallista itsehallintoa ja julkisten palveluiden hajauttamista koskevien periaatteiden soveltaminen käytännössä kaikilta osin Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan mukaisesti. Komitea suhtautuu myönteisesti kyseisen valiokunnan aikomukseen arvioida perusteellisesti alue- ja paikallisviranomaisten kaikkinaisia toimia koskevaa oikeuskehystä. Tällä tavoin hallinnon hajauttaminen voidaan toteuttaa yhdennetysti myös eri aloilla, kuten peruskoulutuksessa, terveydenhuollossa, sosiaalipolitiikoissa, ympäristöalalla, yleisen järjestyksen alalla jne. Komitea toivoo, että paikallisen itsehallinnon lujittamiseen tähtäävät uudistustoimenpiteet toteutetaan ajoissa siten, että kaikki täytäntöönpanomekanismit ovat toiminnassa ennen kesällä 2011 pidettäviä kuntavaaleja.

13.

katsoo, että on välttämätöntä käynnistää piakkoin avoin ja järjestelmällinen vuoropuhelu paikallis- ja alueviranomaisten valtakunnallisten järjestöjen kanssa, jotta kaikki asianomaiset toimijat pääsisivät keskenään yhteisymmärrykseen siitä, miten asiassa tulee edetä konkreettisesti. Komitea on tyytyväinen viimeaikaisiin ponnisteluihin koota paikallis- ja alueviranomaiset yhteen, poliittisesti neutraaliin valtakunnalliseen järjestöön, joka edustaisi paikallisyhteisöjä niiden suhteissa keskushallintoon. Komitea kehottaa Moldovan viranomaisia tutkimaan mahdollisuutta antaa alue- ja paikallisyhteisöille oikeus tehdä lainsäädäntöaloitteita. Komitea suosittaa, että keskushallinto ja paikallis- ja alueviranomaiset sovittavat yhteen uudistuspyrkimyksensä, sillä näin tarjoutuisi otollinen tilaisuus päättää siitä, mitkä asiat kuuluisivat edelleen keskushallinnon toimivaltaan ja mitkä voitaisiin vastaavasti – asianmukaisten määrärahojen saattelemina – delegoida tai hallinnollisten valmiuksien salliessa siirtää paikallis- ja alueviranomaisten vastuulle.

14.

toteaa, että alue- ja paikallisyhteisöt eivät ole tottuneet itsenäiseen varainhoitoon, mikä eittämättä heikentää niiden valmiuksia ottaa täysimääräisesti vastuu unionin tarjoamista määrärahoista, joiden käyttö edellyttää hallinnollisia valmiuksia ja asianmukaista strategista suunnittelua sekä riittäviä resursseja selviytyä rahoituksen paikallisosuudesta. Komitea toteaa, että koska EU:n naapurivaltioiden paikallis- ja alueyhteisöille tarkoitettujen ohjelmien merkitys lisääntyy jatkuvasti, paikallisviranomaisten itsenäisen varainhoidon tehostaminen on keskeinen osa prosessia kartoitettaessa mahdollisia ratkaisuja yhteisiin ongelmiin Euroopan unionin ja Moldovan tasavallan alue- ja paikallisyhteisöjen alueidenvälisen ja rajatylittävän yhteistyön avulla.

15.

odottaa kiinnostuneena sellaisen avoimen, oikeudenmukaisen ja uskottavan kuntien julkisten varojen hallintajärjestelmän perustamista, jolle ovat ominaisia seuraavat seikat: luovutaan jäykistä ja sisäpiirijohteisista käytännöistä, jotka johtavat paikallisyhteisöille tarkoitettujen määrärahojen mielivaltaiseen jakoon perustuvaan epätasapainoiseen järjestelmään; poistetaan mahdollisuudet vaikuttaa muille hallinnon tasoille kumuloituneiden tulojen rakenteeseen; lujitetaan paikallishallinnon talousarviomenettelyn riippumattomuutta varmistamalla tälle hallintotasolle asianmukaiset tulolähteet ja huomioimalla mahdollisuus korottaa kunnallisveroastetta: tällä tavoin mahdollistetaan omien varojen itsenäinen hallinta ja samalla voidaan implisiittisesti panna alulle paikallistalouden kehittämiseen tähtääviä politiikkoja; taataan, että paikallisyhteisöt voivat huolehtia keskushallinnon niille siirtämistä toimivaltuuksista, myöntämällä niille tarvittavat määrärahat; muutetaan talousarvion tasapainoon tähtäävät menettelyt todellisiksi muita heikommin kehittyneiden yhteisöjen tukivälineiksi; jaetaan varat avoimesti, jotta kaikki paikallisyhteisöt voivat ennakoida varainhoidon; suojataan kuntien taloudellinen riippumattomuus muiden hallintotasojen häiriövaikutuksilta.

16.

panee merkille, että koska paikallis- ja keskushallinnon toimivaltuuksia ei ole rajattu selkeästi, hallinnon hajauttamisprosessi hankaloituu, ja että julkishallinnon eri tasojen päällekkäiset vastuualueet vaikuttavat kielteisesi julkisten palveluiden laatuun. Komitea toivoo käynnissä olevilla uudistuksilla taattavan, että varat ovat oikeassa suhteessa toimivaltuuksiin. Komitea korostaa, että toimivalta voidaan hajauttaa paikallishallinnolle vain, jos huolehditaan siitä, että osapuolia kohdellaan yhtäläisesti, kustannukset katetaan täysimääräisesti ja paikallista itsehallintoa suojellaan lainsäädännössä. AK katsoo, ettei keskushallinnon paikallishallinnolle delegoiman toimivallan täytäntöönpanon hallinnollinen valvonta voi tapahtua siten, että keskushallitus tarkkailee paikallisviranomaisia.

17.

on yhtä mieltä siitä, että Moldovan tasavallan on seurattava tarkkaan viimeaikaisia keskusteluja Euroopan aluekehityspolitiikasta. Ne liittyvät Lissabonin sopimuksen voimaantuloon, sillä sopimuksessa mainitaan nimenomaisesti uusi alueellisen yhteenkuuluvuuden käsite. Aluekehityspolitiikka, joka edustaa eräänlaista EU:n aluepolitiikkojen ja koheesiopolitiikan yhteensulautumaa, vaikuttaa konkreettisesti Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluviin kumppanuusmaihin vuoden 2013 jälkeen ja tiivistää alue- ja paikallisyhteisöjen ulkoista yhteistyötä Euroopan naapuruuspolitiikan kehikossa.

18.

panee tyytyväisenä merkille, että Moldovan tasavalta on hiljattain saanut päätökseen prosessinsa, jossa aluekehitykselle luotiin samantapaiset institutionaaliset ja lainsäädäntöpuitteet kuin EU:n jäsenvaltioissa. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että on muodostettu kehittämisalueita. Ne ovat toiminnallisia alueyksiköitä, joiden puitteissa aluekehityspolitiikkaa suunnitellaan, arvioidaan ja pannaan täytäntöön, ja ovat EU:n tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) mukaisia. Komitean mielestä on ilahduttavaa, että valtakunnan tasolla on perustettu kansallinen aluekehittämisen koordinointineuvosto ja kansallinen aluekehitysrahasto, joiden määrärahaosuus valtion budjetista on vuosittain 1 % (vuonna 2010 noin 8 miljoonaa euroa). Komitea korostaa niin ikään olevan tärkeää, että rahastovarojen jakoperusteena on avoin ja kestäväpohjainen aluekehittäminen.

19.

odottaa kiinnostuneena, millainen asema hiljattain perustetuilla aluekehittämisvirastoilla tulee olemaan kehitysalueilla: virastojen tehtävänähän on koordinoida alueilla toteutettavia kehittämistoimia ja huolehtia alueen kestävään talouskehitykseen tähtäävien aluekehittämishankkeiden täytäntöönpanosta. AK suosittaa, että vahvistetaan alueellisten kehittämisneuvostojen toimintakapasiteettia. Neuvostot on perustettu pariteettiperiaatteella, jonka mukaan yhtäältä paikallis- ja alueviranomaiset ja toisaalta yksityissektori ja kansalaisyhteiskunta ovat tasapuolisesti edustettuina. Komitea korostaa, että on erittäin tärkeää tarjota alue- ja paikallisyhteisöille tilaisuus osallistua täysimääräisesti aluekehityspolitiikan täytäntöönpanon seurantaan ja arviointiin.

20.

suosittaa, että koska Moldovalla on jo unionin säännöksiä vastaava aluekehittämisen edellyttämä mekanismi ja institutionaalinen kehys, seuraavassa vaiheessa laaditaan aluekehittämisen kokeiluohjelmia, joissa keskitytään EU:n koheesiopolitiikan mukaisesti energia- ja liikenneverkkojen – rautatieverkot mukaan luettuina – yhdistämiseen EU:n verkkoihin, kuntien infrastruktuuritarpeisiin, henkiseen pääomaan ja pk-yrityksiin. AK painottaa, että hankkeet olisi hyvä suunnata ensisijaisesti muita heikommin kehittyneille seuduille sekä kehityksen ja talouskasvun puutteesta pahiten kärsiville alueille.

21.

suosittaa, että koska aluekehittämisinstituutiot ovat täysin toimivia, Moldovan tasavallalle vuonna 2010 myönnettävän EU:n maaseudun kehittämistuen saantiehdoksi asetetaan se, että osa varoista kohdennetaan kansalliseen aluekehitysrahastoon.

22.

katsoo, että rajaseutuyhteistyötä koskevat aloitteet ovat aluekehittämishankkeille tärkeä rahoituslähde sekä Euroopan naapuruuspolitiikan välineiden puitteissa (Moldovan, Romanian ja Ukrainan rajaseutuyhteistyöohjelma 2007–2013 ja Mustanmeren alueen yhteinen toimintaohjelma 2007–2013) että sellaisen euroregio-muotoisen yhteistyön puitteissa, jossa Moldova on mukana: Tonavan alajuoksu (Romania–Moldova–Ukraina), Siret–Prut–Dnestr (Romania–Moldova) ja Prutjoen yläjuoksu (Romania–Moldova–Ukraina). Luottamusta pyritään lujittamaan äskettäin tehdyllä aloitteella perustaa Dnestrin euroregio-alue (Moldova–Ukraina), joka käsittäisi myös Dnestrjoen vasemman rannan paikallisyhteisöt eli alueet, joille Chișinăun valvonta ei ulotu. Tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta Keski-, Pohjois- ja Etelä-Moldovan kehittämisalueiden rajat vastaavat kolmeen euroregio-alueeseen kuuluvien Moldovan tasavallan aluehallintoyksiköiden maantieteellisiä rajoja. Rajaseutuyhteistyötä tekevien kumppanien näkökulmasta tarkasteltuna on kiinnitettävä erityistä huomiota ongelmiin, jotka liittyvät hallinnollisiin esteisiin (verotus ja viisumijärjestelyt) sekä paikallis- ja aluetason rajallisiin valmiuksiin valita ja kehittää laadukkaita hankkeita.

23.

katsoo, että paikallis- ja aluehallinnon lyhyen aikavälin uudistusten aikatauluun on lisättävä jatkuva kokemusten vaihto, jotta omaksuttaisiin EU:n jäsenvaltioiden alue- ja paikallisyhteisöissä parhaiksi osoittautuneet käytänteet. Olisi aiheellista kannustaa yhteyksien tiivistämistä, jotta osaaminen välittyisi yhä helpommin. Voitaisiin ottaa käyttöön erityisiä paikallis- ja alueyhteisöjen yhteistyömuotoja, kuten instituutioiden tai yhteisöjen ystävyystoiminta, koulutustilaisuudet, opintokäynnit sekä Moldovan paikallis- ja alueviranomaisia edustavien valtakunnallisten järjestöjen osallistuminen jäseninä tai tarkkailijoina EU:n alue- ja paikallisviranomaisten edustajien kokouksiin. Vaikka viime aikoina on alettu järjestää tämäntapaista toimintaa tilannekohtaisesti, siitä on tarpeen tehdä järjestelmällistä käynnistämällä laaja ohjelma, jonka puitteissa paikallis- ja alueviranomaiset voivat vahvistaa institutionaalisia valmiuksia ja omaksua hyviä käytänteitä. Samanaikaisesti on syytä panna ilahtuneena merkille aloite Moldovan sekä EU:n jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisten yhteistyötä koskevan puitesopimuksen laatimiseksi uuden assosiaatiosopimuksen määräysten perusteella.

24.

kannustaa Euroopan komission aluepolitiikan pääosastoa ja Moldovan tasavallassa aluekehittämispolitiikasta vastaavaa viranomaista (rakennustöiden ja aluekehityksen ministeriö) neuvottelemaan sopimuspöytäkirjasta ja tekemään kyseisen sopimuksen. Pöytäkirjalla on tarkoitus edistää aluepoliittista vuoropuhelua ja (itäisen kumppanuuden puitteissa tehtävää) alueidenvälistä yhteistyötä sekä vahvistaa valtio- ja aluetason hallinnollisia valmiuksia aluekehittämisen alalla.

25.

kehottaa vakiinnuttamaan institutionaaliset valmiudet ja laatimaan instituutioiden ystävyystoimintaa koskevan ohjelman, jota äskettäin perustetut Moldovan tasavallan aluekehittämisvirastot ja EU:ssa toimivat vastaavat virastot toteuttavat ja johon osallistuvat myös valtiovallasta riippumattomat rakenteet (aluekehittämisvirastojen eurooppalainen yhdistys EURADA) sekä alue- ja paikallisviranomaisten järjestöt, kuten vasta perustettu Moldovan paikallisviranomaisten kongressi (Congress of Local Authorities from Moldova, CALM). AK ehdottaa, että tutkitaan mahdollisuutta myöntää Moldovan tasavallan alue- ja paikallisyhteisöille tarkkailijan asema useissa unionin toimielimissä, jotka työskentelevät aluepolitiikan parissa (alueiden komiteassa, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa).